ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUS. ASUINRAKENNUKSET

Transkriptio

1 IVKT 2016 / SuLVI 1(44) ILMANVAIHTO- JA ILMASTOINTIJÄRJESTELMIEN KUNTOTUTKIMUS. ASUINRAKENNUKSET IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

2 IVKT 2016 / SuLVI 2(44) Sisällysluettel 1 IV-kunttutkimuksen lähtökhdat IV-kunttutkimuksen tarve IV-kunttutkimus kiinteistön elinkaareen, vanhenemiseen ja energiatehkkuuteen liittyen IV-kunttutkimus sisäilmangelmien yhteydessä IV-kunttutkimuksen hankinta ja sapulten vastuut Yleistä Tarjuspyynnön laatiminen IV-kunttutkijan valinta ja pätevyysvaatimukset Spiminen IV-kunttutkimuksen surittamisesta Tilaajan velvitteet ja vastuut Kunttutkijan velvitteet ja vastuut IV-kunttutkimuksen surittaminen, inftilaisuus ja lisätutkimukset Yleistä Tiedttaminen ja lähtötietihin tutustuminen Omistajatahn ja kiinteistöhulln haastattelut, mahdllinen asukaskysely Kiinteistötarkastus Hidn ja kunnssapidn arviinti (ylläpit) Tietjen analysinti Raprtinti Inftilaisuus Mahdlliset lisätutkimukset Käsitteitä Liite 1 Ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmiin liittyvät kunttutkimushjeet Liite 2 Esimerkki IV-kunttutkimuksen tarjuspyynnöstä liitteineen Liite 3 Asuinrakennusten ilmanvaihtjärjestelmän tunnistaminen Liite 4 Kiinteistötarkastuksessa läpi käytävät asiat Liite 5 Mittausten surittamisessa nudatettavat standardit ja hjeet Liite 6 Ilmanvaihtkanavien silmämääräinen puhtauden arviinti Liite 7 Mahdllisia lisätutkimuskhteita Liite 8 Kiinteistönhit- ja kunnssapittiminnan arviintilmake Liite 9 Energiatehkkuuden arviinnissa käytettävät laskentamenetelmät IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

3 IVKT 2016 / SuLVI 3(44) 1 IV-kunttutkimuksen lähtökhdat Ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmien kunttutkimuksilla (IV-kunttutkimus) selvitetään kyseisten järjestelmien kunt ja ylläpidn tas yksityiskhtaisesti. IV-kunttutkimus täydentää ja syventää kuntarvin ja energiakatselmuksen tai -selvityksen tulksia ilmanvaihdn ja ilmastinnin salta. IV-kunttutkimuksen tavitteena n selvittää ngelman tai vaurin laajuus ja aiheuttaja. Kunttutkija keskittyy tutkimuksessa järjestelmän ja sen laitteiden ja kmpnenttien kunnn selvittämiseen sekä hidn ja ylläpidn arviintiin aistienvaraisten havaintjen sekä perusmittausten avulla. Kunttutkimuksen tulksena saadaan tiet nykyisen ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmän (IV-järjestelmä) jäljellä levasta teknisestä käyttöiästä ja susitukset, mitä järjestelmälle n tehtävä vaatimusten saavuttamiseksi tai selvityksen khteena lleen ngelman ratkaisemiseksi. IV-kunttutkimuksen käynnistäminen asuinrakennuksissa liittyy yleensä kiinteistön elinkaareen, vanhenemiseen ja energiatehkkuuteen tai rakennuksessa tdetun sisäilmangelman selvittämiseen ja sen edellyttämään krjausselvitykseen. IV-kunttutkimus sisältää dkumenttien tutkimista, kyselyjä, havainnt tarkastelukhteista, haastatteluja, tarvittavat mittaukset ja timenpidesusitukset. Tutkimusten perusteella tehdään päätökset tarkempien lisätutkimusten tekemisestä, mutta lähtökhtaisesti asuinrakennuksissa lisätutkimusten tarve lienee vähäinen. Js n ilmeistä, että järjestelmä ratkaisuineen ei le krjattavissa vaatimuksia vastaavaksi, ei yksityiskhtaisia tutkimuksia le tarpeen surittaa. Kaikissa tapauksissa IV-kunttutkimuksen tulksena tulee lla suuntaviivat IV-järjestelmän ngelmien pistamiseksi ja parannusten tteuttamiseksi, jita käytetään krjaus- tai uusimissuunnittelun lähtötietina. Lutettavien tulsten aikaan saamiseksi IV-kunttutkimuksen tteuttajan kunttutkijan n ltava päteväksi tdettu LVI-alan kkenut asiantuntija. IV-kunttutkimus ei le aina samanlainen timenpidesarja kaikille asuinrakennuksille, vaan jkainen tutkimus n suunniteltava ttaen humin lemassa leva IV-järjestelmä ja kunttutkimukselle asetetut tavitteet. Lähtökhdan määrittelyä n käsitelty tarkemmin luvussa 2, IV-kunttutkimuksen tarve. Luvuissa 3 ja 4 n esitetty lyhyesti itse IV-kunttutkimuksen hankintaan ja tteuttamiseen liittyvät keskeiset asiat. Mahdllisia lisätutkimuksia n käsitelty luvussa 4.9. Lisätutkimuksista svitaan aina tapauskhtaisesti tilaajan ja kunttutkijan kesken. Lisätutkimukset eivät le suraan yksi pakllinen sa IV-kunttutkimusta. IV-kunttutkimusta kknaisuutena selventää heinen kuva 1.1. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

4 IVKT 2016 / SuLVI 4(44) Tarve IV-kunttutkimukselle (Luku 2) Tilaaja IV-kunttutkimuksen hankkiminen (Luku 3) Tilaaja IV- kunttutkimuksen surittaminen (Luku ) - järjestelmä, laitteet & kmpnentit, hit & ylläpit Kunttutkija Mahdlliset lisätutkimukset (Luku 4.9) Kunttutkija Inftilaisuus (Luku 4.8) Tilaaja Kunttutkija Kuva 1.1 IV-kunttutkimuksen eri vaiheet (varsinaisen IV-kunttutkimuksen vaiheet punaisen katkviivan sisällä). Tämän hjeen khteena vat asuinkerrstalt, rivitalt sekä pientalt. Ohjeen tarkituksena n auttaa sekä tilaajaa että kunttutkimuksen tekijää. Ohjeistuksella helptetaan asuinrakennuksen mistajan tai tämän edustajan ikean sisältöisen IV-kunttutkimuksen tilaamista. Kunttutkijaa hjeistetaan lisäksi kunttutkimuksen sisällöstä, surittamisesta ja raprtinnista. Js rakennuksessa n esimerkiksi sekä asuinhuneistja että liikehuneistja, n tämä kuitenkin tettava humin ja tarvittaessa svellettava ainakin muiden kuin asuinhuneistjen salta - hjeita, jtka n suunnattu muille kuin asuinrakennuksille (ks. Liite 1). Samin asuinrakennuksessa, jssa n viilennys- tai jäähdytysjärjestelmä, n svellettava liitteen 1 löytyviä viilennys- ja jäähdytysjärjestelmiin liittyviä hjeita. Tämä hje n sa ismpaa hjekknaisuutta IV-kunttutkimuksiin liittyen. Tähän kknaisuuteen kuuluvat lisäksi muut hjeet, jtka n laadittu Ilmanvaiht- ja ilmastintijärjestelmien ja laitteiden kunttutkimusmenettelyn kehittäminen -hankkeessa. Liitteessä 1 n esitetty kknaisuuteen kuuluvat hjeet. Asuinrakennusten salta tämä hjeistus n kuitenkin ma itsenäinen kknaisuutensa, eikä muita IV-kunttutkimushjeita lähtökhtaisesti tarvita asuinrakennusten IV-kunttutkimuksen tekemiseen. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

5 IVKT 2016 / SuLVI 5(44) 2 IV-kunttutkimuksen tarve 2.1 IV-kunttutkimus kiinteistön elinkaareen, vanhenemiseen ja energiatehkkuuteen liittyen Rakennuksen elinkaaren aikana asuinkiinteistön mistajien tavitteet ja kriteerit ilmanvaihdn timinnalle saattavat muuttua tai tapahtuu sellaisia muutksia, jllin alkuperäiset suunnitteluperusteet ja niiden mukaan tteutetut järjestelmät ja rakenteet eivät enää täysin svellu uuteen tilanteeseen. Lunnllisesti myös jkin kiinteistön ylläpidn ja käytön yhteydessä havaittu tekninen vanheneminen tai timinnan puute vi antaa aiheen IV-kunttutkimukselle. Asuinrakennuksen energiatehkkuuden parantamiseen khdistuvia timenpiteitä selvitettäessä tai tteutettaessa tulee usein esille tarve parantaa rakennuksen sisäilmasta ja/tai IV-järjestelmiä. Jtta uudistukset vidaan tehdä nnistuneesti ja saavuttaa asetetut tavitteet, n ennen hanke- ja tteutussuunnittelua ja tteuttamista ltava ikea kuva IV-järjestelmän nykytilasta. Tähän tarvitaan IV-kunttutkimusta ja sen tulksia. Hyvään kiinteistön ylläpitn kuuluu kiinteistöjen säännöllisin väliajin tehtävä kuntarvi. Tarve IVkunttutkimuksen teettämisellä vi lla seurausta kuntarvin tekijän susituksesta. Tarve vi tulla ilmi myös esimerkiksi energiatdistuksen tai energiakatselmuksen laadinnan yhteydessä. Tyypillinen elinkaaren aikaiseen ilmanvaihdn parantamiseen liittyvä tilanne asuinrakennuksissa n painvimaisen ilmanvaihdn tai kneellisen pistilmanvaihtjärjestelmän krvaaminen kneellisella tul-pist-järjestelmällä. Tällöin tavitellaan selkeää laatutasn nsta ilmanvaihdn ja sisäilmastn salta. Talyhtiöissä IV-kunttutkimuksen surittaminen lisi tärkeää lähtötilanteen selvittämiseksi esimerkiksi linjasaneerauksen tai isn julkisivuremntin hankesuunnitteluvaihetta varten. Tällöin pystytään ttamaan hankesuunnittelussa humin ilmanvaihdn parantamistarpeet (esim. kneellinen tul-pist-ilmanvaiht, pistilman lämmöntalteentt lämpöpumppuratkaisulla) ja tarvittaessa yhdistämään se saksi linjasaneerausta tai julkisivujen krjausta. Tyypillisiä kiinteistön elinkaareen, vanhenemiseen ja energiatehkkuuteen liittyviä timenpiteitä, jihin liittyen n hyvä tteuttaa IV-kunttutkimus lähtötilanteen selvittämiseksi, vat esimerkiksi painvimaisen tai kneellisen pistilmanvaihtjärjestelmän uudistaminen, esimerkiksi lämmöntalteentlla varustetulla kneellisella tul-pist-ilmanvaihtjärjestelmällä pistilman lämmöntalteentn tteuttaminen lämpöpumpputekniikalla esimerkiksi linjasaneerauksen/putkiremntin tai isn julkisivuremntin yhteydessä asuntjen viilennys- tai jäähdytysratkaisun tteuttaminen mahdllinen lisärakentaminen. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

6 IVKT 2016 / SuLVI 6(44) 2.2 IV-kunttutkimus sisäilmangelmien yhteydessä Sisäilmangelmiin liittyy tavallisesti asukkaiden kkema puutteellinen sisäilman laatu ja siihen liittyvät ireet. Tällaisia ireita vivat esimerkiksi lla tunkkaisen ilman tuntu epämiellyttävät hajut väsymys päänsärky ih-, silmä- ja hengitystieireet, jpa astman paheneminen. Kettuja lsuhdevalituksia ja ireita n vaikea suraan yhdistää ympäristötekijöihin. On lemassa näyttöä siitä, että ireita vivat aiheuttaa puutteellinen ilmanvaiht ilmanvaihtkneeseen ja kanavistn kertynyt ksteus äänenvaimennusmateriaalista lähtevät kuidut sudattimiin kertyneet epäpuhtaudet ja sudattimien kastuminen kanavistn kertynyt pöly. Asumisterveyteen liittyvässä ssiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (545/2015) ja Asumisterveysppaassa (2009) n annettu hjearvja ja hjeita asuntjen ja muiden leskelutiljen sisäilmastlle, lsuhteiden mittaamiselle ja tulsten tulkinnalle. Työterveyslaits ja ympäristöministeriön Ksteus- ja hmetalkt-hjelma vat julkaisseet tilaajan hjeen sisäilmast-ngelman selvittämiseen. Ohje n tarkitettu asiantuntijapalveluita tilaaville kiinteistöjen mistajille ja isännöitsijöille sekä muille kiinteistöjen hallinnasta vastaaville tahille sisäilmast-ngelman selvittämiseen. Sisäilmast-ngelman selvitysvaiheen perusteella arviidaan tarvetta IV-kunttutkimukselle. Js tiljen ilmanvaihdn epäillään timivan puutteellisesti tai js tilissa n epäpuhtauslähteitä, jiden aiheuttamia pitisuuksia halutaan sisäilmasta vähentää, ilmanvaihdn tutkiminen n tarpeen. Myös tekniset timenpiteet, jilla vidaan vähentää sisäilman aiheuttamia terveysriskejä, saattavat edellyttää IV-kunttutkimusta. IV-kunttutkimuksen laajuus suunnitellaan lähtötietjen ja sisäilmast-ngelman selvitysvaiheen perusteella. IV-kunttutkimus tehdään ensisijaisesti niihin IV-järjestelmiin, jtka palvelevat tilja, jissa esiintyy sisäilmangelmia. Asiantuntija n mahdllisesti rajannut ngelman, jnka perusteella määritellään kunttutkimuksen sisältö. Tehtävän sisältöön vaikuttaa, nk ngelma mahdllisesti lähtöisin riittämättömästä ilmanvaihdsta ja puutteellisesta ilmanjasta tunkkaisuudesta, krkeasta CO 2-pitisuudesta muista kaasumaisista epäpuhtauksista hiukkasaltistuksesta kuten katupölystä ja mineraalivillakuiduista (ulka tulevat/ sisäiset epäpuhtaudet) lämpölihin liittyvistä ngelmista (esim. vedsta) tai ilmanvaihdn aiheuttamasta melusta ksteudesta tai mikrbikasvuststa. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

7 IVKT 2016 / SuLVI 7(44) 3 IV-kunttutkimuksen hankinta ja sapulten vastuut 3.1 Yleistä J ennen varsinaisten tarjuspyyntöjen lähettämistä tilaaja selvittää lemassa levat lähtötiedt ja dkumentaatin. IV-kunttutkimuksen surittamisen kannalta lennaisia lähtötietja vat khteen perustiedt (ks. esim. Liite 2 tai LVI Kiinteistön perustietkrtin laatiminen) suunnitteluasiakirjat (piirustukset, järjestelmäkaavit ja -selstukset) hultkirja, kiinteistöhultspimukseen kuuluvat tehtävät mahdlliset raprtit, mittauspöytäkirjat ja asukaskyselyt aiemmista kunttutkimuksista, kuntarviista, sisäilmaselvityksistä, energiakatselmuksista yms. alkuperäiset käyttöönttasiakirjat laadittu energiatdistus mahdllinen kiinteistöstrategia ja/tai kiinteistön mistajan asettamat tavitteet sisäilmastn laatutaslle ja energiataludelle. Js khteessa ei le tteutettu asukaskyselyä, esimerkiksi kuntarvin yhteydessä, n sen tteuttaminen tarpeellista ja tiet siitä n hyvä sisällyttää j tarjuspyyntöön. Eräs asukaskyselymalli n esitetty LVI-krtistn hjeen LVI Asuinkiinteistön kuntarvi, tilaajan hje liitteessä. Ennen IV-kunttutkimuksen käynnistämistä n myös harkittava surittamiseen liittyvät lsuhdevaatimukset, kuten säätila ja vudenaika. IV-kunttutkimuksen surittamisen ajankhtaan vaikuttaa myös se, mikä n kunttutkimuksen lähtökhtana. Olsuhdevaatimuksia n täsmennettävä kunttutkimuksen surittajan kanssa. Tilaajan n vielä hyvä tässä vaiheessa varmentaa IV-kunttutkimuksen tarve, jtta kunttutkimusprsessia ei käynnistetä turhaan. Seuraaviin asiihin n kiinnitettävä humita Tarkistetaan, että kuntarvi (tai vastaava) n tehty ja n riittävän ajan tasalla. Vastaavasti tarkistetaan hultkirjan (tai vastaavan) ajantasaisuus. Tarkistettava nk esiintynyt tunnistettuja sisäilmangelmia. Kiinteistön käyttösuunnitelma ja sen tavitteet, ml. sisäilman laatutavitteet n määriteltävä (js mahdllista). Kiinteistön ylläpit-rganisaatin myötävaikutus n varmistettava. Js tavitteena n energiatehkkuuden parantaminen, lisi harkittava energiakatselmuksen, energiatdistuksen tai vastaavan selvityksen teettämistä ennen IV-kunttutkimusta. Energian kulutustiedt kerätään mahdllisine sakulutuksineen, samin j tehdyt mahdlliset lämpötilamittaukset. Tdetaan tavitteet energian kulutukselle ja sen satekijöille. Otetaan humin muut kuin tyypilliset asuinrakennuksiin kuuluvat tilatyypit, kuten esimerkiksi liike-, timist- tai päivähittilat. Arviidaan tarvetta mahdllisille lisätutkimuksille, kuten hrmikartitus tai puhaltimien sähkötehn mittaus. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

8 IVKT 2016 / SuLVI 8(44) 3.2 Tarjuspyynnön laatiminen Tarjuspyynnössä tilaaja määrittelee IV-kunttutkimuksen sisällön, laajuuden, raprtintitavan ja kunttutkijan valintakriteerit. Tarjuspyynnössä n edellytettävä, että IV-kunttutkimus suritetaan tämän hjeen mukaisesti. Tarjuspyynnössä ilmitetaan tilaajan yhteystiedt kiinteistön nimi, site ja yhtiö- tai mistusmut perustiedt rakennuksesta/rakennuksista käytettävissä levat asiakirjat tehtävän tavitteet: sisältö ja laajuus raprtintitapa ja tulsten esittely tilaajalle suritusaika tilaajan ja kunttutkijan velvitteet ja vastuut valintakriteerit kunttutkimuksen yhteydessä tehtävät, prsessiin kuulumattmat muut selvitykset eriteltyinä tarjuksen jättämismenettely tarjuksen vimassalaika tarjusten avaaminen ja käsittely lisätiedt tilaajan allekirjitus ja päiväys. Tilaajan n pyydettävä tarjuspyynnössä, että tarjuksen antaja esittää kunttutkimuksen hinnan siten, että siinä n kunttutkimuksen surittaminen ja mahdllisten eri sa-alueiden lisätutkimukset eritelty. Tilaajan n ilmitettava etukäteen sellaisista asiista, jtka saattavat vaarantaa kunttutkijan työturvallisuuden. Liitteessä 2 n esitetty tarjuspyyntömalli IV-kunttutkimuksen hankintaa varten. Khteen perustietjen esittämisessä vidaan tarvittaessa hyödyntää lisäksi isännöitsijäntdistusta, LVI-krtistn hjetta LVI Kiinteistön perustietkrtin laatiminen. 3.3 IV-kunttutkijan valinta ja pätevyysvaatimukset IV-kunttutkimuksen tekijällä - kunttutkijalla - tulee lla mnipulinen saaminen asuinrakennusten IV-järjestelmistä ja rakennuksen sisäilma-, ja energiakysymyksistä. Kunttutkijille järjestetään pätevöityminen kulutusvaatimuksineen. Seuraavassa esitetyt vaatimukset vat esimerkki, lpulliset vaatimukset tullaan antamaan pätevöitymismenettelyn yhteydessä. IV-kunttutkimuksesta vastaavalla kunttutkijalla tulee lla teknillisen ylipistn diplmi-insinöörin tutkint tai ammattikrkeakulun tai teknillisen ppilaitksen insinöörin tutkint LVI-tekniikasta tai taltekniikasta mnipulinen saaminen rakennusten IV-järjestelmistä sekä sisäilmakysymyksistä vähintään 3 vutta kkemusta IV-järjestelmiin liittyvistä selvityksistä, kuten kuntarviista, energiakatselmuksista ja kunttutkimuksista tai krjaussuunnittelusta hyväksytysti suritettu pätevyyden tteajan järjestämä tentti. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

9 IVKT 2016 / SuLVI 9(44) Jissain kunttutkimukseen kuuluvissa tehtävissä tulee lla eritysasiantuntemusta ja siihen kuuluva pätevyys, esimerkiksi kylmäteknisten ja säätö- ja mittausteknisten laitteiden salta. 3.4 Spiminen IV-kunttutkimuksen surittamisesta Tilaaja tekee kirjallisen spimuksen kunttutkimuksen tekemisestä kunttutkimuksia tarjavan yrityksen kanssa, jnka tarjus n laajuudeltaan riittävä ja hinta-laatusuhde kknaistaludellisesti edullisin. Spimusphjana vidaan käyttää lmaketta RT Knsulttispimus. Spimuksessa vidaan viitata Knsulttitiminnan yleisiin spimusehtihin KSE 2013 (LVI , KH X , RT ). Spimuksessa esitetään kunttutkimuksen khde kunttutkimuksen suritusaika sapulet: tilaaja, khteen mistaja, kunttutkija timeksiannn kuvaus timeksiannsta maksettava kknaishinta sen kiinteältä työsuudelta sekä velitusperusteet mahdllisista lisätutkimuksista yksikköhinnat lisätöille ja muut erilliset velitusperusteet kuten matkat kunttutkimukseen liittyvän viestinnän rganisinti ja vastuut raprtin timitus tulsten esittely tilaajalle (inftilaisuus) nudatettavat spimusehdt ja mahdlliset pikkeamat niistä erimielisyyksien ratkaisu asiakirjjen pätevyysjärjestys päiväys ja allekirjitukset. Spimuksessa n tutava esille, js tilaaja ja kunttutkimuksen surittava tah haluaa jltain sin piketa tässä hjeessa esitetystä IV-kunttutkimuksen surittamisesta. Mahdllisia erimielisyyksiä ja niiden ratkaisemista varten timeksiannssa nudatettavien asiakirjjen pätevyysjärjestys mainitaan spimuksessa tai tilauksessa. Mahdlliset suritukseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan ensisijaisesti neuvttelemalla tai KSE 2013:n mukaisesti. 3.5 Tilaajan velvitteet ja vastuut IV-kunttutkimuksen tilaaja (timeksiantaja) ilmittaa kunttutkimukseen sallistuvien edustajiensa yhteystiedt ja määrittelee heille riittävät velvllisuudet ja timivaltuudet hulehtii, että kunttutkijilla n käytössään svitut asiakirjat ilmittaa kiinteistön lämmön, sähkön ja veden kulutustiedt klmelta edelliseltä vudelta täydentää ja tarkentaa tarvittaessa tarjuspyynnössä annettuja tietja hulehtii, että kunttutkimuksen surituksesta tiedtetaan etukäteen kiinteistönhitajille ja tiljen käyttäjille. Tiedttamisen hitavat tilaaja ja kunttutkimuksen surittaja yhdessä. Tiedttamisen päävastuu n tilaajalla. Tiedtus vidaan spimuksessa tai tilauksessa antaa kunttutkijiden hidettavaksi. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

10 IVKT 2016 / SuLVI 10(44) avustaa kiinteistössä suritettavissa tarkastuksissa ja tutkimuksissa. Erityisesti tulee varmistaa, että tarkastettaviin tilihin päästään ja että tilaajan edustaja n läsnä tarkastuksessa. Kunttutkimuksen tekijät saattavat tarvita teknistä apua, esimerkiksi vien ja tarkastusluukkujen avaamisessa ja sulkemisessa sekä järjestelmien asetusarvjen ja hjausten tarkastamisessa. sallistuu esitarkastuksen ja järjestelmien arviinnin jälkeiseen päätöksentekn kunttutkimuksen yksityiskhtaisesta surittamisesta. vastaa, että tilissa tehtävissä tarkastuksissa n aina paikalla tilaajan edustaja tai muu valtuutettu henkilö vastaa tarkastettavan kiinteistön kunnsta siten, että kunttutkijat vivat tehdä työnsä työturvallisuusmääräyksiä nudattaen. Js kiinteistössä n vikja tai puutteita, jtka vivat aiheuttaa vaaraa kunttutkijille, ei tarkastusta siltä sin tarvitse tehdä. Kunttutkijiden tulee kuitenkin heti ilmittaa tilaajalle havaitsemistaan viista ja puutteista. Viat ja puutteet saattavat lla vaaraksi myös käyttäjille, kiinteistönhithenkilöstölle ja kiinteistölle. tutustuu laadittuun kunttutkimusraprttiin ja kmmenti sitä tarvittaessa svitun ajan kuluessa. On susiteltavaa, että kunttutkimuksen tekijä esittelee raprtin tilaajalle. Knsulttitiminnan yleisissä spimusehdissa KSE 2013 n esitetty tilaajan vastuista seuraavaa: Tilaaja n spimuksessa ja näissä spimusehdissa määritellyllä tavalla vastuussa knsultille vahingista, jtka jhtuvat tilaajan tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä. Tilaajan vahingnkrvauksen yläraja n enintään knsultin kk timeksiannn palkkin suuruinen. Tilaajan vahingnkrvausvastuu knsultille päättyy viimeistään knsultin vastuiden päättyessä. Nämä rajitukset eivät kuitenkaan kske tapauksia, jissa n kyseessä tahallisuus tai törkeä tuttamus. Tilaaja vastaa knsultille antamistaan tehtävän perustiedista, sitvista hjeista ja määräyksistä. Tilaaja vastaa siitä, että knsultille sähköisesti luvutettavat lähtötiedt vat tietteknisesti virheettömiä (eheysvaatimus). Tilaaja vastaa tutkimuksista mahdllisesti aiheutuvista väistämättömistä haitista ja vahingista. Havaittuaan syntymässä levan tai syntyneen vahingn tilaajan n ilman aiheetnta viivästystä tdistettavasti ilmitettava siitä knsultille enempien vahinkjen välttämiseksi. 3.6 Kunttutkijan velvitteet ja vastuut IV-kunttutkija nimeää vastuuhenkilön ja määrittelee hänen valtuutensa tekee timeksiannn ammattitaitisesti, hulellisesti ja svitussa aikataulussa vastaa käyttämiensä mittausmenetelmien tarkituksenmukaisuudesta, timivuudesta ja raprtinnista. Kunttutkijalla tulee lla saaminen ja kalust mittauksille, jita tehtävissä edellytetään. ilmittaa tilaajalle, js lähtötiedt vat puutteellisia. Kunttutkijat vivat täydentää lähtötiedt lisätyönä vastaa, että työ vastaa svittua sisällöltään ja laajuudeltaan hulehtii vastuuvakuutuksesta timeksiannissa, jihin vi liittyä henkilö- tai tulipalriski tai muu vastaava riski. Vakuutuksen tulee lla tilaajan hyväksymä. On susiteltavaa, että knsultilla n muutenkin riittävän kattava vastuuvakuutus. esittelee raprtin tilaajalle yhteisesti svitulla tavalla. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

11 IVKT 2016 / SuLVI 11(44) Knsulttitiminnan yleisissä spimusehdissa KSE 2013 esitetään knsultin vastuista seuraavaa: Knsultti vastaa siitä, että hänen luvuttamansa suunnitelma tai surittamansa tehtävä n spimuksenmukainen ja täyttää vimassa levien lakien, asetusten ja viranmaismääräysten vaatimukset. Js knsultin laatimissa suunnitelmissa tai muissa asiakirjissa havaitaan virheitä tai puutteita, knsultilla n ikeus ja velvllisuus krjata virheet ja puutteet. Ellei knsultti tilaajan kirjallisesta kehtuksesta hulimatta krjaa edellä mainituissa suunnitelmissa tai asiakirjissa esiintyviä virheitä tai puutteita khtuullisessa ajassa, tilaajalla n ikeus krjauttaa ne knsultin kustannuksella. Näiden kustannusten lisäksi knsultti n velvllinen krvaamaan aiheuttamansa vahingn jäljempänä levien khtien mukaisesti. Knsultti vastaa siitä, että tilaajalle tai muille sapulille sähköisesti luvutettavat aineistt vat tietteknisesti virheettömiä (eheysvaatimus). Knsultti n spimuksessa ja näissä spimusehdissa määritellyllä tavalla vastuussa tilaajalle aiheutuneista vahingista, jtka jhtuvat knsultin tekemistä virheistä tai laiminlyönneistä. Knsultti ei le vastuussa vahingsta, jka jhtuu tutannn tai liikevaihdn vähentymisestä tai keskeytymisestä taikka muusta tuln menetyksestä, eikä vitsta, jka n jäänyt saamatta sen vuksi, että spimus sivullisen kanssa n rauennut tai jäänyt täyttämättä ikein, eikä muusta samankaltaisesta vaikeasti ennakitavasta vahingsta tai muusta välillisestä vahingsta. Knsultin vahingnkrvauksen yläraja n enintään kk timeksiannn palkkin suuruinen. Mikäli tästä piketaan, n siitä mainittava erikseen spimuksessa. Tästä pikkeavan vastuun vaikutuksesta knsultin saamaan krvaukseen ja vastuun kattamisesta vakuutuksella määrätään spimuksessa. Nämä rajitukset eivät kuitenkaan kske tapauksia, jissa n kyseessä tahallisuus tai törkeä tuttamus. Knsultti vastaa klmannelle aiheuttamistaan vahingista vimassa levan lainsäädännön mukaan. Havaittuaan syntymässä levan tai syntyneen vahingn knsultin n ilman aiheetnta viivästystä tdistettavasti ilmitettava siitä tilaajalle vahinkjen välttämiseksi, ja knsultilla n velvllisuus ryhtyä tarpeellisiin timenpiteisiin vahingn vähentämiseksi tai pistamiseksi. spimusehdissa kerrtaan myös knsultin vastuun vimassalajasta, tilaajan vaatimista uusista rakenteista, menetelmistä tai muutksista knsultin tekemiin suunnitelmiin tai timenpiteisiin ja niiden vaikutuksesta vastuisiin, tilaajaan krvausvaatimusten ilmittamisesta ja vastuuvakuutuksista spimisesta. IV-kunttutkimuksen tekijän vastuu rajittuu Knsulttitiminnan yleisten spimusehtjen KSE 2013 mukaan palkkin enimmäismäärään, ellei kunttutkimusta kskevassa spimuksessa tisin svita. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

12 IVKT 2016 / SuLVI 12(44) 4 IV-kunttutkimuksen surittaminen, inftilaisuus ja lisätutkimukset 4.1 Yleistä Kunttutkimuksen surittaminen vidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen (Kuva 4.1): lähtötietihin tutustuminen, haastattelut ja mahdllinen asukaskysely, kiinteistötarkastus, tulsten analysinti ja raprtinti. Kunttutkija ttaa humin kaikissa vaiheissa järjestelmän laitteineen ja kmpnentteineen sekä hidn ja ylläpidn. Luvuissa n kuvattu eri vaiheiden sisältöä tarkemmin. Hidn ja ylläpidn arviinti eri vaiheissa suritetaan luvun 4.5 hjeiden mukaisesti. IV-kunttutkimuksen surittaminen limittyy tiiviisti inftilaisuuden järjestäminen tilaajatahlle, jka n pakllinen sa IVkunttutkimusta. Inftilaisuuteen liittyviä asiita n kuvattu luvussa 4.8. Tiedttaminen ja lähtötietihin tutustuminen Omistajatahn ja kiinteistöhulln haastattelut, mahdllinen asukaskysely Kiinteistötarkastus Tietjen analysinti ja timenpide-ehdtukset Raprtinti Kuva 4.1. Kunttutkimuksen surittamisen eri vaiheet. Js tutkitaan tarkin rajattua sisäilmangelmaa tai esimerkiksi kuntarvin perusteella tarkin määriteltyä puutetta, määritellään eri vaiheiden sisältö ngelman selvitykseen spiviksi. Js tehtävä tai ngelma n tarkin rajattu, n mahdllista spia j kunttutkimuksen tilaushetkellä tarvittavista yksityiskhtaisista lisätutkimuksista. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

13 IVKT 2016 / SuLVI 13(44) 4.2 Tiedttaminen ja lähtötietihin tutustuminen Tiedtus IV-kunttutkimuksen käynnistymisestä, huneistkäynneistä, mahdllisista kyselyistä ja tulksista n tärkeää tiedttaa kiinteistönmistajia, asukkaita ja kiinteistön ylläpidsta vastaavia tahja. Näin varmistetaan heidän tietisuus asiasta, myötävaikuttaminen prsessin nnistumiseen ja mahdllisten timenpiteiden tteuttaminen. Lisäksi n tärkeää tuda esille missä määrin heidän apuaan tarvitaan työn surittamisessa. Tiedttamisessa khderyhmä humiiden n hyvä tuda esille esimerkiksi miksi kunttutkimus suritetaan ja mihin sen tulksia aitaan käyttää mahdlliset kyselyt, haastattelut ja niiden tarkitus mahdlliset käynnit huneistissa ja siellä tehtävät esim. mittaukset kunttutkimuksen eri vaiheet (ml. raprtinti ja inftilaisuus) ja aikataulu kiinteistönmistajan yhteyshenkilö ja hänen yhteystiedt kunttutkimuksen surittaja ja hänen yhteystiedt Tiedttamisesta vastaa kunttutkija, ellei spimuksessa le svittu muuta. Asukastiedttamiseen kuuluu vähintäänkin tiedte IV-kunttutkimuksen käynnistymisestä, kunttutkimuksen sisällöstä, aikataulusta eri vaiheineen ja tutkimuksen tavitteista sekä yhteyshenkilöistä tiedtteet niihin huneistihin, jissa tehdään kunttutkimuksen asuntkäynnit sisältäen tarvittavat timintahjeet asukkaille aikatauluineen tiedte kunttutkimusten keskeisistä tulksista ja tiet järjestettävän kunttutkimusraprtin esittelytilaisuudesta (inftilaisuus). Lähtötilanteeseen tutustuminen Ensimmäiseksi tarkistetaan tilaajan kanssa rakennuksen lemassa leva dkumentaati ja IV-kunttutkimuksen kannalta lennaiset asiakirjat. Lähtötilanteeseen tutustuttaessa n hyvä humiida kunttutkimuskhteen IV-järjestelmän rakentamisvusi ja sen ajan ilmanvaihtmääräykset ja suunnitteluhjeet. Sumen rakentamismääräyskkelman saa D2 n päivitetty vuden 1978 jälkeen viidesti: RakMK sa D RakMK sa D RakMK sa D RakMK sa D RakMK sa D RakMK sa D Sumen rakentamismääräyskkelman lisäksi n llut käytössä erilaisia suunnitteluhjeita, esimerkiksi: Rakentajain kalenteri 1940 Lämmitys- ja ilmanvaihtlaitteiden suunnittelun nrmaalihje 1954 Lämmitys- ja ilmanvaihtlaitteiden suunnittelun nrmaalihje 1966 LVI-suunnitteluhjeet, Rakennushallitus 1/1984. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

14 IVKT 2016 / SuLVI 14(44) Liitteessä 3 n esitetty tyypillisiä asuinrakennusten IV-järjestelmiä. Olemassa levissa rakennuksissa suunnittelu- ja järjestelmädkumentaati saattaa lla puutteellista tai puuttua kknaan. Dkumentaati saattaa lla myös sittain vanhentunutta jhtuen puutteellisesti tai virheellisesti kirjatuista tai kknaan kirjaamattmista muutksista käytössä, kurmituksissa, rakennussissa tai talteknisissä järjestelmissä rakennuksen elinkaaren aikana. Näissä tapauksissa puutteellinen tai vanhentunut dkumentaati tulee tunnistaa (standardin SFS-EN liitteissä F sekä G levia tarkistuslistja vidaan sveltaa tarvittaessa) ja kirjata dkumentaatin puutteet. Tämän jälkeen kunttutkija ja tilaaja käyvät tilanteen yhdessä läpi, ja sen phjalta laaditaan suunnitelma asiakirjjen saattamiseksi ajan tasalle. Js aineistssa n kunttutkimuksen surittamisen kannalta lennaisia puutteita, svitaan tilaajan kanssa miten tiedt täydennetään. Asiakirjjen ja dkumentaatin läpikäynnissä kannattaa keskittyä niihin asiihin, jtka vat keskeisiä kunttutkimuksen tavitteiden kannalta liittyen esimerkiksi sisäilmastn laatutasn parantamiseen, energiatavitteiden saavuttamiseen tai lisärakentamiseen. Asiakirjista ja dkumenteista kiinnitetään humita seuraaviin IV-järjestelmään ja sisäilmastn liittyviin asiihin ttaen humin tutkimuksen khteena levan IV-järjestelmän tyyppi, kunttutkimuksen tavite ja käytettävissä levat lähtötiedt: Yleisesti, mukaan lukien hult-, ylläpit- ja krjaustiminta Päätelaitteet Vastaak IV-järjestelmä nykyistä ja/tai tulevaa käyttöä (mm. kknaisilmavirtjen riittävyys, hunekhtaiset ilmavirrat ja ilman jak nykyisen ja/tai asetettujen vaatimusten perusteella, mahdllisuus hunekhtaiseen säätöön, palmääräysten tteutuminen, ilmanvaihdn energiatehkkuus) Rakennuksen hult-, ylläpit- ja krjaushistria sekä suunnitellut krjaukset (mm. tiedt viimeisimmistä ilmavirtjen mittauksista ja säädöistä, kanavistn puhdistuskerrasta ja laajuudesta ja sudattimien vaihdsta sekä tehdyt hunelämpötiljen mittaukset ja lämmitysverkstn perussäätö) Päätelaitteiden tyypit, niiden virtaus- ja äänitekniset minaisuudet sekä ilmavirrat ja jäljellä leva käyttöikä Päätelaitteiden kanavaliitskt Päätelaitteiden suunnitellut asennustavat ja -paikat ja keskinäiset sijainnit Ulkilman sisääntt ja ulspuhallus Ilmakanavistt Ulkilman sisääntt- ja jäteilman ulspuhalluslaitteet, niiden sijainti ja jäljellä leva käyttöikä Ulkilmasäleikön tai vastaavan laitteen suunnittelutiedt ja -vaatimukset Jäteilman ulspuhalluslaitteen suunnittelutiedt ja -vaatimukset Ulkilma- ja jäteilmakammit Kanavien tyypit, palvelualueet, rakennemateriaalit ja lämmön- ja ksteudeneristys ja jäljellä leva käyttöikä Kanavistn puhdistus ja puhdistettavuus (kk IV-järjestelmän puhdistettavuus) Ilmavirrat ja virtausnpeudet kanavissa Kanavistn mititusperiaatteet Kanavistlaitteiden suunnitellut asennustavat ja -paikat Kanavien kannakinti, läpiviennit ja muu asennustekniikka IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

15 IVKT 2016 / SuLVI 15(44) Ilmansudatus Sudattimien sijainti, asennustapa ja sudatinlukat ja -tyypit ja jäljellä leva käyttöikä Puhaltimet ja/tai ilmanvaihtkneet Ilmanvaihtkneiden/puhaltimien sijainti, asennustapa ja timinta- ja säätöperiaatteet ja jäljellä leva käyttöikä Puhaltimien, laitteiden ja kmpnenttien kanavaliitskt Ilmanvaihtkneiden ilmavirrat ja sähköteht knekrteista ja linjapiirustuksista Pistilman lämmöntalteentt Pistilman lämmöntalteenttlaitteen tyyppi, sijainti ja asennustapa, timinta- ja säätöperiaatteet ja jäljellä leva käyttöikä. 4.3 Omistajatahn ja kiinteistöhulln haastattelut, mahdllinen asukaskysely Rakennuksen mistajan tai hänen edustajansa ja kiinteistöhulthenkilöstön haastattelu sisältyy aina IV-kunttutkimuksen surittamiseen. Haastattelemalla pyritään selvittämään ensisijaisesti IVjärjestelmän mahdlliset timinnalliset puutteet ja havaitut ngelmat. Haastattelujen avulla n tärkeää myös tarkentaa tai määritellä kknaisuudessaan tulevaisuuden tavitteet sisäilmastlle ja ilmanvaihdlle. Js asunt-sakeyhtiölle n laadittu esimerkiksi strategia, hyödynnetään sitä keskusteluissa tulevista tarpeista. Rakennuksen mistajan tai hänen edustajansa (esim. talyhtiön hallituksen jäsen, isännöitsijä) haastattelulla pyritään selvittämään kunttutkimuksen lähtökhdat humin ttaen muun muassa seuraavia asiita: Nykytila Tavitteet / tarpeet Kkemukset ja havainnt sisäilmaststa ja sen laadusta Ilmanvaihdn timivuus ja mahdlliset ngelmakhdat IV-järjestelmän hidn ja kunnssapidn timivuus Rakennuksen, sisälsuhteiden ja ilmanvaihdn/ilmastinnin haluttu laatutas Mahdllisuus asuntkhtaiseen ilmanvaihdn hjaukseen Mahdllisuus vaikuttaa rakennuksen energiataluteen (esim. pistilman lämmöntalteentt). Kiinteistöhulthenkilöstöltä tiedustellaan ilmanvaihdn timivuudesta ja mahdllisista ngelmakhdista sekä hidn ja kunnssapidn timivuudesta. Lisäksi tteutetaan svitun mukaisesti mahdllinen asukaskysely ennen kiinteistötarkastuksen surittamista. 4.4 Kiinteistötarkastus Kiinteistöön tehdään tutustumiskäynti, jnka tavitteena n aistienvaraisen tarkastelun ja perusmittausten perusteella selvittää IV-järjestelmän timintakunt ja käyttökelpisuus. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

16 IVKT 2016 / SuLVI 16(44) Kiinteistötarkastuksessa n tettava humin asiakirjjen ja dkumentaatin tarkastamisen sekä haastattelujen ja mahdllisen asukaskyselyn tulkset. Näiden tulsten perusteella kunttutkijalla n alustava näkemys siitä, mihin kiinteistötarkastuksessa kannattaa erityisesti kiinnittää humita. Kiinteistötarkastukseen kuuluu käynnit asuinhuneistissa. Spiva ts n esimerkiksi 10 prsenttia asunnista, vähintään kuitenkin neljä huneista. Huneistja valittaessa n kuitenkin tettava humin, että tksessa n huneistja jkaisen ilmanvaihtkneen/puhaltimen palvelualueelta eri kerrksista huneistja, jiden sisäilmaststa tai ilmanvaihdsta käyttäjät vat valittaneet. Jtta nämä edellä luetellut ehdt täyttyvät, n tarvittaessa tskka kasvatettava. Asuinnissa tehdään esim. asuntjen ilmavirtjen mittaukset. Tarkituksena n selvittää, pitävätkö suunnitelmissa ja/tai vastaantttarkastuksessa esitetyt ilmavirrat edelleen paikkansa. Asuinnissa käytetään tarvittaessa myös merkkisavuja ilmanvaihdn timivuuden selvittämiseksi. Rakennuksen kaikki puhaltimet tai ilmanvaihtkneet tarkastetaan, paitsi huneistkhtaisista ilmanvaihtkneista tarkistetaan esimerkiksi 10 prsenttia, vähintään kuitenkin neljän huneistn ilmanvaihtkneet. Js khderakennuksessa n yhteisiä tilja, esim. talsaunat, pyykkituvat, prrashuneet, n myös ne sisällytettävä kiinteistötarkastukseen. Js kiinteistötarkastuksen aikana havaitaan virheitä tai puutteita asiakirjissa ja dkumentaatissa, saattaa kunttutkija nämä havainnt tilaajan tietn. Kiinteistötarkastuksessa n käytävä läpi liitteessä 4 levien taulukiden L4.1-L4.6 esitetyt asiat IVjärjestelmän tyyppi ja minaisuudet humiiden. Js aistienvarainen havainninti sittaa, että laite tai kmpnentti n elinkaarensa päässä, ei sillin suriteta mittauksia. Liitteen 4 taulukita L4.1-L4.6 ei le tarkitettu varsinaisen raprtinnin surittamiseen. Raprtintia n käsitelty luvussa 4.7. Kiinteistötarkastuksessa n kiinnitettävä myös humita IV-kunttutkimuksen piirissä leviin asiihin, jihin vaikuttaa asukkaiden ja tiljen käyttäjien timinta, ja jtka saattavat lla heidän vastuullaan erityisesti vierailtaessa asunnissa. Kunttutkijan tulee kiinnittää humita myös yleisellä taslla lämmitysjärjestelmän timintaan. Js kunttutkimuksen teettämisen syy n selkeästi rajattu leva tarve tai ngelma, esim. sisäilmangelma, svelletaan liitteen 4 taulukkja L4.1-L4.6 kyseessä levan tilanteen mukaisesti. Sisäilmangelmiin liittyvissä tapauksissa ensimmäinen tyypillinen timenpide n silmämääräisesti tteutettava tarkastus seuraaville asiille: ulkilman sisäänttaukn sijitus ja ulkilman laatu, ulkilmakammin puhtaus ja viemäröinnin timinta, tulilmasudattimien puhtaus, kunt ja tiiviys sekä kanavistjen ja päätelaitteiden puhtaus. Lisäksi n tarkastettava, etteivät IV-järjestelmän mahdlliset äänenvaimennusmateriaalien pinnat le vauriituneet. Silmämääräisen tarkastuksen perusteella harkitaan tarkempien mittausten tekemistä. Js kiinteistötarkastuksen aikana havaitaan, ettei liitteen 4 taulukissa L4.1-L4.6 esitettyjä asiita le mahdllista tteuttaa (esim. mittaukset), n asiasta infrmitava tilaajan edustajaa niin pian kuin mahdllista. Tarvittaessa keskustellaan tilaajan kanssa, millaisilla timenpiteillä tarkastukset ja/tai mittaukset lisi mahdllista tteuttaa. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

17 IVKT 2016 / SuLVI 17(44) Khdekäynnillä n hyvä kunttutkimuksen tavitteet humin ttaen kiinnittää humita yleisellä taslla muun muassa seuraaviin asiihin uusien ilmanvaihtkneiden asennusmahdllisuudet uusien knehuneiden rakentamismahdllisuus kanavien asennusmahdllisuus leviin kuiluihin uusien kuilujen sijaintivaihtehdt vaakakanavien mahdlliset reittivaihtehdt. Kiinteistötarkastus keskeytetään, mikäli sen kuluessa havaitaan, että IV-järjestelmää ei le mahdllista krjata kknaisuudessaan vastaamaan asetettuja tavitteita. Kiinteistötarkastuksen yhteydessä tehtävät mittaukset Kiinteistötarkastuksen yhteydessä tteutettavat mittaukset n suritettava eri standardien, Sumen rakentamismääräyskkelman ja Asumisterveyshjeen hjeistuksen mukaisesti. Mittauksiin liittyviä hjeistuksia n esitetty liitteen 5 taulukssa L5.1 ja liitteessä 1 mainitussa hjeessa 15 Mittaukset kunttutkimuksen yhteydessä. Mittaustulsten raprtinnissa vidaan hyödyntää liitteen 1 mukaista hjetta 15.1 Mittaukset, raprtintimalli. Kaikissa mittauksissa ja mittalaitteiden käytössä n tettava humin seuraavat asiat Mittauslaitetta n sattava käyttää ja sen rajitukset n tunnettava ttaen humin mm. standardien mittaushjeet ja valmistajan hjeistus laitteen ikealle käytölle Valitun laitteen mittausalueen n ltava tiedssa ja käyttökhteen mukainen Mittauslaitteen tarkkuus n ltava tiedssa Mittauslaitteen kalibrinnin n ltava vimassa Laitteelle tehdään ns. pikakalibrinti ennen käyttöä Laitteen säilytys samissa lsuhteissa kuin missä mittaukset tehdään tai riittävän pitkä tasaannutus mittauspaikan lsuhteisiin ennen laitteen käyttöä Perusmittausten surittamista varten tarvitaan seuraavat mittauslaitteet Mikrmanmetri paine-erjen ja ilmavirtjen mittaamiseen Lämpömittari ja lämpökamera Suhteellisen ksteuden mittauslaite Hiilidiksidipitisuuden mittauslaite (lggeri). Mahdllisissa lisätutkimuksissa ja -mittauksissa vidaan tarvita lisäksi vetmittari äänitasmittari sähkövirran mittari merkkiainemittauslaite hiukkasnäytteiden keräyslaite kaasujen analysintilaite. Khdekäynnille n varattava mukaan seuraavat tarvikkeet: Muistiinpanvälineet Kamera Taskulamppu IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

18 IVKT 2016 / SuLVI 18(44) Laskin Työkaluja mm. ilmanvaihtkneen luukkujen avaamiseen Teippiä ja muvikalva Merkkisavua Paineletkua. 4.5 Hidn ja kunnssapidn arviinti (ylläpit) Hidn ja kunnssapidn merkitys n sisäilmastn ja energiataluden kannalta tärkeää. Js hit- ja kunnssapittehtävät laiminlyödään kknaan tai sittain, seuraa siitä sisäilmangelmia ja energian tuhlausta. Kunttutkija arvii hidn ja kunnssapidn tilaa analysidessaan asiakirjjen ja dkumentaatin tietja ja tehdessään haastatteluja. Dkumentaatissa n kiinnitettävä humita siihen, mahdllistaak se tehkkaan ja suunnitelmallisen IV-järjestelmän ylläpidn. Kiinteistötarkastuksen aikana havainnidaan, pitääkö asiakirjjen, dkumentaatin ja haastattelujen tiedt hidn ja kunnssapidn salta paikkaansa käytännössä. Hidn ja kunnssapidn arviinnissa vidaan käyttää liitteen 8 arviintilmaketta. Arviinnissa n havainnitava ainakin seuraavia asiita ttaen humin khteen IV-järjestelmä: Ylläpitn liittyvät asiakirjat ja dkumentaati, esim. hultkirja Onk hultkirja laadittu ja kuinka sen päivittäminen hidetaan Onk hultkirja aktiivisessa käytössä ja seurataank hultkirjan käyttöä Hultkirjan sisältämät tiedt mm. vikahistria, suritetut timenpiteet Olemassa levat käyttö-, hult- ja kestushjeet Ilmanvaihtkneiden paikantamispiirrkset, timintakaavit, käyttöaikahjelmat, vaikutusalueet Mahdlliset autmaatin ja säätöön liittyvät timintakaavit ja hjeet Kuinka käyttö- ja hulttiminta n suunniteltu Käyttöön ja kiinteistönhitn kuuluvat tehtävät ja velvitteet IV-määräaikaishultn kuuluvat tehtävät ja tavitteet Mahdlliseen kiinteistöautmaatihultn kuuluvat tehtävät ja velvitteet Asukaspalautteet ja vikailmitukset sekä niiden käsittely Käyttö- ja hulttiminnan seuraaminen ja timinnan arviinti Kiinteistönhithenkilöstön kulutus(tarve) Asukkaiden infrminti ja kulutus asunnissa tehtävistä timenpiteistä (esim. pistilmaventtiilien puhdistus). 4.6 Tietjen analysinti Lähtötietjen, haastattelujen ja kyselyiden, hidn ja ylläpidn arviinnin sekä kiinteistökäynnin tulsten (havainnt, mittaukset) perusteella määritetään lähtötilanne ml. arvi järjestelmän ja sen laitteiden ja kmpnenttien lemassa levasta käyttöiästä ja annetaan timenpide-ehdtukset. Lähtötilanteen arviinnissa tetaan kantaa liitteen 4 (taulukt L ) sa-alueisiin (sisäilmast, laitteet, kmpnentit) ja niiden käytettävyyteen ja kuntn klmiprtaisella asteiklla (1 = ei le IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

19 IVKT 2016 / SuLVI 19(44) kunnssa, 3 = tyydyttävässä kunnssa, 5 = n kunnssa). Arviinnissa vidaan käyttää apuna esimerkiksi liitteessä 1 esitettyjen laitteita ja kmpnentteja käsitteleviä raprtintimalleja. Arviitaessa lähtötilannetta n tettava humin rakentamisajankhdan ilmanvaihdn määräykset ja suunnitteluhjeet, asumisterveyteen liittyvän asetuksen hjearvt ja tilaajan asettamat tavitteet sisäilmastlle ja ilmanvaihdn timivuudelle. Lähtötietjen ja kiinteistökäynnin havaintjen ja mittausten perusteella kunttutkimuksen tekijä tteuttaa tietyt peruslaskentatarkastelut ilmanvaihdn lähtötilanteen timinnasta. Tällaisia laskelmia vat Arvi asuntjen ja kk rakennuksen ilmanvaihtuvuudesta Ilmanvaihdn lämpöhäviö ja vutuinen lämmitysenergiankulutus Mahdllisen lämmöntalteentn lämpötilasuhteen ja vusihyötysuhteen määritys Arvi ilmanvaihdn suudesta kk rakennuksen lämmitysenergian kulutuksesta Arvi ilmanvaihdn vutuisesta sähköenergiankulutuksesta ja sen suudesta kk kiinteistösähkönkulutuksesta. Laskelmien tteuttamisessa svelletaan liitteessä 1 mainittua hjetta 5 Energian- ja tehntarpeen laskenta ilmanvaihtjärjestelmien kunttutkimusmenettelyssä ja liitteessä 9 esitettyjä laskentamenetelmiä. Laskelmissa käytetään tietja rakennuksen tdellisesta käytöstä ja teknisten järjestelmien timinnasta aina kun tiedt vat saatavilla. Kunttutkija laatii tietjen analysinnin phjalta vaihtehtisia timenpidesusituksia, kuinka ilmanvaihta ja IV-järjestelmää tulisi parantaa kknaisvaltaisesti ngelmien pistamiseksi ja asetettujen tavitteiden saavuttamiseksi. Vaihtehtisille timenpidesusituksille esitetään alustavat kustannusarvit ja arvi merkittävimmistä vaikutuksista mm. sisäilmastn, energiataluteen ja hitn ja kunnssapitn. Vaihtehtisten timenpidesusitusten lisäksi n tutava esille mahdlliset lisätutkimustarpeet ja välitöntä krjausta vaativat asiat. Lisäksi kunttutkijan n esitettävä havaintjen phjalta mahdllisia käytön pastukseen liittyviä susituksia. Js kunttutkimus sittaa, ettei parannustimenpide-ehdtuksia, vida esittää lutettavasti ilman lisätutkimuksia, n tämä tutava selkeästi tilaajan tietn timenpide-ehdtuksissa. Lähtökhtaisena tavitteena kuitenkin n, että asuinrakennuksissa pystytään antamaan parannustimenpideehdtukset ilman lisätutkimusten surittamista. 4.7 Raprtinti Kunttutkija laatii ja dkumenti hulellisesti tutkimusten tulkset ja luvuttaa ne ksteena tilaajalle. Kunttutkija raprti tilaajalle havainnt ja ehdtukset jatk- ja parannustimenpiteiksi. Raprtinnissa n tutava selkeästi esille, miten esimerkiksi asunt-sakeyhtiön tulisi timia seuraavaksi, jtta mahdlliset ngelmat saataisiin krjattua. Raprtin n ltava mahdllisimman yksiselitteinen, letuksia ja epätarkkuuksia välttävä ja helpplukuinen. Myös henkilön, jka ei le ilmanvaihdn asiantuntija, n pystyttävä saamaan käsitys IV-järjestelmän kunnsta. Jtta raprtti lisi helpplukuinen, n sen kappaleet ja lauseet mutiltava lyhyiksi ja ytimekkäiksi. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

20 IVKT 2016 / SuLVI 20(44) On tärkeää, että raprtin alussa n tiivis ja helpplukuinen yhteenvet. Yhteenvedn perusteella tilaajan n saatava käsitys havaituista ngelmista ja tarvittavista jatktimenpiteistä ngelmien krjaamiseksi. Yhteenvedn saa lla maksimissaan yhden A4-sivun pituinen. Raprtissa n tutava esille, js kunttutkimuksen surittamiseen n liittynyt rajauksia tai pikkeuksia, esimerkiksi ert liitteen 4 tarkastuskhteisiin liittyen. Rajausten ja pikkeusten syy n aina mainittava raprtissa. Esimerkiksi js kunttutkimuksen suritusajankhta (kesä, talvi) n sellainen, että se tu rajituksia havaintjen, mittausten ja/tai jhtpäätösten tekemiselle. Kunttutkijan n kirjitettava raprttiin selkeästi havaintjen ja mittausten merkitys ja vakavuusaste. On muistettava, ettei kunttutkimusraprtti ja sen timenpidesusitukset le hanke- tai krjaussuunnitelma. Ennen krjaustöiden käynnistämistä n teetettävä hanke- ja tteutussuunnittelu pätevällä asiantuntijalla. Kunttutkimusraprtissa ei myöskään teta kantaa mahdllisista ilmanvaihdn ngelmista ja puutteista aiheutuviin ikeudellisiin vastuukysymyksiin. Havainnt ja jatktimenpide-ehdtukset n käytävä läpi tilaajan kanssa, jtta ei synny väärinkäsityksiä tilaajan ja kunttutkimuksen tekijän välille. Tilaajalle n annettava mahdllisuus kmmentida raprttia ennen sen virallista luvuttamista. Esimerkiksi asunt-sakeyhtiöissä raprttilunns n hyvä laittaa kmmenteille talyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle. Tilaaja tekee timenpide-ehdtusten perusteella päätöksen mahdllisten yksityiskhtaisempien lisätutkimusten teettämisestä. Kunttutkimusraprtin tulee sisältää seuraavat asiat: 1. Kansilehti a. Tilaaja, khde, tekijä, päivämäärä 2. Yhteenvet/Tiivistelmä a. Lyhyesti ja tiiviisti syy kunttutkimuksen surittamiseen, nykytila, keskeiset tulkset ja timenpidesusitukset 3. Sisällysluettel 4. Jhdant a. khde, suritusaika ja sapulet (tilaaja, kunttutkimuksen tekijä(t) vastuuhenkilö(t) yhteystietineen) b. viittaus hjeeseen, jnka mukaan kunttutkimus n suritettu c. syy kunttutkimuksen surittamiselle d. lyhyesti raprtin sisältö ja miten sitä tulkitaan 5. Kunttutkimuksen lähtötiedt a. kiinteistön perustiedt b. käytössä lleet asiakirjat c. käytetyt mittalaitteet ja mittausmenetelmät (esim. viittaukset käytettyihin standardeihin) d. käytetyt laskentamenetelmät e. mistajan tavitteet f. kiinteistön lämmön-, veden- ja sähkönkulutustiedt g. tiedt aikaisemmista tutkimuksista, kuntarviista, asukaskyselyistä, krjaushistriasta 6. Kunttutkimuksen tulkset (sveltuvin sin) a. Kuvaus IV-järjestelmästä IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

21 IVKT 2016 / SuLVI 21(44) 4.8 Inftilaisuus b. Tehdyt haastattelut, kyselyt c. Ylläpit (hit ja kunnssapit), sis. asiakirjjen ja dkumentinnin tasn d. Sisäilmast e. Päätelaitteet ja sisään- ja ulspuhalluslaitteet f. Ilmakanavistt g. Ilmansudattimet h. Puhallin ja/tai ilmanvaihtkne i. Lämmöntalteentt ja lämmityspatterit j. Laskelmat (ilmanvaihtuvuus, lämmitysenergia, sähkönkulutus) 7. Jhtpäätökset ja timenpidesusitukset ja niiden vaikutukset a. Pikaisesti krjattavat asiat b. Käytön pastukseen liittyvät susitukset c. Mahdlliset lisätutkimustarpeet d. Timenpidesusitukset vaikutus- ja kustannusarviineen mahdllisille eri vaihtehdille e. Ohjeet kunttutkimuksen tulsten hyödyntämisestä 8. Liitteet ja valkuvat a. Eri khteiden valkuvat b. Mittauspöytäkirjat c. Eri sa-alueiden arviinnit Inftilaisuus pidetään siinä laajuudessa kuin spimuksessa n määritelty. Asunt-sakeyhtiössä inftilaisuus lisi tivttavaa pitää kaikille halukkaille sakkaille, mutta IV-kunttutkimus sisältää aina tulsten esittelyn vähintään talyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle. Inftilaisuudessa kunttutkija esittelee Miksi kunttutkimusprsessi käynnistettiin Kuinka kunttutkimus n suritettu Kunttutkimuksen tulkset ja niiden merkitys Timenpide-ehdtukset ja niiden vaikutus Kuinka tilaajan, esimerkiksi asunt-sakeyhtiön, tulisi timia seuraavaksi. 4.9 Mahdlliset lisätutkimukset Päätös lisätutkimusten surittamisesta ja niiden sisällöstä tehdään pääsääntöisesti kunttutkijan havaintjen ja susitusten perusteella. Tietyissä tapauksissa päätös yksityiskhtaisista tutkimuksista vidaan tehdä myös sisäilmangelman selvittämisen tms. yhteydessä ennalta tdettujen ngelmien ja kuntarvin tai energiakatselmuksen yhteydessä havaittujen puutteiden selvittämiseksi. Mahdllisia lisätutkimuskhteita n esitetty liitteen 7 taulukissa L7.1-L7.2. IV-kunttutkimuksen yksityiskhtaisten lisätutkimusten sisällön määrittämisen yhteydessä päätetään tarvittavista lisätarkastuksista, lisäkyselyistä ja mittauksista. Tällöin määritellään myös tarkastusten ja mittausten laajuus sekä lsuhteet (tanta, pistkkeet, tarkastettavat tilat). IV-kunttutkimus, asuinrakennukset

22 IVKT 2016 / SuLVI 22(44) Päätettäessä yksityiskhtaisista tutkimuksista n tettava humin kunttutkimuksen tulkset IV-järjestelmän tyyppi yksityiskhtaisen tutkimuksen khteena levan järjestelmän san, laitteen tai kmpnentin jäljellä leva tekninen elinkaari. Tilaajan n edellytettävä kunttutkimuksen laatijalta tarkkaa ja selkeää perustelua, miksi yksityiskhtaista lisätutkimusta tarvitaan. Lisätutkimukset ja niiden tulkset raprtidaan mana raprttinaan, mutta tulkset lisi hyvä esitellä järjestettävässä inftilaisuudessa. Tämä n tettava humin laadittaessa aikataulua lisätutkimusten tteuttamiselle. 5 Käsitteitä Energiakatselmus n asiantuntijiden ja katselmuksen tilaajarganisaatin yhteistyössä tekemä perusteellinen selvitys rakennuksen ja tutantprsessin energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehstamismahdllisuuksista ja uusiutuvien energiamutjen käyttöönttmahdllisuuksista. Energiakatsastus n energiakatselmusta suppeampi pienille khteille tarkitettu menettely. Energiaselvitys (ks. RakMK sa D3) n rakennuslupaa haettaessa annettava selvitys jlla sitetaan rakennuksen energiaminaisuuksien täyttävän rakentamismääräykset. Energiataluden selvitys n kuntarvin sa, jssa arviidaan khteen lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustast vertaamalla niitä vertailuarvihin, jtka vivat lla khteelle laskettuja, khteen aikaisempien vusien tteutuneita kulutuksia tai tilastllisia vertailuarvja. Js kulutustast ylittävät vertailuarvt, energiataluden selvitys tehdään ainakin vertailuarvt ylittävien kulutuslajien salta. Energiataluden selvityksessä esitetään kulutuksissa havaitut pikkeamat ja susitellaan krjaustimenpiteitä. Energiatdistus n työkalu rakennusten energiatehkkuuden vertailuun ja parantamiseen myyntija vukraustilanteessa. Energiatdistuksessa käytettävä rakennuksen energialukitus phjautuu laskettuun kknaisenergiankulutuksen eli E-lukuun. Energiatdistus vidaan laatia kuntarvin, kuntttutkimuksen, kunttarkastuksen tai energiakatselmuksen yhteydessä tai mana erillisenä timenpiteenään. Uudisrakennuksille energiatdistus laaditaan rakennuslupavaiheessa. Uusi rakennusten energiatdistusta kskeva lainsäädäntö astui vimaan (KH , LVI , RT Energiatdistus). Ilmanvaihdlla tarkitetaan huneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista huneen ilmaa vaihtamalla (RakMK D2) Ilmastintijärjestelmä n kaikkien ilman käsittelyn edellyttämien satekijöiden yhdistelmä, jssa lämpötilaa säädellään tai vidaan alentaa, mahdllisesti yhdessä ilmanvaihdn, ksteuden ja ilman puhtauden säätelyn kanssa. IV-kunttutkimus, asuinrakennukset