ESITYS NUORISOPALVELUVERKOSTA MUISTIO Sivu 1/13. Tilaaja: Jyväskylän Tilapalvelu

Transkriptio

1 Sivu 1/13 Tilaaja: Jyväskylän Tilapalvelu Hanke: Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen verkkoselvitys ESITYS NUORISOPALVELUVERKOSTA Haahtela-rakennuttaminen Oy Tinasepäntie 45, Helsinki, puh , fax

2 Sivu 2/13 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO NUORISOPALVELUT Asiakkaiden määrä kasvaa hieman vuoteen Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen NYKYINEN PALVELUVERKKO PALVELUVERKKO VUOTEEN Esitys nuorisopalveluverkon tiloista Keskitetyt nuorisotyön palvelut ja keskusta-alueen nuorisotila Alueellisen nuorisotilan sijoittaminen muun toiminnan yhteyteen INVESTOINTITARPEET VUOSINA

3 Sivu 3/13 1. TIIVISTELMÄ Jyväskylän nuorisopalvelujen nykyiset toimintamenot noin 2,5 M / vuosi ovat vertailukunnista toiseksi pienimmät. Vertailukuntina on käytetty 10-kaupunkeja pois lukien pääkaupunkiseutu. Vertailukuntien nuorisopalvelujen toimintamenojen keskiarvo on noin 26 /asukas. Jyväskylän nuorisopalvelujen toimintamenot tunnusluvulla verrattuna ovat noin 33 % pienemmät eli noin 20 / asukas. Tuottavuusohjelma paineesta johtuen nuorisopalveluverkon suunnittelua on ohjannut tavoite mahdollisimman hyvän palvelun tuottamisesta nykyresursseilla. Selvitystyön aikana on syntynyt esitys palveluverkosta, jossa on koko Jyväskylän aluetta palveleva keskitettyjen palvelujen toimipiste sekä 8 alueellisen nuorisotyön nuorisotilaa. Alueellisen nuorisotyön palvelua esitetään kuitenkin täydennettäväksi kahdella toimipisteellä, jotka vaativat lisäresursointia (henkilöstö-, toiminta- ja vuokrakulut). Esitys palveluverkosta on kuvattu kartassa, liite 2. Tärkeimmät tilaratkaisut palveluverkon kehittämiseksi ovat keskustan uusi nuorisotila / kulttuurisen nuorisotyön keskus sekä Vaajakosken ja Kuokkalan nuorisotilojen kehittäminen. Täydentäviksi uusiksi toimipisteiksi esitetään Keljonkankaan ja Mankolan nuorisotiloja. Nykyisin nuorisotiloina toimivista tiloista Keltinmäen, Huhtasuon, Tikkakosken ja Korpilahden tilat ovat teknisen ikänsä vuoksi peruskorjaustarpeessa ennen vuotta Palokan nuorisotyö saa suuremmat tilat käyttöönsä syksyllä 2010 ja Säynätsalossa on toimivat uudehkot tilat yhteiskäytössä vanhuspalvelujen kanssa. Arvio tilahankkeiden investointikuluista vuoteen 2020 on 3,54 M. Arvio perustuu olettamukseen, että keskustan nuorisotilalle / kulttuurisen nuorisotyön keskukselle löydetään vuokratilat. Nuorisopalvelujen käytöstä poistuviksi tiloiksi esitetään Jyskän toiminnassa olevaa nuorisotilaa, Säynätsalon bändiharjoitustilaa ja Sepänkeskusta sekä Haapaniemen ja Leppälahden tilaa, joissa ei vuonna 2009 ole järjestetty nuorisopalvelujen omaa toimintaa.

4 Sivu 4/13 2. JOHDANTO Tämä muistio on Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen verkkoselvityksen loppuraportti. Muistiossa on kuvattu lyhyesti nuorisopalvelujen toiminta ja nykyinen toimitilaverkko sekä arvio palvelutarpeesta ja esitykset tilojen kehittämistarpeista vuoteen Lähtötietona on käytetty Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen vaikuttavuuden parantamiseksi laadittua kehittämissuunnitelmaa sekä nuorisopalveluiden johdon haastatteluja. Muodostuva toiminta- ja tilastrategia on pitkän aikavälin suunnittelutyön väline, jolla vastataan nykyistä paremmin nuorten tarpeisiin, joustavampaan ja monipuolisempaan tapaan tuottaa toimintaa nuorille, nuorisotyöntekijöiden osaamisen parempaan hyödyntämiseen sekä tasapuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen nuorisotilojen palveluverkkoon Työ on tehty Jyväskylän Tilapalvelun toimeksiannosta. Selvitysprosessia ovat ohjanneet: Ulla Rannanheimo-Gylling Jyväskylän Tilapalvelu (pj.) Ari Karimäki Kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalvelut Antti Koulu nuorisojohtaja Risto Kähkönen palvelupäällikkö Marianne Nurmi palvelupäällikkö Merja Vilen henkilöstön edustaja Satu Alten kiinteistömanageri Selvityksen on laatinut projektipäällikkö Raili Kuosmanen Infonia Oy:stä. Työtä on johtanut dosentti Ari Pennanen Haahtela kehitys Oy:stä.

5 Sivu 5/13 3. NUORISOPALVELUT Kunnallisen nuorisotyön ja nuorisopolitiikan perusta määritellään nuorisolaissa. Uuden lain (2006) mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyön tehtävänä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteiden toteuttamisessa lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Alle 29-vuotiaat ovat nuorisotyön asiakkaita. Nuorisotyön suurin kohderyhmä ovat vuotiaat nuoret. 3.1 Asiakkaiden määrä kasvaa hieman vuoteen 2020 Jyväskylän kaupungin väestön arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 noin 11 %. Nuorisotyön pääkohderyhmän, vuotiaiden osuus väestöstä kuitenkin pienenee nykyisestä noin nuoresta noin nuoreen. Alla väestöarvio Väestö 2007 ja väestöarvio 2020 mt ja ori Koko kaupunki Väestö 2008/ Väestöarvio Väestöarvio Päälähde: Tilastokeskus Nuorten vuotiaiden määrä osuus västöstä 7,04 % vuonna ,05 % vuonna ,16 % vuonna

6 Sivu 6/13 Tällä hetkellä nuorisopalvelujen palveluja käyttää noin 22,7 % nuorista eli noin nuorta. Palveluihin osallistumisen aktiivisuus vaihtelee alueittain. Huhtasuon ja Tikkakosken nuorisotiloissa käy lähes 60-70% alueen nuorista. Vähäisintä aktiivisuus on Kuokkalassa, jossa toimintaan osallistuu noin 14 % alueen nuorista. Verkon suunnittelun lähtökohdaksi valittiin tavoite, että vuonna 2020 kullakin nuorisotilan vaikutusalueella vähintään 25 % nuorista osallistuu nuorisopalvelujen toimintaan. Koko kaupungissa toimintaan osallistuvien nuorten määrän arvioidaan siis olevan hieman nykyistä suurempi eli nuorta. Alueellisten nuorisotilojen mitoituksessa huomioidaan kuitenkin Huhtasuon ja Tikkakosken toiminnan volyymi nykytasoisena. 3.2 Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut haluaa tulevaisuudessa selkeyttää yhteistyörooliaan mm. koulujen ja nuorisojärjestöjen kanssa. Yhteistyössä voidaan tuottaa uudenlaista palvelua mm. pienryhmätoimintaa kouluissa tukea tarvitseville nuorille ja parantaa nuorten valmiuksia siirtyä yläkoulusta toisen asteen opintoihin. Nuorisojärjestöjen toiminta nähdään tärkeäksi ja se tukee osaltaan nuorten kasvua ja kehittymistä. Yhteistyötä halutaan lisätä ja nuorisopalvelut osallistuu mm. yhdessä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kanssa avustus- ja palvelusopimuskäytäntöjä koskevaan kehitystyöhön. Kehittyvillä verkkopalveluilla ja viestinnällä pyritään lisäämään asiakaspalvelua ja palvelujen saatavuutta. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelua NuortenLaturia kehitetään vuorovaikutteiseksi verkkopalveluksi.

7 Sivu 7/13 4. NYKYINEN PALVELUVERKKO Vuonna 2009 toimipisteiden lukumäärä oli 15, joista Sepänkeskus on nuorisoja kansalaistoiminnankeskus, nuorisotiloja on 9 kpl, järjestötiloja 2, yksi leirikeskus, Korpilahden verstas sekä palvelusopimuksella toimiva Jyväskylän Katulähetys ry:n Cafe Center. Tilojen nykyinen laajuus on yhteensä noin m2. Nuorisopalvelujen tilaverkko kattaa pääosin kaupungin eri osa-alueet. Katvealueiksi tällä hetkellä koetaan Keljo- Keljonkangas, Kypärämäki- Kortepohja, Lohikoski ja Halssila. Nuorisotoimessa ei ole käytössä kapasiteettilaskennan perusteita nuorisotiloille. Tilojen määrää, sijaintia tai kokoluokkaa ei myöskään määritellä tarkasti toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä. Vertailutietona muista kaupungeista nuorisotilojen määrä suhteessa vuotiaisiin: Tampereella 0,47 m2, Vantaalla 0,61 m2, Kouvolassa 1,18 m2 ja Lahdessa 1,08 m2. Jyväskylässä sama vertailuluku on tällä hetkellä 0,59 m2. Jyväskylän nuorisotilojen keskikoko oli vertailukaupungeista pienin. Nuorisotilojen koon keskiarvo vaihteli 270 m2:stä 523 m2:öön. Jyväskylässä nuorisotilojen keskikoko on 270 m2. Nykyinen toimitilaverkko hajauttaa käytettävissä olevat henkilöstöresurssit osittain melko pieniin osiin (mm. Sepänkeskus, Jyskä, Korpilahden verstas ja nuorisokahvila, Säynätsalo, Keltinmäki (kaikissa 1-1,5 henkilöä)). Nuorisotyöntekijän työpanos hajaantuu ja erityisesti yhden nuorisotyöntekijän varassa toimivat nuorisotilat ovat haavoittuvia sekä toiminnan suunnittelun ja erityistä ohjausta vaativien nuorten kohtaamisen kannalta huonoja ratkaisuja. Nuorisopalvelut tarjoavat kokoontumis- ja toimintatiloja eri järjestöille. Mm. Sepänkeskuksen (2 299 m2 ) noin 245 päivittäisestä kävijästä noin 10 % on nuorisopalvelujen asiakkaita ja loput ovat eri järjestöjen, pääosin eläkeläisjärjestöjen, tapahtumissa kävijöitä. Haapaniemessä (150 m2) ja Leppälahdessa (56 m2) nuorisopalvelujen vuokravastuulla on kokoontumistilat, joissa ei ole viimeisen vuoden aikana ollut lainkaan nuorisopalvelujen omaa toimintaa. Tiloja ovat käyttäneet eri järjestöt. Haapaniemen tilat ovat olleet erittäin vähäisellä käytöllä (vuonna kävijää / vuosi). Yhtenä toimintamuotona on siis ollut tilojen tarjoaminen muulle toiminnalle esim. eri järjestöille.

8 Sivu 8/13 Nuorisopalvelujen verkkoselvitystyössä tilatarpeiden määrittäminen on tehty ensisijaisesti nuorisopalvelujen oman toiminnan tarpeista. Tiloja voi toki käyttää yhteisesti muiden toimijoiden kanssa niinä aikoina kun ne eivät ole oman toiminnan käytössä ja siten nostaa tilojen käyttöastetta. Nuorisotiloissa järjestetään ohjattua toimintaa pääsääntöisesti klo tai klo alkaen ilta kahdeksaan saakka, neljänä - viitenä päivänä viikossa. Lisäksi useassa toimipisteessä järjestetään perjantaisin iltakahvilatoimintaa 1-4 kertaa kuukaudessa. Oman toiminta-ajan ulkopuolella tiloja tarjotaan mm. nuoriso- tai varhaisnuorisotyön järjestöille. Nykyiset tilat, joihin ei järjestetä tulevaisuudessa omaa toimintaa, on kuvattu palveluverkkoesityksessä erillisenä kokonaisuutena. Selvitystyön aikana on noussut esille, että tilojen vuokrauspalvelua eri järjestöille on syytä kehittää siten, että ko. kentän tilojen järjestämistehtävä ei kuormita esim. nuorisotyön resursseja. 5. PALVELUVERKKO VUOTEEN 2020 Nuorisopalveluverkon toimipisteiden määrän ja koon suunnittelussa on huomioitu nuorten määrä alueittain ja pyrkimys pitää nuoriso-ohjaajien määrä nykytasolla (noin henkilötyövuotta). Liitteenä 1 on väestömäärätaulukko, jota on käytetty laskentapohjana. Yhteys kaupungin eri alueiden nuoriin syntyy kattavan toimipisteverkoston kautta. Toimipisteitä ei kuitenkaan tule suunnitella pieniksi ja haavoittuviksi (yksi ohjaaja) Suuremmissa yksiköissä, joissa on myös enemmän nuorisotyöntekijöitä, on mahdollista hyödyntää nuorisotyöosaamista paremmin keskittämällä resursseja ja ottamalla erityistaidot nykyistä paremmin käyttöön. Osa nuorista on valmiita kulkemaan pidempiäkin matkoja, kun kiinnostus jotakin toimintaa kohtaan on syntynyt. Alla on kuvattu palveluverkon toiminnallista ideaa, jossa Jyväskylän keskustaan halutaan kehittää kaikkia nuoria palveleva kulttuurisen nuorisotyön keskittymä ja alle 18-vuotiaiden bänditilat (oranssi väri). Sen yhteydessä on myös keskustan ja sen lähialueiden nuorten alueellisen nuorisotyön nuorisotila (sininen väri). Nuorisotyön hallinnon työtilat (6-8 henkilöä) ovat vapaasti sijoitettavissa toimistotiloihin (nykyiset tai kaupungin muiden palvelujen kanssa yhteiset). Alueellisen

9 Sivu 9/13 nuorisotyön pisteet on sijoitettu eri puolille Jyväskylää nuorten määrä ja henkilöstöresursointi huomioiden. Kuva nuorisopalveluverkosta: 5.1 Esitys nuorisopalveluverkon tiloista Seuraavassa olevaan taulukkoon on koottu esitys nuorisopalveluverkon tiloista vuoteen Tilat on luokiteltu keskustan keskitetyn palvelun ja keskustan ja sen lähialueiden, kuten Kortepohjan ja Lohikosken alueen, alueellisen nuorisotyön tilaan (I), sekä kahdeksaan (1-8) alueellisen nuorisotyön nuorisotilaan. Esityksen mukaan nuorisopalvelujen käytössä tulisi olemaan tiloja noin m2. Tämä esityksen mukainen palvelu on mitoitettu alueellisesti mahdollisimman tasapuoliseksi huomioiden alueilla olevien nuorten määrä. Palvelu pystyttäneen järjestämään nykyisillä resursseilla (henkilöstökulut, uusien tilojen myötä kasvavat vuokrakulut jne.), koska henkilöstöä ei ole esitetty lisättäväksi ja tilojen vuokravastuu pienenee noin m2. Mikäli palveluverkkoa halutaan täydentää uusilla toimipisteillä tai kiertävällä palvelutoiminnalla, tulisi se resurssoida nykyisen toiminnan lisäksi. Taulukossa on esitetty suunniteltua verkkoa täydentäviksi toimipisteiksi Keljonkangas (noin vuotiasta nuorta vuonna 2020) ja Mankolan yhtenäiskoulun toimintapiste, joka palvelisi Palokan alueen nuoria kouluverkon tapaan (itäinen alue Palokan keskustassa ja läntinen alue Mankolassa) Täydentävien toimitilojen laajuus olisi noin 240 m2. Kiertävä palvelutoiminta Kuohulla, Vesangassa, Tikkalassa, Oitti-

10 Sivu 10/13 lassa jne. tukeutuisi koulujen tiloihin ja tilojen laajuutta ei ole esitetty taulukossa. Toiminnan tuottamiseen Keljonkankaalla ja Mankolassa tulisi osoittaa lisää henkilöstöä. Haja-alueilla päätavoitteena on toiminnan järjestäminen yhteistyössä järjestöjen kanssa. Nuorisopalvelujen nykyiset tilat ja esitys vuoteen 2020 Nykyinen Esitys Sijoittuminen m2 Keskitetyt palvelut + keskustan ja sen lähialueiden nuorisotila m2 I Sepänkeskus Sepänkeskuksesta luovutaan. Uusi tila keskustasta. Nuorisotilat alueilla 1 2 Säynätsalon asukastalo Säynätsalon palvelukeskus 76 Huhtasuon kirjasto-/ nuorisotalo Kuokkalan monitoimitila Keltinmäen kirjastonuorisotalo Palokka Vaajakosken urheilutalo Jyskä Tikkakoski Korpilahti Korpilahti / verstas Tilat uudehkot, yhteiskäyttö vanhuspalvelut (päiväkeskus) Bänditilat poistuvat nuorisopalvelun käytöstä Sijainti Huhtakeskuksessa hyvä. Tilat peruskorjattava / Kirjastoverkko Nykyiset tilat ovat liian pienet. Uudet tilat nykyiselle paikalle, jos kirjasto väistää tai kouluun jos sijoittaminen koulun yhteyteen onnistuu Kouluverkko / Kirjastoverkko Tilojen peruskorjaus on ajankohtainen vuonna Kirjastoverkko Uudet tilat nuorisopalvelujen käyttöön Palokan keskustasta. Vapautuu nykyisestä käytöstä nuorisopalvelulle 2010 Nykyisistä tiloista luovutaan, kun tilojen uudelleen sijoittamiselle Vaajakoskella löydetään hyvä ratkaisu / Kirjastoverkko Poistuu nuorisopalvelun käytöstä Sijainti hyvä, tilat korjattava Liikuntaverkko / Kouluverkko Nykyisestä tilasta Virastotalossa luovutaan, kun tilojen peruskorjaus on ajankohtainen, jos sijoittaminen yhtenäiskouluun onnistuu /Kouluverkko Nykyinen, toistaiseksi Hallinto Hallinto 8 hlö ESITETYT TILAT YHTEENSÄ Kaupungin muun hallintotoimen yhteyteen Kasvavat alueet, joissa muodostuu pitkiä etäisyyksiä. Henkilöstöresussi 1 tai pienempi / toimipiste (esim. osa-aikainen toiminta) Palokka / Mankola 110 Mankolan yhtenäiskoulu Keljonkangas 137 KAIKKI ESITETYT TILAT YHTEENSÄ Keljonkangas (ei tarkempaa esitystä sijoittamisesta) Muu toiminta ja tilat Jyskä 248 Tiloissa ei ole nuorisopalvelujen omaa toimintaa Leppälahti Haapaniemi NYKYISET TILAT YHTEENSÄ 5 633

11 Sivu 11/13 Muun toiminnan tiloiksi on luokiteltu Jyskä, Leppälahti ja Haapaniemi, joissa ei tulevaisuudessa järjestettäisi nuorisopalvelujen omaa toimintaa, mutta tilat ovat nuorten käytössä esim. järjestöjen järjestämissä tapahtumissa. Ko. tiloja on yhteensä 516 m2. Mikäli nuorisopalvelut tarjoaa tulevaisuudessa tiloja palveluna muiden toimijoiden käyttöön, tulisi palvelu resurssoida nykyistä selkeämmin (vuokrakulut). Selvyyden vuoksi todetaan, että nuorisopalvelut tarjoavat nykyisin ja myös tulevaisuudessa omassa toiminnassaan olevia tiloja muiden toimijoiden käyttöön. Nuorisopalvelujen oma toiminta painottuu iltapäivään ja iltaan, joten tiloissa on hyvin mahdollista järjestää muuta toimintaa aamupäivinä ja viikonloppuina. Nykyisin nuorisotiloissa muun toiminnan osuus kävijöillä mitattuna on samansuuruista kuin nuorisopalvelujen oman toiminnan volyymi (pois lukien Sepänkeskus, jossa nuorisopalvelujen volyymi on vain 10 %) ja samaa toimintatapaa jatketaan myös tulevaisuudessa. Nykyisin Jyväskylän keskustassa toimivan Jyväskylän Katulähetys ry:n ylläpitämän Cafe Centerin toiminta voi jatkua palvelusopimuksella, mikäli näin halutaan. Tilat ovat Katulähetyksen omat ja niistä ei makseta erillisiä vuokrakuluja. Nuorisopalveluiden omaa lasten ja nuorten leiritoimintaa (noin kolme leiriä / vuosi) järjestetään Leppälahden leirikeskuksessa. Leirikeskuksen rakennukset kaipaavat peruskorjausta. Leirikeskusta käyttävät nuorisopalvelujen lisäksi mm. opetustoimi ja eri järjestöt. Leirikeskuksen kehittämistarpeista laaditaan erillinen selvitys, joka huomioi koko toiminnan ja sen aikaansaaman tilojen kehittämistarpeen Keskitetyt nuorisotyön palvelut ja keskusta-alueen nuorisotila Nykyisin Sepänkeskus on Jyväskylän kaupungin järjestöjen kokoontumistila ja kulttuurisen nuorisotyön keskus. Tilat ovat tekniseltä kunnoltaan huonot ja osa tiloista on käyttökiellossa. Sisäilmaongelmien vuoksi toimintaa on sijoitettu eri puolille Jyväskylää. Nuorisopalvelujen hallinto on tällä hetkellä Väinönkadulla ja viimeisimmäksi Sepänkeskuksesta ovat poistuneet Nuorten Taidetyöpaja sekä Kulttuuriyhdistys Väristys ry:n ylläpitämä Kulttuuriklubi Siperia. Em. toiminta on muuttanut väistöön vanhoihin Radio Keski-Suomen tiloihin Matarakadulle.

12 Sivu 12/13 Selvitystyön aikana tutkittiin mahdollisuutta sijoittaa kaikki Nuorisopalvelujen tilatarpeet noin m2 vanhoihin Radio Keski-Suomen tiloihin. Ylen eläkesäätiön omistamien tilojen koko olisi riittävä, mutta tilojen toiminnallisuus ei ole paras mahdollinen nuorisopalveluille. Toimintaa tulisi sijoittaa kolmeen kerrokseen. Toisena vaihtoehtona tutkittiin nuorisopalvelujen toiminnan sijoittamista Jyväskylän Luovan toiminnan keskus Oy:n omistamaan Veturitalliin. Veturitallissa on maantasossa tiloja noin m2 ja sen toiminnallinen luonne sopisi hyvin nuorisopalvelujen käyttöön. Myös kiinteistön omistaja on ilmaissut halukkuutensa käynnistää keskeytyksessä olleen korjaushankkeen, mikäli nuorisopalvelut vuokraavat korjatuista tiloista suurimman osan. Alustavasti on suunniteltu, että nuorisopalvelujen käyttöön ko. rakennuksesta tulisi noin m2 ja loppuosa (iso esiintymissali) jäisi Luovan toiminnan keskuksen vastuulle. Salin käyttäjiä olisivat eri järjestöt ja tapahtumat joiden organisoinnista vastaa Jyväskylän Luovan toiminnan keskus. Myös nuorisopalvelut voi vuokrata salia eri tapahtumiin tarpeen mukaan. Vuokrakustannuksiltaan vaihtoehdot tulisivat alustavien laskelmien mukaan olemaan samaa tasoa Alueellisen nuorisotilan sijoittaminen muun toiminnan yhteyteen Alueellinen nuorisotila voi hyvin toimia omana erillisenä toiminnallisen kokonaisuutena, jos sen koko ja henkilöstöresursointi ovat riittäviä. Sijoittumisessa tärkeänä voidaan siis pitää toimipisteen sijaintia. Tilojen tulee olla helposti nuorten saavutettavissa. Nykyisin nuorisotiloja on kirjastojen yhteydessä mm. Kuokkalassa ja Huhtasuolla. Kirjastojen yhteyteen sijoitettuna yhteiskäytössä toimivat esim. sisäänkäynti, yhteiset naulakot ja wc-tilat. Kirjasto ja nuorisotila ovat toiminnallisesti erilaiset, joten suunnitteluratkaisuissa tulee kiinnittää huomiota äänien kulkeutumisen estämiseen ja tilojen akustointiin. Nuorisonohjaajat työskentelevät työtiloissaan myös nuorisotilan aukioloajan ulkopuolella. Työtilojen sijoittamiseen ja saavutettavuuteen tulee siis kiinnittää huomiota. Selvitystyön aikana tuli myös esille mahdollisuus kehittää uudenlaisia toimintamalleja. Uudenlainen toimintamalli voisi vaikuttaa toimipisteen sijoittumiseen tai

13 Sivu 13/13 uudenlaiset toimintamallit voisivat kehittyä, jos toimipiste sijoitetaan esim. koulun yhteyteen. Nuorisotilan sijoittaminen koulujen yhteyteen: nuorisotila noin m2 ja pienryhmätila voivat toimia klo välisen ajan luokkana (luokka ei voi toimia nuorisotilana / kalusteet) yhteiset naulakot, wc:t, sisääntulo suunnitteluratkaisuissa kiinnitettävä huomio kulkuyhteyksiin koulun aukioloajan jälkeen nuorisonohjaajien työtilat huomioitava 6. INVESTOINTITARPEET VUOSINA Nuorisotilojen tilahankkeiden investointitarpeet on arvioitu tunnusluvuilla. Uudisrakentamisen hintana on käytetty /m2, peruskorjauksen hintana / m2 ja tilamuutosten hintana / m2. Hinnat ovat arvonlisäverottomia. Yhteensä vuoteen 2020 mennessä investointitarpeiden arvioidaan olevan 3,54 M. Investointitarpeet ajoittuvat seuraavasti: Arvio investointitarpeesta vuosina , alv 0%. Keskusta, m2 vuokratila Huhtasuo, 459 m2, peruskorjaus Kuokkala, 330 m2, uudisrakennus koulun yhteyteen Vaajakoski, 330 m2, tilamuutokset kirjaston tiloihin Yhteensä noin Arvio investointitarpeesta vuosina , alv 0% Keltinmäki, 375 m2, peruskorjaus Tikkakoski, 451 m2, peruskorjaus (uimahalli?) Korpilahti, 107 m2, tilamuutos (koulun yhteyteen) Yhteensä noin

14 LIITE 1

15 NUORISOPALVELUVERKKO / LASKENNAN LÄHTÖTIEDOT Väestö 2008 ja väestöarvio 2020 mt ja ori Koko kaupunki Lohikos ki- S- kangas Kantakaupunki Kypärä- mäki- Kortepohja Huhtasuo Kuokkala Keltin- mäki- Myllyjärvi Keljo Halssila Säynätsalo Tikka- Palokkakoski- Puuppola Nyrölä Vaaja- koski- Jyskä Kuohu- Vesanka Korpilahti Alueittain erittele mätön Väestö 2008/ Väestöarvio Nuorten vuotiaiden määrä osuus västöstä 7,04 % vuonna ,16 % vuonna Kypäräm.Kortepohja ja- rinne Palveluja käyttävät nuoret osuus nuorista 22,73 % vuonna % vuonna NYKYISET TILAT Sepänkeskus HuhtasuoKuokkalaKeltinmäki Säynätsalo Tikkakoski Palokka Jyskä Kuohu Korpilahti Cafe Center Vaajakoski Vesanka Korpilahti ESITETYT TILAT Keskustan uusi tila 280 Huhtasuo KuokkalaKeltinmäki (korotus) Keljo Säynätsalo Tikkakoski Palokka Vaajakoski Korpilahti 2180 nuoret koko kaupunki 95 Halssila + Kypärämäki uusi 250 kantakaupunki 38 Lohik. + s-kangas 50% nykyinen (koko riittävä)38 Lohikoski -S-kangas 50% nykyinen poistettu 110 Kortepohja ja -rinne yht. 195 Nuoriso-ohjaajat Nuorten määrä/ alueellinen nuorisotyö yht. Nuoriso-ohjaajat 3,32 3,44 2,50 1,53 1,63 2,67 2,38 2,33 0,79 20,58 m2 m2 m2 m2 m2 m2 m2 m2 m2 Tilat 2000 (kaikki tilat yhteensä) Tilojen tunnusluvut 400 (nuorisotila) m2 / nuori, alueellinen nuorisotyö 1,0 1,1 0,8 2,0 1,2 1,4 0,9 1,2 1,1 Kuokkala Palokka Tavoitetila m2 Tavoitetila m2 Kuokkalan ja Palokan tavoitetilat mitoitettu 1,1 m2 / toimintaan osallistuva nuori ,5 Infonia Oy

16 LIITE 2

17