MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 MUSEOVIRASTON TILINPÄÄTÖS 2014

2 SISÄLLYS 1. Timintakertmus Jhdn katsaus Vaikuttavuus Timinnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Siirt- ja sijitusmenjen vaikuttavuus Timinnallinen tehkkuus Timinnan tuttavuus ja taludellisuus Maksullisen timinnan tuls ja kannattavuus Yhteisrahitteisen timinnan kustannusvastaavuus Tutkset ja laadunhallinta Suritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Henkisten vimavarjen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahituksen rakenne Talusarvin tteutuminen Tutt- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvnnan arviinti- ja vahvistuslausuma Arviintien tulkset Yhteenvet havaituista väärinkäytöksistä Talusarvin tteutumalaskelma Tutt- ja kululaskelma Tase Liitetiedt Allekirjitus

3 Musevirastn rganisaati alkaen 2

4 1. Timintakertmus 1.1. Jhdn katsaus Timinnan tärkeimmät tulkset Musevirast n aineellisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön asiantuntijavirast, kulttuuriperintöalan palvelujen tuttaja, kehittäjä ja viranmainen. Musevirast vastaa kulttuuriympäristön, arkelgisen kulttuuriperinnön, rakennusperinnön ja kulttuurimaisuuden sujelusta sekä Sumen kansallismusen näyttely- ja tapahtumatiminnasta. Musevirastn timinnan painpisteitä n llut Kansallismusen timinnan kehittäminen ja uudelleen rganisinti. Strategiatyö ja rakenteelliset muutkset käynnistettiin vunna 2013, ja uudistukseen liittyvät virkajärjestelyt tteutettiin vunna Tavitteena n llut resurssien ikea khdentaminen, asiakaspalvelun vahvistaminen, timinnan tuttavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen sekä timintakulttuurin uudistaminen nykyajan vaatimuksia vastaavaksi. Vunna 2014 lutiin myös uusi visuaalinen ilme uudistuvalle Kansallismuselle. Musevirast li mukana keskeisenä timijana valtineuvstn vuden 2014 alussa vahvistaman kulttuuriympäristöstrategian ja sen timeenpan-hjelman valmistelussa sekä petus- ja kulttuuriministeriön syksyllä 2014 käynnistämän kansallisen maailmanperintöstrategian valmistelua seuranneessa asiantuntijaryhmässä. Musevirast n valmistellut Unescn aineettman kulttuuriperintöspimuksen timeenpana ja esitystä Farn spimuksen ratifiimiseksi. Musevirast n vahvistanut rliaan kansainvälisessä kulttuuriperintöalan yhteistyössä, kun Sumi valittiin marraskuussa 2013 Unescn maailmanperintökmitean jäseneksi. Musevirastn timintamenjen käyttö vunna 2014 li ,70 eura (bruttment ,86 ja brutttult ,16 ). Musevirastn timintament jakautuvat mmentilla 04 niin, että henkilöstöment livat 13,91 milj. eura ja ne kasvivat 0,64 milj. eura ja vukrament livat 5,53 milj. eura. Lisäksi vukrajärjestelmässä levien khteiden vukrament (mmentti 20) livat 16,7 milj. eura. Musevirast jaki harkinnanvaraisia avustuksia kulttuuriperinnön säilyttämiseen, museiden timintaan ja rakennusperinnön säilyttämiseen yhteensä 3,54 milj. eura. Timintaympäristön muutkset Musevirastssa n llut vuden 2013 alusta alkaen käytössä uudistettu spimushjausmalli, jka vakiinnutettiin tulshjauksen keskeiseksi työkaluksi vuden 2014 alusta alkaen. Musevirast n tehnyt tulsspimuksen petus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Osastnjhtajat tekivät palvelututteiden tteuttamiseen perustuneet palveluspimukset pääjhtajan kanssa ja edelleen mat palveluspimukset timintayksiköiden esimiesten kanssa. Spimushjausjärjestelmä n mahdllistanut timinnan strategisen hjaamisen, yhtenevät tavitteet ja tulksellisuuden varmistamisen virastn kaikilla timintatasilla. Vuden 2014 talusarvissa varattiin määräraha jurnalistisen kuva-arkistn (JOKA) perustamiseksi Musevirastn kuvakkelmien yhteyteen. Arkistn perustettiin viisi uutta virkaa ja arkistlle avattiin mat verkksivut. Musevirastn kkelma- ja knservintikeskuksen tteuttaminen käynnistettiin tilahaulla yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Hankkeen rahittamiseen saatiin määräraha vuden 2015 talusarvin. Musevirast n kehittänyt yhteistyötä Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen kanssa. Kertmusvuden aikana allekirjitettiin kulttuuriperinnön vaalimiseen liittyvä yhteistyöspimus Liikennevirastn kanssa. Musevirast n neuvttelemassa yhteistyöspimusta myös Sumen ympäristökeskuksen ja Lunnnvarakeskuksen kanssa. Maakuntamuseiden kanssa Musevirastlla n yhteistyöspimuksia kulttuuriympäristön sujelun tteuttamiseksi. Taludellisten tilanteen heikkeneminen saattaa jhtaa ainakin jissakin museissa vaikeuksiin kulttuuriympäristötyön ylläpitämisessä. 3

5 Merikeskus Vellamssa tteutettiin yhteinen palvelumutiluhanke, jnka tulksena vakiinnutettiin rganisaatiiden yhteinen jhtamismalli ja keskukselle laadittiin yhteinen asiakaslähtöisyyteen perustuva strategia. Hämeen linnassa svittiin Linnanniemen alueen timijiden kanssa yhteisestä kehittämisstrategiasta. Musevirastn kiinteistöjen hallinnansiirrn viimeistely ja timinnan speuttaminen vukrajärjestelmään jatkui vunna Hallinnansiirrn seurauksena Kulttuuriympäristön hit -sastn tehtävät ja timinta n speutettu uuteen timintaympäristöön. Kulttuuriympäristön sujelu -sastn resursseja n parannettu siirtämällä Kulttuuriympäristön hit -sastlta neljä henkilötyövutta sujelutehtäviin. Arvi timinnan tulksellisuudesta ja tehkkuudesta Musevirast n saavuttanut kaikki petus- ja kulttuuriministeriön vudelle 2014 asettamat 12 tulstavitetta. Musevirastn verkksivujen kävijämäärä kasvi tasaisesti, mutta aikaisempaa hitaammin. Rakennusperintö.fi palvelun tuttamisesta tehtiin uusi spimus ministeriöiden kanssa. Verkksivujen kävijämäärän seuraamisen sijasta tullaan seuraavina vusina seuraamaan käyttöaikaa. Musevirastn julkaisutimintaa n kehitetty aikaisempaa asiakaslähtöisemmäksi. Erilaisten ppaiden ja hjeiden rinnalle llaan kehittämässä ppulaareja tutkimusjulkaisuja. Uusia julkaisuja ilmestyi 14, jista sa li sähköisiä (8). Linnasta linnaan -hanke julkaisi kaksi paskirjaa. Julkaisutiminnan kehittämisen rinnalla n tehstettu myös myyntiä ja markkinintia. Vuden aikana ilmestyneistä julkaisuista li vuden lppuun mennessä myyty enimmillään 48 % painksesta ja heikimmillaan 25 % painksesta. Julkaisuja myytiin vuden aikana kappaletta. Museiden ja linnjen kävijämäärä li mikä ylitti asetetun tavitteen kävijällä (+1,4 %). Muse- ja linnissa käynnin keskihinta (tavite 2,80 ) li 2,44 eura ja muse- ja linnissa käynnin keskitul 3,05 eura. Museiden kävijämäärätavite ylitettiin 20,7 %:lla, mutta linnjen kävijämäärä li kävijää vähemmän (tavite ) kuin talusarvissa 2014 asetettu tavite (-18,5 %). Kkelmien kartuttaminen ja saatavuuden parantaminen n llut keskeinen strateginen tavite. Arkelgisten kuvakkelmien kasvu painttui kenttätöihin liittyvään aineistn. Muinaisjäännösten sujeluun ja kkelmien karttumiseen ilmaantui uusi ilmiö, metallinilmaisinharrastajat. Harrastuksen seurauksena kkelmiin saatiin yli 2800 uutta löytöä aikaisempien vusien muutaman kymmenen sijasta. Musevirastn kuvakkelmat vat karttuneet mien hankintjen lisäksi Sumen Lähetysseuran musen kkelmalla, jka siirtyi Musevirastlle yhdessä Lähetysseuran esinekkelman kanssa. Jurnalistisen kuvaarkistn kkelmat kasvivat erityisesti sanmalehti Kalevan kuva-arkistlla. Suuri sa sähköisesti luetteliduista kuvista avattiin verkkn. Kuvakkelmat vat käytettävissä FINNA ja -palvelujen kautta. Kuvamyynnin kasvu li 80 %. Myös kirjastn käyttäjämäärä kasvi. Musevirastn arkistssa tteutettiin kaksi prjektia, jista tinen keskittyi aineistjen järjestämiseen ja tinen jatki aineistjen digitintia. Kulttuuriympäristön tutkimusraprtit -tietkantaan luettelitiin ja digititiin hallinnllista aineista kpl sekä arkelgian ja rakennetun ympäristön tutkimusraprtteja kpl. Kulttuuriympäristön sujelun viranmaistimintaa n kehitetty ja parannettu sen tuttavuutta. Lausuntjen valmisteluajat lyhenivät vunna 2014 keskimääräiseen käsittelyaikaan 26 vrk (tavite 40 vrk). Määräajassa käsiteltiin 84 % eli 1514 asiaa (tavite 80 %). Musevirast li mukana keskeisissä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävissä restaurinti- ja krjaushankkeissa, jista näkyvimpiä livat presidentinlinna, eduskuntatal ja lympiastadin. Musevirastn tavitteina n pidetty tiukkaa mentalutta, tuttavuuden lisäämistä, rakenteiden ja timintamallien uudistamista sekä mahdllisuutta siirtää säästyneitä timintamäärärahja seuraaville vusille. Tteutetut speuttamistimet vat lleet mittavia ja henkilöresurssien määrä n laskenut kriittiselle rajalle. Henkilötyövusien määrä n laskenut vudesta 2008 vuteen 2014 yli 30 %. Vunna 2014 Musevirastn henkilötyövusien määrä li yhteensä 292,5 (298,6 v.2013). Vakinaisia henkilötyövusia li 207,7 (217,2 v. 2013) ja määräaikaisten henkilötyövusien määrä 84,8 htv (81,4 htv v. 2013). Henkilöresurssien vähentämisestä hulimatta työtyytyväisyyskyselyn tuls 3,56 (2013 3,46) li hyvä, mikä sittaa, että henkilökunta arvstaa Musevirasta hyvänä työpaikkana. 4

6 Musevirastn jakamilla avustuksilla ja niihin liittyvällä hjauksella ja neuvnnalla vaikutetaan kansallisten kulttuuriperintökhteiden hitn ja ylläpitn, museiden timinnan innvatiiviseen kehittämiseen sekä perinteen tallennukseen. Vunna 2014 museiden valtinavustuksiin li käytettävissä yhteensä 1,2 miljnaa eura. Musevirastn jaki avustuksia ammatillisesti hidettuihin museiden innvatiivisiin hankkeisiin, ammatillisten museiden kkeiluhankkeisiin ja valtinsuuden ulkpulella levien museiden hankkeisiin. Tulksellisuuden kehittyminen lähivusina Musevirast n asiantuntijavirast, jnka keskeinen tulksellisuuteen vaikuttava vimavara n henkilöstö. Tulksellisuuden parantaminen kehittyy parhaiten tekemällä perusteltuja strategisia valintja, kehittämällä timinnan prsesseja, yhdistämällä vimavarja muiden timijiden kanssa ja ylläpitämällä hyvinvivaa ja alitekykyistä työyhteisöä. Arkistjen ja kkelmien saaminen asianmukaisiin tilihin turvaa aineistn säilymisen pitkällä tähtäimellä ja edistää käytettävyyttä. Arkistjen ja kkelmien palvelukyvyn parantaminen n haasteellista nykyisillä resursseilla. Asiakaspalvelun aukilaikja ei pystytty pidentämään. Vunna 2014 käynnistynyt kkelma- ja knservintikeskus -hanke etenee vuden 2015 talusarvi- ja lisätalusarvipäätösten ansista niin, että keskus vidaan ttaa käyttöön vuden 2016 aikana. Kulttuurien musen perusnäyttelytilan ja Kansallismusen vaihtuvien näyttelyjen tilan tteuttaminen vat tulevien vusien tärkeimmät tilahankkeet. Tilaratkaisujen tteutuminen Musevirastn esittämän suunnitelman mukaisesti edistäisi Sumen kansallismusen timinnan tulksellisuutta merkittävästi. Kulttuuriympäristön rekistereiden sisältöpuutteet ja eri timijiden tietjärjestelmien yhteenspivuus n ratkaisematta. Kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöaineistjen verkksaatavuuden parantaminen palvelee viranmais- ja sidsryhmäyhteistyötä sekä kansalaisten tiednsaantia. Mikäli talusarvikehys pysyy nykyisellä taslla tai alenee edelleen, Musevirast jutuu lupumaan jistakin lakisääteisistä tehtävistä ja valitsemaan painpisteet niin, että keskeisimmät kulttuuriperinnön sujeluun ja säilyttämiseen liittyvät tehtävät vidaan hitaa. Tehtävien uudelleen arviinti judutaan tekemään j vuden 2015 aikana. Aluehallinnn tulevat uudistukset ja kuntataluden heikkeneminen maakuntamuseiden salta saattavat heikentää merkittävästi kulttuuriympäristön sujeluyhteistyötä. 5

7 1.2 Vaikuttavuus Timinnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Musevirastn timinta tukee petus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriplitiikan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavitteita. Musevirastlle n tulsspimuksessa asetettu viisi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tulstavitetta. Tulstavite 1. Kulttuuriperinnön hallintaan sitettujen resurssien määrä Pitkäkestisella kulttuuriperinnön vaalimiseen sitetulla resurssien seurannalla pyritään arviimaan yhteiskunnan panstusta ja man timinnan vaikuttavuutta. Musevirastn tilinpäätös sittaa vuden 2014 tilikauden kulujäämää ,78 eura. Kulujäämässä vat mukana mat budjettivarat ja jaettavat avustukset. Investinnit n humiitu pistina. Kulujäämään sisältyvät myös man timinnan tutt, jtka vunna 2014 livat ,32 eura. (ks. tarkemmin luku 3. Tutt- ja kululaskelma) Tulstavite 2. Virastn mukanal plitiikka-hjelmissa ja keskeisissä muissa hjelmissa Timintavunna 2014 Musevirast sallistui valtineuvstn hyväksymän kulttuuriympäristöstrategian valmisteluun sekä sen timeenpansuunnitelman laatimiseen. Musevirast käynnisti vunna 2014 petus- ja kulttuuriministeriön timeksiannsta Unescn aineettman kulttuuriperinnön sujeluspimuksen timeenpann valmistelun sekä Farn puiteyleisspimuksen ratifiinnin taustaselvityksen tekemisen yhteistyössä Ktiseutuliitn kanssa. Lisäksi Musevirast sallistui kansallisen maailmanperintöstrategian valmistelun asiantuntijaryhmään ja UNESCOn Maailman muisti -hjelman kansallisen kmitean työskentelyyn. Tulstavite Virastn mukanal plitiikka-hjelmissa ja keskeisissä muissa hjelmissa* - x - * Keskeisillä hjelmilla tarkitetaan timialan valtakunnantasn, ministeriötasn sekä tarvittavissa määrin maakuntatasn hjelmia, lakeja valmistelevia ryhmiä sekä EU- ja EN-tasn kmiteita. Mukanal merkitsee vähintään valmistelu- tai muiden työryhmien jäsenyyksiä. Tulsspimuksen mukaan virastn mukanaln tteutumaa arviidaan suunnittelukaudella laadullisesti kahdesti, vusina 2011 ja Tulstavite 3. Musevirastn khteiden kävijämäärät Sumen kansallismusen museiden ja linnjen yhteen laskettu kävijämäärä li Se li kävijää (5,3 %) enemmän kuin vunna 2013 ( ). Museiden kävijämäärä ylitti asetetun tavitteen ( ) 20,7 %:lla. Linnjen kävijämäärä jäi alle asetetun tavitteen ( ). Laskua li 18,5 %. Oheispalveluiden käytön lisäyksellä n keskeinen vaikutus musen tunnettuuden kasvuun sekä kiinnstukseen khteiden sisältöpalveluita khtaan. Tulstavite tavite 2014 tteuma 3 Museiden kävijämäärä* Linnjen kävijämäärä *Museiden ja linnjen kävijämäärään n laskettu kaikki asiakkaat, myös tilavukra-asiakkaat, sekä linnista että museista. Tulstavite 4. ja 5. Medianäkyvyyden määrä ja laatumuuttujien kehitys Musevirast näkyi mediassa. Verkkmediiden autmaattiseurantaan perustuvan seurannan perusteella Musevirast mainitaan mediassa jka päivä. Mediasumien määrä n humattavan suuri. 6

8 Tulstavite tavite 2014 tteuma 4 Medianäkyvyyden määrä - 947* Laatumuuttujien kehitys** *Medianäkyvyyden määrää seurattiin elkuusta 2013 lähtien. **Media-analyysia ei le teetetty. Arvi Musevirastn palveluiden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta Musevirastn timinnan vaikuttavuutta vidaan tarkastella tulsspimuksen edellyttämien vaikuttavuutta sittavien mittareiden lisäksi arviimalla palveluiden keskeisiä vaikutuksia. Musevirastn tarjamia palveluita vat Kkelmat ja khteet, Sisällöntutant, Tietjärjestelmät, Ohjaus ja tuki sekä Viranmaispalvelut. Kkelmat ja khteet Musevirast hulehtii kansallisesti merkittävän kulttuuriperinnön säilyttämisestä, kartuttamisesta, tutkimuksesta ja sitä kskevan tiedn ylläpidsta. Kulttuuriperintöä vat mm. Sumen kansallismusen esinekkelmat, Musevirastn arkist, kirjast, kuvakkelmat, arkelgiset kkelmat sekä arkelgiset khteet ja kulttuurihistriallisesti arvkkaat rakennukset. Kulttuuriperintö n asiakkaiden käytettävissä sekä paikallisesti verkn kautta hyvin hidettujen kkelmien ja khteiden sekä niihin liittyvien palvelujen kautta. Kansallismusen khteissa alitettiin palveluiden asiakaslähtöinen mutilu museperheen brändin, palveluiden ja yleisötiljen kehittämisprjekteilla. Brändiuudistuksen tarkitus n antaa Kansallismuselle ma visuaalinen ilme ja lisätä khteiden tunnettuutta kansallisesti merkittävänä kknaisuutena. Kansallismuse-rakennuksessa käynnistettiin yleisötiljen suunnittelu palvelun tarjaman kknaiskkemuksen parantamiseksi. Merikeskus Vellamssa käynnistettiin timijiden yhteinen palvelumutiluhanke ulkpulisella rahituksella ja Hämeen linnassa svittiin Linnanniemen alueen muiden timijiden kanssa yhteisestä kehittämisstrategiasta. Musevirastn hallinnassa lleet kulttuurihistriallisesti arvkkaat kiinteistöt siirrettiin Senaatti-kiinteistöjen ja Metsähallituksen hallintaan vunna 2013 ja kertmusvunna jatkettiin hallinnan siirtn liittyneitä järjestelyjä. Musevirastn Senaatti-kiinteistöiltä vukraamien kiinteistöjen hidn ja krjaussuunnittelun hjaamisessa tavitteena n llut khteiden kulttuurihistriallisen arvn säilyminen ja käytettävyyden lisääminen. Musevirastn kkelmia n digititu ja avattu yleisölle kansallisen digitaalisen kirjastn asiakasliittymä Finnassa. Musevirastn kulttuuriympäristön asiakirja- ja tutkimusaineistjen digitinti alitettiin ja tulkset julkaistiin Musevirastn missa verkkpalveluissa. Aineistt vat nyt helpmmin käytettävissä ja niiden käyttö n lisääntynyt. Musevirast pyrkii asteittaan avaamaan kkelmatietja myös avimena datana. Vunna 2014 n Merimusen valkuvakkelmia julkaistu avimena datana Flickr-palvelussa. Jurnalistinen kuva-arkist JOKA perustettiin saksi Kuvakkelmia ja sen henkilöresurssilisäyksen myötä Musevirast pystyi entistä paremmin humiimaan jurnalistisen kuvan merkityksen kulttuuriperinnössämme sekä viestimään siitä yleisölle. Sisällöntutant Musevirast tuttaa ja jakaa kulttuuriperintöä kskevaa tieta mm. museiden näyttelyiden, saavutettavien khteiden, tapahtuma- ja yleisötiminnan, verkkaineistjen ja julkaisujen sekä viestinnän avulla. Laadukkaat ja tutkimukseen perustuvat kulttuuriperinnön tiet- ja asiantuntijapalvelut, kulttuuriperintökasvatus sekä muu sisällöntutant tarjavat asiakkaille tieta ja elämyksellisiä ppimispalveluita. Kävijöiden määrä kasvi vimakkaimmin Kansallismusessa, jssa tutettiin vunna 2014 klme näyttelyä. Myös Merimusen kävijämäärä kasvi. Tapahtumia lisättiin musekhteissa strategisten tavitteiden mukaisesti, mikä sai sakseen myös medianäkyvyyttä. Olavinlinnaan tteutettiin saavutettava näyttely EUtuella. 7

9 Kulttuuri- ja nähtävyyskhteiden restaurinnin ja sujelun tueksi tarvittava tutkimus, dkumentinti ja raprtinti n vakiinnutettu saksi restaurintihankkeita. Hankkeet timivat esimerkkinä ja tuttavat uutta tieta restaurintimenetelmistä muille timijille. Tietjärjestelmät Musevirast ylläpitää ja kehittää kulttuuriperintöä kskevan tiedn säilyttämistä, seurantaa ja saatavuutta edistäviä tietjärjestelmiä, menetelmiä, palveluita ja kknaisarkkitehtuuria. Palveluita vat mm. kulttuuriperintöä tukevat tietjärjestelmät, tietvarannt ja rekisterit sekä niitä kskeva kansallinen kehittämistyö. Palvelut tarjavat laadukasta tiedn hallintaa ja saavutettavaa tieta niin alan timijille ja viranmaisille kuin kiinnstuneille kansalaisillekin. Yhtenäisten tietjärjestelmien kehittäminen palvelee timinnan tehstamista ja mahdllisuuksia käyttää kulttuuriperintöaineistja. Kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristöaineistjen verkksaatavuuden parantaminen palvelee viranmais- ja sidsryhmäyhteistyötä sekä kansalaisten tiednsaantia. Musevirastn krdinima valtakunnallinen Muse yhteistyöhanke tuttaa työkaluja musekkelmien sähköisen kkelmahallinnan käyttöön ja kehittämiseen. Kansallinen digitaalinen kirjast -hankkeessa (KDK) Musevirast n auttanut muita museita rajapintjen rakentamisessa ja saamaan mat aineistnsa hankkeen Finna-palveluun. Plitiikkatyö ja lainsäädäntö Plitiikkatyö ja lainsäädäntö käsittää lainsäädännön valmisteluun sallistumisen ja timeenpann tuen sekä kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen timeenpann. Musevirastlla n keskeinen valmistelijan ja krdinaattrin rli kansainvälisten kulttuuriperintöspimusten ratifiinnissa ja timeenpanssa. Vunna 2014 Musevirastn rli ja näkyvyys kansainvälisessä kulttuuriperintöalan yhteistyössä vahvistui Unescn maailmanperintökmitean jäsenyyden myötä. Aineettman kulttuuriperinnön sujeluspimuksen timeenpann valmistelijana Musevirast tuttaa esityksen spimuksen timeenpansta Sumessa. Timeenpan antaa välineitä sumalaisen aineettman kulttuuriperinnön sujeluun ja elävän kulttuuriperinnön tukemiseen. Vunna 2014 Musevirast n valmistellut myös taustaselvitystä Farn puiteyleisspimuksen ratifiinnin valmisteluun petus- ja kulttuuriministeriölle. Musevirast vaikuttaa aktiivisesti kulttuuriperintöalan kansainvälisten timintalinjausten kehittämiseksi eurppalaisilla ja phjismaisilla frumeilla kuten Eurpean Heritage Heads Frum, Eurpean Heritage Legal Frum ja Nrdic Heritage Heads Frum. Musevirast timi Itämeren maiden kulttuuriperintöyhteistyön seurantaryhmän (Mnitring Grup) puheenjhtajana kertmusvuden kesäkuun lppuun saakka. Kansallisessa plitiikka- ja hjelmatyössä Musevirastlla n llut vunna 2014 keskeinen rli kulttuuriympäristöstrategian timeenpan-hjelman laatimisessa. Ohjaus ja tuki Musevirast tukee kansallisen kulttuuriperinnön vaalimista ja hjaa museita. Musevirast parantaa kulttuuriperinnön yhteisvastuullisen sujelun ja hidn edellytyksiä. Keinja vat sallistuminen lainsäädännön valmisteluun, yhteiskunnallinen keskustelu, avustusplitiikka, kansallinen ja kansainvälinen sidsryhmä- ja asiantuntijayhteistyö, hjeet ja ppaat sekä kehittämishankkeet Musevirast tarjaa hjausta, tukea ja työvälineitä musealan kehittämiseen. Musevirastn palveluiden pääkhderyhmää vat maan ammatillisesti hidetut muset, mutta välillisesti ja mm. avustusten jakamisen myötä myös ei-ammatillisesti hidetut muset ja kulttuuriperinnön parissa timivat yhdistykset ja yhteisöt. Musealan hjausta ja tukea annetaan virastn palveluiden lisäksi kehittämishankkeissa. Vunna 2014 päättyi Muset hyvinvinnin edistäjänä -hanke, jnka tulksena pilttikhteissa kehitettiin uusia asiakaslähtöisiä timintatapja ja useamman rganisaatin yhteisiä jhtamiskäytäntöjä. 8

10 Musevirastn krdinimassa valtakunnallisessa Muse 2015 yhteishankkeessa n tutettu työkaluja musekkelmien sähköisen kkelmahallinnan käyttöön ja kehittämiseen. Tulkset mahdllistavat kkelma-aineistjen laajan saatavuuden, näkyvyyden ja niiden mnipulisen käytön. Valtakunnallista kkelmayhteistyötä kehitettiin myös jaetun tallennusvastuun ja nykyajan kulttuuriperinnön tallennuksen näkökulmasta Kansallismusen käynnistämän TAKO-verkstn piirissä. Tallennusvastuuspimuksen Musevirastn kanssa n slminut j yli 100 ammatillista museta. Kulttuuriympäristön sujelua n hjattu ja tuettu seuraamalla timintaympäristöä, tunnistamalla muuttuneita tarpeita, tuttamalla hjeistuksia ja tarjamalla neuvntaa. Ennakivaa viranmaistyötä tehdään jatkuvasti, mm. kehittämällä rakennusperintölain ja muinaismuistlain sveltamista sekä tukemalla maakuntamuseita niiden timinnassa. Kulttuuriperinnön yhteisvastuullista sujelua edistetään kasvavassa määrin myös slmimalla yhteistyöspimuksia keskeisten timijiden ja yhteistyötahjen kanssa. Musevirastlla n yhteistyöspimuksia mm. Senaatti-kiinteistöjen, Metsähallituksen ja useimpien maakuntamuseiden kanssa. Viranmaispalvelut Musevirast palvelee yhteiskuntaa ja kansalaisia vastaamalla kulttuuriperinnön sujelun lakisääteisistä viranmaispalveluista mm. lausuntjen, lupien, tiet- ja asiantuntijapalveluiden, kannanttjen, avustusten käytön seurannan, asiantuntijayhteistyön sekä kehittämishankkeiden avulla. Lausunnt vat sa vurvaikutteista viranmaistimintaa. Virast keskittyy valtakunnan- ja maakuntatasn asiihin. Maakuntamuseiden resurssien epätasaisuuden vuksi Musevirast jutuu käsittelemään myös paikallisia kulttuuriympäristöasiita. Keskeisiin sujelua sivuaviin plitiikkahjelmiin tai kehittämishankkeisiin n tettu kantaa vähintäänkin lausuntjen kautta. Maakuntataslla seurannassa vat maakuntakaavat, -suunnitelmat ja -hjelmat, kulttuuriympäristöhjelmat työryhmineen, alueelliset yhteistyöryhmät sekä tärkeimmät hankeryhmät, ellei maakuntamuse le niissä päätimija. Kulttuuriympäristön sujelutiminnalla pyritään vaikuttamaan kulttuuriympäristön hallittuun muutkseen. Tavitteena n, että histrialliset piirteet säilyisivät luntevana sana muuttuvaa ympäristöä. Timinnan vaikuttavuuden arviintiin ei tistaiseksi le hyviä mittareita eikä seurannan vaatimaa aikaa. Restaurintitiminnan hjauksessa pyritään maakuntamuseiden kanssa työnjakn, jssa Musevirast vastaa restaurintien hjauksesta valtin mistamissa tai siltä viime aikina siirtyneissä kiinteistöissä, asetuksella tai erityislailla sujelluissa khteissa ja kirkllisissa khteissa. Tässä n nnistuttu melk hyvin Siirt- ja sijitusmenjen vaikuttavuus Musevirast vastaa valtin talusarvissa sille siirrettyjen valtinavustusten jakamisesta. Musevirastn jakamilla avustuksilla ja niihin kytkeytyvällä hjauksella ja neuvnnalla vaikutetaan laajasti kansallisen kulttuuriperinnön ja kulttuuriperintökhteiden asianmukaiseen hitn ja ylläpitn, museiden timinnan innvatiiviseen kehittämiseen sekä yhdistys- ja järjestötimintaan perustuvan perinteen tallennukseen. Museiden valtinavustukset ja avustukset kulttuuriperinteen tallentamiseen Vunna 2014 museiden valtinavustuksiin li käytettävissä yhteensä Musevirastn jaki avustuksia seuraavasti - ammatillisesti hidettuihin museiden innvatiivisiin hankkeisiin ( ) - ammatillisten museiden kkeiluhankkeisiin ( ) - valtinsuuden ulkpulella levien museiden hankkeisiin ( ). - sumalaisen kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen ( ) Ammattimuseiden innvatiivisten hankkeiden tteuttamisen myönnettiin Hakijita li 73 ja avustus myönnettiin 32 muselle. Avustusten tavitteena n lisätä museiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistämällä paikallista verkstitumista ja uusia kumppanuuksia, museiden välistä yhteistyötä sekä uutta ja luvaa musetimintaa. Avustustiminnan vaikuttavuuden kehittämiseksi vunna 9

11 2014 myönnettiin ammatillisten museiden kkeiluhankkeisiin suunnattu avustus Kkeilutnni. Hakijita li 42 ja avustus myönnettiin 15 muselle. Tavitteena li kannustaa museita kkeilemaan uusien ideiden timivuutta. Valtinsuuden ulkpulella levien kunnallisten, säätiöiden ja yhdistysten ylläpitämien museiden tukemiseen käytettiin Hakijita li 188 ja avustus myönnettiin 131 muselle. Paikallisen ei-ammatillisen musetiminnan tukemisessa pyritään musetiminnan perusedellytysten turvaamiseen. Avustuksia n khdennettu mm. paikallismuseiden timinnan suunnitelmallisuutta ja kehittämistä edistäviin hankkeisiin, painpisteenä vapaaehtistyö, paikallinen identiteetti ja yhteisöllisyys, kulttuuriperintökasvatus ja muut yhteistyö- ja kehittämishankkeet. Kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen tarkitettuja avustuksia jaettiin Avustuksia haki 116 timijaa ja niitä myönnettiin 31 järjestölle ja yhteisölle. Avustuksella pyrittiin edistämään klmannen sektrin timijiden kulttuuriperinnön keruuta, tallentamista ja esille saattamista. Kulttuurihistriallisesti arvkkaiden rakennusten entistämisavustukset sekä muinaisjäännösten hitavustus, avustukset maailmaperintökhteille ja perinnelaivjen krjaus- ja entistämisavustukset Kulttuuriympäristön avustuksiin li käytettävissä 2014 tul- ja menarvissa yhteensä milj. eura, jakautuen: - Rakennusten entistämisavustuksia ja muinaisjäännösten hitavustuksia Maailmanperintöavustuksia Perinnealusten avustuksia Lisäksi käytettävissä li jnkin verran aiemmilta vusilta palautuneita tai muuten käyttämättä jääneitä määrärahja. Entistämisavustushakemuksia jätettiin 461. Haettu summa li nin (2013: 442 kpl, 9,8 milj. ). Jaettu summa li nin 16 % haetusta (2013: 1,63 milj. ja 17 %). Hakijista avustusta sai 49,5 % eli 228 kpl (2013: 193 kpl, 43 %). Muinaisjäännösten hitn haetetut määrät vat pienempiä kuin rakennuskhteisiin. Suurin myönnetty summa li Maailmanperintöavustuksia haettiin 56 khteelle ja myönnettiin 45 hakijalle eli 80 %:lle khteista (2013: 56, 31 ja 67 %). Haettujen ja myönnettyjen avustusten suhde li ja , 56 % haetusta (2013: ja , 557 %). Vanhan Rauman khteisiin myönnettiin yhteensä nin , Verlaan , Sumenlinnaan ja Petäjävedelle Perinnelaiva-avustuksia haettiin 54 kpl ja myönnettiin 29, 53 %:lle hakijista (2013: 29 ja 22, 75 %) hakijista. Haettu summa li yhteensä 2,35 milj. ja myönnetty summa yhteensä eli hieman yli 19 % (2013: 1,1 milj., ja 52 %). Avustusta saivat myös telakat ja arvkkaat huviveneet. 10

12 1.3. Timinnallinen tehkkuus Timinnan tuttavuus ja taludellisuus Musevirastn tulsspimuksessa ja valtin talusarviesityksessä 2014 n timinnallisen tehkkuuden tavitteeksi asetettu muse- ja linnissa käynnin keskihinta- ja keskitul sekä Musevirastn henkilötyövudet. Luvussa tarkastellaan Musevirastn timinnan tuttavuutta ja taludellisuutta myös henkilötyövusien ja kustannusten jakautumisen näkökulmista palvelualueittain sekä maksullisen ja varsinaisen timinnan välillä. Timinnan tehkkuutta n kuvattu myös palvelukknaisuuksien näkökulmasta käyttäen sijaissuureita, jtka sittavat virastn resurssien käyttöä ja kustannuskehitystä. Tulstavitteet 6-9. Musevirastn TAE 2014:ssa: Muse- ja linnassakäynnin keskihinnat ja keskitul Sumen kansallismusen museiden ja linnjen käynnin keskihinta eli käynnin kustannus laski vudesta 2013 ja se alitti tavitteen. Muse- ja linnassa käynnin keskitul nusi edellisvudesta ja li asetettua tavitetta krkeampi. Keskihintaa laski pääsin kävijämäärän kasvu ja keskitula nsti tuljen kasvu. Tulstavite tavite 2014 tteuma 6, 8 Muse- ja linnassakäynnin keskihinta, e 2,84 2,58 2,80 2,44 7, 9 Muse- ja linnassakäynnin keskitul, e 3,13 2,87 2,80 3,05 Tulstavite 10. Musevirastn TAE 2014:ssa: Henkilötyövudet Henkilötyövusien määrä li kertmusvunna 292,5. Tavitearv 320 alittui selvästi. Henkilötyövudet vähenivät edellisestä vudesta kuudella henkilötyövudella. Tulstavite tavite 2014 tteuma 10 Henkilötyövudet* , ,5 Tulstavite 11. Kirjastn asiakaspalveluun käytetty työaika Kirjastn asiakaspalveluun käyttämä työaika lisääntyi jnkin verran. Ulkpulisille asiakkaille annettujen lainjen määrä väheni, mutta henkilökunnan kirjastlainjen määrä kasvi ja käynnit lisääntyivät. Tulstavite tavite 2014 tteuma 11 Kirjastn asiakaspalveluun käytetty työaika (tuntia) / lainat ulkpulisille 0,039 0,035 0,050 0,050 11

13 Tteutuneet henkilötyövudet, kustannukset ja tutt palvelukknaisuuksittain vusina 2014, 2013 ja 2012 (varsinainen ja maksullinen timinta yhteensä) 12

14 13

15 Yllä n esitetty Musevirastn timinnan jakautuminen varsinaiseen timintaan ja maksulliseen timintaan vusina 2013 ja Henkilötyövusien määrä li 249,9 vunna 2013 ja 264,9 vunna Yllä n esitetty Musevirastn varsinaisen timinnan jakautuminen tavitekknaisuuksille. Varsinaiseen timintaan khdistui 188,2 henkilötyövutta vunna 2013 ja 213,8 henkilötyövutta vunna Yllä n esitetty Musevirastn maksullisen timinnan jakautuminen tavitekknaisuuksille. Maksulliseen timintaan khdistui 61,7 henkilötyövutta vunna 2013 ja 51,1 henkilötyövutta vunna

16 Musevirastn tuttavuuden ja taludellisuuden tarkastelu palvelukknaisuuksien näkökulmasta Musevirastn taludellinen timinta n jaettu varsinaiseen timintaan ja maksulliseen timintaan, jtka jakautuvat kuuteen palvelukknaisuuteen. Palvelukknaisuudet mudstuvat Musevirastn viidestä substanssipalvelukknaisuudesta (kknaisuudet 1-5) sekä sisäisistä palveluista (6). Seitsemäs kknaisuus sisältää välilliset henkilöstöön liittyvät timinnt. Kknaisuuksiin n määritelty timinnt, jita käytetään niin kirjanpidssa kuin työajanseurannassakin. Menjen ja tuljen salta käytetään kirjanpidssa aina timintkdia muilta sin kuin henkilöstökuluissa. Henkilöstökulut khdistetaan timinnille tehdyn työajan perusteella. Kknaisuuksille 1 6 n vyörytetty timinnille kirjattu välillinen työaika ja sen henkilöstökustannukset sekä yleishallinnllinen työaika ja sen henkilöstökustannukset mukaan lukien yleishallinnllisten timintjen muut kustannukset (7). Edellisten sivujen taulukssa ja grafiikassa n esitetty vyörytetyt tiedt, mutta seuraavien kappaleiden taulukissa tiedt n esitetty timinnille suraan khdistetuilla luvuilla. Timinta 1625, vukraustiminta ei le tettu mukaan mmentilta , jllin esitetyt luvut antavat ikeamman tiedn virastn timinnasta kuin luvut, jissa k. kustannukset vat mukana. Js k. vukraustimintaa kskevat kiinteistöt lisivat virastn taseessa, lisivat ne kansallismaisuutta, jta ei käsitellä tutannntekijänä. Mmentilta maksettaviin vukrakustannuksiin ei vida myöskään käytännössä vaikuttaa. Laskelmien liitetiedissa n esitetty lisäksi luvut, jissa timinnlle 1625 ja mmentille kirjatut kulut vat mukana. Kkelmat ja khteet Osasttasn palvelu htv htv htv 111 Kkelmien hallinta ja 25, , , saatavuus 112 Kkelmapalvelut 6, , , Restaurinti 9, , , Khteiden hallinta 8, , , Khteiden määrittely 1, , , Kkelmien hallinta ja saatavuus Musevirastn kkelmat kstuvat kulttuurihistriallisesta esinekkelmasta, arkelgisesta kkelmasta, kuvakkelmasta, arkiststa ja kirjaststa. Kansallismusen kkelmien hallinnan ja saatavuuden salta vuden 2014 keskeiset timenpiteet kskivat Senaatti-kiinteistöille luvutettujen khteiden esineistön siirtämistä musen säilytystilihin sekä khteiden krjaustimien edellyttämiä esinesiirtja ja -sujauksia. Vuden aikana siirrettiin tyhjennetyistä khteista yhteensä nin 900 kkelmaesinettä ja 228 laatikllista kaakeleita. Lisäksi valmistauduttiin uuden kkelma- ja knservintikeskuksen perustamiseen kehittämällä esinehallintaa sekä järjestämällä ja hultamalla esineistöä keskusvarastssa. Timenpiteisiin saatiin määräraha lisätalusarvista vunna Metallinilmaisinlöytöjen käsittelyyn keskittynyt lisätalusarvirahitteinen prjekti lisäsi arkelgisten kkelmien hallintaan käytettyä työaikaa. Prjekti helptti aineistn käsittelyn resurssipulaa. Kirjastkkelmien hallintaan li käytettävissä 2,5 htv:tä. E-kirjjen avulla musealan uutuuskirjjen valikimaa vitiin kasvattaa tarjamalla niitä käyttöön asiakaslähtöisellä hankintamallilla, jllin vain käytöstä judutaan maksamaan lainakertjen mukaan. Kuvakkelmien hallintaan käytetty aika lisääntyi Jurnalistisen kuva-arkistn käynnistymisen vaikutuksesta humattavasti (5,42 htv). Kuva-aineistjen luettelinnin lisäksi runsaasti työaikaa käytettiin isjen kuvakkelmien järjestämiseen ja sujaamiseen sekä sisältöselvityksiin. Arkistn hallintaan käytetty työaika lisääntyi humattavasti, 1,37 htv:lla, mikä jhtui arkistn prjekteista sekä arkistn keskittämiseen tähtäävien timenpiteiden jatkumisesta. Olavinlinnassa suritettiin vaativa hmevauriituneen arkistmateriaalin siirt, jhn sisältyi myös aineistjen digitinti ja vieminen tietkantaan. 15

17 112 Kkelmapalvelut Kansallismusen kkelmapalvelut painttuvat esinelainihin ja tutkijapalveluihin. Tutkimusedellytyksiä n parannettu järjestämällä kkelmia keskusvarastssa ja digitimalla kkelmia. Kuvauspalveluihin käytetty työaika lisääntyi Jurnalistisen kuva-arkistn käynnistämisen myötä, mutta valtasa työstä tehtiin edelleen Musevirastn mia tarpeita varten. Erityisesti Kansallismusen esinekuvaus ja kuvien työstäminen vaativat runsasta työpansta. Merkittävää li -palvelun kautta tapahtuneen kuvamyynnin lisääntyminen 80 %:lla. Vuden 2014 tilausten perusteella käyttömaksujen alennus saavutti sille asetetut tavitteet, kuvia käytettiin entistä enemmän ilman että kuvamyynnistä saadut tult vähenevät merkittävästi. Nyt tulja tuli päinvastin hieman enemmän kuin vunna Digitintiprjektin tulsten avaaminen verkkn (FINNA ja sekä sen vunna 2014 avattu uusi alisivust jka.kuvakkelmat.fi) lisäsi kuvien käyttöä ja myyntiä sähköisesti, mikä säästi henkilökunnan resursseja. Arkistaineistn digitinti vähensi asiakaspalveluun khdistuvaa painetta erityisesti arkelgian tutkimusraprttien salta. 113 Restaurinti Musevirastn rakennuttamishankkeille sitettu investintimmentti 75 li timintavunna 1,0 miljnaa. Siitä khdistettiin muselaivjen restaurintiin. Musevirastn vukraamissa khteissa krjaushjelmaa tteutettiin suunnitelmien mukaan. Restaurinnin suunnittelun hjaamisessa tettiin humin musetiminnan tarpeet ja khteiden kulttuurihistrialliset arvt. Ktkaniemen EAKR- ja Seurasaaren Musekeskuksen suunnitteluhankkeet käynnistettiin vunna Olavinlinnaan tutettiin EAKR-hankkeen yhteydessä esteettömään sisäänpääsyyn liittyviä suunnitelmia. Ktkan linnitusten restaurintiin liittyvän ELY-hankkeen hjelma tteutui suunnitelman mukaisesti. Metsähallitukselle siirtyneiden raunikhteiden salta työpans n rajittunut välttämättömään hjaukseen ja aineistn siirtihin. Rakennusknservinnin krjaushjelma vudelle 2014 n tteutunut kustannusarvin mukaisesti. 114 Khteiden hallinta Sumen kansallismusessa saatettiin lppuun vunna 2013 alitettu kehittämishanke, jssa rganisaatirakenteita muutettiin taludellisuuden ja tuttavuuden parantamiseksi. Sumen kansallismusen khteiden prfilintia ja kehittämistä n jatkettu. Olavinlinnassa kävijämääriä ja vaikuttavuutta kehittänyt klmivutinen sumalaisvenäläinen Linnasta linnaan ENPI-hanke päättyi keväällä Kansallismusen kkus- ja tilapalveluiden sekä musekauppapalveluiden kehittämistä n jatkettu tavitteena tulnmudstuksen kasvattaminen sekä timinnan taludellisuuden ja tuttavuuden parempi seuranta. Cygnaeuksen galleria suljettiin tistaiseksi ja resursseja khdennettiin muihin painpisteisiin. Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle siirtyneiden hittehtävien myötä Musevirastn kiinteistönhidn painpiste siirtyi khteiden hidn hjaukseen ja valvntaan. 115 Khteiden määrittely Kulttuuriympäristön sujeluhjelmien valmisteluun ja seurantaan sekä siihen liittyvään kulttuuriympäristörekistereiden täydentämiseen käytetyt pankset livat 1,68 htv, jsta pulet li määräaikaisen ja pulet vakituisen henkilöstön työtä. 16

18 Sisällöntutant Osasttasn palvelu htv htv htv 121 Dkumentinti ja tutkimus 19, , , Tiedn välittäminen 36, , , Dkumentinti ja tutkimus Virkatyönä tehtäviin arkelgisiin kenttätöihin ja meriarkelgisiin tutkimuksiin käytettiin yhteensä 3,61 htv:ta. Mittausdkumentinnin vusihjelman tteuttamiseen Musevirastn vukraamissa khteissa käytettiin yhteensä 2,22, htv:ta. Musevirastn budjetin ulkpulisella rahituksella (MML 13 ja 15 ) tehtävien arkelgisten kenttätutkimusten, inventintien, esitutkimusten, kaivausten ja valvntjen, vlyymi laski lähes puleen edellisvudesta, mikä jhtui hunn talustilanteen aiheuttamasta rakennustiminnan vähentymisestä. Arkelgisiin tilaustutkimuksiin käytettiin yhteensä eura ja 10,32 htv:ta. 122 Tiedn välittäminen Näyttelytiminnan tehkkuutta lisättiin yhteistyöhankkeiden avulla. Nin pulet Sumen kansallismusen näyttelyistä tutettiin yhteistyössä muiden timijiden kanssa. Yleisötyön taludellisuutta ja tuttavuutta lisättiin lumalla musekhteisiin sveltuvia pedaggiikka- ja hjelmaknsepteja. Tietjärjestelmät Osasttasn palvelu htv htv htv 131 Tietjärjestelmien hallinta 4, , , Tietjärjestelmien hallinta Musketti kkelmahallintajärjestelmä ja sen tukipalvelu n llut käytössä sekä Musevirastlle että asiakasmuseille. Musketin tietsisällön siirtämistä uuteen kkelmahallintajärjestelmään n valmisteltu. Musekkelmien saavutettavuutta n ylläpidetty Sumen muset nline -järjestelmän kautta niille museille, jtka eivät vielä le vineet siirtyä Finnan käyttäjiksi. Kulttuuriympäristön tietjärjestelmän palvelut vat lleet käytössä Musevirastlle. Palveluun liittyvään sähköpstisitteeseen paikkatiet@nba.fi tuli viestiä. Vuden aikana n tehty järjestelmään pienkehityksen lisäksi rajapintjen kehitystyötä, arkistaineistn digitintihanketta tukevia muutstöitä ja piltitu sähköistä pitkäaikaissäilytystä. Ohjaus ja tuki Osasttasn palvelu htv htv htv 141 Plitiikka ja lainsäädäntö 2, , , Ohjaaminen ja tuki 8, , , Plitiikka ja lainsäädäntö Musevirastn rli kansainvälisten kulttuuriperintöspimusten ratifiinnin ja timeenpann valmistelijana vahvistui. Tehtävien lisääntyminen ei näy suraan resurssien käytössä, sillä sa työstä tteutettiin ulkisella rahituksella ja yhteistyökumppaneiden, Sumen Ktiseutuliitn ja Sumen kulttuuriperintökasvatuksen seuran kanssa. 17

19 Viranmaistiminnan paineissa Musevirast sallistui varsin niukasti kulttuuriympäristön plitiikkahjelmiin ja lainsäädännön seurantaan. 142 Ohjaaminen ja tuki Ohjauksella ja tuella edistetään kulttuuriympäristön säilymisedellytyksiä ja tuetaan musealan kehitystä. Ohjaus ja tuki n ennakivaa viranmaistimintaa, viranmaisneuvtteluja, khteiden hitn, ylläpitn sekä avustusten käyttöön liittyvää suraa hjausta ja tukea sekä musetiminnan hjausta ja timintaa alan verkstissa ja hjaavissa elimissä. Viranmaispalvelut Osasttasn palvelu htv htv htv 151 Lausunnt, luvat ja päätökset 12, , , Valtinavustukset 1, , , Asiakirjahallint 2, , , Lausunnt, luvat ja päätökset Kulttuuriympäristön sujeluun liittyvien lausuntjen valmisteluajat lyhenivät. Kulttuuriympäristön sujelua kskevien asiiden käsittelyaika li keskimäärin 26 vrk. Määräajassa käsiteltiin 84 % asiista eli 1514 asiaa ja määräaika ylittyi 281 asiassa. Käsiteltyjen asiiden määrä n jnkin verran kirjaantuneita lukuja suurempi. Käytetty htv li 10,7, mikä n hieman yli 26 % sastn kknaistyöstä. Timinnallinen tehkkuus pysyi hyvänä. Sumen kansallismusen viranmaistiminta sisältää kulttuuriesineiden maastavientilupahakemusten käsittelyn. Maastavientilupia myönnettiin 11 ja väliaikaisia maastavientikieltja annettiin 8. Määräaikaisen henkilöstöresurssin ansista yksityisten ihmisten kkelmiin timittamien arkelgisten löytöjen vastaantta ja luettelintia pystyttiin npeuttamaan ja lunastuspäätösten teka tehstamaan. Tutkimuslupien keskimääräinen käsittelyaika li 41 vrk. Vaativien restaurinti- ja krjauskhteiden hjaus n lennainen sa viranmaistimintaa ja painttuu selvästi valtin ja kirkllisiin khteisiin. Restaurinnin hjaukseen käytettiin nin 1,9 htv, mikä n Kulttuuriympäristön sujelu -sastn työpanksesta nin 4,6 %. 152 Valtinavustukset Avustusten jakamiseen ja seurantaan käytettiin nin 2,5 htv:tta. Avustusten käytön neuvntaan ja hjeistukseen käytetty työpans raprtidaan saksi restaurintien hjaukseen. Avustushakemuksien kmmentintiin ja seurantaan sallistuivat myös maakuntamuset ja ympäristöhallint. 153 Asiakirjahallint Salama-asianhallintajärjestelmän käyttö n lisännyt humattavasti asiakirjahallintn käytettyä työmäärää. Määräaikainen (6 kk) klmas kirjaaja lisäsi rekisteröintiin käytettyä työaikaa (1,74 htv) ja helptti kirjaamn khdistuvaa painetta. Asiakirjahallinnn suunnittelun ja hjauksen salta henkilökuntaa työllistivät mm. arkistsiirrt sekä Museviratn sisäinen asiantuntijaneuvnta. 18

20 Sisäiset palvelut Osasttasn palvelu htv htv htv 161 ICT-palvelut 1, , , Kiinteistöpalvelut 14, , , Hallint-, henkilöstö- ja kehittämispalvelut 34, , , Talushallinnn palvelut 8, , , Viestintäpalvelut 4, , , ICT- palvelut Työasemia li ylläpidettävänä 226 yhtä henkilötyövutta khden, mikä n erittäin krkea tehkkuusluku verrattuna valtinhallinnn keskiarvn. Työasemia ja kannettavia li ylläpidettävänä vuden 2014 aikana 363 kpl. Ylläpidssa li 13 fyysistä palvelinta ja 28 virtuaalista palvelinta. Laitepistja tehtiin 320 kpl. Matkapuhelinliittymiä li hallittavana 349, jihin tehtiin vuden aikana 781 muutsta, jista uusien liittymien avauksia li 78 ja liittymien irtisanmisia 83. Uusia puhelinlaitteita hankittiin 87 kpl, kaikki älypuhelimia. ATK-sähköpstin läpi liikkui 4866 sähköpstia. Digititujen tietjen säilyttämiseen ja varmistamiseen hankittiin merkittävä määrä lisää levytilaa. Valmistauduttiin ICT-palveluiden siirtn VALTORIin. 162 Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalveluissa khdennettiin resursseja yhteisten timintatapjen ja käytäntöjen kehittämiseen Senaattikiinteistöjen ja Metsähallituksen kanssa. Musevirast vastaa edelleen Seurasaaren ulkmusen kiinteistöjen hidsta. Senaatti-kiinteistöjen kanssa tehdyn palveluspimuksen mukaisesti Musevirastn henkilökunnalla tutettiin myös Olavinlinnan, Keskusvarastn ja Hämeen linnan kiinteistönhitpalvelut. Vartiinti- ja turvallisuuspalveluissa keskityttiin turvallisuuspalveluiden kehittämiseen, khteiden järjestelmien uusimiseen ja päivittämiseen sekä kiinteistöjen hallinnansiirrista aiheutuneisiin spimusmuutksiin. Käyttäjäpalveluissa keskitettiin resursseja kiinteistöjen tyhjennyksiin ja timipisteiden muuttihin sekä kalustamiseen Hallint-, henkilöstö- ja kehittämispalvelut sekä taluspalvelut ja viestintäpalvelut Sumen kansallismusen rganisaatirakenteiden muutkset vietiin päätökseen vuden 2014 kuluessa. Kehittämishankkeen päämääränä li tuttavuuden kasvu keskeisiä timintja sekä kkelmien hallintaa keskittämällä. Kulttuurien muse jatkaa timintaansa Kansallismusen tilissa niin, että timintja näyttely-, palvelu- ja kkelmatimintjen salta integridaan Kansallismusen muuhun timintaan. Kertmusvunna panstettiin humattavan paljn henkilöstön kulutukseen. Osaamisen ja hyvinvinnin kehittämisryhmä ONNI krdini sisäistä kulutusta ja järjesti aktiivisesti kulutustilaisuuksia kulutussuunnitelman ja kehitys- ja arviintikeskusteluissa esitettyjen tarpeiden phjalta. Musevirastssa n llut käytössä yhtenäinen perehdyttämismalli vuden 2014 alusta lukien. Henkilöstöpalveluissa sekä taluspalveluissa tiivistettiin yhteistyötä valtin talus- ja henkilöstöhallinnn palvelukeskuksen Palkeiden kanssa ja varmistettiin tällä tavin mm. mahdllisimman virheetön prsessi. Rekrytintimenettelyn avulla hulehdittiin siitä, että henkilöstön määrä säilyy uusien määrärahakehysten asettamissa rajissa. Palkkausjärjestelmän siirtymäkauden rahittamiseksi tehtiin esitys erillisen määrärahan myöntämiseksi ns. vekselin kattamiseen. Talus- ja henkilöstöhallinnn tietjärjestelmän Kiekun käyttöönttprjekti alki maaliskuussa. Mnipulisia viestintä- ja markkinintipalveluita tutettiin kk virastlle. Intranetin sisällöntutant ja kehitys n jatkuvaa. Sisäisessä verkklehdessä Lipssa ilmestyi ennätysmäärä juttuja, 471. Musevirastn mediatiedtteet 19

21 ylittivät uutiskynnykset hyvin. Musevirastn näkyvyys ssiaalisessa mediassa lisääntyi humattavasti. Julkaisujen tutantprsessia kehitettiin edelleen. Uusia julkaisuja ilmestyi 14. Musevirast käynnisti vuden lpussa hankkeen virastn kknaisarkkitehtuurin kuvaamiseksi Maksullisen timinnan tuls ja kannattavuus KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISISTA JULKISOIKEUDELLISISTA SUORITTEISTA YHTEENSÄ (tuhansina eurina) TUOTOT (tt.) (tt.) (tt.) Maksullisen timinnan tutt Maksullisen timinnan myyntitutt Vukrat ja käyttökrvaukset Maksullisen timinnan muut tutt Tutt yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vukrat Palvelujen stt Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitimintjen kustannukset Pistt Krt Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kknaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus-% 73 % 59 % 49 % 20

22 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISISTA PÄÄSYMAKSUISTA / JULKISOIKEUDELLISET SUORITTEET (tuhansina eurina) TUOTOT (tt.) (tt.) (tt.) Maksullisen timinnan tutt Maksullisen timinnan myyntitutt Vukrat ja käyttökrvaukset Maksullisen timinnan muut tutt Tutt yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vukrat Palvelujen stt Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitimintjen kustannukset Pistt Krt Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kknaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus-% 79 % 55 % 42 % 21

23 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISISTA MUISTA SUORITTEISTA YHTEENSÄ (tuhansina eurina) TUOTOT (tt.) (tt.) (tt.) Maksullisen timinnan tutt Maksullisen timinnan myyntitutt Vukrat ja käyttökrvaukset Maksullisen timinnan muut tutt 1 2 Tutt yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vukrat Palvelujen stt Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitimintjen kustannukset Pistt Krt Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kknaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus-% 91 % 70 % 65 % 22

24 KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA MAKSUPERUSTELAIN MUKAISESTA VUOKRAUSTOIMINNASTA / MUUT SUORITTEET (tuhansina eurina) TUOTOT (tt.) (tt.) (tt.) Maksullisen timinnan tutt Maksullisen timinnan myyntitutt Vukrat ja käyttökrvaukset Maksullisen timinnan muut tutt 1 2 Tutt yhteensä KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vukrat 96 Palvelujen stt Muut erilliskustannukset 1 Erilliskustannukset yhteensä Osuus yhteiskustannuksista Tukitimintjen kustannukset Pistt Krt Muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kknaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus-% 206 % 182 % 184 % Musevirastn maksullisen timinnan kannattavuus ja yhteisrahitteisen timinnan kustannusvastaavuus n esitetty kustannusvastaavuuslaskelmien avulla. Suritetutant perustuu lakiin Museviraststa 282/2004, Valtineuvstn asetukseen Museviraststa 407/2004, valtin maksuperustelakiin 150/1992, valtin maksuperusteasetukseen 211/1992, lakiin valtin talusarvista 423/1988, asetukseen valtin talusarvista 1243/1992, muinaismuistlakiin 295/1963, lakiin kulttuuriesineiden maastaviennin rajittamisesta 115/1999, lakiin viranmaisten timinnan julkisuudesta 621/1999, petus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Musevirastn suritteiden maksullisuudesta 1264/2011 ja petusministeriön päätökseen kirjast- ja tietpalveluista perittävistä maksuista 82/1993. Maksullisen timinnan kustannusvastaavuuslaskelmat n laadittu Valtiknttrin määräystä VK/1078/00.01/2014 maksullisen timinnan kustannusvastaavuuslaskelman laatimisesta nudattaen. Yhteisrahitteisen timinnan kustannusvastaavuuslaskelma n laadittu Valtiknttrin määräystä VK/1077/00.01/2014 yhteisrahitteisen timinnan kustannusvastaavuuslaskelman laatimisesta nudattaen. 23

25 Maksullisen timinnan kustannusvastaavuuslaskelmat n esitetty maksuperustelain mukaisista julkisikeudellisista suritteista yhteensä, pääsymaksuista, muista suritteista yhteensä ja vukraustiminnasta, kska näiden sa-alueiden tutt livat vähintään 1 miljna eura (Valtiknttrin määräys VK/1078/00.01/2014). Maastavientiluvat ja kirjastn julkisikeudelliset suritteet eivät sisälly laskelmiin. Maastavientilupien maksullisen timinnan tutt livat 392,80 eura ja kirjastn julkisikeudellisten suritteiden maksullisen timinnan tutt 404,53 eura. Laskelmiin ei le myöskään sisällytetty tuttja elinkeinelämälle tarjttavasta media- ja imaghyödystä. Nämä tutt livat 6 250,00 eura. Maksullisen timinnan kustannusvastaavuuslaskelmissa tutt ja kustannukset n khdistettu kirjanpidn tilinpäätöstietjen tai käytetyn työajan mukaisesti maksullisen timinnan timinnille. Maksullisen timinnan suus li 16 % virastn kknaistyöajasta. Maksullisen timinnan suus n laskenut edelliseen vuteen verrattuna, jllin sen suus li 21 %. Timintihin perustuvaa kustannuslaskentaa n laskelmissa täydennetty eräiltä sin tarkemmilla aiheuttamisperiaatteiden mukaisilla kustannustiedilla. Mmentin vukrakustannuksia ei le tettu mukaan timintakertmuksessa esitettyihin kustannusvastaavuuslaskelmiin, kska js kiinteistöt lisivat virastn taseessa, lisivat ne kansallismaisuutta, jta ei käsitellä tutannntekijänä ja jsta ei tehdä pistja. Vukrakustannuksiin ei vida käytännössä vaikuttaa, eikä täten parantaa kustannusvastaavuutta. Esitetyt laskelmat antavat näin llen ikeamman tiedn maksullisen timinnan kannattavuudesta, kuin laskelmat, jissa k. kustannukset vat mukana. Laskelmien liitetiedissa n esitetty lisäksi kustannusvastaavuuslaskelmat, jissa mmentille kirjatut vukrakustannukset vat mukana. Laskentaperusteet vat muuten pysyneet pääsin ennallaan. Laskentaperusteet n esitetty laskelmien liitetiedissa. Musevirastn maksulliselle timinnalle ei le asetettu tulstavitteita. Julkisikeudelliset suritteet Kustannusvastaavuuslaskelma julkisikeudellisista suritteista yhteensä sisältää pääsymaksut ja muinaismuistlain 15 :n mukaiset suritteet. Maastavientiluvat ja kirjastn julkisikeudelliset suritteet eivät sisälly laskelmaan, mutta näiden suritteiden tutt ja kustannukset vat vähäisiä. Julkisikeudellisten suritteiden kustannusvastaavuuslaskelmassa maksullisen timinnan tutt livat 2,1 miljnaa eura. Pääsymaksuista kertyi tulja 1,3 miljnaa eura ja muinaismuistlain 15 :n mukaisista suritteista 0,7 miljnaa eura. Vuteen 2013 verrattuna maksullisen timinnan tutt vähenivät 0,3 miljnaa eura eli 11 %. Maksullisen timinnan kknaiskustannukset livat 2,8 miljnaa eura. Ne vähenivät 1,1 miljnaa eura eli 29 % vuteen 2013 verrattuna. Maksullisen timinnan kustannusvastaavuudeksi mudstui -0,7 miljnaa eura. Vuteen 2013 verrattuna kustannusvastaavuus n parantunut 0,9 miljnaa eura ja vuteen 2012 verrattuna parantunut 1,6 miljnaa eura. Maksullisen timinnan kustannusvastaavuusprsentiksi mudstui 73 %. Kustannusvastaavuusprsentti n vuteen 2013 (59 %) ja vuteen 2012 (49 %) verrattuna selvästi nussut, jten entistä suurempi sa kknaiskustannuksista n saatu katettua tutilla. Julkisikeudellisista suritteista pääsymaksuista n esitetty ma kustannusvastaavuuslaskelma. Pääsymaksujen maksullisen timinnan tutt livat 1,3 miljnaa eura. Eniten pääsymaksutulja kertyi Kansallismusesta 0,38 miljnaa eura, Olavinlinnasta 0,35 miljnaa eura, Hämeen linnasta 0,20 miljnaa eura, Seurasaaren ulkmusesta 0,11 miljnaa eura, Hvitträskistä 0,08 miljnaa eura, Urh Kekksen musesta Tamminiemestä 0,07 miljnaa eura ja Sumen merimusesta 0,07 miljnaa eura. Vuteen 2013 verrattuna maksullisen timinnan tutt pysyivät samalla taslla. Maksullisen timinnan kknaiskustannukset livat 1,7 miljnaa eura. Suurimpana eränä kustannuksista livat henkilöstökustannukset 0,7 miljnaa eura. Vuteen 2013 verrattuna kknaiskustannukset vähenivät 0,7 miljnaa eura eli 28 %. Pääsymaksujen kustannusvastaavuudeksi mudstui -0,4 miljnaa eura ja kustannusvastaavuusprsentiksi 79 %. Kustannusvastaavuusprsentti n vuteen 2013 (55 %) verrattuna selvästi nussut. Muut suritteet Kustannusvastaavuuslaskelma muista suritteista yhteensä sisältää vukraustiminnan ja muut liiketaludelliset suritteet. Muiden suritteiden kustannusvastaavuuslaskelmassa maksullisen timinnan tutt livat 2,1 miljnaa eura. Eniten tulja kertyi vukraustiminnasta 1,43 miljnaa eura, musekauppatiminnasta 0,28 miljnaa eura, pastustiminnasta 0,10 miljnaa eura, kuvapalveluista 0,09 miljnaa eura ja julkaisuista 0,07 miljnaa eura. Vuteen 2013 verrattuna maksullisen timinnan tutt pysyivät samalla taslla. Maksullisen timinnan kknaiskustannukset livat 2,3 miljnaa eura. Ne vähenivät 0,7 miljnaa eura eli 23 % vuteen 2013 verrattuna. Maksullisen timinnan kustannusvastaavuudeksi mudstui -0,2 miljnaa eura. Vuteen 2013 verrattuna kustannusvastaavuus n parantunut 0,7 miljnaa eura ja vuteen 2012 verrattuna parantunut 0,9 miljnaa eura. Maksullisen timinnan kustannusvastaavuusprsentiksi mudstui 91 %. Kustannusvastaavuusprsentti n vuteen 24

26 2013 (70 %) ja vuteen 2012 (65 %) verrattuna selvästi nussut, jten entistä suurempi sa kknaiskustannuksista n saatu katettua tutilla. Muista suritteista vukraustiminnasta n esitetty ma kustannusvastaavuuslaskelma. Vukraustiminnan maksullisen timinnan tutt livat 1,4 miljnaa eura. Eniten vukratulja kertyi Olavinlinnasta 0,81 miljnaa eura, Turun linnasta 0,20 miljnaa eura, Kansallismusesta 0,18 miljnaa eura, Hämeen linnasta 0,07 miljnaa eura, Hvitträskistä 0,05 miljnaa eura, Urh Kekksen musesta Tamminiemestä 0,04 miljnaa eura ja Sumen merimusesta 0,04 miljnaa eura. Vuteen 2013 verrattuna maksullisen timinnan tutt pysyivät samalla taslla. Maksullisen timinnan kknaiskustannukset livat 0,7 miljnaa eura. Suurimpana eränä kustannuksista livat tukitimintjen kustannukset 0,6 miljnaa eura, jka sisältää kiinteistöjen vukraustiminnalle khdistetut kiinteistöment. Vuteen 2013 verrattuna kknaiskustannukset vähenivät 0,1 miljnaa eura eli 9 %. Vukraustiminnan kustannusvastaavuudeksi mudstui 0,7 miljnaa eura ja kustannusvastaavuusprsentiksi 206 %. Kustannusvastaavuusprsentti n vuteen 2013 (182 %) verrattuna selvästi nussut Yhteisrahitteisen timinnan kustannusvastaavuus HANKKEEN NIMI KUVAUS Opetus- ja kulttuuriministeriön rahittamat prjektit OKM; Eurpan neuvstn timintihin Mm. kulttuurin, kulttuuriperinnön ja maiseman jhtkmitean sallistuminen kkuksiin sallistuminen OKM; Muse 2015 Museiden kkelmahallinnan kehittämishanke OKM; Kuvakkelmat digitintihanke 2012 Kuva-aineistjen digitintihanke, jssa digitidaan ja avataan aineistja mm. FINNAan OKM; Unescn Sumenlinna-kkus Unescn Eurpan maailmanperintökhteiden vastuuhenkilöiden kkus Sumenlinnassa Muiden valtin virastjen rahittamat prjektit YM; Rakennusperint.fi-palvelu Ympäristöministeriön ja Musevirastn yhteinen kulttuuriympäristötieta tarjava verkkpalvelu YM; Unescn Sumenlinna-kkus Unescn Eurpan maailmanperintökhteiden vastuuhenkilöiden kkus Sumenlinnassa Työllisyystyöhjelman prjektit Kaakkis-Sumen ELY-k; Ktkan Restaurintihanke linnitusten kehittäminen 1 Kaakkis-Sumen ELY-k; Ktkan Restaurintihanke linnitusten kehittäminen 2 EU-prjektit Linnasta linnaan -hanke Olavinlinnan EU:n naapurust-hjelmaan kuuluva kulttuurimatkailuhanke Skgens Kulturarv v Inventintihanke EAKR; Ktkaniemi esiselvitys 2011 Ktkaniemen päärakennuksen restaurinnin suunnittelu ja pihaalueen uudistaminen Kehittyvä Ktkaniemi EU; Partage Plus (Hvitträsk) Hvitträskiin liittyvien esine- ja kuvakkelmien digitintihanke, EAKR; Olavinlinnan saavutettava näyttely ja lasten työpaja Yritysten rahittamat prjektit Senaatti-kiinteistöt; Kyminlinna Restaurintihanke Muiden ulkpulisten rahittamat prjektit Sitra; Muset hyvinvinnin edistäjinä -hanke Unesc; Unescn Sumenlinna-kkus jnka tulkset avataan Eurpeana-prtaaliin Olavinlinnan hanke, jssa kehitetään linnan vetvimaa matkailukhteena sekä fyysistä että sisällöllistä saavutettavuutta parantamalla Musevirastn krdinima ja Sitran rahittama yhteistyöhanke, jnka tavitteena n edistää museiden timinnan asiakaslähtöisyyttä. Hankkeessa kehitetään työkaluja asiakaslähtöiseen palvelujen rakentamiseen sekä uudenlaisia jhtamis- ja yhteistyömalleja. Unescn Eurpan maailmanperintökhteiden vastuuhenkilöiden kkus Sumenlinnassa 25

27 Yhteisrahitteisen timinnan kustannusvastaavuuslaskelmaa ei le esitetty timintakertmuksessa, kska virastn saama ja varainhitvudelle jakstettu rahitus li alle 1 miljna eura (Valtiknttrin määräys VK/1077/00.01/2014). Yhteisrahitteisen timinnan tutt livat 0,8 miljnaa eura. 1.4 Tutkset ja laadunhallinta Musevirastn tulsspimuksessa n asetettu 22 tulstavitetta kskien tutksia ja laadunhallintaa. Tavitteiden tteutuman lisäksi raprtidaan muut tärkeimpien suritteiden lukumäärät ja vertailutiedt palvelukknaisuuksien mukaan. Musevirastn timinnan lunteen vuksi kaikkia tutettuja palveluja ei vida ilmittaa lukumäärinä, jten raprtinnissa n myös käytetty sveltuvia sijaissuureita. Musevirastn palvelukyvystä ja laadunhallinnasta raprtidaan tulstavitteiden mukaisesti ja sitä arviidaan asiakas- ja sidsryhmäpalautteen sekä sisäisen arviinnin perusteella Suritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Kkelmat ja khteet Kkelmien kartuttaminen Kpl - arkelgian esinekkelmat Sumen kansallismusen kkelmat * - Sumen merimusen esinekkelmat * - arkelgian kuvakkelmat kuvakkelmat (kuvaa) n. 1,7 milj. - kirjakkelmat (nidettä) Rakennuttamiskhteet Kpl Tietkantjen kartunta (tietuetta) Kpl - Muinaisjäännösrekisteri Muinaisjäännösten aluerajaukset Muinaiskalupäiväkirja Arkelgisten hankkeiden rekisteri (HankeReki) - Rakennetun kulttuuriympäristön tietkannat Kulttuuriympäristön tutkimusraprtit -luettelitu digititu Kuvakkelmat.fi Kirjast Finnaan julkaistuja - esinettä kuvaa kirjaa * Sumen kansallismusen kkelmien kartunta sisältää myös Sumen merimusen esinekkelmien kartunnan vunna Kkelmien kartuttaminen Sumen kansallismusen esinekkelmat karttuivat 628 esineellä. Muskettiin luettelitiin esinettä ja FINNAan avattiin tiedt 7017 esineestä. Valmisteltiin Kumbukumbu musen nin 9500 esineen kkelman luvuttamista Kansallismuselle. 26

28 Metallinilmaisinharrastuksen susi näkyi arkelgisten kkelmien karttumisessa. Löytöjen määrä kasvi humattavasti, ja esineitä vastaantettiin lähes 2800 kpl. Löytöjen määrän kasvu n ruuhkauttanut kkelmatyön. Arkelgissa kkelmissa numeritiin 4500 löytöä. Arkelgisten kuvakkelmat karttuivat (3345 kpl) edellisvusien tapaan erityisesti arkelgisiin kenttätöihin liittyvillä kuvilla. Vanhat kuvakkelmat karttuivat 1707 kuvalla, minkä lisäksi Sumen Lähetysseuran musen (Kumbukumbu) kuvan arkist siirtyi Musevirastlle. Jurnalistisen kuva-arkistn kkelmat kasvivat sanmalehti Kalevan kuva-arkistlla (n. 1,5 miljnaa kuvaa) ja valkuvaaja Matti Taplan kkelmalla (n kuvaa). Sähköisesti luettelitiin kuvaa, jista suuri sa avattiin verkkn. Jurnalistisessa kuva-arkistssa luettelitiin 2261 hankintaerää. Yhteensä FINNAssa li vuden 2014 lpussa Kuvakkelmien kuvaa. Kirjastn kkelmat karttuivat 2736 mngrafialla (v ). Kartunnassa uutta li suuri e-kirjjen määrä: 1028, painettuja li Kausijulkaisuvusikertja li1069 eli saman verran kuin vunna Ostjen suus painetuista mngrafiista li 37 % (42 % v. 2013) ja kausijulkaisuista 35 % (36 % v. 2013). Elektrnisia kausijulkaisuja tilattiin 59 (55 v ). Lehtiprtaalin kautta käytettäviä e-lehtiä li yhteensä 239 (215 v. 2014). Takautuvaa luettelintia li lisäksi 388 nidettä ja artikkeleita luettelitiin Art-tietkantaan 318. Kirjastkkelmista pistettiin 1131 nidettä, mm. tuplakappaleita käsikirjastkkelmista. Kirjastn aineista n Finnassa n tietuetta. Niteitä Helkassa li vuden 2014 lpussa , jista mngrafiita Musevirastn arkistssa tteutettiin kaksi lisätalusarvirahitteista prjektia, jista tinen keskittyi aineistjen järjestämiseen ja tinen jatki aineistjen digitintia edellisvuden tapaan, mutta suppeampana. Arkistaineista järjestettiin 161 hm. Arkistluetteln päivittäminen alitettiin, ja siihen luettelitiin 1278 arkistyksikköä. Kulttuuriympäristön tutkimusraprtit -tietkantaan luettelitiin (3254) ja digititiin sekä hallinnllista aineista että arkelgian ja rakennetun ympäristön tutkimusraprtteja (yht. 5510). Kansatieteellisessä arkistssa keskityttiin kkelmien luettelintiin. Vunna 2012 käynnistyt EU-rahitteinen Partage Plus-prjekti saatiin valmiiksi ja sen tulksia avattiin eri verkkpalveluihin. Yhteensä prjektissa digititiin ja avattiin Eurpeana-prtaaliin 512 Musevirastn kkelmiin kuuluvaa bjektia, esineitä ja valkuvia. Prjekti anti runsaasti kkemusta ja kehittämisajatuksia 3D-mallinnuksen hyödyntämisestä museissa. Rakennuttamiskhteet Musevirastlla li vunna 2014 käynnissä restaurintihankkeita 12 khteessa. Seurasaaren rakennusknservintikeskus (3 htv) vastaa musekhteiden krjauksen ja ylläpidn hella puurakentamisen ja kansanrakentamisen tiettaidn ylläpitämisestä ja tiedn välittämisestä muille alan timijille. Timintaan n sisältynyt perinteisten rakentamistapjen esittelyn lisäksi laaja ppilaitsyhteistyö. Työryhmä n sallistunut myös muiden ulkilmamuseiden hidn hjaukseen (Pielisen muse ja Siida), alan verkstihin ja puualan kehittämiseen. Ulkpulisten urakitsijiden rajallinenkin käyttö Seurasaaren rakennusten krjaamisessa n edistänyt alan yritystiminnan kehittymistä. Musevirastn rakennuttamistiminta ja tteutuneet kustannukset 2014 MUSEOT Urajärven krjaustöiden hjaus, pasteiden suunnittelu ja tteutus Seurasaari: rakennusknservinti, Iisalmen pappilan restaurinnin ja uudisrakennuksen suunnittelu (tteutukseen vudelle 2014 varattu rahitus siirtyy vudelle 2015) Luhisaari: kattmaalausten tutkimus, musemyymälän suunnittelu Kuusistn kartan Ainla Alikartan Hvitträsk Lamminah Lyytikkälä Myllymäki Pyhän Henrikin saarnahune Yli-Laursela YHTEENSÄ

29 LINNAT, LINNOITUKSET, RAUNIOT Olavinlinna: muurinkrjaustöiden ja krjaussuunnittelun hjaus, saavutettavuuden parantaminen Turun linna: krjaussuunnittelun hjaus, yhteistyö musen kanssa Hämeen linna: vallihautjen tutkimus- ja dkumentinti ja krjaustyö, musen krjausten hjaus Kuusistn linnanrauni ja Haminan linnitus: timipisteen kuluja 864 YHTEENSÄ YHTEISRAHOITTEISET HANKKEET / ELY ja EAKR -hankkeet Ktkaniemi, Kehittyvä Ktkaniemi EAKR-hanke Ktkan linnitukset, Kyminlinna ja Katariina Langinksken keisarillinen kalastusmaja: kehittämishankkeen marahitussuus ym YHTEENSÄ Tietkantjen kartunta Rekistereiden kartunta lisääntyi edellisestä vudesta ja tiedn laatua kyettiin parantamaan, jskaan rekistereiden tila ei le vielä hyvä. Muinaisjäännösrekisteriin avattiin 2024 uutta khdetta (niistä 1059 varsinaisia kiinteistä muinaisjäännöksiä) ja 3513 khteen tietja mukattiin. Kiinteitä muinaisjäännöksiä lisättiin Vuden lpussa rekisterissä li yhteensä khteen tiedt. Niistä li kiinteää muinaisjäännöstä Vedenalaiskhteita rekisterissä li vuden lpussa 1822, jista 736 n kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kartunta 68 li edellisvutta selvästi suurempi. Kiinteille muinaisjäännöksistä n tehty aluerajausta, ja rajausprsentti n nin 54. Muinaisjäännösrekisteriin lisättiin 294 valkuvaa. Rekisterissä n nyt kaikkiaan 807 valkuvaa. Muinaisjäännösten hankerekisteriin vietiin 244 hankkeen tiedt, mikä n vähemmän kuin aiemmin. Määrään sisältyy myös takautuvasti tallennettuja hankkeita. Rakennusperintörekisterissä li vuden 2014 lpussa khteita kaikkiaan 2736 ja rakennuksia Niistä nin 47 % n rakennusperintölaki -prsessin läpikäyneitä, jk sujelu- tai hylkäyspäätöksen saaneita tai edelleen vireillä levia. Uusia tai mukattuja rakennusryhmiä li 52/182, uusia tai mukattuja rakennuksia 905/1246. Vunna 2014 rekisteriin lisättiin ja paikannettiin Vanha Rauma, jka n maailmanperintökhde, rakennuksia sekä sa Seurasaaren rakennuksista. Kirkklain khteisiin n lisätty siunauskappelit. Asetussujelu- että rakennussujelulakikhteiden tietsisältöön n kiinnitetty erityistä humita, mikä näkyy rakennuksia kskevien tietjen mukkausten suurena lukumääränä. Kirjastjen, arkistjen ja museiden yhteiseen Finna-palveluun vietiin kuvan ja esineen tiedt. Kirjasttietkantihin tehtiin uusia tietueita (nimekkeitä, jssa luvussa nyt uutena laskettu myös Finnan tietueet n ) (v , ei sis. Finnaa, jhn vietiin k. vunna kk kirjastn aineist). Tietueita tallennettiin Helka-, Linda- ja Kaakkuri-kirjastluettelihin sekä Art-artikkelitietkantaan. Artikkeliviitteitä tutettiin 318 (v ). Kirjastn uusia tietueita Finnaan avattiin nin EBSCOn kktekstitietkantaan timitettiin Finskt museumin artikkeleita. Sisällöntutant Näyttelyt ja yleisötiminta Näyttelyt Kpl - Musevirastn tuttamat näyttelyt - Musevirastn yhteisnäyttelyt Musevirastn museiden ja näyttelyiden kävijät Lkm Lkm/h 31,04 Hämeen linnan ja Olavinlinnan kävijät Lkm

30 Lkm/h 35,42 Julkaisut Julkaisujen myynti Kpl Kkelma- ja kuvapalvelut sekä esinelainat Lainapäätösten lukumäärä - Musevirastn kuvakkelmat, arkist, arkelgiset kkelmat, meriarkelginen yksikkö - Sumen kansallismuse, esinekkelmat Lkm Esinelainat / esineiden lukumäärä Lkm Kuvapalvelut / tilausten lukumäärä Lkm Kirjastn kävijät Lkm Lainat Musevirastn kirjaststa Kpl Verkksivut ja tietaineistt Käyntejä* Musevirastn verkkpalveluissa** Musevirastn verkkpalveluiden käyttöaika Kpl h ** *** Tietaineistjen saatavuus - muinaisjäännösten aluerajaukset % Kulttuuriperinnön inventinnit Muinaismuistlaki 13 kpl Musevirast * Käyntejä mitataan sivulatausten perusteella. ** Luvussa vat mukana nba.fi, merikeskusvellam.fi, rakennusperint.fi, kuvakkelmat.fi, muset.finna.fi ja kauppalaiva.nba.fi -verkkpalvelujen tiedt. ***Verkkpalveluitten salta n siirrytty mittaamaan käyntien sijaan käyttöaikaa. Lukuun sisältyy 23 Musevirastn verkksivua ja - palvelua. Muse- ja nähtävyyskhteiden näyttelyt ja yleisötiminta Sumen kansallismusen muse- ja nähtävyyskhteiden kknaiskävijämäärä li , jssa li kasvua edelliseen vuteen 21 % eli kävijää ( v. 2013). Kävijätilastinnin muutsten vuksi luvut eivät le suraan verrannllisia edellisvusien kanssa. Vuden 2014 kuluessa yleisötimintaa ja -palveluita n kehitetty ja näyttelyiden määriä vähennetty. Vaihtuvia näyttelyitä tutettiin itse ja kumppaneiden kanssa. Niitä li esillä missa museissa Kansallismusessa (7 kpl), Merimusessa (4), Hämeen linnassa (4) ja Hvitträskissä (1). Kaksi Kulttuurien musen näyttelyä ja yksi Merimusen näyttely li esillä muissa museissa Etelä-Sumessa. Kulttuurien musen näkyvyyteen panstettiin klmeen eri khteeseen sijitetuilla, miin kkelmiin perustuvilla näyttelyillä. Aleksanteri III ja Sumi tutettiin yhteistyössä Venäläisen musen ja Ktkan kaupungin kanssa. Kansallismusen perusnäyttelyn uudistuksen suunnittelu alitettiin. Lisäksi tteutettiin kuva-arkistn asiakastiljen yhteyteen yksi valkuvanäyttely ja Mustin kartann näyttely Musevirastn hjauksessa ja valvnnassa tteutetuista kartann restaurinneista. Julkaisut Uusia julkaisuja ilmestyi 14, jista kuusi li painettuja ja kahdeksan sähköisiä. Lisäksi Linnasta linnaan - hankkeessa julkaistiin kaksi painettua paskirjaa, jiden tuttamisessa Musevirast li mukana. Vuden aikana ilmestyneistä julkaisuista li vuden lppuun mennessä myyty enimmillään 48% painksesta ja heikimmillaan 25% painksesta. Julkaisuja myytiin vuden aikana kappaletta. Julkaisuvarastssa li vuden lpussa kirjaa, mikä n kirjaa vähemmän kuin vutta aiemmin. Kkelma- ja kuvapalvelut sekä esinelainat Kansallismusen kkelmapalvelut painttuvat tutkijapalveluihin sekä esinelainihin. Musessa käsiteltiin vuden aikana 28 esinelainapyyntöä ja lainattiin 270 esinettä. Kuvakkelmissa tutettiin yhteensä yli kuvaa, jista nin pulet li Kansallismusen esinekkelmien kuvauksia. Digitinti- ja muiden erillisrahitteisten prjektien tulksena reprkuvattiin ja skannattiin eri kkelmista yli kuvaa. 29

31 Kirjastn kävijämäärä kasvi ja li n (1884 v. 2013), mutta lainjen ja uusintjen määrä pieneni jnkin verran ( v. 2014; v. 2013). Tietkeskus Vellamssa Ktkassa li yhteensä käyntiä ( v. 2013). ARTIn yhteinen asiakaskntakteja kuvaava tunnusluku kasvi edellisestä vudesta (8 504), vaikka arkistaineista li tarjlla verkssa aiempaa enemmän. Kuvakkelmien timittamien kuvien määrä kasvi vimakkaasti. Virastn ulkpulisille asiakkaille timitettujen kuvien määrä kasvi ja li kuvaa (1 271 kuvaa v. 2013). Merkittävää li, että -palvelun kautta tapahtunut kuvamyynti lisääntyi 80 %:lla. Myös arkelgisten kkelmien asiakaspalvelu lisääntyi humattavasti. Esineitä tettiin kkelmista esille tutkijita varten yli alanumera (v n ). Suurin sa niistä liittyi muutamaan laajaan arkelgisia kkelmia hyödyntävään tutkimushankkeeseen. Musevirastn kiinteistöjen hallinnansiirtjen vaikutus li edelleen nähtävissä myös arkistn asiakaspalvelussa. Aineistpyyntöjen ja asiakaskntaktien määrä lisääntyi. Kuvakkelmissa tehtiin viisi alkuperäisaineistn näyttelylainapäätöstä, jista kaksi li kielteisiä. Päätökset kskivat 41 kuvaa. Arkelgisissa kkelmissa tehtiin 61 näyttelylainapäätöstä, jista sa li laina-ajan pidennyksiä. Päätökset kskivat 470 esinettä. Verkkpalvelut ja tietaineistt Verkksivujen kävijämäärä kasvi tasaisesti, mutta aikaisempia vusia hitaammin. Sivujen päivitys ja sisällön sekä ulkasun kehitys n jatkuvaa. Verkksivujen kautta tuli yli 1000 palauteviestiä, jista pulet li erilaisia tietpyyntöjä, palautetta sivuista ja virastn timinnasta sekä kuvajärjestelmiin liittyviä viestejä. Palautteet välitetään päivittäin eteenpäin asiantuntijille vastattavaksi. Musevirastn läsnäl ssiaalisessa mediassa vahvistui edelleen ja seuraajien määrä kasvi humattavasti. Musevirast siirtyi mittaamaan sen verkkaineistsivulla käyntien määrän asemesta sivustilla käytettyä aikaa, kska se kuvaa paremmin asiakkaiden kiinnstusta Musevirastn tarjamiin aineistihin. Aineistsivuilla vietetty aika n jssakin määrin myös verrannllinen musekäynteihin. -palvelun ulkasua ja timinnallisuuksia päivitettiin palvelun alisivustn jka.kuvakkelmat.fi tekemisen yhteydessä. Valmistauduttiin siirtymään uuteen kkelma-hallintajärjestelmään knvertimalla viimeiset kuvatiedt 1990-luvun kkelmahallinta-järjestelmästä (nin kuvaa). Musevirast kerää, julkaisee ja pitää yllä vutuista Musetilasta. Vuden 2013 tilast julkaistiin sekä painettuna että verkkjulkaisuna. Lppuvudesta käynnistettiin myös hanke tilastn avaamiseksi avimena datana. Musevirast pitää myös yllä museiden yhteistä Kysy muselta -verkkpalvelua, jhn li vunna 2014 liittynyt seitsemän museta. Kulttuuriympäristö kartalla -hankkeessa laadittiin esiselvitys, jnka perusteella hanketta viedään eteenpäin. Kulttuuriperinnön inventinnit, dkumentinti ja tutkimus Rakennetun ympäristön tallentamista edistävää mittausdkumentintia tteutettiin Musevirastn vukraamien khteiden krjaushjelman mukaisesti. Dkumentinteja kertyi 19 eri työkhteessa 38. Työ sisältää myös pitkäaikaisseurantaa vauriiden ennaltaehkäisemiseksi ja krjaussuunnitelmien täsmentämiseksi. Arkelgisten kenttäpalveluiden kekaivausryhmä teki pieniin yksityisiin rakennushankkeisiin liittyviä kenttätutkimuksia nin 40 khteella. Lisäksi meriarkelgien tutkimusryhmä teki virkatyönä vedenalaisten khteiden tarkastussukelluksia sekä muita pienimutisia kenttätöitä yli kymmenellä hylyllä ja muulla vedenalaisella khteella. Musevirastn budjetin ulkpulisella rahituksella (MML 13 ja 15 ) tehtävien arkelgisten kenttätutkimusten, inventintien, esitutkimusten, kaivausten ja valvntjen, vlyymi laski lähes puleen edellisvudesta, mikä jhtui hunn talustilanteen aiheuttamasta rakennustiminnan vähentymisestä. Arkelgisilta kenttäpalveluilta tilattiin yhteensä 40 kenttätutkimusta, kaava- ja hankealueiden arkelgisia inventinteja sekä muinaisjäännösten esitutkimuksia. 30

32 Kulttuuriympäristön sujeluun liittyvä tutkimus n llut vähäistä. Alueyksiköt vat teettäneet jitakin inventintiselvityksiä. Tutkimusta sisältyy kuitenkin keskeisten khteitten sujelun kehittämiseen ja erityishankkeisiin, esimerkiksi Rakennettu hyvinvinti / Terveydenhulln rakentaminen Sumessa Viranmaispalvelut Kulttuuriperintöä kskevat lausunnt ja luvat Kpl Rauhitusilmitukset Kpl Kulttuuriympäristön sujelu -sastlla käsiteltyjä asiita li Luvuissa eivät näy jatkkäsittelyyn avatut asiat, jten tsiasiallinen luku n suurempi. Lausunttyöhön liittyy myös kenttäkäyntejä, neuvtteluita, työryhmätyöskentelyä ja katselmuksia. Metallinilmaisinlöytöjen määrän vimakkaan kasvun jatkuessa lunastuksia arkelgisiin kkelmiin tehtiin edellisvutta humattavasti enemmän, 106 kpl (45 kpl v. 2013). Löytäjille lähetettiin 134 kunniakirjaa. Kajaviin tai muualla tehtäviin tutkimuksiin myönnettiin 34 tutkimuslupaa. Musevirast myönsi vunna 2014 yhteensä 117 muinaismuistlakiin perustuvaa tutkimuslupaa. Kulttuuriympäristön sujelu -sastn ylläpitämän, metallinetsijöille tarkitetun sähköpstin kautta tulleita asiita käsiteltiin nin Sumen kansallismuse vastaa maastavientilain valvnnasta ja maastavientilupien myöntämisestä. Maastavientilupia myönnettiin 11 ja väliaikaisia maastavientikieltja annettiin kahdeksan. Musevirast anti yhdeksän khteiden pastamista kskevaa lausunta ja yhdeksän lausunta museiden valtinsuuskelpisuudesta Palvelukyky sekä suritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Musevirastn asiakkaita vat kansalaiset, viranmaiset, päätöksentekijät, tutkimuslaitkset, tiedeyhteisö, muset sekä yritykset ja yhteisöt. Timintaympäristön muuts n tunut virastlle yhä enemmän myös kansainvälisiä asiakkuuksia. Asiakassuhteiden lunne vaihtelee mnen tyyppisten palvelujen tarjamisesta yhteistyöhön ja kumppanuuksiin. Musevirastn timinnan palvelukykyä ja laatua vidaan tarkastella sekä niitä sittavien mittareiden avulla että arviimalla eri palveluiden merkitystä asiakkaille. Musevirastn tarjamia palveluita vat Kkelmat ja khteet, Sisällöntutant, Tietjärjestelmät, Ohjaus ja tuki sekä Viranmaispalvelut. Lisäksi palvelukykyä ja laatua tukevat Sisäiset palvelut. Tulstavite 12. (TAE 2014) Käynnit Musevirastn verkksivuilla Verkksivujen kävijämäärä kasvi, mutta aikaisempia vusia hitaammin. Myös verkksivujen kautta tulleiden palauteviestien määrä kasvi. Musevirastn läsnäl ssiaalisessa mediassa vahvistui edelleen ja seuraajien määrä kasvi humattavasti. Tulstavite tavite 2014 tteuma 12 Käynnit MV:n verkksivuilla * * Luvussa vat mukana perusverkksivut ja erityissivut. Luku ei le vertailukelpinen edelliseen vuteen, kska uusi analysintihjelma ei laske tiedstjen latauksia. Tulstavite 13. (TAE 2014) Lausuntjen käsittelyaika Asetettu tavite ylitettiin, sillä annetussa ajassa käsiteltiin 84 % asiista. Palvelukykyä ja laatua n kehitetty sisäisellä ja ulkisella hjeistuksella ja kulutuksella. 31

33 Tulstavite tavite 2014 tteuma 13 Lausuntjen käsittelyaika, pv 35 Ei saatavissa Tulstavite (TAE 2014) Museiden ja linnjen kävijämäärät Kansallismusen palveluja alettiin kehittää vunna 2014 brändiuudistuksen ja palveluknseptin uudistamisen myötä. Tavitteena n asiakaslähtöisesti timiva uusi Kansallismuse. Maksaneiden kävijöiden suus näyttelykävijöistä kasvi yhä viime vudesta museissa, mutta laski linnissa. Alle 18-vutiailla n ilmainen sisäänpääsy Kansallismusen ja Sumen merimusen. Tulstavite tavite 2014 tteuma 14 Museiden kknaiskävijämäärä Museiden näyttelykävijöiden määrä 15 Museiden maksavien kävijöiden 52 % 55,8% 60 % 57,2 % suus näyttelykävijöistä 16 Museiden alle 18-vutiaiden 17,51 % Ei laskettavissa 22 % 16,5% suus kävijöistä vudelta Linnjen kknaiskävijämäärä Linnjen näyttelykävijöiden määrä 18 Linnjen maksavien kävijöiden suus näyttelykävijöistä % 88.8% 81 % 59,7% Tulstavite 19. (TAE 2014) Musevirastn julkaisutiminta Musevirastn julkaisutiminnan krdinintia ja kehittämistä jatkettiin tavitteena hallittu kknaisuus, jssa tetaan humin sekä vaikuttavuus että tuttavuus. Tutkimus- ja näyttelyjulkaisuja julkaistiin entistä enemmän sähköisenä. Tulstavite tavite 2014 tteuma 19 Tutkimus- ja näyttelyjulkaisut, kpl Tulsspimuksen tulstavitteet Tulstavite tavite 2014 tteuma 20 Esinetietjen digitintiaste* 45 % 45 % 46 % - 21 Valkuvien sähköisen luettelinnin aste* 5,2 % 2,4% 5,0 % - 22 Sähköisesti luettelitujen esineiden 2,7 % 8,0% 7 % 14,59 saatavuus internetissä % 23 Sähköisesti luettelitujen kuvien 1,5 % 3 % 1,5 % 36,3 saatavuus internetissä %** 24 Hidetut muinaisjäännökset, lkm *** 25 Musevirastn myöntämin hitluvin hidetut muinaisjäännöskhteet, lkm 26 Määräajassa annetut lausunnt, % 79 % 63 % 70 % 84 % 27 Käynnit muissa verkkpalveluissa Musevirastn verkkpalveluiden käyttöaika (h) **** Kulttuuriympäristön kartta-aineistjen katselu WMS-rajapinnan kautta

34 (Paikkatietikkuna, Kulttuuriymparist.nba.fi)***** 29 Muinaisjäännökseen kuuluvan rauhitusalueen laajuutta kskevien tietjen saatavuus % muinaisjäännösten kknaismäärästä 48 % 51% 50 % 54% 30 ARTI-palveluiden asiakasyhteydentt x Asiakastyytyväisyysindeksi ARTI - kirjast - kuvakkelmat 4, , Sidsryhmätyytyväisyysindeksi****** Yhteinen palveluknsepti******* x x x x * Esinekkelmien saatavuusaste perustuu arvin kknaismäärästä kkelmayksikköä. Tätä ei enää seurata. ** Kuvakkelmien vimakkaan kasvun vuksi laskentatapaa n juduttu muuttamaan. Uudessa laskutavassa n tettu humin kuvakkelmien nykyinen kknaismäärä n kuvaa. Esinekkelmien saatavuusasteet perustuvat arvin kknaismäärästä kkelmayksikköä. *** Kiinteistöhallinnan siirrn jhdsta muinaismuistjäännösten hit lppui. ****Verkkpalveluiden käyttöä n ryhdytty mittaamaan käyntien sijaan niissä käytetyn ajan perusteella. Lukuun sisältyy 23 Musevirastn verkksivua ja palvelua. ***** Rakennusperint.fi n tutettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, Merikeskusvellam.fi yhteistyössä Ktkan kaupungin kanssa. ******* Ei llut resursseja tteuttaa vunna 2014 ******** Palveluknsepti kehitetty ja vakiinnutettu käyttöön Arkist- ja tietpalveluissa. Musekkelmien sähköisen luettelinnin asteen mittaaminen ei anna selkeää kuvaa digitinnin tilasta. Musevirastlla n viime vusina llut käynnissä useita isja digitintihankkeita. Hankkeet vat nnistuneet niin määrällisesti kuin laadullisestikin. Digitintiaste n kuitenkin esimerkiksi kuvakkelmien khdalla laskenut, kska samaan aikaan kkelmat vat kasvaneet vimakkaasti. Tulevaisuudessa Musevirast siirtyy raprtimaan digitinnin absluuttisia arvja. Ne kuvastavat paremmin tehtyä työtä ja saavutettuja tulksia kuin sähköisen luettelinnin aste. Kiinteistöjen hallinnansiirrn viimeistely Metsähallitukselle ja Senaatti-kiinteistöille siti edelleen resursseja. Hallinnansiirrn edellyttämiä kiinteistökatselmuksia ja vukra- ja palveluspimusten uudistamista jatkettiin yhteistyökumppaneiden ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Musevirastn verkkpalveluiden käyttö kasvaa jatkuvasti. Käytön seurannan mittariksi tettiin verkkpalveluissa käytetty aika. Kulttuuriympäristön kartta-aineistjen käyttö sähköisen rajapinnan kautta n kasvanut vimakkaasti sen jälkeen, kun aineistt avattiin ilmaiseen käyttöön. Käytön määrä indiki kulttuuriympäristön sujelun merkitystä ja krstaa rekisteri- ja paikkatietaineistn merkitystä. Arkistaineistn digitintia pririsitiin kysynnän mukaan. Kaikki arkelgian tutkimusraprtit vat saatavilla verkssa. Myös hallinnllista aineista digititiin, mutta sen laajuuden vuksi digitinti kattaa vain muutaman prsentin kknaismäärästä. Arkistaineistn järjestämiseen keskittyneellä prjektilla parannettiin palvelukykyä saattamalla aineistja asiakaspalvelun piiriin ja helpttamalla aineistjen löytymistä. Arkist- ja tietpalveluiden asiakaspalvelua parannettiin tarjamalla palveluita myös ilta-aikaan yhtenä päivänä viikssa. Arkist- ja tietpalveluiden asiakastyytyväisyyttä ei mitattu vunna Asiakaspalveluprsessia kehitettiin edelleen asiakkaiden tarpeet humiiden yhteneväisen asiakaspalveluknseptin mukaiseksi. Jurnalistisen kuva-arkistn käynnistäminen lisäsi tutettujen kuvien määrää, mutta ilman erillisrahitettua digitintia laajjen kkelmien saaminen helpsti käyttöön etenee hitaasti. Palvelukyvyn ja laadunhallinnan arviinti palveluiden näkökulmasta Kkelmat ja khteet Kuvakkelmien ja aineistjen digitintiprjekti lisäsivät selvästi digitaalisen tiedn ja aineistjen käytettävyyttä ja pysyvää säilymistä. Vuden 2014 suurista digitintimääristä hulimatta kkelmista n niiden suuren kasvun vuksi luettelitu sähköisesti ja saatavilla vain pieni sa. Aineistjen laajamittainen digitinti ja avaaminen verkkn vaatii lisärahitusten jatkamista. Digitinnit n pyritty khdistamaan kysynnän kannalta keskeisimpiin aineistihin ja 33

35 kuviin. Arkistaineistn järjestämiseen keskittyvällä prjektilla parannettiin palvelukykyä saattamalla aineistja asiakaspalvelun piiriin ja helpttamalla aineistjen löytymistä. Aineisttilausten 4-5 työpäivän timitusajasta pystyttiin pitämään kiinni. Kansallismusen kkelmapalveluiden palvelukykyä n parannettu kehittämällä keskusvarastn timintaedellytyksiä. Khteiden restaurintitiminnassa Musevirastn palvelukyky n selvästi heikentynyt mmentin 75 pienenemisen myötä. Timinnassa n man restaurintitiminnan sijaan keskitytty hjaamaan ja neuvmaan Senaattikiinteistöjen restaurintihankkeita Musevirastn vukraamissa kulttuurihistriallisesti arvkkaissa kiinteistöissä, sekä avustamaan Metsähallituksen hankkeissa virastlta siirtyneissä kiinteistöissä. Laadunhallintaa kehitetiin muuttuneessa tilanteessa yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Sisällöntutant Sumen kansallismusen rganisaatirakenteiden muutkset vietiin päätökseen vuden 2014 kuluessa. Henkilökunta sallistui kehittämistyöhön, jnka tavitteena li turvata resurssien vähentämisen jälkeenkin palveluiden saatavuus ja laatu. Musen timinnan laatua ja palvelukykyä tarkasteltiin itsearviinnin ja ulkisen arviinnin välinein. Organisaatirakenteiden muutksessa lutiin malli, jssa palvelut tutetaan musen khteisiin keskitetysti. Sumen kansallismusen palvelukykyä seurataan säännöllisesti asiakaskyselyillä. Timintaa ja asiakaslähtöisiä sisältöpalveluita kehitetään kuitenkin aktiivisesti. Vapaaehtisten rli yhteistyökumppanina yleisötiminnan kehittämisessä kasvaa jatkuvasti. Ravintlapalveluiden kilpailuttamisella n nstettu palveluiden tasa eri khteissa. Virkatyönä tehtävien vedenalaiskhteiden tarkastussukellusten salta tilanne n hankalitunut henkilöresurssien pienennyttyä, ja kenttätöiden tekemisen edellytyksenä n määräaikaisen kausihenkilökunnan palkkaaminen. Rakennetun ympäristön mittausdkumentinnin menetelmiä kehitettiin vastaamaan khteiden ja hankkeiden erityisvaatimuksia. Laatuvaatimuksena n mittausdkumentintiaineistjen täsmällisyys ja lutettavuus. Verkksivujen kävijämäärä kasvi tasaisesti, mutta aikaisempia vusia hitaammin. Sivujen päivitys ja sisällön sekä ulkasun kehitys n jatkuvaa. Verkksivujen kautta tuli yli 1000 palauteviestiä, jista pulet li erilaisia tietpyyntöjä, palautetta sivuista ja virastn timinnasta sekä kuvajärjestelmiin liittyviä viestejä. Palautteet välitetään päivittäin eteenpäin asiantuntijille vastattavaksi. Musevirastn läsnäl ssiaalisessa mediassa vahvistui edelleen ja seuraajien määrä kasvi humattavasti. Tietjärjestelmät Yhtenäisten tietjärjestelmien kehittäminen palvelee sekä timinnan tehstamista että mahdllisuuksia käyttää kulttuuriperintöaineistja. Musevirastn timinnan kannalta keskeisten järjestelmien salta mitataan säännöllisesti virastn sisäistä asiakastyytyväisyyttä. Musketti-kkelmahallintajärjestelmä-palvelun saama arvsana n khnnut Musevirastn sisäisessä asiakastyytyväisyyskyselyssä (asteiklla 1-10) vuden 2013 arvsta 6,9 arvn 7,6. Kulttuuriympäristön tietjärjestelmäpalvelun saama arvsana n myös khnnut Musevirastn sisäisessä asiakastyytyväisyyskyselyssä (asteiklla 1-10) vuden 2013 arvsta 7,9 arvn 8,1. Sujelurekisterien täydentyminen n khentanut timinnan laatua, vaikuttavuutta ja ikeusvarmuutta, mutta rekistereiden tila ei vielä vastaa hyvän hallinnn vaatimuksia. Rekistereiden saaminen ajan tasalle edellyttää erikseen ja riittävästi resursitua hanketyöskentelyä. -verkkpalvelun kehittäminen ja siellä levan aineistn lisääminen näkyivät käyttäjämäärissä, jka kaksinkertaistui edellisestä vudesta. Suuri merkitys tässä li aineistjen lisäyksen lisäksi mm. tunnistamattmien kuvien tietjen kysyminen ja täydentäminen jukkistamalla. Ohjaus ja tuki Ohjaus ja tukitiminnan lunteeseen sisältyy timintaprsessien ja palveluiden laadun jatkuva kehittäminen. Palveluina tutetaan hjeistuksia, kulutusta, verksttimintaa ja välineitä, jilla kehitetään, hjataan ja tuetaan 34

36 kulttuuriperinnön sujelutyötä ammatillisesti ja eettisesti kestävillä ratkaisuilla. Timinta tapahtuu kasvavassa määrin verkstissa ja yhteistyössä asiakkaiden ja sidsryhmien kanssa. Musevirastn man arvin mukaan timinta n llut erittäin vaikuttavaa suhteessa käytettäviin vimavarihin sekä käytettyihin resursseihin nähden. Knkreettisia laadunparannukseen jhtaneita timenpiteitä vat kulttuuriympäristön sujelun salta mm. arkelgisten kenttätöiden laatuhjeiden päivittäminen ja tutkimuslupien hakuprsessien kehittäminen. Lisäksi n alitettu arkelgisen kulttuuriperinnön ppaan laatiminen ja valtin rakennusperinnön vaalimishjeen uudistaminen. Omaa timintaa kehitetään myös sisäisissä saamisringeissä, jtka käsittelevät muinaismuistlain sveltamisen, restaurinnin, alueidenkäytön, merellisen kulttuuriperinnön sekä muinaisjäännösten hidn kysymyksiä, ja jihin sallistuu myös sidsryhmien edustajia tilanteen mukaan. Kulttuuriympäristön sujeluun liittyviä kulutustilaisuuksia ja seminaareja järjestettiin neljä. Musealan hjauksen laatua ja palvelukykyä parannettiin mm. kehittämällä valtakunnallisten erikismuseiden lakisääteisten nelivutisneuvttelujen prsessia ja aineistja. Neuvttelukierrksen santtajille teetetyn palautekyselyn kknaisarvsana li 4,6 asteiklla 1-5. Musevirastn krdinimassa, vunna 2014 päättyneessä Muset hyvinvinnin edistäjinä -yhteistyöhankkeessa kehitettiin museiden timinnan asiakaslähtöisyyttä sekä uudenlaisia jhtamis- ja yhteistyömalleja. Hankkeen tulksena pilttikhteina timineessa Merikeskus Vellamssa tettiin käyttöön eri rganisaatiiden yhteinen jhtamismalli ja Hämeen linnassa svittiin Linnanniemen alueen muiden timijiden kanssa yhteisestä kehittämisstrategiasta. Vunna 2014 käynnistettiin Musevirastn ylläpitämän Musetilastn kyselysvelluksen uusiminen. Uusi svellus, jka tetaan käyttöön 2015, helpttaa ja npeuttaa niin kyselyyn vastaamista kuin aineistjen käsittelyäkin. Musetilast julkaistiin sekä painettuna että verkkversina edellisen vuden tapaan, lisäksi lppuvudesta käynnistettiin hanke tilastn avaamiseksi vunna 2015 myös avimena datana. Vurvaikutteista timinnan kehittämistä ja hjausta musekentän kanssa tukivat säännölliset tapaamiset krtettua valtinsuutta saavien museiden jhtajien sekä alueellista työtä tekevien museiden tutkijiden kanssa. Musealan Teemapäivät järjestettiin teemalla Muset ja yhteisöt. Musekkelmiin liittyvää kehittämistyötä n tehty valtakunnallisen tallennus- ja kkelma yhteistyöverkstn TAKO:n piirissä, jhn n liittynyt j yli 100 museta. Timintamalli n kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja uraauurtava. Musekkelmien saavutettavuutta ja kkelmatyön laatua edistettiin Muse hankkeessa vunna 2014 tuttamalla järjestelmäriippumattmat luettelintihjeet ja järjestämällä niiden käyttööntta tukevaa kulutusta eri pulilla Sumea. Hankkeessa kilpailutettiin myös yhteinen kkelmahallintajärjestelmä, valittiin timittaja ja alitettiin pilttitiminta. Ohjaus ja tukitiminnan laadukkuus perustuu saltaan aktiiviseen rliin ja alan seurantaan kansainvälisissä asiantuntijaverkstissa ja työryhmissä. Musevirast n yksi Sumen edustajista Eurpan neuvstn kulttuurin, kulttuuriperinnön ja maiseman jhtkmiteassa sekä ICCROMin timielimissä. Phjismaista yhteistyötä n jatkettu mm. arkelgisen kulttuuriperinnön sujelussa. Itämeren alueen yhteistyössä Musevirast n edustettuna rannikkseutujen ja vedenalaisen kulttuuriperinnön teemaryhmissä. Phjismaisen ministerineuvstn rahittamista hankkeista virast n llut mukana ilmastnmuutksen ja kulttuuriympäristön suhdetta tutkivassa CERCMA-hankkeessa. Venäjän ja Sumen välinen ENPI-rahitteinen Linnasta linnaan -hanke päättyi kesällä Musevirast järjesti phjismaisten kllegavirastjen arkelgisesta kulttuuriperinnöstä vastaavien virkamiesten tapaamisen Sumessa sekä sallistui sumalais-venäläisen arkelgisympsiumin järjestämiseen. Musevirast myös isännöi ICOMin kansainvälisen näyttelyvaihtkmitean ICEEn knferenssia Helsingissä. Viranmaispalvelut Viranmaistiminta kattaa maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä sujelun erityislakeihin perustuvan timinnan. Kulttuuriympäristön sujelun edellytyksiin vaikutetaan myös muun lainsäädännön salta ja yhteistyössä eri hallinnnaljen kanssa. Timinnan piiriin kuuluu mm. ympäristövaikutusten arviinti, vesilakiin perustuvan vesistöjen kehittämisen ja rakentamisen sekä kaivstiminnan kmmentinti ja maa-aineisten ttamisen seuranta. Pääkaupunkiseudun vaativat restaurintihankkeet, valtin mistamien khteiden krjaukset ja kehittäminen sekä kirklliset rakennukset vat humattava työtehtävä. Musevirast mm. arvii yli 50 vutta vanhempiin kirkkihin khdistuvia lennaisia muutksia. Musevirast seuraa tärkeimpiä kaavahankkeita, kuten maakuntakaavja ja strategisia yleiskaavja. Muihin khteisiin n tettu kantaa lausunnin ja khdekäynnein. 35

37 Avustusten jakaminen n työllistävä mutta vaikuttavuudeltaan merkittävä tehtävä. Jaettavana leva avustussumma n pysynyt niukkana kulttuurihistriallisesti arvkkaiden rakennusten salta, mutta llut tyydyttävä perinnelaivjen, muinaisjäännösten, maailmanperinnön ja museavustusten salta. Museille jaettavien avustusten käsittelyaikaa n pystytty lyhentämään ja prsessia parantamaan rganisimalla avustusten käsittely uudella tavalla pientiimeissä. Salama-asianhallintajärjestelmässä avattiin 2696 asiaa, eli hieman vähemmän kuin edellisenä vunna. Rekisteröinti pystyttiin tekemään pääsin ajantasaisesti, viive li krkeimmillaan yksi päivä. Asiiden keskimääräinen käsittelyaika virastssa li 36 vrk. Sisäiset palvelut Sisäiset palvelut varmistavat hyvän hallinnn tteutumisen ja timintaedellytykset. Sisäiset palvelut tukevat timinnan suunnittelua ja seurantaa, vastaavat henkilöstö- ja talushallinnn prsesseista, lakipalveluista, viestinnästä ja markkininnista, kiinteistön hidsta ja ylläpidsta sekä ICT palveluista. Laki- ja henkilöstöpalvelut antaa ikeudellista neuvntaa virastn kaikille sastille mnipulisesti eri ikeudenalilta (erityisesti spimus-, hankinta-, julkisuus-, tekijänikeus- kulttuuriympäristö-, kulttuuriesine- ja hallintasiat). Timintavunna lakimiesresursseja käytettiin erityisesti timenpiteisiin ja neuvtteluihin, jtka aiheutuivat kiinteistöjen hallinnansiirrsta Musevirastlta Senaatti-Kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Muita suuria hankkeita, jihin n käytetty lakimiesresursseja, vat lleet mm. jurnalistisen kuva-arkistn timinnan käynnistäminen, musetilastdatan avaaminen avimena datana sekä Muse hankkeeseen liittyvä kkelmajärjestelmän hankinta. Lainsäädännön ja sen timeenpann kehittämiseen liittyen lakimiehet vat sallistuneet mm. EU:n kulttuuriesineiden palauttamisdirektiivin kansalliseen timeenpann ja EU:n uuden asiantuntijaryhmän työskentelyyn sekä muuhun maastavientiä kskevaan viranmaistyöhön, muinaismuistlain rauhituksen piiriin tulevia stalaivanhylkyjä kskevaan viranmaisyhteistyöhön, Sumenlinnan sujelua kskevaan viranmaisyhteistyöhön, virastn sisäisiin valtinavustustyöryhmiin ja avustusmenettelyjen kehittämiseen sekä rakennussujelulainsäädännön sveltamisen kehittämiseen samin kuin muinaismuistlain sveltamisen kehittämiseen etenkin kajamislupien ja arkelgisten tutkimusten salta. Lisäksi laki- ja henkilöstöpalvelut n antanut lausuntja kansallisesta ja kansainvälisestä tekijänikeuslainsäädännöstä. Muinaismuistlain nudattamisen valvnta n myös työllistänyt lakimiehiä erityisen paljn liittyen mm. metallinetsimisharrastuksen susin kasvamiseen ja hylkysukellukseen, samin yksittäiset lainsäädännön sveltamisen kannalta lennaiset päätös-, lausunt- ja valitusasiat sekä ikeudenkäynnit. Lisäksi Laki- ja henkilöstöpalvelut n vastannut laillisuusvalvntaviranmaisissa vireillä lleista asiista. Laki- ja henkilöstöpalveluissa n myös laadittu asiakirjamalleja ja tuettu muuta asiakirjahallinnn järjestämistä. Laki- ja henkilöstöpalvelujen resursseja n käytetty myös Musevirastn sisäisten hjeistusten ja määräysten laadintaan, kuten työjärjestyksen, jhtryhmän timinatahje, salassa pidettävien asiakirjjen käsittelyhje, pienhankintahje, valtinavustusten menettelytapahje sekä muiden sisäisten timintahjeiden valmisteluun. Lisäksi pidettiin kulutusta valkuvien tietsujaan liittyen. Henkilöstöpalveluissa sekä taluspalveluissa jatkettiin yhteistyötä valtin talus- ja henkilöstöhallinnn palvelukeskuksen Palkeiden kanssa. Kk valtinhallinnn yhteisen talus- ja henkilöstöhallinnn järjestelmän Kiekun käyttööntthanke käynnistyi kertmusvuden alussa, mikä n työllistänyt sekä henkilöstö- että lakipalveluita. Hanke eteni Valtiknttrin hjauksessa aikataulun mukaisesti. Kieku-järjestelmän käyttöönttajankhta n Musevirastssa Virastn työnantajatiminnan pääpainpiste muutshankkeista jhtuen n keskittynyt Sumen kansallismusen ja Kulttuuriympäristön hit -sastn muutsten tukeen. Työterveyshult kilpailutettiin vunna 2014 uudelleen. Työterveyshulln timijana jatkaa Terveystal. Työnantajatiminnan salta työterveyshultn liittyviin timenpiteisiin panstettiin erityisesti. Kertmusvunna työpaikkaselvityksiä tehtiin pikkeuksellisen runsaasti mahdllisten riskien kartittamiseksi, lisäksi tteutettiin ASLAK-kuntutus Musevirastn henkilökunnalle. Lisäksi virastssa järjestettiin säännöllisesti esimieskkuksia ja yksilöhjauskäyntejä esimiehille. Laki- ja henkilöstöpalvelut sallistuvat myös mm. YT-timikunnan timinnan järjestämiseen sekä erilaisiin timintaa tukeviin työryhmiin. Vunna 2014 Musevirastssa perustettiin sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan työryhmä sekä hankintatimen kehittämistyöryhmät. Salama- asianhallintajärjestelmän käytön vakiinnuttamista jatkettiin. 36

38 Uutta eamsia työstettiin tavitteena sähköisten aineistjen pitkäaikaissäilyttämisen luvan saaminen. Asiakirjahallinnan suunnittelu ja hjaus keskittyi arkistsiirtihin sekä arkistaineistjen luettelintiin ja järjestämiseen. Hyvä tiednhallintatapa tteutui pääsääntöisesti hyvin. Tiedn julkisuus tteutuu, mutta Salaman julkisuuskysymysten ratkaisu ei edennyt suunnitellusti viraststa riippumattmista syistä. Metatietjen tallentamiseen kiinnitettiin humita tiedn eheyden ja lutettavuuden takaamiseksi. Rekisteröintiä kehitettiin mm. Kulttuuriympäristön sujeluyksikön asiiden rekisteröintiä tarkentamalla. Arkistn hallinnan timenpiteet paransivat arkistn käytettävyyttä sekä tiedn avimuutta ja tivat uusia aineistja asiakkaiden saataville. ICT-palvelujen laatua n arviitu Musevirastn sisäisissä asiakastyytyväisyyskyselyissä. Arvsana n khnnut (asteiklla 1-10) vuden 2013 arvsta 7,8 arvn 8,7. Timiva sisäinen viestintä n hyvän ulkisen viestinnän edellytys. Sisäisellä viestinnällä tuetaan tulksellista työskentelyä, vaikutusmahdllisuuksia ja työssä viihtymistä. Intranet n käytetty ja jatkuvasti kehittyvä sisäisen viestinnän väline. Uutistutant (Lipp-jutut) li ennätysmäisen vilkasta. Mediatiedtteet kattivat mnipulisesti virastn timinnan. Tiedtteet ylittivät uutiskynnykset erittäin hyvin. Musevirastn kiinteistöpalvelut varmistavat, että Musevirastn käytössä levat rakennukset ja kkelmat vat hyvin säilyneitä ja turvassa ja tarjavat hyvän, käytettävän, viihtyisän ja turvallisen timintaympäristön. Ympäristönhitpalvelut lisää khteiden arvstusta ja niiden säilymistä sekä maiseman ja ympäristön kettavuutta. Resurssit khdennettiin Senaatille ja Metsähallitukselle siirtyneiden khteiden ympäristönhidn neuvntaan ja valvntaan. Omassa hidssa leva Seurasaari hidettiin suunnitelman mukaisesti. Musevirast nudattaa vukraustiminnassa valtin timitilastrategiaa. Tavitteena n, että kiinteistömaisuus säilyy ja se n tuttavassa käytössä. Hallinnansiirrn yhteydessä tehtyjä kiinteistöjen vukraspimuksia tarkennettiin ja päivitettiin Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Raplan ja Anjalan kartaniden vukraspimukset irtisanttiin. Spimusneuvttelut khteiden käyttöikeusspimusten uusimiseksi alitettiin Prvn kaupungin, Ilmajen kunnan sekä Hämeenlinna kaupungin kanssa. Lhjan kaupungin kanssa spimus uusittiin. Kuusistn kartann käyttöikeusspimus uusittiin. Ravintliden ja kahviliden spimuksia päivitettiin. Seurantakaudella Kansallismusen maanalaiset tilat tettiin vukrajärjestelmään ja Turvalaakssta vukrattiin lisää kkelmiensäilytystilaa. 1.5 Henkisten vimavarjen hallinta ja kehittäminen Musevirastn henkilöstön ja henkilötyövusien määrä pysyivät kertmusvunna edellisvutisella taslla. Virastn sisäiseen timintaan heijastui kertmusvunna Musevirastn kiinteistöjen hallinnan siirt Senaatti-kiinteistölle ja Metsähallitukselle, Jurnalistisen kuva-arkistn perustaminen Kuvakkelmat-yksiköön sekä Sumen kansallismusen rganisaatin päivitys, jka tuli vimaan marraskuun alusta lukien. Tulsspimuksen tunnusluvut Tulstavite tavite 2014 tteuma 34 Kulutustilaisuuksiin sallistuminen 1,7 3,1 3,0 3,2 (työpäivää / htv) 35 Kknaishenkilötyövusien määrä Työtyytyväisyysindeksi 3,38 3,46 3,0 3,56 37 Käynnit* Musevirastn intranetissä * Käyntejä mitataan sivulatausten perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Musevirastn välisessä tulsspimuksessa n asetettu tavitearvt kulutuspäivien, henkilötyövusien, työtyytyväisyysindeksin ja intranet-käyntien seurantaa varten. Virastn henkilöstövimavarjen tilaa ja kehittymistä seurataan vusittain myös henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukujen avulla. 37

39 Henkilöstökulutukseen käytettiin vunna 2014 aikaa 3,2 työpäivää henkilötyövutta khden. Kulutukseen käytetty aika lisääntyi edellisestä vudesta hieman ja tulsspimukseen kirjattu tavitearv ylitettiin j tisena vunna peräkkäin. Henkilöstövähennysten ja tehtävien uudelleen järjestelyiden jälkeen uhkana li töiden kasaantuminen ja työpaineen lisääntyminen tilanteessa, jssa virastn tehtävät eivät le vähentyneet. Tästä syystä kertmusvunna panstettiin edelleen humattavan paljn henkilöstön kulutukseen, jtta saaminen saatiin kaikilta sin päivitettyä uusien tehtävien mukaiseksi. Osaamisen ja hyvinvinnin kehittämisryhmä ONNI krdini sisäistä kulutusta ja järjesti kulutustilaisuuksia kulutussuunnitelman ja kehitys- ja arviintikeskusteluissa esitettyjen tarpeiden phjalta. Lisäksi esimiehille järjestettiin erityistä varhaiseen tukeen liittyvää kulutusta sekä tettiin käyttöön esimiesten yksilölliset perehdyttämiskulutukset säännöllisten esimieskkusten lisäksi. Yhtenäinen perehdyttämismenetelmä tettiin käyttöön kk virastssa vuden 2014 alusta lukien. Lisäksi vunna 2014 laadittiin myös henkilöstö- ja kulutussuunnitelma henkilöstön ammatillisen saamisen tukemiseksi sekä työsujelun timintahjelma. Henkilöstösuunnittelun ja vakiintuneen rekrytintimenettelyn avulla hulehdittiin siitä, että henkilöstön määrä säilyy määrärahakehysten asettamissa rajissa. Palkkausjärjestelmässä n edelleen vimassa siirtymäaika henkilökhtaisen palkansan salta. Työhyvinvintia tukemassa virastssa vat käytössä etätyö, lunaskrtti, kulttuuri- ja liikuntasetelit, saldvapaajärjestelmä ja työaikapankki. Henkilötyövusien määrä li kertmusvunna 292,5. Tavitearv 320 alittui selvästi. Henkilötyövudet vähenivät edellisestä vudesta 6,1 henkilötyövudella ( -2,1 %). Virastn timintamäärärahilla tteutettujen henkilötyövusien suus li 265,8 henkilötyövutta. Lisäystä edelliseen vuteen li 4,5 henkilötyövutta (1,7 %). Muinaismuistlain 15 :n ja 13 :n velvittamana tutetut henkilötyövudet vähenivät edellisestä vudesta 8,5 henkilötyövutta ( - 38,1 %). Henkilötyövudet jakautuivat rahituslähteittäin tarkasteltuna siten, että min määrärahin palkattujen suus li 90,9 %, muinaismuistlain 15 ja 13 mukaisen rahituksen suus 4,7 % (13,9 htv), työ- ja elinkeinministeriön rahituksen suus 3,4 % (10 htv) ja muun ulkpulisen rahituksen suus 1,0 % (2,9 htv). Jurnalistisen kuva-arkistn timinta käynnistyi keväällä 2010 petus- ja kulttuuriministeriön rahittamana hankkeena, jta hallinnivat Sumen valkuvataiteen muse ja Musevirast. Vuden 2014 talusarvissa Musevirastlle myönnettiin eurn määrärahalisäys Jurnalistisen kuva-arkistn perustamiseksi Musevirastn kuva-arkistn yhteyteen. Alkuvudesta 2015 alitti kuusi henkilöä vakinaisen työnsä Jurnalistisen kuva-arkistn tehtävissä. Kulttuuriympäristön hit -sastn tehtäviä ja rganisaatita tarkistettiin Musevirastn kiinteistöjen hallinnan siirrn aiheuttamien muutsten vuksi. Myös henkilökunnan tehtävänkuvia ja nimikkeitä tarkistettiin. Kulttuuriympäristön hit - sastn uusi rganisaati tuli vimaan kesäkuun alussa. Lkakuun alusta lukien vakinaistettiin klme määräaikaisesti hidettua tehtävää. Vakinaistamiset tehtiin henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Lähtökhtana uusien virkjen perustamiselle li vastaavaksi avimeksi tulleiden virkjen lakkauttaminen, jten virkjen kknaismäärä ei lisääntynyt. Panstukset hyvinvinnin kehittämiseen tuttivat tulsta. Kertmusvuden syksyllä tteutettiin seitsemännen kerran VMBar-työtyytyväisyyskysely, jssa työtyytyväisyyden kknaiskeskiarv li 3,56 (3,46 v. 2013). Tavitteeksi asetettu 3,0 ylitettiin. Indeksi nusi edelleen edellisestä vudesta ja n krkein virastssa mitattu arv. Virastn VMbar tulksissa erityisesti livat nusseet seuraavat mitatut sa-alueet: työilmapiiri ja yhteistyö ( 4,06), työn sisältö ja haasteellisuus (3,85) ja jhtaminen (3,68). Sairauspissaljen määrä li alentunut edellisestä vudesta ja säilyi edelleen valtin keskiarvja alhaisemmalla taslla. Intranetissa ltiin vuden aikana yhteensä tuntia. Käynnin keskimääräinen kest li nin 10 minuuttia, minkä aikana käytiin 3,6 sivulla Henkilöstön määrää, rakennetta ja henkilöstökuluja kuvaavat tunnusluvut Henkilöstömäärä, rakenne ja henkilöstökulut 2012 Tahti 2013 Tahti 2014 Tahti Henkilöstön määrä Henkilöstön lukumäärän muuts (%) -20,9 2,3 0,4 Naisten lukumäärä Miesten lukumäärä Naisten %-suus 68,2 67,8 68,3 Miesten %-suus 31,8 32,2 31,7 Kknaishenkilötyövudet (htv, PF)

40 Henkilötyövudet, timintament (htv, PF) Keski-ikä ,9 48,8 48,1 Yli 45-vutiaiden %-suus ,7 67,4 64,5 Vakinaiset, lkm Vakinaiset, %-suus 84,1 83,7 82,3 Määräaikaiset, lkm Määräaikaiset, %-suus 15,9 16,3 17,7 Kkaikaiset, lkm Kkaikaiset, %-suus 90,3 93,2 93,2 Osa-aikaiset, lkm Osa-aikaiset, %-suus 9,7 6,8 6,8 Kknaistyövimakustannukset, Palkkasumma, Tehdyn työajan palkkjen %-suus palkkasummasta 75, ,8 Välillisten työvimakustannusten %-suus tehdyn työajan palkista, % 61,7 59,5 62,0 Musevirastn palveluksessa li vuden 2014 lpussa 265 henkilöä. Vuden 2013 lpussa vastaava luku li 264, jten henkilöstön kknaismäärä li edellisvuden taslla. Virastn sisällä tapahtui kuitenkin muutksia eri sastjen välillä. Arkist- ja tietpalvelut -sastn henkilöstömäärä lisääntyi, kun Jurnalistisen kuva-arkistn perustamiseen liittyen perustettiin alkuvudesta 2014 kuusi uutta virkaa. Kiinteistöjen hallinnan siirt aiheutti muutksia Kulttuuriympäristön hit -sastn tehtäviin ja vähensi myös sastn henkilömäärää, jsta sa siirtyi Kulttuuriympäristön sujelu -sastlle. Vuden lpun henkilöstömäärään vaikuttaa aina myös kullinkin käynnissä levien määräaikaisten hankkeiden määrä. Virastn henkilömäärässä esiintyy myös suuria kausivaihteluita. Kesäkaudella työntekijöitä n humattavasti enemmän kuin talvikaudella. Elkuussa 2014 virastn palveluksessa li kaikkiaan 404 henkilöä. Kausivaihtelu jhtuu siitä, että sa museista n avinna vain kesäkaudella ja kesään ajittuu myös suurin sa määräaikaisista kenttätyöhankkeista. Kk vuden aikana virast maksi palkkja tai palkkiita yhteensä 602 henkilölle. Musevirast n naisvaltainen työympäristö, runsaat 68 prsenttia henkilöstä n naisia. Vuden lpussa henkilöstön keski-ikä li 48,1 vutta ja yli 45-vutiaiden suus 64,5 prsenttia. Henkilöstön keski-ikä li hieman laskenut edellisestä vudesta ja yli 45-vutiaiden suus myös vähentynyt jnkin verran. Vuden lpussa vakinaisia työntekijöitä 218 ja määräaikaisia 47. Luvut livat edellisvutisella taslla. Myös sa-aikaisten määrä pysyi edelliseen vuteen verrattuna samana. Viime vusien aikana sa-aikaisten suus n vähentynyt humattavasti. Muuts n jhtunut avinnapithenkilöstön määrän vähenemisestä, kska sa musekhteista n suljettu tai siirtynyt muiden timijiden hitn. Kertmusvuden työvimakustannukset livat Tahti-raprtin mukaan 14,2 miljnaa eura. Kknaistyövimakustannukset nusivat edellisestä vudesta 3,2 prsenttia ja henkilösivukulut 6,2 prsenttia. Henkilösivukulujen nusu aiheutui pääsin eläkekulujen kasvusta. Palkkasumma nusi edellisestä vudesta 2,7 prsenttia. Kustannusten nusu jhtui keskustasn virka- ja työehtspimukseen sisältyneestä yleiskrtuksesta ja 0,20 prsentin virastkhtaisesta erästä sekä virastkhtaisesta palkkaliukumasta. Työhyvinvintia ja saamista kuvaavat tunnusluvut Työhyvinvinti ja saaminen Tahti 2012 Tahti 2013 Tahti 2014 Työkunnn ja työtyyt.edist., /htv Sairaus- ja tapaturmapissalt, tpv/htv 7,8 8,0 7,2 Työterveyshult, /htv (nett) 243,1 295,1 305,6 Pistuma (vakinaiset), % 13,8 4,1 6,4 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen, % 0,4 0,5 0,4 39

41 Kulutustasindeksi 5,8 5,8 5,9 Henkilöstökulutus, tpv/htv 1,7 3,1 3,2 Henkilöstökulutus, /htv Osaamisen ja hyvinvinnin kehittämisryhmä ONNI krdini aktiivisesti henkilöstön saamistarpeita ja järjesti kulutustilaisuuksia ja työhyvinvinnin tapahtumia ja timintja. Kehittämisryhmän tavitteena n saava ja hyvinviva henkilöstö. Vuden aikana järjestettiin 13 kulutustapahtumaa. Työkunnn ylläpita ja liikunnan tukemista jatkettiin edellisvusien tapaan ja työtyytyväisyyden edistämiseen, työkunnn tukemiseen ja virkistystimintaan käytettiin vuden aikana Tahti-raprtin mukaan yhteensä 366 eura henkilötyövutta khti. Henkilökunnan li mahdllista staa kulttuuri- ja liikuntaseteleitä, jiden hinnasta virast kustansi 60 prsenttia. ONNI-ryhmä krdini myös virkistystimintaa ja järjesti henkilökunnalle vuden aikana viisi yhteisöllisyyttä ja hyvinvintia tukevaa tapahtumaa. Lisäksi ryhmä krdini virastn harrastekerhja. Vuden aikana timinnassa li puutarhakerh, kirjallisuuskerh, firmaliigan suunnistusprukka sekä pilates- ja jgaryhmät. Työhyvinvintia tukemassa n käytössä myös saldvapaajärjestelmä, työaikapankki, etätyö sekä lunaskrtti, jsta työntekijä maksaa mavastuusuuden. Sairaus- ja tapaturmapissalja li kertmusvunna 7,2 työpäivää henkilötyövutta khti. Määrä väheni edellisestä vudesta selvästi ja n pienempi kuin kk valtinhallinnn keskiarv. Työterveydenhitn käytettiin kertmusvuden aikana 305 eura henkilötyövutta khden. Kustannuksista n vähennetty Kelan krvaushakemukseen perustuva palautuksen määrä. Vakinaisen henkilöstön pistuma li hieman suurempi kuin edellisenä vunna. Vanhuuseläkkeelle siirtyi kahdeksan henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Muun työnantajan palvelukseen siirtyi kaksi vakinaista henkilöä. Henkilöstön kulutustasindeksi li kertmusvuden lpussa 5,9. Luku li nussut edellisestä vudesta. Indeksi lasketaan vuden lpun henkilöstötilanteen ja kulutusrakenteen perusteella. Henkilöstöstä 70 prsenttia n surittanut krkeakulututkinnn, vastaava luku kk valtinhallinnssa n 46 prsenttia. 1.6 Tilinpäätösanalyysi Rahituksen rakenne Valtin vuden 2014 talusarvissa ja lisätalusarviissa Musevirastn timintamenihin myönnettiin yhteensä 19,79 milj. eura. Tästä summasta Sumen kansallismusen suus li 7,13 milj. eura ja Musevirastn muiden timintamenjen suus 12,67 milj. eura. Musevirast sai petus- ja kulttuuriministeriön hallinnnalan muuta budjettirahitusta yhteensä nin 22,48 milj. eura. Tästä muille talusyksiköille siirrettävien siirtmenjen (mmentti 52) suus li 3,66 milj. eura. Musevirastn rakennuttamishankkeille sitettu investintimmentti 75 li suuruudeltaan 1,0 milj. eura. Musevirastn kalustmmentti 70 li suuruudeltaan 0,2 milj. eura. Uudelle mmentille, Musevirastn kulttuuri- ja nähtävyyskhteiden tilakustannukset, budjetitiin 16,95 milj. eura. Mmentti n tarkitettu Musevirastlta Senaattikiinteistöille siirrettyjen Musevirastn käytössä levien kulttuurihistriallisesti arvkkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskhteiden tilakustannuksiin. Myös Kansallismusen kiinteistön tilakustannukset siirrettiin budjetitavaksi kyseiselle mmentille timintamenmmentilta. Työ- ja elinkeinministeriö rahitti vunna 2014 Musevirastn timintaa valtin talusarvin kautta nin 0,17 milj. eurlla. Maksullisen timinnan tutt livat 2,74 milj. eura ja vukrat ja käyttökrvaukset 1,43 milj. eura. Muut timinnan tutt livat 0,96 milj. eura, jsta EU-rahitus li n. 0,28 milj. eura ja ELY-keskusrahitus n. 0,12 milj. eura. Edellisiltä vusilta siirtyneet määrärahat livat yhteensä n. 10,26 milj. eura. Summaan vaikuttaa mmentin 70 keskeneräiset, ist hankkeet, jtka tteutetaan mnen vuden aikana. Siirtyneet timintamenmäärärahat liittyvät virastn timintamenmäärärahaan vunna 2012 khdistuneeseen suuren leikkaukseen, jnka jäljiltä timintaa ja 40

42 talutta speutetaan ja tasapaintetaan vaiheittain tullin määriteltyyn kehykseen sekä vuden 2013 klmannessa lisätalusarvissa erityistarpeita varten saatuun rahitukseen. Arvnlisäverment livat yhteensä n. 7,18 milj. eura Talusarvin tteutuminen Tularvitileille kertyi vunna 2014 yhteensä 0,52 milj. eura, jsta arvnlisävertult mudstivat pääsan (0,50 milj. eura). Menarvitileillä arvnlisävermenja li 7,14 milj. eura. Timintamenmäärärahaa li käytettävissä yhteensä 25,63 milj. eura, jsta vudelta 2013 siirtynyttä timintamenmäärärahaa li 5,84 milj. eura. Vudelle 2015 siirtyi yhteensä 4,50 milj. eura. Siirtyneitä timintamenmäärärahja käytettiin tehtäviin, jtka liittyvät Musevirastn kiinteistöjen siirtn Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Tehtäviä varten saatiin vuden 2013 ensimmäisessä lisätalusarvissa 0,32 milj. eura. Siirtyneisiin timintamenmäärärahihin vaikuttaa myös vuden 2013 klmannessa lisätalusarvissa saatu 1,51 milj. eura, jtka käytettiin pääsin vunna 2014 Sumen kansallismusen kkelmien siirtn ja turvaamiseen, Musevirastn kkelmien digitintihankkeiden edistämiseen, arkelgisten löytöjen vastaantn ja löytäjien palvelun parantamiseen sekä Musevirastn arkistjen yhdistämiseen ja arkistnsiirtihin. Siirrettävät timintamenmäärärahat käytetään timinnan ja taluden speuttamiseen ja tasapainttamiseen virastn vuden 2012 timintamenmäärärahaan khdistuneen suuren leikkauksen jäljiltä. Siirrettävään timintamenmäärärahaan vaikuttaa myös vuden 2014 klmannessa lisätalusarvissa saatu 0,25 milj. eura, jka käytetään valkuvien pelastusdigitintiin. Uudella mmentilla, Musevirastn kulttuuri- ja nähtävyyskhteiden tilakustannukset li käytettävissä 16,95 milj. eura, jsta käytettiin 16,68 milj. eura. Vudelle 2015 siirtyi 0,27 milj. eura. Veikkausvittvarista ( ) myönnettiin avustuksia v yhteensä 3,54 milj. eura. Kulttuurihistriallisesti arvkkaiden rakennusten kunnssapita ja parantamista varten sekä muinaisjäännösalueiden hittukiin käytettiin 1,61 milj. eura. Museiden valtinavustuksiin käytettiin 1,20 milj. eura. Kulttuurihistriallisesti arvkkaiden alusten entistämiseen ja kunnssapitn käytettiin 0,37 milj. eura. Kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen käytettiin 0,15 milj. eura. Maailmanperintökhteisiin ja Haagin spimuksen tteuttamiseen käytettiin 0,25 milj. eura. Kulttuuriperinnön digitinnin tukemiseen ( ) käytettiin v ,31 milj. eura ja vudelle 2015 siirtyi 0,64 milj. eura. Kalustn hankintamäärärahasta vusilta 2012 ja 2013 siirtyi 3,64 milj. eura. Kalustn hankintaan käytettiin 2,16 milj. eura, ja määrärahja siirtyi 1,68 milj. eura. Siirtyneet kalustrahat käytetään pääsin Sumen kansallismusen tiljen kalustamiseen ja varustamiseen. Musevirastn perusparannuksiin ja pieniin rakennushankkeisiin (investintimmentti 75.) myönnettyjä vusien määrärahja n käytetty yhteensä 0,67 milj. eura. Suurimpina khteina vat lleet Langinksken keisarillisen kalastusmajan kehittämishanke ja Seurasaari. Vudelle 2015 määrärahja siirtyi yhteensä 0,41 milj. eura, jtka käytetään virastn investintihjelman mukaisesti Tutt- ja kululaskelma Tilikauden 2014 tutt- ja kululaskelman kulujäämä, jka sisältää myös perityt ja suritetut arvnlisävert, li 50,94 milj. eura ja se li jpa 43,6 % prsenttia suurempi kuin edellisenä vunna. Suurin vaikutus kulujäämän kasvuun li kiinteistöjen hallinnansiirrilla, jnka yhteydessä Musevirast siirtyi vuden alusta vukralaiseksi khteissaan. Timinnan tutt livat lähellä vuden 2013 ja 2012 tasa laskien 0,05 milj. eura eli vain 0,9 % vudesta Maksullisen timinnan tutt kuitenkin laskivat vuden 2013 tassta 8,1 % eli 0,24 milj. eura. Timinnan kulut kasvivat humattavasti, 12,65 milj. eura eli 38,1 % pääsin edellä esitetyn kiinteistöjen vukrajärjestelmään siirtymisen takia. Siirttaluden kulut laskivat 0,20 milj. eura eli 5,3 %. Timinnan tutt vunna 2014 livat yhteensä 5,13 milj. eura. Maksullisen timinnan tutt livat 2,74 milj. eura eli 53,3 % kknaistutista, vukrat ja käyttökrvaukset livat 1,43 milj. eura eli 27,9 % kknaistutista ja muut timinnan tutt livat 0,96 milj. eura eli 18,7 % kknaistutista. 41

43 Pääsylipputult livat 1,34 (1,30) milj. eura ja nusivat hieman, eli n. 3,0 %. Musekauppatult livat 0,28 (0,29) milj. eura ja ne laskivat n. 3,4 %. Julkaisujen myyntitult livat 0,07 milj. eura ja ne livat vuden 2013 taslla. MmL 13 ja15 :n mukaiset tult livat 0,70 (0,99) milj. eura laskien 29,3 % vudesta Tutt vukrista ja käyttökrvauksista livat 1,43 milj. eura ja ne kasvivat n. 3,0 %. Suurimman tulerän mudstivat rakennuksista saatavat vukratutt, jtka livat 1,28 milj. eura. Muut timinnan tutt livat 0,96 milj. eura ja ne nusivat n. 18,5 %. Yhteisrahitteisen timinnan tutt livat 0,48 (0,68) milj. eura. Timinnan kulut tilikaudella livat 45,87 milj. eura ja ne nusivat edelliseen vuteen verrattuna jpa 12,65 milj. eura eli 38,1 %. Suurin vaikutus kulujen kasvuun li kiinteistöjen hallinnansiirrilla, jnka yhteydessä Musevirast siirtyi vuden alusta vukralaiseksi khteissaan. (ks. tarkemmin alla vukrien yhteydessä ja liite 1). Henkilöstökulut livat 14,22 milj. eura ja ne kasvivat 0,26 milj. eura eli n. 1,9 %. Henkilöstökulujen suus timinnan kuluista li n. 31,0 % vunna 2014 (42,0 % vunna 2013). Osuuden pienentyminen edellisvudesta jhtuu pääsin kiinteistöjen vukrajärjestelmään siirtymisen aiheuttamasta vukrien kasvusta (ks. tarkemmin alla vukrien yhteydessä ja liite 1). Vukrat livat 22,01 (7,47) milj. eura ja ne kasvivat peräti 14,54 (1,83) milj. eura eli n. 194,6 (32,3) % vuteen 2013 verrattuna. Tämä jhtui pääsin siitä, että Musevirast alki maksaa vuden alusta vukraa Senaatti-kiinteistöille kiinteistöistä, jtka siirrettiin alkaen Musevirastlta valtivarainministeriön kautta Senaatti-kiinteistöille. Kasvavat vukrament aiheuttavat kvaa menpainetta jatkssakin mm. vukrien indeksikrtusten kautta. Palveluiden stt livat 5,76 milj. eura ja ne laskivat jpa 1,92 milj. eura eli n. 25 %. Siirttaluden kuluihin, jita vat mm. museiden harkinnanvaraiset avustukset, avustukset kulttuurihistriallisesti arvkkaiden rakennusten kunnssapitn ja parantamiseen ja kulttuurihistriallisesti arvkkaiden alusten krjaus- ja entistämisavustukset, käytettiin yhteensä 3,52 milj. eura Tase Vastaavaa Taseen lppusumma vunna 2014 li ,02 eura. Kansallismaisuuden tasearv laski merkittävästi eli 41,4 % vudesta 2013 llen 3,90 (6,66) milj. eura. Aineellisten hyödykkeiden tasearv li 5,43 (12,95) milj. eura, jnka suurimpana eränä li rakennukset 2,80 milj. eurlla. Kiinteistöjä siirrettiin Senaatti-kiinteistöjen lisäksi Metsähallitukselle vuden alusta (ks. tarkemmin liite 1). Siirtn liittyneet hallinnansiirrt näkyvät virastn taseessa sen arvn merkittävänä pienentymisenä. Kansallismaisuuden arv pieneni siirrn takia 2,93 milj. eura ja aineellisten hyödykkeiden 8,04 milj. eura. Vaiht-maisuuden arv li 0,32 (0,45) milj. eura ja se pieneni n. 27,5 % edellisestä vudesta jhtuen jatkuneista myynnin edistämistimista. Lyhytaikaiset saamiset livat 1,09 (1,62) milj. eura ja ne vat vähentyneet edellisestä vudesta 0,53 milj. eura eli n. 32,5 %. Rahjen, pankkisaamisten ja muiden rahitusvarjen tasearv li 2,92 (2,89) milj. eura, jka kstuu pääasiassa Musevirastn rahastista (rahastt n esitetty tarkemmin liitteessä 13). Vastattavaa Valtin pääma li 3,70 milj. eura. Rahastjen päämat livat 2,92 (2,89) milj. eura (ks. liite 13). Lyhytaikaista vierasta päämaa li 7,18 (6,58) milj. eura. Saadut ennakt, 0,26 milj. eura, sisältää mm. MmL 13 ja 15 :n mukaisiin suritteisiin saatuja ennakkmaksuja. Ostvelkja li tilinpäätöshetkellä 1,67 (1,06) milj. eura. Siirtvelkihin sisältyvä lmapalkkavelka vudelta 2014 li 2,23 (2,18) milj. eura. 42

44 1.7 Sisäisen valvnnan arviinti- ja vahvistuslausuma Musevirastn jht n valtin talusarvista annetun lain 24 b :n mukaisesti vastuussa virastn sisäisen valvnnan järjestämisestä sekä sisäisen valvnnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvnnan tarkituksena n antaa khtuullinen varmuus siitä, että Musevirastn timinta n tehkasta ja tarkituksenmukaista, timintaan liittyvä raprtinti n lutettavaa ja timinnassa nudatetaan lakeja ja säädöksiä. Musevirast hyödyntää valtivarainministeriön julkaisemaa valtin virastn sisäistä valvntaa ja riskienhallintaa kskevaa susitusta ja siihen perustuvaa arviintikehikka sisäisen valvnnan arviinti- ja vahvistuslausuman valmistelussa. Musevirastn sisäisen valvnnan ja siihen kuuluvan riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä tehdyn arvin perusteella Musevirastn sisäinen valvnta ja siihen kuuluva riskienhallinta täyttävät tyydyttävästi valtin talusarvista annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt vaatimukset. Arviinnin perusteella virastn sisäisen timintaympäristön ja timintarakenteiden salta tilanne n sisäisen valvnnan suhteen pääsin hyvä. Tätä n tukenut uudistettu rganisaati ja sen mukaiset timintaprsessit. Musevirastn uusi strategia 2020 päivitettiin syksyllä. Tulshjauksen mallin käyttö n edelleen vakiintunut virastssa. Strategiaa, rganisaatita ja timinnan tavitteita judutaan edelleen speuttamaan virastn vuden 2012 timintamenmäärärahaan khdistettuun suureen leikkaukseen ja muutenkin tiukkenevaan taludelliseen tilanteeseen. Talussäännössä vat tteutuneet talusarviasetuksen 69 b :ssä säädetyt vaatimukset ja Valtiknttrin talussäännöstä antamat määräykset. Talussäännön määräyksillä n pyritty estämään ns. vaarallisten työyhdistelmien syntyminen. 1.8 Arviintien tulkset Organisaatista ei tehty vunna 2014 kknaisarviinteja 1.9 Yhteenvet havaituista väärinkäytöksistä Väärinkäytöksiä ei havaittu vunna Takaisinperinnät Myönnettyjen valtinavustusten salta li vuden aikana nrmaalina pidettävää vähäistä takaisinperintää museille myönnettyjen valtinavustusten sekä kulttuurihistriallisesti arvkkaiden rakennusten krjausavustusten salta. Takaisin perityt suudet livat määriltään varsin vähäisiä - alle 500 eura. 43

45 2. Talusarvin tteutumalaskelma Tässä luvussa esitetään talusarvin tteutumalaskelma ensin tularvitilien ja sen jälkeen menarvitilien salta. Viimeisenä tässä sissa esitetään talusarvin tteutumalaskelman tiedt valtuuksista ja niiden käytöstä. 44

46 45

47 46

48 Talusarvin tteumalaskelman tiedt valtuuksista ja niiden käytöstä mmentin tarkkuudella 47

49 3. Tutt- ja kululaskelma 48

50 4. Tase Tase-vastaavaa 49

51 Tase-vastattavaa 50

52 5. Liitetiedt Liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus Budjetinnissa n tapahtunut muuts edelliseen vuteen verrattuna. Musevirast vukraa Senaatti-kiinteistöiltä kiinteistöjä, jtka siirrettiin Musevirastlta Senaatti-kiinteistöille alkaen. Siirrettyjen kulttuuri- ja nähtävyyskhteiden tilakustannukset n budjetitu uudelle mmentille Uusi mmentti, Musevirastn kulttuuri- ja nähtävyyskhteiden tilakustannukset, n esitetty talusarvin tteutumalaskelmassa (käyttö ,52 eura vunna 2014). Kansallismusen vukra, käyttö ,68 eura vunna 2014, siirrettiin budjetitavaksi samalle mmentille Musevirastn timintamenmmentilta ( ), jka vaikuttaa timintamenmmentin vertailtavuuteen. Tutt- ja kululaskelmassa timinnan kuluissa vukrat vat muutksen takia nusseet merkittävästi, , 45 eura. Kiinteistöjä siirrettiin Senaatti-kiinteistöjen lisäksi Metsähallitukselle. Siirtja varten tteutettiin hallinnansiirrt valtivarainministeriölle (Dnr MV/9/ /2013) ja maa- ja metsätalusministeriölle (Dnr MV/10/ /2013). Siirtn liittyneet hallinnansiirrt näkyvät virastn taseessa sen arvn merkittävänä pienentymisenä. Hallinnansiirt valtivarainministeriölle li yhteensä ,47 eura, jsta suurin vaikutus n kansallismaisuuden rakennuksiin, ,74 eura, aineellisten hyödykkeiden rakennuksiin, ,60 eura ja aineellisten hyödykkeiden rakennusmaa- ja vesialueisiin, ,00 eura sekä aineellisten hyödykkeiden maa- ja vesialueisiin ,00 eura. Hallinnansiirt maa- ja metsätalusministeriölle li yhteensä ,75 eura. Ulkmaanrahan määräiset saamiset ja velat n muutettu euriksi käyttämällä Eurpan keskuspankin nteeraamaa vudenvaihteen valuuttakurssia. Kansallismaisuudesta ei tehdä pistja. Suunnitelman mukaiset pistt n laskettu käyttömaisuushyödykkeiden taludellisen käyttöiän mukaisina tasapistina alkuperäisestä hankintahinnasta. Kansallismaisuuden ja käyttömaisuuden salta ei le tilikauden aikana tehty arvnkrtuksia. Käyttömaisuuden aktivintiraja n 2.000,-. Hankintamenn määrittelyssä ei le tilinpäätöksessä tapahtunut muutksia edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Vudelle 2013 kuuluvaa kulua ikaistiin tehtyjen virhekirjausten takia vunna Talusarvitililtä ikaistiin yhteensä ,46 eura talusarvitilille

53 Liite 2: Nettutetut tult ja ment 52

54 Liite 3: Arvimäärärahjen ylitykset Musevirastlla ei le arvimäärärahjen ylityksiä tilinpäätöksessään Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Musevirastlla ei le siirtmäärärahjen peruutuksia tilinpäätöksessään Liite 5: Henkilöstökulujen erittely 53