HYVÄ POTKU Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi

Transkriptio

1 HP HYVÄ POTKU Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi [Loppuraportti] Anne Niemelä, Jouni Haataja, Maria Matikainen, Taru Orava, Niina Lehtola, Riitta Ollila, Sirkku Seppänen, Eeva Mäki 2015

2 SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI Sisältö SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Hyvä potku Hyvä Potku -työryhmä Lähtötilanne ja ongelmat Tavoitteet Mittaukset Kehittämistoimenpiteet Tulokset Kehittämistyön jatko

3 1. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi Yhdessä vastuulliseen hyvinvointiin - pidämme huolta itsestämme ja toisistamme Sosiaali- ja terveyspiiri Helmeen kuuluvat Haapaveden kaupunki ja Siikalatvan- ja Pyhännän kunnat. Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi on osa perusturvaosastoa. Haapaveden kaupunki vastaa toiminnasta ja asioista päättää kuntien yhteinen perusturvalautakunta, jossa sopijakunnista on yksi edustaja jokaista alkavaa 2000 asukasta kohti. Neuvottelukunta ohjaa strategisia linjauksia, neuvottelukunnassa on kolme jäsentä jokaisesta kunnasta. Haapavesi, Siikalatva ja Pyhäntä allekirjoittivat sopimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Terveyspalvelualueen nimi muuttui silloin Sosiaali- ja terveyspiiri Helmeksi. Haapaveden kaupunki vastaa palvelujen tuottamisesta isäntäkuntaperiaatteen mukaisesti. Muista kunnista poiketen Pyhännän kunta ostaa terveyspalvelujen lisäksi Haapavedeltä vain tietyt sosiaalipalvelut. Haapaveden kaupungin asukasmäärä on noin Siikalatvan kunta on muodostettu entisistä Rantsilan, Pulkkilan, Kestilän ja Piippolan kunnista. Kunnan nykyinen asukasluku on noin Pyhännän kunnassa asukkaita on noin Ikäjakauma Siikalatvan kunnassa on vanhusvoittoinen, Haapavedellä ja Pyhännällä lapsia, nuoria ja työikäistä väkeä on vanhusväestöä enemmän. Terveyspiirin alueella on neljä terveyskeskusta joissa toimii lääkärin- ja sairaanhoitajan vastaanotto, neuvola, fysioterapia ja terapiakeskus. Haapaveden ja Pulkkilan vastaanotoilla toimii röntgen ja laboratorio toiminnasta vastaa Nordlab. Vuoden vaihteessa 2015 Piippolan terveysasema sulkeutui ja Kestilän terveysaseman muuttui hyvinvointipisteeksi, jossa on hoitajan vastaanotto, laboratorio sekä neuvola, lääkäripalveluja ei ole. Haapavedellä ja Pulkkilassa on vuodeosastot ja näissä toimipisteissä toimii myös virka-aikainen päivystys. 2. Hyvä potku PotKu = Potilas kuljettajan paikalle. Hyvä Potku -hanke jatkaa aikaisempien KASTE - hankkeiden, Hyvä Vastaanotto ja Potku hankkeiden, Suomeen tuomien menetelmien juurruttamista suomalaiseen terveydenhuoltoon. Lähdimme Hyvä Potku hankkeeseen mukaan keväällä Tavoitteena oli saada kehitettyä vastaanottojen toimintaa, pystyä tuottamaan asiakkaille parempaa palvelua. Hyvä Potku hankkeen myötä saimme selvitettyä kysynnän ja lääkäreiden ajankäytön ja sen mihinkä meidän täytyy lisätä resursseja. 3

4 3. Hyvä Potku -työryhmä Hyvä potku työryhmään kuului Haapavedeltä johtavalääkäri Anne Niemelä, sairaanhoitaja Riitta Ollila, lähihoitaja Niina Lehtola ja terveydenhoitaja Sirkku Seppänen. Siikalatvalta ja Pyhännältä hankkeessa oli mukana lääkärit Jouni Haataja ja Maria Matikainen ja sairaanhoitajat Taru Orava ja Eeva Mäki. Ryhmään oli koottu henkilöitä kaikista alueen terveyskeskuksista niin, että tulisi mahdollisimman laaja näkemys eri vastaanottojen toiminnoista ja saataisiin helposti vietyä Potku projektista tulevaa tietoa ja muutosehdotuksia kaikkiin yksiköihin. Koko ryhmä pystyi kokoontumaan projektin aikana vain kerran, mutta pienemmissä ryhmissä tapaamisia oli Haapavedellä pääsääntöisesti viikon välein, Siikalatvalla harvemmin. 4. Lähtötilanne ja ongelmat Lähtötilanne syksyllä 2014 oli lääkärin vastaanotolle pääsyn suhteen alueellamme hyvä. Alkumittauksissa T3 oli 13. Lääkäritilanne oli ollut koko edeltävän kesän hyvä. Jokaisessa terveyskeskuksessa oli ollut lääkäreiden palveluja hyvin saatavilla. Kiirevastaanotto eli kiirvo aikoja oli myös ollut hyvin tarjolla ja päivystys oli toiminut joustavasti. Puhelimeen vastattavuus meidän alueella on ollut hyvä. Takaisinsoitto järjestelmän Teleq:n avulla pystymme saamaan kaikkiin vastaanotolle soittaneisiin asiakkaisiin yhteyden saman päivän aikana. Ongelmana Helmen alueella on ollut lääkärikapasiteetin vaihtelu, joka vaikuttaa sekä kiireettömien aikojen, että kiirvo aikojen saatavuuteen. Syksyn aikana henkilökunta piti palkattomia päiviä jotka myös vaikutti kysyntään. Yksi asia mikä nousi myös esille, oli lääkäreiden konsultointiaikojen puute sekä asiakkaiden huono valmistelu ennen lääkärin vastaanotolle tuloa. 5. Tavoitteet Tavoitteena meillä oli pitää T3 < 14, sekä taata asiakkaiden pääsy kiirevastaanottoajalle 1-3 vrk:n sisällä ja päivystykseen saman päivän aikana. Tavoitteena oli myös saada toimiva konsultointi sekä yhteistyön lisääminen niin kaikkien Helmen alueen terveyskeskusten kuin muiden yhteistyökumppaneidenkin kesken. Tavoitteena oli saada yhtenäiset ajanvarausrutiinit ja järjestelmät sekä yhtenäistää pelisääntöjä ja käytäntöjä. Tavoitteena oli myös saada hoitohenkilökunnalle ohjeet kuinka asiakkaat valmistellaan ennen lääkärinvastaanotolle tuloa. Tietenkin yksi tärkeä asia on osaamisen hyödyntäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen. 4

5 6. Mittaukset Työajan seurantaa tehtiin syksyllä 2014 viikoilla ja keväällä 2015 viikoilla Kysyntää seurattiin samoilla viikoilla. T3:sta on seurattu viikoittain. Fiiliskysely tehtiin henkilökunnalle syksyllä 2014 viikolla 39 ja keväällä 2014 viikolla 13. Reppu = "Ryggsäck" Antal pat. som finns på väntelista 0 Pot Kutsulista = Bevakningslista Antal pat. som finns på bevakningslista 0 Pot Ohjaukset muualle = Hänvisningar Pat ei ole antaa päivystysaikaa 4 ei ole antaa lvo aikaa 8 ei ota vastaan tarjottua aikaa 10 työterveyshuolto 6 Yhteensä = Total 28 Merarbete Pat Antal perui under mätperioden 5 Antal eitull under mätperioden 8 Total 13 Tredje tillgängliga tiden Dagar Medianvärdet 0 KAPACITET Aktivitet Plan. Utfall Aktiviteter - mottagning lääkärinvastaanotto päivystys kiirevastaanotto puhelin Summa TOM 0 0 5

6 Aktiviteter patientrelatierade toimisto, tasaus resepti konsultaatio Summa Syksyn 2014 mittaustulokset olivat hyvät, sillä kysyntään pystyttiin pääsääntöisesti vastaamaan. Kiirevastaanottoaikojen tarpeellisuus alkuviikolle tuli selkeästi esille ja se, että puhelinaikoihin meni suhteettoman paljon aikaa. Kymmenen minuutin puhelinaika venyi huomattavasti pidemmäksi. Konsultoitavan lääkärin tarve nousi myös esille. 7. Kehittämistoimenpiteet Mittaustulosten perusteella lisättiin maanantaipäiville enemmän kiirevastaanotto eli kiirvo aikoja. Ajanvarauskirjoja muuttamalla saimme neuvolapäiviä siirrettyä maanantailta muille päiville ja siten lisättyä kiirevastaanottoaikoja tilalle. Puhelinajoista luovuttiin kokonaan. Lääkärit voivat tarvittaessa itse antaa asiakkaille puhelinajan. Jokaiselle päivälle saatiin konsultoitava lääkäri, konsultointiaikoja on sekä Haapavedellä että Siikalatvalla. Konsultointiajat yhdistettiin ensin aluksi reseptien uusinta-ajan kanssa yhteen, mutta se huomattiin huonoksi ratkaisuksi ja ajat laitettiin erikseen. Konsultointiajat ovat helpottaneet asiakkaidenhoidon joustavuutta. Konsultointiaikoja ovat voineet hyödyntää myös neuvoloiden, palvelukeskusten ja kotipalvelun henkilökunta. Lääkäreiden ja hoitajien työn helpottamiseksi on päivitetty esimerkiksi henkilökunnan yhteystietoja ja sitä keneen missäkin tilanteessa voi olla yhteydessä. Henkilökunnalle on tehty ohjeistuksia helpottamaan potilasohjausta ja potilaiden valmistelua ennen vastaanottoa. Samoin on tehty ohjeet laboratoriolähetteiden tekemiseen pitkäaikaissairaiden hoidossa. Ohjeistuksia tehtiin myös asiakkaille omahoidon seurantaan ennen lääkärinvastaanotolle tuloa. 8. Tulokset Hyvä potku hankkeen alkaessa T3 oli hyvällä tasolla. Syksyn aikana pidimme palkattomia vapaita jotka muiden pitkien vapaiden kanssa vähensivät meidän kiireettömien aikojen määrää. Talven aikana meillä on ollut lääkärivajetta mikä näkyy heti vapaiden lääkärinaikojen saannissa sekä kiirevastaanotto aikojen määrässä. Nyt T3:n on 6

7 mittaamattomissa muiden lääkäreiden osalta, mutta Pyhännän lääkärin kohdalla T3 on ollut 19. Yhteistyökuvioita on aloitettu toteuttamaan mm. kehittämisiltapäivän muodossa neuvolan henkilökunnan kanssa. Kehittämisiltapäivään osallistuivat lääkärit, vastaanottojen lähi- ja sairaanhoitajat sekä terveydenhoitajat. Iltapäivän aikana kävimme läpi vastaanottojen toimintaa sekä hoitosuunnitelmien tekemistä. Hoitosuunnitelmia on aloitettu pikkuhiljaa tekemään. Terveydenhoitajat, jotka tekevät hoitotyötä pitkäaikaissairaiden kanssa tekevät hoitosuunnitelmia, samoin reuma- ja astmahoitajat. Päivystyksessä hoitajat pyrkivät päivittämään lääkelistat ajantasalle. Henkilökunnalle tehty fiiliskysely niin syksyllä kuin keväälläkin antoi tietoa siitä, että henkilökunta on väsynyt moniin erilaisiin muutoksiin, joita on nyt lyhyellä ajalla tullut paljon. Hoitohenkilökunnassa on ollut myös vajetta sairaus- ja vuosilomien vuoksi, mikä on aiheuttanut paineita hyvän asiakaspalvelun toteuttamisessa. Erilaiset muutokset teettävät paljon työtä. Syksyn 2014 aikana laboratoriotoiminta siirtyi Nordlabin alaiseksi, muutoksen myötä vastaanoton hoitohenkilökunnalle siirtyi töitä joita laboratorion henkilökunta oli ennen hoitanut. Samoin toinen röntgen on ollut kiinni alkuvuoden, mikä on aiheuttanut ongelmia asiakkaiden aikojen saannin suhteen ja lisännyt kustannuksia, kun asiakkaita on jouduttu ohjaamaan kuvauksiin muualle. Nämä kaikki vaikuttavat työmotivaatioon, jaksamiseen ja fiiliksiin tehdä töitä. 9. Kehittämistyön jatko Ajanvarauskirjoja muokataan edelleen tarpeen mukaan, apuna käytetään älyexel ohjelmaa. Sairaanhoitajille on tarkoitus tehdä työajan ja kysynnän seuranta syksyllä T3:sta seurataan edelleen. Yhteistyön kehittämistä jatketaan muiden yksiköiden kanssa. Hoitosuunnitelmien tekemisestä on ollut palaveri neuvolan henkilökunnan kanssa, yhteistyötä ja suunnittelua jatketaan edelleen. Yhteistyön kehittämistä myös palvelukeskusten ja kotipalvelun kanssa täytyy suunnitella. 7