Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. Laitoskäsikirja Versio 0,

Transkriptio

1 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Laitoskäsikirja Versio 0,

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Laitoksen strategia Laitoksen vahvuudet Laitoksen kehittämiskohteet JOHTAMINEN Johtamiskäytännöt Laitoksen organisaatio Toiminnan ohjaus Laitoksen laadunvarmistus Mittarit Tiedon keruu Tiedon analysointi VOIMAVARAT Henkilöstö Rahoitus Toimintamenorahoitus Täydentävä rahoitus Tilat ja laitteet Tilat, kiinteistöt Laitteet LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Koulutus Tutkimus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukitoiminnot LAADUN VARMISTAMINEN JA JATKUVA PARANTAMINEN Laadun varmistamisen mekanismit Opetus Tutkimus Tukitoiminnot Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen

3 1. Johdanto Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen laitoskäsikirjassa on kuvattu laitoksen johtamisjärjestelmä ja laitoksen ydinprosessit tutkimuksen, opetuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden osalta siltä osin kun niitä ei ole kuvattu Teknillisen korkeakoulun tai Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjoissa. Tämän dokumentin on laatinut laitoksen laatuvastaava ja sitä on kommentoinut laitosjohtaja. Käsikirja on hyväksytty laitoksen johtoryhmässä xx.yy.200z. 2. Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Laitos muodostettiin teknillisen korkeakoulun organisaatiouudistuksen yhteydessä matematiikan ja systeemianalyysin vastuualueista Laitoksen strategia Laitos jatkaa entisten matematiikan laitoksen ja systeemianalyysin laboratorion toimintaa entisten, hyviksi katsottujen suuntaviivojen mukaisesti Laitoksen vahvuudet Laitos on maamme johtava tutkimuslaitos numeerisen analyysin ja systeemi- ja operaatiotutkimuksen aloilla. Laitokselle tulee maamme lahjakkaimpia opiskelijoita. Laitoksella on hyvät yhteydet kansalliseen ja kansainväliseen tiedepoliittiseen päätöksentekoon. Laitoksen tarjoama perusopetus on hyvin organisoitu Laitoksen kehittämiskohteet Vaikka laitoksen tutkimus on laadukasta, sitä on verrattain vähän. Tämä johtuu siitä, että laitoksen opetus- ja tutkimushenkilökunnan opetuskuorma on hyvin suuri. Laitos on myös varsin pieni TKK:n opiskelijamäärään nähden. Laitoksella ei ole professoria tilastotieteen alalta. Laitoksen budjettirahoitus on jo pitkään ollut riittämätön opetustehtävän asianmukaiseen hoitamiseen. Laitoksella tehtävä tutkimus rahoitetaan nykyään käytännössä kokonaan ulkopuolisella rahoituksella, mikä vie henkilökunnan työaikaa rahoituksen hakemiseen ja projektien hallinnointiin ja uhkaa tutkimuksen pitkäjänteisyyttä. 3. Johtaminen Matematiikan ja systeemianalyysin laitos on yksi informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan seitsemästä laitoksesta. Tiedekuntaan kuuluvat lisäksi tietotekniikan, tuotantotalouden, lääketieteellisen tekniikan ja laskennallisen tieteen, mediatekniikan, 3

4 teknillisen fysiikan ja tietojenkäsittelytieteen laitokset sekä BIT-tutkimuskeskus ja kielikeskus. 3.1 Johtamiskäytännöt Laitoksen johtaja vastaa laitoksen toiminnasta ja taloudesta. Laitoksella on lisäksi kolmesta laitoksen professorista koostuva johtoryhmä, joka on epävirallinen elin. Se jakaa tietoa tutkimus- ja opetusryhmien välillä, avustaa laitoksen johtajaa päätöksenteossa ja toimii laitoksen strategisen suunnittelun foorumina Laitoksen organisaatio Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen organisaatiokaavio on esitetty kuvassa 1. 4

5 Laitoksen johtaja Olavi Nevanlinna Laitoksen varajohtaja Esko Valkeila Laitoksen johtoryhmä Tutkimus- ja opetusryhmät Tukipalvelut Matematiikka Timo Eirola Gustaf Gripenberg Olavi Nevanlinna Juhani Pitkäranta Rolf Stenberg Esko Valkeila N.N. N.N. Talousvastaava Kenrick Bingham Matkayhdyshenkilöt Tuula Donskoi Marita Katavisto Leena Porraskorpi Systeemianalyysi Raimo Hämäläinen Harri Ehtamo Ahti Salo Hankintavastaava Kenrick Bingham Laatuvastaava Kenrick Bingham Opintoyhdyshenkilöt Pekka Alestalo Katriina Korhonen Esko Valkeila Viestintäyhdyshenkilö Marita Katavisto Kuva 1. Laitoksen organisaatiomalli Rehtori määrää laitosjohtajan kuultuaan laitoksen henkilökuntaa (laitoskokous). Laitosjohtajan tehtävät on kuvattu hallintojohtosäännössä ja niitä on täsmennetty rehtorin antamalla erillisellä ohjeella. Laitosjohtajalla on jakamaton vastuu laitoksen toiminnasta. 5

6 Laitoksella on lisäksi tiedekunnan ja TKK:n keskushallinnon suuntaan seuraavia vastuuhenkilöitä: Talousvastaava huolehtii laitoksen määrärahojen budjetoinnista laitosjohtajan apuna, huolehtii määrärahojen seurannasta ja toimii yhdyshenkilönä laitoksen, talous- ja hankinta-asiain toimiston ja palvelukeskuksen välillä. Matkayhdyshenkilöt toimivat matkasihteereinä (hoitavat matkoihin liittyvät varaukset) ja Travel-matkalaskujärjestelmän yhdyshenkilöinä. Hankintavastaava koordinoi laitoksen hankintoja ja toimii yhteyshenkilönä hankinta-asioissa laitoksen ja talous- ja hankinta-asiain toimiston välillä. Laatuvastaava laatii ja ylläpitää laitoksen laatukäsikirjaa laitosjohtajan valtuuttamana ja toimii laitoksen ja tiedekunnan välisenä yhdyshenkilönä laatuasioissa. Opintoyhdyshenkilö toimii linkkinä laitoksen ja tiedekunnan / TKK:n keskushallinnon välillä opintoja koskevissa asioissa. Viestintäyhdyshenkilö toimii yhteyshenkilönä laitoksen ja viestintäyksikön välillä Toiminnan ohjaus Teknillisen korkeakoulun toiminnan ohjauksen suuntaviivat on kuvattu tarkemmin TKK:n toimintakäsikirjassa. Laitos laatii alkusyksystä budjettiehdotuksensa dekaanille. Dekaani sopii laitosbudjeteista laitosten johtajien kanssa syksyllä käytävissä keskusteluissa. 3.2 Laitoksen laadunvarmistus Laitosjohtaja seuraa laitoksen strategian ja vuositason toiminnan toteutumista laitoksen johtoryhmän pöytäkirjojen, tulossopimusaineiston ja osavuosiraporttien avulla. Laatujärjestelmän toimivuutta arvioidaan laitoksen johtoryhmän johdolla toimivassa laaturyhmässä kerran vuodessa. Laatuauditointien tulokset käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan mahdollisista toimenpiteistä. Laatutavoitteiden asettaminen ja seuranta tehdään johtoryhmätasolla Mittarit Laitoksen laadun seurantamittarit ovat pääosin samoja kuin TKK:n toimintakäsikirjassa kuvatut Tiedon keruu Mittaamista varten tarvittava tieto kerätään Teknillisen korkeakoulun perusjärjestelmiin, jotka on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa. Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella tietojen keruusta vastaavat tutkimusryhmien sihteerit. 6

7 3.2.3 Tiedon analysointi Kerättyä tietoa analysoidaan tiedekunnan johtoryhmässä, jossa myös sovitaan jatkotoimenpiteistä. 4. Voimavarat 4.1 Henkilöstö TKK:n henkilöstrategian toimintasuunnitelmassa on mainittu laitosten vastuut henkilöstön kehittämiseksi. Matematiikan ja systeemianalyysin laitoksella henkilöstön perehdyttäminen tapahtuu tutkimusryhmissä, joihin laitosten henkilökunta on sijoitettu. Valtaosa henkilökunnasta tulee laitokselle opiskelijoina, jolloin perehdytys tapahtuu pitkälti kisälliperiaatteella. Perehdyttämisen pohjamateriaalina käytetään tavallisesti laitoksen uusien työntekijöiden perehdyttämisohjeita. Muun kuin tutkimusryhmiin sijoitetun henkilökunnan perehdyttäminen tapahtuu lähiesimiehen tai esimerkiksi eläkkeelle lähtevän toimenhaltijan toimesta. Matematiikan tuntiassistenteille järjestetään vuosittain perehdytys- ja koulutuspäivä. 4.2 Rahoitus Laitoksen rahoitus jakautuu kahteen osaan: 1) Dekaanin jakamaan budjettirahaan ja 2) täydentävään rahoitukseen. Resurssien jaon periaatteet on kuvattu Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunnan toimintakäsikirjassa Toimintamenorahoitus Dekaani jakaa budjettirahan laitoksille keskusteltuaan rahanjaon periaatteista ensin hallintopäällikön ja laitosjohtajien kanssa ja esiteltyään suuntaviivat tiedekuntaneuvostolle Täydentävä rahoitus Laitoksella on painotetaan täydentävän rahoituksen osalta pitkäaikaisia tutkimuspainopisteitä tukevia tutkimushankkeita. Yritysten ja Tekesin rahoittamaa tutkimustoimintaa säätelee TKK:n ohjeistus ( 4.3 Tilat ja laitteet Tilat Laitoksen tilat TKK:n päärakennuksessa ovat hyvin määritellyt. Tila- ja turvallisuusasiain toimisto hoitaa päärakennuksessa talovastaavan tehtävät. Tilojen käyttöä koskevat päätökset tehdään muodollisesti laitoksen johtoryhmässä, ja ne valmistellaan matematiikan ja systeemianalyysin osalta erikseen. 7

8 4.3.2 Laitteet Laitoksen tutkimuslaitteista vastaavat tutkimusryhmät. 5. Laitoksen toiminnan kuvaus Laitos koostuu kahdesta toiminnallisesta osasta: 1. matematiikka 2. systeemianalyysi jotka aikaisemmassa organisaatiossa olivat erillisiä laboratorioita. Niiden toimintaprofiilit poikkeavat toisistaan niin selvästi, että laadun kehittäminen hoidetaan niissä erillisin mekanismein Koulutus Laitos tarjoaa yhteistä matematiikan perusopetusta kaikille TKK:n opiskelijoille. Laitos antaa aineopetusta matematiikan, mekaniikan ja systeemianalyysin pää- ja sivuaineissa sekä laskennallisen tieteen ja tekniikan verkostomaisessa sivuaineessa. Pääaineopetus kohdistuu lähinnä Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkintoohjelmaan. Laitos tekee koulutuksen kehittämisessä yhteistyötä Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusneuvoston kanssa. Opetuksen käytännön järjestelyissä ovat keskeisellä sijalla TKK:n ja IL-tiedekunnan toimintakäsikirjojen ohjeiden lisäksi laitoksen omat yksityiskohtaiset ohjeet, jotka löytyvät laitoksen sisäisiltä www-sivuilta. 5.2 Tutkimus Laitoksen päätutkimusalueet ovat: Elementtimenetelmä Inversio-ongelmat Matemaattinen analyysi Numeerinen analyysi ja operaattoriteoria Stokastinen analyysi Systeemi- ja operaatiotutkimus. Varsinkin elementtimenetelmän, inversio-ongelmien, matemaattisen analyysin, numeerisen analyysin ja operaattoriteorian sekä stokastisen analyysin tutkimusaiheiden välillä on paljon luonnollisia yhteyksiä ja tutkimusryhmissä leikkaavuutta, joiden laajentamiseen kannustetaan. 5.3 Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Monilla laitoksen professoreilla on tärkeitä luottamustoimia ja hallinnollisia tehtäviä suomalaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä järjestöissä ja tiedehallinnossa. Laitoksen henkilökunta toimii myös julkishallinnon ja elinkeinoelämän asiantuntija- 8

9 ja konsulttitehtävissä. Laitoksen henkilökunta osallistuu myös suomalaisen koulujärjestelmän matematiikan opetuksen kehittämiseen. Laitoksen pääaineopiskelijat tekevät usein yrityksille diplomitöitään ja muita opinnäytteitään, joita laitoksen opettajat ohjaavat yhteistyössä yritysten edustajien kanssa. Opinnäytteiden ohjaukseen liittyvä yhteistyö tarjoaa hyvän välineen osaamisen siirtoon laitoksen ja elinkeinoelämän välillä. Laitoksella on lukuisia yhteistutkimushankkeita elinkeinoelämän ja TEKESin kanssa. 5.4 Tukitoiminnot Laitoksen tukitoiminnot on kuvattu lyhyesti luvussa Laadun varmistaminen ja jatkuva parantaminen 6.1 Laadun varmistamisen mekanismit Laadunvarmistuksen yleiset periaatteet on kuvattu TKK:n toimintakäsikirjassa Opetus Keskeiset opetuksen laadun mittarit ovat: Arjen pyöriminen: kokeet pidetään ja korjataan ajallaan, tulokset ilmoitetaan virheettömästi, tiedotus pelaa. Opetus vastaa muiden tekniikan alojen tarpeita. Oppilaat oppivat. Opetuksesta kerätään opiskelijapalautetta sähköisillä järjestelmillä. Matematiikan kurssien osalta käytetään Teknillisen fysiikan ja matematiikan tutkinto-ohjelman yhteistä Opinions online -järjestelmää pohjautuvaa työkalua. Systeemianalyysin kurssien osalta käytetään Opinions online -järjestelmää, joka on myös kehitetty systeemianalyysin laboratoriossa. Oppilaspalautetta aletaan kerätä TKK:n yhteisellä Palaute-Oodi-järjestelmällä heti, kun järjestelmä tulee yleiseen käyttöön. Peruskurssien vastuuopettajat keskustelevat kurssien sisällöistä ja toteuttamistavoista kurssien opiskelijoiden pääainelaitosten edustajien kanssa. Eri kurssien ja opiskelijaryhmien oppimistuloksia seurataan systemaattisesti Tutkimus Laitoksella on pitkä perinne korostaa tutkimuksessa laatua eikä määrää. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien tutkimushankkeiden haku- ja arviointiprosessissa antavat laitoksella tehtävästä tutkimuksesta palautetta. Yksittäisten tutkimusprojektien lisäksi varsinkin laajempien hankkeiden arviointipaneeleilta saadulle palautteille annetaan painoarvoa. Erillisissä tutkimuksen arvioinneista (Suomen Akatemia, Aalto-yliopisto) saadaan arvokasta palautetta laitoksen tutkimuksesta. 9

10 6.1.3 Tukitoiminnot Sidosryhmätyytyväisyyden selvittäminen ja hyödyntäminen Matematiikan perusopetusta kehitetään jatkuvasti sen palautteen perusteella, jota saadaan säännöllisistä keskusteluista muiden laitosten edustajien kanssa. Laitokselta valmistuneiden opiskelijoiden sijoittuminen työelämään onnistuu hyvin. Yhteiskunnan tarpeet tulevat huomioitua heidän kanssaan käytyjen keskustelujen perusteella. 10