Kehitysvammaisten lasten ja nuorten oppilashuolto

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Asianro 292/12.01/ Kehitysvammaisten lasten ja nuorten oppilashuolto Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila : Friisilän ja Tahvio-Tikanmaan koulujen oppilashuoltoryhmät ja luokkamuotoisen erityisopetuksen opettajat ovat laatineet sivistyslautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenille oheisen liitteen kirjeen, jonka ovat allekirjoittaneet rehtorit Seppo Ryösä ja Sari Aaltonen sekä Riitta Jääskeläinen, Liisa Risku ja Hanna-Mari Lehtonen. Kirjeessä tuodaan esille oppilashuollon palveluiden neljä puutetta Raision kaupungin kehitysvammaisten lasten ja nuorten kohdalla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan toimialaan kohdistuu puutteista lääkäripalveluiden vähäisyys, kouluterveydenhoitajan palvelujen kohdentuminen ja lastensuojelun tukitoimien kohdentuminen. Päätösehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää pyytää selvitykset kirjeessä mainituista puutteista oman toimialansa osalta jatkokäsittelyn pohjaksi. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Koululääkäri- ja kouluterveydenhoitajapalveluiden kohdentuminen Ylihoitaja Tuula Huumonen ja ylilääkäri Päivi Kokkila : Kouluterveydenhuollon tehtävät jakautuvat yksilö- ja yhteisötason toimiin, joista oppilashuoltotyö on yhteisötason toimintaa. Terveydenhoitaja ja lääkäri osallistuvat oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraamiseen, arviointiin ja edistämiseen sekä oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa.

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (2) Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan kunnan tehtävänä on järjestää koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien peruskoulujen, lukioiden, ammatillista peruskoulutusta antavien oppilaitosten sekä korkeakoulujen opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Terveydenhuoltolaki edellyttää myös oppilaiden erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhaista tunnistamista sekä oppilaiden tukemista ja tarvittaviin jatkotutkimuksiin tai hoitoon ohjaamista. Kouluterveydenhuollon henkilöstöä mitoitettaessa tulisi Stakesin oppaan (2002) mukaan ottaa huomioon kaikki keskeiset tehtäväalueet, jotka ovat uuden terveydenhuoltolain (1326/2010) myötä edelleen laajentuneet merkittävästi ja jotka painottuvat entistä enemmän yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Oppilaskohtaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, terveydenhoidon ja sairaanhoidon lisäksi kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri tarvitsevat aikaa terveyskasvatukseen. He tarvitsevat aikaa myös koulun työolojen valvontaan, yhteistyöhön kouluyhteisön kehittämisessä, täydennyskoulutukseen osallistumiseen sekä kouluterveydenhuollon kehittämiseen ja arviointiin. Palvelujen laadun ja riittävyyden arviointi vaatii aikaa. Riittävästi aikaa tarvitaan säännölliseen yhteistyöhön oppilaiden, perheiden, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön sekä sosiaalitoimen, terveyskeskuksen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Stakesin oppaassa suositellaan kouluterveydenhuollon keskimääräiseksi henkilöstötarpeeksi kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohden 600 oppilasta ja korkeintaan 700 oppilasta. Suosituksen mukaan 140 oppilasta viikkotyöpäivää kohden on sopiva silloin, kun kouluissa on riittävästi muuta oppilashuoltohenkilöstöä, koululääkäri pystyy käymään säännöllisesti sovittuina päivinä koululla ja kouluterveydenhoitajat ovat perehtyneet tehtäviinsä ja toteuttavat valtakunnallisesti suositeltavia työtapoja. Koululääkärillä puolestaan tulisi olla vähintään yksi viikkotyöpäivä noin 500 oppilasta kohti. Koululääkärin toimiessa kokopäiväisesti kouluterveydenhuollossa ja vastatessa osittain myös oppilaiden sairaanhoidosta voi oppilasmäärä olla noin 2100 oppilasta. Oppilaiden terveystarkastuksiin kuuluu peruskoulun aikana kolme laajaalaista terveystarkastusta, johon osallistuvat sekä lääkäri että terveydenhoitaja. Lääkäri tekee tarvittaessa kohdennettuja terveystarkastuksia riskiryhmiin kuuluville. Laaja-alainen terveystarkastus tehdään lapsen tullessa kouluun luokalla, murrosiän alkaessa luokalla (11 12-vuotiaalle) ja toisen asteen koulutukseen ja/tai työelämään valmistautuessa 8. luokalla (14- vuotiaalle). Terveydenhoitajat tekevät lisäksi kouluterveydenhuollon laatusuositusten mukaiset terveystarkastukset vuosittain. Tahvio-Tikanmaan kouluissa on yhteensä 187 oppilasta, joista noin 3 % on tuen tarpeessa (6 erityisoppilasta). Oppilaat käyvät ennen lääkärin tarkastusta terveydenhoitajan vastaanotolla. Kaikki tarkastukset tehdään yksilöllisesti ja niihin varataan aikaa minuuttia tarpeesta riippuen. Kehitysvammaisille oppilaille lääkärin vastaanotolle on varattu yksi tunti laajaa terveystarkastusta varten. Tahvio-Tikanmaalla kokoontuu oppilashuoltotyöryhmä kerran kahdes-

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (3) sa viikossa. Oppilastyöryhmään kuuluvat erityisopettaja, rehtori, koulupsykologi, tarvittaessa terveydenhoitaja ja resurssiopettaja tai luokanopettaja. Terveydenhoitaja ottaa tarvittaessa yhteyttä koululääkäriin, mikäli esille tulee lääkäriä koskevia asioita. Terveydenhoitaja tai psykologi tekee tarvittaessa oppilaasta lähetteen TYKS:iin tai kehitysneuvolaan, jos oppilaalla on ongelmia. Kehitysneuvolassa koululääkäri tekee oppilaalle tarvittavat lausunnot ja diagnoosit. Friisilän koulussa on 270 oppilasta, joista 20 % on tuen tarpeessa olevia lapsia. Harjaantumisluokan kehitysvammaisia oppilaita on 16 oppilasta, D-luokan (kielenkehityksen erityisvaikeus, esim. dysfasia) oppilaita on 26 kappaletta ja S2 opetuksessa (oppilaalla jokin muu äidinkieli kuin suomi, maahanmuuttajat) 42 kappaletta. Pidennetty 11-vuotinen oppivelvollisuus on 26 oppilaalla, erityisen tuen päätös 44 oppilaalla ja tehostettu tuki 20 oppilaalla. Harjaantumisluokan oppilaat opiskelevat luokkamuotoisessa erityisopetuksessa. Muut erityisoppilaat opiskelevat integroidusti perusopetusryhmässä. Oppilaat käyvät ennen lääkärintarkastusta terveydenhoitajan vastaanotolla. Kaikki tarkastukset tehdään yksilöllisesti, ja niihin vartaan aikaa minuuttia tarpeesta riippuen. Myös Friisilän koulussa kehitysvammaisille oppilaalle on varattu yksi tunti lääkärin vastaanotolle laajaa terveystarkastusta varten. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa lukuvuoden aikana. Koululääkäri osallistuu oppilashuoltotyöryhmään. Harjaantumisluokan oppilaiden oppilashuoltoryhmä on kokoontunut ainoastaan kerran lukuvuodessa, ensimmäisen kerran viime vuonna. Erityiskoulun ja -luokan oppilaat tarvitsevat noin kolme kertaa keskimääräistä enemmän aikaa kouluterveydenhoitajalta ja koululääkäriltä ja tämä on voitu tarjota. Nykytilanteessa koululääkärien resurssit eivät riitä lääkäripalvelujen lisäämiseen kouluissa tätä enemmäksi. Tikanmaan koulussa koululääkärin ei ole mahdollista laajentaa työtään oppilashuoltoon. Terveydenhoitajan työpanosta kouluilla ei ole mahdollista lisätä nykyisillä resursseilla. Sen sijaan toiminta, jossa terveydenhoitaja/ psykologi tekee oppilaasta lähetteen kehitysneuvolaan koululääkärin tutkittavaksi, on muodostunut toimivaksi järjestelmäksi oppilaan ongelmien selvittämisessä. Tätä toimintaa on hyvä jatkaa edelleen. Yhteenvetona voidaan todeta, että lääkäri- ja terveydenhoitajapalvelut on järjestetty terveydenhuoltolain ja neuvola-asetuksen mukaisesti siten, että erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten tarkastuksiin käytetään aikaa muita oppilaita enemmän. Mikäli erityinen tarve havaitaan, lapsi tai nuori lähetetään lisäselvityksiin. Lastensuojelun tukitoimien kohdentuminen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru : Kun perhepalveluyksikköön tulee lastensuojeluilmoitus tai pyyntö lastensuojelutarpeen selvittämiseksi, sosiaalityöntekijät laativat lastensuojelutarpeen sel-

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (4) vityksen. Selvitys määrittää lapsen lastensuojelutarpeen ja sitä kautta lapsen ja hänen perheensä mahdollisesti tarvitsemat avohuollon tukitoimet. Kehitysvammaisen lapsen kohdalla toimitaan aivan samoin. Kehitysvammaisuus itsessään ei ole lastensuojelutarvetta aiheuttava tekijä, eikä kehitysvammaisen lapsen vanhempien vanhemmuudessa ole välttämättä sellaisia puutteita, joita lastensuojelun tulisi huomioida. Raisiossa kehitysvammaisilla lapsilla ja heidän perheillään on erittäin hyvät palvelut käytettävissään kehitysvammahuollon taholta. Lastensuojelu saattaa käyttää kehitysvammahuollon palvelua, kuten esim. perhetyötä, lastensuojelun avohuollon tukitoimena. Tästä ja muista yhteistyökäytännöistä lastensuojelun ja kehitysvammahuollon kesken sovitaan tarvittaessa säännöllisesti. Kehitysvammahuollon ja lastensuojelun välinen yhteistyö lasten ja perheiden tukemisessa on Raisiossa erittäin hyvin toimivaa, joustavaa ja lapsen tarpeista lähtevää. Yhteistyöllä pyritään varmistamaan lasten ja perheiden tuki sekä välttämään päällekkäistä työtä. Oheismateriaali 1 Kehitysvammaisten oppilashuolto Päätösehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta merkitsee annetun selvityksen tiedokseen sekä antaa vastauksen esitettyjen asioiden osalta kirjeen lähettäjille. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi rehtori Seppo Ryösä rehtori Sari Aaltonen

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (5)