ENERGIAN- HALLINNAN MITTAUKSET

Transkriptio

1 ENERGIAN- HALLINNAN MITTAUKSET VERSIO TAMPEREEN ALUEEN PALVELURAKENNUKSET ENERGIATEHOKKAIKSI Tampereen kaupunki -hje 12

2 (8) -TUOTE: ENERGIANHALLINNAN MITTAUKSET Kuka tekee Kenelle ja mihin tarkitettu Käyttäjävaatimukset Suunnittelija/hankkeeseen ryhtyvä Dkumentti n tarkitettu hankkeeseen ryhtyvälle taustatiedksi energian kulutusten sekä lsuhteiden mittarinnin määrittelyä varten. Suunnittelijalle dkumentti n tarkitettu hjeeksi energian kulutusten sekä lsuhteiden mittarinnin tteuttamiseksi sekä rakennusautmaatijärjestelmän tteutuksen määrittelyn tueksi. Käyttäjän tulee tuntea LVISA-alaa sekä yleisiä käytäntöjä energia-, lsuhde- ja prsessien mittarinnin suhteen. Käyttäjän tulee tuntea kiinteistön energiankäyttöä ja tunnistaa kiinteistönsä mittaustarpeet (energian kulutukset, lsuhteet, riskit ja prsessien timivuuden valvnta). Resurssitarve Hankesuunnitteluvaiheessa kiinteistön energia-, lsuhde- ja prsessien mittaustarpeet tulee selvittää sana muuta talteknistä suunnittelua. Valmistelija Kim Eklund, AIRIX Taltekniikka Oy

3 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Jhdant 4 2. Mittarinnin hyödyntäminen energiatehkkuuden parantamisessa 4 3. Mittarintihje Uudisrakennukset Nykyinen lemassa leva rakennuskanta 6 4. Kulutusseuranta 6 5. Mittauslaitteet 7 LIITTEET 1. Virtuaali-ilmanvaihtkne 2. Energiavalvm

4 (8) 1. Jhdant Rakennus mahdllistaa asiakkaalle/käyttäjälle tarpeita vastaavat lsuhteet. Olsuhteiden ylläpit kuluttaa energiaa. Energiankulutuksen hallinta edellyttää energiavirtjen ja lsuhteiden seurantaa/ mittausta. 2. Mittarinnin hyödyntäminen energiatehkkuuden parantamisessa Mittarinti tuttaa tieta, jta vidaan käyttää kulutus- ja lsuhdeseurantaan. Yleisesti käytössä levia tunnuslukuja rakennusten ja kiinteistöjen energian kulutukseen n j lemassa lukuisia. Alla n esitetty muutama vertailtavissa leva tunnusluku. - kwh/m 2 - kwh/m 3 - l/m 2 - l/m 3 - l/asukas Tunnuslukujen tuttamiseen riittää vähäinenkin mittarinti. Jtta vidaan tuttaa energiakulutuksesta vertailukelpisia tulksia, riittää kiinteistön pintaalan tai tilavuuden tunteminen, energian kulutus energiamudittain sekä tarvittaessa paikkakunta (lämmitystarveluku). Pelkkä kiinteistön minaiskulutus ei kuitenkaan kerr kuin energian kulutuksen suhteessa kiinteistön kkn. Energiatehkkuuden parantamiseksi tarvitaan tarkempaa mittarintia, jtta kulutukset vidaan khdentaa prsesseittain, ks. Tapre-tute: Mittarintihje. Energiatehkkuutta määriteltäessä tulee ttaa humin kiinteistön käytöstä ja käyttötavista aiheutuvat muutkset kiinteistön energiankulutuksessa. Esimerkkinä kauppakeskukset, jissa asiakasmäärillä n sura yhteys kiinteistön energian kulutukseen. Energian kulutuksen määrittelyn yhteydessä lisi hyvä humiida ympäristönäkökulma. Esimerkiksi vidaan käyttää Mtivan CO2- minaispäästökertimia eri energiamudille. 3. Mittarintihje 3.1. Uudisrakennukset SRMK D3 Rakennusten energiatehkkuus, määräykset ja hjeet tulivat vimaan Määräyksessä esitetään kuinka uusien rakennusten mittarinti tulee järjestää.

5 (8) D3:n luvussa n seuraava vaatimus: Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että rakennuksen eri energiamutjen käyttö vidaan helpsti selvittää. Mittauksista vidaan lupua, js mittauksen tai mittausvalmiuden rakentaminen vidaan sittaa epätarkituksenmukaiseksi. Edelleen D3:ssa n hjeistus, kuinka mittarinti lisi hyvä järjestää rakennettaessa tai peruskrjattaessa kiinteistöjä: - Rakennukset varustetaan sähkömittauksella, jsta saadaan tiet rakennuksen kk sähköenergiankulutuksesta. - Rakennukset varustetaan lämmitysjärjestelmän stenergian kulutuksen mittauksella. - Muut kuin käyttötarkituslukan 1 1) rakennukset varustetaan lämpimän käyttöveden kulutuksen mittauksella ja tarvittaessa lämpimän käyttöveden kiertpiirin paluun vesivirran ja lämpötilan mittauksella. - Muiden kuin käyttötarkituslukan 1 rakennusten ilmanvaihtjärjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella lukuun ttamatta vähäisiä erillispistja. Ilmanvaihtjärjestelmä n suunniteltava ja rakennettava siten, että järjestelmän minaissähköteh vidaan helpsti mitata (SFPluku). - Muiden kuin käyttötarkituslukan 1 rakennusten jäähdytysjärjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella. Jäähdytysjärjestelmä n suunniteltava ja rakennettava siten, että järjestelmän ttama sähköteh ja tuttama jäähdytysenergia vidaan helpsti mitata. - Muissa kuin käyttötarkituslukan 1 ja 2 rakennuksissa kiinteä valaistusjärjestelmä varustetaan sähkönkulutuksen mittauksella. 1) Rakennusten käyttötarkituslukat 1. Erilliset pientalt sekä rivi- ja ketjutalt 2. Asuinkerrstalt Aina kuitenkin tulisi näiden määräysvaatimusten lisäksi tutkia lisämittausten tarpeellisuus tapauskhtaisesti, esim. seuraavasti: - Laskutusperusteet, kustannusten khdentaminen rakennuksittain käyttäjäryhmittäin - Suuret kuluttajat, kuten vukran määräytymisperusteet (esim. kauppakeskukset). keittiöt kaupan kylmä paineilma hissit.

6 (8) - Riskien hallinnan näkökulmasta vesivahinkjen trjunta lsuhdemuutkset, esim. painesuhteiden muutkset (hmeet). - Sisäympäristölsuhteiden pysyvyys ja tavitteiden tdentaminen - Energiankulutuspikkeamat: lisääntyminen/vähentyminen ja pikkeamien khdentaminen Nykyinen lemassa leva rakennuskanta J lemassa levien kiinteistöjen energiamittausten tarkentaminen. Energiankulutusmittarintien lukemaväliä tulisi tarkastella siten, että mahdllisia energiankulutusten pikkeamia lisi helpp analysida: - Luentaväli tulisi lla pisimmillään kuukausi, jtta vidaan tarkastella kulutuksia kuukausitaslla. - Sähköenergian mittausten tulisi lla tuntitehmittareita, jtta sähkön kulutuksia vidaan tarkastella tuntitaslla. Esimerkkinä yö- ja päiväaikjen phjakulutusten tdentaminen. Tehtäessä energiansäästötimenpiteitä kattava mittarinti auttaa timenpiteen energiankulutusvaikutuksen tdentamisessa. Lähtökhtaisesti pelkän mittarinnin lisääminen lemassa levaan rakennuskantaan ei yleensä le taludellisesti kannattavaa, jllei mittarinnin lisäystä tehdä muiden muutsten yhteydessä. Näin llen aina muutksia tehtäessä tulisi ttaa humin uudet mittarintitarpeet, esim. alamittausten lisääminen ja järjestelmien ja verkstjen muuttaminen niin, että mittaus n mahdllista. 4. Kulutusseuranta Kattavaan mittarintiin ja siihen perustuvaan kulutusseurantaan perustuen vidaan tehdä analyysejä energiankulutusten muutksista. Kulutusseurantapalvelua, jssa vitaisiin hyödyntää tarvittavissa määrin lemassa levia kiinteistön lsuhde- ja energiamittauksia n niukasti markkinilla. Yksi kein parantaa tilannetta, n hyödyntää kiinteistön rakennusautmaatijärjestelmää, hultkirjaa ja muita kiinteistönhallintajärjestelmiä. Esimerkkinä lemassa levien mittausten hyödyntämisestä uudella tavalla n TAYS:n malli virtuaali-ilmanvaihtkneesta (Liite 1): - ilmanvaihdn keskimääräisen energiankulutuksen määrittäminen - energiankulutuksen ennustaminen - energiankulutuksen pikkeavuudet ja hälytykset

7 (8) ja tinen esimerkki Energiavalvm (Liite 2) - Ludaan nykyiseen rakennusautmaatijärjestelmään Energiapuu, jlla vidaan tuttaa havainnllisia hälytyksiä energiakulutuksen ja lsuhteiden pikkeamista - Nykyiset mittaukset suuressa määrin riittäviä hälytysten tuttamiseen - Kiinteistön käytön työkalu. Usein käytössä levan rakennusautmaatijärjestelmän mittauksia vidaan hyödyntää energiamittauksiin lisäämättä uusia mittauksia järjestelmään. Ohjelmallisilla muutksilla valvnta-alakeskusten hjelmiin vidaan määritellä laskentja nykyisten mittausten perusteella. -tutteessa Mittarintihje n esitetty nykyisten ja uusien mittarintien hyödyntämisesimerkkejä. Esimerkki lemassa levan ilmanvaihtkneen energiamittauksesta: Nykyiset lämpötilamittaukset - Ulklämpötila - LTO:n jälkeinen tulilman lämpötila - Sisäänpuhalluslämpötila - Huneilman lämpötila - Pistilman lämpötila. Nykyisellään LTO:n hyötysuhdelaskentaan yhdistetty hälytys kert energian kulutuksen pikkeavuudessa. Samaan mittaustietn perustuen vidaan tehdä laskenta tulilmakneen lämmitysenergian kulutuksesta syöttämällä järjestelmään käsin tulilmakneen ilmavirta ja kertmalla se sisäänpuhallusja LTO:n jälkeisen lämpötilan ertuksella. 5. Mittauslaitteet Mittauslaitelaki ( /707) määrittelee mittalaitteille asetettavia vaatimuksia ja niiden varmentamiseen liittyviä timenpiteitä. Mittauslaitelaki phjautuu EU:n mittalaitedirektiiviin, jssa n määritelty tarkemmin mittalaitteille asetettavia vaatimuksia. Energiamittareita kskevat menettelyt tullaan kuvaamaan tarkemmin asetuksessa kulutusmittareiden käytöstä. Mittarin valinnassa tulee aina ttaa humin mittarinnin käyttötarkitus. Tämä asettaa vaatimuksia valintaan. Valittaessa mittaria esim. laskutuskäyttöä varten, tulee ttaa humin mittarille asetettavat vaatimukset tarkkuudesta sekä luettavuudesta. Energian käytön seurantaa varten vidaan valita epätarkempi mittari, kuitenkaan seurattavuuden kärsimättä. Valittaessa mittaria erikiskäyttöön mitattavan energiavirran fysikaaliset ja kemialliset minaisuudet vaikuttavat mittaustavan ja mittarin valintaan, esimerkkinä glyklisekset.

8 (8) Kun halutaan laajentaa mittarintia, tulee knsultida asiantuntijaa mittaustavan lutettavuudesta, sekä mittarinnin lisäyksen kustannuksista, jtta vidaan varmistua, että saadaan lutettavaa mittaustieta khtuullisin kustannuksin. Mittarityyppiesimerkkejä eri energiavirrille: - Sähkö - Lämpö - Vesi - Nesteet - Kaasut perinteiset kwh mittarit listehmittauksella varustetut mittarit analysaattrit harmniset yliaallt kurmitusten jakautuminen sähkön laatu pulssimittarit väyläphjaiset energiamittarit men- ja paluulämpötilat energiavirrat massavirrat pulssimittarit jatkuvaa virtaamaa sittavat riskien hallinta, vesivudt valittava mittari sveltuvaksi k. nesteelle jatkuvaa virtaamaa sittavat riskien hallinta, nestevudt valittava mittari sveltuvaksi k. kaasulle jatkuvaa virtaamaa sittavat riskien hallinta, kaasuvudt

9 LIITE 1 VIRTUAALI-ILMANVAIHTOKONE AIRIX Taltekniikka Kim Eklund Liite1_Virtuaali-IV-kne.dc

10 Kuva 1. Virtuaalinen IV-kne 2 (4) Liite1_Virtuaali-IV-kne.dc

11 Kuva 2. IV-kneiden energiaryhmänäyttö 3 (4) Liite1_Virtuaali-IV-kne.dc

12 Kuva 3. IV-kneiden energiaryhmänäyttö 4 (4) Liite1_Virtuaali-IV-kne.dc

13

14

15

16

17 E PR TA

18 Tampereen kaupunki, Tilakeskus Kangasala Lempäälä Nkia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Tarjuspyyntö Tarjus Spimus Tarjuspyyntö Tarjus Spimus Tarjuspyyntö Tarjus Spimus Kiinteistönmistajan energiatehkkuustavitteet SUUNNITTELU TOTEUTUS TOIMIVUUS- TARKASTELU Hyvin tteutetut vastaanttmenettelyt KÄYTTÖ Pirkanmaan sairaanhitpiiri Granlund Tampere Pirkanmaan Osuuskauppa Muut asiantuntijat Kesk Oyj Sumen Ylipistkiinteistöt Oy Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä Timivuustarkastelun sapulet: Kiinteistön mistaja Kiinteistön käyttäjät Hidsta, hullsta ja kunnssapidsta vastaavat Urakitsijat Suunnittelijat T d e n t a m i s m e n e t e l m ä t j a - t y ö k a l u t - OSAPUOLET: Energiatehkkuustavitteiden välittyminen Energiatehkkuustavitteiden valvnta Kulutusseuranta Vertailu tavitteeseen Tampereen kaupunkiseutu ECO 2 -hanke Tekes Mtiva/TEM ELY-keskus/YM AX-Suunnittelu Airix Taltekniikka YIT Oy TPI Cntrl Oy Schneider Electric Buildings Finland Lassila&Tikanja Oy NCC Rakennus Oy ARE Oy ISS Palvelut Oy Alasen Rakennus Oy Kaunist-Yhtiöt Oy Siemens Oy Building Technlgies Arkkitehtitimist Lasse Ksunen Oy Aihi Arkkitehdit Oy