Kuntoutumisen tukemisen työssäoppiminen

Transkriptio

1 Kuntoutumisen tukemisen työssäoppiminen Marja Huuki hoitotyön opettaja Pirjo Manninen hoitotyön opettaja Katja Koski hoitotyön opettaja Minna Nieminen palveluesimies Johanna Järvenpää lähihoitaja

2 Kevät 2015 käytännön toteutus Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa Niva Onni, Nivala Kotikeskus, Mäntykoti, Nivala Kotikartano 4, Tulolantupa, Ylivieska Opiskelijoita Nivalassa 7 ja Ylivieskassa 10 Lisäksi yksittäisiä opiskelijoita oli Kalajoella, Pihtiputaalla, Reisjärvellä, Haapajärvellä ja Sievissä

3 Teorian integrointi käytäntöön Kuntoutumisen työssäoppimisjakso toteutettiin samalla tavalla kuin hoito- ja huolenpidon jaksolla eli opiskelijat perehtyivät koulussa alkuviikon päivinä viikon aiheeseen. Sen jälkeen opiskelijat perehtyivät aiheeseen käytännössä. Perehtymispäiviä oli kerran viikossa keskiviikkoisin yhteensä seitsemän viikon ajan. Opiskelijoilla oli jokaiselle yksittäiselle päivälle jokin toiminnallinen tehtävä: - Viriketuokion järjestäminen - Elämänkaarihaastattelu - Fyysistä toimintakykyä kuvaava testi - Ravitsemukseen liittyvä tehtävä

4 Teorian integrointi käytäntöön Perehtyspäivien jälkeen alkoi viiden viikon työssäoppimisjakso, joka toteutui viikoilla Yksikössä he vastasivat noin 8-9 asukkaan kokonaisvaltaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Opiskelijat tekivät kaksivuorotyötä ja vastasivat asukkaista itsenäisesti Ohjaajat pysyttelivät taustalla ja puuttuivat tarvittaessa opiskelijoiden työhön Ammattiosaamisen näyttö toteutettiin jatkuvana näyttönä

5 Kuntouttava hoitotyö käytännössä Opiskelijat hyödynsivät yksittäisten päivien tehtäviä työssäoppimisjaksolla. Opiskelijat laativat yhdelle omalle asukkaalle toimintakykyä ylläpitävän suunnitelman, jota he toteuttivat asukkaan kanssa päivittäisten toimintojen yhteydessä. Jakson tavoitteena oli, että opiskelijat oppivat käyttämään erilaisia siirtymisen apuvälineitä, oppivat erilaisia kuntouttamisen keinoja ja ymmärtävät kuntouttamisen hyödyt asukkaan jokapäiväisessä toimintakyvyssä.

6 Muutokset hankkeen aikana Kuntoutumisen tukemisen jakson oli tarkoitus toteutua kokonaisuudessaan Niva-Onnissa, mutta käytännön toteutus ei mennyt suunnitelmien mukaan Perehdytyksessä ja ohjauksessa ei ollut selkeää vastuunjakoa ja opiskelijat kokivat tarvitsevansa parempaa perehdytystä ja ohjausta kuntouttavaan työhön. Opiskelijoiden oppimisen turvaamiseksi heidät päätettiin siirtää työssäoppimisjaksolle Kotikeskukseen, koska työyksikkö oli jo tuttu hohu-jaksolta syksyltä Työssäoppimisjakson siirtyminen Kotikeskukseen toteutui sujuvasti lyhyellä varoitusajalla, koska henkilökunta oli perehtynyt vastuuta ottamalla opit- malliin eikä perehdyttämiseen tarvittu erikseen aikaa.

7 Kehitettävää Samat opettajat koko jakson ajan / selkeä työnjako Enemmän yhteistä suunnitteluaikaa teoriaopettajien ja työssäoppimista ohjaavien opettajien kanssa. Työyksikössä hoitajien kiinnitettävä enemmän huomiota ergonomisten työasentojen ohjaamiseen sekä työturvallisuuteen liittyvien asioiden tarkempaan perehdyttämiseen

8 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala Lastentarhanopettaja Jenna Korkiakoski, Joukahaisen päiväkoti Sirpa Latvakoski, lehtori YSO Päivi Kukkonen lehtori YSO

9 Päiväkodin Voo toteutus Joukahaisen päiväkodissa, Vellamoiden ryhmässä, 4-5-vuotiaiden lasten (Mustikat) pienryhmässä Ennen opiskelijoiden työssäoppimisjaksoa pidettiin alkupalaveri päiväkodin johtajan, hankkeeseen osallistuvien työntekijöiden, opiskelijoiden opettajien sekä opiskelijoiden kanssa, jossa käytiin läpi hanketta ja siihen liittyviä asioita

10 Päiväkodin Voo toteutus Ensimmäinen viikko opiskelijoilla oli perehdytystä, jossa he seurasivat työssäoppimisohjaajansa eli Mustikat-pienryhmän vastuuaikuisen lto Jenna Korkiakosken työskentelyä. Heidät myös perehdytettiin tiimiin ja talon tapaan toimia. S euraavilla viikoilla opiskelijat harjoittelivat ottamaan vastuuta pienryhmästä työpaikkaohjaajan pysytellessä taka-alalla ja lähinnä seuratessa toimintaa. Opiskelijat muodostivat tavallaan oman tiimin, jossa he toimivat yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Opiskelijoiden työvuorot oli jaettu aamu-, väli- ja iltavuoroihin ja he toteuttivat näihin vuoroihin liittyviä tehtäviä

11 Päiväkodin Voo toteutus Opiskelijat ja työpaikkaohjaaja suunnittelivat yhdessä pedagogisen toiminnan rungon ryhmään, ja opiskelijat toteuttivat sen käytännössä. Opiskelijat myös osallistuivat vuorollaan viikkopalaveriin ja tiimipalavereihin Opiskelijoille oli varattu jonkin verran keskinäistä keskustelu- ja suunnitteluaikaa päiväkodissa. Tutkintosuoritusten aikana kokoonpano pienryhmässä muuttui ryhmän vastuuaikuisen Jenna Korkiakosken siirtyessä toiseen pienryhmään, sillä arvioijaksi tuli lto Marjo Suoranta.

12 HYVIÄ PUOLIA HANKKEESSA (päiväkoti) Opiskelijoiden tulee ottaa kokonaisvaltaisesti vastuuta arjesta. He ottavat vastuun pedagogisen toiminnan ohjaamisesta, siirtymätilanteista, ruokailun sujumisesta, lepohetkellä rauhoittumisesta, aikatauluttamisesta ja yleensäkin arjen sujumisesta. Heiltä vaaditaan paljon enemmän, mutta sen myötä he oppivatkin enemmän ja he lähestulkoon saavat kokea, millaista työelämässä oikeasti on. Opiskelijat ovat valmiimpia työelämään, sillä he saavat realistisemman käsityksen työstään hankkeen myötä. Opiskelijat saavat ohjauskokemusta (ja mahdollisesti materiaalia) paljon enemmän, joten työelämään tullessaan heidän ei tarvitse lähteä tyhjältä pöydältä. Ideana Vastuuta ottamalla opit-hanke on mielestäni erittäin hyvä

13 KEHITETTÄVIÄ PUOLIA HANKKEESSA (päiväkoti) Kolme opiskelijaa pienryhmässä on liian paljon, kaksi olisi hyvä määrä. Opiskelijoita tulisi perehdyttää enemmän hankkeen ideaan ennen työssäoppimisjaksoa. Perehdytysjakso päiväkodissa saisi olla pidempi, viikko on liian lyhyt aika sisäistää pienryhmän toimintamallit. Lisäksi vastuun asteittainen lisääminen olisi kohdallaan, sillä nyt hankkeessa opiskelijat joutuivat viikon jälkeen täysin tositoimiin, ja tämä on todella paljon opiskelijoilta vaadittu.

14 KEHITETTÄVIÄ PUOLIA HANKKEESSA (päiväkoti) Kuusi viikkoa Vastuuta ottamalla opit-hankkeen työssäoppimisjaksolle on melko lyhyt aika. Opiskelijoiden olisi hyvä tehdä koulussa näyttösuunnitelma, mahdollisesti yhteinen, sillä he toimivat ja näyttävät osaamisensa tiiminä. Lisäksi näyttöviikon organisointia tulee miettiä hyvissä ajoin etukäteen, sillä opiskelijat eivät välttämättä voi aloittaa samaan aikaan näyttöviikkoa esimerkiksi sairastumisen ja siitä johtuvien korvauspäivien vuoksi. Koska hankkeessa on ideana saada vertaistukea ja jakaa kokemuksia ja mielipiteitä muiden harjoittelijoiden kanssa, olisi tärkeää olla esimerkiksi tietty tuntimäärä viikossa, jolloin opiskelijat saavat keskustella ja miettiä ryhmän toimintaa. Vaikka suunnittelu ja suunnitteluaika ei lastenhoitajien työnkuvaan kuulu, sovimme alkukeskusteluissa jo, että opiskelijat toteuttavat erilaiset tuokiot ja sitä myötä heidän tuli myös suunnitella ne. Sen vuoksi hankkeemme aikana opiskelijoilla oli myös suunnitteluaikaa.