Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
|
|
- Timo-Jaakko Järvenpää
- 1 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016
2 SISÄLLYS SISÄLLYS JOHDANTO TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT MENETELMÄT KOHTEIDEN KUVAUS VESANOJA, SOMERO (KUVAT 1-3) HALLAHUHDANOJA, SOMERO (KUVAT 4-6) KAIRAJÄRVEN LASKUPURO, SOMERO (KUVAT 7-10) ANIANOJA, KOSKI TL (KUVAT 11-13) HALLINOJA, MARTTILA (KUVAT 14-16) IHMISTENOJA, MARTTILA (KUVAT 17-20) HOLMANOJA, LIETO (KUVAT 21-22) SAUNOJA, PÖYTYÄ (KUVAT 23-24) NÄRPINKOSKI, PÖYTYÄ (KUVAT 25-27) TULOKSET TULOSTEN YHTEENVETO JA SUOSITUKSET VIITTEET
3 1. JOHDANTO Kalaisia koskia Paimionjokeen hankkeen tavoitteena on kotiuttaa taimenkanta Paimionjoen sivuhaaroihin. Kotiuttaminen on aloitettu istuttamalla mätiä koskialueille. Istutukset tehtiin sekä vastalypsetyllä ( ) että silmäpisteasteella olevalla mädillä ( ). Vastalypsettyä mätiä käytettiin kahdella ja silmäpisteasteella olevaa kahdeksalla koskialueella. Vastalypsetty mäti saatiin Aurajoesta lypsetyistä kaloista ja silmäpisteasteella oleva mäti Trollbölen kalahautomolta (Ojala 2016). Mäti istutettiin koskialueille sitä varten tarkoitetuissa mätirasioissa (Whitlock-Vibert-mätirasia). Kuoriutumistulosta seurattiin keväällä, kun rasiat noudettiin pois istutuspaikoilta (Ojala 2016). Vastalypsetyllä mädillä tehdyissä istutuksissa oli ongelmia ja mädistä suurin osa kuoli haudotuksen aikana. Sen sijaan silmäpisteasteella olleen mädin istutus onnistui varsin hyvin, eikä kuolleisuutta esiintynyt merkittävä määriä. Istutusten tuloksellisuutta seurattiin syksyllä sähkökoekalastusten avulla. Tässä raportissa on raportoitu sähkökoekalastusten tulokset ja annettu tulosten perusteella suositukset istutusten jatkosta sekä tarvittavista muista hoitotoimenpiteistä. 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT MENETELMÄT Sähkökoekalastuksessa käytetty laitteisto oli saksalainen Hans Grassl merkkinen 12 voltin akuilla toimiva kannettava sähkökoekalastuslaite. Koekalastus tehtiin kertapyyntinä kahlaamalla ylävirtaan. Kaikilla kohteilla kalastettiin koko uoman leveys. Sulkuverkkoja ei sähkökoekalastuksessa käytetty. Taimenen tiheydet on esitetty absoluuttisina, eli määrät on laskettu jakamalla saatujen kalojen määrä koealan pinta-alalla. Kalastussyvyys oli pääsääntöisesti kohteilla 5-70 cm. Kalastuksen yhteydessä havaittuja, mutta karkuun päässeitä kaloja ei ole huomioitu tässä raportissa. Kaikki saaliiksi saadut kalat mitattiin ja punnittiin. Koealojen pinta-alatiedot sekä koekalastuspäivät näkyvät taulukossa 1. Sähkökoekalastuksen suorittivat Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksesta. 3. KOHTEIDEN KUVAUS. Yhteensä koekalastuksia tehtiin 9 puro/koskialueella. Kolmella koskialueella koekalastuksia tehtiin useammalla koealalla. Muilla kohteilla kalastettiin yksi koela. Koekalastuspaikkojen sijainti kartalla sekä kuvat koealoilta on esitetty alla olevissa kappaleissa. Koekalastusalueiden pinta-ala tiedot näkyvät taulukossa 1. Tässä raportissa ei ole tarkempaa kuvausta koskialueista, koska tiedot löytyvät Paimijoen vesistön virtavesien kunnostustarveselvityksestä (Aaltonen & Penttilä 2014). 3
4 Taulukko 1. Koekalastuspäivämäärät, kohteiden koordinaatit (ETRS-TM35FIN) sekä koealojen tiedot. koordinaatit (ETRS-TM35FIN) Koealojen tiedot Pvm Kohde N E Pituus (m) Leveys (m) Pinta-ala (m2) Vesanoja Vesanoja ,5 79, Hallahuhdanoja ,2 244, Kairajärven laskupuro ,5 147, Kairajärven laskupuro , Anianoja ,5 46, Hallinoja, Marttila , Ihmistenoja Ihmistenoja Ihmistenoja Holmaoja Saunoja Närpinkoski Vesanoja, Somero (Kuvat 1-3) Kuva 1. Vesanojan koekalastusalojen sijainnit kartalla 4
5 Kuva 2. Koekalastusala 1 Kuva 3. Koekalastusala Hallahuhdanoja, Somero (Kuvat 4-6) Kuva 4. Hallahuhdanojan koekalastusalan sijainti kartalla 5
6 Kuva 5. Koekalastusalueen alaosaa Kuva 6 Koekalastusalueen yläosaa 3.3 Kairajärven laskupuro, Somero (kuvat 7-10) Kuva 7. Kairajärven laskupuron koekalastusalojen sijainnit kartalla 6
7 Kuva 8. Koekalastusala 1 alaosaa Kuva 9. Koekalastusala 1 yläosaa Kuva 10. Koekalastusala 2 koskialuetta 7
8 3.4. Anianoja, Koski Tl (kuvat 11-13) Kuva 11. Anianojan koekalastusalan sijainti kartalla Kuva 12. Koekalastusalan alaosaa Kuva 13. Koekalastusalan yläosaa 8
9 3.5. Hallinoja, Marttila (kuvat 14-16) Kuva 14. Hallinojan koekalastusalan sijainti kartalla Kuva 15. Koekalastusalan alaosaa Kuva 16. Sillan alapuolista koealaa 9
10 3.6. Ihmistenoja, Marttila (kuvat 17-20) Kuva 17. Ihmistenojan koekalastusalojen sijainnit kartalla Kuva 18. Koekalastusala 1 Kuva 19. Koekalastusala 2 10
11 Kuva 20. Koekalastusala Holmanoja, Lieto (kuvat 21-22) Kuva 21. Holmanojan koekalastusalan sijainti kartalla 11
12 Kuva 22. Holmanojan koekalastusalaa 3.8. Saunoja, Pöytyä (kuvat 23-24) Kuva 23. Saunojan koekalastusalan sijainti kartalla 12
13 Kuva 24. Saunojan koekalastusalaa 3.9. Närpinkoski, Pöytyä (kuvat 25-27) Kuva 25. Närpinkosken koekalastusalan sijainti kartalla 13
14 Kuva 26. Närpinkosken koekalastusalueen alaosaa Kuva 27. Närpinkosken koekalastusalueen yläosaa 4. TULOKSET Koekalastuksissa saatiin ainoastaan yksi taimen saaliiksi (Holmaoja). Muuten koekalastussaalis koostui kivennuoliaisista, ahvenista sekä salakasta. Koekalastusten tulokset on esitetty taulukossa 2 koealoittain ja lajeittain (saalis, kalojen keskipituus sekä taimenten tiheys (m2)). 14
15 Taulukko 2. Koekalastusten tulokset. taimenten Saalis (kpl) sekä keskipituus (mm) Pvm Kohde tiheys (100 m2) Taimen Ahven Kivennuoliainen Salakka Vesanoja Vesanoja Hallahuhdanoja Kairajärven laskupuro kpl, 72 mm Kairajärven laskupuro kpl, 102 mm Anianoja Hallinoja, Marttila 0 4 kpl, 91 mm Ihmistenoja kpl 42 mm 1 kpl 30 mm Ihmistenoja Ihmistenoja Holmaoja 0,2 1 kpl 112 mm 6 kpl, 97 mm Saunoja Närpinkoski 0 7 kpl, 123 mm 6. TULOSTEN YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Sähkökoekalastusten perusteella taimenten kotiutusistutukset mädillä epäonnistuivat vuonna Koekalastuksissa saaliiksi saatiin ainoastaan yksi kesänvanha poikanen. Todennäköisesti taimen oli peräisin kevään mäti-istutuksesta. Muita ikäluokkia ei tavattu. Keväällä rasioissa istutettu mäti kuoriutui keväällä todella hyvin ja ainoastaan yksittäisiä kuolleita mätijyviä tavattiin rasioista (Ojala 2016). Koskialueille istutettu mätimäärä oli myös kohtalaisen suuri. Siitä huolimatta poikasia ei koekalastuksessa saatu. Koskien rakenne on osalla kohteista jopa erinomainen ja suurimmalla osalla kohtalainen. Joukossa on myös perattuja osuuksia, mutta pääsääntöisesti koskien rakenne ei pitäisi olla kovinkaan rajoittava tekijä keväällä kuoriutuvien poikasten selviytymisessä. Heikko vedenlaatu voi olla myös syy istutusten epäonnistumiseen, mutta ainakaan mädin kuoriutumiseen sillä ei ole ollut vaikutusta. Todennäköistä onkin, ettei heikko vedenlaatu yksistään ole ollut kaikissa kohteissa syynä istutusten epäonnistumiseen. Vuosi 2016 on ollut sähkökoekalastusten perusteella varsin heikko taimenen luontaisen lisääntymisen kannalta useilla kohteilla mm. Kant-Hämeessä. Samoin osassa kohteista mäti-istutusten tuotto on jäänyt aikaisempiin vuosiin verrattuna heikoksi (julkaisematon Ranta). Syksy 2015 oli varsin lämmin ja taimenen mäti todennäköisesti kehittyi varsin pitkälle hedelmöittymisen jälkeen. Lisäksi kevät oli todella aikaisessa, minkä takia poikaset todennäköisesti kuoriutuivat aikaisin keväällä. Sopivaa ravintoa ei välttämättä ole ollut keväällä tarjolla, mikä on voinut vaikuttaa poikasten selviytymiseen. Tiedossa ei myöskään ole, kuinka hyvin istutuksiin käytetty kanta on sopeutunut mm. Paimionjoen vedenlaatuun. Tarkkaa yksittäistä syytä istutusten epäonnistumiseen on vaikea sanoa sähkökoekalastusten perusteella. Tuskin epäonnistumiseen on ainoastaan yhtä syytä, vaan edellä mainituista seikoista useamman yhteisvaikutus. Yhden vuoden mäti-istutusten perusteella ei voi vetää tarkkoja johtopäätöksiä taimenen kotiuttamisen mahdollisuudesta Paimionjoen sivuhaaroihin. Istutuskokeiluja tulisi jatkaa myös tulevina vuosina. Istutusmenetelmän vaikutusten poissulkemiseksi olisi suositeltavaa, että osa istutuksista tehtäisiin vastakuoriutuneilla poikasilla ja osa mädillä. Samalla voidaan arvioida istutusmenetelmän toimivuutta. Lisäksi silmäpisteasteella olevan mädin istutukset voidaan tehdä eri kohteille eri aikoina. Jolloin voidaan arvioida myös istutusajankohdan vaikutusta tuloksiin. Esim. Liian pitkälle kehittyneen mädin istuttaminen on osoittautunut hankalaksi ja tuotto on jäänyt usein heikoksi. Kuljetuksen ja käsittelyn aikana poikasia on saattanut kuoriutua mm. mädin hetkellisen lämpenemisen johdosta. Istutusten tekeminen useampana ajankohtana lisää tietysti kustannuksia, mutta se antaisi 15
16 arvokasta tietoa parhaiten Paimionjokeen soveltuvan istutusmenetelmän selvittämiseksi. Istutusten tuloksia on tarpeen seurata sähkökoekalastusten avulla. Mikäli mäti-istutukset alkavat tuottaa tulosta, tulee istutuksia jatkaa vähintään siihen saakka kunnes ensimmäiset taimenet alkavat olla sukukypsiä. Tätä voidaan tarkkailla kutupesälaskentojen avulla. Mikäli istutuskokeilut tuottavat tulosta voidaan kohteilla tehdä tarvittavia kunnostustoimenpiteitä taimenen elinolosuhteiden parantamiseksi. Mikäli ongelmat johtuvat vedenlaadusta, tulee toimenpiteet kohdistaa vedenlaadun parantamiseen ennen kunnostuksia. 7. VIITTEET Aaltonen, J & Penttilä, T. 2014: Paimionjoen vesistön virtavesien kunnostustarveselvitys. Iktys Oy (luonnos) Ojala, V. 2016: Taimenten mätirasiaistutukset Paimionjoella Paimionjoki yhdistys 16
Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella Teksti ja kuvat: Ville Ojala
Taimenistutukset ja istutuspaikkojen sähkökoekalastukset Paimionjoella 2017 Teksti ja kuvat: Ville Ojala Sisällys 1. Kalaisia koskia Paimionjokeen -hanke... 1 2. Mäti-istutukset... 2 3. Poikasistutukset...
Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013
Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1
Taimenen mätirasiaistutukset Paimionjoella
Projektikoordinaattori Ville Ojala (Iktyonomi AMK) Taimenen mätirasiaistutukset Paimionjoella 2015 2016 Kalaisia koskia Paimionjokeen on leader-osarahoitteinen hanke, joka saa tukea Varsinais-Suomen Jokivarsikumppaneilta
Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014
Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013
Harjunpäänjoen ja Joutsijoen lohi- ja taimenkanta 2013 Harjunpäänjoen koealat Koekalastukset tehtiin elokuun 2013 aikana Sähkökoekalastettujen alueiden yhteenlaskettu pinta-ala oli 2431 m 2. Koealojen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen
Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä 2 SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki
Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke
Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät
KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista
Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus
Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus Salo-Peltolan Seurojentalo tiistai 19.5.2015 klo 17.00 19.00 Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Etelä-Karjalan kalatalouskeskus
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola
Saarijärven reitin sähkökoekalastukset 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola Konneveden kalatutkimus ry 2012 Tutkimusalue ja menetelmät Sähkökoekalastukset tehtiin Saarijärven kalastusalueen
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
+ Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös virtavesien ja taimenkantojen hoitotoimenpiteistä kertovia esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2017
Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016
Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset
HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012
Raportti HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012 Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset
Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013
RKTL:n työraportteja 15/2014 Mätäjoen sähkökoekalastus toukokuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011
Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 16WWE1356 1.9.2011 Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v. 2011 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET... 1 2.1 Aineisto
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012
VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013
Mätäjoen sähkökoekalastus syyskuussa 2013 Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Helsinki 2014 ISBN 978-952-303-127-2 (Verkkojulkaisu)
VARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
16WWE0618 11.10.2010. Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010
16WWE0618 11.10.2010 Kainuun Etu Oy Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 16WWE0598 Lohen mäti-istutuskokeiden sähkökoekalastukset v. 2010 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SÄHKÖKOEKALASTUKSET...
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6
Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle
0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009
Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010 Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 180/2009 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään
Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 0 1 6 Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2016 Sisältö
Heinolan kalastusalue
VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012
Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 212 xxx.xx.212 Kokemäki Heikki Holsti 21.3.213 Pori, Reposaari Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Kourajoen sähkökoekalastusten
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011. Heikki Holsti 2011. Kirje nro 879/HH
JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA 2011 Heikki Holsti 2011 Kirje nro 879/HH SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 SÄHKÖKOEKALASTUS...
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin
ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin
Purotutkimuksia Paimionjoella
Purotutkimuksia Paimionjoella Puroista joelle Paimionjoen vesistön ekologinen tila paremmaksi puroja kunnostamalla -hanke Teksti ja kuvat: Ville Ojala Sisällys Johdanto 3 Sähkökoekalastukset 3 Koeravustukset
Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi
Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi Mika Oraluoma & Kimmo Sivonen Osuuskunta kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO Y 2381704-8 www.vesi-visio.net 8.12.2015
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien
Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 26 Luonnos Helsinki marraskuu 26 Vantaanjoen latvaosan kalastoselvitys 26 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...3 2.
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 196/2010 Janne Raunio ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä
Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA
Oulujoen pääuoman kalateiden suunnittelu ja tukitoimenpiteet ISTUTETTUJEN LOHENPOIKASTEN MENESTYMINEN HUPISAARTEN PUROISSA 2009-2010 TYÖRAPORTTI 19.11.2010 Panu Orell, Mikko Jaukkuri, Olli van der Meer,
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen
Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6
PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 181/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys. Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen
Pappilanmäen kaava-alueen kalakantaselvitys Kala- ja vesitutkimus Oy Ari Haikonen Helsinki 2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2 2. Aineistot ja menetelmät 2 3. Muuralanpuro 4 4. Tulokset 10 5. Tulosten
Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus
Konneveden kalatutkimus ry Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus 2013-2014 Pentti Valkeajärvi, Petri Heinimaa, Kimmo Sivonen, Mika Oraluoma, Jouni Kivinen ja Jukka Syrjänen
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012
Sanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A Kouvola p
Tmi Manumaa Manu Vihtonen (Iktyonomi Amk) Haukitie 7 A 1 45160 Kouvola p. 040-5050620 manu.vihtonen@gmail.com www.manumaa.simplesite.com - Kaakkois-Suomessa pitkät perinteet kunnostuksissa, kuten myös
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 165/2012 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 197/2010 Jussi Mäntynen ISSN 158-806 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa käsitellään Summanjoen yläosan sähkökoekalastustulokset
MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014
MYLLYPURON JA HAAPAJOEN KUNNOSTUSSUUNNITELMA ÄHTÄRI 2014 Marko Paloniemi 10/2014 1 Sisällys Johdanto... 2 Vesistö... 2 Yleistä... 2 Myllypuro... 3 Haapajoki... 4 Vähä Haapajärven ja Vähä-Peränteen välinen
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 223/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee Hartolan
Laukaan Simunankosken taimenkannan
RKTL:n työraportteja 26/2012 Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito 2012 Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen, Kimmo Sivonen ja Olli Sivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija:
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa
Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015
Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015 Jouni Tulonen Mitä Kokemäenjoella tehty tähän mennessä? 1. Kannan hoitosuunnitelman mukainen seuranta -saalis, vaellus, Anguillicola? -toteutettu osana
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010
HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 137/2011 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma
KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA
SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
Heikki Holsti 2014. Kirjenumero 907/14
MYLLYPURON (YLÖJÄRVI) KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSIEN SELVITYS VIRTAVESI- INVENNOINNILLA JA TAIMENEN ESIINTYMINEN SELVITTÄMINEN SÄHKÖKOEKALASTUKSILLA VUONNA 2014 Heikki Holsti 2014 Kirjenumero 907/14 SISÄLTÖ
Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTIMENPITEET VUONNA 2016 TAUSTAA Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta!
Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 350 Ari Saura Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004 Helsinki 2005 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Huhtikuu
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke
Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio
TAIMENEN MÄTI- JA POIKASISTUTUS VIRTAVESISSÄ
Opinnäytetyö (AMK) Kala- ja ympäristötalous Click here to enter text. 2013 Eetu Karhunen TAIMENEN MÄTI- JA POIKASISTUTUS VIRTAVESISSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Kala- ja ympäristötalous
Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017
Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017. 9.1.2018 Laatijat: Velimatti
Istutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin
Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä
Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan
Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010. Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy. Apajax Oy 1
Loimijoen sähkökoekalastustulokset vuonna 2010 Heikki Erkinaro & Jarmo Pautamo Apajax Oy 2011 Apajax Oy 1 Sisällys 1. Johdanto 3 2. Aineisto ja menetelmät 3 3. Tulokset 5 4. Tulosten pohdinta 7 Lähdekirjallisuus
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset
Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon
Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017
Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017 Velimatti Leinonen Olli Sivonen Raportti 1/2018 Jokitalkkari-hankkeen sähkökoekalastukset vuonna 2017. 9.1.2018 Laatijat: Velimatti
Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007
Könkköjoen kalastus vuosina 2006 ja 2007 Pentti Valkeajärvi, Jukka Syrjänen ja Petri Heinimaa Konneveden kalatutkimus ry Jyväskylä 2008 1. Johdanto Vuonna 2006 päättyneen Keski-Suomen järvitaimenhankkeen
Paimionjoen vesistön sähkökoekalastukset Lounais-Suomen kalastusalue LUONNOS! Raportti keskeneräinen, kaikkia tietoja ei tarkistettu!
Paimionjoen vesistön sähkökoekalastukset 2010 Lounais-Suomen kalastusalue LUONNOS! Raportti keskeneräinen, kaikkia tietoja ei tarkistettu! Lounais-Suomen kalastusalue 2014 LUONNOS! Paimionjoen vesistön
Laukaan Simunankosken taimenkannan
Laukaan Simunankosken taimenkannan hoito 2013 Juha Lilja, Pentti Valkeajärvi, Kimmo Sivonen, Olli Sivonen ja Mika Oraluoma Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006
SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 157/2007 Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tässä julkaisussa käsitellään Summanjoen yläosan
Puroista joelle - Paimionjoen ekologinen tila paremmaksi puroja kunnostamalla Loppuraportti
Puroista joelle - Paimionjoen ekologinen tila paremmaksi puroja kunnostamalla Loppuraportti Puroista joelle - Paimionjoen ekologinen tila paremmaksi puroja kunnostamalla. Loppuraportti. Ville Ojala 2017
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta
Ajankohtaista nieriäkannan hoitamisesta Irma Kolari ja Esa Hirvonen Luonnonvarakeskus Enonkoski 2.2.2017, Mikkeli Nieriä Suomessa Pioneerilaji, levittäytyi jo jääkauden aikaisiin jääjärviin Atlanttinen
POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO
Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve
Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket
VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019
VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015
Vantaanjoen yhteistarkkailun kalastoseuranta sekä vaelluskalatutkimukset vuonna 2015 Vantaanjoen virtavesikunnostukset ja jätevesiylivuotojen vähentäminen -seminaari 26.4.2016 Ari Haikonen Sauli Vatanen
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 221/2012 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu käsittelee
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto
Harjus hoitokalana Lapin kalastusaluepäivät 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto Unelmakala sieltä jostakin Kuva: Ari Savikko Harjuksen hyviä puolia Paikallinen kala - ei