Karjaanjoen vesistön ongelmia

Transkriptio

1 Kuinka tehdään lohikaloille sopivia elinympäristöjä kokemuksia Karjaanjoen vesistöstä Hur skapar man lämpliga livsmiljöer för laxfiskar erfarenheter från Karisåns vattendrag Mustionjoki helmeilee-tapahtuma Teksti, kuvat ja esitys: Markus Penttinen Virtavesien hoitoyhdistys www. virtavesi.com

2 Karjaanjoen vesistön ongelmia (kuvassa kanavaksi perattu luonnonkoski Karjaanjoen vesistössä 2011, kalasto ennen koskeksi entisöintiä vain kiiskiä ja simppuja) Vähintään satoja patoja ja eri nousuesteitä Kalojen luontainen vaellus käynyt vaikeaksi; kutu- ja kalanpoikasalueet vähentyneet olennaisesti Joet, kosket ja purot suureksi osaksi perattuja Veden laatu kärsii kiintoaineksista ja ravinteista Kalastustapojen kestävyydessä kehittämistä Tuloksena kalakannat heikentyneet (mm. taimen) tai hävinneet kokonaan (mm. lohi ja jokirapu ruton myötä)

3 Karjaanjoen vesistön elvytystoimenpiteitä (kuva Virtavesien hoitoyhdistyksen Ekoenergia-kunnostustalkoista Karjaanjoen vesistössä 2016) Istutustoimintaa jo 1800-luvulta, mutta kannettu vesi ei kaivossa pysy Padot ja muut vaellusesteet voidaan ohittaa kalatein, purkamalla tai muilla vastaavilla ratkaisuilla Perkauksissa kärsineet kosket, joet ja purot voidaan kunnostaa, restauroida Vaellusesteiden eliminointi ja kunnostustyöt alulle v. sitten, järjestelmällisesti luvun alkupuolesta Toimenpiteiden tekijöinä etenkin Virtavesien hoitoyhdistys, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö, ELY-keskus ja yksittäiset maanomistajat Rahoittajia mm. valtiovalta, EU, kunnat, vapaaehtoiset, EKOenergia, yritykset Kaikki kunnostustyöt sekä vaellusesteiden eliminoinnit tehdään maan- ja vedenomistajien luvilla ja heidän kanssaan yhdessä suunnitellen

4 Karjaanjoen vesistössä valtava määrä kunnostustarvetta, mutta monia kohteita ehditty jo tehdä Oheisessa kartassa kunnostuskohteita vuoden 2011 tilanteen mukaisesti Kyseisen vuoden jälkeen useita uusia kohteita Nummen-Pusulanjoen, Vanjoen-Saavanjoen-Hunsalanjoen (Vihti-Karkkila-Loppi) sekä Vihtijoen alueilta + Hormajoki Lohjalla Lisäksi useita kohteita suunnitteilla tai selvittelyssä (myös kalateitä) Talkootyön osuus Karjaanjoen vesistön kunnostuksissa huomattava. Pääkaupunkiseudun purokunnostusten jälkeen suurin Suomessa? Vuonna yleiset kunnostustalkoot la Suomen luonnon päivänä

5 Jo rakennettu ja toimiva kalatie Karjaanjoen vesistössä (ennen, rakentamisen aikana ja jälkeen-kuvat )

6 Jo rakennettu ja toimiva kalatie Karjaanjoen vesistössä II talkootyön suuren osuuden ansiosta hinta

7 Koski- ja purokunnostuksia Karjaanjoen vesistössä 2016: elottomaksi liejuojaksi perattu uoma muutettiin rapujen ja lohikalojen poikaspuroksi (ennen, työn aikana ja jälkeen-kuvat samasta paikasta)

8 Liejuojasta rapu- ja lohikalapuroksi II (Vuoden 2016 syksyllä tässä paikassa kuti puolen tusinaa taimenta)

9 Joesta sinut on perattu ja jokeen sinä olet palaava. Aamen

10 Esim. tukinuittosyistä peratun kosken kalakanta romahtaa. Ranta-alueet kuivuvat, kutusora valuu vääriin paikkoihin ja kivettömässä keskiuomassakaan ei ole suojapaikkoja. Kuvissa Karjaanjoen vesistön koski ennen (2008) ja jälkeen (2014) ennallistamisen.

11 Karjaanjoen vesistöön on jo saatu aikaiseksi hyvin tuottavia taimenpuroja Valokuvan etualalla ja yläreunassa purossa vaaleat alueet -> Virtavesien hoitoyhdistyksen EU- Leader-hankkeen kesällä 2016 tekemiä kutusoraikkoja Karjaanjoen vesistön purossa Vuoden 2016 syksyllä näillä sorakoilla (noin 10 kpl) oli iso kaksinumeroinen määrä taimenia kudulla. Huhtikuussa 2017 näistä soraikoista alavirtaan rakennettiin poikasten suojakivikkoja. Taimen ja lohi vaativat sekä kutusoraikkoja että poikasten suojaalueita (muutoin petovaara + poikaskivikoissa runsaasti reviirejä)

12 Onko koski- ja purokunnostuksista hyötyä? (Kuvassa kunnostetun Karjaanjoen vesistön kosken kutusorasta juuri ulos tuleva taimenen poikanen - kuvattu vedenalaiskameralla ) Kunnostukset lisäävät rapujen määrää (kivistä pesä- ja suojakoloja aikuisille ravuille, lohikalojen kutusorasta poikasravuille) Kunnostukset vahvistavat ympäristön monimuotoisuutta: niistä hyötyvät myös vesiperhoset, koskikarat, saukot, jokihelmisimpukat jne. Perattuja ja kunnostettuja aloja verrattu toisiinsa (sähkökoekalastus yms.): jos kohteessa ei yleisiä veden laatu- tms. ongelmia, kalojen määrät lisääntyneet jopa % Ravuilla ja lohikaloilla (tai niiden puutteella) suora vaikutus myös maan- ja tonttien arvoon

13 Tulevaisuuden näkymät hyvät jos niin halutaan (Kuvassa haaviin tutkittavaksi otettu taimen Karjaanjoen vesistössä 2010) Karjaanjoen vesistön mahdollinen tuleva lohikalojen poikastuotto useita kymmeniä tuhansia taimenia ja lohia Edellyttää mm. jatkokunnostuksia, toimivia kalateitä ja alasvaellusta, veden laadun lisäparantamista (kosteikot jne.) sekä kestäviä kalastustapoja. Tuloksena: 1) Paikallisia jokien ja purojen taimenia 2) Joista järviin (Lohjanjärvi, Hiidenvesi, Punelia jne.) ja takaisin vaeltavia taimenia 3) Mereen ja takaisin vaeltavia taimenia ja lohia 4) Vahvistuneet rapukannat, puhtaammat vedet, arvokkaammat tontit, turismimahdollisuudet ja hienot jokiympäristöt