LOPEN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v

Transkriptio

1 LOPEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v LUONNOS Tomi Ranta ProAgria Etelä-Suomi/Hämeen kalatalouskeskus

2 Sisällysluettelo Perustieto-osa A Johdanto Yleiskuvaus ja vesien omistus Vedenlaatu Velvoitetarkkailut Istutukset Järvet Kaartjärvi-Kaartjoki-Torho-Lairo- Valajärvi Kaartjärvi Kaartjoki Torho Lairo Valajärvi Vähä-Melkutin-Iso-Melkutin-Yli-Mylly-Ali-Mylly-Taipaleenjärvi-Alimmainen Kivijärvi-Lehmälammi-Keritty-Haaralammi-Myllylammi-Rautajoki-Punelia-Jokilanjoki-Sakara-Ollinjoki- Teväntö-Kuuslammi-Hunsalanjoki (Iso-Malva, Sorsamo, Sääksjärvi, Pilkutin Laihua) Kivijärvi Lehmälammi Keritty Haaralammi Rautajoki Punelia Ollinjoki Sakara Teväntö Kuuslammi Hunsalanjoki Sorsamo Sääksjärvi Iso-Malva Laihua Pilkutin Hankalammit-Hirsijärvi-Saarijärvi Hankalammit Hirsijärvi Saarijärvi Särkijärvi- Loppijärvi-Nummistenjoki-Kesijärvi (Ojajärvi, Ojajoki Erävisjärvi) Särkijärvi Loppijärvi Nummistenjoki Kesijärvi Ojajärvi Ojajoki Erävisjärvi Hirvijärvi Pääjärvi Keihäsjärvi

3 7. Ammattikalastus Yhtenäislupa-alueet Kalastusmatkailu Kalastuksen valvonta Suunnitelma osa B Yleiset tavoitteet Kalastuksen järjestäminen Edunvalvonta Vesistöjen hoitosuositukset Kaartjärvi-Kaartjoki-Torho-Lairo-Valajärvi Kaartjärvi Kaartjoki Torho Lairo Valajärvi Vähä-Melkutin-Iso-Melkutin-Yli-Mylly-Taipaleenjärvi-Alimmainen Kivijärvi-Lehmäjärvi-Keritty-Haaralammi-Myllylammi-Rautajoki-Punelia-Sakara-Ollinjoki-Teväntö- Kuuslammi-Hunsalanjoki ((Iso-Malva, Sorsamo, Sääksjärvi, Pilkutin Laihua) Kivijärvi Lehmälammi Keritty Haaralammi Rautajoki Punelia Ollinjoki Sakara Teväntö Kuuslammi Hunsalanjoki Sorsamo Sääksjärvi Iso-Malva Laihua Pilkutin Hankalammit-Hirsijärvi-Saarijärvi Hankalammit Hirsijärvi Saarijärvi Särkijärvi- Loppijärvi-Nummistenjoki-Kesijärvi (Ojajärvi-Ojajoki- Erävisjärvi) Särkijärvi Loppijärvi Nummistenjoki ja sen sivuhaarat (Ojajoki) Kesijärvi Ojajärvi Erävisjärvi Hirvijärvi Pääjärvi Keihäsjärvi Kalojen alamitat ja alamittaisten kalojen vapauttaminen Kalastuksen säätelyn perusteet Yleistä kalastuksen säätelystä Solmuvälirajoitukset

4 16.3 Alamittapäätökset Pyyntialueiden rauhoitukset Pyydysyksiköinti Hoitotoimenpiteiden seuranta Kirjanpitokalastus Sähkökoekalastukset Koeverkkokalastukset Istutustauot ja kuhan suomunäytteet kasvu ja luontainen lisääntyminen Siikanäytteet Näytteenotto-ohjeet Virtavesikunnostukset Kalastusalue virtavesien kunnostajana Kunnostushankkeen eri vaiheet Kartoitukset Kunnostussuunnitelmat Varsinaiset kunnostukset Hoitokalastukset Ravintoketjukunnostus Ravintoketjukunnostuksen suunnittelu ja esiselvitykset Tehokalastuksen toteutus Ravustus ja rapujen istutukset Ohjeet ravustuksen järjestämiseen Rapujen istutussuositukset Ankeriaan palauttaminen Lopen kalastusalueen vesiin sekä istutussuositukset Istutussuositukset Siika Kuha Taimen Taimenen istutukset järviin Järvitaimen istutukset virtavesiin Mäti-istutukset v taimenet Hauki Karppi Ammattikalastus Kalastusmatkailu Kalastuksen valvonta Vedenlaadun ja virkistysarvon parantaminen Kosteikot Vesikasvien niitot Suojavyöhykkeet Ruoppaukset Tiedottaminen Kalastusalueen tehtävälista Kiitokset Viitteet Liitteet Liite 1. Vedenlaatutietojen tulkitsemisohjeet Liite 2. Järvien perustietotaulukot

5 Perustieto-osa A 1. Johdanto Edellinen Lopen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman on peräisin niinkin kaukaa kuin v Kalastusalueen hallitus teki päätöksen käyttö- ja hoitosuunnitelman uusimisesta syksyllä Suunnitelma päätettiin tilata Hämeen kalatalouskeskuksesta. Ensimmäisessä vaiheessa pidettiin aloituspalaveri suunnitelman tekijän sekä kalastusalueen hallituksen nimeämän toimikunnan kesken, jossa määriteltiin suunnitelman tavoitteet. Koska edellisestä suunnitelmasta on aikaa paljon, päätettiin suunnitelmassa laajemmin kertoa nykytilan kuvaus ja vesistöissä tehdyt hoitotoimenpiteet. Nykytilasta pidettiin seuraava yleisötilaisuus vesialueiden omistajille Lopen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymisen aikoihin on meneillään kalastuslain kokonaisuudistus, joka varmasti tuo muutoksia esim. säätelypäätöksiin ja kalavesien hoitoon. Suunnitelmassa on pyritty ottamaa nämä mahdolliset muutokset huomioon, mutta ne selviävät lopullisen lakiuudistuksen myötä. Suunnitelmaa toteuttaessa täytyy kalastusalueen ja vesialueiden omistajien ottaa huomioon tulevat muutokset. Suunnitelma tulee täydentymään myöhemmin rapukantojen osalta omalla käyttö- ja hoitosuunnitelmalla. Tämän suunnitelman tarkoituksena on antaa Lopen kalastusalueen järville ja virtavesille vuosittaiset vesistökohtaiset suositus- ja toimenpide-ehdotukset. Vesistöt on pyritty esittämään suurempina kokonaisuuksina ja valuma-alueen pienemmätkin järvet on sitä kautta käsitelty suunnitelmassa. Tämän lisäksi alueella on runsaasti ulkopuolelle jääneitä järviä ja puroja, joihin suunnitelmassa esitettyjä suosituksia voidaan soveltaa. Lisäksi on annettu yleiset ohjeet seurannoista ja niiden toteuttamisesta sekä yleiset istutussuositukset. Tavoitteena on turvata kalojen luontaista lisääntymistä ja suunnitella erilaiset säätelytoimet siten, että myös eri lajien kalastus pystyttäisiin järkevästi toteuttamaan. Myös virtavesiin on aikaisempaa enemmän kiinnitetty huomiota. 2. Yleiskuvaus ja vesien omistus Lopen kalastusalueen pinta-ala on n hehtaaria. Vesialueet sijaitsevat Lopen, Janakkalan, Hämeenlinnan ja Tammelan kunnissa sekä Riihimäen kaupungissa. Kuvassa 1. on esitetty kalastusalueen rajat. Pinta-alaltaan merkittävimpiä ovat Kaartjärvi, Keritty, Punelia, Sakara, Loppijärvi, Ojajärvi, Kesijärvi sekä Hirvijärvi. Suunnitelmassa tarkemmin käsitellyt vesistöt näkyvät erillisissä tarkemmissa kartoissa vesistöt kappaleissa. Lopen kalastusalueen vesien omistus jakautuu 88 osaa. Näistä 66 on osakaskuntia ja loput yksityisiä vesialueita. Osakaskunnista xx on järjestäytyneitä. Tiedot on kerätty Lopen kalastusalueen omistajakorvausten jakotaulukosta. Vesien omistajaluettelo liitteessä xx. 5

6 Kuva 1. Lopen kalastusalueen kartta 3. Vedenlaatu Lopen kalastusalueen järvien vedenlaatu vaihtelee todella runsaasti. Osa on erittäin reheviä sameita ja osa kirkkaita karuja vesistöjä. Liitteessä 1. on kerrottu yleisiä ohjeita ja raja-arvoja vedenlaatutietojen tulkitsemiseen. Ohjeita vesialueiden omistajat voivat hyödyntää tulevien vesinäytteiden tulosten tulkitsemisessa. Vesistökohtaisissa kappaleissa on lyhyesti kerrottu vedenlaadusta. Osa tiedoista on vain suuntaa antavia, koska vesinäytteitä on otettu ainoastaan muutamia kertoja ja ainoastaan talvella tai kesällä. Tiedot on saatu ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietojärjestelmästä. 4. Velvoitetarkkailut Lopen kalastusalueella on 3 eri velvoitetarkkailua. Tervakoski Oy on velvoitettu tarkkailemaan säännöstelyn vaikutuksia Loppijärveen. Tarkkailuun kuuluu vuosittain toteutettava kalastustiedustelu, joka kolmas vuosi tehtävä koekalastus sekä kuuden vuoden välein toteutettava kasvillisuuskartoitus. Lopen kunnan Kaartjärven jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu pitää sisällään seuraavat menetelmät: kolmen vuoden välein tehtävä kalastustiedustelu (tutkimusalue Kaartlammi sekä Kaartjoen ylä- ja keskiosan) sekä sähkökoekalastukset. Lisäksi Vantaanjoen laaja yhteistarkkailu koskeen myös osiltaan Lopen kalastusaluetta. 6

7 Kpl Kpl 5. Istutukset Lopen kalastusalueen tärkeimmät istutuslajit ovat olleet vuosien varrella kuha ja siika (kuva 2). Molempien lajien istutukset ovat lisääntyneet 2000-luvulla, etenkin kuhaa on istutettu runsaasti 1990-luvun tilanteeseen nähden. Istutuksia on toteutettu osakaskuntien ja kalastusalueen toimesta. Lisäksi velvoitevaroilla (kalatalousmaksu) on tehty runsaasti istutuksia. Täplärapuistutukset ovat puolestaan loppuneet lähes täysin viime vuosina. Runsaimmillaan istutukset olivat 1990-luvun loppupuolella (kuva 3), jolloin täplärapukantojen kotiutusistutukset olivat suurimmillaan. Suurin osa täplärapujen kotiutusistutuksista on tehty velvoitevaroilla Siika Kuha Vuosi Kuva 2. Lopen kalastusalueen kuha- ja siikaistutukset vuosina Vuosi Kuva 3. Lopen kalastusalueen täplärapuistutukset vuosina

8 6. Järvet Suunnitelmassa on pyritty käsittelemään vesistöjä reittikokonaisuuksina, koska kohteille määritellyt suositukset ja hoitotoimenpiteet vaikuttavat laajemmalle alueelle, kuin vain yhteen järveen. Alla olevissa kappaleissa on kerrottu vesistöjen nykyinen tilanne. Seuraavat asiat on kerätty järvi- ja jokikohtaisesti: järvien perustiedot, vedenlaatu, vesien omistus, kalojen istutukset, nykyinen kalakanta ja kalastus, tehdyt kunnostustoimenpiteet sekä vesitöissä vaikuttavat muut toimijat, kuten suojeluyhdistykset. Pienemmistä järvistä on yleensä kerrottu vain perustiedot. Mikäli tällainen kohde on kuitenkin erityisen merkittävä kalataloudellisesti, vaikka pinta-ala on pieni, sitä on käsitelty tarkemmin. 6.1 Kaartjärvi-Kaartjoki-Torho-Lairo- Valajärvi Käsitelty reitti alkaa Kaartjärvestä. Kaartjärven vedet päätyvät lopulta Hämeenlinnan kalastusalueella sijaitsevaan Haapajärveen Kaartjokea pitkin ja Haapajärvestä edelleen Vanajan reittiin. Matkalla sijaitsee muutama järvi kautta lampi kuten Torho ja Lairo (Kuva 4.). Reitti kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Kuva 4. Kartta Kaartjärvi Valajärvi väliseltä alueelta Kaartjärvi Kaartjärvi on n. 750 ha:n suuruinen varsin kirkasvetinen järvi. Järven keskisyvyys on 3,35 m ja suurin syvyys 16,4 m. Järvi luokitellaan kokonaisfosforin perusteella karuksi/lievästi reheväksi. Viime vuosina järvellä on kesäaikaan ollut yhä useammin lievää rehevyyttä kuvaavia arvoja (yli 12 ug/l), joten lievää fosforipitoisuuden nousua on ollut havaittavissa. Alusvedessä esiintyy säännöllisesti happivajetta tai se kuluu kokonaan loppuun kerrostuneisuuskausien lopulla. Tilanne on ollut kesäaikaan pahempi. Happivaje on näkynyt alusveden ravinnepitoisuuksien lievänä nousuna, mikä on merkki ravinteiden sisäisestä kierrosta. Viimeiset vedenlaatutiedot ovat vuodelta Miten tilanne on kehittynyt ravinteiden osalta, ei ole tutkittua tietoa. Kaartjärvelle on v ja 2007 valmistunut runkoviemäri, jonka ansiosta ulkoinen kuormitus on todennäköisesti laskenut. Vedenpuhdistamon pumppaamoiden ja itse puhdistamon ylivuodot aiheuttavat kuitenkin ajoittain ongelmia (suullinen tiedonanto Altti Heinonen). Järven rannalla sijaitsee useita satoja kiinteistöjä. Järvelle on vuonna 2008 laadittu opinnäytetyö Kaartjärven tilasta ja toimenpidesuosituksista (Remes 2008). Raportissa suositellaan ensisijaisesti loma- ja haja-asutuksen 8

9 liittymistä viemäriverkostoon ja maa- ja metsätalousmaiden huomioiminen vesiensuojelussa. Räyskälän alueella suoritetaan myös Forssan vesihuoltoliikelaitoksen toimesta koepumppauksia vedenottohanketta varten, jonka avulla selvitetään alueen pohjavesien käyttöä Forssan vedenhankintaa. Paikalliset ovat olleet hyvin huolissaan asiasta, koska pelkona on, että Kaartjärven vedenpinta tulee entisestään laskemaan. Vaikutukset Kaartjokeen ovat myös isona huolena. Vesien omistus on Vojakkalan, Salon ja Räyskälän osakaskunnilla. Koko järvellä voi harjoittaa kalastusta kaikkien osakaskuntien luvilla. Järvellä on suosituksena alle 45 mm verkkojen käyttökielto. Osakaskuntien yhteistoiminta näkyy myös kalastuksenvalvonnassa. Eri osakaskuntien valvojat ovat valtuutettu toimimaan kaikkien osakaskuntien alueella. Lisäksi Lopen kalastusalue myi virkistyslupaa, joka käsittää myös Kaartjärven. Järven kalakantaa on selvitetty vuonna 2009 nuotta ja rysäkoekalastuksilla. (Niinimäki 2009). Sen perusteella järvi olisi voimakkaasti särkikalavaltainen. Varsinaisia koeverkkokalastuksia ei ole tehty, jolloin tietojen vertaaminen muihin järviin ja kalakannan todellista rakennetta on vaikea arvioida. Todennäköisesti särkikalojen määrä tulee reilusti yliarvioitua. Raportin mukaan särkikalojen osuus saaliissa olisi ollut jopa n. 70 %. Joka tapauksessa särjet ovat varsin pienen kokoisia verrattuna 1990-luvun hoitokalastusten aikaan. Silloin iso osa hoitokalastussaaliista oli suurikokoista. Väärin isoihin yksilöihin kohdistetulla tehokalastuksella on mahdollista luoda seuraaville ikäluokille hyvät edellytykset. Tämän seurauksena särkien lukumäärä on saattanut lisääntyä huomattavasti ja muuttua pienemmän kokoiseksi. Suullisen tiedon mukaan Kaartjärven kalakanta on kuitenkin ahvenvaltainen (Pertti Oksanen). Haukikanta on poikkeuksellisen vahva ja joukossa suuriakin yksilöitä. Järveen on istutettu siikoja ja kuhia vuosien varrella (kuva 5). Kuhaistutukset ovat tuottaneet hyviä tuloksia, kun taas siikasaaliit ovat istutuksista huolimatta olleet varsin heikkoja. Lisäksi Kaatjärvessä esiintyy luontaisesti lisääntyvä siikamuoto (Hämeen TE-keskus 2007). Järven tämän hetkinen muikkukanta on kohtalainen. Joka tapauksessa Kaartjärvessä esiintyy ainakin seuraavat kalalajit ahven, hauki, kiiski, kuha, lahna, muikku, salakka, siika, sorva, särki ja taimen. Täplärapuja on kotiutettu 1990-luvulla. Kanta on nykyisin kohtalainen. Järvestä saadaan edelleen joitakin ankeriaita saaliiksi, vaikka istutuksista onkin jo varsin kauan. Kuva 5. Kaartjärven kuha ja siikaistutukset vuosina Kaartjoki Joki alkaa Kaartjärvestä ja päättyy Haapajärveen. Korkeuseroa joelle tulee 33,3 m. Joen alaosat kuuluvat Hämeenlinnan kalastusalueeseen. Kaartjokea on useampaan kertaan perattu ja kaivettu ensimmäisen kerran jo 1936 lapiotyönä ja 1970-luvulla koneellisesti (Perälä 2011). Kaartjoki on kartoitettu v.2007 (Ruokolainen & Rajala 2007). Kartoituksessa selvitettiin taimenten lisääntymiseen soveltuvat alueet sekä 9

10 mahdolliset nousuesteet. Joe yläosalla (Kaartlammi-Torho) sijaitsee viisi varsinaista koskialuetta sekä lisäksi lukuisia lyhyitä virtapaikkoja. Yläosan koskia on perattu aikoinaan osaa voimakkaammin ja osaa hiukan kevyemmällä kädellä. Kartoituksessa yläosalta löydettiin viisi nousuestettä, jotka estävät kalojen vaellukset ainakin alivirtaamakausina. Esteet ovat lähinnä uimapaikkoja varten tehtyjä patoja ja siltarumpuja. Joen yläosa on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Joen alaosalla sijaitsevat kosket (Tuomen-, Kitusaaren-, Miian-, ja Kalakoski) ovat lähinnä virtapaikkoja. Muita virtapaikkoja Näiden lisäksi alaosalta löytyy 4 kpl. Varsinaisia koskia alaosalla on viisi Ruinan-, Pyntiön-, Kaloisten-, Kari- sekä Hakonkoski. Kolme edellä mainittua ovat loivia ja perattuja samoin kuin Karikosken yläosa. Kosken alaosa samoin kuin Hakonkoski ovat monimuotoisempia ja jyrkempiä. Myös joen alaosalta löytyy kolme osittaista nousuestettä. Vaikka joella on paljon nousuesteitä, ei niiden ohittaminen ole kovinkaan vaikeata kalatie- ja pohjapatoratkaisuilla. Joen yläosalla on opastettu melontareitti. Koko Kaartjoen alueella elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Joella tehdyissä sähkökalastuksissa saatiin taimenen poikasia saaliksi (Kivinen 2011 ja Mäkinen ym. 2013). Joella tehdään myös muutaman vuoden välein kalastustiedustelua velvoitetarkkailuna. Tarkkailun tulosten perusteella joen yläosasta saadaan taimenia saaliiksi. Saalis oli v n. 20 kg. Kaartojoella esiintyy täplärapuja ja kalastustiedustelun perustella myös jokirapuja. Täplärapukanta oli luvulla hyvä, mutta tuhoutui 1990-luvulla kovien sateiden tuoman kiintoaineksen takia (suullinen tiedonanto Petri Mäkinen). Tuhon jälkeen rapukanta on jälleen elpynyt ja yläosan rapusaaliiksi arvioitiin v rapuja Torho Torho on hiukan yli 20 hehtaarin suuruinen matala läpivirtausjärvi, jonka läpi vesistöalueen vedet virtaavat Kaartjokea pitkin. Valuma-alueella sijaitsee runsaasti peltoja. Kokonaisfosforin perusteella järvi on karu/lievästi rehevä. Näytteitä ei ole kuin kahdelta vuodelta joista viimeisin on otettu talvella Sen perusteella fosforipitoisuus oli lievästi rehevällä tasolla. Happea näytteessä oli vielä runsaasti talvella. Järven nopea veden vaihtuvuus pitää huolen, ettei hapen kanssa ongelmia esiinny. Lisäksi järvi on todella matala, eikä todennäköisesti kerrostu kesällä, mikä edesauttaa hyvää happitilannetta. Torholle on laadittu opinnäytetyö Torhon valuma-aluetarkastelu ja alueen kunnostussuositukset (Perälä 2011) Lairo Lairo on reitillä seuraava järvi Torhon jälkeen. Lairo on hiukan Torhoa suurempi n. 60 hehtaarin kokoinen kohtalaisen matala järvi. Suurin syvyys on n. 5 metriä. Lairo on Torhon tavoin läpivirtausjärvi, jonne tulee Kaartjokea pitkin Kaartjärven vesistöalueen vedet. Tämän lisäksi järven pohjoispäähän tulee Heinäjoen vesistön vedet. Järvestä ei ole saatavilla kesäaikaisia vedenlaatutietoja. Sen sijaan talvinäytteitä on otettu 1991, 1993 ja Niiden perusteella järvi on lievästi rehevä. Kokonaisfosfori on ollut kaikissa näytteissä n. 20 ug/l. Happitilanne on ollut hyvä kaikkina seurantakertoina. Näytteet on tosin otettu tammi-helmikuussa joten myöhemmin keväällä happipitoisuus on voinut olla heikompi. Lairon vesi vaihtuu kuitenkin nopeasti talvellakin, joten tuskin hapen suhteen esiintyy ongelmia. Kesällä happipitoisuus tuskin laskee alusvedessä kovinkaan alas nopean veden vaihtuvuuden takia. Lisäksi matalan järven kerrostuneisuus purkautuu helposti tuulella, mikäli kerrostumista tapahtuu. Lairoon istutettu kuhan poikasia (kuva 6) ja tulokset ovat olleet hyviä (suullinen tiedonanto Lauri peura). Muuten Lairon kalakanta koostuu perinteisistä järvikaloista. 10

11 Kuva 6. Lairon kuhaistutukset v sekä järven perustiedot Valajärvi Valajärvi on n. 350 ha:n kokoinen järvi, jonka keskisyvyys on 4,23 m. Suurin syvyys on reilut 13 metriä. Valajärven vedet päätyvät Ollanojaa pitkin Kaartjokeen. Järvi on latvajärvi, jonka valuma-alue on pääasiassa metsää. Valajärvi on kokonaisfosforin perusteella lievästi rehevä järvi. Pintaveden kesäaikaiset fosforipitoisuudet (13-16 ug/l) ovat olleet niukasti yli karujen vesien arvoja. Kesäkerrostuneisuuden aikana alusvedessä esiintyy hapettomuutta, mikä näkyy myös kohonneina fosforipitoisuuksina. Valajärven pienen valuma-alueen takia järven viipymä on pitkä se yhdistettynä varsin pieneen alusveden tilavuuteen aiheuttaa luonnostaan ongelmia happitalouteen. Talvella happiongelmia ei ole ollut. Järveen laskevien ojien kuormitusta on selvitetty v Sen perusteella ojat olivat varsin hyvälaatuisia ( Vajajärven vesien omistus on Sauvalan- ja Kaloisten ja Rehakan osakaskunnilla. Sauvalan osakaskunnan vedet sijaitsevat etelä- ja länsipäässä. Valajärven kalastoa on selvitetty koeverkkokalastuksella v Sen perusteella Valajärvi on ahvenvaltainen. Biomassasta 72 % oli ahventa ja lukumääräisesti 74 %. Särkikaloja oli yhteensä 25 % painosta ja 23 % lukumäärästä ( Valajärvessä esiintyy myös muikkuja ja siikoja. Siikakantaa on vahvistettu lähes vuosittain istutuksin. Luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa. Siikaistutukset ovat onnistuneet suullisen tiedon mukaan varsin hyvin (suullinen tiedonanto Raimo Kuisma). Muikkukanta järvessä vaihtelee paljon, mutta tällä hetkellä se on vahva. Edellinen notkahdus oli muutama vuosi sitten. Valajärven haukikanta on todella vahva ja sitä on tuettu istutuksin lähes vuosittain (kuva 7). Järvestä saadaan todella suuria yksilöitä. Vuonna 2008 Valajärvellä on tehty hoitokalastusta. Saaliiksi saatiin 8, 5 tonnia saalista, josta 80 % oli särkeä. Edellisen kerran hoitokalastusta on järvellä suoritettu v. 1998, jolloin saalis oli 30 tonnia särkeä ( Järvessä on tällä hetkellä kohtalainen täplärapukanta. Kanta on kotiutettu 2000-luvulla. 11

12 Kpl Vuosi Kuva 7. Valajärven siikaistutukset v Vähä-Melkutin-Iso-Melkutin-Yli-Mylly-Ali-Mylly-Taipaleenjärvi-Alimmainen Reitti alkaa Vähä-Melkutin-järvestä ja laskee vetensä seuraavien järvien kautta Kaartjärveen: Iso-Melkutin, Yli-Mylly, Ali-Mylly, Taipaleenjärvi ja Alimmainen (kuva 8). Lopulta vedet päätyvät Kokemäenjoen kautta mereen. Reitin järvet ovat pieniä ja ominaista niille on erinomainen tai hyvä vedenlaatu. Reitin yläosan valuma-alue on pääasiassa metsää. Alaspäin tultaessa Purinsuon vaikutus näkyy humusleiman lisääntymisenä Yli-Myllyn kohdalla. Suon vaikutus näkyy enää heikosti alaspäin reittiä mentäessä. Reitin järvet ovat karuja tai korkeintaan lievästi reheviä. Happitilanne on pysynyt lähes poikkeuksetta hyvänä. Melkuttimessa on luontaisesti lisääntyvä siikakanta. Vesien omistus on Räyskälän osakaskunnilla. 12

13 Kuva 8. Vähä-Melkutin-Alimmainen reitin kartta. 6.3 Kivijärvi-Lehmälammi-Keritty-Haaralammi-Myllylammi-Rautajoki-Punelia- Jokilanjoki-Sakara-Ollinjoki-Teväntö-Kuuslammi-Hunsalanjoki (Iso-Malva, Sorsamo, Sääksjärvi, Pilkutin Laihua) Reitti alkaa ruskeavetisestä Kivijärvestä, josta vedet päätyvät Kerittyyn Lehmälammin kautta. Keritystä vedet jatkavat kahta eri reittiä. Osa Kerityn vesistä tulee Haaralammeen jokea pitkin ja siitä edelleen Myllylammeen. Lisäksi suuri osa Kerityn vesistä tulee Myllylammeen kanavaa pitkin. Myllylammesta reitti jatkuu Rautajokea pitkin Puneliaan. Puneliasta vedet päätyvät Sakaraan ja edelleen Ollinjokea pitkin Teväntöön ja Sinervän, Näkyvän ja Kuuslammin kautta lopulta Hunsalanjokeen. Lisäksi tämän reitin yhteydessä on käsitelty seuraavat järvet: Iso-Malva, Sääksjärvi, Pilkutin ja Teväntö (kuva 9). Reitti kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen. 13

14 Kuva 9. Kerittyn, Punelian ja Sakaran alueen kartta Kivijärvi Kivijärvi kuuluu Kerityn valuma-alueeseen ja on hiukan alle 70 ha: suuruinen matala järvi. Järven syvin kohta on vain n. 2 m. Järvi on ruskeavetinen humusjärvi. Valuma-alue koostuu pääasiassa metsästä. Jonkin verran on myös suoalueita. ph on useasti laskenut selvästi alle 6. Järvestä on saatavilla ainoastaan talviaikaisia vedenlaatutietoja. Niiden perusteella järvi on lievästi rehevä kokonaisfosforin ollessa 12 ug/l. Kesäaikaan arvot lienevät kuitenkin korkeampia. Talviaikaiset näytteet on otettu tammikuussa, mikä ei kerro koko totuutta happitaloudesta. Niiden mukaan happitilanne on ollut kohtalaisen hyvä, mutta oletettavaa on, että tilanne heikkenee loppukeväällä, koska järven humuspitoisuus kuluttaa happea. Kesällä hapen kanssa ei todennäköisesti esiinny ongelmia mataluudesta johtuen. Tuulet pääsevät sekoittamaan veden, jolloin 14

15 happitilanne korjaantuu koko vesimassassa. Kivijärven vesien omistus on Räyskälän ja Salon osakaskunnilla. Kivijärvessä on aikoinaan ollut hyvin jokirapua, mutta kanta on tuhoutunut 1980-luvulla (suullinen tiedonanto Timo Mikkola). Kivijärven kalasto koostuu normaaleista järvikaloistamme Lehmälammi Lehmälammi on pieni n. 20 ha suuruinen järvi, jonka syvin kohta ulottuu melkein 5 metriin. Järvi on kokonaisfosforin perusteella karu järvi. Sen vesi on humuksen värjäämää. Kokonaisfosfori on ollut alle 12 ug/l. Viimeisimmät näytteet ovat niinkin kaukaa kuin vuodelta Tilanne on saattanut muuttua niistä ajoista. Lehmälammin Ph on Kivijärven tapaan alhainen. Se on laskenut useasti alle 6. Happitilanne on ollut kaikkina näytteenottokertoina hyvä. Kesällä tuskin esiintyy hapen kanssa ongelmia, koska mataluuden takia vesimassa pääsee helposti sekoittumaan ja hapettamaan myös alusveden. Lehmälammin kalastoon kuuluvat tyypillisimmän järvikalat Keritty Keritty on 550 ha:n kokoinen järvi. Suurin syvyys ulottuu n. 15 metriin. Järven valuma-alueella sijaitsee kohtalaisen runsaasti soita, mikä näkyy myös järven lievästi ruskeana värinä. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat 2000-luvun loppupuolella vaihdelleet avovesiaikaan karun ja lievästi rehevän välillä (9-18 ug/l). Talviaikaan puolestaan pitoisuudet ovat kuvastaneet karua vedenlaatua. Kerityssä havaitaan varsin säännöllisesti hapen vajausta alusvedessä kerrostuneisuuksien aikaan. Tilanne on ollut heikompi kesäkerrostuneisuuden aikaan. Esim. v happi kului loppuun kokonaan alusvedestä elokuussa. Happivajaus näkyy myös alusveden kohonneina fosforipitoisuuksina. Pohjasedimenttiin sitoutuneet ravinteet ovat vapautuneet vesimassaa hapettomissa olosuhteissa. Myös talviaikaisissa näytteissä on esiintynyt happivajausta ja siitä syystä ravinteiden vapautumista. Tilanne ei ole ollut kuitenkaan yhtä heikko kuin kesällä. Järvestä on todennäköisesti tulossa lähiaikoina laajempi vedenlaatuselvitys. Kerityn erikoisuutena on siitä pois laskeva kanava. Kanava on rakennettu uittoja varten. Kanavaa on suurennettu ja korjattu ainakin v ja 1960-luvuilla. Kanavan lisäksi osa vesistä purkautuu Keritynkoskea pitkin Haaralammeen. Kanavaa pitkin vedet ohittavat Haaralammen ja laskevat Alijokeen ja edelleen alapuoliselle reitille. Kerittyn vesien omistus on Salon osakaskunnalla. Järvessä saa olla pyynnissä maksimissaan kolme verkkoa jadassa. Lahnakanta erittäin hyvä (Pertti Oksanen) Kerityn kuhakanta on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä. Kuhaa on istutettu koko 2000-luvun (kuva 10). Kuhan luontaisesta lisääntymisestä ei ole varmuutta. Järvessä on myös kohtalainen muikkukanta, vaikka sitä ei esim. Punelian kantaan voi verrata. Muikkukannalle on ominaista suuret kannan vaihtelut. Myös Kerittyyn on parina viime vuotena istutettu taimenia. Vielä ei ole tietoa, kuinka istutukset ovat onnistuneet. Keritty on ollut erittäin hyvä ankeriasjärvi. Järveen on Helsingin kaupunki istuttanut ankeriaita kompensaationa Kerittyn patoamisesta ja jokien perkauksesta. Vieläkin näistä istutuksista olevia ankeriaita saadaan saaliiksi (suullinen tiedonanto Timo Mikkola), vaikka edellisestä istutuksesta onkin jo aikaa useampi kymmenen vuotta. Kerityssä on luontaisesti lisääntyvä siikakanta. Kanta on heikentynyt huippuajoista, mutta edelleen siikaa saadaan saaliiksi kohtalaisesti. Kanta kuitenkin vaihtelee huomattavasti muikkukannan mukaan. Järveen on myös istutettu jonkin verran planktonsiikoja 2000-luvulla (kuva 10). Järven lahnakanta on myös huomionarvoisen hyvä. Myös mateita saadaan saaliiksi kohtalaisesti. Kerityllä on veneenlaskupaikka käytössä ja järvi onkin suosittu uistelujärvi. Ensisijaisena tavoitteena uistelijoilla on kuha. Täplärapuja on istutettu 1990-luvulla, mutta kanta ei ole kehittynyt pyyntivahvaksi. 15

16 Kuva 10. Kerittyn kuha- ja siikaistutukset v Haaralammi Haaralammi on reitin seuraava pieni n. 18 ha suuruinen järvi. Kokonaissyvyys on kuitenkin yli 5 metriä. Järven läpi virtaavat Kerityn vesistöalueen vedet, joten järven vedet vaihtuvat nopeasti. Tämä parantaa järven happitilannetta. Tosin suuri osa vesistä menee alapuoliseen Myllylampeen järven eteläpuolelta. Järven vedenlaatua on tutkittu talvella Kokonaisfosforipitoisuus oli karun tasolla (10 ug/l). Kesäisiä näytteitä ei ole, joten yhden näytteenottokerran perusteella ei kovin tarkkoja johtopäätöksiä voi tehdä. Fosforipitoisuus on kuitenkin todennäköisesti jonkin verran korkeampi kesällä, joten järvi on fosforin perusteella karu/lievästi rehevä. Happea oli tammikuisessa näytteessä kulunut alusvedestä, jonkin verran, mutta kyllästyneisyys oli edelleen 58 %, joten happi tuskin kuluu loppukeväästä loppuun alusvedessä. Haaralammin vesien omistus on Salon osakaskunnalla. Haaralammiin on istutettu vuosien varrella planktonsiikoja (kuva 11) ja ne ovat suullisen tiedon mukaan tuottaneet hyviä tuloksia. Järven kalakanta on karulle järvelle tyypillisesti ahvenvaltainen. 16

17 Kuva 11. Haaralammin planktonsiikaistutukset v Rautajoki Myllylammen ja Punelian välissä sijaitseva Rautajoki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi virtavedeksi. Jokea on ennallistettu jo 1980-luvulla. Kunnostusten jälkeen Rautajokeen istutettiin suullisen tiedon mukaan taimenia (suullinen tiedonanto Pertti Oksanen). Joessa elää sähkökoekalastusten perusteella luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Vuosien 2007 ja 2008 RKTL:n joen yläosissa tekemissä sähkökalastuksissa saatiin saaliiksi eri-ikäisiä taimenen poikasia (Määttänen julkaisematon). Lisäksi Hämeen TE-keskus on tehnyt v joen ylä- ja alaosissa koekalastuksia, joissa taimenen poikasia tavattiin. Joelle myydään Salon osakaskunnan toimesta perhokalastuslupia. Lupia on vuodessa tosin myyty ainoastaan muutamia kappaleita. Rautajoki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi virtavedeksi Punelia Punelia on Lopen kalastusalueen suurimpia järviä. Sen pinta-ala on yli 800 ha. Järven suurin syvyys ulottuu yli 14 metriin. Puneliaa on säännöstelty 1970-luvulta lähtien. Säännöstelyn tarkoituksena on ollut turvata Helsingin vedensaanti. Nykyisin merkitys on enää vähäinen, koska Helsinki ottaa vetensä Päijänne tunnelia pitkin. Pato onkin tarkoitus korvata kalojen vaellukset mahdollistavalla pohjapadolla. Suurin osa Punelian valuma-alueesta on metsämaata. Jonkin verran on myös peltoa. Järven vesi on lievästi humuksen värjäämää. Humuksen määrä on vaihdellut vuosittain valumien mukaan. Järvi on kuitenkin melko kirkasvetinen. Sen näkösyvyys on useita metrejä. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat eri vuosina vaihdelleet varsin paljon. Niiden perusteella järvi on voitu luokitella karuksi tai jopa reheväksi vuodesta ja näytteenottoajasta riippuen. Viimeisinä vuosina kokonaisfosforimäärät ovat pääsääntöisesti olleet alle 12 ug/l eli karulle järvelle ominaiset. Järvessä esiintyy säännöllisesti sekä kesä- että talvikerrostuneisuuden aikaan happivajetta alusvedessä. Happitilanne riippuu kerrostuneisuuden voimakkuudesta. Talvella tilanne on ollut hiukan parempi kuin kesällä, eikä happi ole kulunut täysin loppuun. Kesällä sen sijaan alusvedessä on kerrostuneisuuden loppupuolella säännöllisesti lähes hapetonta alusvedessä. Happivajauksen seurauksena järvessä esiintyy sisäistä kiertoa ravinteiden vapauduttua sedimentistä. Pitoisuuksien nousu on kuitenkin ollut pääsääntöisesti varsin lievää, joten mistään suuresta sisäisestä kuormituksesta ei ole kyse. Punelian vesien omistus on seuraavilla tahoilla: Salon-, Hunsalan- ja Tevännön-Rantalan osakaskunnilla (pieni). Lisäksi valtiolla on pieni vesialue omistuksessa. 17

18 Punelian kalakantaa on selvitetty v tehdyllä koeverkkokalastuksella (julkaisematon RKTL). Sen perusteella järvi oli lievästi särkikalavaltainen (taulukko 1.). Järven rehevyystason perusteella olisi oletettavaa, että kalasto olisi ahvenvaltainen. Koekalastuksen perusteella Puneliassa esiintyy ainakin seuraavia kalalajeja: ahven, kuha, kiiski, hauki, siika, muikku, särki ja salakka. Koekalastuksesta on jo sen verran aikaa, että kalaston rakenne on voinut muuttua hyvinkin paljon. Puneliassa esiintyy muikkua, jonka kannanvaihtelut ovat olleet lajityypillisesti varsin suuria. Muikkukanta oli runsaimmillaan lähes 10 vuotta sitten, jonka jälkeen kanta romahti (Pertti Oksanen). Sen jälkeen kanta voimistui uudelleen kohtalaiselle tasolle ja on pysynyt viimeiset viisi vuotta melko vakaana. Muikkukannan vaihtelu on näkynyt erityisesti siikakannan vahvuudessa. Muikku vahvempana ravintokilpailijana on heikentänyt siikojen menestymistä ja kasvua hyvinä muikkuvuosina. Puneliassa esiintyy luontaisesti lisääntyvä pienikasvuinen siikakanta. Siikakanta on heikentynyt huippuvuosista. Pikku-Puneliaan on myös istutettu siikoja pieniä määriä luvulla. Kuhaa on istutettu 2000-lujvulla huomattavia määriä (kuva 12). Kuhakanta onkin tällä hetkellä varsin runsas ja joukossa myös kookkaita yksilöitä. Luontaisen lisääntymisen voimakkuudesta ei ole tietoa. Puneliassa on aikoinaan ollut myös kuoretta, mutta kanta on kadonnut jo kymmeniä vuosia sitten. Kalakantaa on pyritty monipuolistamaan myös istuttamalla taimenia parina viime vuotena. Taimenistutusten tuloksellisuudesta ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta saaliiksi niitä on joitakin saatu. Täplärapu kotiutettiin Puneliaan 1990-luvulla. Kanta on tällä hetkellä todella heikko, eikä ravustettavaa kantaa juurikaan ole. Järvi on suosittu uisteluvesi ja sinne pystyy tuomaan oman veneen veneenlaskupaikalta. Puneliassa saa kalastaa Salon ja Hunsalan osakaskuntien luvilla molempien osakaskuntien alueella. Samoin kalastuksenvalvojat toimivat toistensa alueilla. Taulukko 1. Punelian koeverkkokalastuksen tulokset v (lähde RKTL) Laji Yksikkösaalis Biomassa- Yksikkösaalis Lukumääräg/verkko osuus % kpl/verkko osuus % Ahven 308,3 40,8 7,20 34,8 Kuha 26,1 3,5 0,05 0,2 Kiiski 10,0 1,3 1,30 6,3 Hauki 12,8 1,7 0,03 0,2 Siika 11,8 1,6 0,40 1,9 Muikku 3,5 0,5 0,20 1,0 Särki 319,3 42,2 8,50 41,1 Salakka 64,1 8,5 3,00 14,5 Yhteensä 755,9 100,0 20,68 100,0 Ahvenkalat 344,4 45,6 8,55 41,3 Särkikalat 383,40 50,7 11,50 55,6 Ahven >15 cm ei ole määritelty Petokalat (petoahvenet puuttuu) 38,9 5,1 0,08 0,4 18

19 Kpl Vuosi Kuva 12. Punelian kuhaistutukset v Ollinjoki Ollinjoki sijaitsee Sakaran ja Tevännön välissä. Joessa sijaitsevaa koskea on kunnostettu kalataloudellisesti 1990-luvun lopulla. Jokeen on istutettu ensimmäisen kerran harjuksia 6-7 vuotta sitten ja suurimmat saaliiksi saadut lähentelevät 40 cm:ä. Istutuksia on jatkettu kolmena viime vuotena. Tevännön osakaskunta myy joelle kalastuslupia. Ollinjoki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi virtavedeksi Sakara 230 ha:n suuruisen Sakaran syvin kohta on n. 17 m. Viimeisimmät vedenlaatutiedot ovat vuodelta Sen mukaan Sakara oli kokonaisfosforin (9 ug/l) perusteella karu järvi. Aikaisemmissa näytteissä on esiintynyt myös lievästi reheviä arvoja. Sakaran vedessä on lievä ruskea väri, mutta järvi voidaan luokitella kirkasvetiseksi. Levien määrää kuvaavan klorofylli-a:n perusteella järvi on karu/ lievästi rehevä luvulla se on vaihdellut 4-7 ug/l välillä. Vaikka Sakarassa happi vähenee alusvedestä talvi- ja kesä kerrostuneisuuden aikana loppukeväällä ja kesällä, ei minään seurantakertana happipitoisuus ole laskenut lähellekään kriittisiä lukuja. Sakaran vesien omistus on Tevännön- ja Hunsalan osakaskunnilla. Järven kalasto on karulle ja kirkasvetiselle järvelle ominaisesti ahvenvaltainen. Myös isompaa petoahventa löytyy varsin hyvin. Sakaran kalastoa on hoidettu pääasiassa kuhaistutusten avulla. Tällä hetkellä kuhakanta on kohtalaisen vahva, vaikka veden kirkkauden puolesta Sakaran ei pitäisi parhaalla mahdollisella tavalla soveltua kuhalle. Luontaisesta lisääntymisestä ja sen voimakkuudesta ei ole tietoa. Sakarassa esiintyy myös kuoretta, millä voi olla vaikutusta kuhan menestymiseen. Sakaran muikkukanta on ollut viimeiset 10-vuotta kohtalaisen vahva ja se on pysynyt myös varsin vakaana. Siikakanta on heikohko, vaikka järveen on istutettu siikoja 2000-luvulla (kuva 13). Määrät eivät tosin ole olleet kovinkaan suuria. Luontaisesta lisääntymisestä ei ole varmuutta. Siikojen menestymistä saattaa myös rajoittaa pitkään vakaana pysynyt muikkukanta ravintokilpailun kautta. Sakaran petokalamäärä on suullisen tiedon mukaan vahva. Kuhan ja petoahventen 19

20 lisäksi myös haukikanta on vähintäänkin kohtalainen. Myös Sakaraan on istutettu täplärapuja 1990-luvulla. Jonkin verran Sakarassa rapuja ilmeisesti on, mutta kanta on joka tapauksessa heikko. Kuva 13. Sakaran kuha- ja siikaistutukset v Teväntö Teväntö on pieni n. 40 ha:n suuruinen läpivirtausjärvi. Ison valuma-alueen vedet virtaavat nopeasti Tevännön läpi ja vaihtuvuus on nopeaa. Järven suurin syvyys on n. 9 metriä. Viimeisimmät vedenlaatutiedot ovat elokuulta Kokonaisfosforin perusteella järvi on lievästi rehevä. Kokonaisfosforipitoisuus pintavedessä oli 18 ug/l. Vaikka Teväntö on läpivirtausjärvi ja vesi vaihtuu siinä nopeasti. Siitä huolimatta elokuussa 2007 alusvesi oli täysin hapetonta. Ilmeisesti kerrostuneisuus oli todella voimakasta v. 2007, mikä aiheutti hapettomuuden. Todennäköisesti tilanne ei ole joka vuosi yhtä huono hapen suhteen, vaan veden nopea vaihtuminen helpottaa tilannetta. Talvinäytteissä ei happivajetta ole alusvedessä esiintynyt. Järvi on lievästi ruskeavetinen. Elokuussa 2007 veden väri ja humuksen määrää kuvaava kemiallinen hapenkulutus osoittivat jopa ruskeita ja runsashumuksisia arvoja. Väri vaihtelee valumien määrään mukaan varsin paljon. Vesien omistus on Tevännön osakaskunnalla. Järveen on istutettu vuosien varrella kuhaa ja siikoja (kuva 14). Kuhaa saadaankin saaliiksi jonkin verran, mutta siikaistutusten tuotto on jäänyt heikoksi. Järvessä elää myös kohtalainen muikkukanta, mikä voi osaltaan selvittää siikaistutusten heikkoa tulosta. Siika heikompana ravintokilpailijana kärsii muikkukannasta. Haukikanta on Tevännössä vahva tällä hetkellä. Haukea on myös vuosien varrella istutettu viime vuosiin saakka (suullinen tiedonanto Tauno Nummela). Täplärapua esiintyy Tevännössä, vaikka istutusrekisterin mukaan järveen ei ole istutuksia tehty. 20

21 Kuva 14. Tevännön kuha- ja siikaistutukset Kuuslammi Kuuslammen vesien omistus on Pilpalan ja Hunsalan osakaskunnilla. Järvi on matala vain noin 1,5 m syvä. Sen ongelmana on voimakas umpeenkasvu. Järvi on vaarassa kasvaa umpeen kovaa vauhtia. Järven luusuassa on ylivirtauspato, jonka avulla vedenpintaa säännöstellään. Haukikanta Kuuslammissa on todella voimakas (suullinen tiedonanto Tauno Nummela) Hunsalanjoki Hunsalajanjoen vesien omistus on Hunsalan osakaskunnalla. Osakakunnalla on Virtavesienhoitoyhdistyksen kanssa yhteistyösopimus, jonka avulla tahot pyrkivät kehittämään joen hoitoa ja kalastusta. Yhteistyötä osapuolten välillä on ollut jo 10 vuotta. Toimenpiteitä ovat mm. kalastuksen säätely ja kunnostukset ( Hunsalanjoki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Joessa on viisi koskialuetta. Vääräkoski sijaitsee Vääräjoen ja Näkyvän välissä ja on pituudeltaan n. 50 m. Reittiä alaspäin tultaessa seuraavana on Näkyvän ja Kuuslammen välissä sijaitseva Pilpalan Myllykoski ja seuraavina Lohikoski sekä Vastinkoski. Kohteista Vastinkoski on rauhoitettu kalastukselta. Muille koskille myydään kalastuslupia. Joelle on laadittu oma kalastussääntö, joka näkyy alla. Joella on järjestetty vuodesta 2009 alkaen kunnostustalkoita, joiden avulla on jokeen tehty taimenille kutupaikkoja ja lisätty poikasalueita ( Kunnostuksia ovat vesialueen omistajat pääasiassa rahoittaneet. Lisäksi Virho:lla on ollut hankerahoitusta kunnostusten toteuttamiseen v Jokeen ei tehdä pyyntikokoisten kalojen istutuksia, vaan tarvittaessa mäti- ja pienpoikasistutuksia. Kalastajia joella vierailee vuosittain n Hunsalanjoki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi virtavedeksi. HUNSALANJOEN KOSKIEN KALASTUSSÄÄNNÖT Vain perinteinen perhokalastus väkäsettömään koukkuun sidotulla perholla on sallittu. Muunlainen kalastus on kielletty. Lyijyn käyttö perhoissa ja siimassa on kielletty Kaikki rasvaevälliset taimenet ja harjukset on rauhoitettu Vuorokaudelle myydään enintään 4 (6) lupaa. Alueen asukkaille on varattu aina 2 lupaa. 21

22 Lupa-aika on 24 tuntia, klo Luvat varataan Lassi Tudeerilta, puh tai s-postilla Luvan hinta on 12 EUR/vrk ja se maksetaan pankkiin, tilille Alle 18 vuotiaille 6 EUR/vrk - Hunsalan ja Pilpalan asukkaille sekä hoitotyöhön osallistuville 6 EUR/vrk. Kirjoita maksun saajaksi Hunsalan Osakaskunta Kirjoita pankkisiirron viestikenttään Hunsalan Kosket ja luvan alkamispäivä.tulosta kuitti. Se toimii lupatositteena Luvalla voi kalastaa seuraavilla Hunsalanjoen koskialueilla, joilla kaikki muu kalastus on kielletty 1. Vääräkoski (lampien Sinervä ja Näkyvä välissä) 2. Pilpalan Myllykoski (lampien Näkyvä ja Kuuslampi välissä) 5. Lohikoski, Myllykoskesta muutama kilometri alavirtaan Samalla luvalla voi kalastaa myös Hunsalanjoen suvantoalueilla sekä välilammissa. Niihin osakaskunta myy myös viehekalastus ym. lupia. Pihoilla ja tonteilla on kulkeminen ja kalastus kielletty. Vääräkoskessa saa kalastaa vain länsirannan puolelta, Lohikoskessa vain itärannan puolelta Kalastus on kielletty välisenä aikana Kahlaaminen on kielletty. Rantapenkan viereen, enintään pohjesyvyiseen veteen voi mennä, ei edemmäs. Täytä saalisraportti Myllykosken infotaululla tai sähköpostina Lassi Tudeerille, osoite yllä. Kirjaa taimenet, pituus 5-10 cm tarkkuudella sekä koski/virtapaikka, josta kala on saatu. Ilmoita myös muut kalat Sorsamo Sorsamo on 74 ha:n suuruinen pieni järvi, jonka suurin syvyys on n 15 metrissä. Sorsamon vedet päätyvät ojien ja lampien kautta Teväntöjärveen ja edelleen Hunsalanjokea pitkin reittiä alaspäin. Sorsamon ravinnepitoisuus on karulle järville ominainen. Kokonaisfosfori on pysynyt kaikkina seurantakertoina alle 12 ug/l, jota pidetään karun järven raja-arvona. Valuma-alue on pääasiassa metsämaata, minkä takia järven vesi on jonkin verran humuksen värjäämää. Sorsamon alusveden happitilanne on pysynyt talviaikaan hyvänä. Sen sijaan kesällä happi saattaa kerrostuneisuuden aikana käydä vähiin alusvedestä riippuen kerrostuneisuuden voimakkuudesta ja pituudesta. Sorsamon vesien omistus on Salon- ja Hunsalan osakaskunnilla. Sorsamoon on istutettu lähes vuosittain siikoja (kuva 15). Istutukset ovat suullisen tiedon mukaan onnistuneet hyvin. Sorsamossa esiintyy myös täplärapuja kohtalaisen hyvin. Sorsamon kalakanta on karulle järvelle tyypillisesti ahvenvaltainen. Sorsamossa on aikoinaan ollut hyvä jokirapukanta, mutta se on hävinnyt rapuruton seurauksena n. 20 vuotta sitten (suullinen tiedonanto Pertti Oksanen). Jokirapua yritettiin kotiuttaa järveen uudelleen v. 1991, mutta kotiuttaminen ei onnistunut. 22

23 Kpl Vuosi Kuva 15. Sorsamon siika-istutukset v Sääksjärvi Sääksjärvi on pieni n. 55 ha:n suuruinen matalahko järvi. Valuma-alue koostuu pääasiassa metsästä. Järven vedenlaatutietoja on saatavilla aika vähän viimeisin v Niiden perusteella järvi on lievästi rehevä ja lievästi ruskeavetinen. Järven mataluudesta johtuen ei kesäaikaan ole ollut ongelmia happitilanteen kanssa. Tuuli pääsee sekoittamaan vesimassan, eikä järvi kerrostu kesäaikaan ainakaan kovin jyrkästi. Talviaikaisissa näytteissä sen sijaan on ajoittain happivajausta esiintynyt. Vesien omistus on Salon osakaskunnalla. Järveen on istutettu planktonsiikoja 2000-luvulla viimeisen kerran v Iso-Malva Kirkasvetinen Iso-Malva laskee vetensä Punelian itäosaan. Järvi on kooltaan 36 ha. Iso-Malvasta on saatavilla ainoastaan talviaikaisia vedenlaatutietoja. Niiden perusteella järven fosforipitoisuus on karuille järville tyypillisesti alhainen. Näytteissä pitoisuus on ollut ainoastaan 3-4 ug/l, kun karun ja lievästi rehevän raja-arvona on pidetty 12 ug/l. Talviaikaiset näytteet ovat kuitenkin fosforin osalta yleensä alakantissa, mutta tuskin fosforipitoisuus nousee kuitenkaan yli 12 ug/l kesällä. Talviaikaisissa näytteissä ei myöskään ole ollut happitaloudessa mitään ongelmia. Järven vesien omistus on Salon osakaskunnalla. Iso-Malvaan on vuosien varrella istutettu pinta-alaan nähden aika huomattavia määriä planktonsiikoja (kuva 16). Istutukset ovat tuottaneet kohtalaisen hyvin saalista (suullinen tiedonanto Pertti Oksanen). Järven kalakanta on karulle järvelle tyypillisesti ahvenvaltainen. Järveen on kotiutettu 1990-luvun loppupuolella täplärapu. Kanta on tällä hetkellä kohtalaisen vahva. 23

24 Kpl Vuosi Kuva 16. Iso-Malvan siikaistutukset vuosina Laihua Laihua on ainoastaan 20 ha:n suuruinen Sakaraan vetensä laskeva järvi. Järven syvimmät kohdat yltävät n. 6-7 metrin syvyyteen. Vedessä on jonkin verran humusta. Kesäaikainen vedenlaatutieto löytyy v Sen perusteella järvi on kokonaisfosforin perusteella rehevä (31 ug/l). Talviaikaisissa näytteissä on esiintynyt ajoittain happivajetta alusvedessä, mutta kesäaikaan ei ainakaan v näytteessä ole ollut siitä viitteitä. Järvi ei todennäköisesti mataluutensa takia kerrostu kesällä kovinkaan helposti, mikä edesauttaa happitilannetta. Järven rannat ovat viime vuosina ruovikoituneet. Järven vesien omistus on Tevännön osakaskunnalla. Järveen on muutamia kertoja istutettu planktonsiikoja. Saaliit ovat olleet hyviä istutusten jälkeen, mutta tällä hetkellä siikoja saadaan enää saaliiksi harvakseltaan. Laihuaan on istutettu myös lahnoja v Istutus onnistui jopa liiankin hyvin ja kanta oli todella runsas istutusten jälkeen. Nykyisin se on harventunut, mutta isoja lahnoja ei järvestä ole saatu. Laihuassa on haukea todella runsaasti (suullinen tiedonanto Tauno Nummela) Pilkutin Puneliaan vetensä laskeva Pilkutin on 18,4 ha:n suuruinen pieni kirkasvetinen järvi. Syvyyttä löytyy parhaimmillaan yli 10 m. Järvi on kokonaisfosforin perusteella niukkaravinteinen. Pilkuttimen vesien omistus on Salon osakaskunnalla. Pilkuttimeen on istutettu siikoja lähes vuosittain ja ne ovat onnistuneet suullisen tiedon mukaan hyvin (Pertti Oksanen Salon osakaskunta). Siikojen lisäksi Pilkuttimeen on istutettu myös neljänä vuotena täplärapuja. Kanta oli hetken istutuksen jälkeen kohtalaisen hyvä, mutta on sen jälkeen kadonnut lähes 24

25 täysin. (suullinen tiedonanto Pertti Oksanen. Pilkuttimen kalakanta on karulle järvelle ominaisesti ahvenvaltainen. 6.4 Hankalammit-Hirsijärvi-Saarijärvi Sakaran ja Punelian valuma-alueella sijaitseva lyhyt reitti on käsitelty suunnitelmassa myös erikseen. Se alkaa Hankalammista ja päätyy Punelian pohjoisosaan Hirsijärven ja Saarijärven kautta (kuva 17). Reitin valuma-alue on pääasiassa suota ja metsämaata. Reitille on leimaa antava heikko tai tyydyttävä vedenlaatu. Kaikissa tämän reitin järvissä esiintyy piikkimonnia. Reitti kuuluu Karjaanjoen vesistöön Kuva 17. Hankalammit-Saarijärvi reitin kartta Hankalammit Hankalammit muodostuvat kolmesta erillisestä lammesta (eteläinen, keskinen ja pohjoinen). Lampien yhteenlaskettu pinta-ala on n. 26 ha. Valuma-alueella on pääosin metsä ja suota. Hankalammit ovat matalia ruskeavetisiä lampia, joiden ph on vesinäytteiden perusteella alle 6. Happamuus johtuu valuma-aluuen suoalueista. Vesien omistus on Salon ja Topenon osakaskunnilla. Lammissa esiintyy tavallisia järvikaloja haukea, ahventa, särkeä ja lisäksi jonkin verran lahnaa. Lampien erikoisuutena ovat piikkimonnit. Lampiin on istutettu lähinnä haukea. Viimeisin istutus on v Lisäksi vuonna 1997 keskimmäiseen Hankalammiin on istutettu täplärapuja. Istutukset eivät kuitenkaan tuottaneet tulosta. 25

26 6.4.2 Hirsijärvi Hirsijärvi on pieni n. 25 ha:n suuruinen matala järvi. Järven syvin kohta on vain n. 2 metriä. Valuma-alue koostuu pääasiassa suosta ja metsästä. Järven veden vaihtuvuus on valuma-alueen koosta takia kohtalaisen nopeaa. Valuma-alueesta johtuen järvi on voimakkaasti humuspitoinen. Järvi luokitellaan kokonaisfosforin perusteella eritäin reheväksi järveksi. Mittaustuloksia ei tosin ole kovinkaan monia. Vuonna 1994 elokuun pintaveden fosforipitoisuus oli jopa 160 ug/l. Talvella pitoisuus on huomattavasti alhaisempi, kuten v lukema oli 29 ug/l. Mataluuden takia järvi ei kerrostu lainkaan kesällä, joten se helpottaa happitilannetta. Talvella happipitoisuus laskee humusjärville tyypillisesti. Lopputalven mittaustuloksia ei ole saatavilla, mutta todennäköisesti happitilanne voi olla heikko kemiallisen hapenkulutuksen takia. Hirsijärven vesien omistus on Salon ja Topenon osakaskunnilla. Hirsijärvessä esiintyy tavallisimpia järvikaloja haukea, ahventa, särkeä sekä erikoisuutena piikkimonnia. Hirsijärveen ei ole tehty istutuksia Saarijärvi Saarijärvi on alle 40 ha:n suuruinen järvi, jonka suurin syvyys yltää 12 m. Saarijärven ominaispiirre on erittäin ruskea vesi. Järven valuma-alueella on runsaasti soita, joiden takia humusta on vedessä erittäin paljon. Järven vesi on kokonaisfosforin perusteella lievästi rehevää tai rehevää. Elokuisissa näytteissä luvulla pintaveden fosforipitoisuus on vaihdellut ug/l välillä. Klorofylli a-n perusteella järvessä on runsaasti leviä. Tulosten perusteella järvi voidaan luokitella reheväksi. Alusvedessä esiintyy säännöllisesti kerrostuneisuuskausina happivajetta. Tilanne on kesällä vieläkin huonompi. Esim. elokuussa v 2012 ei happea ollut enää kolmen metrin syvyydessäkään. Alusveden hapettomuus näkyy myös ravinteiden vapautumisena sedimentistä (sisäinen kierto). Alusveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet tällöin jopa yli 200 ug/l. Saarijärven vesien omistus on Salon osakaskunnalla. Saarijärvellä on tehty vuonna 2007 koeverkkokalastus (RKTL julkaisematon). Tulosten perusteella järven kalakanta on ahvenkalavaltainen. Biomassan osalta kuha oli tärkein laji (49 %). Kuhan lisäksi merkittävimpiä olivat ahven, lahna, piikkimonni sekä särki. Kappalemääräisesti ahven oli yleisin ja sitten särki. Saarijärven erikoisuutena on piikkimonni, jota järvessä esiintyy varsin runsaasti (taulukko 2). Saarijärvi on rehevä järvi, minkä takia voitaisiin olettaa sen olevan särkikalavaltainen, mutta koekalastusten perusteella ei näin kuitenkaan ole. Myöskään kokonaisyksikkösaalis (708,8 g/verkko) on järven rehevyystasoon nähden pieni. Petokalojen osuus kuhan ansiosta on varsin suuri. Haukikantaa ei voida koeverkkokalastuksella luotettavasti arvioida, eikä niitä koekalastuksessa saatu saaliiksi yhtään kappaletta. Järven kuhakantaa on tuettu istutuksin vuosittain 2000-luvulla (kuva 18). Koeverkkokalastuksessa ei saaliiksi saatu kesänvanhoja poikasia, joten luontaista lisääntymistä ei voitu todeta. Runsas petokalakanta yhdessä särkikalojen vähäisen määrän kanssa luokittelee kalakannan hyväksi/erinomaiseksi. 26

27 Kuva 18. Saarijärven kuhaistutukset v Taulukko 2. Saarijärven koeverkkokalastuksen tulokset vuodelta 2007 (lähde RKTL) Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven ,9 14,8 69 4,3 37,3 Kuha ,2 49,3 3 0,2 1,6 Kiiski ,2 2,4 28 1,8 15,1 Särki ,4 8,9 56 3,5 30,3 Salakka 23 1,4 0,2 1 0,1 0,5 Lahna ,0 10,7 13 0,8 7,0 Sorva 16 1,0 0,1 1 0,1 0,5 Piikkimonni ,6 13,5 14 0,9 7,6 Yhteensä ,8 100, ,6 100,0 Ahvenkalat ,3 66, ,3 54,1 Särkikalat ,9 20,0 71 4,4 38,4 Ahven >15 cm ,8 4,6 9 0,6 4,9 Petokalat ,0 53,9 12 0,8 6,5 6.5 Särkijärvi- Loppijärvi-Nummistenjoki-Kesijärvi (Ojajärvi, Ojajoki Erävisjärvi) Käsiteltävä reitti alkaa Särkijärvestä Loppijärven länsipuolella olevasta Särkijärvestä. Särkijärvestä vedet laskevat Loppijärven Rytkönlahteen. Loppijärvi purkaa vetensä Kesijärveen Nummistenjokea pitkin. Lisäksi tämän reitin yhteydessä on käsitelty Loppijärveen laskeva Erävisjärvi sekä Nummistenjokeen Ojajokea pitkin laskea Ojajärvi (kuva 19). Reitti kuuluu Vanajaveden vesistöalueeseen. 27

28 Kuva 19. Loppijärvi-kesijärvi reitin kartta Särkijärvi Kirkasvetinen 85 ha:n suuruinen Särkijärvi laskee Loppijärveen. Järven suurin syvyys on 9 metrin tienoilla. Särkijärvestä ei ole kovinkaan paljon vedenlaatutietoja saatavilla. Talvella 2003 on selvitetty laajemmin vedenlaatua. Muuten 2000-luvula on otettu ainoastaan happinäytteitä. Kokonaisfosforin perusteella Särkijärvi on karu tai korkeintaan lievästi rehevä järvi. Kesäaikaisia pintavedestä otettuja näytteitä ei ole saatavilla. Vesinäytteiden perusteella happi saattaa kulua joinakin vuosina vähiin alusvedessä kerrostuneisuuskausina. Tällainen tilanne on ollut vuonna Miten se on vaikuttanut ravinnepitoisuuksiin, siitä ei ole tietoa olemassa. Vesien omistus on Sajaniemen osakaskunnalla. Särkijärveen on istutettu siikoja lähes vuosittain 2000-luvulla (kuva 20). Istutusmäärät ovat olleet pintaalaan nähden kohtalaisen suuria. Järvestä saadaan siikoja saaliiksi, mutta niiden koko on ollut varsin pieni. (suullinen tiedonanto Helge Joutsi). Siikojen luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa. Saarijärven 28

29 kalakanta on muuten ahvenkalavaltainen. Särkijärvessä on ollut hyvä täplärapukanta, mutta kanta on hävinnyt lähes täysin muutama vuosi sitten. Kuva 20. Särkijärven planktonsiika-istutukset vuosina Loppijärvi Reilun 1100 ha:n kokoinen Loppijärvi on ruskeavetinen ja humuspitoinen järvi. Järvi on matala keskisyvyyden ollessa ainoastaan 1,75 m ja suurin syvyys on 6,7 m. Järvessä on ainoastaan yksi syvänne. Vuonna 2008 tehdyn arvion mukaan järven fosforikuormasta 54 % on peräisin maataloudesta, luonnonhuuhtouma 20 %, haja-asutus 20 %, metsätalous 1 % (Keto & Sammalkorpi 2008). Järveä on säännöstelty Tervajoki oy:n toimesta vuodesta 1973 asti. Säännöstely tapahtuu Loppijärven luusuassa sijaitsevalla Vanhankosken padolla. Säännöstelyn avulla pyritään varmistamaan riittävä virtaama Tervajoessa. Lopen kunnan jäteveden johdettiin vielä vuoteen 2001 saakka Loppijärveen. Sen jälkeen jätevedet on johdettu Riihimäen puhdistamolle (Oravainen 2012). Järvelle ovat tyypillisiä varsin suuret fosforipitoisuuksien vaihtelut riippuen järveen tulevien valumien suuruudesta. Viime vuosien kesäaikaisten näytteiden perusteella Loppijärvi voidaan luokitella reheväksi järveksi. Ajoittain pitoisuus on laskenut lievästi rehevän puolelle. Huolestuttavinta tilanteessa on fosforipitoisuuden nouseva trendi viimeisen vajaan 10 vuoden aikana. Loppijärvi kärsii säännöllisesti happivajeesta talvikerrostuneisuuden aikana. Tilanteeseen vaikuttaa etenkin vesimassan lämpötila järven jäätyessä. Kesäaikaan Loppijärvi mataluutensa takia ei kerrostu, minkä takia happitilanne on pysynyt hyvänä. Vesimassa sekoittuu tuulella ja hapettaa alusveden. Vaikka alusvesi on mennyt talvella säännöllisesti hapettomaksi, eivät ravinnepitoisuudet ole kuitenkaan nousseet suureksi vuosina 2000-luvun puolessa välissä Tämä on poikkeuksellista. Tosin käänne huonompaan tapahtui vuonna Vuosina 2011 ja 2012 on jälleen fosforipitoisuus lisääntynyt huomattavasti alusvedessä (sisäinen kuormitus). Loppijärvellä on tehty selvitys ulkoisesta kuormasta opinnäytetyönä. (Laurila 2013). Sen mukaan Loppijärvellä on voimakasta ulkoista kuormitusta. Selvityksessä ei löytynyt yksittäistä suurempaa päästökohdetta, vaan kuormitusta tuli koko valuma-alueelta tasaisesti. Vaikka selvityksessä ei tutkittu tarkemmin sisäisen kuormituksen voimakkuutta, tutkimusten perusteella sisäinen kuormitus on joka tapauksessa huomattavaa. Tulokset perustuvat laskennallisiin tuloksiin. Niiden 29

30 mukaa järvestä poistuu fosforia kolminkertainen määrä Nummistenjokeen, mitä Loppijärveen tulee. Järvellä on tehty myös varsin laajoja vesikasvien niittoja viime vuosina (Laurila 2013). Järvellä toimii suojeluyhdistys (Loppijärven ystävät ry). Järveen tulevien ravinteiden määrää valuma-alueelta on pyritty vähentämään laskeutusaltailla tai kosteikoilla. Altaita on rakennettu ennen vuotta kpl : Pietilän, Ukselan, Erävistön ja Kuosmasen altaat. Lisäksi Loppijärven hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan suunnitteilla on lisäksi Kyyniönlahden ja Koivikon altaat. Loppijärven vesienomistus on Lopenkylän- ja Sajaniemen osakaskunnilla. Sisäistä kuormitusta on yritetty pienentää v alkaen hoitokalastusten avulla. Vuosina 1999 ja hoitokalastuksia ei ole toteutettu. Hehtaarisaalis on vaihdellut 4-90 kg välillä. Viime vuosina saalis on ollut n. 30 kg luokkaa per hehtaari (Kivinen 2012.). Hoitokalastukset on toteutettu syksyllä rysäpyyntinä. Vuoden 2011 koeverkkokalastusten perusteella ahven oli yleisin laji niin biomassa (34 %) kuin kappalemääräisesti (76,5 %). Tosin massan osalta särki oli lähes yhtä runsas (33 %). Muiden runsaimpien lajien osuudet olivat lahna (15 %), salakka (12 %) ja kuha (6 %). Vaikka ahven on yleisin laji, niin kaikkien särkikalojen yhteenlaskettu osuus oli v %. Rehevyystasoon nähden särkivaltaisuus oli hyvin odotettua. Loppijärven yksikkösaalis oli yli 5 kg/verkko. Tätä voidaan pitää todella korkeana lukuna jopa rehevälle järvelle. Verrattuna vuoden 2008 tuloksiin yksikkösaaliit olivat huomattavasti suurempia. Vuoden 2008 koeverkkokalastusten aikana järvellä oli ollut muutaman vuoden tauko hoitokalastuksissa, mutta siitä huolimatta yksikkösaalis oli pienempi verrattuna Loppijärven fosforipitoisuudet ovat nousseet huomattavasti. Koekalastuksen yhteydessä v saatiin saaliiksi kuhia, joukossa myös kesänvanhoja poikasia. Kuhaistutukset oli tosin tehty järveen juuri ennen koekalastuksia, joten ei voida sanoa, ovatko ne peräisin istutuksista vai luonnonkudusta. Haukea koekalastuksissa ei saatu saaliiksi. Haukikanta tulee usein aliarvioiduksi koeverkkokalastuksissa. Kirjanpitokalastuksen ja kalastustiedustelun perusteella järvessä on kuitenkin haukea erittäin hyvin. Hauki onkin järven yleisin saaliskala. Sen osuus kokonaissaaliissa on vaihdellut 2000-luvulla % välillä (Kivinen 2012).Vaikka haukikanta ei näy koekalastuksissa, niin koekalastusten perusteella järven petokalojen osuus on varsin pieni. Kuhakanta ei näytä olevan kovinkaan vahva eikä petoahvenia näyttäisi juurikaan olevan. Pääosa ahvenista oli kesänvanhoja ja alle 10 cm pitkiä. Loppijärven kalakantaa on tuettu viime vuosina pääasiassa kuhaistutuksilla. Vuosittaiset kuhaistutukset näkyvät kuvassa 21 Istutukset ovat lisääntyneet v lähtien paitsi v Näiden istutusten tuloksellisuus pitäisi alkaa näkymään lähivuosina. Aikaisempien istutusten tuottoa on pidetty heikkona (Kivinen 2012). Kuhasaaliiksi v on arvioitu 169 kg. Suullisen tiedon mukaan saaliit ovat kuitenkin olleet kohtalaisia ja joukossa todella suuriakin yksilöitä. Järvessä saadaan saaliiksi myös madetta, vaikka vedenlaatutekijät eivät kovin hyvin mateelle pitäisi sopia. Myös lahnakanta on vahvistunut viime vuosina ja joukossa on myös isompia yksilöitä. Aikaisemmin lahnaa ei järvestä juurikaan tavattu. Loppijärven täplärapukanta on taantunut viime vuosina, mutta edelleen saaliista kuitenkin tulee ja rapulupia myydään järvelle kohtalaisesti. Vuoden 2011 kalastustiedustelun perusteella järvellä kalasti n. 240 henkilöä. Suosituimmat pyydykset kalastusvuorokausilla mitattuna olivat katiska (36,7 %) sekä yli 40 mm verkot (32 %). Loppijärvellä kalastetaan myös paljon vapavälineillä. Kalastusta helpottaa järvellä voimassa oleva yhteislupa-alue. Kalastusta on rajoitettu siten, että järven syvänteestä saa pyytää ainoastaan yhdellä verkolla ja solmuvälin tulee silloin olla vähintään 60 mm. 30

31 Kuva 21. Loppijärven kuhaistutukset v Nummistenjoki Nummistenjoki on n. 6 km mittainen joki. Joen vedenlaadussa on tapahtunut selkeä parannus 200-luvun alussa, kun jätevesien laskeminen lopetettiin Nummistenjokeen siirtoviemärin valmistuttua (Kivinen 2006). Nummistenjoessa sijaitsee ainakin yksi kalojen vaellukset estävä myllypato, joka on varsin heikossa kunnossa.padon alapuolelta saadaan aina välillä havaintoja taimenista. Taimenet ovat todennäköisesti peräisin Kesijärven istutuksista (suullinen tiedonanto Helge Joutsi) Kesijärvi Kesijärvi on 284 ha:n suuruinen järvi. Järven syvin kohta on hiukan yli 8 metrissä ja keskisyvyys 3,67 m. Kesijärven kautta laskee Loppijärven valuma-alueen vedet sekä Ojajärvestä tulevat vedet. Veden vaihtuvuus on sitä kautta varsin nopeaa. Loppijärvestä tulevat vedet vaikuttavat suuresti Kesijärven vedenlaatuun. Ojajärvestä tuleva parempilaatuinen vesi auttaa Kesijärven tilannetta hiukan. Kesijärvi on elokuisten mittausten perusteella rehevä/erittäin rehevä järvi. Pintaveden fosforipitoisuudet ovat olleet yli 60 ug/l useana vuotena 2000-luvulla. Aikaisemmin Kesijärven tilaa heikensivät Lopen kunnan jätevedet, jotka johdettiin Kesijärven yläpuoliseen Nummistenjokeen. Jätevesien laskeminen lopetettiin v. 2002, kun ne johdettiin Riihimäelle käsiteltäviksi. Sen jälkeen Kesijärven fosforipitoisuuksissa on tapahtunut lievää laskua. Jo ennen jätevesien johtamista Kesijärvi on ollut rehevä järvi (viite Kokemäenjoen Vesistön vesiensuojeluyhdistys). Kesijärvessä esiintyy kerrostuneisuuskausina säännöllisesti happivajetta alusvedessä. Hapettomuus näkyy kohonneina ravinnepitoisuuksina alusvedessä. Vuosi 2012 oli poikkeuksellisen hyvä runsaiden valumien ansiosta. Kesijärvi ei välttämättä kerrostu kesäaikaan, mikä helpottaa happitilannetta. Mikäli järvi kerrostuu, on alusvedestä säännöllisesti kulunut happi loppuun. Virkistyskäytön kannalta hankalia ovat säännöllisesti tapahtuvat sinileväkukinnot. Kesijärven vesienomistus on seuraavilla osakaskunnilla: Sauvalan-, Vähikkälän-, Lopenkylän, Launoisten- ja Joentaan osakaskunnilla. Kesijärven kalastoa on seurattu viimeksi v koeverkkokalastuksen avulla (taulukko 3 ja kuva 22). Sen perusteella järvi on biomassaosuuden perusteella selkeästi särkikalavaltainen. Kappalemääräisesti ahven- ja särkikalat ovat suunnilleen tasoissa. Kesijärveä on hoitokalastettu jo vuodesta 1993 vuosittain v lukuun ottamatta. Taulukossa 4. on esitetty vuosittaiset hoitokalastussaaliit. Hoitokalastusten avulla on 31

32 pyritty parantamaan järven kalakantaa sekä vedenlaatua. Edellisen kerran järven kalakantaa on tutkittu v (Vauhkonen 2003). Vuoden 2003 ja 2013 tulosten perusteella yksikkösaaliissa (g/verkko) ei ole tapahtunut muutoksia hoitokalastuksista huolimatta. Yksikkösaaliit ovat olleet n g/verkko, mikä kuvaa hyvin järven rehevyystasoa. Vaikka yksikkösaaliissa ei ole tapahtunut muutoksia, niin lajisuhteissa sen sijaan on. Ahventen osuus on kasvanut niin paino- kuin kappalemääräisesti ja särjen laskenut. Ahventen yksikkösaalis (g/verkko) on noussut puolella ja särjen laskenut reilusti (v. 2003: 2308 g/verkko ja v.2013: 1540 g/verkko). Muiden särkikalojen (pasuri ja lahna) osuudet sen sijaan ovat nousseet todella huomattavasti. Kesijärven kuhakantaa on tuettu vuosittain istutuksilla (kuva 23) ja järven kuhakanta onkin varsin hyvä. Koekalastuksen perusteella kuha myös lisääntyy luontaisesti järvessä, mistä ovat todisteena kesänvanhat poikaset, joita saatiin koekalastuksessa saaliiksi. Kuhakannassa on runsaasti eri-ikäisiä yksilöitä. Järven haukikanta on suullisen tiedon ja saaliskirjanpitojen mukaan hyvä, vaikka koekalastuksessa ei haukia saaliiksi juurikaan tullut. Järven petokalakanta onkin hyvä, vaikka petoahventen (yli 15 cm) osuus on hyvin pieni. Petokalakantaa on pyritty pitämään yllä istutusten lisäksi tekemällä solmuvälirajoituksia. Järvellä on kielletty alle 55 mm verkkojen käyttö. Kesijärveä hoitokalastettiin myös keväällä 2013, joten sillä on ollut vaikutusta koeverkkokalastuksen tuloksiin. Lisäksi kesänvanhojen särkien osuus oli saaliissa hyvin pieni, mikä voi viitata siihen, etteivät ne vielä jääneet pienen kokonsa takia verkkoihin. Näiden syiden takia järven särkikanta voi olla suurempi, mitä koeverkkokalastus osoittaa. Kesijärveen on viime vuosina istutettu myös pieniä määriä taimenia. Istutusten tuloksellisuudesta ei kuitenkaan ole vielä tietoa. Hoitokalastusraporttien mukaan järvestä on tullut taimenia saaliiksi myös istutustaukojen aikana. Osa taimenista voi siten olla peräisin myös Ojajoesta, jossa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Kesijärveen on kotiutettu luvulla täplärapu. Rapukanta on ollut varsin hyvä, mutta on heikentynyt viime vuosina, mutta on edelleen ravustettava. Kesijärvi on ollut hyvä ankeriasjärvi. Kanta on peräisin 1960-luvulla tehdyistä istutuksista. Saalista saadaan edelleen. Taulukko 3. Kesijärven koeverkkokalastuksen kokonaissaaliit, yksikkösaaliit sekä prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven ,7 21, ,0 42,6 Kuha ,5 15,0 72 2,4 2,3 Kiiski ,6 0, ,0 3,9 Hauki ,8 1,1 1 0,03 0,03 Salakka ,2 3, ,4 5,2 Pasuri ,6 8, ,7 6,5 Särki ,9 41, ,1 35,9 Lahna ,3 7, ,5 3,4 Sorva ,5 0,3 3 0,1 0,1 Yhteensä ,2 100, ,2 100,0 Ahvenkalat ,8 37, ,4 48,8 Särkikalat ,6 61, ,8 51,1 Ahven >15 cm ,7 3,4 43 1,4 1,4 Petokalat ,0 19, ,8 3,7 32

33 Kuva 22. Eri kalalajien yksikkösaaliit (g/verkko ja kpl/verkko) Kesijärvessä vuonna 2013 sekä keskiarvon keskivirheet (s.e). Taulukko 4. Kesijärven hoitokalastussaaliit v vuosi saalis kg kg/ha

34 Kuva 23. Kesijärven kuhaistutukset v Ojajärvi Ojajärvi on 446 ha:n suuruinen järvi, joka laskee vetensä Kesijärveen Ojajokea myöten. Järven keskisyvyys on n. 4 metriä ja suurin syvyys 14, 5 m. Järven luusuassa sijaitsee säännöstelypato. Ojajärvi on varsin kirkasvetinen järvi, vaikka vesi jonkin verran onkin ruskehtavaa. Tämä johtuu valuma-alueen suoalueista, josta järveen päätyy humusta. Valuma-alue koostuu pääasiassa metsämaasta ja soista. Viime vuotisia vedenlaatutietoa on varsin vähän saatavilla, mutta niiden ja aikaisempien tietojen perusteella Ojajärvi on karu järvi. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet muutama poikkeusta lukuun ottamatta alle 12 ug/l, jota pidetään karujen järvien raja-arvona. Happivajetta järvessä esiintyy lähes poikkeuksetta etenkin kesällä, jolloin happi on useana vuonna kulunut lähes loppuun. Talvella tilanne on kuitenkin ollut vähintäänkin kohtalainen, eikä alusvesi ole mennyt kokonaan hapettomaksi. Kesällä happivaje on ollut suurempi riippuen järven kerrostumisen ajankohdasta ja voimakkuudesta. Happivaje on näkynyt myös ravinteiden vapautumisena sedimentistä (sisäinen kierto). Mistään kovinkaan merkittävästä noususta ei ole kuitenkaan kyse. Ojajärven suojeluyhdistys on selvittänyt järveen tulevien ojien ravinnepitoisuuksia (Tuokko 2013) Ojajärven valuma-alueen kunnostus esiselvitys). Selvitys suosittelee kosteikoita tai ojiin sijoitettavia fosforisieppareita. Niiden avulla veteen lisätään alumi.ini ja rautasulfaattia. Tämän jälkeen vettä pitää kalkita ph:n nostamiseksi. Järvellä on myös runsaasti haja-asutusta, jonka kuormittava vaikutus voi olla suurempi, kuin ojien tuomat ravinteet. Suojeluyhdistyksen tavoitteena on ollut pitää järven tila hyvänä. Karussa järvessä ravinteiden lisäys näkyy helposti. Ojajärven vesien omistus on Lopenkylän- ja Sauvalan osakaskunnilla. Näiden lisäksi osa vesialueista on järjestäytymättömiä. Ojajärveen on 2000-luvulla istutettu säännöllisesti kuhaa ja planktonsiikoja (kuva 24). Molempia lajeja saadaan saaliiksi. Siikaa Ojajärvestä saatiin 1990-luvulla hyvin, mutta sen jälkeen saaliit vähenivät. V siikaistutukset ovat olleet todella suuret ja niiden pitäisi näkyä tällä hetkellä saaliissa. Saaliit ovatkin parantuneet. Siikojen luontaisesta lisääntymisestä ja kasvusta ei ole tietoa. Kuhaistutuksia on tehty luvun alkupuolella runsaasti luvun puolen välin jälkeen istutuksissa oli kymmenen vuoden tauko, jonka jälkeen istutukset aloitettiin uudelleen. Istutukset ovat alkaneet näkyä saaliissa ja kanta on tällä 34

35 Kpl hetkellä vähintäänkin kohtalainen. Järvessä on ollut pitkään suurikokoinen harva muikkukanta. Kanta on hiukan vahvistunut viime aikoina vahvemman vuosiluokan ansiosta. Ojajärvi on suullisen tiedon perusteella (Helge Joutsi) ahvenvaltainen, mikä on tyypillistä niukkaravinteiselle järvelle. Myös isoa petoahventa on joukossa varsin hyvin. Ojajärvi on luokiteltu jokirapujärveksi vanhassa rapustrategiassa. Siitä huolimatta siinä esiintyy tällä hetkellä laittomasta istutuksesta peräisin olevia täplärapuja. Kanta on kuitenkin heikko (Helge Joutsi) Kuha Planktonsiika Vuosi Kuva 24. Ojajärven kuha- ja planktonsiikaistutukset v Ojajoki Ojajoki saa alkunsa Ojajärvestä ja laskee vetensä Nummistenjokeen vähän ennen Kesijärveä. Ojajärven luusuassa on säännöstelypato. Joessa elää suullisen tiedon mukaan taimenkanta (suullinen tiedonanto Helge Joutsi). Ilmeisesti joesta lähtee taimenia myös syönnösvaellukselle, koska Kesijärvestä saadaan säännöllisesti joitakin taimenia saaliiksi. Taimenkannan alkuperästä ei ole tietoa. Istutusrekisterin mukaan jokeen ei ole tehty istutuksia. Ojajoen vesien omistus on yksityisten tilojen hallinnassa Erävisjärvi Erävisjärvi laskee Erävisjokea pitkin Loppijärveen. Erävisjärvi on n. 50 ha:n suuruinen matala järvi. Suurin syvyys n. 3 metriä ja keskisyvyys 1-1,5 m. Järven valuma-alueella on pääasiassa metsää ja suota. Järven vesi on ruskeaa humuksen värjäämää ja rehevää tai erittäin rehevää kokonaisfosforin perusteella. Järvessä esiintyy etenkin talvikerrostuneisuuden aikaan happivajetta. Joinakin vuosina happi on kulunut vähiin koko vesimassassa kuten vuonna 2003, jolloin järvi jäätyi aikaisessa vaiheessa ja kerrostuneisuutta kesti sen takia pitkään. Järvi kerrostuu myös ajoittain kesällä mataluudesta huolimatta. Tällöin happitilanne on mennyt huonoksi pohjan lähellä. Alusveden heikko happitilanne on näkynyt alusveden kohonneina ravinnepitoisuuksina (ns. sisäinen kierto). Heikko happitilanne on näkynyt myös ajoittain kalakuolemina. 35

36 Järvi on vuosikymmenten aikana hiljalleen madaltunut valumien mukana tuoman kiintoaineksen takia (suullinen tiedonanto Helge Joutsi). Järveen on istutettu lähinnä 1990-luvulla haukea ja kerran lahnaa. Viimeisin istutus on tehty v. 2001, jolloin pieni määrä karppeja istutettiin. Lahnoja saadaan saaliiksi. Järvessä on todella runsaasti pientä ahventa, mutta joukossa myös isompia yksilöitä. Myös haukikanta on vahva (suullinen tiedonanto Helge Joutsi). 6.6 Hirvijärvi Hirvijärvi kuuluu Suolijärven-Hirvijärven valuma-alueeseen. Järven pinta-ala on 430 ha ja keskisyvyys 12,9 m. Suurin syvyys on lähes 30 metriä. Hirvijärvi kuuluu Vantaanjoen vesistöalueeseen. Järvi on latvavesiä ja sitä säännöstellään. Järven viipymä on poikkeuksellisen pitkä 7 vuotta (Hirvijärven ravinneselvitys ja kunnostamistoimenpiteet). Järven vesi on kirkasta ja niukkaravinteista. Kokonaisfosfori on karuille järville ominaisesti pysytellyt alle 12 ug/l elokuisissa näytteissä. Vielä 1980-luvulla tilanne oli toisenlainen. Silloin järvi voitiin luokitella reheväksi. Esim luvun lopussa kokonaisfosforipitoisuus oli jopa yli 50 ug/l. Järven happitilanteessa ei ole ollut ongelmia. Järvi on kohtalaisen syvä ja kerrostuu selkeästi, mutta siitä huolimatta alusveden happitilanne on pysynyt hyvänä. Vaikka järvin on karu, niin siitä huolimatta viime vuosina järvellä on esiintynyt sinileväkukintoja. Hirvijärvellä toimiva suojeluyhdistys on teettänyt selvityksen järven ravinnekuormituksesta (Hirvijärven ravinneselvitys ja kunnostamistoimenpiteet). Selvityksen perusteella järveen ei laske suurempia jokia tai puroja. Vesi tulee järveen suorana valuntana ja ojia pitkin. Selvityksen perusteella Hirvijärven vallitseva kuormitus on tällä hetkellä kestävällä tasolla. Järvi on kuitenkin karu ja pienetkin lisäykset ravinteissa voivat heikentää järven tilaa. Suosituksena raportti antaa esim. kosteikoiden rakentamisen ja suojavyöhykkeet. Kokonaisyksikkösaaliit olivat 296,04 g/verkko ja 9,68 kpl/verkko (taulukko 2). Yksikkösaaliiden mukaan tärkeimmät lajit biomassan osalta olivat ahven (181,02 g/verkko) ja särki (69,42 g/verkko). Myös yksilömäärältään runsaimmat lajit olivat ahven (5,7 kpl/verkko) ja särki (1,68 kpl/verkko) (kuva 9 ja taulukko 2). Järvi on koeverkkokalastuksen perustella ahvenvaltainen (61 % kokonaisbiomassasta), mikä on tyypillistä karuille ja kirkkaille järville. Toinen merkittävä laji on särki, jota järvessä on kuitenkin vain n. 23 %. Järvessä esiintyy koeverkkokalastuksen perusteella ainakin 9 eri kalalajia. Järven kokonaisyksikkösaalis oli vain 296,04 g/koekalastusverkko (kuva 25 ja taulukko 5). Kun arvio verrataan muihin saman rehevyystason järviin, on se keskimääräisellä tasolla (Tammi ym. 2006). Petokalojen osuus kokonaisbiomassasta oli yli 46 %, mikä koostuu suurelta osin petomaisista ahvenista. Järvessä on myös muikkua ja siikaa. Muikkukanta on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä. Siikaa järveen on istutettu 2000-luvulla lähes vuosittain. Siikoja saadaan saaliiksi suullisen tiedon ja kirjanpitokalastuksen mukaan jonkin verran. Järveen on istutettu myös kuhaa muutamana vuotena 2000-luvulla (kuva 26), mutta koekalastuksessa ei kuhia saaliiksi saatu. Koeverkkokalastus antaa yleensä varsin hyvän kuvan kuhakannasta, joten todennäköisesti järven kuhaistutukset eivät ole tuottaneet kovinkaan hyviä tuloksia. Kirjanpitokalastuksen mukaan järvestä kuitenkin saadaan jonkin verran kuhia. Hirvijärveen on vuonna 1965 istutettu ankeriaita ja uudelleen v Hirvijärveen tehdyn sulkasääskitutkimuksen mukaan ei sulkasääsken toukilla ole merkitystä eläinplanktonin runsauteen ja kokojakaumaan, koska toukkien tiheydet olivat niin pieniä (Malinen ym. 2011). Samoin Malisen ym. (2011) mukaan sulkasääsken toukille ei ole vaikutusta Hirvijärvellä esiintyneisiin sinileväkukintoihin. 36

37 Ahven Kiiski Hauki Kuore Muikku Siika Made Särki Lahna g/verkko kpl/verkko Järveen on istutettu laittomasti täplärapuja, jonka seurauksena niitä järvessä esiintyy. Kanta on vielä heikko, mutta hiljalleen vahvistumassa g/verkko kpl/verkko Kuva 25: Eri kalalajien yksikkösaaliit Hirvijärvessä vuonna 2011 sekä keskiarvon keskivirheet (s.e). Taulukko 5. Hirvijärven kokonaissaaliit, yksikkösaaliit ja prosenttiosuudet kalalajeittain vuonna Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven 9051,0 181,0 61,1 285,0 5,70 58,9 Kuha 0,0 0,0 0,0 0,0 0,00 0,0 Kiiski 256,0 5,1 1,7 46,0 0,92 9,5 Hauki 790,0 15,8 5,3 3,0 0,06 0,6 Kuore 250,0 5,0 1,7 46,0 0,92 9,5 Muikku 149,0 3,0 1,0 10,0 0,20 2,1 Siika 185,0 3,7 1,2 1,0 0,02 0,2 Made 507,0 10,1 3,4 4,0 0,08 0,8 Särki 3471,0 69,4 23,4 84,0 1,68 17,4 Lahna 143,0 2,9 1,0 5,0 0,10 1,0 Särkikalat 3614,0 72,3 24,4 89,0 1,78 18,4 Yhteensä 14802,0 296,0 100,0 484,0 9,68 100,0 Ahvenkalat 9307,0 186,1 62,9 331,0 6,62 68,4 Ahven >15 cm 6101,0 122,0 41,2 98,0 1,88 29,6 Petokalat 6891,0 137,8 46,6 101,0 1,94 30,2 37

38 Kuva 26. Hirvijärven kuha- ja siikaistutukset v Pääjärvi Pääjärvi on n. 120 ha: suuruinen järvi, joka laskee vetensä Vähä-ilmettyyn ja sitä kautta Ilmetynjokeen. Järvi sijaitsee kolmen kunnan alueella (Loppi, Hattula ja Tammela). Järvi on jakautunut kolmeen osaan, jotka ovat yhteydessä toisiinsa salmien kautta. Järven suurin syvyys yltää n. 7 metriin. Mataluudesta huolimatta järvi kerrostuu varsin voimakkaasti kesällä. Järvi on kokonaisfosforin perusteella rehevä järvi. Pintaveden elokuiset fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet viime vuosina ug/l välillä. Järven valuma-alueella on runsaasti suota, mikä aiheuttaa järvelle voimakkaan ruskean värin. Järveen tulevan humuksen määrä vaihtelee valumien mukaan. Järven Ph laskee usein alle 6. Järvessä on lisäksi runsaasti levää, mikä näkyy korkeina klorofylli-a pitoisuuksina. Arvojen perusteella järvi on ollut ajoittain erittäin rehevälle tasolle. Järvessä esiintyy säännöllisesti happivajetta alusvedessä niin talvi- kuin kesäkerrostuneisuuden aikana. Humuksen happea kuluttava vaikutus on voimakasta ja happi kuluukin täysin loppuun kerrostuneisuuden loppupuolella. Hapen kuluminen on voimakasta myös pintavedessä. Esim v elokuun näytteessä happea ei ollut lainkaan enää kolmen metrin syvyydessä. Alusveden hapettomuus näkyy voimakkaana ravinteiden sisäisenä kiertona. Alusveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat nousseet tällöin reilusti yli 100 ug/l. Järven vesien omistus on Portaan, Lunkaan, Lietsan osakaskunnilla. Kalaveden hoidosta ja lupien myynnistä on kuitenkin vastannut jo 1980-luvulta Pääjärven kalastusyhdistys. Pääjärvi kuuluu maa- ja metsätalouden hajakuormituksen seurantaohjelman kohdejärviin (Määttänen 2012). Sen takia järveä on koekalastettu vuosina 2009 ja Koekalastuksen mukaan Pääjärven kalastoon kuuluvat ainakin seuraavat lajit: ahven, kiiski, kuha, hauki, made, särki, lahna ja suutari. Koekalastusten perusteella Pääjärvi on ahvenkalavaltainen (taulukko 6 ja kuva 27). Koekalastusten tulokset poikkeavat paljon muista vedenlaadultaan samantyyppisistä järvistä. Kokonaisyksikkösaalis on huomattavan alhainen. Rehevän järven kalasto on yleensä särkikalavaltainen, mutta Pääjärven tilanteessa näin ei ole. Koekalastusten perusteella (biomassa) kuha on järven tärkein laji. Niitä on istutettu lähes vuosittain luvulla (kuva 28). Koekalastuksissa ei kumpanakaan vuotena saatu yhtään kesän vanhaa poikasta saaliiksi. Kaikki saaliskalat voivat täten olla peräisin järveen tehdyistä istutuksista. Näin ollen luontaisesta 38

39 g/verkko kpl/verkko lisääntymisestä ei ole varmoja havaintoja. Joka tapauksessa kuhaistutukset näyttävät olevat tuottoisia Pääjärvessä. Lisäksi järvessä on muitakin petokaloja runsaasti (petoahventa ja haukea). Petokalojen osuus on ollut n. 60 % vuosien 2009 ja 2012 koekalastuksissa. Luku on todella suuri. Vähäisen särkikalojen määrän sekä petokalojen runsauden perusteella järven kalasto on voitu luokitella erinomaiseksi. Taulukko 6. Pääjärven koeverkkokalastuksen tulokset v (Määttänen 2009) Laji Kokonais- Yksikkösaalis Biomassa- Kokonais- Yksikkösaalis Lukumääräsaalis (g) g/verkko osuus % saalis (kpl) kpl/verkko osuus % Ahven ,5 14, ,1 25,4 Kiiski ,6 2,1 43 1,7 10,3 Kuha ,4 46,1 9 0,4 2,2 Hauki ,4 2,9 3 0,1 0,7 Made ,3 3,3 1 0,04 0,2 Särki ,7 16, ,8 54,9 Lahna ,2 9,3 25 1,0 6,0 Suutari ,4 5,1 1 0,04 0,2 Yhteensä , ,1 100 Ahvenkalat ,5 62, ,1 37,9 Särkikalat ,3 31, ,8 61,2 Ahven >15 cm ,0 9,0 11 0,4 2,6 Petokalat ,0 61,3 24 0,9 5, g/verkko kpl/verkko Ahven Kiiski Kuha Hauki Made Särki Lahna Suutari 0 Kuva 27. Eri kalalajien yksikkösaaliit Pääjärvessä vuonna 2009 sekä keskiarvon keskivirheet (s.e) (Määttänen 2009). 39

40 Kuva 28. Pääjärven kuhaistutukset v Keihäsjärvi 87 ha:n kokoinen Keihäsjärvi on kohtalaisen matala järvi, jonka valuma-alue on pääosin metsää ja suota. Vedenlaatutietojen perusteella Keihäsjärvi on lievästi ruskeavetinen järvi ja lievästi rehevä/karu järvi. Talvisin ravinnepitoisuus laskee jopa karulle järvelle tyypillisesti alle 12 ug/l. Vedenlaatutietoa ei ole luvulta saatavilla kuin v Sen ja aikaisempien tutkimusten perusteella järven happitalous on hyvä. Happivajetta ei ole esiintynyt edes kerrostuneisuuskausina. Keihäsjärven vesien omistus on Läyliäisten osakaskunnalla. Sen lisäksi vesien omistusta on metsähallituksella. Järven rannalla on runsaasti hajaasutusta. Keihäsjärveen on istutettu 2000-luvulla kerran kuhia, siikoja kuten myös kirjolohia. 7. Ammattikalastus Lopen kalastusalueella ei ole ammattikalastusta. 8. Yhtenäislupa-alueet Lopen kalastusalueelle myydään vapakalastuksen yhtenäislupaa. Yhden vuosiluvan lunastamalla voi kalastaa käyttäen neljää vapaa ja viehettä ja onkia perholla tai heittokohoa käyttäen. Lupa mahdollistaa myös kalastuskilpailujen järjestämisen ja kalastuksen ohjattujen tapahtumien yhteydessä. Luvan lunastaminen oikeuttaa kalastamaan seuraavien osakaskuntien (kylien) vesialueella; Sauvala, Vähikkälä, Joentaka, Launonen, Lopenkylä, Sajaniemi, Topeno, Teväntö, Pilpala, Hunsala, Salo, Ourajoki, Räyskälä, Vojakkala, Hiivola ja Kytöjärvi. Lupa ei ole voimassa seuraavasti: Yli-Heinijärvi, Ali-Heinijärvi, Särkijärvi (Sajaniemen kylä) ja Valkeavesi, eikä lohi ja siikapitoisissa virtavesissä, joita yllälueteltujen kylien alueella ovat Rautajoki välillä Keritty-Punelia, 40

41 Hunsalanjoki (Ollinjoki) Sakarasta Lopen ja Karkkilan rajaan sekä Kaartjoki Kaartlammesta Torhonjärveen, sekä Vantaanjoki latvapuroineen ( 9. Kalastusmatkailu Lopen kalastusalueella on mahdollista järjestää kalastusmatkailutapahtumia maksamalla vapakalastuksen yhtenäisluvan. Yhtenäisluvasta enemmän tietoa kappaleessa Kalastuksen valvonta Kalastuksen valvonnan osalta kalastuslaki muuttui Tämän jälkeen kalastuksenvalvojina on voinut toimia ainoastaan kalastuksenvalvojakokeen läpäisseet valvojat. Tämän lisäksi valvojilla on täytynyt olla valtuutus valvonnan tekemiseen joko vesialueen omistajien tai kalastusalueen valtuutus. Vuonna Lopen kalastusalueella on kalastusalueen nimeämiä valvojia 1 kpl. Valvontaa on suoritettu pääasiassa vesialueiden omistajien toimesta, mutta jonkin verran myös kalastusalueen toimesta. 41

42 Suunnitelma osa B Kalastuslain kokonaisuudistus on käynnissä tämän suunnitelman valmistumisen aikoihin. Uusi laki saattaa tuoda mukanaan muutoksia kalavedenhoitoon mm. kalastuksensäätelyyn. Osakaskuntien ja kalastusalueen tulee ottaa mahdolliset lakimuutokset huomioon tulevissa päätöksissä. Joka tapauksessa suunnitelmassa esitetyt suositukset ja toimenpiteet, antavat ohjeet vesistökohtaisiin kalastuksen järjestämiseen ja kalavedenhoitoon mahdollisista lakimuutoksista huolimatta. Rapustrategian uusiminen on myös käynnissä. Strategia tuo muutoksia rapukantojen hoitoon, jotka täytyy ottaa huomioon tulevissa hoitotoimenpiteissä. 11. Yleiset tavoitteet seurantajärjestelmän kehittäminen kalakantojen luontaisen lisääntymisen parantaminen kalakantoja vahvistavat säätelypäätökset joustavat istutukset osakaskuntien järjestäytymiset / yhdistymiset kalastusmahdollisuuksien kehittäminen ja lisääminen kalastuksenvalvonta Useat Lopen kalastusalueen vesistöt asettavat haasteita vesialueiden omistajille ja kalastusalueelle kalastuksen järjestämisessä ja hoidossa. Monissa järvissä on tällä hetkellä kalastettavat siika- sekä kuhakannat, jonka takia kalastuksen säätely on erittäin hankalaa. Tilanteen tekee erityisen hankalaksi se, että järvissä luontaisesti lisääntyvien siikamuotojen esiintymisestä kasvusta ei ole tarkkaa tietoa. Eri siikamuotojen olemassaolon sekä niiden kasvun selvittäminen onkin yksi keskeisimmistä tavoitteista suunnitelmakaudella. Tietojen perusteella voidaan antaa tarkempia suosituksia mm. istutuksille ja kalastusrajoituksille. Samanlainen tilanne on kuhakannoilla, joiden luontaisen lisääntymisen voimakkuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Luontaisen lisääntymisen voimakkuuden selvittäminen sekä kalojen kasvuvauhti on suunnitelmassa merkitty usean järven kohdalle. Tulosten avulla voidaan mm. istutukset suunnata tarkemmin sekä antaa suosituksia kalastuksensäätelyyn. Uudet alamittasäädökset tekevät tilanteen jo senkin takia vaikeaksi, että kaikki alamittaiset kalat joutuu laskemaan takaisin elävänä tai kuolleena. Alamittaisia kaloja joutuu väkisinkin pyydyksiin esim. siianpyynnin yhteydessä. Vesialueiden omistajien pitää kuitenkin ottaa huomioon kalakantojen turvaaminen ja hyödyntäminen järkiperäisesti. Rajoituspäätösten tulee olla erittäin hyvin perusteltuja ja pitemmälle aikavälille suunniteltuja. Omistajien on myös pystyttävä reagoimaan tarpeettomaksi havaittuihin päätöksiin tekemällä tarvittavia muutoksia. Mikäli kalastuslain muutosten jälkeen rajoituspäätösten tekeminen tulee viranomaistehtäväksi, täytyy omistajien toimia aktiivisesti kalastusalueen kautta tai suoraan yhteydessä viranomaisiin. Kaikessa päätöksenteossa taustatiedon hankkiminen on erittäin tärkeää. Lopen kalastusalueen vesistöt ovat vedenlaadultaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Järvien kalakantoja on hoidettu vuosien varrella mm kalaistutuksilla, hoitokalastuksilla ja erilaisilla säätelytoimilla. Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on selkeyttää hoitotoimenpiteitä suunnitelmakaudella sekä kehittää seurantaa. Sen avulla hoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta voidaan arvioida sekä hankkia tietoa tulevia hoitotoimenpiteitä varten. 42

43 Lopen kalastusalueella vesien omistus on jakautunut samalla järvellä usealle eri taholle. Osassa on jo tällä hetkellä yhteistyötä mm. kalastuksen järjestelyssä. Koko järvellä on voinut kalastaa kaikkien osakaskuntien luvilla. Samanlainen käytäntö on tavoitteena saada muillekin järville. Tällöin kalastus helpottuu, eikä epäselvyyksiä osakaskuntien rajoista synny. Tässä tilanteessa myös valvonnan järjestäminen on helppoa osakaskuntien yhteistyönä. Yhteistyö olisi suositeltavaa ulottaa myös kaikkeen kalavedenhoitoon kuten istutuksiin. Yleisenä tavoitteena on myös selvittää taimenten lisääntymisalueet sekä mahdolliset nousuesteet ja laatia niiden perusteella tarvittaville kunnostuksille ym. suunnitelma tuleviksi vuosiksi. 12. Kalastuksen järjestäminen Osalla Lopen järvistä on tällä hetkellä yhteinen luvanmyynti koskien koko järveä, vaikka vesialueiden omistajia on useita. Tämä käytäntö helpottaa kalastuksen järjestämistä, eikä kalastajilla ole epätietoisuutta vesialueiden rajoista. Tätä varten osakaskunnat voivat perustaa järvelle kalastusyhdistyksen, jossa kaikki vesialueen omistajat ovat edustettuina. Yhdistys sitten hoitaa järvellä kalastuksen järjestämisen. Toinen vaihtoehto on pitää vuosittain palaveri osakaskuntien kesken, jossa sovitaan esitykset osakaskuntien kokouksiin kalastuksen järjestämisestä. Kokoukset sitten vahvistavat päätökset omalta osaltaan. Lupatulot ohjautuvat entiseen malliin osakaskunnille, mutta kaikkien osakaskuntien luvilla saa kalastaa koko järven alueella. Suosituksia ei ole erikseen kirjattu järvikohtaisiin suosituksiin, koska tämä tavoite on yhteinen koko kalastusalueelle sellaisille järville, jossa on useita vesialueiden omistajia. 13. Edunvalvonta Kalastusalueen ja vesialueiden omistajien tulee tehdä edunvalvontaa ja huolehtia ettei vesi- ja valumaalueella tehtävät toimenpiteet aiheuta haittaa. Turvetuotannolla voi olla suuret vaikutukset vesistöjen tilaan. Kalastusalueen ja omistajien tulee ottaa kantaa ja varmistaa, että ympäristölupaprosesseissa vesialueiden omistajien kannat tulevat huomioiduiksi päätöksiä tehdessä. Useassa tapauksessa pienikin ravinteiden, kiintoaineen ja humuksen lisäys näkyy järven vedenlaadussa sekä kalakannassa. Erityisen herkkiä ovat karut ja kirkkaat vesistöt. Lopen kalastusalueella on myös kalojen vaellusta estäviä patoja. Patojen poistamisessa tulee omistajien ja kalastusalueen olla aktiivisia. Suomeen on hyväksytty valtioneuvoston toimesta kalatiestrategia, jonka tavoitteena on turvata vaelluskalojen esteetön kulku. Strategia on hyvä vesialueiden vaatimusten tukena. 14. Vesistöjen hoitosuositukset Suositus osiossa on annettu järville ja virtavesille hoitosuositukset vuosille Suosituksista on kerrottu jokaisen järven ja joen kohdalla lyhyesti ja vuosittaiset toimenpidesuositukset on lisäksi koottu erikseen taulukkoon, jossa on myös suositukset toteuttajista ja rahoittajista. Tarkempia tietoja esitetyistä toimenpiteistä kuten istutussuosituksista ja seurannoista löytyy suunnitelman muista kappaleista, joihin on suositustaulukoissa viitattu. Järvien ja jokien kohdalle on myös kirjattu järvi- ja jokikohtaiset tavoitteet suunnitelmakaudelle. 43

44 14.1 Kaartjärvi-Kaartjoki-Torho-Lairo-Valajärvi Suunnitelmakaudella tavoitteena on kalan esteettömän kulun varmistaminen sekä virtavesien kalataloudellinen kunnostus. Nousuesteiden poistamisen ja kalataloudellisen kunnostuksen myötä saataisiin huomattavasti lisättyä kalataloudellista merkitystä taimenkannan vahvistumisen seurauksena. Suunnitelmissa oleva vedenottohanke ei saa vaikuttaa Kaartjärven vedenpintaan eikä Kaartjoen virtamaan. Myös Kaartjärven vedenpuhdistamon vaikutukset pitäisi tulevaisuudessa pystyä minimoimaan Vesistökohtaiset tavoitteet näkyvät alla olevissa kappaleissa Kaartjärvi Tavoitteet siian kasvuselvitys joustavat istutukset seurannan kehittäminen Kaartjärvessä esiintyy luontaisesti lisääntyvä siikakanta, jonka alkuperä ei ole tiedossa. Tämän siian kasvusta ja ekologisesta muodosta ei ole tutkittua tietoa olemassa. Tämä takia siioista tulisi v aikana kerätä näytteitä, joista määritellään kalojen kasvu sekä järvessä esiintyvät siikamuodot. Kaartjärveen on myös istutettu siikoja huomattaviakin määriä lähes vuosittain. Istutusten tuloksellisuudesta ei myöskään ole tarkkaa tietoa. Siikaselvityksen perusteella annetaan tarkemmat ohjeet mm tulevia istutuksia varten. Lisätietoa siikaselvityksestä ja näytteenotosta löytyy kappaleesta Ennen selvityksen tuloksia ei istutuksia suositella tehtäväksi. Lisäksi kasvutietoja hyödynnetään kalastuksen säätelytoimista päätettäessä. Mikäli siikaistutuksia tulevaisuudessa tehdään, tulee ne suhteuttaa luontaisesti lisääntyvään siikakantaan sekä muikkukantaan. Hyvinä muikkuvuosina istutukset tulee olla maltillisia tai niistä voidaan luopua kokonaan, koska muikku vahvempana ravintokilpailijana heikentää siikaistutusten tuloksellisuutta. Suositukset tarkentuvat siikaselvityksen jälkeen. Kaartjärveen on istutettu kuhaa lähes vuosittain ja kanta onkin tällä hetkellä kohtalainen. Kuhaistutuksia voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Kuhan kasvusta ja luontaisesta lisääntymisen voimakkuudesta ei kuitenkaan ole tietoa. Luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi voidaan kuhaistutuksista pitää taukoa kaksi vuotta ja sen vaikutusta seurataan kirjanpitokalastuksen avulla (katso kappaleet 17.4 ja 17.1). Kaartjärvestä on suositeltavaa kerätä myös kuhan suomunäytteitä vuosien 2014 ja 2015 aikana. Lisätietoa löytyy kappaleesta Suomunäytteiden avulla tehdään selvitys kuhan kasvunopeudesta. Järvellä on ollut suosituksena alle 45 mm verkkojen käyttökielto. Kuhan ja siikojen kasvuselvitysten perusteella voidaan antaa tarkempia suosituksia mahdollisia solmuvälirajoituksia varten. Kuhan luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi tulisi verkkojen solmuväli olla vähintään 50 mm. Mikäli kanta on nopeakasvuinen ja tulee myöhään sukukypsäksi, solmuväli pitäisi on 55 mm. Näin taattaisiin kuhille vähintään yksi lisääntymiskerta ennen saaliiksi joutumista. Ongelmaksi usein muodostuu siian kalastus. Hidaskasvuista siikaa ei pystytä enää kalastamaan solmuvälirajoitusten jälkeen. Mikäli solmuvälirajoitusten tekeminen ei siian kasvun takia ole järkevää, voidaan antaa tarkat suositukset kalastuksen järjestämiseksi. Kappaleessa 16 on kerrottu solmuvälirajoituksista sekä eri vaihtoehtoisista ratkaisuista. Lisäksi on syytä harkita kuhan alamitan korottamista, koska lakisääteinen alamitta ei riitä turvaamaan luontaista lisääntymistä. Tällöin myös vapavälineillä tapahtuva pyynti olisi säätelyn piirissä. 44

45 Kaartjärvessä on harjoitettu vuosien varrella myös hoitokalastusta. Järven kalakanta olisi suositeltavaa selvittää koeverkkokalastuksen avulla v erityisesti siinä tapauksessa, että hoitokalastuksia suunnitellaan myös tulevaisuudessa. Koekalastuksen avulla määritellään mahdollisten hoitokalastusten tarve ja tavoitteet. Suunnittelemattomilla hoitokalastuksilla voidaan vaikuttaa jopa negatiivisesti järven tilaan. Lisätietoa koeverkkokalastuksista löytyy kappaleesta 17.3 ja hoitokalastuksista kappaleesta 19. Koekalastusvuonna ei Kaartjärveen tule istuttaa kuhan poikasia ennen kuin koekalastus on toteutettu. Näin voidaan luotettavasti selvittää kuhan luontaista lisääntymistä. Kaartjärvi on karu ja kirkas järvi, jossa ravinteiden pienikin lisäys näkyy järven tilassa. Järveen tulevien ravinteiden määrä tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman pienenä. Kaartjärvelle laaditussa vesienhoidon toimenpidesuosituksissa suositellaan mm. loma- ja haja-asutuksen liittymistä viemäriverkkoon. Ongelmaksi on koettu lisäksi jätevedenpuhdistamon ja pumppaamoiden ylivuodot. Tällä voi olla suurikin merkitys ja ylivuotojen estäminen on erittäin tärkeää järven tilan kannalta. Suunnitteilla olevalla vedenotto hankkeella Räyskälän alueella voi olla iso merkitys matalan Kaartjärven tilaan. Vaarana on, että järven vedenpinta laskee, mikä aiheuttaa mm. järven rantojen ruovikoitumista. Vaikutukset tulisivat näkymään myös Kaartjoessa, jonka virtaama voi laskea ja mm. jätevesien vaikutus sitä kautta lisääntyä taimenten poikas- ja lisääntymisalueisiin heikentävästi. Kaartjärveen täplärapukantaa on tuettu istutuksin myös viime vuosina. Kannan vahvistamiseksi istutuksia voidaan jatkaa. Samalla olisi suositeltavaa rajoittaa ravustusta muutamaksi vuodeksi kannan vahvistamiseksi. Kannan vahvistuttua voidaan rapuja siirtää uusille elinalueille järven sisällä. Suositeltavaa on myös suorittaa koeravustus pari vuotta tukitoimien jälkeen ravustussuositusten ja hoitotoimenpiteiden tarkentamiseksi. Lisätietoa kappaleesta 20. Vuosittaiset toimenpidesuositukset löytyy taulukosta 7. Taulukko 7. Kaartjärven vuosittaiset toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaselvitys Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.5 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kuhanäytteiden kerääminen Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat (Kuhaistutus) Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Ravustuksen säätely Osakaskunnat kappale 20 Täplärapuistutus Osakaskunnat kappale 20.2 Osakaskunnat 2015 Koeverkkokalastus Osakaskunnat ja Suojeluyhdistys kapple 17.3 Osakaskunnat, Suojeluyhdistys ja kalastusalue Ravustuksen säätely Osakaskunnat kappale 20 Täplärapuistutus Osakaskunnat kappale 20.2 Osakaskunnat (Kuhaistutus) Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhanäytteiden analysointi Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat 2016 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Koeravustus, jonka perusteella päätökset ravustuksen jatkosta Osakaskunnat kappale 20 osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Mahdolliset solmulirajoitukset kasvuselvitysten perusteella Osakaskunnat kappale Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat 2018 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat muut suositukset: Päätös siikaistutuksista siikaselvityksen perusteella Siikaistutukset suhteutettava muikkukantaan Pidetään kaksi vuotta kuhaistutuksista taukoa luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi Vedenottohankkeen vaikutusten minimoiminen Hajakuormituksen minimoiminen 45

46 Kaartjoki Tavoitteet luontaisen taimenkannan vahvistaminen kalataloudellinen kunnostus kunnostusten vaikutusten seuranta Kaartjoen kosket on suurimmaksi osaksi aikoinaan perattu. Lisäksi joella on joitakin ihmisten rakentamia nousuesteita. Perattujen koskien takia joessa on ainoastaan rajallinen määrä taimenten poikasille soveltuvia alueita. Taimenkannan vahvistamiseksi sekä kalojen vaellusten mahdollistamiseksi Kaartjoen kosket tulisi kunnostaa kalataloudellisesti sekä poistaa nousuesteet. Kaartjoen yläosat kuuluvat Lopen kalastusalueeseen ja alaosa Hämeenlinnan kalastusalueeseen. Tulevat kunnostustoimet on järkevä toteuttaa kalastusalueiden yhteishankkeena. Vuonna 2015 joelle laaditaan kunnostussuunnitelma ja vuoden 2016 aikana haetaan kunnostuksille ympäristölupa aluehallintovirastosta. Valuma-alue on sen verran suuri, että kunnostuksia todennäköisesti ei voi tehdä toimenpideilmoituksella. Varsinaiset kunnostukset tehdään ympäristöluvan saamisen jälkeen joko 2016 tai Kunnostussuunnitelmaan ja kunnostuksiin voi hakea rahoitusta kunnostusmäärärahoista ELY-keskuksesta. Lisätietoa kunnostuksista löytyy kappaleesta 18. Ainakin Kaartjoen yläosalla elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Taimenkantaa siellä seurataan kolmen vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksilla (kappale 17.2). Koekalastus kuuluu jätevedenpuhdistamon vaikutusten tarkkailuun. Lisäksi velvoitetarkkailuun kuuluu kolmen vuoden välein tehtävä kalastustiedustelu joen yläosalla. Velvoitetarkkailujen lisäksi on joen muiden osien taimenkannan tila hyvä selvittää v tehtävällä sähkökoekalastuksella. Koekalastukset antavat tietoa tulevia kunnostuksia varten. Lisäksi tulosten perusteella arvioidaan taimenten kotiutus- ja tuki-istutus tarve. Kunnostusten ja mahdollisten istutusten vaikutusta taimenkantaan seurataan sähkökoekalastusten avulla kunnostusten jälkeisinä vuosina. Mikäli koekalastusten perusteella istutustarvetta on, tehdään kotiutusistutukset istuttamalla mätiä ja/tai pienpoikasia (katso kappaleet ). Mikäli Kaartjoesta halutaan kalastuskohde, on suositeltavaa laatia koko joen alueelle yhtenäinen kalastussääntö kalastuksen järjestämiseksi. Sitä ennen selvitetään kalastukseen soveltuvat kohteet ja laaditaan niistä kartta sekä kartoitetaan tarvittavat parkkipaikat. Tämän jälkeen veuvotellaan maanomistajien kanssa kalastuksen järjestämisestä. Kalastusta tulee säädellä tiukasti, jotta taimenkanta ehtii vahvistua sekä pysyä elinvoimaisena. Kalastussäännön laatimisessa vetäjinä toimivat Lopen ja Hämeenlinnan kalastusalueet. Lupatulot voidaan ohjata kalastusalueille, jotka käyttävät ne Kaartjoen kalakannan ja kalastuksen kehittämiseen. Räyskälän alueelle suunnitteilla oleva vedenotto hanke voi vaikuttaa suuresti Kaartjoen tilaan. Mikäli joen virtaama laskee, niin se heikentää oleellisesti mm. taimenten elinmahdollisuutta sekä joessa esiintyvän uhanalaisen Vuollejokisimpukan esiintymistä. Jokeen johdetaan myös Kaartjärven jätevedenpuhdistamon vedet. Joen virtaaman pienentyessä jokeen johdettujen jätevesien vaikutus tulee lisääntymään, koska valuma-alueelta tulevan laimennusveden määrä vähenee. Vedenotto ei saa vähentää joen virtaamaa, mikäli joen tila halutaan pitää hyvällä tasolla. Kaartjoen vuosittaiset toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 8. 46

47 Taulukko 8. Kaartjoen toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus Kunnostussuunnitelma yhdessä Hämeenlinann kalastusalueen kanssa Kalastusalueet kappale 18 Kalastusalueet, vesialueiden omistajat ja kunnostusmäärärahat Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu joen ylä- ja keskiosa kalataloustarkkailu Sähkökalastus Lopen kalastusalue kappale 17.2 Kalastusalue Sähkökalastus Kalataloustarkkailu yläosan kosket Kalataloustarkkailu 2016 Kalastussääntö+kalapaikkojen kartoitus Yhteistyössä Hämeenlinnan kalastusalueen kanssa osakaskunnat+kalastusalueet Kunnostuslupahakemus Kalastusalueet kappale Kunnostukset yhteistyössä Hämeenlinnan kalastusalueen kanssa Kalastusalueet kappale 18 Kalastusalueet, vesialueiden omistajat ja kunnostusmäärärahat sähkökalastus Lopen kalastusalue kappale 17.2 Kalastusalue 2018 sähkökalastus Lopen kalastusalue kappale 17.2 Kalastusalue sähkökalastus Kalataloustarkkailu yläosan kosket Kalataloustarkkailu Kunnostukset yhteistyössä Hämeenlinnan kalastusalueen kanssa Kalastusalueet kappale 18 Kalastusalueet, vesialueiden omistajat ja kunnostusmäärärahat Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu muut suositukset: Taimenten kotiutus- ja tuki-istutukset sähkökalastusten perusteella Torho Tavoitteet Vedenlaadun parantaminen Torholle on laadittu oma kunnostussuunnitelma vuonna Suunnitelman tavoitteena on parantaa Torhon vedenlaatua ja ennen kaikkea pidättää järveen tulevan kiintoaineen määrää. Torhon laaja valumaalue tekee tavoitteeseen pääsystä vaikean. Torhoon ei suositella kalaistutuksia Suositukset Vedenlaadun parantaminen - Ei kalaistutuksia Lairo Tavoitteet Vedenlaadun parantaminen Kalastettavan kuhakannan ylläpitäminen Lairon kuhaistutukset ovat tuottaneet kohtalaisen hyviä tuloksia, joten niitä voidaan jatkaa tulevina vuosina. Istutukset tulee suhteuttaa järven pinta-alaan. Lisätietoa kuhaistutuksista löytyy kappaleesta Pitkän aikavälin tavoitteena on vedenlaadun parantaminen ja ennen kaikkea vähentää järveen tulevan kiintoaineen määrää. Lairon toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 9. 47

48 Taulukko 9. Lairon vuosittaiset toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Kuhaistutus tarvittaessa Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat 2015 Kuhaistutus tarvittaessa Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat 2016 Kuhaistutus tarvittaessa Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat 2017 Kuhaistutus tarvittaessa Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat 2018 Kuhaistutus tarvittaessa Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat muut suositukset: Vedenlaadun parantaminen Valajärvi Tavoitteet Joustavat istutukset Hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden seuranta Kalaston rakenteen selvittäminen Valajärveen on istutettu siikoja kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Istutukset ovat tuottaneet kohtalaisen hyviä tuloksia. Järvessä on myös muikkukanta, mikä myös vaikuttaa siikaistutusten tulokseen. Muikku vahvana ravintokilpailijana heikentää siian kasvua ja selviytymistä vahvoina muikkuvuosina. Siikaistutukset Lisätietoa siikaistutuksista löytyy kappaleesta Siian luontaisesta lisääntymisestä ja järvessä esiintyvistä siikamuodoista ei ole tietoa. Tämä takia on suositeltavaa tehdä Valajärven siioista selvitys (kappale 17.5). Selvityksen avulla voidaan antaa tarkempia suosituksia istutusten jatkolle. Valajärvellä on tehty joitakin kertoja hoitokalastuksia. Järven kalakannan rakennetta on tutkittu koeverkkokalastuksen avulla viimeksi v Valajärvelle suositellaan koeverkkokalastuksen uusimista v Koeverkkokalastusten avulla annetaan suositukset mm. hoitokalastusten tarpeellisuudesta. Lisätietoa koeverkkokalastuksista ja hoitokalastuksista löytyy kappaleista 17.3 ja 19. Valajärvelle on suositeltavaa käynnistää kalastuskirjanpito hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden selvittämiseksi. Lisätietoa löytyy kappaleesta Järveen voidaan istuttaa myös ankeriaita tulevina vuosina kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Valajärven toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa

49 Taulukko 10. Valajärven toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaselvitys Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.5 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Siikaistutus Osakaskunnat kappale 22.1 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat 2015 Siikaistutus siikaselvityksen perusteella Osakaskunnat kappale 22.1 Osakaskunnat Koeverkkokalastus Osakaskunnat ja Kalastusalue kappale 17.3 Osakaskunnat ja Kalastusalue Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat 2016 Siikaistutus siikaselvityksen perusteella Osakaskunnat kappale 22.1 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat 2017 Siikaistutus siikaselvityksen perusteella Osakaskunnat kappale 22.1 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat 2018 Siikaistutus siikaselvityksen perusteella Osakaskunnat kappale 22.1 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat muut suositukset: Valajärveen voidaan istuttaa ankeriaita tarvittaessa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi 14.2 Vähä-Melkutin-Iso-Melkutin-Yli-Mylly-Taipaleenjärvi-Alimmainen Tavoitteet Luontaisen siikakannan selvittäminen Ulkoisen kuormituksen minimoiminen Melkuttimissa elää luontaisesti lisääntyvä siikakanta. Suositeltavaa on kerätä v aikana siioista näytteet kannan ja kasvun selvittämiseksi. Koko reitille ei tule istuttaa siikoja luontaisesti lisääntyvän alkuperäisen siikakannan takia. Muutenkaan reitin järviin ei ole suositeltavaa tehdä istutuksia. Reitin järvet ovat ehkä Yli-Myllyä lukuun ottamatta vedenlaadultaan ja virkistysarvoltaan erinomaisessa tilassa ja Yli-Myllykin hyvässä. Jonkin verran Yli-Myllyn tilannetta heikentää Purinsuolta tulevat vedet. Karuina ja kirkasvetisinä kaikki reitin järvet ovat herkkiä pienillekin ravinnepitoisuuksien muutoksille, joten hajakuormituksen mukanaan tuomien ravinteiden pitäminen mahdollisimman pienenä on erittäin tärkeää. Ravinnepitoisuuden nousu näkyy mm. kasvaneena leväkukintoina. Toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 10. Taulukko 11. Vähä-Melkutin-Iso-Melkutin-Yli-Mylly-Taipaleenjärvi-Alimmainen vuosittaiset toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaselvitys Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.5 Kalastusalue ja edistämismäärärahat muut suositukset: Ei istutuksia Järviin tulevien hajakuormitusten minimoiminen 49

50 14.3 Kivijärvi-Lehmäjärvi-Keritty-Haaralammi-Myllylammi-Rautajoki-Punelia- Sakara-Ollinjoki-Teväntö-Kuuslammi-Hunsalanjoki ((Iso-Malva, Sorsamo, Sääksjärvi, Pilkutin Laihua) Reitillä yhteisenä tavoitteena on poistaa kalojen vaellukset estävät nousuesteet sekä selvittää virtavesien kunnostustarpeet ja toteuttaa virtavesien tarvittavat kalataloudelliset kunnostukset ja vahvistaa taimenten luontaista lisääntymistä. Järvillä tavoitteena on kasvuselvitysten ym. perusteella tehdä tarvittavia päätöksiä kalojen luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi (kalastuksensäätely) sekä suunnitella istutukset tulevaisuudessa entistä paremmin Kivijärvi Tavoitteet hajakuormituksen minimoiminen Kivijärveen ei suositella kalojen istutuksia. Järven mataluus ja lisäksi hapahko vesi, ei suosi esim. siian istutuksia. Järven tilan pitämiseksi edes nykyisellä tasolla, tulee hajakuormituksen olla mahdollisimman alhaisella tasolla. Suositukset vuosille ei istutuksia - hajakuormituksen minimoiminen Lehmälammi Tavoitteet hajakuormituksen minimoiminen Lehmälammiin ei suositella kalojen istutuksia. Järvi ei sovellu kovinkaan hyvin esim. siialle veden happamuuden takia. Tavoitteeksi tulee asettaa järveen tulevien ravinteiden pitäminen mahdollisimman alhaisella tasolla. Karussa järvessä pienetkin muutokset näkyvät nopeasti vedenlaadun heikkenemisenä. Suositukset vuosille ei istutuksia - hajakuormituksen minimoiminen Keritty Tavoitteet siian ja kuhan kasvuselvitys joustavat istutukset luontaisen lisääntymisen varmistaminen seurannan kehittäminen 50

51 Kerittyssä on suullisen tiedon mukaan luontaisesti lisääntyvä siikakanta. Lisäksi Kerittyyn on istutettu siikoja vuosien varrella. Siikamuotojen ja niiden luontaisen lisääntymisen voimakkuuden selvittämiseksi Kerittystä on suositeltavaa kerätä siikanäytteitä v aikana niin kuin muistakin Lopen kalastusalueen järvistä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Lopen kalastusalueen ja osakaskunnan kanssa. Ohjeet löytyvät kappaleesta Tulosten perusteella, voidaan antaa tarkempia suosituksia siikaistutusten jatkolle. Siikaistutukset on syytä joka tapauksessa suhteuttaa järven muikkukantaan. Vahvoina muikkukausina istutuksia ei ole tarpeen tehdä. Kuhaa Kerittyyn on istutettu koko 2000-luku. Kuhan kasvusta ja luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa. Kerittystä on suositeltavaa kerätä kuhan suomunäytteitä kuhan kasvunopeuden määrittämiseksi. Tietoa hyödynnetään suunniteltaessa mahdollisia kalastuksensäätelyjä. Kuhaistutusten tuloksellisuuden ja luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi olisi tärkeää, että kuhat selviytyisivät lisääntymiskokoon ennen saaliiksi joutumista. Kuhaa tulisikin pyytää vähintään 50 mm, mutta mieluiten 55 mm verkoilla. Tällöin ei alamittaisia kuhia jäisi saaliiksi niin paljon. Verkkoon kuollut alamittainen kuha pitää lain mukaan muutenkin palauttaa takaisin vesistöön. Solmuvälirajoitusten ongelmana on kuitenkin siian ja muikun pyynti. Mikäli siikakanta on hidaskasvuinen, jää se kokonaan hyödyntämättä harvoilla verkoilla pyydettäessä. Oikealla pyynnin toteuttamisella voidaan vaikuttaa siihen, mitä saaliiksi saadaan. Siiat siirtyvät syvänteisiin vesien lämmettyä ja kuhat samaan aikaan siirtyvät matalampiin vesiin. Näin ollen kesäisessä siian syvännepyynnissä ei ole suurta riskiä saada kuhia saaliiksi. Syksyllä siika tulee kudulle matalaan ja kuha painuu syvemmälle, joten siian pyyntiä voidaan harjoittaa syksyisin matalasta. Muuten tiheiden siikaverkkojen käyttö ei ole suotavaa. Osakaskunta voi antaa asiasta ohjeita luvanmyynnin yhteydessä tai tehdä ajallisia tai paikallisia rajoituksia. Kuhaistutukset näyttävät tuottavan tulosta, joten niitä voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa (kappale 22.2). Istutustaukoja on kuitenkin järkevää pitää ja seurata niiden vaikutusta kuhasaaliisiin esim. kirjanpitokalastuksen avulla. Lisätietoa istutustauoista ja kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Kerittyyn on kotiutettu täplärapuja 1990-luvulla, mutta kanta ei vahvistunut kovinkaan vahvaksi. Jos kantaa halutaan parantaa, suosituksena on, että istutuksia jatketaan tulevina vuosina. Koeravustuksessa ei ole löytynyt rapuja (Petri Mäkinen) Istutusten jälkeen ravustus kielletään kahdeksi vuodeksi, jotta kanta ehtii vahvistua. Kiellon jälkeen pyynti aloitetaan varovasti esim. rajoittamalla myytävien rapulupien määrää. Rauhoitusajan jälkeen tehdään tarvittaessa koeravustus kannan kehittymisen toteamiseksi. Tulosten perusteella tehdään päätökset jatkotoimenpiteistä. Lisätietoja rapuistutuksista ja ravustuksen järjestämisestä löytyy kappaleesta 20. Kerittyssä on ollut hyvä ankeriaskanta. Järveen voidaan istuttaa myös jatkossa ankeriaita, mikäli istukkaita on saatavilla. Mikäli täplärapuistutuksia tehdään tulevina vuosina, niin täplärapukanan vahvistumisen varmistamiseksi ankeriasistutukset kannattaa tehdä täplärapukannan vahvistumisen jälkeen (suullinen tiedonanto Petri Mäkinen). Lisätietoa ankeriasistutuksista löytyy kappaleesta 21. Kerittyn toimenpidesuositukset vuosille löytyvät taulukosta

52 Taulukko 12. Kerittyn toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaselvitys Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.5 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kuhanäytteiden kerääminen Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.1 Kalastusalue ja osakaskunta Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 osakaskunta Ravustuksen säätely Osakaskunta kappale 20 Täplärapuistutus Osakaskunta kappale 20.2 osakaskunta 2015 Ravustuksen säätely Osakaskunta kappale 20 Täplärapuistutus Osakaskunta kappale 20.2 osakaskunta Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 osakaskunta Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.1 Kalastusalue ja osakaskunta Kuhanäytteiden analysointi Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat 2016 Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunta Koeravustus, jonka perusteella päätökset ravustuksen jatkosta Osakaskunta kappale 20 Osakaskunta Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.1 Kalastusalue ja osakaskunta Mahdolliset solmulirajoitukset/suositukset Osakaskunta kappale Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 osakaskunta Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.1 Kalastusalue ja osakaskunta 2018 Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 osakaskunta Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.1 Kalastusalue ja osakaskunta muut suositukset: Päätös siikaistutuksista siikaselvityksen perusteella Siikaistutukset suhteutettava muikkukantaan Järveen voidaan istuttaa ankeriaita tulevaisuudessa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi Haaralammi Tavoitteet siikakannan ylläpitäminen Haarlammen siikaistutukset ovat tuottaneet aikaisemmin kohtalaisen hyviä tuloksia, joten niitä voidaan jatkaa tulevaisuudessa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Istutukset tulee pitää järven pinta-alan takia maltillisina. Muuten vaarana on siikojen kääpiöityminen. Lisätietoa istutuksista löytyy kappaleesta Toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13. Haaralammen toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta muut suositukset: 52

53 Rautajoki Tavoitteet Luontaisesti lisääntyvän taimenkannan vahvistaminen Kalataloudellisen kunnostustarpeen selvittäminen sekä tarvittavat kunnostustoimenpiteet Kalastuksen järjestäminen kestävällä tavalla. Rautajoessa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Luontaista lisääntymistä on ainakin sähkökoekalastusten perusteella tapahtunut Myllylammen alapuolisilla koskialueilla 2000-luvun loppupuolella. Muiden koskien tämän hetkisestä tilanteesta ei ole tarkkaa tietoa, koska edelliset koekalastukset on tehty v Suositeltavaa olisi, että Rautajoki kartoitettaisiin v kalastusalueen toteuttamassa hankkeessa. kartoituksessa selvitetään taimenten lisääntymisalueet ja mahdolliset nousuesteet. Potentiaalisimmat kohteet sähkökoekalastetaan taimenkannan tilan toteamiseksi. Lisäksi RKTL koekalastaa v Rautakosken, joten sitä ei kalastusalueen koekalastuksissa kalasteta, vaan RKTL:n koekalastuksen tuloksia hyödynnetään. Kartoitusten yhteydessä arvioidaan mahdollinen kunnostustarve. Mikäli kunnostuksille on tarvetta, laaditaan kohteille kunnostussuunnitelma, joka toimii ohjeistuksen varsinaisille kunnostuksille. Kartoituksista ja virtavesikunnostuksista lisää kappaleessa 18. Kalastusalueen muiden kartoitusten jälkeen kunnostettavat kohteet laitetaan toteuttamisjärjestykseen. Tämän takia Rautajoen mahdollisille kunnostuksille ei ole tässä suunnitelmassa tarkkaa aikataulua. Sähkökoekalastusten tulosten perusteella päätetään mahdollisesta istutustarpeesta. Alueille, missä on luontaista lisääntymistä, ei istutuksia ole tarpeen tehdä. Koskiin, missä taimenen luontaista lisääntymistä ei tapahdu, voidaan aloittaa kotiuttaminen mädillä tai vastakuoriutuneilla poikasilla. Tämä siinä tapauksessa, että koskessa on poikasille sopivia alueita olemassa. Ongelmaksi istutusten suhteen voi tulla ainoan sallitun istutuskannan Ingarskilanjoen meritaimenkannan saatavuus. Vaihtoehtoisesti taimenen poikasia voidaan siirtää joen sisällä sähkökoekalastusten yhteydessä alueille, missä taimenta ei esiinny. Rautajoelle myydään kalastuslupia. Rautajoki on pienimuotoinen kohde, joka ei kestä kovin kovaa kalastuspainetta. Tulevaisuudessa olisi suositeltavaa laatia joelle oma kalastussääntö, joka ohjaa kalastusta kestävään suuntaan. Kalastussäännön laadinnassa kalastusalue ja Hämeen kalatalouskeskus auttavat tarvittaessa. Vuosittaiset toimenpidesuositukset löytyy taulukosta 14. Taulukko 14. Rautajoen toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Kartoitus Kalastusalue Kappale 18 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Sähkökoekalastus RKTL Rautakoski RKTL Sähkökoekalastus kalastusalue Muut joen kosket( Kappale 17.2) Kalastusalue ja edistämismäärärahat 2015 Kalastussääntö 2016 Kunnostussuunnitelma, jos tarvetta kartoitusten perusteella Kalastusalue Kappale 18 Kalastusalue ja kunnostusmäärärahat 2017 Kunnostukset, mikäli tarvetta Kalastusalue Kappale 18 Kalastusalue ja kunnostusmäärärahat 2018 Sähkökoekalastus Kalastusalue ja edistämismäärärahat muut suositukset: Taimenten kotiutusistutukset, mikäli sähkökoekalastusten perusteella tarvetta Kalastuksenvalvonta Perhokalastuslupien myynti 53

54 Punelia Tavoitteet siian ja kuhan kasvuselvitys joustavat istutukset seurannan kehittäminen täplärapukannan vahvistaminen Puneliassa esiintyy luontaisesti lisääntyvä vaellussiikakanta. Siian kasvusta ei ole tarkempaa tutkimusta olemassa, mutta vaellussiikakannat järvissä ovat yleensä hidaskasvuisia. Kasvun sekä muiden mahdollisten siikamuotojen selvittämiseksi siioista tulisi kerätä näytteitä v aikana. Puneliaan ei ole istutettu ainakaan v.1989 jälkeen siikoja (istutusrekisteri), mutta viereiseen pikku punelian on planktonsiikoja istutettu lähes vuosittain. Näistä istutuksista peräisin olevia siikoja on voinut tulla myös Punelian puolelle. Puneliaan ei suositella istutetavan siikoja järvessä elävän luontaisen siikakannan takia. Lisätietoa siikaselvityksestä ja näytteenotosta löytyy kappaleesta Siian kasvutietoja hyödynnetään myös mahdollisista kalastuksen säätelytoimista päätettäessä. Puneliaan on istutettu kuhaa lähes vuosittain ja kanta onkin tällä hetkellä hyvä. Kuhaistutuksia voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Kuhan kasvusta ja luontaisesta lisääntymisen voimakkuudesta ei ole tietoa. Luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi voidaan kuhaistutuksista pitää taukoa kaksi vuotta ja sen vaikutusta seurataan kirjanpitokalastuksen avulla (katso kappaleet 17.4 ja 17.1). Puneliasta on suosituksena aloittaa keräämään kuhan suomunäytteitä vuosien 2014 ja 2015 aikana. Lisätietoa löytyy kuhan kasvuselvityksestä kappaleesta Suomunäytteiden avulla tehdään selvitys kuhan kasvunopeudesta. Punelian kuhaistutuksissa on ollut vuosien aikana varsin suuria vaihteluita. Suomunäytteiden avulla voidaan myös osittain selvittää kuhaistutusten vaikutusta pyynnin kohteina oleviin vuosiluokkiin. Jonkin verran voidaan myös tehdä päätelmiä luontaisen lisääntymisen voimakkuudesta, vaikka varsinaisia taukoja istutuksissa ei olekaan pidetty. Kuhan ja siikojen kasvuselvitysten perusteella voidaan antaa tarkempia suosituksia mahdollisia solmuvälirajoituksia varten. Kuhan luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi tulisi verkkojen solmuväli olla vähintään 50 mm. Mikäli kanta on nopeakasvuinen ja tulee myöhään sukukypsäksi, solmuvälin tulisi olla 55 mm. Solmuvälirajoituksilla yritettäisiin turvata vähintään yksi lisääntymiskerta ennen saaliiksi joutumista. Puneliassa elää luontaisesti lisääntyvä siikakanta, minkä pyynti vaikeutuu tai estyy kokonaan solmuvälirajoitusten myötä. Lisäksi muikkuverkot täytyy rajata pois kiellon piiristä. Mikäli, solmuvälirajoitusten tekeminen ei siian kasvun takia ole järkevää, voidaan antaa tarkat suositukset kalastuksen järjestämiseksi. Kappaleessa 16 on kerrottu solmuvälirajoituksista sekä eri vaihtoehtoisista ratkaisuista. Lisäksi on syytä harkita kuhan alamitan korottamista, koska lakisääteinen alamitta ei riitä turvaamaan luontaista lisääntymistä. Tällöin myös vapavälineillä tapahtuva pyynti olisi säätelyn piirissä. Puneliassa on suositeltavaa aloittaa kalastuskirjanpito suunnitelma kaudella hoitotoimenpiteiden seuraamiseksi. Tuloksia tullaan hyödyntämään erityisesti seuraavaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa uusittaessa. Vuosittaisella kirjanpidolla voidaan selvittää mm. kuhaistutusten tuloksellisuutta. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta

55 Puneliaan on kotiutettu täplärapukanta, joka ei kuitenkaan ole muodostunut kovin vahvaksi. Kannan vahvistamiseksi tuki-istutukset voidaan aloittaa uudelleen. Samalla olisi suositeltavaa rajoittaa ravustusta muutamaksi vuodeksi kannan vahvistamiseksi. Kannan vahvistuttua voidaan rapuja siirtää uusille elinalueille järven sisällä. Suositeltavaa on myös suorittaa koeravustus pari vuotta tukitoimien jälkeen ravustussuositusten ja hoitotoimenpiteiden tarkentamiseksi. Lisätietoa istutuksista ja ravustuksen järjestämisestä löytyy kappaleesta 20. Punelian toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 15. Taulukko 15. Punelian toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaselvitys Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.5 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kuhanäytteiden kerääminen Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Ravustuksen säätely Osakaskunnat kappale 20 Täplärapuistutus Osakaskunnat kappale 20.2 Osakaskunnat 2015 Ravustuksen säätely Osakaskunnat kappale 20 Täplärapuistutus Osakaskunnat kappale 20.2 Osakaskunnat Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhanäytteiden analysointi Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat 2016 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Koeravustus, jonka perusteella päätökset ravustuksen jatkosta Osakaskunnat kappale 20 Osakaskunta Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Mahdolliset solmulirajoitukset/suositukset Osakaskunnat kappale Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat 2018 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat muut suositukset: Järveen voidaan istuttaa ankeriaita tulevaisuudessa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi Säännöstelypadon korvaaminen ylivirtauspadolla Pidetään tarvittessa kuhaistutuksista taukoa Ollinjoki Tavoitteet Harjuskannan vahvistaminen Kalaston rakenteen selvittäminen Ollinjokeen tehdään vuonna 2014 kartoitus ja sähkökoekalastus kalakannan tilan toteamiseksi (kappleet 17.2 ja 18). Selvitysten perusteella annetaan tarkemmat hoitosuositukset tuleville vuosille esim. mahdolliset lisäkunnostustarpeet/istutukset. Ollinjokeen on istutettu harjuksia useana vuotena. Istutuksia voidaan jatkaa tulevaisuudessa. Istutuksista voidaan pitää taukoa v taukojen avulla saadaan tietoa harjuksen luontaisesta lisääntymisestä. Joella voidaan myydä edelleen kalastuslupia ja laatia oma kalastussääntö kalastuksen järjestämiseksi. Ollinjoen vuosittaisen suositukset taulukossa 16 55

56 Taulukko 16. Ollinjoen toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Harjusistutus Osakaskunta Osakaskunta Sähkökoekalastus Kalastusalue Kappale 17.2 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kartoitus Kalastusalue Kappale 18 Kalastusalue ja edistämismäärärahat 2015 Kalastussääntö Osakaskunta Harjusistutus tarvittaessa Osakaskunta Osakaskunta 2018 Harjusistutus tarvittaessa Osakaskunta Osakaskunta muut suositukset: Kalastuslupien myynti Kalastuksenvalvonta Sakara Tavoitteet siian ja kuhan kasvuselvitys joustavat istutukset seurannan kehittäminen täplärapukannan vahvistaminen Sakaraan on istutettu vuosien varrella jonkin verran siikoja. Siian kasvusta ja järvessä esiintyvistä luontaisesti lisääntyvistä siikakannoista ei ole tietoa. Näiden selvittämiseksi tulisi kerätä siikanäytteitä v aikana. Siikaistutuksissa on ollut taukoja viime vuosina, jonka ansiosta luontaista lisääntymistä on mahdollista selvittää tarkemmin. Selvityksen jälkeen voidaan antaa tarkempia suosituksia mm. istutuksia varten. Tulevat siikaistutukset tulee joka tapauksessa suhteuttaa järven muikkukantaan. Vahvan muikkukannan aikana siikakannan aikana istutusten tulee olla maltillisia tai pitää taukoa. Lisätietoa siikaselvityksestä ja näytteenotosta löytyy kappaleesta Siian kasvutietoja hyödynnetään myös mahdollisista kalastuksen säätelytoimista päätettäessä. Sakaraan on istutettu kuhaa lähes vuosittain ja kanta onkin tällä hetkellä kohtalainen. Kuhaistutuksia voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Kuhan kasvusta ja luontaisesta lisääntymisen voimakkuudesta ei ole tietoa. Luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi voidaan kuhaistutuksista pitää taukoa kaksi vuotta ja sen vaikutusta seurataan kirjanpitokalastuksen avulla (katso kappale 17.4). Sakarassa on muiden Lopen kalastusalueen isompien järvien tapaan kalastuskirjanpito suunnitelmakaudella hoitotoimenpiteiden vaikutusten seuraamiseksi. Tuloksia tullaan hyödyntämään erityisesti seuraavaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa uusittaessa. Vuosittaisella kirjanpidolla voidaan selvittää mm. istutusten tuloksellisuutta. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Sakarasta kerätään kuhan suomunäytteitä vuosien 2014 ja 2015 aikana. Suomunäytteiden avulla tehdään selvitys kuhan kasvunopeudesta. Sakaran kuhaistutuksissa on ollut vuosien varrella vaihtelua istutusmäärissä. Kasvuselvityksen avulla voidaan myös osittain selvittää kuhaistutusten vaikutusta pyynnin kohteina oleviin vuosiluokkiin. Jonkin verran voidaan myös tehdä päätelmiä luontaisen lisääntymisen voimakkuudesta, vaikka varsinaisia taukoja istutuksissa ei olekaan pidetty. Lisätietoa löytyy kuhan kasvuselvityksestä kappaleesta

57 Kuhan ja siikojen kasvuselvitysten perusteella annetaan tarkemmat suositukset solmuvälirajoituksia varten, jos tarvetta on. Kuhan ja siian kalastaminen samassa järvessä on hankala järjestää, koska kuhan luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi verkkojen solmuväli pitäisi olla vähintään 50 mm. Solmuvälirajoituksilla yritettäisiin turvata kuhalle vähintään yksi lisääntymiskerta ennen saaliiksi joutumista. Tällöin hidaskasvuinen siikakanta jäisi hyödyntämättä. Lisäksi muikkuverkot täytyy rajata pois kiellon piiristä muikunkalastuksen sallimiseksi. Mikäli, solmuvälirajoitusten tekeminen, ei siian kasvun takia ole järkevää, voidaan antaa tarkat suositukset kalastuksen järjestämiseksi. Kappaleessa 16 on kerrottu solmuvälirajoituksista sekä eri vaihtoehtoisista ratkaisuista. Lisäksi on syytä harkita kuhan alamitan korottamista, koska lakisääteinen alamitta ei riitä turvaamaan luontaista lisääntymistä. Tällöin myös vapavälineillä tapahtuva pyynti olisi säätelyn piirissä. Sakaraan on tehty täplärapujen kotiutusistutuksia, mutta niiden avulla ei ole onnistuttu luomaan pyyntivahvaa kantaa. Kannan vahvistamiseksi tuki-istutukset voidaan aloittaa uudelleen. Samalla olisi suositeltavaa rajoittaa ravustusta muutamaksi vuodeksi rapukannan vahvistamiseksi. Kannan vahvistuttua voidaan rapuja siirtää uusille elinalueille järven sisällä. Suositeltavaa on myös suorittaa koeravustus pari vuotta tukitoimien jälkeen ravustussuositusten ja hoitotoimenpiteiden tarkentamiseksi. Lisätietoa istutuksista ja ravustuksen järjestämisestä löytyy kappaleesta 20. Vuosittaiset toimenpidesuositukset löytyy taulukosta 17. Taulukko 17. Sakaran toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaselvitys Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.5 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kuhanäytteiden kerääminen Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Ravustuksen säätely Osakaskunnat kappale 20 Täplärapuistutus Osakaskunnat kappale 20.2 Osakaskunnat 2015 Ravustuksen säätely Osakaskunnat kappale 20 Täplärapuistutus Osakaskunnat kappale 20.2 Osakaskunnat Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhanäytteiden analysointi Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat 2016 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Koeravustus, jonka perusteella päätökset ravustuksen jatkosta Osakaskunnat kappale 20 Osakaskunta Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Mahdolliset solmulirajoitukset/suositukset Osakaskunnat kappale Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat 2018 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat muut suositukset: Järveen voidaan istuttaa ankeriaita tulevaisuudessa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi Pidetään tarvittessa kuhaistutuksista taukoa Teväntö Tavoitteet siian ja kuhan kasvuselvitys joustavat istutukset Tevännöstä on Kerittyn, Punelian ja Sakaran tapaan suositeltavaa tehdä siian ja kuhan kasvuselvitykset. Selvitysten tulosten avulla saadaan tietoa myös kuhan ja siikojen luontaisesta lisääntymisestä. Tevännössä on ollut molemmilla lajeilla viime vuosina taukoa istutuksista, joten se mahdollistaa luontaisen 57

58 lisääntymisen selvittämisen suomunäytteiden avulla (kappaleet 17.4 ja 17.5). Tulosten perusteella annetaan suositukset tulevien istutusten suhteen. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää mahdollisia rajoituksia suunniteltaessa. Teväntöön voidaan harkita tulevaisuudessa solmuvälirajoituksia kuhakannan luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi ja istutusten tuoton lisäämiseksi. Rajoituksille ei kuitenkaan ole tarvetta ellei kuhakanta vahvistu tulevina vuosina ja samalla siikaistutusten tuotto jää heikoksi. Lisätietoa rajoituksista löytyy kappaleesta 16. Joka tapauksessa Teväntöön voidaan istuttaa kuhaa ja siikaa tarvittaessa kalastettavien kantojen ylläpitämiseksi. Tevännön toimenpidesuositukset kappaleessa 18. Taulukko 18. Tevännön toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaselvitys Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.5 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kuhanäytteiden kerääminen Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat 2015 Kuhanäytteiden analysointi Kalastusalue ja osakaskunta kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Siikaistutus tarvittaessa Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta 2016 Mahdolliset solmulirajoitukset/suositukset Osakaskunta kappale Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat 2018 Siikaistutus tarvittaessa Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta muut suositukset: Päätös siikaistutuksista siikaselvityksen perusteella Siikaistutukset suhteutettava muikkukantaan Kuuslammi Tavoitteet Umpeenkasvun/täyttymisen estäminen Kuuslammiin ei suositella tehtävän istutuksia. Matala järvi mataloituu kovaa vauhtia valuma-alueelta tulevan kiintoaineen takia. Kuuslammi toimii tällä hetkellä suurena laskutusaltaana, koska järven luusuassa sijaitsee ylivirtauspato. Järven tilan parantamiseksi kyseeseen voisi tulla tarvittaessa imuruoppaukset ja/tai vedenpinnan nosto. Toimenpiteet järvessä täytyy kuitenkin suunnitella hyvin tarkasti. Kuuslammesta lähtee helposti liikkeelle suuria määriä kiintoainesta ruoppauksissa, mikä on tuhoisaa alapuolisille koskialueille mm. kutusoraikoiden täyttyessä kiintoaineesta. Kyseeseen voisivat tulla siis ainoastaan imuruoppaukset, mutta niiden ongelmana ovat kalliit kustannukset. Vedenpinnan nostohanke on myös vaativa prosessi lupaehtojen suhteen. Kuuslammiin ei suositella kalaistutuksia. Suositukset vuosille ei kalaistutuksia - umpeenkasvun/täyttymisen estäminen ruoppaukset/vedenpinnan nosto tarvittaessa 58

59 Hunsalanjoki Tavoitteet Taimenen luontaisen lisääntymisen vahvistaminen Hunsalanjoella suositellaan koskien kunnostusten jatkamista taimenten luontaisen lisääntymisen vahvistamiseksi. Taimenkannan tilan kehittymistä on hyvä seurata sähkökoekalastusten avulla. koekalastusten tulosten perusteella voidaan antaa tarkempia suosituksia hoitotoimenpiteille. Joen virtavesille on olemassa kalastussääntö, jonka perusteella kalastusta on ohjattu. Nykyinen kalastussääntö tukee hyvin luontaista lisääntymistä, joten sen voimassa pitäminen on suositeltavaa myös tulevina vuosina. Mikäli taimenistutuksia tarvitaan, tulee ne tehdä Ingarskilajoen meritaimenkannalla. Suositukset vuosille mikäli, istutuksia tarvitaan, tulee istutuksiin käyttää Ingarskilajoen meritaimenkantaa - tarvittaessa kalataloudelliset kunnostukset - kalastus kestävällä periaatteella (kalastussääntö) Sorsamo Tavoitteet kalastettavan siikakannan ylläpitäminen vedenlaadun säilyttäminen Sorsamoon on istutettu siikoja lähes vuosittain. Istutuksiin on käytetty niin järvisiikoja kuin planktonsiikoja. Siikasaaliit ovatkin olleet kohtalaisen hyviä. Istutuksia voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Lisätietoa siikaistutuksista löytyy kappaleesta Tulevaisuudessa on tärkeää pitää Sorsamoon tulevien ravinteiden määrä vähäisenä. Karussa Sorsamossa pienikin ravinnepitoisuuden lisääntyminen heikentää järven tilaa nopeasti. Toimenpidesuositukset vuosille taulukossa 19. Taulukko 19. Sorsamon toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2015 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2016 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2017 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2018 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat muut suositukset: hajakuormituksen minimoiminen 59

60 Sääksjärvi Tavoitteet kalastettavan siikakannan ylläpito hajakuormituksen minimoiminen Sääksjärveen on istutettu siikoja lähes vuosittain 2000-luvun puoleen väliin saakka. Istutukset on tehty planktonsiialla. Siikaistutuksia voidaan jatkaa myös tulevina vuosina kalastettavan kannan ylläpitämiseksi, mikäli istutukset tuottavat saalista. Istutukset on kuitenkin pidettävä maltillisina, ettei ravintokilpailun takia siikojen kasvu heikkene. Lisätietoa siikaistutuksista löytyy kappaleesta Järveen tulevien ravinteiden määrä on tavoitteena pitää mahdollisimman pienenä järven virkistysarvon sekä kalakannan rakenteen takia ylläpitämiseksi. Taulukossa 20 on esitetty Sääksjärven vuosittaiset toimenpidesuositukset. Taulukko 20. Sääksjärven toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat muut suositukset: Hajakuormituksen minimoiminen Iso-Malva Tavoitteet kalastettavan siikakannan ylläpitäminen Hajakuormituksen minimoiminen Iso-Malvaan on istutettu lähes vuosittain siikoja. Istutuksiin on käytetty sekä planktonsiikoja että järvisiikoja. Tulokset ovat olleet varsin hyviä, joten niitä voidaan jatkaa myös tulevina vuosina kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Järvi on kuitenkin kohtalaisen pieni, joten siikaistutukset tulee pitää maltillisena, jotta siikojen kasvu pysyy hyvänä. Lisätietoa siikaistutuksista löytyy kappaleesta Iso Malvaan tuleva hajakuormitus on pyrittävä myös tulevaisuudessa pitämään mahdollisimman pienenä, koska hyvinkin pienet ravinteiden lisääntymiset kirkkaassa ja karussa järvessä saattavat aiheuttaa selvää levätuotannon kasvua ja sitä kautta järven tilan heikentymistä. Taulukossa 21 on esitetty Iso-Malvann vuosittaiset toimenpidesuositukset. 60

61 Taulukko 21. Iso-Malvan toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2015 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2016 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2017 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2018 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat muut suositukset: hajakuormituksen minimoiminen Laihua Tavoitteet tarvittaessa kalastettavan siikakannan ylläpitäminen vedenlaadun parantaminen Laihuaan on tehty istutettu siikoja joitakin kertoja ja istutukset tuottivat kohtalaisen hyviä tuloksia. Istutuksia voidaan tehdä myös tulevaisuudessa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi sekä järven kiinnostavuuden ylläpitämiseksi kalastajien keskuudessa. Siian luontaisesta lisääntymisestä ei ole viitteitä. Lisätietoa siikaistutuksista löytyy kappaleesta Laihualle on ollut suunnitelmissa erilaisia vedenlaatua ja virkistysarvoa parantavia toimenpiteitä kuten vesikasvienniittoja. Järven kalakanta olisi hyvä selvittää ennen kuin mahdollisista järven hoitotoimenpiteistä päätetään. Tämän takia Laihualla tehdään koeverkkokalastus v Lisätietoa koekalastuksesta löytyy kappaleesta Laihuaan tulevien ravinteiden määrää on tavoitteena saada laskettua tulevina vuosina. Keinoja tähän ovat esim. erilaiset kosteikot ja laskeutusaltaat. Lisätietoa löytyy kappaleesta 26. Yhteenveto Laihuan vuosittaisista toimenpide-ehdotuksista löytyy taulukosta 22. Taulukko 22. Laihuan toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2015 Koeverkkokalastus 2016 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat muut suositukset: hajakuormituksen vähentäminen Pilkutin Tavoitteet kalastettavan siikakannan ylläpitäminen hajakuormituksen minimoiminen Pilkuttimeen on istutettu lähes vuosittain siikoja. Istutusten tulokset ovat olleet varsin hyviä, joten niitä voidaan jatkaa myös tulevina vuosina kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Järvi on kuitenkin kohtalaisen 61

62 pieni, joten siikaistutukset tulee pitää maltillisena, jotta siikojen kasvu pysyy hyvänä. Lisätietoa siikaistutuksista löytyy kappaleesta Pilkuttimeen tuleva kuormitus on pidettävä mahdollisimman pienenä tulevaisuudessa, sillä pienetkin ravinnelisäykset karussa ja kirkasvetisessä Pilkuttimessa todennäköisesti aiheuttavat merkittävää levätuotannon kasvua ja samalla heikentävät koko järven tilaa. Toimenpidesuositukset löytyvät taulukosta 23. Taulukko 23. Pilkuttimen toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2015 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2016 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2017 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat 2018 Siikaistutus Osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunnat muut suositukset: hajakuormituksen minimoiminen 14.4 Hankalammit-Hirsijärvi-Saarijärvi Tälle lyhyelle reitille keskeisenä tavoitteena on vedenlaadun parantaminen. Valuma-alueelta tulevat ravinteet sekä humus heikentävät voimakkaasti järvien virkistysarvoa. Vahvojen petokalakantojen ylläpitäminen on kalataloudellisesti tärkeää. Petokalat vähentävät tehokkaasti järvien särkikalakantoja Hankalammit Tavoitteet hajakuormituksen vähentäminen Hankalammiin ei suositella kalojen istutuksia. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vedenlaadun parantaminen. Järven vedenlaatua ja virkistysarvoa ei voida parantaa ilman, että järveen valumien mukana tulevien ravinteiden määrää saadaan laskettua. Suositukset vuosille Ei istutuksia - vedenlaadun parantaminen-->hajakuormituksen pienentäminen Hirsijärvi Tavoitteet hajakuormituksen vähentäminen Hirsijärveen ei suositella kalojen istutuksia. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vedenlaadun parantaminen. Järven vedenlaatua ja virkistysarvoa ei voida parantaa ilman, että järveen valumien mukana tulevien 62

63 ravinteiden määrää saadaan laskettua. Vedenlaadun parantamiseksi järvellä toimii Hirsijärven-Saarijärven suojeluyhdistys Suositukset vuosille Ei istutuksia - vedenlaadun parantaminen-->hajakuormituksen pienentäminen Saarijärvi Tavoitteet hajakuormituksen vähentäminen vahvojen petokalakantojen ylläpitäminen Saarijärven kalakanta on järven rehevyystasoon nähden hyvässä kunnossa. Erityisesti hyvät petokalakannat ovat avainasemassa ahven- ja särkikalakantojen pitämisessä alhaisella tasolla. Järveen on istutettu kuhaa vuosittain 1990-luvun lopulta lähtien. Kuhakanta onkin järvessä hyvä ja se oli koekalastuksen perusteella biomassaosuudeltaan yleisin laji. Kuhaistutuksia on suositeltavaa jatkaa myös tulevaisuudessa hyvän kuhakannan ylläpitämiseksi. Istutusten jatkoa tukee myös se, ettei koekalastuksen yhteydessä saaliiksi saatu kesänvanhoja kuhan poikasia. Näin ollen luontaista lisääntymistä ei voitu todeta. Tämä ei tarkoita, ettei kuha lisääntyisi myös luontaisesti, mutta koekalastuksen perustella ei ainakaan merkittävissä määrin. Petokalakantojen runsaus on järven tilan kannalta todella tärkeä. Runsaiden petokalakantojen ylläpitämiseksi ja kuhaistutusten tuoton varmistamiseksi Saarijärvelle suositellaan solmuvälirajoituksia. Alle 50 mm tai 55 mm verkot tulisi kieltää. Lisää solmuvälirajoituksista löytyy kappaleesta 16. Saarijärvi on rehevä järvi, jonka yksi tavoitteista on vedenlaadun parantaminen. Vedenlaadun parantamiseksi järvellä toimii Hirsijärven-Saarijärven suojeluyhdistys. Saarijärven vuosittaisen toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 24. Taulukko 24. Saarijärven toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat 2015 Päätös alle 50/55 mm verkkojen kieltämisestä Osakaskunta kappale 16.2 Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat 2016 Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat 2017 Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat 2018 Kuhaistutus Osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunnat muut suositukset: valuma-alue kunnostukset 63

64 14.5 Särkijärvi- Loppijärvi-Nummistenjoki-Kesijärvi (Ojajärvi-Ojajoki- Erävisjärvi) Koko reitin tärkein tavoite on vedenlaadun parantaminen ja hajakuormituksen vähentäminen. Tavoitteena on myös poistaa tulevaisuudessa kalojen vaelluksen estävät padot. Vahvat petokalakannat ovat kaikkien järvien kannalta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Petokalojen suuri määrä toimii tehokkaasti särkikalojen vähentäjänä ja sitä kautta parantaa järvien tilaa. Järkevästi toteutettu kalastuksensäätely on tässä yhtenä keskeisenä asiana Särkijärvi Tavoitteet kalastettavan siikakannan ylläpitäminen täplärapukannan vahvistaminen hajakuormituksen minimoiminen Särkijärveen on istuttu siikaa lähes vuosittain. Istutukset ovat pääsääntöisesti tuottaneet varsin hyviä tuloksia. Istutuksia voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Järvi on kuitenkin kohtalaisen pieni ja istutusmäärät olleet ajoittain todella suuria. Liian tiheiden istutusten takia kasvu hidastuu. Lisätietoa siikaistutuksista löytyy kappaleesta Särkijärvessä on ollut hyvä täplärapukanta, joka on kuitenkin viime vuosina romahtanut. Mikäli kanta ei kasva tulevina vuosina, voidaan järveen tehdä tuki-istutus. Istutusten jälkeen ravustusta rajoitetaan kahtena vuotena esim. rajoittamalla myytävien lupien määrää. Sen jälkeen suoritetaan koeravustus, ja annetaan uudet suositukset ravustuksen järjestämiseksi. Lisätietoa ravustuksesta, ravustuksen järjestämisestä sekä istutuksista löytyy kappaleesta 20. Särkijärvellä on ensiarvoisen tärkeä pitää ulkoinen kuormitus mahdollisimman pienenä. Karussa järvessä pienikin ravinteiden lisäys näkyy nopeasti vedenlaadun heikkenemisenä. Särkijärven toimenpidesuositukset vuosille taulukossa 25. Taulukko 25. Särkijärven toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaistutus osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta 2015 Siikaistutus osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta 2016 Siikaistutus osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta 2017 Siikaistutus osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta 2018 Siikaistutus osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta muut suositukset: Hajakuormituksen minimoiminen Loppijärvi Tavoitteet siian kasvuselvitys joustavat istutukset seurannan kehittäminen 64

65 vedenlaadun parantaminen Loppijärven tila on heikentynyt viime vuosina suurista hoitotoimenpiteistä huolimatta. Sinileväkukinnot ovat olleet todella runsaita ja veden ravinnepitoisuudet hurjassa nousussa. Järven tilaa on pyritty parantamaan hoitokalastusten avulla pyytämällä särkikaloja syksyisen ojapyynnin avulla. Loppijärvellä suoritetaan koeverkkokalastus seuraavan kerran v Koeverkkokalastusten tulosten perusteella tulee tehdä päätös hoitokalastusten jatkosta. Ennen sitä hoitokalastuksia voidaan jatkaa niin kuin tähänkin asti. Sulkasääsken toukat, jotka useassa järvessä ovat tehneet hoitokalastukset tehottomiksi, eivät aiheuta Loppijärvellä ongelmia. Järvi on matala, eikä laajoja hapettomia syvännealueita ole, jotka suosivat hapettomuutta sietäviä lajeja. Lisätietoa hoitokalastuksista ym. löytyy kappaleesta 19. Järveen on istutettu vuosittain kuhan poikasia. Kalastustiedustelun perusteella (Kivinen 2010) istutusten tuotto ei ole ollut kovinkaan hyvä. Kirjanpitokalastuksen perusteella saalista kuitenkin saadaan ja myös isoja yksilöitä. Istutuksia voidaan jatkaa myös tulevina vuosina kalastettavan kuhakannan ylläpitämiseksi sekä petokalakannan vahvistamiseksi. Kuhan luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa. Asian varmistamiseksi vuonna 2014, kun järvellä tehdään koeverkkokalastus, istutus toteutetaan vasta koekalastuksen jälkeen. Viime koekalastuksessa saaliiksi saatiin kesänvanhoja poikasia, mutta järveen oli istutettu ennen kalastusta kuhan poikasia, joten luontaista lisääntymistä ei voitu todeta. Mikäli kuha lisääntyy luontaisesti, voidaan istutusmääriä vähentää. Järvellä on ollut käytössä talviaikainen verkkokalastusrajoitus. Sen mukaan järven syvänteessä saa pyytää ainoastaan yhdellä solmuväliltään vähintään 60 mm verkolla. Rajoitus on suositeltava pitää voimassa, koska kuhien pyynti järven ainoasta syvänteestä on muuten liian tehokasta. Lisäksi on suositeltavaa petokalakantojen vahvistamiseksi pitää ympäri vuoden järven muissa osissa alle 50 tai 55 mm verkkojen käyttökielto. Loppijärvessä ei esiinny siikaa, joten se ei aiheuta ongelmia kalastuksen järjestämisessä. Runsaat petokalakannat ovat järven tilan kannalta erittäin tärkeitä särkikalojen harventamisessa. Solmuvälirajoitus astuu voimaan v alusta alkaen lyhyen siirtymäkauden jälkeen. Päätöksen voivat tehdä järvellä toimivat osakaskunnat tai sitten kalastusalue. Lisätietoa säätelypäätöksistä on esitetty kappaleessa 16. Rajoitukset jonkin verran haittaavat esim. ahventen kalastusta. Kalastustiedustelun perusteella katiskalastus on tälläkin hetkellä suosituin pyyntimuoto Loppijärvellä Loppijärvelle suositellaan kirjanpitokalastuksen jatkamista kalakannoissa tapahtuvien muutosten ja hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden selvittämiseksi. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Järven täplärapukanta on ollut heikko viime vuosina. Kannan vahvistamiseksi ravustusta voidaan säädellä tulevina vuosina. Yksi tapa on rajoittaa yhdelle ravustajalle myytävien mertalupien määrää. Kannan tila todetaan koeravustuksella, jonka jälkeen ravustuksesta annetaan uudet suositukset. Lisätietoa koeravustuksesta ja ravustuksen säätelystä löytyy kappaleesta 20. Loppijärven tilan kannalta on ensiarvoisen tärkeää vedenlaadun parantaminen. Asian korjaamiseksi on tehty erilaisia toimenpiteitä vuosien varrella. Järvellä on käynnissä laajat tarkkailut, jotka antavat tietoa järven tilasta. Näiden tietojen perusteella on vuosittain annettu suosituksia järven hoitotoimenpiteistä. Lisäksi järvellä toimii Loppijärven ystävät Ry niminen suojeluyhdistys, jolla on ollut erilaisia hankkeita järven tilan parantamiseksi. Tässä suunnitelmassa ei oteta laajemmin kantaa toimenpidesuosituksille vedenlaadun parantamiseksi. Suosituksena kuitenkin on, että järven osakaskunnat ja kalastusalue toimivat aktiivisesti 65

66 erilaisissa hankkeissa järven tilan parantamisessa. Kappaleessa 26. löytyy perustietoa erilaisista järven hoitotoimenpiteistä vedenlaadun parantamiseksi ja vaadittavista luvista. Loppijärven toimenpidesuositukset vuosille on esitetty taulukossa 26. Taulukko 26. Loppijärven toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Hoitokalastus kappale 19 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Koeverkkokalastus Kalataloustarkkailu kappale 17.3 Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu 2015 Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Hoitokalastus, koeverkkokalastuksen tulosten perusteella kappale 19 Päätös alle 55 mm verkkojen käytön kieltämisestä ajalle Osakaskunnat kappale 16.2 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat 2016 Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Hoitokalastus, koeverkkokalastuksen tulosten perusteella kappale 19 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat 2017 Koeverkkokalastus Kalataloustarkkailu kappale 17.3 Kalataloustarkkailu Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Hoitokalastus, koeverkkokalastuksen tulosten perusteella kappale 19 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat 2018 Kasvillisuuskartoitus Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Hoitokalastus, koeverkkokalastuksen tulosten perusteella kappale 19 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat muut suositukset: Pidetään voimassa talviaikainen pyyntirajoitus: syvänteessä saa käyttää ainoastaan yhtä vähintään 60 mm verkkoa Toimenpiteet vedenlaadun parantamiseksi Vuosittainen kalastuksenvalvonta Yhteinen luvanmyynti ja kalastuksenvalvonta koko järven alueelle Loppijärveen voidaan istuttaa ankeriaita tarvittaessa Nummistenjoki ja sen sivuhaarat (Ojajoki) Tavoitteet nousuesteiden poisto kalataloudelliset kunnostukset taimenten luontainen lisääntyminen Nummistenjoessa sijaitsee vanha patorakennelma, joka estää kalojen vaellukset. Pitkän aikavälin tavoitteena on padon poistaminen tai ohittaminen, jolloin kalojen vaellukset tulevat mahdolliseksi. Ojajoessa Ojajärven luusuassa sijaitsee myös pato, joka on totaalinen nousueste kaloille. Nummistenjoki ja ennen kaikkea Ojajoki on suositeltavaa kartoittaa v Kartoituksen yhteydessä selvitetään taimenten mahdolliset lisääntymisalueet, nousuesteet ja kunnostustarve. Kartoituksen perusteella annetaan suositukset, mikäli kalataloudellisia kunnostuksia on joilla tarpeen tehdä. Tarvittaessa kohteille laaditaan kunnostussuunnitelma ja toteutetaan kunnostukset. Lisätietoa kunnostuksista ym. löytyy kappaleesta 18. Ojajoen potentiaalisimmat kohteet myös sähkökoekalastetaan v taimenkannan tilan toteamiseksi. Samassa yhteydessä kerätään taimenista DNA näytteitä kannan alkuperän selvittämiseksi. Näytteet analysoidaan vuonna Istutuksia ei jokeen ole suositeltavaa tehdä, mikäli luontaista lisääntymistä esiintyy. 66

67 Nummistenjoen ongelmana on heikko vedenlaatu, mikä heikentää joen potentiaalia taimenten lisääntymisalueena, vaikka siinä potentiaalisia kohteita olisikin. Ojajoessa ei puolestaan vedenlaatuongelmia ole. Nummistenjoen vedenlaadulle ei ole paljoa tehtävissä. Loppijärven vedenlaatu näkyy myös Nummistenjoessa, joten toimenpiteet pitää suunnata ensisijaisesti Loppijärven vedenlaadun parantamiseen. Vuosittaiset toimenpidesuositukset on esitetty taulukossa 27. Taulukko 27. Nummistenjoen ja sen sivuhaarojen toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Kartoitus Kalastusalue Kappale 18 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Sähkökoekalastukset Kalastusalue Kappale 17.2 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Ojajoen taimenten DNA näytteiden kerääminen Kalastusalue Kalastusalue ja edistämismäärärahat 2015 DNA näytteiden analysointi Kalastusalue 2016 Kunnostussuunnitelma tarvittaessa Kalastusalue Kappale 18 Kalastusalue ja kunnostusmäärärahat 2017 Kunnostukset tarvittaessa Kalastusalue Kappale 18 Kalastusalue ja kunnostusmäärärahat 2018 muut suositukset: Nummistenjoen nousuesteen poistaminen Ojajärven luusuan nousuesteen poistaminen Taimenten kotiutusistutukset tarvittaessa Kesijärvi Tavoitteet vahvat petokalakannat kuhan luontainen lisääntymisen turvaaminen vedenlaadun parantaminen Kesijärven särkikalakantaa on pyritty vähentämään vuosittaisilla hoitokalastuksilla. Järvestä on poistettu viime vuosina kalaa kg/ha. Tavoitteena on ollut vähentää vähempiarvoista kalaa ja vahvistaa petokalakantoja. Hoitokalastuksia voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa, mikäli niille katsotaan olevan tarvetta. Suosituksena olisi kuitenkin, että jossain vaiheessa pidetään kahden vuoden tauko kalastuksessa ja sen jälkeen suoritetaan koeverkkokalastus. Koeverkkokalastuksen avulla seurataan tauon vaikutusta kalakanan kehittymiseen (lisätietoa kappaleesta 17.3). Tulosten perusteella voidaan antaa uudet tarkemmat ohjeet mahdollisille jatkotoimille hoitokalastusten suhteen. Yksi syy hoitokalastuksen tehottomuuteen voivat olla sulkasääsken toukat. Sulkasääsken toukat ovat selkärangattomia petoja, jotka käyttävät ravinnoksi eläinplanktonia. Runsaana esiintyvänä toukat säätelevät tehokkaasti eläinplanktonin määrää. Tällöin eläinplanktonin kasviplanktoniin kohdistava laidunnus vähenee, mikä puolestaan voi lisätä mm. leväkukintoja. Kesijärvi on kuitenkin matala järvi, joten oletettavaa on, ettei sulkasääsken toukilla ole suurta merkitystä kesijärven hoitokalastusten onnistumiselle. Senkään takia ei hoitokalastusten jatkolle ole esteitä. Lisätietoa hoitokalastuksista ym. löytyy kappaleesta 19. Mikäli järven tilaa halutaan pysyvästi parantaa, on järveen tulevien ravinteiden määrää saatava vähennettyä. Silloin myös hoitokalastuksilla voidaan saada pysyviä vaikutuksia aikaan. Kesijärven kohdalla tilanne on kuitenkin äärimmäisen hankala. Järveä kuormittavat ennen kaikkea Nummistenjokea pitkin tulevat Loppijärven ravinteikkaat vedet. Vaikka Loppijärvellä on panostettu paljon järven tilan parantamiseksi, on tilanne vain entisestään heikentynyt viime vuosina. Kesijärven vedenlaadun parantamiseksi on ilman Loppijärvellä tapahtuvaa muutosta vähän 67

68 tehtävissä. Toki lähivaluma-alueella tehtävät toimenpiteet, kuten kosteikot vaikuttavat Kesijärven vedenlaatuun. Kesijärvessä kuha lisääntyy luontaisesti ja kantaa on myös tuettu säännöllisin istutuksin. Lisäksi järvellä on käytössä alle 55 mm verkkojen käyttökielto, millä turvataan kuhan luontaista lisääntymistä ja istutusten tuottoa sekä pidetään muitakin petokalakantoja yllä. Solmuvälirajoitukset on suositeltavaa pitää myös tulevina vuosina. Samalla voidaan harkita kuhan alamitan nostamista 40 tai 43 cm:n. Tällöin säätelyn piiriin tulisi myös vapavälineillä kalastavat ja kuhat ehtisivät lisääntymään vähintään kerran ennen saaliiksi joutumista. Lisätietoja säätelypäätöksistä löytyy kappaleesta 16. Kesijärven tilan kannalta ovat erityisen tärkeitä vahvat petokalakannat, jotka vähentävät runsaita särki- ja pikkuahvenkantoja. Vaikka kuha lisääntyy luontaisesti Kesijärvessä, voidaan järveen edelleen istuttaa kuhan poikasia runsaan petokalakannan ylläpitämiseksi. Istutukset todennäköisesti ainakin tasaavat kuhakannan vaihteluita heikkoina luontaisen lisääntymisen vuosina. Koekalastusten tulosten perusteella järvessä esiintyykin useita vuosiluokkia. Järveen on istutettu myös taimenia. Istutuksia voidaan jatkaa myös tulevina vuosina järven kiinnostavuuden varmistamiseksi kalastajien keskuudessa, mikäli istutukset näkyvät saaliissa. Järvellä voimassa oleva solmuvälirajoitus tukee myös taimenistutuksia. Kesijärveen voidaan istuttaa myös ankeriaita kalastettavan kanna ylläpitämiseksi ja järven kiinnostavuuden lisäämiseksi kalastajien keskuudessa.. Lisätietoa ankeriasistutuksista löytyy kappaleesta 21. Kalakannassa tapahtuvia muutoksia on suositeltavaa seurata Kesijärvellä kirjanpitokalastuksen avulla. Kirjanpitokalastajia on tälläkin hetkellä ja vuosittainen samojen kalastajien kirjanpito on erityisen tärkeää. Lisätietoa löytyy kappaleesta Täplärapusaaliit ovat heikentyneet myös Kesijärvessä. Ravustuksen säätelyä on myös syytä harkita, jos kanta taantuu entisestään. Lisätietoa ravustuksen säätelystä löytyy kappaleesta 20. Kesijärven vuosittaiset suositukset löytyy taulukosta 28. Taulukko 28. Kesijärven toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Hoitokalastukset kappale 19 Suojeluyhdistys Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat 2015 Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Hoitokalastus kappale Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Tauko hoitokalastuksesta kappale Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Tauko hoitokalastuksesta kappale Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Koeverkkokalastus, jonka perusteella suositus hoitokalastusten jatkolle Kalastusalue, Suojeluyhdistys, osakaskunnat kappale 17.3 Kalastusalue, Suojeluyhdistys, osakaskunnat muut suositukset: Pidetään voimassa alle 55 mm verkkojen käyttökielto Taimenistutus, mikäli aikaisemmat istutukset tuottavat tulosta Kesijärveen voidaan istuttaa ankeriata tulevina vuosina kalastettavan kannan ylläpitämiseksi Valuma-aluekunnostukset 68

69 Ojajärvi Tavoitteet siian ja kuhan kasvuselvitys joustavat istutukset kuhan luontaisen lisääntymisen turvaaminen täplärapukannan vahvistaminen Ojajärveen on istutettu vuosien varrella sekä kuhaa että siikaa. Näiden luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa olemassa. Siian osalta ei myöskään ole tietoa, mitä siikamuotoja järvessä esiintyy. Siikamuotojen, kasvun ja istutusten tuloksellisuuden selvittämiseksi suosituksena olisi, että Ojajärven siioista kerätään näytteitä v aikana. Tulosten perusteella annetaan tarkemmat suositukset mm. istutuksista. Mikäli järvessä elää luontaisesti lisääntyviä siikamuotoja, voidaan istutuksista luopua tai niitä vähentää. Lisätietoa siikanäytteiden ottamisesta löytyy kappaleesta Myös kuhista kerätään näytteet kasvun ja osittain myös luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi. Kuhaistutuksissa on ollut taukoja vuosien varrella, joten selvittäminen on jossain muodossa mahdollista (katso kappale 17.4). Siika- ja kuhanäytteiden tulosten perusteella annetaan suositukset istutuksista ja mahdollisista säätelytoimista, mikäli ne ovat aiheellisia. Lisätietoa istutuksista löytyy kappaleista 22.1 ja Jos järven siikakannat ovat nopeakasvuisia ja saavuttavat riittävän pyyntikoon, voidaan solmuvälirajoituksia myös harkita kuhan luontaisen lisääntymisen turvaamiseksi. Mikäli siika on hidaskasvuista ei tiukat solmuvälirajoitukset ole järkeviä. Tällöin voidaan antaa suosituksia kuhan ja siian kalastuksen toteuttamisesta, niin ettei pyynti kohdistu alamittaisiin kuhiin, jotka pitää jo kalastuslain puolesta laskea takaisin järviin. Lisätietoa solmuvälirajoituksista löytyy kappaleesta Ojajärvessä on tällä hetkellä heikko täplärapukanta. Luvallisesti niitä ei ole järveen aikaisemmin istutettu. Mikäli kantaa halutan vahvistaa, voidaan täplärapuistutuksia tehdä tulevina vuosina. Kannan vahvistamiseksi on suositeltavaa pitää ravustuksesta taukoa pari vuotta istutuksista. Toinen vaihtoehto on rajoittaa käytettävien mertojen määrää. Parin vuoden jälkeen todetaan tilanne koeravustuksilla ja tehdään päätökset ravustuksen jatkosta sekä tuki-istutuksista. Lisätietoa koeravustuksesta, ravustuksen säätelystä ja rapuistutuksista löytyy kappaleesta 20. Ojajärven luusuassa sijaitseva säännöstelypato olisi tavoitteena tulevaisuudessa korvata kalojen vaellukset mahdollistavalla padolla. Ojajärven toimenpidesuositukset taulukossa

70 Taulukko 29. Ojajärven toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Siikaselvitys Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.5 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kuhanäytteiden kerääminen Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Ravustuksen säätely Osakaskunnat kappale 20 Täplärapuistutus Osakaskunnat kappale 20.2 Osakaskunnat 2015 Kuhaistutus Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Ravustuksen säätely Osakaskunnat kappale 20 Täplärapuistutus Osakaskunnat kappale 20.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Mahdolliset solmulirajoitukset/suositukset Osakaskunnat Kuhanäytteiden analysointi Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.4 Kalastusalue ja edistämismäärärahat 2016 Kuhaistutus tarvittaessa Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Koeravustus, jonka perusteella päätökset ravustuksen jatkosta Osakaskunnat/kalastusalue kappale 20 Osakaskunnat/Kalastusalue Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat 2017 Kuhaistutus tarvittaessa Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat 2018 Kuhaistutus tarvittaessa Osakaskunnat kappale 22.2 Osakaskunnat Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat muut suositukset: Päätös siikaistutuksista siikaselvityksen perusteella Siikaistutukset suhteutettava muikkukantaan Yhteinen luvanmyynti ja kalastuksenvalvonta koko järven alueelle Erävisjärvi Tavoitteet vedenlaadun parantaminen Erävisjärveen on istutettu karppeja ja haukea. Karppi-istutus tehtiin vuonna Mikäli istutukset tuottavat tulosta, voidaan niitä tehdä myös tulevaisuudessa järven kiinnostavuuden lisäämiseksi kalavetenä. Järven haukikanta on hyvä, joten istutuksille ei ole tarvetta. Karpin lisäksi muita istutuksia järveen ei ole tarpeen tehdä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on järveen tulevien ravinteiden vähentäminen. Tämä lienee kuitenkin varsin hankalaa. Erävisjärven toimenpidesuositukset vuosille Valuma-alue kunnostukset - Tarvittaessa voidaan istuttaa Karppeja 14.6 Hirvijärvi Tavoitteet seurannan kehittäminen siian ja kuhan kasvuselvitykset Hirvijärveen on istutettu kuhaa 2000-luvulla ja jonkin verran niitä saaliiksi myös saadaan. Tosin järvi ei karuutensa ja kirkkautensa takia parhaalla mahdollisella tavalla sovellu kuhalle. Kuhaistutuksista on järvelle laaditun oman käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan tarkoitus pitää istutustauko v Vuosina 2012 ja 2013 tehtyjen isojen kuhaistutusten vaikutusta saaliisiin seurataan järvellä käynnissä olevalla kalastuskirjanpidolla. Lisätietoa istutustauoista löytyy kappaleesta Järvessä on hyvä muikkukanta, mikä on todennäköisesti vaikuttanut siikaistutusten heikkoon tulokseen. Muikku vahvana ravintokilpailijana 70

71 heikentää siian kasvua ja selviytymistä vahvoina muikkuvuosina. Mikäli muikkukanta järvessä heikkenee, voidaan siikaistutusten määrää lisätä ja päinvastoin. Lisätietoa siikaistutuksista löytyy kappaleesta 22.1 Solmuvälirajoituksille ei Hirvijärvellä tällä hetkellä ole perusteita. Kuhan rooli järven kalastuksessa on vielä niin pieni, ettei sen takia ole tarpeen lähteä rajoittamaan kalastusta ja vaikeuttamaan erityisesti siian pyyntiä. Hirvijärven siikamuotoja ja niiden kasvua voidaan selvittää v hankkeen avulla. Tietojen avulla voidaan antaa tarkempia suosituksia tulevia istutuksia varten. Lisäksi kasvutiedot ovat tärkeitä, mikäli järven kuhakanta vahvistuu ja luontaista lisääntymistä halutaan turvata solmuvälirajoituksilla. Lisätietoa siikanäytteiden ottamisesta löytyy kappaleesta 17.5 ja kuhanäytteistä kappaleesta Hoitokalastuksille ei järvessä ole tarvetta! Yhteenveto vuosittaisista suosituksista löytyy taulukosta 30. Taulukko 30. Hirvijärven toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Siikaselvitys Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.5 Kalastusalue ja edistämismäärärahat Siikaistutus osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta 2015 Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Siikaistutus osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta 2016 Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Siikaistutus osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta 2017 Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhaistutus tarvittaessa osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunta Siikaistutus tarvittaessa osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta 2018 Kalastuskirjanpito Kalastusalue ja osakaskunnat kappale 17.1 kalastusalue ja osakaskunnat Kuhaistutus tarvittaessa osakaskunta kappale 22.2 Osakaskunta Siikaistutus tarvittaessa osakaskunta kappale 22.1 Osakaskunta muut suositukset: Kuhanistutustauko v Järveen voidaan istuttaa ankeriaita kalastettavan kannan ylläpitämiseksi 14.7 Pääjärvi Tavoitteet vahvojen petokalakantojen ylläpitäminen vedenladun parantaminen Pääjärvi kuuluu vesipuitedirektiivin matalien runsas humuksisien järvien seurantaohjelmaan. Siihen liittyen järvellä on tarkoitus tehdä RKTL:n toimesta koeverkkokalastus vuonna Sen tulosten perusteella voidaan järven hoitosuosituksia tarkentaa uudelleen. Aikaisempien koeverkkokalastusten perusteella Pääjärven kuhaistutukset ovat tuottaneet hyviä tuloksia. Lisäksi tulosten perusteella näyttää, ettei kuha lisäänny Pääjärvessä luontaisesti ainakaan merkittävissä määrin. Tämän takia kuhaistutuksia on syytä jatkaa tulevinakin vuosina kannan ylläpitämiseksi. Lisätietoa kuhaistutuksista löytyy kappaleesta Vahvat petokalakannat ovat järven tilan kannalta erittäin tärkeitä. Koekalastusten perusteella petokaloja on todella runsaasti ja todennäköisesti ne ovat pitäneet kalakannan rakenteen hyvänä. Ilman runsasta petokalojen määrää, pienten särkikalojen ja ahventen osuudet olisivat huomattavasti suuremmat. Rehevyystasoon nähden ne ovat olleet pieniä. Runsaiden petokalakantojen ylläpitämiseksi olisi suositeltavaa kieltää alle 50 mm verkkojen käyttö. Lisäksi solmuvälirajoitusten avulla kuhaistutusten tuotto 71

72 tulee todennäköisesti kasvamaan. Lisätietoa rajoituksista löytyy kappaleesta Järvi on matala ja rehevä, eikä siten parhaalla mahdollisella tavalla sovellu rapujen (täplärapujen) elinalueeksi. Lisäksi Pääjärvellä esiintyy syvännealueella happivajetta säännöllisesti, joten sekin rajoittaa rapujen viihtyvyyttä. Pitkällä aikavälillä järven vedenlaatua tulisi saada parannettua. Tällöin kyseeseen tulevat toimenpiteet valumaalueella. Pääjärven vuosittaiset toimenpidesuositukset löytyy taulukosta 31. Taulukko 31. Pääjärven toimenpidesuositukset vuosille vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2014 Kuhaistutus Pääjärven kalastusyhdistys kappale 22.2 Osakaskunnat 2015 Päätös alle 50/55 mm verkkojen kieltämisestä Pääjärven kalastusyhdistys kappale 16.2 Koeverkkokalastus RKTL vesipuitedirektiivin seutantakohde RKTL Kuhaistutus Pääjärven kalastusyhdistys kappale 22.2 Osakaskunnat 2016 Kuhaistutus Pääjärven kalastusyhdistys kappale 22.2 Osakaskunnat 2017 Kuhaistutus Pääjärven kalastusyhdistys kappale 22.2 Osakaskunnat 2018 Kuhaistutus Pääjärven kalastusyhdistys kappale 22.2 Osakaskunnat muut suositukset: valuma-alue kunnostukset 14.8 Keihäsjärvi Tavoitteet kalastettavan siikakannan ylläpitäminen - on laiton täplärapukanta. voi hakea istutuslupaa, koska täplärapukanta on olemassa. - ei syytä pitää jokirapujärvenä?? - -varmista osakaskunnasta 15. Kalojen alamitat ja alamittaisten kalojen vapauttaminen. Kalastuslaki muuttui koskien alamittaisten kalojen vapauttamista. Kalastuslain 36 mukaan alamittaiset kalat ja ravut tulee laskea välittömästi takaisin veteen elävänä tai kuolleena. Lisäksi myös täysmittaiset kalat tai ravut tulee laskea takaisin, jos ne on pyydetty rauhoitusaikana, kielletyllä pyydyksellä tai kielletyllä kalastustavalla. Osakaskuntien tulee tiedottaa kalastusluvan ostajia lakimuutoksesta. Alamitoista päätetään kalastusasetuksella. Viimeisin muutoksen kalojen alamittoihin valtioneuvosto teki Järvitaimenen alamitta leveysasteen N eteläpuolisissa vesitöissä on lähtien 60 cm:n. Leveysasteen pohjoispuolella alamitta nousee 50 cm:n. Samaan aikaan järvilohen ja meritaimen alamittaa nousee 60 cm:n koko maassa. Myös harjuksen alamittaa korotetaan leveysasteen N eteläpuolisissa vesitöissä 35 cm:n. Leveysasteen pohjoisosissa alamitta pysyy ennallaan (30 cm) (taulukko 32). ELY-keskukset voivat laskea alamittaa tietyissä vesistöissä harkintaansa käyttäen. Lisäksi kalastusalue voi korottaa alamittoja (katso kappale 16.3). 72

73 Taulukko 32. Kalojen lakisääteiset alamitat Lopen kalastusalueella Järvitaimen ( alkaen) 60 cm Meritaimen ( alkaen) 60 cm Järvilohi ( alkaen) 60 cm Kuha 37 cm Harjus ( alkaen) 35 cm yhteenveto - Alamittaiset kalat ja ravut tulee laskea välittömästi takaisin veteen elävänä tai kuolleena - Täysmittaiset kalat tulee laskea välittömästi veteen elävänä tai kuolleena, jos ne on pyydetty rauhoitusaikana, kielletyllä pyydyksellä tai kielletyllä kalastustavalla. - Vapauttamispakosta tiedotetaan kalastajia luvanmyynnin yhteydessä. 16. Kalastuksen säätelyn perusteet Alla oleviin kappaleisiin on kirjattu suunnitelman hyväksymishetkellä voimassa olevat ohjeet ja kalastuslain pykälät. Kalastuslain kokonaisuudistus on kuitenkin parhaillaan käynnissä ja tulee jossain vaiheessa kesken suunnitelmakauden voimaan. Lakimuutokset muuttavat ainakin joltain osilta kalastuksen säätelyä. Suurin muutos on todennäköisesti siinä, kuka säätelypäätökset tulee tekemään. Rajoitusten tekeminen saattaa lain uudistusten myötä mennä kalastusalueelta ELY-keskuksille. Joka tapauksessa päätökset tulevat perustumaan käyttö- ja hoitosuunnitelman suosituksiin. Päätökset tarvitsevat joka kerta hyvät perusteet, kuten tiedot kalastuksesta, kalojen kasvunopeudesta ja siitä miksi rajoituksia ollaan tekemässä. Tässä suunnitelmassa on esitetty usealle järvelle mm. kasvututkimuksia, jotka antaisivat arvokasta tietoa mm. mahdollisia solmuvälirajoituksia sekä alamittapäätöksiä varten. Kalastuslain kokonaisuudistuksen tuomat muutokset korvaavat tässä suunnitelmassa esitetyt ohjeet rajoitusten tekemisestä, kun ne astuvat voimaan Yleistä kalastuksen säätelystä Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, että kalastuslaki edellyttää pyrkimään vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta, että kalakantoja käytetään hyväksi järkiperäisesti. Erilaiset säätelykeinot ovat väline pyrkiä tähän tavoitteeseen. Tällaisia ovat esim. solmuvälirajoitukset, alamittapäätökset ja rauhoitusalueet. Alla olevissa kappaleissa on kerrottu lyhyesti eri säätelykeinoista ja lain kohdista, mihin kalastusalueen päätökset perustuvat. Päätösten hallintomenettelystä voi pyytää neuvoa esim. Hämeen kalatalouskeskuksesta Solmuvälirajoitukset Vesialueiden omistajien lisäksi kalastusalueella on mahdollisuus määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen käyttö esim. solmuvälirajoitukset, mikäli kalakantojen hoito sitä vaatii (Kalastusalue voi, milloin tietyllä vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät, määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen sanotulla alueella (KL 37 )). Kalastusalueen on perusteltua tehdä päätöksiä, jos samalla järvellä on useita vesialueiden 73

74 omistajia ja osa alueista ei ole toimivia. Tällöin kalakannan järkevän hoidon vaativia päätöksiä ei saada koko järveä koskevaksi muulla tavalla kuin kalastusalueen tekemällä päätöksellä. Yleisesti solmuvälirajoituksia on käytetty mm. seuraaviin tarkoituksiin: istutusten tuloksellisuuden parantaminen, kaloille mahdollisuus saavuttaa sukukypsyys, uhanalaisten kantojen suojelu ja kalojen kasvupotentiaalin hyödyntäminen (Salminen & Böhling 2002). Solmuvälirajoituksia mietittäessä täytyy ottaa huomioon kunkin järven kohdalla, mihin lajeihin pyynti kohdistuu. Jos järven tärkein saaliskala on kuha ja istutusten tuottoa ja luontaista lisääntymistä halutaan parantaa, ovat solmuvälirajoitukset perusteltuja. Toisaalta jos järveen tehdään runsaasti siikaistutuksia ja kalastus kohdistuu siikaan, solmuvälirajoituksien takia ei siian kalastusta voida toteuttaa tehokkaasti. Samalla istutusten tuotto jää heikoksi. Tilanne korostuu järvissä, jossa on muikkua runsaasti ja siikojen kasvu sitä kautta heikkoa. Lopen kalastusalueella on useita järviä, joissa pyynnin kohteena ovat sekä kuha ja siika. Tällöin solmuvälirajoitusten tarpeellisuus tule harkita tarkasti ja perustua järvikohtaisiin seuranta ja tutkimustuloksiin. Päätösten tueksi tulisi hankkia tarpeeksi tietoa esim. kuhan kasvusta ja kannan tilasta (kirjanpitokalastus tai kalastustiedustelu), jolloin tietyn solmuvälirajoituksen asettamiselle olisi tarkkoja perusteita. Muuten joudutaan tekemään helposti päätöksiä yleisten suositusten perusteella, jotka eivät välttämättä sovellu parhaalla mahdollisella tavalla kyseiseen järveen. Solmuvälipäätöksiä tehtäessä on yleensä syytä käyttää siirtymäaikoja, mikäli rajoitukset ovat merkittäviä. Tällöin voidaan vanhat, kiellettävät pyydykset käyttää loppuun. Siirtymäaikana voidaan käyttää suosituksia, mikä vähentää rajoituksen vaikutuksia saaliisiin. Solmuvälirajoitusten jälkeen saaliit todennäköisesti tulevat muutamaksi vuodeksi heikentymään, mutta kalojen kasvaessa pyyntikokoon saaliit parantuvat kalojen keskikoon ja sitä kautta kokonaissaaliin kasvaessa. Mitä nopeampikasvuisesta kalalajista ja -kannasta on kysymys, sitä nopeammin saaliit parantuvat. Rajoitukset voivat koskea myös tiettyä aikaa. Esim. järvissä, joissa on sekä kalastettava kuha- ja siikakanta, voidaan kalastusta säädellä ajallisesti. Esim. tiheiden siikaverkkojen käyttö olisi sallittua syyskuun puolesta välistä alkaen jäiden tuloon saakka alle viiden metrin vedessä. Tällöin siian kutuaikainen pyynti olisi mahdollista. Alamittaisten kuhien joutuminen ei ole kovinkaan todennäköistä kuhien siirtyessä vesien viilentyessä syvempiin vesikerroksiin. Lisäksi heinäkuussa voidaan sallia siikojen syvännepyynti tietyllä rajatulla alueella. Siiat siirtyvät vesien lämmettyä syvänteisiin ja kuhat puolestaan matalampiin vesikerroksiin. Näin alamittaiset kuhat eivät ole suuresti pyynnin kohteena. Mikäli ajallisten rajoitusten tekeminen katsotaan hankaliksi toteuttaa, voivat vesialueiden omistajat antaa lupia lunastaneille kalastajille suositukset kalastuksesta toteuttamisesta. yhteenveto - osakaskunnat tekevät tarvittavat solmuvälirajoitukset suunnitelmassa esitetyille järville - rajoitustarpeet selviävät siika- ja kuhaselvitysten jälkeen - mikäli rajoitukset ovat vaikea toteuttaa kuhan- ja siian kalastuksen osalta annetaan suosituksia kalastuksen toteuttamisesta 16.3 Alamittapäätökset Kalojen ja rapujen alamitoista päätetään asetuksella. Kuitenkin kalastusalue voi nostaa alamittaa tietyissä tapauksissa (kalastusalue voi määrätyllä vesialueella määrätä asetuksesta säädetyn mitan tietylle kalarapulajille tai määrätä, että sanottu mitta on asetuksella säädettyä mittaa suurempi (KL 35 )). Alamitan nostolla on yleensä tavoitteena vähintään yhden kutukerran turvaaminen. Pelkästään alamitan nostolla ei tähän tavoitteeseen päästä, vaan alamitan nosto ja solmuvälirajoitukset kulkevat käsi kädessä. Alamitan nostosta ei oikeastaan ole hyötyä ilman solmuvälirajoituksia. Samoin esim. alamittaiset kuhat joutuisivat 74

75 kuitenkin verkkoihin, eikä niiden vapauttaminen elävänä verkoista useinkaan onnistu. Alamittapäätösten avulla pystytään vaikuttamaan myös vapakalastukseen. Sitä kautta se kohtelee kalastajia tasapuolisesti, mikäli järvelle on asetettu solmuvälirajoituksia. Solmuvälirajoitusten tapaan on alamittapäätösten tueksi tarpeen hankkia tietoa esim. kuhan kasvusta. Jotta alamittapäätökset koskevat kaikkia kalastajaryhmiä (myös yleiskalastusoikeuksilla kalastavia), täytyy kalastusalueen tehdä päätökset. Jos alamittojen nostoja päätetään tehdä, järkevintä ne olisi tehdä keskitetysti samana vuonna. Tällöin päätösten aiheuttama hallintomenettely voidaan hoitaa samalla kertaa ja säästää kustannuksia. Lopen kalastusalueelle yksi mahdollisuus on nostaa kuhan alamitta kaikissa järvissä 40 cm:n. Tämän hetkinen lakisääteinen alamitta 37 cm on kuhan luontaisen lisääntymisen kannalta liian pieni. Ainoastaan kaikista hidaskasvuisimmat kannat tulevat sukukypsiksi 37 cm:n pituisina. Alamitan korottaminen tehtäisiin vuosikokouksessa 2015, jolloin se astuu voimaan yhteenveto - korotetaan alkaen kuhan alamitta Lopen kalastusalueella 40 cm:n Pyyntialueiden rauhoitukset Vesialueen omistajan lisäksi myös kalastusalue voi myös perustaa rauhoituspiirin, kalastukselta kielletyn alueen (kalastusalue voi jollei muita keinoja ole sopivasti käytettävissä, perustaa enintään kymmeneksi vuodeksi rauhoituspiirin, jossa arvokkaat kalalajit kutevat tai oleskelevat tai jota ne käyttävät kulkutienään (KL 43 )). Kalastusalue voi myös kieltää määräajaksi tietynlaisen pyydyksen käytön erityisestä syystä esim. kuhan kutualueilla tai taimenen vaellusreiteillä (Kalastusalue voi, milloin tietyllä vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät, määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen sanotulla alueella (KL 37 )). Tästä on enemmän kappaleessa Onkimista, pilkkimistä tai läänikohtaisella viehekalastusluvalla koskevaa kalastusta ei kalastusalue voi kieltää. Siitä on tehtävä päätös ELY-keskuksissa. Pyyntialueiden rauhoitukset Lopen kalastusalueella ovat suositeltavia järvissä taimenten lisääntymisjokien niska- ja luusua-alueilla. rauhoituksilla turvataan kalojen vaellukset järvialtaille syönnökselle sekä takaisin lisääntymisalueille. yhteenveto - kielletään seisovien pyydysten käyttö järvissä taimenten lisääntymisjokien niska- ja luusua-alueilla - kieltoalueet määritellään virtavesikartoitusten ja sähkökoekalastusten perusteella 16.5 Pyydysyksiköinti Pyydysyksiköinti ei sovellu nykyisellään kalastuksensäätelyn keinoksi kovinkaan hyvin. Ongelman muodostaa se, että yksiköitä voidaan vaihtaa pyydysten välillä ja niitä on yleensä käytössä liian suuria määriä. Vaikka yksiköinti ei sovellu säätelykeinoksi, on se kuitenkin nykyinen lainmukainen tapa jakaa kalastusoikeutta. Osakaskuntien sääntöjä uudistettaessa olisi tärkeää, että yksiköinti olisi kaikilla samanlainen. Alla näkyvät suositukset pyydysten yksiköinniksi Lopen kalastusalueella. Satunnaisesti käytettävien pyydysten ja pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys, yksiköinnistä voidaan tehdä päätös tarvittaessa osakaskunnan kokouksessa. 75

76 verkko ( 3 m x 30 m)... 3 yksikköä katiska... 1 yksikkö pitkäsiima (100 koukkua)... 2 yksikköä rysä, korkeus alle 80 c m... 1 yksikkö rysä, korkeus cm... 3 yksikköä 5 koukkua... 1 yksikkö vapakalastusvälineet... 1 yksikkö rapumerta... 1 yksikkö 17. Hoitotoimenpiteiden seuranta 17.1 Kirjanpitokalastus Kirjanpitokalastuksen avulla pyritään selvittämään istutusten tuloksellisuutta, mahdollisen kalastuksen säätelyn vaikutuksia kalakantaan, kalaston rakenteeseen, muutoksia kalastossa ja kalastuksessa. Mittarina käytetään ensisijaisesti yksikkösaaliita (g/verkko/kokemiskerta). Erityisen tärkeätä olisi, että samat kalastajat olisivat mukana useamman vuoden ja he pyytävät erityisesti seurattavia lajeja. Kirjanpitokalastuksen avulla pystytään antamaan osakaskunnille suosituksia kalavesien hoitoon esim. istutussuosituksiin, kalastuksen säätelyyn ja saadaan kerättyä seurantatietoa seuraavia käyttö- ja hoitosuunnitelmia varten. Kirjanpitokalastuksen järjestäminen järvillä on edellytys myös muiden seurantojen toteuttamiseen, kuten kuhan luontaisen lisääntymisen selvittämiseen. Joissakin Lopen kalastusalueen järvissä on ollut käynnissä kirjanpitokalastus jo vuosia, mutta niistä ei ole tehty yhteenvetoraportteja. Lisäksi suurimmasta osasta puuttuvat tiedot pyyntiponnistuksesta. Tällä suunnitelma kaudella onkin tarkoitus kehittää kirjanpitokalastusta toimivampaan suuntaan mm. lomakkeita uusimalla ja säännöllisellä raportoinnilla. Niissä järvissä, joissa ei kirjanpitoa ole pidetty on sen käynnistäminen suunnitelmakauden keskeisimpiä tavoitteita. Kalastusalue yhdessä osakaskuntien kanssa järjestää suunnitelmassa esitetyille järville kalastuskirjanpidon. Vuoden 2014 aikana osakaskunnat etsivät sopivat kirjanpitokalastajat, joita tarvitaan 3-4 kalastajaa/järvi. Varsinainen kirjanpitokalastus uudistettuna lähtee käyntiin vuoden 2015 alusta alkaen. Palkkioksi kirjanpidon pitämisestä osakaskunnat voivat antaa vaikka pyydysmerkkejä kirjanpitokalastajille. Kalastusalue toimittaa kirjanpitokalastajille/osakaskunnille kirjanpitolomakkeet ja ohjeistuksen niiden täyttämisestä. Tarvittaessa alue voi myös järjestää koulutuksen aiheesta. Aineisto toimitetaan Lopen kalastusalueen isännöitsijälle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Aineiston arkistointi ja tallennuksen hoitaa kalastusalue. Laajempi raportointi tapahtuu ensimmäisen kerran vuonna 2018 ennen seuraavaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaan uusittaessa. Kirjanpidon järjestämisessä voi kysyä tarkempia ohjeita esim. Hämeen kalatalouskeskuksesta. Aineiston käsittelyyn ja raportointiin kalastusalue voi hakea rahoitusta kalatalouden edistämismäärärahoista. Yhteenveto - v aikana etsitään kirjanpitokalastajat suunnitelmassa esitetyille järville (Punelia, Keritty, Sakara, Loppijärvi, Kesijärvi ja Valajärvi) - uusittu kirjanpitokalastus lähtee käyntiin v kirjanpitoaineisto käsitellään laajemmin seuraavaa käyttö- ja hoitosuunnitelmaa uusittaessa 76

77 17.2 Sähkökoekalastukset Sähkökalastuksella (kuva xx) voidaan tutkia matalahkojen vesistöjen, lähinnä virtavesien kala-, rapu- ja nahkiaiskantoja. Kalastusalueen kohdalla tulee kysymykseen lähinnä pienten virtavesien taimenkantojen tilan selvittäminen. Sähkökalastus suoritetaan erityisellä tasavirtaa tuottavalla laitteella. Se vaatii aina voimassa olevan erityisluvan sekä koulutuksen menetelmän käytöstä ja sähköturvallisuudesta. Siksi sen toteuttaminen on jätettävä ammattilaisten suoritettavaksi. Lopen kalastusalueella sähkökoekalastusten tarkoituksena on lähinnä selvittää taimenkantojen tilaa ja antaa suosituksia tulevia hoitotoimenpiteitä varten. Kalastusalueella tehtävien purokartoitusten perusteella sähkökoekalastetaan potentiaalisimmat taimenten esiintymisalueet. Pitkäaikaisia seurantakohteita, joissa sähkökoekalastettaisiin samat vakioruudut samalla menetelmällä vuodesta toiseen, ei Lopen kalastusalueella ole tarvetta Kaartjokea lukuun ottamatta. Mikäli kalastusalueella tehdään tulevaisuudessa virtavesien kunnostuksia, on suositeltavaa tehdä koekalastuksia muutama vuosi ennen ja jälkeen kunnostusten. Niiden avulla voidaan selvittää kunnostusten onnistumista ja antaa tarkempia suosituksia hoitotoimenpiteitä varten. Koekalastuksissa voidaan käyttää yhden tai kolmen poistopyynnin menetelmää. Yleisesti esimerkiksi vesipuitedirektiivien seurantakohteissa on käytetty kolmen poistopyynnin menetelmää. Tosin niissäkin ollaan siirtymässä yhteen pyyntiin/koeala. Koealojen kokoa sen sijaan on suurennettu. Kolmella poistopyynnillä saa tarkemman arvion taimenten tiheyksistä, mutta kalastusalueen resurssipulan ja rahoituksen takia voidaan koekalastukset tehdä myös yhden poistopyynnin menetelmällä. Tärkeintä kuitenkin on, mikäli tehdään pitempiaikaisia seurantoja, että kalastetaan samat koeruudut sekä pidetään menetelmä samana. Näin varmistetaan, että vuosien välinen vertailtavuus olisi mahdollisimman luotettava. Kohteissa, jotka kalastetaan ensimmäistä kertaa, on tärkeätä valita koealat edustamaan koko kosken luonnetta ja koeruudut dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti. Sopiva koealan koko on m 2. Tähän suunnitelmaan on kirjattu joitakin kohteita jotka tulisi koekalastaa tulevina vuosina. Näiden lisäksi tulevien puro/jokikartoitusten jälkeen valitaan tärkeimmät kohteet, mitkä sähkökalastetaan taimenkannan tilan toteamiseksi. Tuloksia voidaan käyttää hyödyksi tulevia kunnostuksia suunniteltaessa ja muita hoitotoimenpiteitä kuten kotiutusistutuksia. Kuva 29. Sähkökoekalastusta 77

78 Yhteenveto - Sähkökoekalastetaan suunnitelmassa esitetyt kohteet - Laaditaan kartoitusten perusteella vuosittainen suunnitelma kalastettavista kohteista - Seurataan tulevien virtavesikunnostusten vaikutusta taimenkantaan sähkökoekalastusten avulla - Seurataan tarvittaessa kotiutusistutusten tuloksellisuutta 17.3 Koeverkkokalastukset Verkkokoekalastuksia voidaan käyttää mm. kalakannan koon, kalayhteisön rakenteen, lajien runsaussuhteiden ja populaatiorakenteen muutosten arvioinnissa (kuva 30). Säännöllisesti, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden välein, suoritettava koeverkkokalastus on suositeltavaa. Tämä olisi erityisen tärkeää kuormitetuissa ja rehevissä vesistöissä sekä sellaisissa vesistöissä, joissa saaliit näyttävät kehittyvän huonompaan suuntaan tai kalakannan rakenne on vääristynyt. Erityisen tärkeää koeverkkokalastusten tekeminen on silloin, kun järvelle ollaan suunnittelemassa hoitokalastuksia. Koeverkkokalastusten avulla voidaan myös selvittää esim. kuhan luontaista lisääntymistä, mikäli istutuksista on pidetty taukoa tai sen vuoden istutukset tehdään vasta koekalastusten jälkeen. Yleisin ja vertailtavuutensa kannalta suositeltavin koeverkkotyyppi on NORDIC-yleiskatsausverkko (kuva 30). Sitä on käytetty muun muassa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tarkkailuun ja seurantaan liittyvissä koekalastuksissa. Kyseessä on varsin mittava tarkkailu, jonka kohteena on ollut satoja, ellei tuhansia järviä. Verkkopyyntien lisäksi järvistä on otettu muita biologiseen tarkkailuun liittyviä näytteitä ja vedenlaatunäytteitä. Näistä saatuja tuloksia vertailemalla on pystytty luomaan menetelmä, jossa järven ekologista tilaa voidaan arvioida pelkästään verkkokoekalastusten tulosten perusteella. Erityisen hyvin NORDIC-yleiskatsausverkko sopii rehevien järvien kalayhteisön rakenteen seuraamiseen. Koeverkkokalastus tulee tehdä , jolloin kalat ovat parhaiten pyynnin kohteena ja tulokset ovat mahdollisimman luotettavia. Lisäksi koekalastus tulee toteuttaa standardin mukaan, joka ottaa huomioon järven syvyysvaihtelut. Tällöin syvyydestä riippuen pyynnissä käytetään pohja-, pinta- ja välivesiverkkoja. Koekalastukset perustuvat ositettuun satunnaisotantaan, jossa verkkomäärät ovat suhteessa syvyysvyöhykkeiden pinta-aloihin (Kurkilahti & Rask 1999). Tätä varten järvi jaetaan kolmeen eri syvyysvyöhykkeeseen (0-3 m, 3-10 m ja m). Pyyntipaikkojen satunnaistamista varten järvi jaetaan ruutuihin ja pyyntipaikat arvotaan etukäteen. Myös verkkojen suunta rantaviivaan nähden satunnaistetaan. 0-3 m syvyysvyöhykkeellä käytetään ainoastaan pohjaverkkoja m syvyysvyöhykkeellä kalastetaan pohjaverkkojen lisäksi myös pintaverkoilla (1 m tapsit) m syvyysvyöhykkeellä käytetään pinta- ja pohjaverkkojen lisäksi myös välivesiverkkoja. Jos keskitytään esimerkiksi vain yhden lajin kannan rakenteeseen, voidaan verkkokalastuksessa käyttää kyseisen lajin pyyntiin parhaiten soveltuvia verkkoja. Tällöin vertailtavuus vesistöjen välillä jää kuitenkin heikoksi. Suunnitelmaan merkityt koeverkkokalastukset voidaan toteuttaa kalastusalueen ja osakaskuntien yhteishankkeena. Koeverkkokalastusten toteuttamiseen voidaan hakea avustuksia kalatalouden edistämismäärärahoista. 78

79 Kuva 30. Nordic-koekalastusverkon rakenne solmuväleittäin Kuva 31. Koeverkon saalista rehevässä järvessä Yhteenveto - Koekalastetaan suunnitelmassa esitetyt järvet - Tehdään koekalastukset, mikäli järvelle ollaan suunnittelemassa hoitokalastuksia - Seurataan hoitokalastusten vaikutusta kalakantaan koekalastusten avulla 17.4 Istutustauot ja kuhan suomunäytteet kasvu ja luontainen lisääntyminen Kuha on merkittävä saaliskala Lopen kalastusalueen järvissä. Kuhaa myös istutetaan runsaasti. Kuhan luontaisesta lisääntymisestä ei ole yleensä varmuutta, samoin tiedot kuhien kasvunopeudesta puuttuvat. Tietojen puuttuessa on vaikea antaa tarkkoja suosituksia kalastuksen säätelyyn ja istutuksiin. Selvitysten avulla voidaan mm. tarpeettomat istutukset lopettaa, jos kuhakanta lisääntyy luontaisesti riittävän voimakkaasti. Helpoiten kuhan luontaisesta lisääntymisestä ja voimakkuudesta saadaan selville pitämällä taukoja istutuksissa ja seuraamalla kannan kehitystä seuraavina vuosina. Kannan kehittymistä voidaan seurata kirjanpitokalastuksen tai suomunäytteiden avulla. Nämä eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia vaan toisia täydentäviä seurantoja. Istutuksista pidättäydytään mieluiten peräkkäisinä vuosina (2-3 vuotta). 79