Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä"

Transkriptio

1 Aivotutkimus osoittaa kulttuuriharrastusten hyötyjä Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Kaikki kuvat ja osa dioista on poistettu Minna Huotilaisen suosituksesta tekijänoikeudellisista syistä. (Kristiina Kontiainen)

2 Voiko aivotutkimusmenetelmillä mitata kulttuurin vaikutuksia? Aivojen aineenvaihdunta muuttuu aivotoiminnan seurauksena Verenkierto ja veren happipitoisuus muuttuvat: fmri Hermosolujen sähköinen toiminta aiheuttaa Potentiaalin vaihtelua pään pinnalla: EEG Magneettikentän pään ympärille: MEG

3 Aivotutkimusmenetelmä: fmri fmri = functional magnetic resonance imaging = toiminnallinen magneettikuvaus Kuvaa muutoksia veren happipitoisuudessa tietyn tehtävän yhteydessä

4 Aivotutkimus- menetelmä EEG eli aivosähkökäyrä Reaaliaikainen aivotoiminnan tarkkailu Tutkimusmenetelmä: MEG BioMag-laboratorio, HYKS Millisekuntin ajallinen tarkkuus Parempi paikkatarkkuus

5 Mitä kulttuurin vaikutuksia aivotutkimuksen avulla on tutkittu? 1. Musiikki 2. Käsityöt ja askartelutehtävät 3. Tanssi Kuvat Shutterstock.com Esittäjän nimi

6 Soittaminen ja laulaminen ovat erityistä motorista äänen säätelyä Motorinen ja kognitiivis-motorinen toiminta on aivojen näkökulmasta hyödyllistä Muisti, oppiminen, ajattelu Musiikki sisältää kognitiivis-motorisen komponentin, jossa on äänipalaute Miten pitkäkestoinen musiikinharrastaminen vaikuttaa aivotoimintaan? Muusikot mallina

7 Muusikon aivojen laajentuneet aivoalueet Laajentuneet harmaan aineen alueet (Gaser & Schlaug, 2003). Parietal lobe Motor and somatosensory Larger corpus callosum cerebellum Temporal lobe Frontal lobe 7

8 Muusikon aivojen vahvemmat valkean aineen radat Muusikon aivoissa valkean aineen radat motorisen aivokuoren ja liasten välillä (capsula interna) ja otsa-, päälaen- ja ohimolohkojen välillä (corpus callosum, arcuate fasciculus) ovat vahvempia kuin ei-muusikoilla (Bengtsson et al., 2005). Tieto kulkee nopeammin ja tarkemmin aivoalueiden välillä ja aivojen ja lihasten välillä. 8 8

9 Koolla ja teholla on merkitystä Musiikin harrastaminen aikaansaa enemmän resursseja, enemmän tilaa Kuulo, motoriikka, tehtävien automatisoituminen, rakenteiden havainnointi, silmä-käsikoordinaatio Tila on käytettävissä muihinkin tehtäviin Vastaavia muutoksia tavataan myös aikuisilla, jotka aloittavat musiikkiharrastuksen ensi kertaa Entä kun lapsi aloittaa musiikkiharrastuksen?

10 Musiikkiharrastus muokkaa nopeasti lapsen aivoja Lapsilla jo 15 kk:n pianon soiton harjoittelu muokkaa motorisen aivokuoren, aivokurkiaisen ja kuuloaivokuoren rakennetta (Hyde ym., 2009). Harjoittelu tehostaa näiden aivorakenteiden toimintaa ja solujen väliset yhteydet lisääntyvät. Nämä alueet ovat tehokkaita kaikessa kuulemisessa ja hienomotoriikassa. liikeaivokuori aivokurkiainen 10 kuuloaivokuori 10

11 Rakenteelliset ja toiminnalliset muutokset lapsen aivoissa Musiikkiharrastuksen aloittaminen aikaansaa voimakkaita muutoksia kuulo-, tunto- ja motorisessa järjestelmässä. Lapsen aivotoiminta tehostuu Tämä tehostuminen ja suuremmat resurssit ovat kaiken muun samantyyppisen toiminnan käytössä. Muutokset jäänevät pysyviksi, jos musiikkiharrastusta jatketaan n v ikään asti (tutkimukset käynnissä).

12 Korrelaatiotutkimuksia: musiikkiharrastuksen ja kielellisten taitojen yhteys Äänenkorkeuksien havaitseminen on yhteydessä foneemitietoisuuteen 5 vuoden iässä (Anvari et al., 2002) Musiikkiharrastus on yhteydessä lorujen ja sanalistojen muistamiseen sekä sanojen ja tavujen järjestyksen muistamiseen (Kilgour et al., 2002) Musiikkiharrastuksella on vankat yhteydet lukutaitotesteissä pärjäämiseen useilla eri lukutaidon mittareilla mitattuna (Butzlaff 2000) Musiikkiharrastus on yhteydessä kielelliseen muistiin (Chan et al., 1998, Ho et al., 2003) Osassa tutkimuksista yleisen älykkyystason vaikutus on poistettu

13 Lisää korrelaatioita: Musiikin harrastamisen vaikutus aivojen kehitykseen Musiikin havaitseminen korreloi spatiaaliseen päättelykykyyn, lukemiseen ja foneemien havaitsemiseen sekä yleiseen älykkyyteen lapsilla (Nelson & Barresi, 1989; Lamb & Gregory, 1993; Barwick ym., 1989; Douglas & Willats, 1994; Lynn ym., 1989). Musiikkia opiskelleet suoriutuvat musiikkia opiskelemattomia paremmin kielellisen muistin, sanasujuvuuden, visuospatiaalisen hahmottamisen, tarkkaavaisuuden suuntaamisen sekä lukemisen tehtävistä (Chan ym., 1998; Hassler ym., 1985, 1987; Hurwitz ym., 1975). Musiikkituntien määrä korreloi älykkyysosamäärään (Schellenberg, 2004). 13

14 Korrelaatiotutkimusten ongelma: mikä on seurausta mistä? Lapsi alkaa harrastaa musiikkia sattumalta Lapsi alkaa harrastaa musiikkia, koska kotona harrastetaan musiikkia tai on ammattimuusikoita Lapsen musiikkiharrastusta tuetaan asiantuntevasti Lapsi kuulee kotona paljon ja monenlaista musiikkia Lapsella on periytyvää musiikillista lahjakkuutta Lapsi kehittyy harrastuksessaan ja kokee sen palkitsevana Lapsi panostaa paljon musiikkiharrastukseensa Perhe panostaa lapsen harrastukseen Lapsen musiikilliset kyvyt huomataan Lapsella on musiikkia harrastavia kavereita Lapsen kuulojärjestelmä kehittyy Chapman & Sims 1925, J Educ Psychol. Lapsen keskittymiskyky kehittyy Lapsen oppimisvalmiudet kehittyvät Sosiaalisen aseman määrittelevä kysymys 1920-luvulla: onko perheessä pianoa?

15 Musiikki-intervention vaikutukset lapsen kognitiivisiin taitoihin Kun lapset saavat satunnaistetusti joko musiikkiopetusta tai muuta opetusta tai ohjausta, suoriutuvat musiikkiopetusta saaneet lapset paremmin matemaattisissa ja spatiaalisissa tehtävissä, päättelytehtävissä, lukemisessa ja kirjoittamisessa sekä puheen prosodian havaitsemisessa (Gardiner ym., 1996; Rauscher ym., 1997; Standley & Hughes, 1997; Gromko & Poorman, 1998; Bilhartz ym., 2000; Costa-Giomi, 1999; Rauscher & Zupan, 2000; Graziano ym., 1999; Thompson ym., 2002)

16 Musiikkiharrastus vaikuttaa vieraiden kielten oppimiseen Kouluiässä vieraan kielen lausuminen ja kuullunymmärrys hyötyvät musiikkiharrastuksesta Turun yliopistossa Riia Milovanov (nyk. Kivimäki) on tutkinut englannin tuottamista ja lausumista Musiikkiharrastuksen vaikutus on voimakas, myös silloin, kun musiikkiharrastus on melko vaatimaton Esimerkiksi koulun yksiääninen kuoro 45 min viikossa

17 Soittoharrastus kehittää hienomotoriikkaa Soittoharrastuksessa lapsi oppii käyttämään molempia käsiään tarkasti ja taitavasti Tästä on hyötyä vaikkapa virkkaamisen tai kauniin käsialan oppimisessa Äänen tuoma palaute on tärkeä

18 Musiikkiharrastus ja matemaattiset kyvyt Musiikki puolinuotteineen on matemaattinen kieli, joka tukee murtolukujen oppimista Musiikillisten rakenteiden hahmottamisen harjoittelu edistää monimutkaisten kokonaisuuksien hallintaa kuin itsestään ¼ + ¼ = ½ ABABA

19 Musiikkiharrastus ja tarkkaavaisuustaidot Tarkkaavaisuus on mielen perustyökalu Musiikkiharrastus kehittää tarkkaavaisuustaitoja, melussa työskentelyn taitoja, toiminnanohjausta ja pitkäkestoisen tarkkaavaisuuden ylläpitämisen taitoja

20 Musiikkiharrastus ja tarkkaavaisuustaidot NEPSY Neuropsykologinen testi Vastausnopeus Virheiden määrä Musiikkia harrastavat Muuta harrastavat y 12 y y 12 y

21 Musiikkitoiminta ja lasten yhteisöllisyys Leikki-ikäisten päiväkotilasten ryhmissä on tutkittu ohjatun musiikkitoiminnan vaikutusta yhteisöllisyyteen Lapset auttavat toisiaan enemmän ja valitsevat todennäköisemmin yhdessä kuin yksin leikkimisen ohjatun musiikkituokion (15 min) jälkeen yli tunnin ajan Myös toimintaa synkronoiva rytmikäs loru toimii samalla tavoin. Toiminta on tiedostamatonta ja liittyy peilisolujärjestelmän ja aivojen syvien osien toimintaan.

22 Musiikkiharrastuksen hyötyjen yhteenveto Kognitiiviset taidot, lukihäiriön ehkäiseminen, kielelliset taidot, vieraan kielen taidot, matemaattiset taidot Tarkkaavaisuustaidot Ryhmätyötaidot, vuoron odottaminen, vastuun ottaminen yhteissoitossa Itseilmaisutaidot, tunteiden ilmaiseminen sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla Yhteisöllisyyden kokeminen, hyvä viiteryhmä

23 Nyt käsitöiden, askartelun, tunto- ja liikejärjestelmän pariin Design: Karen Nordberg

24 Aivojen tunto- ja liikealueet Tunto-, liike- ja näköalueet ovat laajat ja tarvitsevat toimintaa erityisesti lapsuudessa Ärsykkeiden ja toiminnan puute estää näiden aivoalueiden normaalin kehityksen

25 Liikunta virkistää kognitiivista suoriutumista ja parantaa oppimista Liikunnan vaikutus kognitiiviseen suoriutumiseen on osoitettu kiistatta Oppiminen Muistissa säilyminen Langdon & Corbett 2011: Juoksevat hiiret oppivat paremmin

26 Tanssi on erityisen kuntouttavaa liikuntaa aivoille Tunti viikossa tanssia (paritanssinopetusta ja itsenäistä tanssimista oman tai vaihtuvan parin kanssa) 6 kk ajan Fyysisiä ja kognitiivisia muutoksia: asento, elämäntapa, muisti, tarkkaavuus, reaktioajat, käden tarkkuuus ja ote Kattenstroht et al., 2013, Aging Neuroscience

27 Yhteenvetona liikunnasta ja kognitiivisista taidoista Edellisellä viikolla tapahtunut liikunta (yli 6 h) lisää solumuodostusta ja LTP*:tä aivoissa ja valmistelee seuraavan viikon oppimista varten Edellisenä päivänä tapahtunut liikunta (yli 1 h) parantaa unta ja lisää seuraavan päivän LTP:tä seuraavan päivän oppimista varten Samalla tunnilla tapahtunut intensiivinen, kognitiivinen liikunta (jopa vain 1 min) lisää aktiivista solumuodostusta Samana päivänä tapahtunut liikunta (yli 1 h) parantaa seuraavan yön unta ja siten konsolidoi päivällä opittuja muistijälkiä pitkäkestoiseen muistiin *LTP = Long-term potentiation = hermoston solutason muistimenetelmä

28 Lukemisen vaikutus aivoihin Lukiessamme ennakoimme tapahtumia ja koemme emootioita Ennakointiin ja emootioihin liittyvät aivoalueet aktivoituvat voimakkaasti Peilaamme tarinan henkilöiden tilaa ja ajatuksia Lehne et al., 2015

29 Kehollinen kognitio Design: Jun Takahashi

30 Suurin osa aivotoiminnasta on tiedostamatonta Suurin osa aivotoiminnasta on tiedostamatonta, esiprosessointia Opitun prosessoinnin automatisoitumista Kognitiomme on sidoksissa motoriseen järjestelmäämme Ajattelemme käsillämme Katso Riitta Harin TEDx-talk

31 Ajattelemme käsillämme Kehollisen kognition tuloksia voidaan käyttää suunnitelutyössä Suunnittelu konkreettisin materiaalein: arkkitehdin legot ja lumi Vaikeiden käsitteiden ymmärtäminen Kertolaskun tai fraktaalin virkkaaminen Minäkuvan rakentuminen pala palalta Minäpystyvyys

32 Stressi kasvaa Millaisia toimintatiloja aivoissa on? Pakene tai taistele Flow eli virtaustila Torkkuminen ja uni Palautuminen kasvaa Oppiminen kasvaa

33 Fysiologinen oppimismahdollisuus Aivojen syvät osat (mantelitumake, hippokampus) säätelevät fysiologiaamme monessa ulottuvuudessa Vireystila: unisuus vai virkeys? Hälytystila: pakene tai taistele tila vai oppimistila? Oppiminen on mahdollista silloin, kun fysiologinen tilamme sallii sen. Voimme tietoisesti viedä itseämme kohti oppimistilaa eli vähentää hälytystilaa valitsemalla ympäristön ja ärsykkeet oikein.

34 Musiikin kuuntelemisen nopeat vaikutukset Musiikin kuuntelu aiheuttaa kussakin kuulijassa subjektiivisen, omakohtaisen kuuntelukokemuksen Kokemus riippuu aiemmasta kuunteluhistoriasta ja on siten yksilöllinen, aikaansaa mitattavissa olevia fysiologisia muutoksia Rentouttavan musiikin kuunteleminen vaikuttaa stressihormonien erittymiseen (Khalfa ym. 2003) Musiikki aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää Musiikinkuuntelun kognitiiviset vaikutukset

35 Musiikinkuuntelun nopea kognitiivinen vaikutus Yksilöllisesti piristävän musiikin kuuntelu tehostaa hetkellisesti suoriutumista tehtävässä, joka edellyttää psykomotorista tai kognitiivista nopeutta (Clark & Teasdale, 1985; Wood ym., 1990; Pignatiello ym., 1986; Schellenberg ym., 2007) päättelyä tai päätöksentekoa (Rausher ym., 1993; Chabris, 1999; Thompson ym., 2001; Kenealy, 1988) tarkkaavaisuutta ja työmuistia (Thompson ym., 2005; Mammarella ym., 2007) luovuutta (Schellenberg ym., 2007) Nautinnolliset ärsykkeet kohentavat mielialaa ja nostavat vireystilaa, mikä lisää dopamiinin eritystä ja parantaa kognitiivista suoriutumista (Menon & Levitin, 2005; Ashby ym., 1999). 35

36 Musiikillisten äänien pitkäkestoisen kuuntelemisen vaikutus aivojen kehitykseen eläinmalleissa muokkaa kuuloaivokuoren rakennetta sekä tehostaa oppimista ja muistia (Angelucci ym., 2007; Chikahisa ym., 2006; Engineer ym., 2004; Percaccio ym., 2005, 2007; Kim ym., 2006; Zhang ym., 2001) muokkaa glutamaattireseptorien toimintaa kuuloaivokuorella ja pihtipoimun etuosassa (Bi ym., 2006; Lu ym., 2008; Xu ym., 2007; Nichols ym., 2007) hermosolujen kasvu ja erilaistuminen, liikkeiden säätely, oppiminen, muisti sekä tunteiden säätely lisää uusien hermosolujen tuotantoa ja hermokasvutekijöiden määrää hippokampuksessa, hypotalamuksessa ja aivokuorella (Angelucci ym., 2007; Chikahisa ym., 2006; Kim ym., 2006). lisää dopamiinin tuotantoa aivoissa (Sutoo & Akiyama, 2004) liikkeiden säätely, motivaatio ja palkitsevuus, uni, mieliala, tarkkaavaisuus ja oppiminen 36

37 Yhteenveto: Miten kulttuuri vaikuttaa aivoihin Musiikilla, mutta myös esimerkiksi käsitöillä, lukemisella ja tanssilla on osoitettu positiivisia vaikutuksia itse aktiivisesti harrastettuna Kognition paraneminen ja parempi säilyminen Kulttuurin avulla voimme säädellä fysiologista tilaamme: rauhoittaa tai piristää itseämme, tuoda uutta inspiraatiota Miksi kulttuuri on olemassa? Yhteisöllisyyshypoteesi Kieli-hypoteesi Henkinen urheilu

38 Kiitos! Minna Huotilainen Kognitiotieteen dosentti FinnBrain-hanke, Turun yliopisto Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Helsingin yliopisto Esittäjän nimi

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1 HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri

Lisätiedot

Tunne aivosi palaudu stressistä

Tunne aivosi palaudu stressistä Tunne aivosi palaudu stressistä Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti MILLAISTA

Lisätiedot

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN

Lisätiedot

Miten aivot voivat hyvin työssä?

Miten aivot voivat hyvin työssä? Miten aivot voivat hyvin työssä? Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Aivot työssä - miten muutan työtä paremmin

Lisätiedot

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin?

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

Työelämä on tietointensiivinen. Sananen aivoterveydestä. Ratkaisuja aivojen kuormittumiseen

Työelämä on tietointensiivinen. Sananen aivoterveydestä. Ratkaisuja aivojen kuormittumiseen Työelämä on tietointensiivinen Sananen aivoterveydestä Ratkaisuja aivojen kuormittumiseen 5.2.2015 Minna Huotilainen Public Domain, Ysangkok, 2006 Public omain, Ronald A. Dallatorre, 2006 Public Domain,

Lisätiedot

KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE

KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE Kognitiotieteen perusteet kurssi, 16.11.2010 Mari Tervaniemi & Eino Partanen Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU), HY Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Psykologian

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Musiikkia kaikille miksi?

Musiikkia kaikille miksi? Musiikkia kaikille miksi? TUTKIMUSJOHTAJA MARI TERVANIEMI CICERO LEARNING JA KOGNITIIVISEN AIVOTUTKIMUKSEN YKSIKKÖ HELSINGIN YLIOPISTO Musiikki aivoissa motorinen somatosensorinen premotorinen talamus

Lisätiedot

Why our Brains Love Crafts?

Why our Brains Love Crafts? Why our Brains Love Crafts? Professor Minna Huotilainen Swedish Collegium for Advanced Studies and University of Helsinki Design: Anna Bananna Brain research methods are approaching everyday- life questions

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Työ aivoterveyden tukena ja uhkana

Työ aivoterveyden tukena ja uhkana Työ aivoterveyden tukena ja uhkana Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti MILLAISTA

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio

Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa. Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista elämänhallintaa Eeva Mäkinen FT, projektijohtaja Takuulla-hankkeet ja Hyvinvointivoimala Kuopion konservatorio Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia 2 2010-2014 Ohjelman strategiset

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet Kopio siirtyy lapsen mukana Sivu 1 / 13 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi: Ikä: Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Kopio vasusta siirtyy huoltajan mukana lapsen vaihtaessa varhaiskasvatuspaikkaa Sivu 1 / 14 Lomake täytetään tekstaamalla LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: / 20 Syntymäaika: Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand

KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Soittaminen jumppaa aivojamme

Soittaminen jumppaa aivojamme Aivojaan kannattaa bodata soittamalla ja laulamalla. Aivotoiminta kehittyy ja aivojen massa jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus paranee ja oppiminenkin saattaa helpottua. Tehokkaimpia vaikutukset ovat, jos musiikkia

Lisätiedot

Sisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot

Sisältö. Kuulorata. Aivopuoliskot erikoistuvat mutta: 26.11.2013 MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS. Muusikkojen muovautuvat aivot Sisältö MUSIIKKI, PUHEEN HAVAITSEMINEN JA KIELELLINEN KEHITYS Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus? Mitä kaikkea ihminen voi oppia? Mitä uusia asioita tai taitoja haluaisit oppia elämäsi aikana? Oppiminen 1. Muistele tilannetta, jossa koit oppimisen

Lisätiedot

AIVOT JA MUSIIKKI MUSIIKKI AKTIVOI AIVOJA LAAJALTI

AIVOT JA MUSIIKKI MUSIIKKI AKTIVOI AIVOJA LAAJALTI AIVOT JA MUSIIKKI Musiikki aktivoi aivojamme, niiden verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat ja koko persoonallisuutemme vireytyy. Myös aivotoimintamme kehittyy ja aivojen massa voi jopa kasvaa. Tarkkaavaisuus

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla

Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Nopea nimeäminen oppimisvaikeuslapsilla Riikka Heikkilä, PsM Jyväskylän yliopisto ja Niilo Mäki Instituutti riikka.heikkila@nmi.fi Mitä nopea nimeäminen on? Rapid automatized naming(ran), rapid serial

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? Miksi aivot hyötyvät liikunnasta? 15.11.2011 Oulu Liisa Paavola PsL, neuropsykologian erikoispsykologi Neural Oy Aivot ja fyysinen aktiivisuus Aivojen kehitys on geneettisesti ohjelmoitu muovautumaan vallitseviin

Lisätiedot

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja

Aivot narikkaan Asiakastilaisuus Riitta Veijalainen Vastaava työterveyspsykologi Voimavarakeskeinen työnohjaaja Aivot narikkaan Asiakastilaisuus 18.3.2019 Tähdelliset työt tehdään ja muuten ollaan kuin Ellun kanat Tuntematon sotilas Työelämän muutokset ja aivot Aivoterveyden uudet uhkat: -korkeat psyykkiset vaatimukset

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen

LIIKUNTA & KOGNITIO. Pekka Hämäläinen LIIKUNTA & KOGNITIO Pekka Hämäläinen Mistä puhutaan? KOGNITIO: tiedon prosessointia tiedon vastaanottaminen (havaitseminen, tarkkaavaisuus) + varastointi (muistaminen, oppiminen) + muokkaaminen (ajatteleminen,

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin

Lisätiedot

Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT

Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän 20.3.2018 Marko Kantomaa, FT Tutkimuskatsaus: Koulupäivän aikainen liikunta ja oppiminen Tarkastellaan vuosien 1990 2016 aikana

Lisätiedot

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

'#s. ;r fffi ffii* i #"-?& tråffi. ,:ffiffi ; s EF

'#s. ;r fffi ffii* i #-?& tråffi. ,:ffiffi ; s EF '#s e.,:ffiffi ; s EF.&"' em #"-?& tråffi # s# ;r fffi ffii* i Rosmus Hoovisto jo ryhmön muut 11 oppilasto loulovot jo vahvojo verbejö. - Opettojon ei tarvitse ollo hyvö louloja. Riittöö, kun on keskinkertoinen

Lisätiedot

Oppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm. www.cicero.fi

Oppimisen uudet mahdollisuudet. Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm. www.cicero.fi Oppimisen uudet mahdollisuudet Professori Kirsti Lonka Helsingin yliopisto/ Karolinska Institutet, Stockholm www.cicero.fi OPPIMINEN TIEDON TALLENTAMISTA? - TIETO ON SIIRRETTÄVISSÄ MIELESTÄ TOISEEN - MIELEN

Lisätiedot

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu

STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET. Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu STUDIO-PROJEKTI OPPIMISVAIKEUDET Kaija Peuna JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU/ Ammatillinen opettajakorkeakoulu Teemat Suhtautuminen oppimiseen Oppimisvaikeudet Aikuinen oppijana Muutama sana motivaatiosta

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

2. Tiedonkäsittelyn tutkimus

2. Tiedonkäsittelyn tutkimus 2. Tiedonkäsittelyn tutkimus Opetusvinkkejä ja taustatietoa 1. Opetusvinkki: aivotutkimusmenetelmien havainnollistaminen (videot) Oppikirjan sivuilta 25 26 löytyy videoita, joissa havainnollistetaan MEG-mittausta

Lisätiedot

Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1

Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1 Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma 13.6.2018 Liite 1 HUITTISTEN MUSIIKKIOPISTON MUSIIKIN PERUSOPINTOJEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET TAVOITEALUEITTAIN EKAT SÄVELET myönteisten tunnekokemusten saaminen

Lisätiedot

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5.

2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5. Esityksen sisältö MUSIIKKIA, MAESTRO! MUSIIKKI KUULOVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen yksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Matemaattiset oppimisvaikeudet

Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset oppimisvaikeudet Matemaattiset taidot Lukumäärien ja suuruusluokkien hahmottaminen synnynnäinen kyky, tarkkuus (erottelukyky) lisääntyy lapsen kasvaessa yksilöllinen tarkkuus vaikuttaa siihen,

Lisätiedot

Kurikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

Kurikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana 1 Lapsen nimi: (kuva) Synt.aika: Tärkeimmät puh.nrot: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Ediva ) Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot