AIVOT JA MUSIIKKI MUSIIKKI AKTIVOI AIVOJA LAAJALTI

Transkriptio

1 AIVOT JA MUSIIKKI Musiikki aktivoi aivojamme, niiden verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat ja koko persoonallisuutemme vireytyy. Myös aivotoimintamme kehittyy ja aivojen massa voi jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus paranee ja oppiminenkin voi helpottua. Vaikutukset ovat kaikista tehokkaimpia, jos musiikkia harrastaa jo pikkulapsena, mutta myöhäistä ei ole myöhemmällä iälläkään. Minulle musiikki merkitsee paljon ja se on yksi minulle tärkeimmistä asioista. Kuuntelen musiikkia lähes päivittäin ja olen ollut musikaalinen ihminen jo pienestä lapsesta pitäen. On kiinnostavaa tietää miten musiikki oikeasti vaikuttaa aivotoimintaan ja mitä hyviä hyötyjä musiikista aivoille on. MUSIIKKI AKTIVOI AIVOJA LAAJALTI Musiikin vaikutuksista terveisiin aivoihin on tehty 20 vuoden aikana tutkimusta muun muassa verenkiertoa ja sähköistä toimintaa mittaavilla aivokuvantamismenetelmillä. Musiikki aktivoi lähes kaikkia aivoalueita. Syvien aivoalueiden, sekä ohimo-, otsa- ja päälakilohkojen aktivaatio liittyy tunteiden säätelyyn, vireystilaan, havainnointiin, motoriikkaan, kieleen ja kognitiivisiin toimintoihin, kuten muistiin ja tarkkaavaisuuteen. Musiikkiharrastus muokkaa aivojen kehitystä, koska: 1. Soittaminen vaatii tarkkaa kuulotiedon käsittelyä ja liikkeiden säätelyä. 2. Harjoittelu vaatii keskittymistä ja kognitiivista ketteryyttä 3. Harjoittelu aloitetaan nuorena ja siihen sisältyy paljon toistoa 4. Musiikki aktivoi aivoja laajasti. Tutut sävelet vetävät puoleensa, joten musiikin avulla pääsee hetkessä aikamatkalle. Mihin musiikin vahva emotionaalinen vaikutus pohjimmiltaan perustuu, on vielä ratkaisematta. Aivotutkijat alkoivat pohtia asiaa vasta 1990-luvun alussa. Tutkimus on kansainvälistä ja monitieteistä, mukana on muun muassa psykologian, neurologian ja musiikkitieteen asiantuntijoita. Alan kokeellinen tutkimus on erittäin haastavaa, koska musiikki vaikuttaa tunteisiin erittäin yksilöllisesti.

2 Viime aikoina on saatu selville, että musiikki vaikuttaa paljon laajemmilla aivoalueilla kuin aikaisemmin ajateltiin. Aivoissa ei siis ole tiettyä "musiikkikeskusta". reagoituneena musiikkiin Vasemmalla aivot levossa ja oikealla aivot MUSIIKKI HOITOMUOTONA? Tutkimusten mukaan musiikki hoitaa aivoja. Tehokkain lääke on se musiikki, mistä pidät eniten. Tunti musiikkia potilaan oman maun mukaan joka päivä kahden kuukauden ajan, lääkäri kirjoittaa reseptilomakkeelle. Musiikkiresepti voi pian olla totta, sillä näyttöä musiikin tervehdyttävistä vaikutuksista kertyy nopeeseen tahtiin. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan tutkimus osoitti, että musiikin kuuntelu edistää toipumista aivohalvauksesta. Kielellinen muisti ja tarkkaavaisuus elpyi paremmin niillä potilailla, jotka kuuntelivat päivittäin annoksen itse valitsemaansa musiikkia. Lisää todisteita musiikin kuntouttavista vaikutuksista julkaisivat myös Lontoon Imperial Collegen tutkijat. He havaitsivat musiikin parantavan aivohalvauksen vioittamaa hahmotuskykyä. Monissa tutkimuksissa on myös todettu, että lempi musiikin soiminen rentouttaa leikkauspotilaita ja synnyttäjiä, ja vähentää samalla kipulääkkeiden tarvetta. Musiikilla on onnistuttu rauhoittamaan myös aggressiivisia lapsia sekä levottomia dementikkoja.

3 Yhdysvaltalaistutkija Linda Gerdner huomasi, että musiikki, joka on ollut rakasta Alzheimer-potilaalle ennen sairastumista, rauhoittaa tällainen musiikki oloa myöhemminkin. Musiikki on silta kadonneisiin muistoihin, sillä se aktivoi niihin taltioituneet tunteet. Näin musiikilla voidaan kohentaa muistisairaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Koska musiikki ei kaipaa sanoja toimiakseen, sitä käytetään myös monenlaisissa psyyken terapioissa. Sen avulla voi ilmaista ja käsitellä vaikeitakin tunteita ja kokemuksia tai saada kontakti esimerkiksi vaikeavammaiseen lapseen. Musiikki näyttää karkottavan myös masennusta. Suomalaisten aivoinfarktitutkimus paljasti, että musiikkia kuuntelevilla toipilailla oli vähemmän masennusoireita kuin muilla. Tulosten perusteella aktiivinen musiikkiterapia tasapainottaa masennusta kärsivien aivotoimintaa. MUSIIKILLINEN ÄLYKKYYS Musiikillisesti älykäs ihminen muistaa helposti melodioita sekä kappaleita. Hän kuulee musiikissa paljon erilaisia vivahteita ja mm. erottaa tarkasti eri instrumenttien stemmat. Hän nauttii musiikista muita enemmän ja pystyy ilmaisemaan musiikilla itseään. Luultavasti hän kiinnittää muiden puheessa huomiota sen musiikillisiin elementteihin, äänen korkeuteen ja rytmiin. Hän saattaa myös opetella puhelinnumeroita sekä sanalistoja rytmittämällä niitä. Musiikin säveltäminen ja esittäminen voidaan paikantaa aivoissa. Esimerkiksi autistiset lapset, jotka eivät pysty kommunikoimaan kielellisesti, voivat taas menestyä musiikkiesityksissä erityisen hyvin. Musiikillisesti älykkään ihmisen päässä soi vähän väliä jokin melodia (ja he usein rummuttavat sen mukana sormillaan). Heidän on erittäin helppo sisäistää kappaleita ja toistaa niitä. Useimmiten tämä älykkyystyyppi näkyy siinä, että henkilö haluaa ja kykenee soittamaan soittimia. Tämän

4 älykkyystyypin tukemiseksi kuuntele musiikkia; mitä enemmän ja mitä monipuolisemmin, sen parempi, tai opettele soittamaan jotakin soitinta. MUSIIKIN VAIKUTUKSIA Musiikillisten ja matemaattisten taitojen välillä on todettu olevan yhteys. Vaughnin toteuttamassa tutkimuksessa päädyttiin kolmeen johtopäätökseen: 1. Vapaaehtoisesti musiikinopetukseen osallistuvat oppilaat pärjäävät usein paremmin matemaattisissa aineissa kuin oppilaat, jotka eivät vapaaehtoisesti musiikin opetukseen osallistu. On kuitenkin mahdotonta sanoa, onko musiikin opetukseen osallistuminen vaikuttamassa matemaattisiin taitoihin. Vaughn ehdottaa itse mahdolliseksi, että oppilaat, jotka tuntevat ei-verbaaliset aineet mieluisimmiksi, osallistuvat musiikinopetukseen. 2. Taustalla soiva musiikki tietyissä olosuhteissa voi nostattaa suorituskykyä matemaattisissa tehtävissä, mutta syitä tähän ei vielä tunneta. Musiikin vaikutuksen vireystilaan ja mielialaan uskotaan olevan syynä tähän. 3. Musiikin opintojen on todettu vaikuttavan valmiuksiin matemaattisissa aineissa. Vaughnin läpikäymät kokeelliset tutkimukset viittaavat tähän selvästi. Musiikin opetukseen osallistuneet menestyivät paremmin matemaattisissa aineissa. Muutokset tuloksissa olivat vähäisiä, mutta riittäviä osoittamaan korrelaation musiikin opetuksen ja matemaattisten suoritusten välillä.

5 Musiikin ja verbaalisten taitojen yhteys on todettu lukuisissa tutkimuksissa, etenkin luetun muistamisen ja lukutaidon välillä. Molemmat taidot vaativat samaan tapaan havainnointikykyä sekä kognitiivisia ja motorisia taitoja. Lisäksi kuuloaisti on olennainen tekijä molemmissa taidoissa. Musiikilliset taidot ovat yhteydessä lukutaitoon sekä puhutun muistamiseen. Syy-seuraus suhdetta musiikin ja verbaalisten taitojen välille ei ole voitu luoda, mutta taitojen korreloivuus eri tutkimuksissa on todettu luotettavaksi. Musiikin opetuksella on todettu lisäksi olevan myönteinen vaikutus äänensävyjen sekä puheeseen sisällytettyjen tunnevivahteiden erottelukykyyn. Musiikki vaikuttaa tunteisiin suoremmin kuin mikään muu taiteenlaji. Sillä on ilmiömäinen kyky ilahduttaa, piristää, järkyttää, viedä hurmioon, vakavoittaa, luoda harrasta tunnelmaa ja liikuttaa kyyneliin asti. Emotionaalisen latauksen huomaa erityisen selvästi elokuvissa. Vaikka sulkisi kesken kaiken silmänsä, pelkän taustamusiikin perusteella arvaa, milloin oven takana vaaniva murhaaja ryhtyy toimeen tai rakastavaiset lankeavat toistensa syliin.

6 Itse kukin voi paeta arkea ja säädellä tunteitaan ja vireystilaansa musiikilla. Rokki vauhdittaa jumppaa ja siivoamista, mikä tahansa lempimusiikki lyhentää ajomatkaa. Vivaldi voi virittää mietiskelyyn. Suruunsa voi etsiä kaikupohjaa Mozartin Requiemista, bluesista tai Johnny Cashin lauluista. Tavarataloissa soiva musiikki virittää asiakkaat ostavaiseen olotilaan. Kaikki musiikin tyylisuunnat antavat ystävilleen huippuhetkiä ja oivalluksia. Tuntuisi oudolta kuvitella maailmaa ilman säveliä, niin olennainen osa elämää musiikki on: se saattaa ihmisiä avioon ja haudan lepoon, lietsoo sotaa ja rakentaa rauhaa, vahvistaa rakkautta ja säilöö muistoja. Sellaista kulttuuria ei tunneta, jossa musiikkia ei lainkaan olisi, ja musiikissa on useita elementtejä, jotka vetoavat koko ihmiskunnalle yhteisiin perustunteisiin. ÄÄNELLÄ ON MUTKIKAS TIE AIVOIHIN Ennen kuin ääni saavuttaa kuulijan tajunnan, tapahtuu sekunnin murto-osassa paljon. Äänen lähde, esimerkiksi jousen hankaus sellon kieltä vasten, luo vaihtelua ilmanpaineeseen. Kun paineenvaihtelut etenevät sisäkorvaan, ne muuntuvat sähköimpulsseiksi, jotka etenevät kuuloratoja pitkin kohti kuuloaivokuorta. Matkan varrella impulssit kulkevat aivoissa useiden tumakkeiden, hermosolujen synapsien kautta. Ne määrittelevät äänen voimakkuuden ja saapumisajan ja niiden perusteella äänilähteen sijainnin. Simpukkatumake tarkentaa tietoa äänen korkeudesta. Yhä jalostuneempaa informaatiota kantavat hermoimpulssit etenevät talamuksen kautta ohimolohkoihin kuuloaivokuoreen.

7 Kuuloaivokuorella tapahtuu äänen korkeuden ja muiden peruspiirteiden vertailu. Ympäröivät alueet selvittävät monimutkaisempia asioita, kuten sen, mistä soittimesta ääni on peräisin. YHTEENVETO Tutkielmaa kirjoittaessani olen oppinut paljon uutta kiinnostavaa tietoa musiikin vaikutuksista aivoihin. Aivot ovat suuri verkosto johon musiikki vaikuttaa yllättävän paljon monilla eri tavoilla. Musiikki aktivoi monia aivojen alueita ja saa meidät eri tunne- ja vireystiloihin silmän räpäyksessä. Musiikin avulla voimme edistää aivojemme toimintaa ja vahvistaa taitojamme. Voimme jopa hyödyntää musiikkia sairaanhoidossa. Musiikki tarjoaa meidän elämäämme huippuhetkiä. Kuunnelkaa musiikkia, se on silta parempaan elämään! Vilma Kontturi 9C AIVOTREENIT TUTKIELMA

8