HÄMEENLINNAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa Tomi Ranta ProAgria Häme/Hämeen kalatalouskeskus

2 Sisällys PERUSTIETO-OSA A Johdanto Yleiskuvaus Vesien omistus Veden laatu Velvoitetarkkailut Istutukset Järvet ja reittivesistöt Hämeenlinnan reittivesi (Kernaalanjärvi-Lepaanvirta) Yleistä Kalastuksen rajoitukset Täplärapukanta ja ravustus Istutukset Vesien omistus Kernaalanjärvi Hiidenjoki Miemalanselkä Hattulanselkä Mervenselkä Reitti välillä Takajärvi-Räikälänjoki Takajärvi Alajärvi Iso-Munakas Suojärvi Viralanjärvi Alajoki Jokilan- ja Koskenjoki Reitti välillä Isojärvi-Hiidenjoki Isojärvi Kesijärvi Sääjärvi Sääjärven reitin joet Reitti välillä Kankaistenjärvi-Kutalanjoki Kankaistenjärvi Katumajärvi Mylloja, Myllyjoki ja Kutalanjoki Aulangonjärvi Reitti välillä Joutjärvi-Hyvikkälänjoki Joutjärvi Rehakka Haapajärvi Mallinkaistenjärvi Jylisjärvi Alasjärvi Reitti välillä Mustajoki-Puujoki Isojoki-Mustajoki Pääjärvi

3 Teuronjoki ja siihen laskevat purot Mommilanjärvi Puujoki Ormajärvi Tevänti Lehijärvi Äimäjärvi Kotkajärvi Renkajärvi Virtavedet Hausjoki Renkajoki Lapinjoki-Luhdanjoki Pätilänjoki Vapaa-ajan kalastus Ammattikalastus KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA (B) Järvikohtaiset suositukset Hämeenlinnan reittivesi (Kernaalanjärvi-Lepaanvirta) Kernaalanjärvi Hiidenjoki, Miemalanselkä, Hattulanselkä ja Mervenselkä Reitti välillä Takajärvi-Räikälänjoki Takajärvi Alajärvi Iso-Munakas Suojärvi Viralanjärvi Ala-, Jokilan- ja Koskenjoki Reitti välillä Isojärvi-Hiidenjoki Isojärvi Kesijärvi Sääjärvi Kirinmyllynoja, Sahakoskenoja ja Sääjärvenoja Reitti välillä Kankaistenjärvi-Kutalanjoki Kankaistenjärvi Katumajärvi Mylloja, Myllyjoki ja Kutalanjoki Aulangonjärvi Reitti välillä Joutjärvi-Hyvikkälänjoki Joutjärvi Rehakka Haapajärvi Mallinkaistenjärvi Jylisjärvi Alasjärvi Reitti välillä Mustajoki-Puujoki Musta-Isojoki Pääjärvi Teuronjoki ja siihen laskevat purot Mommilanjärvi Puujoki Ormajärvi

4 11.12 Tevänti Lehijärvi Äimäjärvi Kotkajärvi Renkajärvi Virtavedet Hausjoki Renkajoki Lapinjoki-Luhdanjoki Pätilänjoki Ravustus ja rapukantojen hoito Kalastuksen valvonta Yleistä kalastuksen säätelystä Solmuvälirajoitukset Alamittapäätökset Pyyntialueiden rauhoitukset Pyydysyksiköinti Hoitokalastukset Ravintoketjukunnostus Ravintoketjukunnostuksen suunnittelu ja esiselvitykset Tehokalastuksen toteutus Hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden seuranta Kirjanpitokalastus Istutustauot ja kuhan suomunäytteet kasvu ja luontainen lisääntyminen Koeverkkokalastukset Sähkökoekalastukset Yksilömerkintämenetelmät Istutussuositukset Siika Kuha Järvitaimen Järvitaimenen istutukset järviin Järvitaimen istutukset virtavesiin Mäti-istutukset v taimenet Hauki Ankerias Kirjolohi Karppi Rapu Ammattikalastus Hämeenlinnan kalastusalueen tehtävälista Kiitokset Viitteet Liitteet

5 PERUSTIETO-OSA A 1. Johdanto Vuoden 2012 alussa Hämeenlinnan, Pääjärven ja Hattulan kalastusalueet yhdistyvät. Uusi kalastusalue nimettiin Hämeenlinnan kalastusalueeksi. Yhdistymisen jälkeen tuli ajankohtaiseksi myös laatia uudelle kalastusalueelle käyttö- ja hoitosuunnitelma kalavesien hoidon järjestämiseksi. Suunnitelma on tehty kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui suunnitelma entisen Hämeenlinnan kalastusalueen vesistöille ja sitä täydennettiin vuoden 2012 aikana kalastusalueeseen liittyneillä Hattulan ja Pääjärven vesistöillä. Varsinaisesti suunnitelma hyväksytään vuoden 2012 varsinaisessa kokouksessa. Suunnitelman tavoitteena on antaa Hämeenlinnan kalastusalueen järville ja virtavesille vuosittaiset ja vesistökohtaiset suositus- ja toimenpide-ehdotukset. Alueen suurimpia ja kalataloudellisesti tärkeimpiä järviä ja virtavesiä on käsitelty tarkemmin. Suunnitelmassa esitettyjä suosituksia voidaan soveltaa myös alueen muihin vesistöihin, joita ei ole yksilöllisesti eritelty. Lisäksi järvet ja joet on pyritty käsittelemään vesistökohtaisina kokonaisuuksina, jotta hoitotoimenpiteet olisivat linjassa koko reitin osalta. Suunnitelmassa on annettu yleiset ohjeet seurannoista ja niiden toteuttamisesta sekä yleiset istutussuositukset. Yksi keskeisimmistä tavoitteista onkin kalakantojen seurannan kehittäminen. Järvillä pääasialliseksi seurannaksi on esitetty kirjanpitokalastusta ja virtavesille sähkökoekalastuksia. Seurannat on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä vesialueiden omistajien ja kalastusalueen kanssa. Hämeenlinnan kalastusalueen vesistöistä on varsin runsaasti saatavilla seurantatuloksia, niin velvoitetarkkailuista kuin kalastusalueen ja suojeluyhdistysten teettämistä selvityksistä. Tietoa suunnitelman toteuttamiseksi on lisäksi kerätty puhelinhaastatteluiden avulla sekä haastattelemalla eri asiantuntijatahoja. Suunnitelman tekemiseen on saatu kalatalouden edistämismäärärahoja Hämeen ELY-keskuksesta. Suunnitelmassa esitetyt vedenlaatutiedot on saatu OIVA-ympäristö- ja paikkatietojärjestelmästä. 2. Yleiskuvaus Kalastusalueen nimi on Hämeenlinnan kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Hämeenlinnan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittäin seuraavat vesialueet: - Vesistöreitin Takajärvestä Alajärven ja Viralanjärven kautta Vanajanreittiin aina Lepaansalmeen asti. - Vesistöreitin Lammin Pääjärvestä Teurojoen kautta Mommilanjärveen ja siitä edelleen Haminanjoen ja Ansionjärven kautta Hiidenjokeen. - Vesistöreitin Kotkajärvestä Muulijärven kautta Kallijärveen ja siitä edelleen Lintumaanjärven kautta Tarpianjokeen rajoittuen Tarpianjoen kalastusalueen rajaan. - Vesistöreitin Renkajärvestä Renkajoen kautta Haapajärveen ja siitä edelleen Hyvikkälänjokea pitkin Kernaalanjärveen. - Vesistöreitin Lopen kalastusalueen rajasta Toivanjokea pitkin Alasjärveen ja siitä edelleen Tervajokea pitkin Kernaalanjärveen. - Vesistöreitin Saloistenjärvestä Isojärven kautta Kirinmyllynojaa pitkin Kesijärveen ja siitä edelleen Sahakoskenojaa pitkin Sääjärveen ja edelleen Sääjärvenojaa pitkin Hiidenjokeen. - Vesistöreitin Kankaistenjärvestä Myllyojaa pitkin Matkolampeen ja siitä edelleen Katumajärven kautta Vanajanreittiin. - Vesistöreitin Murhalammista Keihäsjärven kautta Äimäjärveen ja siitä edelleen Oikolanjokea pitkin Vanajanselkään. 5

6 - Yksittäisiä suurempia järviä, jotka virtaavat naapurikalastusalueelle ovat Ormajärvi, Jylisjärvi ja Lehijärvi. Hämeenlinnan kalastusalueen vedet sijaitsevat seuraavissa kunnissa: Hattula, Hausjärvi, Hämeenkoski, Hämeenlinna, Kärkölä, Janakkala ja Tammela. Kalastusalueen pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Kartta kalastusalueesta on esitetty liitteessä Vesien omistus Kalastusalueen vesialueita hallinnoivista osakaskunnista on järjestäytyneitä, aktiivisesti toimivia noin Näiden lisäksi alueella on todella paljon pieniä ja järjestäytymättömiä vesialueita. Kaikki vesienomistajat mukaan lukien kalastusalueen vedet jakautuvat n. 275 eri yhteisön tai yksityisen omistajan kesken. 4. Veden laatu Vedenlaatua (rehevyyttä) kuvaavista arvoista käytetyimpiä ovat kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n pitoisuudet. Fosfori on tärkeä veden laatuun vaikuttava tekijä, sillä se on sisävesissämme minimiravinne. Ensisijaisesti rehevyystason määrittelemiseen käytetäänkin fosforipitoisuutta. Karuissa vesissä pitoisuuden pienikin kasvu aiheuttaa näkyviä muutoksia. Klorofylli-a:n avulla puolestaan pystytään mittaamaan suoraan kasviplanktonin määrää vedessä. Myös näkösyvyyden muutokset heijastavat epäsuorasti rehevöitymistä. Taulukkoon 1 on kerätty rehevyystason määrittämisen raja-arvot ( Taulukko 1. Rehevyystason määrittämiseen käytettyjä raja-arvoja ( Rehevyystaso Klorofylli-a, µg/l Kokonaisfosfori, µg/l Karu >4 alle 15 Lievästi rehevä Rehevä Erittäin rehevä yli Velvoitetarkkailut Vanajavedellä on voimassa varsin laaja yhteistarkkailu, joka sisältää seuraavat tarkkailut: kalastustiedustelu, kirjanpitokalastus, saalisnäytteet, verkkokoekalastukset, kalojen aistinvaraisen arvioinnin. Seuraavat tahot on määrätty lupaviraston päätöksellä tarkkailemaan jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen: - Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö - Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy (Paroisten puhdistamo) - Janakkalan kunta / Janakkalan vesi ( Tervakosken puhdistamo) - Janakkalan kunta / Janakkalan vesi (Turengin puhdistamo) - Tervakoski Oy, Vapo Oy Energia - Röyhynsuon turvetuotantoalue. Lisäksi Tervakoski Oy on määrätty tarkkailemaan kalojen PCB-pitoisuuksia seuraavissa vesistöissä: Kernaalanjärvi (Tervajokisuu ja Räikälänjokisuu), Miemalanselkä ja Hattulanselkä. 6

7 Muut kalastusalueella käynnissä olevat tarkkailut: - Roitonsuon velvoitetarkkailu - Väärälammensuon velvoitetarkailu - Ormajärven velvoitetarkkailu - Teuronjoen velvoitetarkkailu 6. Istutukset Hämeen ELY-keskuksen istutusrekisterin mukaan kalastusalueen tärkein istutuslaji 2000-luvulla on ollut kuha ja toinen merkittävä laji on ollut siika. Siikaa on istutettu kahta muotoa plankton- ja järvisiikaa. Suuri osa istutuksista on tehty planktonsiialla. Muita merkittäviä lajeja ovat olleet kirjolohi, muikku ja täplärapu. Istutuksista on vastannut vesialueiden omistajat, kalastusalue ja osa istutuksista on tehty velvoiteistutuksina. Tarkemmat istutusmäärät näkyvät järvikohtaisissa kappaleissa. 7. Järvet ja reittivesistöt 7.1 Hämeenlinnan reittivesi (Kernaalanjärvi-Lepaanvirta) Yleistä Reitin keskusjärvi on Kernaalanjärvi. Järveen laskevat Lammin Pääjärvestä tuleva Puujoen alue (mm. Teuronjoki/Puujoki), Tervajoenalue, Hyvikkälänjoen alue sekä Räikälänjoen alue. Kernaalanjärven jälkeen vedet laskevat Hiidenjoen kautta Miemalanselkään. Tämän jälkeen reitti jatkuu kapeiden salmien ja lahtien sävyttämänä Hattulanselälle. Sieltä vedet jatkavat Pappilan- ja Mierolansalmien kautta Mervenselkään ja siitä edelleen Lepaanvirran kautta Vanajanselkään. Tässä suunnitelmassa esitettyyn reittiin kohdistuu varsin paljon kuormitusta, joka suurelta osin on hajakuormitusta. Reittiin kohdistuu myös pistekuormitusta kuten esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin jätevedet. Alla olevissa kappaleissa on käsitelty reitin eri osia tarkemmin väliltä Kernaalanjärvi-Lepaanvirta. Kernaalanjärveen laskevat reitit löytyvät muista kappaleista. Istutukset, ravustus ja vesialueiden omistus on käsitelty koko reittiä koskevina ja tiedot löytyvät kappaleesta Reitin kalakantoja on seurattu velvoitetarkkailujen avulla. Tarkkailuihin ovat kuuluneet kalastustiedustelu, kirjanpitokalastus ja saalisnäytteet (kuha). Seuraavien kappaleiden kalakantatiedot on koottu pääasiassa näistä velvoitetarkkailuraporteista sekä haastattelujen perusteella. Koeverkkokalastusten perusteella reitillä elää ainakin seuraavat kalalajit: ahven, hauki, kiiski, kuha, kuore, lahna, pasuri, salakka, sorva, sulkava, särki, säyne ja toutain Kalastuksen rajoitukset Koko reitillä kalastusalue on kieltänyt mm verkkojen käytön vuosina välillä Kernaalanjärvi- Lepaanvirta. Samalle alueelle on Hämeenlinnan kalastusalue nostanut kuhan alamitan 40 cm:iin. Seisovien pyydysten käyttö (pois lukien katiska) on kielletty kyseiset päivät mukaan lukien välillä Viralanjärvi-Lepaansalmi. Tämän lisäksi verkkokalastus on kielletty koko vuoden 10-tien sillan ja rautatiesillan välisellä alueella. 7

8 7.1.3 Täplärapukanta ja ravustus Täplärapuja reittivesiosuudelle on istutettu vuodesta 1995 lähtien vuosittain aina vuoteen 2007 asti. Istutuksia on seurattu koeravustuksin liittyen velvoitetarkkailuun Kernaalanjärven, Hiidenjoen ja Miemalanselän osalta. Koeravustustulokset ovat olleet heikkoja, minkä takia Istutuksista on luovuttu. Syynä heikkoon tulokseen on voinut olla vedenpinnan vaihtelutaso. Reitillä on kuitenkin yksittäisiä alueita, missä täplärapu viihtyy, lähinnä alueita, joissa on kovempi pohja ja kivikoita. Kokonaisuudessaan ravustus on vähäistä koko reitillä (suullinen tiedonanto Petri Mäkinen) Istutukset Istutukset on käsitelty tässä kappaleessa koko reitti yhdessä pois lukien Kernaalanjärvi ja Hiidenjoki, jotka on käsitelty erikseen. Tiedot on saatu Hämeen ELY-keskuksen pitämästä istutusrekisteristä. Reitille on istutettu 2000-luvulla pääasiassa kuhan poikasia sekä velvoiteistutuksina ankeriaan poikasia ja onkikokoisia kirjolohia. Kuhaistutukset ovat vaihdelleet vuosittain huomattavasti reilusta poikasesta nollavuosiin. Myös haukea on istutettu säännöllisesti. Täplärapuistutukset osuvat vuosituhannen vaihteeseen, jolloin täpläravun kotiutusistutukset aloitettiin. Kernaalanjärveen on istutettu 2000-luvulla lähes vuosittain kuhan poikasia (kuva 1). Istutusmäärät ovat olleet 2000-luvulla noin 7000 kpl/vuosi. Täplärapuja istutettiin 90-luvun alkupuolelta 2000-luvun puoliväliin saakka. Istutukset tehtiin niin emoravuilla ja poikasilla. Rapuistutukset olivat Tervakoski oy:n velvoiteistutuksia. Hiidenjokeen on istutettu vuosittain varsin huomattavia määriä kuhan poikasia (kuva 3), lisäksi velvoiteistutuksina ankeriaita useana vuotena ja velvoitteena kirjolohia 2000-luvulla muutama sata kpl vuodessa. Hiidenjokeen on myös istutettu täplärapuja, mutta niiden istutuksista on luovuttu heikon menestyksen takia. Kuva 1. (Mervenselkä-Hattulanselkä-Miemalanselkä) Kuva 2. Kernaalanjärven kuhaistutukset v kuha ja ankerias istutukset vuosina

9 Kuva 3. Hiidenjoen kuha, ankerias ja kirjolohi-istutukset vuosina Vesien omistus Vesien omistus jakautuu yksityisten omistajien, Hämeenlinnan kaupungin ja osakaskuntien kesken. Kaikkiaan vesien omistajia on 114. Aktiivisesti toimivia osakaskuntia on Kernaalanjärvi Kernaalanjärvi on keskisyvyydeltään 3,3 metriä ja järven syvin kohta vähän alle 8 metriä. Järven vesiala on 444 ha ja kokonaisrantaviivaa on 14,5 kilometriä (taulukko 2). Kernaalanjärvi ei kerrostu kesäisin kovinkaan vakaasti, vaan kerrostuneisuus saattaa purkautua useita kertoja kuten vuonna 2009 (Paakkinen 2011). Tämä helpottaa järven happitilannetta, mutta järven kerrostuessa happivajetta esiintyy alusvedessä säännöllisesti. Tämä näkyy myös kohonneina fosforipitoisuuksina. Kernaalanjärven pintaveden fosforipitoisuus on ollut vuosina keskimäärin 39 µg/l. Järvi voidaan luokitella sen perusteella reheväksi. Kesäaikaan fosforipitoisuus kohoaa varsin säännöllisesti myös erittäin rehevälle tasolle. Alusvedessä havaitaan ajoittain todella suuria pitoisuuksia. Järven fosforipitoisuus on kohonnut lievästi viimeisten kymmenien vuosien aikana (Paakkinen 2011). Järven ranta-alueet ovat myös kasvamassa hiljalleen umpeen. Happitilanteen seuraamiseksi järveen on asennettu vuonna 2012 happiloggerit osakaskuntien ja kalastusalueen rahoituksella. Kalastusalueen päätöksen mukaan järvessä on voimassa solmuväliltään mm verkkojen käyttökielto. Suurin osa osakaskunnista on kuitenkin kieltänyt järvellä solmuväliltään alle 55 mm verkkojen käytön. Järvessä on myös seisovien pyydysten käyttö kielletty (pois lukien katiska) välisenä aikana. Kernaalanjärven vesien omistus on seuraavilla osakaskunnilla: Kernaalan osakaskunta :876:1, Vanantaan ok :7:0, Vanantaan Koivumäen ok :876:2, Vanantaan Sipilän ok 165:876:1, Kernaalan Riihimäen ok :876:2 sekä Hakoisten ok. Näistä osakaskunnista aktiivisesti toimii Kernaalan, Vanantaanja Hakoisten osakaskunnat. Kernaalanjärven luvanmyynti on hoidettu suurelta osalta keskitetysti ja sen hoitaa Kernaalan osakaskunta. Hakoisten osakaskunta ei kuulu yhteislupien eikä hoitotoimenpiteiden piiriin, vaan järjestää ne itsenäisesti. Luvanmyynnin lisäksi Kernaalan osakaskunta hoitaa myös valvonnan ja vastaa kalakantojen ja vesistön hoitotoimista yhteistyösopimukseen kuuluvilla vesialueilla. 9

10 Kernaalanjärven kalasto ja kalastus Vuoden 2011 koekalastuksen perusteella järven kalasto oli särkikalavaltainen, samoin suullisen tiedon perusteella (suullinen tiedonanto Markku Keijälä). Runsain laji oli sulkava (yksikkösaalis kg/verkko) n. 29 % osuudella. Seuraavaksi yleisimmät olivat ahven ja kuha. Kappalemäärältään yleisin laji oli selvästi ahven. Järven haukikanta on hyvä samoin kuin kuhakanta (suullinen tiedonanto Markku Keijälä). Kuhan keskikoko on pienentynyt 1990-luvun alun jälkeen, jolloin järveltä löydettiin korkeita PCB-pitoisuuksia. Tämä vähensi kalastusta, minkä seurauksena kuhat pääsivät kasvamaan suuriksi. Pyynnin alettua uudelleen kalojen keskikoko on pienentynyt. Kuha saavuttaa Kernaalanjärvellä keskimäärin 4-vuotiaina 37 cm pituuden ja vastaavasti 50 cm:npituuden keskimäärin 7-vuotiaana (Kivinen 2012). Kuhan kasvua Kernaalanjärvessä voi pitää kohtalaisen hyvänä. Kuhakanta lisääntyy järvessä myös luontaisesti. Tutkimuksessa järvestä pyydettiin kesänvanhoja poikasia ennen järveen tehtyjä vuosittaisia istutuksia. Luontaisen lisääntymisen määrästä ei ole tietoa, koska Kernaalanjärveen on istutettu kuhia vuosittain, eikä istutusten merkitystä ole selvitetty. Järvestä löytyy myös madetta (suullinen tiedonanto Markku Keijälä) Täplärapuja on istutettu ja 2000-luvuilla, mutta niillä ei ole onnistuttu luomaan pyyntivahvaa kantaa. Järvi on säännöstelty ja varsin matalarantainen ja savipohjainen, joten täpläravun viihtymiselle ei ole kovin hyviä edellytyksiä. Taulukko 2. Kernaalanjärven vesistötiedot Numero Vesistö Hiidenjoen suualue Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+79,40 Karttalehti A Vesiala 444,834 ha Kokonaisrantaviiva 14,57 km Keskisyvyys 3,28 m Suurin syvyys 7,91 m Hiidenjoki Hiidenjokeen tulee vettä sekä Kernaalanjärvestä että Puujoesta. Molemmista suurin piirtein puolet (Paakkinen 2010). Hiidenjoessa on ajoittain lievää happivajetta riippuen virtaamista ja valumaolosuhteista (Paakkinen 2010). Hiidenjoen fosforipitoisuus vaihtelee valumasta ja vuodenajasta riippuen lievästi rehevän ja erittäin rehevän välillä. Keskimäärin fosforipitoisuus on rehevän tasolla Miemalanselkä Miemalanselän vesien omistus jakautuu Harvialan, Pappilan ja Miemalan osakaskuntien kesken Vedenlaatu Miemalanselkä on selkeä läpivirtausallas, jonka keskiviipymä on vain 5 vrk (Paakkinen 2010). Se on varsin matala ja kerrostuneisuus epävakaata. Miemalanselän vedenlaatu vaihtelee hyvin paljon, mikä johtuu valumien runsaudesta ja sitä kautta tulevien ravinteiden määrästä (Paakkinen 2010). Miemalanselkä ei pidätä merkittävästi ravinteita, koska vesi vaihtuu nopeasti. Selällä esiintyy kerrostuneisuuden aikana säännöllisesti hapettomuutta alusvedessä. Tämä lisää sisäistä kiertoa, mikä näkyy myös selkeästi kohonneina fosforipitoisuuksina alusvedessä. Miemalanselän fosforipitoisuudet vaihtelevat valumien perusteella varsin paljon. Esimerkiksi vuonna 2009 maaliskuun ja kesän ero oli kaksinkertainen. Keskimäärin fosforipitoisuus vuonna 2009 oli 44 ug/l (Paakkinen 2010). Sen perusteella selkä luokitellaan 10

11 reheväksi. Tosin eri vuoden aikoina valumista riippuen Miemalanselällä tavataan myös erittäin reheviä arvoja. Pitkän aikavälin seurannassa fosforipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Selällä esiintyy säännöllisesti voimakkaita leväkukintoja Kalasto ja kalastus Runsain saalislaji vuoden 2009 koekalastuksissa oli ahven, jonka osuus saaliin massasta oli 29 %. Toiseksi runsain laji oli pasuri ja sitten särki. Kun otettiin huomioon särkikalat kokonaisuutena, Miemalanselkä oli särkikalavaltainen. Yli puolet saaliista oli särkikaloja. Kirjanpitokalastuksen mukaan kalakantaa ja kalastusta tarkasteltaessa Miemalanselän kalakannoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Kuhakantaa voi pitää hyvänä. Yksikkösaaliit mm verkoilla ovat keskimäärin olleet 300 g/vrk ( Kivinen 2008) ja nousussa 2000-luvulla. Kuha saavuttaa 37 cm pituuden 4- vuotiaana ja 50 cm pituuden puolestaan 7-vuotiaana. Kasvua voidaan pitää kohtalaisen hyvänä. Kuhan poikastutkimuksen mukaan kuha lisääntyy Miemalanselän alueella luontaisesti. Vuoden 2007 koekalastuksen perusteella kuhan poikasia tavattiin varsin hyvin (Kivinen 2007). Haukikannat ovat vahvistuneet 2000-luvulla ollen parhaimmillaan yksikkösaaliiden mukaan Tämän jälkeen haukikanta on vähän taantunut, mutta on edelleen hyvä (Kivinen 2011). Sulkavakannat yksikkösaaliiden perusteella ovat pysyneet pitkään varsin tasaisina (yksikkösaalis n.100 g/vrk). Miemalanselän kokonaissaalis oli kalastustiedustelun mukaan vuonna 2008 n kg. Hehtaareihin suhteutettuna se tekee 18 kg/ha. Eniten saalista kalastustiedustelun mukaan saatiin yli 40 mm verkoilla (68 %). Suurin saalisosuus oli sulkavalla, jonka osuus kokonaissaaliista oli 24 %. Toiseksi eniten saatiin haukea (19 %) ja kolmanneksi kuhaa (16 %) (Kivinen 2009). Särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli reilut 45 %. Tiedustelun mukaan Miemalanselällä kalasti vuonna 2008 n. 60 ruokakuntaa. Kalastajia on todellisuutta enemmän, koska tiedustelun kohdejoukkoon eivät kuuluneet läänikohtaisella viehekalastusluvalla kalastaneet. Tiedusteluun vastanneista Miemalanselälä kalasti vetouistelemalla 59 % ja toiseksi eniten heittovavalla. Yli 39 mm verkkoja käytti 44 % vastanneista. Kuva 4. Miemalanselkää 11

12 7.1.9 Hattulanselkä Vesienomistus Hattulanselällä jakautuu Luhtialan, Vuorentaan, Pekolan, Tenhialan, Hurttalan ja Katinalan osakaskuntien kesken. Lisäksi Metsänkylän kartanolla on vesialuetta Hattulanselän itäreunalla Vedenlaatu Vesi vaihtuu myös Hattulanselällä nopeasti, mutta on jonkin verran hitaampaa kuin Miemalanselällä. Selän suurin syvyys on 11 metriä. Hattulanselän kuormitus koostuu reitin yläosista tulevista valumista. Tämän lisäksi Hämeenlinnan kaupungin jätevedet johdetaan Hattulanselkään, mikä näkyy kohonneina ravinnepitoisuuksina. Vaikka pitkällä aikavälillä fosforipitoisuudet ovat laskeneet selvästi, fosforipitoisuuksien perusteella selkä luokitellaan edelleen erittäin reheväksi (yli 50 ug/l). Pitoisuudet vaihtelevat huomattavasti riippuen valumien mukana tuomasta hajakuormituksesta. Hattulanselällä esiintyy säännöllisesti voimakkaita leväkukintoja. Hattulanselällä alusvesi on voimakkaasta rehevöitymisestä johtuen kerrostuneisuuskausina hapetonta. Happivajetta esiintyy myös ajoittain päällysvedessä Kalasto ja kalastus Koeverkkokalastuksessa runsain saalislaji vuonna 2009 koekalastuksissa oli ahven, jonka osuus saaliin massasta oli 28 %. Toiseksi runsain laji oli särki ja sitten pasuri. Myös kappalemääräisesti eniten oli ahvenkaloja. Kun kaikki särkikalat lasketaan yhteen, Hattulanselkä on särkikalavaltainen. Yli puolet painosaaliista oli särkikaloja. Kirjanpitokalastuksessa kuhan yksikkösaaliit ovat pysyneet ja 2000-luvuilla kohtalaisen vakaana g/vrk. Viime vuosina yksikkösaaliit ovat kuitenkin olleet nousussa ja ylittivät vuonna 2008 jo 200 g/vrk. Niiden perusteella myös Hattulanselän kuhakanta on kohtalaisen vahva, vaikka se esim. Miemalanselkään verrattuna on alhaisempi. Kuha saavuttaa 37 cm pituuden 4-vuotiaana ja 50 cm pituuden puolestaan 7- vuotiaana. Kasvua voidaan pitää kohtalaisen hyvänä. Kuhan poikastutkimuksen mukaan kuha lisääntyy Hattulanselän alueella luontaisesti. Vuoden 2007 koekalastuksessa kuhan poikasia tavattiin varsin hyvin (Kvinen 2007). Sulkavan yksikkösaaliit ovat pysytelleet 2000-luvulla yli 300 g/vrk, joka on selvästi reitin korkein. Hauen yksikkösaaliit ovat olleet pitkään n. 100 g/vrk tasolla. Haukikanta onkin koko reitin heikoin ja sitä voidaan Kivisen (2009) mukaan pitää vain välttävänä. Hattulanselän kokonaissaalis oli vuonna 2008 velvoitetarkkailuun kuuluvan kalastustiedustelun mukaan 8850 kg. Kokonaissaaliit ovat olleet 2000-luvulla laskussa, mikä johtuu kalastuksen (pyyntiponnistuksen) vähentymisestä. Yleisin saalislaji vuoden 2008 tiedustelussa oli sulkava, jonka osuus kokonaissaaliista oli lähes 33 %. Seuraavaksi eniten saatiin kuhaa (18,9 %) ja sitten haukea 16.9 % osuudella. Kokonaissaaliista vuonna 2008 särkikalojen osuus oli 51,3 %. Suosituimmat pyydystyypit olivat verkko (40 mm tai yli), vetouistelu, onki ja pilkki ja heittouistelu. Kun verrattiin pyydysvuorokausina, niin ylivoimaisesti eniten käytetty pyydys oli yli 40 mm verkot (78,6 %). Vuonna 2008 Hattulanselällä kalasti yhteensä 88 ruokakuntaa. Kalastajamäärät ovat laskeneet 2000-luvulla hiljalleen (Kivinen 2009). 12

13 Kuva 5. Hattulanselkää Mervenselkä Mervenselkä on selkävesistä pienin. Sen vesien omistus jakautuu Rahkoilan, Merven ja Vesunnin osakaskuntien kesken. Lisäksi Vesunnin osakaskunnan sisällä on muutaman hehtaarin vesialue, jonka omistaa kolme eri osakasta Vedenlaatu Mervenselkä on fosforipitoisuuden perusteella rehevä/erittäin rehevä. Esim. vuoden 2009 mittauksissa fosforipitoisuus oli 47 ug/l. Mervenselällä esiintyy kerrostuneisuuden aikoina hapettomuutta alusvedessä, mikä lisää entisestään rehevyystasoa sisäisen kierron takia. Mervenselällä esiintyy säännöllisesti voimakkaita leväkukintoja Kalasto ja kalastus Mervenselällä ei ole tehty koeverkkokalastuksia kalakannan rakenteen selvittämiseksi, eikä siellä myöskään ole kirjanpitokalastusta. Oletettavaa kuitenkin on, ettei kalakannan rakenne poikkea merkittävästi yläpuolisiin alueisiin verrattuna. Kuhan luontaista lisääntymistä on selvitetty myös Lepaanvirran koekalastuksella ja sen perusteella kuha lisääntyy myös Mervenselän alueella luontaisesti. 7.2 Reitti välillä Takajärvi-Räikälänjoki Takajärvi-Räikälänjoki välinen reitti käsitellään tässä suunnitelmassa yhtenä kokonaisuutena, koska se muodostaa kalataloudellisesti ja vesistöllisesti yhtenäisen kokonaisuuden. Reitti alkaa Takajärvestä, joka laskee vetensä Alajoen kautta Alajärveen. Sieltä reitti jatkuu lyhyen jokipätkän jälkeen Iso-Munakkaaseen ja edelleen Välijoen kautta Pikku-Munakkaaseen. Pikku-Munakkaasta reitti jatkuu Jokilanjokena Suojärveen ja Koskenjokena Viralanjärveen, josta vedet päätyvät Räikälänjokea pitkin Kernaalanjärveen. Reitin isoimmat järvet on käsitelty erikseen alla olevissa kappaleissa samoin kuin reitin joet ja purot Takajärvi Takajärvi on yli 600 ha:n kokoinen järvi, jonka suurin syvyys yltää yli 18 metriin. Järven keskisyvyys on 6,6 m (kuva 6). Kokonaisfosforin perusteella Takajärvi on niukkaravinteinen, karu järvi. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet selkeästi alle 10 ug/l. Järven näkösyvyys on n. 3 metriä. Happitilanne on säilynyt viime vuosina hyvänä alusvedessä myös kerrostuneisuuskausina. Takajärven vesien omistus on seuraavilla tahoilla: 13

14 Pelkolan ja Pyhälahden osakaskunta, Takajärven osakaskunta ja Leiniälän osakaskunta. Kaikki osakaskunnat myyvät kalastuslupia Takajärvelle ja näillä luvilla saa kalastaa myös järven muiden osakaskuntien alueella. Takajärvi on karulle järvelle ominaisesti ahvenvaltainen, mutta myös särkikaloja esiintyy kohtalaisesti. Järveen on istutettu siikaa ja kuhaa 2000-luvulla lähinnä vuorovuosina (kuva 6). Vaikka Takajärvi on karu ja suhteellisen kirkas järvi, siitä huolimatta järven kuhakanta on kohtalaisen hyvä ja suuriakin yksilöitä saadaan saaliiksi. Kuhan luontaisesta lisääntymisestä ei ole tutkittua tietoa. Siikaistutukset ovat tuottaneet myös kohtalaisen hyvin tulosta. Istutusten onnistumista tosin on voinut jonkin verran heikentää Takajärvessä pitkään vahvana pysynyt muikkukanta. Järvessä on myös vahva haukikanta ja jonkin verran myös kuoretta (kalastotiedot Timo Virtanen). Takajärveen on kotiutettu 1990-luvulla täplärapua. Kanta on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä ja kestää myös ravustusta. Numero Vesistö Alajoen va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+109,60 Karttalehti C Vesiala 607,465 ha Kokonaisrantaviiva 27,649 km Keskisyvyys 6,6 m Suurin syvyys 18,28 m Kuva 6. Takajärven vesistötiedot sekä kuha- ja siikaistutukset vuosina Alajärvi Alajärvi (kuva 7) on 620 hehtaarin suuruinen järvi, jonka kokonaisrantaviiva on reilut 43 km. Suullisen tiedon (Olavi Orava) mukaan järven syvin kohta on 18,5 metriä ja keskisyvyys muutaman metrin luokkaa. Järvi on kokonaisfosforin perusteella lievästi rehevä (kokonaisfosfori µg/l) ja alusvedessä esiintyy yleisesti hapettomuutta. Tämä näkyy myös alusveden kohonneina fosforipitoisuuksina. Alajärven vesien omistus on Luolajan, Vuorentaan, Katinalan (4 ha) ja Munakkaan osakaskunnilla. Kalastuksen järjestelyistä vastaa Alajärven seudun kalastusseura yhdessä Luolajan osakaskunnan kanssa. Hämeenlinnan Seudun Vesi oy käyttää Alajärven vettä Ahveniston tekopohjavesilaitoksen raakavetenä. Vedenoton vaikutuksia seurataan velvoitetarkkailulla (velvoitetarkkailupäätös). Alajärvellä on kalastusta säädelty eri vuodenaikoina. Seuraavaksi lyhyt tiivistelmä Alajärven kalastusyhdistyksen kalastussäännöstä verkkokalastuksen osalta: - Talvikaudella pienin sallittu silmäkoko 50 mm ja verkon korkeus enintään 3 m ja pituus 30 m. - Avovesikaudella 24.5 asti silmäkoko vähintään 75 mm ja verkkokalastus kielletty alkaen avovesikauden loppuun ei silmäkokorajoitusta. Koeverkkokalastuksen perusteella Alajärven kalaston ekologinen tila on hyvä (Vesala & Määttänen 2010). Kalasto on lievästi särkikalavaltainen, mutta järven rehevyystasoon nähden särkien määrä oli kohtalaisen alhainen. Järvessä petokaloina esiintyy runsaimmin kuhaa ja petoahventa, joiden osuus koekalastuksen mukaan oli n. 20 % biomassasta, mitä voidaan pitää varsin korkeana. Koekalastuksessa saaliksi ei saatu haukia, vaikka järvessä on kuitenkin suullisen tiedon mukaan (Olavi Orava) varsin runsas haukikanta, joka koostuu suurelta osin pienistä yksilöistä. Koeverkkokalastuksissa hauen määrästä ei yleensä saada luotettavaa kuvaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Alajärven petokalakannat suhteessa saaliskaloihin on kohdallaan. Koekalastuksessa saatiin eri ikäryhmien kuhia. Saaliiksi saatiin myös kesänvanhoja poikasia, 14

15 joten kuha mahdollisesti lisääntyy luontaisesti Alajärvessä. Luontaisen lisääntymisen vahvuudesta ei kuitenkaan ole tutkittua tietoa olemassa. Järven kuhien ja haukien kasvua on myös selvitetty. Sen perusteella kasvu on ollut kohtalaisen nopeaa (suullinen tiedonanti Olavi Orava). Järvessä esiintyy koekalastuksen perusteella myös muikkua. Alajärvellä tehtiin vuonna 2012 myös koetroolauksia ulapan kalakannan selvittämiseksi ja samassa yhteydessä tutkittiin sulkasääsken toukkien esiintymistä. Koekalastuksen perusteella järvessä on kohtalaisen hyvin muikkua, joista suurin osa oli elokuun puolessa välissä kooltaan 8-10 cm. Muikun lisäksi troolauksessa saaliiksi saatiin mm. särkeä ja ahventa, mutta niiden määrät eivät olleet mitenkään suuria (suullinen tiedonanto Tomi Malinen, Helsingin yliopisto). Troolauksen yhteydessä saaliiksi saatiin myös jonkin verran kuhia. Näytteiden lopullisen käsittelyn jälkeen selviää, oliko näytteissä kesänvanhoja poikasia ja sitä kautta lisääntyykö kuha luontaisesti Alajärvessä. Siellä esiintyy myös kohtalaisen paljon sulkasääsken toukkia. Lopulliset tulokset selviävät myöhemmin (suullinen tiedonanto Tommi Malinen, Helsingin yliopisto). Alajärveen on istutettu kuhaa lähes vuosittain 2000-luvulla ja muutamana vuotena pl-siikoja (kuva 7) lisäksi vuosina harjuksia. Harjusistutusten onnistumisesta ei vielä ole tarkempaa tietoa, mutta joitakin yksilöitä on saatu saaliiksi (suullinen tiedonanto Petri Mäkinen ja Olavi Orava). Kuhaistutukset ovat onnistuneet ja saaliiksi kuhia saadaan varsin hyvin. Järveen on istutettu myös pl-siikoja ja ne ovat tuottaneet myös kohtalaisia tuloksia. Täplärapu on kotiutettu järveen 1990-luvulla ja istutusten avulla järveen onnistuttiin luomaan pyyntivahva täplärapukanta. Kanta kuitenkin romahti vuosien aikana, eikä ole sen jälkeen vahvistunut aikaisemmalle tasolle (suullinen tiedonanto Petri Mäkinen ja Olavi Orava). Numero Vesistö Alajärven a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+98,50 Karttalehti A Vesiala 626,036 ha Kokonaisrantaviiva 43,567 km Kuva 7. Alajärven kuha- ja pl-siikaistutukset vuosina sekä vesistötiedot Kuva 8. Alajärveä 15

16 7.2.3 Iso-Munakas Iso-Munakkaan vesipinta-ala on vähän yli 70 ha ja kokonaisrantaviivan pituus 6,1 km (taulukko 3). Vedenlaatu on kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n perusteella lievästi rehevä. Järvessä esiintyy ajoittain myös hapettomuutta syvänteissä. Vesien omistus on Hattelmalan osakaskunnalla. Kalastuksen järjestelyt hoitaa Munakkaan kalastusseura. Järveen on istutettu vuosien varrella lähinnä kuhaa ja kuhakanta onkin tällä hetkellä suullisen tiedon perusteella hyvä (suullinen tiedonanto Mika Laine, Munakkaan kalastusseura). Luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa. Lisäksi järveen on istutettu myös pl-siikaa vuosituhannen vaihteessa, mutta ne eivät suullisen tiedon mukaan tuottaneet tulosta, samoin kuin vuoden 2002 muikkuistutus. Järvessä on runsaasti pientä särkeä ja ahventa. Niiden keskikoko on viime vuosina pienentynyt (suullinen tiedonanto Mika Laine). Kokonaisuudessa järven kalakanta on särkikalavoittoinen. Järveen on aikoinaan istutettu lahnaa ja kanta on tällä hetkellä runsas. Joukossa on myös isompia monikiloisia yksilöitä. Kuhan lisäksi toinen merkittävä petokala on hauki ja niitä järvessä on hyvin. Vähempiarvoisen kalakannan harventamiseksi Iso- Munakkaassa on tehty hoitokalastuksia. Erityisesti pientä lahnaa on saatu saaliiksi varsin paljon (suullinen tiedonanto Mika Laine). Järveen on 1990-luvulla kotiutettu täplärapuja, mutta kanta on tällä hetkellä heikko. Rapukanta vahvistui istutusten jälkeen hyvin, mutta ruton seurauksena se romahti, eikä ole lähtenyt uudelleen parantumaan (suullinen tiedonanto Mika Laine). Taulukko 3. Iso-Munakkaan vesistötiedot Numero Vesistö Alajärven a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+98,40 Karttalehti B Vesiala 71,906 ha Kokonaisrantaviiva 6,153 km Suojärvi Suojärvi on 90 ha suuruinen järvi, jolla on kokonaisrantaviivaa 4,5 km (taulukko 4). Järvi on kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n perusteella lievästi rehevä. Järven keskisyvyys on vain vajaa 2 metriä. Kesällä järven pinta laskee todella paljon, jopa 70 cm yläpuolisen Alajärven vedenoton seurauksena (suullinen tiedonanto Markku Suomela). Järvi onkin kasvamassa voimakkaasti umpeen, minkä estämiseksi on tehty vesikasvien niittoja (suullinen tiedonanto Markku Suomela). Vesien omistus on Viralan ja Hyvikkälän osakaskunnilla Suojärveen on istutettu kuhan poikasia 2000-luvun alussa, mutta istutukset eivät onnistuneet. Järvessä on kohtalainen särkikalakanta samoin ahvenkanta. Myös isompaa petoahventa on jonkin verran. Petokaloista haukikanta on vahva. Myös lahnaa on istutettu ja se on onnistunut hyvin. Tällä hetkellä järvestä saadaan saaliiksi suuria lahnoja. Vuonna 2011 järveen on ensimmäisen kerran istutettu karppeja. Järven verkkokalastus on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Taulukko 4. Suojärven vesistötiedot Numero Vesistö Räikälänjoen alaosan a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+89,20 Karttalehti C Vesiala 89,323 ha Kokonaisrantaviiva 4,587 km 16

17 7.2.5 Viralanjärvi Viralanjärven vesipinta-ala on 118 ha (taulukko 5). Järvi on kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n perusteella rehevä järvi. Järven veden omistus on Viralan osakaskunnalla. Viralanjärvessä on voimassa kalastusalueen tekemä mm verkkojen käyttökielto. Lisäksi seisovien pyydysten käyttö (pois lukien katiska) on kielletty kyseiset päivät mukaan lukien. Viralanjärveen on istutettu kuhan poikasia 1990-luvun alkupuolella, mutta istutus ei tuottanut tulosta (suullinen tiedonanto Markku Suomela). Järvessä on kohtalaisesti särkeä ja todella runsas suutarikanta. Ahventa on kohtalaisen hyvin ja joukossa myös varsin suureksi kasvavia yksilöitä. Haukikanta on hyvä. Järven verkkokalastus on vähentynyt huomattavasti viime vuosina. Taulukko 5. Viralanjärven vesistötiedot Numero Vesistö Räikälänjoen alaosan a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+79,40 Karttalehti C Vesiala 118,322 ha Kokonaisrantaviiva 7,271 km Alajoki Alajoki (kuva 9) alkaa Takajärvestä ja päättyy Alajärveen. Joessa on useita koski- ja virtapaikkoja (Ruokolainen & Rajala 2007). Virtavesikartoituksen perusteella osa koskista on voimakkaasti perattu, mutta osa on säilynyt varsin koskemattomana. Alajoessa on myös kolme nousuestettä, jotka estävät kalojen vaelluksen ainakin matalan veden aikaan. Joki virtaa pääosin metsien ja soiden keskellä. Alaosille on tehty saostusallas joen tuomien ravinteiden vähentämiseksi (suullinen tiedonanto Olavi Orava) Jokilan- ja Koskenjoki Jokilanjoki alkaa varsinaisesti Pikku-Munakkaasta ja päättyy Suojärveen. Hämeenlinnan Seudun Vesi ottaa yläpuolisesta Alajärvestä vettä, mikä vaikuttaa Jokilan- ja Koskenjoen virtaamaan. Ongelmaksi muodostuu vähäinen virtaama alivirtaama-aikoina. Tällöin iso osa kalojen ja rapujen elinalueista jää kuiville. Varsinkin kovina pakkastalvina vähäisen virtaaman takia joki saattaa jäätyä pohjaan asti tuhoten mm. taimenen mädin. Katiskosken niskalla sijaitsee betoninen pato, jonka tarkoituksena on säädellä yläpuolisten järvien vedenpintaa (kuva 11). Padon alapuolella sijaitsee monihaarainen koski (Katiskoski) (kuva 12), jota on voimakkaasti perattu. Siitä huolimatta siinä on rakenteeltaan hyvin taimenten poikasille soveltuvia alueita (Ruokolainen & Rajala 2007). Katiskoskesta alaspäin sijaitsee kaksihaarainen lyhyt koski. Sen niskalla on myös pato, joka saattaa estää kalojen nousun. Jokilanjoessa on vielä lisäksi yksi voimakkaasti perattu koskialue Sileeninkoski (kaksiuomainen alaosiltaan) (kuva 10). Katiskosken ja Sileeninkosken kalastoa seurataan kahden vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksilla. Seurannat kuuluvat Hämeenlinnan Seudun Vesi oy:n velvoitetarkkailuun. Koskissa on koekalastuksia tehty aina vuodesta 1976 lähtien. Koskiin ei ole viime vuosina istutettu taimenia, joten koekalastusten perusteella taimen lisääntyy luontaisesti sekä Katis- että Sileeninkoskessa. Lisääntyminen näyttää olevan satunnaista ja hyvin vähäistä. Varsinkin viimeisissä koekalastuksissa ei taimenia juurikaan ole saatu saaliiksi (Kivinen 2011). Esim. Sileeninkoskessa taimenia tavattiin säännöllisesti aina vuoteen 2002 saakka. Sen jälkeen niitä ei enää saatu koekalastuksen yhteydessä vuosina 2004, 2006 ja 2008 (Kivinen 2011). Sen sijaan vuoden 2010 kalastuksessa saatiin jälleen yksi yksilö. 17

18 Jokilanjokea on koeravustettu vuodesta 1976 alkaen. Joesta saatiin vuosittain jonkin verran saaliiksi jokirapuja, mutta vuoden 2002 koeravustuksesta lähtien niitä ei enää ole tavattu. Ilmeisesti täplärapujen levittämä rapurutto oli tuhonnut kannan. Jokilanjokeen alettiin istuttaa täplärapuja vuonna Kanta alkoi kasvaa voimakkaasti ja yksikkösaaliit olivat korkeimmillaan vuonna Täpläravuissa oli runsaasti merkkejä rapurutosta mikä todennäköisesti vähäisen virtaaman kanssa aiheuttivat täplärapukannan taantumisen. Sen jälkeen kanta on jälleen elpynyt ja alueella elää harva täplärapukanta (Kivinen 2011). Koskenjoki alkaa Suojärvestä ja päättyy Viralanjärveen. Joella sijaitsee kaksi vaellusestettä. Viralantien sillan alapuolella oleva kivilatomus sekä Myllynkylän kosken niskalla oleva pato. Patojen tarkoituksena on ilmeisesti nostaa Suojärven vedenpintaa. Ylimmältä nousuesteeltä alkaa 190 m pitkä Lanankoski. Koski on suurelta osin voimakkaasti perattu ja ei sen takia sovellu tällä hetkellä kovin hyvin taimenten poikasalueeksi. Lisäksi ongelmaksi tulee kosken vähäinen virtaama alivirtaama-aikoina. Lanankosken alapuolella sijaitseva Myllykylän koski on sen sijaan varsin luonnontilainen 155 metriä pitkä koski. Kuva 9. Alajokea Kuva 10 Sileeninkoskea Kuva 11. Katiskosken pato Kuva 12. Katiskoskea 18

19 7.3 Reitti välillä Isojärvi-Hiidenjoki Tässä suunnitelmassa on käsitelty yhtenä kokonaisuutena reittiä välillä Isojärvi-Hiidenjoki. Reitti alkaa Isojärvestä, josta vedet jatkavat Kirinmyllynojaa pitkin Kesijärveen. Kesijärvestä reitti jatkuu Sahakoskenojana Sääjärveen ja sieltä edelleen Sääjärvenojana Hiidenjokeen. Korkeuseroa reitillä on yhteensä 53 m. Reitillä on ollut jokaisen järven luusuassa betoniset padot, jotka ovat estäneet kalojen vaellukset (Ruokolainen & Rajala 2007). Sääjärven ja Kesijärven luusuassa sijaitsevat padot on vuonna 2011korvattu tekokoskilla, jotka mahdollistavat kalojen vaellukset (kuva 13 ja 14). Loput nousuesteet poistettiin vuonna Järvien välisillä jokiosuuksilla on taimenten lisääntymiseen soveltuvia koski- / virtapaikkoja ja ainakin osalla niistä taimen lisääntyy sähkökoekalastusten perusteella luontaisesti. Vedenlaatu muuttuu jonkin verran rehevämmäksi tultaessa reittiä alaspäin. Vesi on humuksen värjäämä. Järvistä ja joista löytyy enemmän tietoa alla olevista kappaleista. Kuva 13. Kesijärven luusuan tekokoski Kuva 14. Sääjärven luusuan tekokoski Isojärvi Isojärvi (kuva 15) on kokonaisfosforin perusteella lievästi rehevä järvi, jonka vesiala on 260 ha. Kokonaisrantaviivaa järvellä on 15,3 km. Isojärven vesien omistus on Harvialan osakaskunnalla. Järveen on vuonna 2001 alettu kotiuttaa kuhaa (kuva 15) ja kotiutusistutukset ovat onnistuneet todella hyvin. Kuhakanta onkin tällä hetkellä voimakas. Luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa olemassa, mutta ainakaan ennen istutuksia ei kuhaa esiintynyt (suullinen tiedonanto Veijo Lahti). Järvessä on runsaasti särkikaloja, mutta myös vahva ahvenkanta, joukossa myös petoahvenia. Suullisen tiedon mukaan ahvenen koko on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Myös haukea on runsaasti, joten petokalakannat ovat hyvällä tasolla. Järvessä on ollut heikko suureksi kasvava lahnakanta, mutta viime vuosina lahnakanta on kasvanut todella voimakkaasti ja pientä lahnaa esiintyy todella paljon. Isojärveen on istutettu myös planktonsiikaa, mutta niiden istutukset eivät ole tuottaneet kovin hyvää tulosta. Siikoja esiintyy saaliissa, mutta määrät ovat varsin pieniä. Järvessä on ollut myös kohtalainen madekanta, mikä on jostain syystä kadonnut täysin viime vuosina. Isojärvessä on ollut aikoinaan hyvin jokirapua, mutta kanta on romahtanut rapuruton seurauksena. Tällä hetkellä saaliiksi saadaan vuosittain joitakin yksilöitä, joten jonkinlainen kanta järvessä elää, mutta se on pysynyt heikkona. 19

20 Numero Vesistö Sääjärvenojan va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+132,40 Karttalehti A Vesiala 264,767 ha Kokonaisrantaviiva 15,32 km Kuva 15. Isojärven kuha ja pl-siika istutukset vuosina sekä Isojärven vesistötiedot Kesijärvi Kesijärvi on kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n perusteella rehevä järvi, jonka vesiala on 95 ha. Kesijärvessä esiintyy myös happivajausta kesä- ja talvikerrostuneisuuden aikana. Tämä näkyy myös alusvedessä kohonneina fosforipitoisuuksina. Kokonaisrantaviivaa on 5,7 km (kuva 16). Vesien omistus on Harvialan osakaskunnalla. Kesijärvessä on kohtalaisen runsaasti särkikaloja samoin kuin ahvenia. Myös petoahventa löytyy hyvin, samoin kuin haukea. Kesijärvessä on suullisen tiedon mukaan esiintynyt kuhaa jo ennen istutuksia, joten todennäköisesti kuha lisääntyy myös tällä hetkellä luontaisesti. Kuhaistutuksia on tehty lähes vuosittain (kuva 13). Tällä hetkellä kuhakanta on hyvä, mutta isoa kuhaa ei ole yhtä runsaasti kuin esimerkiksi Isojärvessä. Madekanta on ollut myös kohtalainen, mutta on jostain syystä kadonnut täysin viime vuosina. Kesijärvi kuuluu jokirapualueeseen, mutta siitä huolimatta järvessä on täplärapua laittomista istutuksista peräisin. Kanta ei suullisen tiedon mukaan ole vahva (suullinen tiedonanto Veijo Lahti) Kuva 16. Kesijärven kuhaistutukset vuosina sekä vesistötiedot Sääjärvi Sääjärvi on kokonaisfosforin perusteella lievästi rehevä järvi, jonka vesiala on 180 ha. Vedenlaatutiedot ovat tosin peräisin 1990-luvulta, joten tilanne saattaa olla siitä muuttunut. Kokonaisrantaviivaa on 13,42 km. Sääjärven vesien omistus on Harvialan osakaskunnalla. Sääjärveen on vuosittain istutettu pl-siikoja (kuva 17). Istutusten tuotto ei ole suullisen tiedon mukaan ollut kuin korkeintaan kohtalainen. Siikoja saadaan saaliiksi jonkin verran, mutta osittain myös alhaisesta kalastuspaineesta saaliit eivät ole olleet kovin suuria. Järvessä esiintyy varsin runsaasti särkeä ja ahventa. 20 Numero Vesistö Sääjärvenojan va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+121,10 Karttalehti A Vesiala 94,8 ha Kokonaisrantaviiva 5,7 km

21 Joukossa on myös kohtalaisesti suureksi kasvavaa petoahventa. Petoahventen osuus on varsinkin viime vuosina kasvanut huomattavasti. Myös haukea on hyvin. Madekanta on ollut myös kohtalainen, mutta on jostain syystä kadonnut täysin viime vuosina. Sääjärvi kuuluu jokirapualueeseen, mutta siitä huolimatta siellä on tällä hetkellä täplärapua laittomista istutuksista peräisin. Kanta ei suullisen tiedon mukaan ole vahva (suullinen tiedonanto Veijo Lahti) Kuva 17. Sääjärven planktonsiikaistutukset vuosina sekä vesistötiedot Sääjärven reitin joet Reitin jokia ja puroja on sähkökoekalastettu ainakin vuonna 1997 ja 2008 Hämeen TE-keskuksen toimesta. Niiden perusteella taimen lisääntyy ainakin Sääjärvenojassa luontaisesti (Lehtimäki 1997). Reitille on myös istutettu purotaimenia vuosina 1995 ja Vuoden 1997 sähkökoekalastuksissa puroista löydettiin myös jokirapua. Alla olevissa kappaleissa on kerrottu tarkemmin reitin eri osuuksista Kirinmyllynoja Numero Vesistö Sääjärvenojan va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+99,70 Karttalehti C Vesiala 180,90 ha Kokonaisrantaviiva 13,42 km Isojärven alapuolella sijaitsevalla Kirinmyllynojalla (kuva 18) sijaitsee kolme koskea. Koskia on Ruokolaisen ja Rajalan (2007) mukaan voimakkaasti perattu, mutta uoman kapeuden takia ne soveltuvat kohtalaisen hyvin taimenten poikasalueiksi. Kirinmyllynojalla on Hämeen TE-keskuksen toimesta tehty sähkökoekalastus vuonna Sähkökalastuksen yhteydessä ei taimenia saatu saaliiksi, vaikka niitä oli pari vuotta aikaisemmin kotiutettu jokeen. Sähkökoekalastuksia on tehty myös vuonna 2008 (Hakaste 2008). Taimenia ei silloinkaan tavattu. Näyttäisi siltä, että istutuksilla ei ole onnistuttu luomaan luontaisesti lisääntyvää kantaa. Kuva 18. Kirinmyllynojaa 21

22 Sahakoskenoja Tällä jokiosuudella sijaitsee yhteensä 6 koskialuetta ja kaksi muuta virtapaikkaa. Kesijärven luusuassa sijaitseva koski on voimakkaasti perattu, mutta muut kosket ovat säästyneet suurelta osin perkauksilta. Tämän takia ne soveltuvat tällä hetkellä hyvin taimenten lisääntymis- ja poikasalueiksi. Sahankoskenojaan (kuva 19) on istutettu vuonna 1997 purotaimenta. Niiden avulla on ilmeisesti onnistuttu luomaan lisääntyvä taimenkanta, koska vuoden 2008 (Hakaste 2008) koekalastuksessa (Leipparinkoski) niitä saatiin saaliiksi. Sen sijaan ennen istutuksia tehdyssä koekalastuksessa vuonna 1997 ei taimenia esiintynyt. Vuoden 2008 koekalastuksen perusteella kanta ei kuitenkaan ole kovin vahva. Kuva 19. Koskialuetta Sahakoskenojalla Sääjärvenoja Sääjärvenojan (kuva 20) kaikkia viittä koskea on perattu joiltain osin voimakkaasti, mutta osa koskien osista on myös varsin luonnontilaisia. Nousuesteitä joessa on ollut 3 Sääjärven luusuassa ja kaksi voimalaitoksia varten rakennettua patoa. Patojen yhteyteen on vuosina 2011 ja 2012 rakennettu kalatiet. Sääjärvenojaan on istutettu purotaimenta vuosina 1995 ja Istutusten onnistumista ja luontaista lisääntymistä on seurattu sähkökoekalastuksilla vuosina 1997 ja 2008 ja niiden perusteella taimen lisääntyy luontaisesti. Kuva 20. Koskialuetta Sääjärvenojan alaosalla Myllynkulmalla 22

23 7.4 Reitti välillä Kankaistenjärvi-Kutalanjoki Tässä suunnitelmassa käsitelty osuus alkaa Kankaistenjärvestä ja siitä vedet päätyvät Myllyojan, Matkolammen ja Myllyjoen kautta Katumajärveen. Katumajärvestä vedet jatkavat Kutalanjokea pitkin Hämeenlinnan reitille Kankaistenjärvi Kankaistenjärvi on kokonaisfosforin perusteella karu ja niukkaravinteinen järvi, jonka vesiala on 273 ha. Kokonaisrantaviivaa siinä on 14,5 kilometriä (kuva 21). Vesien omistus on Kankaisten osakaskunnalla ja toinen puoli järvestä UPM:llä. Kalavesien hoidosta ja kalastuksesta koko järven osalta vastaa kuitenkin Kankaisten osakaskunta Järveen on istutettu sekä kuhan että siian poikasia 2000-luvulla (kuva 21). Planktonsiikoja saadaan saaliiksi jonkin verran. Sen sijaan kuhaistutukset eivät ole tuottaneet kovinkaan hyviä tuloksia. Tosin istutuksia on ollut vasta viime vuosina, joten täyttä varmuutta asiasta ei vielä ole. Järvessä on runsaat ahven- ja särkikannat, joista ahvenkanta on vahvempi. Suurin osa on varsin pienenkokoista, eikä isompaa petoahventa juurikaan esiinny. Lisäksi järvessä on suullisen tiedon (Pertti Heikkilä) mukaan hyvä muikkukanta. Varsinkin viime vuosina kanta on vahvistunut ja samalla muikun keskikoko pienentynyt. Hyvä muikkukanta selittänee siikaistutusten heikohkon onnistumisen. Toisaalta siikoja ei ole järveen istutettu kovinkaan paljoa ja välissä on ollut myös pitempiä taukoja, mikä voi myös näkyä heikkoina saaliina. Todennäköisesti siika tuskin lisääntyy luontaisesti. Haukikanta on hyvä ja saaliiksi on saatu myös isompia yksilöitä (suullinen tiedonanto Pertti Heikkilä). Järven rapukanta on elpymässä. Järvitaimenia on istutettu vuosina 1995, 1998, 2008, 2009 ja Numero Vesistö Katumajärven va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+111,60 Karttalehti D Vesiala 272,604 ha Kokonaisrantaviiva 14,593 km Kuva 21. Kankaistenjärven kuha ja pl-siika istutukset vuosina sekä vesistötiedot Katumajärvi Katumajärvi on 377 hehtaarin suuruinen järvi, jonka keskisyvyys on n. 7 metriä ja syvin kohta 18,89 m. Kokonaisrantaviivaa on 17,4 km (kuva 22). Järvi laskee Kutalanjokea pitkin Vanajaveteen. Vesi on lievästi sameaa ja fosforin perusteella lievästi rehevä (keskimäärin n. 23 µg/l). Hapettomuutta esiintyy lähes poikkeuksetta alusvedessä talvi- ja kesäkerrostuneisuuden aikoina, mikä näkyy myös alusveden kohonneina fosforipitoisuuksina. Suurin osa Katumajärven kuormittavasta fosforista tulee lähivaluma-alueen maataloudesta (Jutila & Salminen 2006). Järvellä esiintyy säännöllisesti sinileväkukintoja. Keskimääräinen näkösyvyys on 3,39 m (Jutila & Salminen 2006). 23

24 Katumajärven vesien omistus on Pappilan, Harvialan, Äikäälän, Kappolan ja Mäskälän osakaskunnilla, joiden alueiden kalastuksen järjestämisestä ja kalavedenhoidosta vastaa Katumajärven kalastusyhdistys. Lisäksi järven pohjoispäässä on puolenkymmentä järjestäytymätöntä osakaskuntaa, jotka eivät toimi tällä hetkellä. Järvellä toimii myös Katumajärven suojeluyhdistys, jonka toiminta tähtää järven vedenlaadun parantamiseen. Katumajärvi on vuodesta 2005 ollut mukana KESKALA-hankkeessa, jonka tavoitteena on tutkia, miten kalastusta voidaan harjoittaa ekologisesti kestävällä tavalla huomioiden vaikutukset koko ravintoverkkoon. Katumajärveltä on kerätty tietoa seuraavilla menetelmillä: koekalastukset, ikä- ja kasvututkimukset ja kalamerkinnät. Näiden lisäksi on hankkeen toimesta otettu vesinäytteitä. Varsinaisia tuloksia on odotettavissa vuonna Katumajärvessä on myös runsaasti sulkasääsken toukkia, millä saattaa olla suuria vaikutuksia järven tilaan sulkasääskien toukkien eläinplanktoniin kohdistuvan laidunnuksen kautta ja edelleen kasviplanktonin lisääntymiseen (suullinen tiedonanto Tommi Malinen) Kalakanta on särkikalavaltainen. Vuosien 2007, 2009 ja 2011 koekalastuksissa särkikalojen osuus biomassasta on ollut % luokkaa. Ahvenkalojen osuus on vaihdellut välillä % (Ruuhijärvi julkaisematon). Tosin ahvenen yksikkösaalis on ollut pienoisessa laskussa. Petokalojen osuus biomassasta on ollut vain % luokkaa, mitä voidaan pitää alhaisena lukuna. Tosin prosenttiosuus ei välttämättä kerro koko totuutta petojen osuudesta, koska varsinkin hauki tulee aliarvioitua koeverkkokalastuksessa. Järvessä kuitenkin on kalastustiedustelun mukaan kohtalainen haukikanta ja sitä saadaan saaliksi eniten. Kaikkien kalalajien yhteenlaskettu yksikkösaalis on kuitenkin varsin pieni ja se on pienentynyt viime vuosien aikana. Kuhaistutusten tuottoa ja luontaista lisääntymistä tutkitaan istukkaiden merkitsemisellä. Vuosina 2008 ja 2009 on istutettu alitsariinilla värjättyjä kuhan poikasia. Tuloksista ei vielä ole tarkempia tietoja. Ensimmäiset kuhatkin on koeverkkokalastuksissa saatu saaliiksi vasta vuoden 2011 koekalastuksen yhteydessä. Järveen on istutettu kuhaa lähes vuosittain ja pl-siikaa muutamana vuotena 2000-luvulla (kuva 19). Kalastustiedustelun perusteella istutukset eivät näy kovin hyvin kuhasaaliissa. Tosin suuremmat kuhaistutukset on tehty vain muutamia vuosia ennen tiedustelua, eivätkä täten ole vielä pyyntikokoisia. Planktonsiikaistutukset tuottivat saalista vuosina Sen sijaan 2000-luvun istutukset ei ole kirjanpitokalastajien saaliissa näkynyt. Ankeriaita ei ole istutusrekisterin mukaan istutettu ja luvulla. Järvessä kuitenkin on ankeriaita aikaisemmista istutuksista peräisin ja mm. Suomen ennätysankerias on nostettu Katumajärvestä. Kalastustiedustelun mukaan järvessä esiintyy 15 kalalajia sekä täplärapua. Vuonna 2007 kokonaissaalis/ha oli 12,5 kg, kun se vuonna 2008 tippui 4,1 kg. Syynä oli ilmeisesti kalastajamäärien vähentyminen. Tiedustelun mukaan hauki on tärkein saalislaji ja seuraavina tulevat muikku ja ahven. Täplärapu on kotiutettu 1990-luvulla. Ravustuksen alettua täplärapuja nousi runsaasti. Rapuruton ja pitkän talven seurauksena (kevät 2003) järven täplärapukanta alkoi taantumaan. Vuonna 2011 aloitettiin täplärapuistutukset uudelleen. Katumajärvellä on verkkokalastus kielletty mainitut päivät mukaan lukien. Lisäksi suosituksena on mm verkkojen käytön välttäminen sekä kuhan ja hauen alamitta 45 cm. 24

25 Numero Vesistö Katumajärven va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+81,00 Karttalehti C Vesiala 377,701 ha Kokonaisrantaviiva 17,4569 km Keskisyvyys 7,07 m Suurin syvyys 18,89 m Kuva 22. Katumajärven kuha ja pl-siika istutukset vuosina sekä vesistötiedot Mylloja, Myllyjoki ja Kutalanjoki Puro/jokireitti alkaa Kankaistenjärvestä ja päättyen Katumajärven kautta Hämeenlinnan reittiin. Kankaistenjärvestä lähtevä puro on nimeltään Myllyoja (kuva 23) ja nimi vaihtuu Myllyjoeksi Matkolammen jälkeen. Katumajärven ja reitin välinen joki on nimeltään Kutalanjoki. Myllyoja on pieni puro, jota on Ruokolaisen & Rajalan (2007) mukaan perattu huomattavasti. Myllyojassa ja Myllyjoessa on lukuisia koskia ja virtapaikkoja, mutta myös useita kalojen vaellukset estäviä nousuesteitä (kuva 24). Koskien ja nousuesteiden tarkemmat sijainnit löytyvät Vanaveden reitin yläosien vaelluseste- ja kunnostusmahdollisuusselvityksestä (Ruokolainen & Rajala 2007). Osa koskista soveltuu tälläkin hetkellä kohtalaisen hyvin taimenten lisääntymis- ja poikasalueiksi. Ongelmaksi saattaa muodostua vähäinen virtaama alivirtaamakausina. Vuoden 1997 sähkökoekalastuksissa saatiin taimenia saaliiksi kaikilta kalastetuilta koealoilta. Koealat käsittivät koko Kankaistenjärvestä Velssiin saakka olevan alueen. Vaikka Myllyojaan on istutettu taimenia vuonna 1997, koekalastusten perusteella taimen lisääntyy myös luontaisesti, koska koekalastuksessa saatiin saaliiksi myös kesänvanhoja poikasia (Lehtimäki 1997 julkaisematon). Koekalastukset uusittiin vuonna 2006 ja niissä ei enää taimenia tavattu. Todennäköinen syy taimenten katoamiseen oli puron kuivuminen helteisenä kesänä (suullinen tiedonanto Vesa Lehtimäki). Tämän hetkisestä taimenkannan tilasta ei ole tietoa. Jos reitillä esiintyy edelleen taimenia, ne ovat nousuesteiden takia paikallisia tammukkakantoja. Katumajärven alapuolista Kutalanjokea ei ole käsitelty edellä mainitussa raportissa. Suullisen tiedon mukaan (Petri Mäkinen) sillä ei ole virtavesikalojen lisääntymisen kannalta merkitystä, mutta kalojen vaellusreittinä se toimii. 25

26 Kuva 23. Myllyojan yläosan koskialuetta Kuva 24. Ruununmyllyn pato 7.5 Aulangonjärvi Aulangonjärvi on 80 hehtaarin suuruinen järvi, jolla on kokonaisrantaviivaa kuusi kilometriä (kuva 25). Järvi on kokonaisfosforin perusteella karu/lievästi rehevä. Ajoittain kerrostuneisuuden aikana alusvedessä esiintyy happivajetta, mikä puolestaan heijastuu kohonneisiin ravinnemääriin alusvedessä. Aulangonjärven vesien omistus on Luhtialan ja Heikkilän osakaskunnilla. Lisäksi osakkaana on myös Metsähallitus. Järveen on istutettu lähes vuosittain pl-siikoja ja kirjolohia. Siikoja on saatu saaliiksi kohtalaisesti (suullinen tiedonanto Petri Mäkinen). Täplärapu on kotiutettu vuosituhannen vaihteessa ja tällä hetkellä kanta on kohtalainen (suullinen tiedonanto Petri Mäkinen). Vuosina on aloitettu harjuksen kotiutusistutukset. Sen jälkeen on istutuksissa pidetty taukoa ja tarkkailtu kannan vahvistumista. Joitakin harjuksia on jo saatu saaliiksi. Numero Vesistö Mervanselän a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+80,20 Karttalehti D Vesiala 78,321 ha Kokonaisrantaviiva 6,096 km Kuva 25. Aulangonjärven pl-siika ja kirjolohi-istutukset vuosina sekä vesistötiedot 26

27 7.6 Reitti välillä Joutjärvi-Hyvikkälänjoki Tässä suunnitelmassa on yhtenä kokonaisuutena käsitelty reittiä, joka alkaa Joutjärvestä ja josta vedet laskevat Rehakan kautta Haapajärveen. Haapajärvestä vedet jatkavat Hyvikkälänjoen kautta Kernaalanjärveen. Haapajärveen laskee kaksi merkittävää jokea: Kaartjoki ja Renkajoki Joutjärvi Joutjärvi on reilun sadan hehtaarin suuruinen ja kokonaisrantaviiva hiukan yli 6 kilometriä (kuva 26). Syvin kohta on n. 15 metriä. Suurelta osin järvi on kuitenkin alle 10 metrin (suullinen tiedonanto Tapio Nuoritalo). Joutjärvi on kokonaisfosforin perusteella lievästi rehevä/rehevä järvi. Alusvedessä esiintyy ajoittain hapettomuutta, mikä näkyy alusveden kohonneina fosforipitoisuuksina. Joutjärven vesien omistus on Tervakosken, Vähikkälän ja Hakoisten ja Rehakan osakaskunnilla. Näistä Tervakosken ja Vähikkälän osakaskunnilla on yhteinen luvanmyynti järvelle. Vuonna 2012 tehdyn koekalastuksen perusteella Joutjärvi on lievästi särkikalavaltainen paino-osuudella mitattuna (n. 54 %). Kappalemääräisesti ahvenkalat olivat kuitenkin yleisimpiä ja ahven yleisin kalalaji sekä paino- että kappalemääräisesti (julkaisematon Hämeen kalatalouskeskus). Koeverkkokalastuksen yksikkösaalis oli järven rehevyystasoon nähden alhainen vain 674 g/verkko. Lisäksi koekalastuksen tulosten mukaan järven kalakanta on muutenkin aika vinoutunut. Petokalojen osuus saaliista (paino-osuus) on todella alhainen vain 7,5 %. Lisäksi ahvenet ja särjet olivat suurimmaksi osaksi todella pienikokoisia (Ruokolainen ym 2012). Joutjärvestä on hoitokalastettu vuosina varsin huomattavia määriä kalaa esim. v kg, mikä tekee yli 30 kg/ha (suullinen tiedonanto Tapio Nuoritalo). Ilmeisesti hoitokalastus on ollut niin tehokasta, että se näkyy kalojen pienenä kokona. On varsin tavallista, että tehokkaan hoitokalastuksen jälkeen järveen tulee paljon pienikokoista kalaa, koska hoitokalastuksen jälkeisille ikäryhmille on vapautunut runsaasti ravintoa kalakannan vähentymisen seurauksena. Järveen on istutettu sekä kuhaa, että siikaa 2000-luvulla (kuva 26). Suullisen tiedon mukaan istutukset eivät ole tuottaneet kovin hyviä tuloksia. Joitakin siikoja saadaan saaliiksi, mutta kokonaissaalis on jäänyt heikoksi. Yksi siika saatiin saaliiksi myös koekalastuksessa. Siikojen menestymistä mahdollisesti ravintokilpailun kautta heikentävät vahvat särkikalakannat ja ahvenkannat. Jonkin verran järvestä löytyy petoahventa, mutta suurimman osan järven petokaloista muodostavat hauet. Haukikanta järvessä onkin todella vahva, vaikka niitä ei koeverkkokalastuksen yhteydessä saatu saaliiksi kuin yksi kappale. Joutjärvessä on ollut aikoinaan hyvä jokirapukanta, joka on tuhoutunut rapuruton seurauksena. Järveen on aloitettu täpläravun kotiuttaminen 2000-luvun loppupuolella. Istutukset ovat onnistuneet varsin hyvin ja rapuja saadaan saaliiksi kohtalaisen hyvin. Numero Vesistö Haapajärven a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+88,10 Karttalehti B Vesiala 117,303 ha Kokonaisrantaviiva 6,292 km Kuva 26. Joutjärven kuha ja pl-siika istutukset vuosina sekä vesistötiedot 27

28 7.6.2 Rehakka Rehakka on 160 hehtaarin suuruinen järvi, jonka keskisyvyys on 3,5 m ja suurin syvyys n. 11 m (taulukko 6). Rehakka on kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n perusteella rehevä järvi. Alusvedessä esiintyy yleisesti hapettomuutta, mikä näkyy kohonneina fosforipitoisuuksina. Tällöin ravinteita vapautuu sedimentistä ja puhutaan ns. sisäisestä kierrosta. Vesien omistus on Rehakan kalastuskunnalla ja Irjalan jakokunnalla kummallakin noin puolet vesialueista. Kalakanta on särkikalavoittoinen koostuen pienestä särjestä ja lahnasta. Järvessä on myös paljon ahventa ja joukossa myös suurempaa petoahventa. Ahventen keskikoko on noussut hoitokalastusten myötä, joita järvellä on tehty neljä kertaa muutaman vuoden välein (suullinen tiedonanto Aarre Westman Rehakan kalastuskunta). Kuhaa järveen on istutettu ja 2000-luvuilla ja ne ovat onnistuneet varsin hyvin. Kuha myös lisääntyy luontaisesti, mikä on voitu todeta hoitokalastusten yhteydessä istutustaukojen ansiosta. Järvessä on myös haukea todella hyvin. Taulukko 6. Rehakan vesistötiedot Numero Vesistö Haapajärven a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+80,90 Karttalehti D Vesiala 161,544 ha Kokonaisrantaviiva 7,09 km Keskisyvyys 3,52 m Suurin syvyys 11,26 m Haapajärvi Haapajärvi on 370 ha suuruinen järvi. Kokonaisrantaviivaa sillä on 16,8 km (taulukko 7). Se on matala järvi, jossa suurin osa on alle 2 metrin ja syvin kohta vain n. 5 metriä. Haapajärveen vedet tulevat Rehakasta sekä Renka- ja Kaartjokea pitkin. Haapajärvi luokitellaan kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n perusteella reheväksi järveksi. Alusvedessä esiintyy ajoittain happivajetta, mutta ilmeisesti järvi ei kerrostu kovin voimakkaasti mataluuden takia, mikä helpottaa veden sekoittumista ja sitä kautta pitää alusvedenkin kohtalaisen hyvin hapellisena. Tällöin ei pohjasedimentistä vapaudu ravinteita sisäisen kierron takia. Haapajärveen ei ole istutettu kaloja 2000-luvulla. Kalakanta on rehevälle järvelle tyypillisesti särkikalavaltainen. Myös ahventa järvessä on hyvin. Tärkein petokala on hauki, joka viihtyy Haapajärvessä hyvin. Taulukko 7. Haapajärven vesistötiedot Numero Vesistö Haapajärven a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+80,90 Karttalehti C Vesiala 373,066 ha Kokonaisrantaviiva 16,892 km 28

29 7.7 Mallinkaistenjärvi Mallinkaistenjärvi on reilut 200 ha suuruinen (kuva 27). Syvin kohta on n. 20 metriä (suullinen tiedonanto Juhani Pohjalainen). Kokonaisfosforin perusteella järvi luokitellaan karuksi. Sen sijaan klorofylli-a:n perusteella lievästi reheväksi. Järven happitilanne pysyy hyvänä myös kerrostuneisuuksien aikana. Mallinkaistenjärven vesien omistus on seuraavilla osakaskunnilla: Hiiden-, Hikaloinen-, Monikkalan- ja Mallinkaisten osakaskunta. Kalastuksen ja kalavesien hoidosta vastaa koko järven osalta Mallinkaisten osakaskunta. Järveen on istutettu 2000-luvulla kuhan ja pl-siian poikasia (kuva 27). Kuhia on saatu suullisen tiedon mukaan saaliiksi jonkin verran. Istutuksia on kuitenkin tehty vasta muutamia vuosia ja sen takia ei voida sanoa täyttä varmuutta niiden onnistumisesta. Siikoja saadaan saaliiksi niin ikään jonkin verran. Siikojen istutusmäärät eivät ole olleet runsaita 2000-luvulla. Järvessä on myös muikkua. Kanta on ollut kohtalaisen heikko ja saaliiksi on saatu lähinnä suurikokoisia yksilöitä. Tosin viime vuonna on saaliissa ollut myös pienempää muikkua, joten ainakin viime vuosina muikku on lisääntynyt kohtalaisen hyvin. Muikkukanta on todennäköisesti peräisin ennen sotia tehdystä istutuksesta (suullinen tiedonanto Juhani Pohjalainen). Järvi on kalastoltaan ahvenvaltainen ja viime vuosina myös suurempien petoahventen määrä on lisääntynyt. Särkikanta on korkeintaan kohtalainen, mikä on rehevyystasoon nähden odotettua. Petokaloista isoa haukea löytyy runsaasti. Järveen on 1990-luvulla istutettu jokirapua, mutta kanta on tuhoutunut rapuruton seurauksena. Joistakin yksilöistä on viime vuosina saatu mm. sukeltajien tekemiä havaintoja. Mallinkaistenjärvessä on tehty myös sumputuskokeita, joiden tarkoituksen oli selvittää syytä, miksi rapuistutukset eivät tuota tulosta. Eviran tutkimuksissa ei ravuista löytynyt ruttotartuntaa. Nykytiedon mukaan ravuissa tosin olisi voinut olla ruttotartunta, joka voitaisiin uusilla tutkimusmenetelmillä havaita (suullinen tiedonanto Petri Mäkinen). Sumputuskokeita on tarkoitus jatkaa vuonna Numero Vesistö Mallasjoen va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+116,50 Karttalehti C Vesiala 213,742 ha Kokonaisrantaviiva 22,465 Kuva 27. Mallinkaistenjärven kuha ja pl-siika istutukset vuosina sekä vesistötiedot 7.8 Jylisjärvi Jylisjärven vesipinta-ala on 168 ha ja kokonaisrantaviivaa 7,9 kilometriä (taulukko 8). Jylisjärvi on kokonaisfosforin perusteella karu. Klorofylli-a:n perusteella se voidaan luokitella lievästi reheväksi. Järvi on varsin matala ja sen kesisyvyys on 2-3 m (suullinen tiedonanto Veijo Lahti). Vesien omistus on Harvialan ja Vakkilan osakaskunnilla. Järven kalastuksenjärjestelyt hoitaa kuitenkin kokonaan Harvialan osakaskunta. Järveen on istutettu varsin runsaasti kuhan poikasia viime vuosina, mutta istutukset eivät ole onnistuneet, eikä kuhaa ole saatu saaliiksi. Järvi on varsin matala, mikä osaltaan on voinut vaikuttaa kuhan menestymiseen. Myös pl-siikaa on istutettu. Siikoja saadaan saaliiksi jonkin verran, mutta istutusmääriin verrattuna saaliit ovat varsin pienet (suullinen tiedonanto Veijo Lahti). Siikaistutusten tuottoa heikentää osaksi myös kohtalaisen vähäinen kalastuspaine samoin kuin ravintokilpailu varsin runsaan särkikalakannan kanssa. Petokaloina järvessä toimivat hauet ja isommat petoahvenet. Haukikanta on hyvä, samoin viime vuosina lisääntynyt petoahventen määrä. 29

30 Jylisjärvi kuuluu jokirapualueeseen, mutta siitä huolimatta siellä on tällä hetkellä täplärapua laittomista istutuksista peräisin. Kanta ei suullisen tiedon mukaan ole vahva (suullinen tiedonanto Veijo Lahti) Taulukko 8. Jylisjärven vesistötiedot Numero Vesistö Vuolujoen va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+129,90 Karttalehti D Vesiala 168,631 ha Kokonaisrantaviiva 7,938 km 7.9 Alasjärvi Alasjärvi on reilun sadan hehtaarin suuruinen (kuva 28) ja kokonaisfosforin perusteella rehevä. Järvi on varsin matala keskisyvyyden ollessa vain n. 2 metriä. Syvin kohta on n. 4 m (suullinen tiedonanto Eero Joensuu). Alasjärven vesien omistus on Tervakosken ja Vähikkälän osakaskunnilla. Osakaskunnat myyvät järvelle yhteisiä lupia. Järvessä on todella vahva särkikalakanta, mikä on tyypillistä rehevälle järvelle. Ahvenia on myös runsaasti ja joukossa myös isompia petoahvenia. Hauet muodostavat suurimman osan petokalakannasta (suullinen tiedonanto Eero Joensuu). Järveen on myös istutettu viime vuosina kuhan poikasia. Jonkin verran niitä on saatu saaliiksi. Toisaalta istutuksia on tehty vasta joitakin vuosia, minkä takia istutusten onnistumisesta ei voi vielä vetää tarkkoja johtopäätöksiä. Täplärapuja on kotiutettu vuosina Rapuja saadaan jonkin verran saaliiksi, mutta istutuksilla ei ole onnistuttu luomaan kovin vahvaa kantaa. Järvellä on tehty myös hoitokalastuksia. Numero Vesistö Alasjärven a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+91,20 Karttalehti A Vesiala 123,361 ha Kokonaisrantaviiva 9,192 km Kuva 28. Alasjärven kuhaistutukset vuosina sekä vesistötiedot 7.10 Reitti välillä Mustajoki-Puujoki Tässä suunnitelmassa käsitelty reitti alkaa Mustajoesta, josta vedet laskevat Pääjärveen ja edelleen Teuronjoen kautta Mommilanjärveen. Mommilanjärvestä vedet jatkavat Ansiojärven kautta Puujokeen ja edelleen Vettenjakamon kautta Kernaalanjärveen. Reitin järvet ja joet on esitelty alla olevissa kappaleissa Isojoki-Mustajoki Joki saa alkunsa Evon metsäalueelta Lammin ja Asikkalan kuntien pohjoiselta raja-alueelta. Aluksi joki kulkee Isojoki-nimisenä, mutta muuttuu Mustajoeksi lähempänä Pääjärveä, jonne joki laskee vetensä. Vesienomistus on Hyrkkälän osakaskunnalla. Jokea voidaan kokonsa puolesta pitää purona ja se on 30

31 kalataloudellisesti kartoitettu vuonna 2010 Pääjärven kalastusalueen toimesta. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää taimenille soveltuvat lisääntymisalueet sekä mahdolliset nousuesteet. Kartoituksessa joesta löydettiin kuusi koskipaikkaa sekä miedompia virta- ja nivapaikkoja kolme (Ruokolainen & Ranta 2010) (kuvat 31 ja 32). Tämän lisäksi joessa oli yksi nousueste, sekä kaksi lievempää nousuestettä, jotka ainakin alivirtaamakausina estävät kalojen nousun. Totaalinen nousueste sijaitsee Putulankoskessa (kuva 30). Kartoituksen perusteella voidaan sanoa, että joessa on kohtalaisesti taimenen lisääntymiseen soveltuvia koskia ja virtapaikkoja ja kosket soveltuvat nykyiselläänkin varsin hyvin taimenten lisääntymiseen ja poikastuotantoon. Koski- ja virtapaikkojen lisäksi koko joki on suurelta osin taimenen isommille ikäluokille soveltuvaa aluetta. Oletettavaa onkin, että vanhemmat ikäluokat siirtyvät pois koskialueilta joen syvemmille osille. Vuonna 2011 joen kolme koskialuetta sähkökoekalastettiin taimenkannan tilan selvittämiseksi. Koekalastuksen perusteella taimen lisääntyy koko joen alueella (kuva 29). Poikasten tiheydet olivat koekalastuksessa kohtalaisen suuria etenkin Ylänteenkoskella, joten Mustajoki-Isojoessa elää varsin vahva luontaisesti lisääntyvä taimenkanta (Ranta & Ruokolainen 2011). Taimenkanta on luultavasti peräisin vuoden 1990 istutuksista, jolloin jokeen istutettiin vastakuoriutuneita Luutajoen kantaa olevia taimenen poikasia (suullinen tiedonanto Jukka Ruuhijärvi RKTL). Joen alaosille taimenella on vapaa nousumahdollisuus Putulankoskelle saakka, joten siellä taimen on voinut nousta lisääntymään myös Pääjärvestä. Muuten joessa elävä taimenkanta on paikallinen. Ei ole tietoa olemassa, lähteekö joelta taimenia vaellukselle Pääjärvelle ja nouseeko niitä jokeen lisääntymään. Kuva 29. Kesänvanhojen taimenten tiheydet kolmella koskialueella yhden poistopyynnin menetelmällä vuonna 2011 Kuva 30. Putulankosken nousueste 31

32 Kuva 31. Mustajoen alinta koskea Kuva 32. Ylänteenkoski Pääjärvi Pääjärvi on yli 1300 ha:n suuruinen järvi, jonka syvin kohta ulottuu yli 80 m syvyyteen. Keskisyvyys on lähes 15 metriä (kuva 33). Pääjärvi on Kokemäenjoen vesistön latvavesiä. Järvi laskee vetensä Teuronjokea pitkin Mommilanjärveen, josta ne päätyvät Puujokea pitkin Kernaalanjärveen ja edelleen reittiä alaspäin. Pääjärveen laskee seuraavat joet / purot: Mustajoki-Isojoki (katso kappale ), Luhdanjoki, Haarajoki, Koiransuolenoja ja Löyttynoja. Järveä on säännöstelty 1960-luvun alusta alkaen. Säännöstely tapahtuu Teuronjoessa sijaitsevan padon avulla. Pääjärven vesi on laadultaan hyvä ja lievästi humuksen värjäämää. Kokonaisfosforipitoisuus on jo pitkään ollut lievästi rehevän tasolla, mutta tiettyinä aikoina vesi on ollut fosforin perusteella jopa karua. Samanlainen tilanne on klorofylli-a:n (kuvaa vedessä olevien levien määrää) arvojen kanssa. Ne ovat lievästi rehevien tasolla ja fosforin tavoin ajoittain laskevat niukkaravinteisia arvoja kuvaaviksi. Pääjärvi on yksi Suomen eniten tutkituista järvistä, kiitos Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman. Järvellä toimii Pääjärven kalastusyhdistys, joka vastaa suurimmasta osasta järven kalaveden hoidosta sekä luvanmyynnistä. Yhdistykseen kuuluvat seuraavat osakaskunnat: Pappila, Hauhiala, Ronni, Hyrkkälä ja Etola. Näiden lisäksi Pääjärven vesialueita omistaa Käikälän ja Kurjalan osakaskunnat, jotka vastaavat itsenäisesti kalaveden hoidosta ja luvanmyynnistä. Pääjärvi on suosittu vapakalastuskohde ja yhdistys myy sinne vuosittain toista sataa vapakalastuslupaa. Tämän lisäksi siellä kalastetaan paljon yleiskalastusoikeuksilla. Tällä hetkellä Pääjärvellä on käynnissä KESKALA-hanke (v ), jonka tarkoituksena on tutkia, miten kalastusta voidaan harjoittaa ekologisesti kestävällä tavalla huomioiden vaikutukset koko ravintoverkkoon. Pääjärvellä hankkeessa tutkitaan mm verkkojen kiellon ja korotetun kuhan alamittasuosituksen 45 cm, hauelle suositellun 45 cm alamitan ja lohikaloille 50 cm:n vaikutuksia saaliisiin (suullinen tiedonanto Jukka Ruuhijärvi RKTL). Solmuvälirajoitukset ovat pakollisina voimassa koko järvellä, kun taas korotetut alamitat ovat suosituksia. Hankkeen toimesta on kerätty tietoa kalastuksesta ja kalakannoista useilla menetelmillä. Koeverkkokalastuksia on tehty vuosittain ja kalastustiedusteluita on ollut vuodesta 2008 lähtien. Edellä mainittujen lisäksi on vuosina kuhaistukkaat merkitty otoliittivärjäyksellä istutusten tuloksellisuuden selvittämiseksi. Toinen kuhatutkimus pitää sisällään jigillä pyydettyjen kuhien nuolimerkinnät. Nuolin on merkitty yhteensä 398 kuhaa tarkoituksena selvittää eri pyydysten kalastajaryhmien osuutta saaliissa (suullinen tiedonanto Jukka Ruuhijärvi RKTL). Kuhaselvitysten tulokset valmistuvat muutaman vuoden sisällä. Pääjärvi on koeverkkokalastusten perusteella ahvenkalavaltainen. Ahvenkalojen osuus esim. vuoden 2011 koekalastuksessa oli yksilömäärin mitattuna 63 % ja paino-osuudelta 67 %. Särkikalojen osuus on puolestaan ollut n. 30 % saaliista. Yleisin laji koekalastusten perusteella on ahven. Petokalojen osuus on 32

33 ollut kasvussa viime vuosina ja vuoden 2011 koekalastuksen yhteydessä niiden osuus oli 54 % biomassasta ja yli 18 % kappaleissa. Kuhakanta on viime vuosina ollut runsas ja kuhien kasvu on hidastunut ilmeisesti ravintopulan vuoksi (suullinen tiedonanto Jukka Ruuhijärvi RKTL). Järveen on istutettu kuhia varsin huomattavia määriä varsinkin 2000-luvulla (kuva 33.). Viime vuosina istutuksia on vähennetty, koska kanta lisääntyy luontaisesti ja kalojen kasvu on hidastunut. Pääjärven muikkukanta on pitkään ollut heikko, mutta vuoden 2012 koekalastuksessa muikkuja on saatu saaliiksi hiukan runsaammin (suullinen tiedonanto Jukka Ruuhijärvi RKTL), mutta mistään merkittävästä kannan vahvistumisesta ei voi puhua (suullinen tiedonanto Risto Torsti Pääjärven kalastusyhdistys). Heikon muikkukannan pitäisi näkyä siikojen parempana menestymisenä ja suullisen tiedon mukaan kanta onkin jonkin verran vahvistunut viime vuosina ja saaliiksi saadaan myös kookkaita yksilöitä. Järveen on myös istutettu pieniä määriä taimenia kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Istutusten onnistumisesta ei vielä ole täyttä varmuutta. Pääjärven rapukanta on taantunut voimakkaasti huippuvuosista. Vuonna 1999 täplärapukantaan iski rutto, jonka seurauksena kanta alkoi taantua ja v kylmä talvi aiheutti lopullisesti kannan romahtamisen. Sen jälkeen kanta ei ole palautunut, vaikka vähäistä elpymistä on viime vuosina ollut. RKTL:n on tarkoitus selvittää, mistä kannan hidas elpyminen johtuu. Toivottavasti siihen saadaan tietoa tulevina vuosina (suullinen tiedonanto Esa Erkamo RKTL) Numero Vesistö Pääjärven a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+102,90 Karttalehti A Vesiala 1344,442 ha Kokonaisrantaviiva 36,591 km Keskisyvyys 14,83 m Suurin syvyys 85 m Kuva 33. Pääjärven vesistötiedot sekä Pääjärven kuha ja siikaistutukset vuosina Teuronjoki ja siihen laskevat purot Teuronjoki saa alkunsa Hämeenlinnan kaupungin (Lammi) ja Hämeenkosken rajalla sijaitsevasta Pääjärvestä ja laskee vetensä Mommilanjärveen. Itse joki kulkee suurelta osin Kärkölän kunnan alueella. Joen pituus on reilut 30 kilometriä. Teuronjoen vesi on yläosiltaan vähäravinteista, mutta rehevyys lisääntyy alaspäin mentäessä jo Hämeenkosken kohdalla. Teuronjoki voidaan luokitella fosforin perusteella lievästi reheväksi. Joella on kaksi merkittävämpää pistekuormittajaa: Hämeenkosken sekä Kärkölän kuntien jätevedenpuhdistamot. Suurin kuormitus tulee kuitenkin hajakuormituksesta. Teuronjoen vesi on humuksen seurauksena ruskeahkoa. Humus on peräisin valuma-alueen metsistä sekä soilta. Keskivaiheiltaan alkaen joki on osittain myös savisameaa eroosioherkkien savikkomaiden takia. Joen koski- ja virtapaikat sekä nousuesteet on kartoitettu vuonna 2007 Hämeen ELY-keskuksen toimeksiannosta (Ruokolainen & Rajala 2007). Kartoituksen perusteella joessa on neljä patoa, jotka estävät kalojen vaellukset. Lisäksi yksi pato Hankalankosken niskalla on ohitettu kalatiellä. Joessa on yhteensä 7 koskialuetta sekä 6 pienempää virtapaikkaa (Ruokolainen & Rajala 2007). Osa kohteista on voimakkaasti perattuja eivätkä siten parhaalla mahdollisella tavalla sovellu taimenten poikasalueiksi. Osa koskista 33

34 puolestaan rakenteensa takia soveltuu kohtalaisen hyvin tälläkin hetkellä taimenen lisääntymiselle. Teuronjoessa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta (Ranta & Ruokolainen 2011 ja Ala-Kyyny & Sirviö 2010) (kuva 36). Joen eri alueiden taimenkannat ovat lukuisten nousuesteiden takia kuitenkin paikallisia. Taimenen lisäksi koekalastusten ja kalastustiedusteluiden perusteella joessa esiintyy ainakin seuraavia kalalajeja: ahven, hauki, särki salakka, siika, kuha, kirjolohi, harjus, kivennuoliainen ja kivisimppu. Kalalajeista kirjolohta istutetaan jokeen vuosittain kalatalousmaksuvaroilla sekä Hämeenkosken kalastusyhdistyksen toimesta. Lisäksi vuodesta 2010 alkaen jokeen on aloitettu kotiuttamaan harjusta. Teuronjoki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi välille Pikku-Lano-Myllykylä. Näillä alueilla ei ole mahdollista kalastaa yleiskalastusoikeuksilla, vaan kalastukseen täytyy olla vesialueen omistajan lupa. Hämeenkosken alueelle on myynnissä Hämeenkosken kalastusyhdistyksen lupia. Muilta osin kalastus tapahtuu vesialueiden omistajien luvalla. Teuronjokeen laskee useita sivupuroja, joista ainakin Kumianojassa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta (Ranta & Ruokolainen 2011). Kumianoja saa alkunsa lähteistä ja vesi onkin erittäin kirkasta ja viileää myös kesällä. Joessa sijaitsee myös yksi nousueste (kuva 35.). Vuoden 2011 koekalastuksessa nousuesteen yläpuolinen koskialue sekä padon alapuoli kalastettiin taimenkannan tilan toteamiseksi. Padon yläpuolella ei taimenia tavattu, vaan kalasto koostui pelkästään kivennuoliaisista, joita koskessa olikin todella suurena tiheytenä. Padon alapuolella sen sijaan taimenia esiintyi runsaasti (kuva 35.). Vuonna 2011 koekalastettiin myös Kylmäojalla sijaitseva koskialue, mutta siellä ei koekalastuksen yhteydessä tavattu taimenia. Kuva 34. Teuronjoen Leirelänkoskea Kuva 35. Kumianojan nousueste Kuva 36 Kesänvanhojen taimenten tiheydet (kpl/100 m2) koskialueilla yhden poistopyynnin menetelmällä vuonna

35 Mommilanjärvi Mommilanjärvi on 342 ha:n suuruinen varsin matala järvi. Sen keskisyvyys on 2,68 m ja suurin syvyys 8,3 m (kuva 337). Vedenlaatutietoja Mommilanjärvestä on saatavilla ainoastaan vuosilta 2003 ja Niiden mukaan järvi on kokonaisfosforin perusteella rehevä. Fosforiarvot ovat olleet yli 36 ug/l. Kerrostuneisuuden aikaan alusvesi kärsii hapen puutteesta, mikä näkyy puolestaan sisäisenä kiertona. Tällöin ravinteita vapautuu sedimentistä ja rehevyys pahenee. Vesien omistus on Mommilan, Puujaan ja Haminankylän osakaskunnilla. Suurin osa järvestä kuuluu Mommilan osakaskunnalle. Järveen on 2000-luvulla istutettu kuhaa lähes vuosittain ja istutustiheydet ovat istutusvuosina olleet kohtalaisen suuria, keskimäärin 12 poikasta/ha. Kuhakanta on suullisen tiedon mukaan hyvä (Timo Leino Mommilan osakaskunta). Järvessä on paljon särkikaloja, mikä on rehevyystasoon nähden tyypillistä. Mm. lahnaa on paljon, lahnoista suuri osa on pienikokoista, joukossa kuitenkin on isompiakin yksilöitä. Ahvenkanta on hyvä ja myös isompia petoahvenia löytyy. Suuri osa on kuitenkin pientä. Haukikanta on erittäin hyvä. Mommillanjärvestä saadaan myös joitakin taimenia ja puronieriöitä (suullinen tiedonanto Timo Leino). Kalat ovat peräisin järveen laskevista puroista, jossa esiintyy molempia lajeja. Täplärapuja on kotiutettu istutusten avulla, mutta kanta ei ole lähtenyt vahvistumaan. Joitakin rapuja saadaan vuosittain saaliiksi, mutta ravustettavaa kantaa ei ole. Kuva 37. Mommilanjärven kuhaistutukset vuosina sekä vesistötiedot Puujoki Puujoki saa alkunsa Ansionjärvestä joka sijaitsee Mommilanjärven eteläpuolella. Joella on mittaa 35 kilometriä ja se laskee vetensä Kernaalanjärveen. Joessa on vain vähän pudotuskorkeutta n. 3 metriä 35 kilometrin matkalla. Puujoen vedenlaatu on tyydyttävällä tasolla. Puujoen varrella on runsaasti maanviljelystä ja joen kuormitus on suurelta osin peräisin hajakuormituksesta. Joessa esiintyy peruslajeja: haukea, ahventa särkeä ym. Lisäksi harvinaisempana toutainta ja mahdollisesti myös taimenia ja puronieriöitä, jotka ovat vaeltaneet jokeen Hausjoesta tai muista puroista Ormajärvi Numero Vesistö Ansionjärven a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+82,50 Karttalehti C Vesiala 342,142 ha Kokonaisrantaviiva 115,5582 km Keskisyvyys 2,68 m Suurin syvyys 8,3 m Ormajärvi on yli 650 ha:n suuruinen järvi, jonka syvin kohta ulottuu melkein 30 metriin. Keskisyvyys on 9,6 m (kuva 38). Järvi on kokonaisfosforin (>25 ug/l) sekä klorofylli-a:n (>10 ug/l) perusteella lievästi rehevä. Happitilanne on viime vuosina pysynyt kohtalaisen hyvällä tasolla, eikä alusvesi ole mennyt täysin hapettomaksi. Ajoittain kerrostuneisuuden aikana happi kuluu kuitenkin alusvedestä lähes loppuun, mutta tilanne on parantunut 2000-luvun alusta alkaen. Ormajärveen lasketaan Lammin kirkonkylän taajaman jätevedenpuhdistamon vedet. Jätevesien vaikutusten seuraamiseksi Ormajärvestä otetaan vuosittain vesinäytteitä sekä seurataan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen kirjanpitokalastuksen ja kalastustiedustelun avulla. Vesien omistus on Lammin kirkonkylän, Karhulan, Vanhan kartanon, Tanttilan osakaskunnilla ja lisäksi järvellä on yksityisiä vesialueita. 35

36 Ormajärvellä kalasti vuoden 2010 aikana 95 henkilöä (Kivinen 2011). Luvusta puuttuvat yleiskalastusoikeuksilla kalastaneet, koska kalastustiedustelu kohdistettiin osakaskuntien lupia ostaneille. Tiedustelun perusteella suosituimmat pyydykset olivat pyyntivuorokausilla mitattuna yli 39 mm verkot (49,1 %), muikkuverkot (13 %) sekä katiskat (10,7 %). Järven kokonaissaalis oli vuonna 2010 n kg. Kokonaissaaliista kuhan osuus oli 15.9 %, hauen osuus 13,9 ja muikun osuus 10,4 %. Puolet kokonaissaaliista saatiin yli 39 mm:n verkoilla. Kokonaissaaliit ovat vaihdelleet 6-20 kg/ha vuosien aikana. Suurin osuus vaihteluun on ollut muikkukannan vahvuudella. Vahvoina muikkuvuosina muikkusaalis nostaa hehtaarisaalista huomattavasti ja päinvastoin. Muikun pyynnin lisääntyminen näkyy myös lisääntyneenä särki- ja ahvensaaliina muikkuverkkojen pyytäessä myös näitä lajeja tehokkaasti. Kuhakanta on voimistunut 2000-luvulla ja tällä hetkellä sitä voidaan pitää erinomaisena (Kivinen 2011). Kuhasaaliiden kasvu näyttää seuraavan varsin tarkasti kuhaistutuksia 4-6 vuotta istutuksesta. Esim luvun puolivälin runsas istutus (kuva 38) näkyi 2000-luvun alussa yksikkösaaliiden suurena nousuna. Tällöin yksikkösaalis nousi muutamasta kymmenestä grammasta lähes 250 g/pyydysvuorokausi (Kivinen 2011). Ison kuhaistutuksen jälkeen tulleet vähäisemmät istutukset näkyivät yksikkösaaliiden tippumisena n. 100 g/pyydysvrk 2000-luvun puolessa välissä. Yksikkösaaliit ovat jälleen nousseet ja esim. vuonna 2009 ne olivat jo 200 g/pyyntivrk. Muikkukanta on jälleen vahvistunut 2000-luvun puolenvälin heikomman kannan jälkeen. Muikkukannoille on tyypillistä voimakkaat vaihtelut, joiden ennustettavuus on hyvin hankalaa. Ormajärvessä muikkukanta näyttää yksikkösaaliiden perusteella seuraavan kuitenkin varsin hyvin 5- vuotisrytmiä. Vaihtelu voidaan todeta hyvin 1980-luvun alkaneesta kirjanpitokalastuksesta (Kivinen 2011). Järveen on istutettu siikoja lähes vuosittain määrien vaihdellessa kuitenkin varsin paljon. Siikakanta oli yksikkösaaliiden perusteella 1990-luvulla huipussaan. Silloin myös siikojen istutusmäärät olivat suurimmat. Alentuneet istutusmäärät ovat näkyneet saalissa 2000-luvulla. Osasyynä tiettyinä vuosina alentuneeseen siikasaaliiseen voi olla myös vahvat muikkuikäluokat, jotka ravintokilpailun kautta ovat vaikuttaneet heikentävästi siikakantaan. Myös pyynti on suuntautunut yhä enemmän kuhaan, mikä osaltaan voi selittää heikentyneitä yksikkösaaliita, joiden tippumisesta huolimatta istutusten tuotto on pysynyt 2000-luvulla melkein samalla tasolla. Järvi on ollut aikanaan hyvä jokirapujärvi, mutta kanta on kadonnut ruton seurauksena. Sen sijaan luvun taitteessa istutettu täplärapukanta on ollut aikaisemmin vahva, mutta heikentynyt viime vuosina huomattavasti (suullinen tiedonanto Antti Kartano). Numero Vesistö Ormajärven va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+94,10 Karttalehti B Vesiala 657,191 ha Kokonaisrantaviiva 16,2519 km Keskisyvyys 9,62 m Suurin syvyys 29,41 m Kuva 38. Ormajärven siika- ja kuhaistutukset vuosina

37 7.13 Tevänti Tevänti on vähän alle 200 ha:n suuruinen järvi (taulukko 8), joka laskee muutaman välijärven ja Luhdanjoen kautta vetensä Pääjärveen. Se on keskisyvyydeltään n. 4 metriä ja syvin kohta on n. 9 m (suullinen tiedonanto Antti Kartano). Kokonaisfosforin perusteella Tevänti on lievästi rehevä. Tosin näytteitä on käytössä vain vuosilta 2007 ja Lievää rehevyyttä ilmentävät myös levien määrää kuvaavan klorofyllia:n pitoisuudet. Vesien omistus on suurimmaksi osaksi vanhan Kartanon kalastuskunnalla. Sen lisäksi osa järvestä kuluu Kostilan osakaskunnalle, joka ei ole järjestäytynyt. Järven verkkokalastus on nykyään varsin vähäistä. Tevännissä on paljon pientä ahventa ja särkeä samoin kuin pientä lahnaa (suullinen tiedonanto Antti Kartano). Samanlaisia tuloksia on saatu vuoden 1999 koekalastuksen perusteella. Sen mukaan järven kalakanta on särkikalavaltainen, mutta myös ahvenkanta oli vahva. Koekalastuksessa ei esim. haukea saatu saaliiksi lainkaan, mutta suullisen tiedon mukaan haukikanta on todella vahva. Järvessä on aikaisemmin ollut myös muikkua, mutta se on kadonnut jo yli kymmenen vuotta sitten. Järven kalakantaa on hoidettu kuha- ja siikaistutuksin ja näitä molempia saadaan saaliiksi. Kuha saattaa jopa lisääntyä luontaisesti (suullinen tiedonanto Antti Kartano). Saaliiksi on saatu pieniä kuhia myös niinä vuosina, kun istutuksia ei ole tehty. Jokirapukanta on ollut hyvä, mutta se on ilmeisesti tuhoutunut ruton seurauksena. Järveen on myös istutettu jokirapuja viimeksi vuonna Tällä hetkellä järvessä on myös täplärapua, jonka alkuperästä ei ole varmuutta. Täplärapu on saattanut tulla myös siirtoistutusten myötä, joita on tehty aikanaan Ormajärvestä. Taulukko 8. Tevännin vesistötiedot Numero Vesistö Haarajoen va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+129,00 Karttalehti A Vesiala 194,204 ha Kokonaisrantaviiva 11,984 km Keskisyvyys Suurin syvyys 7.14 Lehijärvi Lehijärvi on yli 700 ha:n suuruinen järvi, jonka keskisyvyys on 6,5 m. Syvin kohta on 18 m (kuva 39). Lehijärven erikoisuus on, että se on lähes ympyrän muotoinen harjun lievejärvi, jossa on yksi keskussyvänne ( Lehijärvi laskee vetensä Leteenojan kautta Vanajanaselän Heinunlahteen. Järvi on kokonaisfosforin perusteella rehevä samoin klorofylli-a:n. Järvessä esiintyy säännöllisesti kerrostuneisuuden aikaan alusvedessä hapen puutetta. Tämä näkyy voimakkaana ravinteiden vapautumisena sedimentistä (ns. sisäinen kierto). Järvellä esiintyy myös ajoittain sinileväkukintoja. Lehijärvi on kohtalaisen kirkas, näkösyvyys yli 3 metriä. Järven tila on parantunut viime vuosien aikana. Vesien omistus on Ihalemmen, Leiniälän, Pelkolan, Nihattulan, Katinalan ja Kalkkosen osakaskunnilla. Järvellä on myös yksityisiä vesialueita. Lehijärvellä on jo vuodesta 1973toiminut suojeluyhdistys, joka on vahvasti mukana järven suojelutoiminnassa. Järven tilaa on yritetty parantaa seuraavilla toimenpiteillä: vesikasvien niitot. laskeutusaltaat, hoitokalastukset ja aikaisemmin järveä on myös hapetettu. Osa Lehijärvestä kuuluu myös Natura alueeseen. 37

38 Lehijärven tilaa on yritetty parantaa hoitokalastusten avulla, joiden vaikutuksia seurattiin vesistön kunnostushankkeen toimesta (Hoka-hanke). Viime vuosina hoitokalastuksia ei ole enää tehty. Koekalastusten perusteella yleisin kala on särki (biomassaosuudeltaan) ja muutenkin kalakanta on särkikalavaltainen (Ruuhijärvi 2011 esitelmä). Ahven on toiseksi yleisin paino-osuudella mitattuna, mutta yleisin kappalemääräisesti. Särkikalojen osuus on kasvanut viime vuosina verrattaessa vuosien 2008 ja 2011 koekalastuksiin. Lehijärveen on istutettu 1990-luvun puolesta välistä alkaen vuosittain kuhaa. Vuodesta 2006 alkaen istutusmäärät ovat olleet todella runsaita, hehtaari kohtia melkein 35 yksilöä. Kuhakanta onkin tällä hetkellä hyvä (suullinen tiedonanto Veli Varvas) samoin kuin haukikanta. Siikoja on myös istutettu muutamana vuonna ja niitä on myös joitakin saatu saaliiksi. Lehijärvestä saatiin saaliiksi myös muikkuja vuoden 2011 koekalastuksessa, mikä on järven tilan kannalta hyvä merkki. Kuva 39. Lehijärven kuhaistutukset vuosina sekä vesistötiedot 7.15 Äimäjärvi Äimäjärvi on yli 850 ha:n suuruinen kohtalaisen matala järvi, jonka keskisyvyys on hiukan alle 3 m. Syvin kohta yltää hiukan alle 10 metriin (kuva 40). Järvi laskee vetensä Oikolanjokea pitkin Vanajaveden reitille. Äimäjärvi on kokonaisfosforin ja klorofylli-a:n perusteella erittäin rehevä. Varsinkin kevättalvella se kärsii säännöllisesti hapenpuutteesta. Pahin tilanne oli vuonna 2003, jolloin hapettomuuden takia kaloja kuoli runsaasti. Kesällä tilanne ei ole viime vuosina ollut niin hankala, koska mataluuden takia järvi ei kerrostu kovinkaan voimakkaasti, vaan tuuli sekoittaa ajoittain vesimassan, minkä takia alusvesi saa happitäydennystä. Järvessä esiintyy säännöllisesti runsaita leväkukintoja. Vedenlaatu luokitellaan tyydyttävään tilaan. Järvi on luonnostaankin rehevä, mutta ihmistoiminta on vaikuttanut voimakkaasti sen tilaan. Suurin yksittäinen kuormittaja on maatalous, mutta myös sisäisellä kuormituksella on iso merkitys. Ravinteita vapautuu sedimentistä alusveden mentyä hapettomaksi. Järven tilaa on yritetty parantaa mm. hoitokalastusten avulla, niittämällä vesikasvustoja, rakentamalla kosteikkoja. Vedenlaatu ei ole kuitenkaan parantunut merkittävästi hoitotoimenpiteistä huolimatta. Äimäjärven tilan parantamiseksi on vuonna 1996 perustettu suojeluyhdistys (aimajärvi.nettisivu.org). Vesienomistus on rikkonainen ja se jakautuu yli 20 järjestäytymättömälle osakaskunnalle. Kalastuksesta ja kalaveden hoidosta vastaavatkin Kalvolan kalastusseura sekä Äimäjärven kalamiehet. Äimäjärvessä tapahtui talvella 2003 massiiviset kalakuolemat. Niiden yhteydessä Kalliomaan selältä kuolivat kaikki kalat ja myös Rastinselällä tuho oli varsin suuri (Ruuhijärvi 2009 esitelmä). Kalakuolemat vaikuttivat järveen monella tavalla. Vesi kirkastui ja samalla ravinnepitoisuudet laskivat. Vedenlaadun parantuminen näkyi myös sinilevien vähentymisenä. Kalojen ravinnoksi käyttämä eläinplankton runsastui myös vähentyneen saalistuksen kautta. Hengissä selvinneet kalat levittäytyivät nopeasti koko järvelle ja niiden kasvu nopeutui huomattavasti. Järvessä oli hyvin etenkin suurta ahventa kalakuolemien jälkeisinä vuosina. Suuret petoahvenet ovat kuitenkin uudelleen vähentyneet 2000-luvun puolivälin jälkeen. Kuha sen sijaan katosi kalakuolemien yhteydessä ja sitä alettiin kotiuttaa takaisin varsin huomattavin istutuksin (kuva 40). Istutukset ovat onnistuneet, mikä on näkynyt koekalastuksissa ja kalastajien saaliissa. Kalakuolemien 38 Numero Vesistö Leteenojan va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+80,80 Karttalehti D Vesiala 703,962 ha Kokonaisrantaviiva 13,507 km Keskisyvyys 6,53 m Suurin syvyys 18,08 m

39 jälkeen koekalastuksissa saatiin todella runsaasti särjen poikasia ja kalakanta palautui varsin nopeasti särkikalavaltaiseksi etenkin järven pohjoispäässä, mikä näkyi jo vuosien 2008 ja 2009 koekalastuksissa (Ruuhijärvi 2009). Myös Rastinselällä särkikalojen määrä on noussut, mutta ei niin voimakkaasti kuin pohjoispäässä. Järven haukikanta on tällä hetkellä vahva. Jo ennen kalakuolemia Äimäjärven tilaa yritettiin parantaa hoitokalastuksilla useina vuosina. Hoitokalastukset on aloitettu uudelleen järven kalakannassa tapahtuneiden muutosten takia. Kalakuolemien jälkeen vuoteen 2008 saakka Äimäjärvellä oli verkkokalastuskielto, jonka tarkoitus oli etenkin petokalakantojen vahvistaminen. Kuva 40. Äimäjärven kesänvanhojen kuhan poikasten istutukset vuosina sekä vesistötiedot 7.16 Kotkajärvi Numero Vesistö Äimäjärven a Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+81,80 Karttalehti C Vesiala 857,595 ha Kokonaisrantaviiva 40,6994 km Keskisyvyys 2,93 m Suurin syvyys 9,92 m Kotkajärven vesipinta-ala on 286 ha. Järvi on kohtalaisen matala keskisyvyyden ollessa 3,8 m. Syvin kohta ulottuu yli 11 metriin (kuva 41). Vesi on kirkasta ja näkösyvyys lähentelee 3 metriä. Kotkajärvi on vedenlaadultaan karu. Kokonaisfosforipitoisuudet ovat alle 10 ug/l. Jonkin verran vedessä esiintyy myös humusta. Järven syvänteissä happi kuluu loppuun varsin säännöllisesti kerrostuneisuuskausien loppupuolella. Vesien omistus on Niemenkartanon osakaskunnalla sekä usealla järjestäytymättömällä osakaskunnalla. Kalastuksesta sekä kalaveden hoidosta vastaa Kalvolan kalastusseura / Kotkajärven alaosasto. Sen lisäksi järvelle on perustettu myös suojeluyhdistys. Vuoden 2012 koekalastuksen perusteella Kotkajärven kalasto on karulle järvelle tyypillisesti ahvenkalavaltainen (Ruokolainen ym. 2012). Koekalastuksen yhteydessä Kotkajärvestä saatiin saaliiksi myös muikkuja ja siikoja. Järveen on istutettu kuhan poikasia ja niitä myös saadaan saaliiksi. Järvessä on ollut hyvä täplärapukanta, mutta kanta on viime vuosina heikentynyt (suullinen tiedonanto Petri Mäkinen). Numero Vesistö Tarpianjoen yläosan va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+120,90 Karttalehti B Vesiala 286,543 ha Kokonaisrantaviiva 17,72 km Keskisyvyys 3,8 m Suurin syvyys 11,46 m Kuva 41. Kotkajärven kuha- ja siikaistutukset vuosina sekä vesistötiedot 39

40 7.17 Renkajärvi Renkajärvi on yli 600 ha:n kokoinen järvi, jonka keskisyvyys on 5,27 m. Syvin kohta on lähes 30 m (kuva 42). Kokonaisfosforin perusteella Renkajärvi on niukkaravinteinen, samoin levien lukumäärää vedessä kuvaavan klorofyli-a:n perusteella. Vesien omistus on seuraavilla osakaskunnilla: Nihattula, Katinala, Ihalempi, Takajärvi, Pelkola, Pyhälahti sekä Hyrvälä. Kalastuksen järjestelyistä vastaa Hyrvälän osakaskuntaa lukuun ottamatta Renkajärven kalastusyhdistys. Kalastusyhdistyksen lisäksi järvellä on toiminut viimeiset 5 vuotta suojeluyhdistys. Järvi on koekalastuksen perusteella ahvenkalavaltainen 53 % biomassaosuudella. Särkikalojen osuudeksi biomassasta tuli 39 %. Samanlainen tilanne oli yksilömäärissä mitattuna. Ahvenkaloja oli 65 % saaliista ja särkikaloja puolestaan 32 %. Yleisin laji oli ahven ja toiseksi yleisin särki. Kokonaisuudessa koekalastuksen yksikkösaalis oli varsin pieni, mikä on tyypillistä järven rehevyystasoon nähden (Sairanen 2010). Petokalojen osuus biomassasta oli 20 %, mikä on kohtalainen määrä. Koeverkkokalastus ei anna esim. haukikannan tilasta kovinkaan tarkkaa kuvaa, koska niiden pyydettävyys on loppukesän koekalastuksissa heikko. Joten todellisuudessa petokalojen määrä on suurempi kuin koekalastus osoitti. Suullisen tiedon mukaan järven haukikanta onkin hyvä ja suuriakin yksilöitä saadaan saaliiksi (suullinen tiedonanto Veli-Matti Kunnaala). Muikkukanta on todella vahva, mikä näkyy myös muikun varsin pienenä kokona (ravintokilpailu). Muikkuja saatiin saaliiksi myös koeverkkokalastuksen yhteydessä. Renkajärveen on istutettu 2000-luvulla lähinnä kuhaa ja siikaa. Näitä molempia myös koekalastuksen yhteydessä saatiin saaliiksi (Sairanen 2010). Kuhaa järveen alettiin kotiuttaa vuonna Suullisen tiedon mukaan kanta on tällä hetkellä kohtalaisen hyvä. Istutuksissa on pidetty myös muutama vuosi taukoa, minkä takia luontaista lisääntymistä pystytään tulevaisuudessa arvioimaan. Järven siikakanta on suullisen tiedon mukaan myös kohtalainen ja varsin suuriakin yksilöitä on saatu saaliiksi. Renkajärveen on myös vuonna 2011 istutettu pieni määrä järvitaimenia, jotka ovat kasvaneet hyvin (suullinen tiedonanto Veli-Matti Kunnaala). Kalastusta on säädelty siten, että yksi ruokakunta saa kalastaa 4 verkolla ja tai 10 katiskalla tai merralla. Numero Vesistö Renkajoen yläosan va Pohjoinen Itä Korkeustaso N60+121,90 Karttalehti D Vesiala 617,829 ha Kokonaisrantaviiva 37,2274 km Keskisyvyys 5,27 m Suurin syvyys 29,27 m Kuva 42. Renkajärven kuha- ja siikaistutukset vuosina sekä vesistötiedot 8. Virtavedet 8.1 Hausjoki Hausjoki laskee Hausjärven kirkonkylän tienoilla Puujokeen. Sesaa alkunsa lähteistä, joiden ansiosta joessa riittää vettä myös alivirtaama kausina. Samoin veden lämpötila pysyy lämpiminä kesinä lohikaloille sopivan viileänä, kuten vuosina 2010 ja Hausjoen vesi on kirkasta lähteiden ansiosta, mutta sateisina kausina se samentuu kuitenkin varsin voimakkaasti. Vesien omistus on ainakin Puujaan ja Hausjärven kirkonkylän osakaskunnilla. 40

41 Hausjoen alaosa on kartoitettu vuonna 2009 (Ruokolainen & Mäkinen 2009). Kartoituksen perusteella joen alaosassa on vain yksi varsinainen koski, mutta lukuisia lyhyitä virtapaikkoja. Hausjoesta tekee arvokkaan myös se, ettei siinä ole tällä hetkellä nousuesteitä. Joen yläosat on kartoitettu vuonna 2011 Virtavesien hoitoyhdistyksen toimesta (julkaisematon). Osalle joen alaosien koski- ja virtapaikoista on laadittu kunnostussuunnitelma vuonna 2011 (Janatuinen 2011) ja joella on järjestetty kunnostustalkoot vuosina 2011 ja Joessa elää luontaisesti lisääntyvät taimen- ja puronieriäkannat. Pohjois-Amerikasta tuotu puronieriä on aikoinaan kotiutettu joko Hausjokeen tai muihin lähialueen vesistöihin, josta se on levinnyt jokeen. Taimenkannan alkuperästä ei ole varmuutta. Mahdollista on, että taimenkanta voi olla myös alkueräinen. Tosin lähivesien runsaiden istutusten takia kannat ovat voineet sekoittua. Joessa on tavattu myös harjuksia (Janatuinen 2009). Niiden alkuperästä ei ole tietoa. Ilmeisesti kalat ovat peräisin muihin kohteisiin tehdyistä istutuksista. Todennäköistä on, että suurin osa Hausjoen taimenkannasta on paikallista kantaa. Joesta voi lähteä joitakin yksilöitä vaeltamaan alapuolisiin vesistöihin, mutta tästä ei ole tarkempaa tietoa. Jos joesta lähtee taimenia syönnösvaellukselle, niiden takaisin pääsy lisääntymisalueille on varsin epätodennäköistä johtuen alapuolisten vesistöjen kalastuspaineesta ja nousuesteistä. Toki joitakin yksilöitä voi takaisin selviytyä. Vuoden 2011 koekalastusten perusteella joen taimenkanta on keskittynyt joen alaosille. Sen sijaan puronieriää tavataan koko joen matkalla myös ylempänä (Janatuinen 2012 julkaisematon). Ilmeisesti joen yläosissa taimenille rajoittavana tekijänä on kutusoraikoiden puute (Janatuinen 2012). 8.2 Renkajoki Renkajoki saa alkunsa Renkajärvestä ja päättyy Haapajärveen. Pääosin se virtaa metsän keskellä, mutta etenkin alaosalla myös peltojen keskellä (Ruokolainen & Rajala 2007). Reitillä on pudotuskorkeutta yhteensä 40 metriä. Joki on kartoitettu vuonna 2007, jolloin selvitettiin nousuesteet sekä taimenten lisääntymiseen soveltuvat alueet. Kartoituksen perusteella joessa on toistakymmentä koskialuetta sekä saman verran lyhyitä virta- / niva-alueita. Varsinaisia nousuesteitä on neljä sekä muutamia muita esteitä, jotka saattavat estää kalojen nousun ainakin alivirtaamakausina. Nousuesteet sijaitsevat seuraavissa paikoissa: Vahteristonkoski, Hiitankoski, Kuitilankoski (kuva 37) sekä Nevilän myllyn yläpuolella. Suuri osa koskista on perattuja, mutta muutamia kohteita on suullisen tiedon mukaan jonkin verran kunnostettu talkoilla (Kuittilankoski ja Muurilankoski). Lisäksi Muurilankoskeen ja Hinkaloistenkoskeen on tehty ylivirtauspadot, jotka mahdollistavat kalojen vaellukset. Renkajoki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi virtavedeksi, joten yleiskalastusoikeuksilla siellä ei voi harjoittaa kalastusta. Renkajoen soveltuvuutta kalastuskohteeksi sekä uusien kalapaikkojen perustamiseksi on tehty selvitys vuonna 2009 (Mäkinen & Ruokolainen 2009). Sen perusteella joelle voidaan muodostaa uusia kalastuskohteita, mutta useimmilla kohteilla ongelmaksi muodostuu varsin runsas mökkiasutus. Renkajokeen on istutettu taimenia osakaskuntien varoilla sekä edistämismäärärahoilla. Kuva 44. Kuittilankoskea 41

42 8.3 Lapinjoki-Luhdanjoki Lapinjoki (kuva 45) saa alkunsa Lammilla sijaitsevista Häntäsenojan ja Perinkäänjärven laskuojien yhtymäkohdista (Ruokolainen & Rajala 2007). Joki vaihtaa nimensä alaspäin tultaessa Luhdanjoeksi, joka laskee vetensä Mommilanjärveen. Jokea voidaan kutsua paremminkin puroksi kuin joeksi. Vesi on kirkasta, mutta laatu vaihtelee voimakkaasti eri virtaamakausina. Joen yläosilla sijaitsee Roitonsuon turvetuotantoalue, joka laskee kuivatusvetensä Lapinjoenojaa pitkin Lapinjokeen. Suon vaikutus näkyy vedenlaadun heikkenemisenä Lapinjoen yläosissa (Nieminen 2009). Joki on kartoitettu vuonna 2007, jolloin tarkoituksena oli selvittää taimenille soveltuvat lisääntymisalueet sekä nousuesteet (Ruokolainen & Rajala 2007). Joessa on kartoituksen perusteella 5 lyhyttä koskialuetta sekä alaosalla joitakin virtapaikkoja. Kosket ovat pääosin lähes luonnontilaisia ja soveltuvat hyvin taimenten elinalueeksi. Roitonsuon kuivatusvesien vaikutuksia kala- ja rapukantoihin on seurattu sähkökoekalastusten ja koeravustusten avulla. Niiden perusteella joessa elää luontaisesti lisääntyvät taimen- sekä puronieriäkannat (Nieminen 2009). Joen yläjuoksun kalasto koostuu puronieriöistä, kivisimpuista, mateista sekä kivennuoliaisista. Alaosista puolestaan saatiin saaliiksi myös taimenia ja enää vähäisemmässä määrin puronieriää. Istutusrekisterien mukaan jokeen ei ole istutettu kaloja. Joen puronieriäkanta on todennäköisesti peräisin kalaviljelylaitosten karkulaisista alapuolisista vesistöistä. Taimenkanta puolestaan on todennäköisesti kotiutunut jokeen Lapinjoen varrella sijainneesta kalanviljelylaitoksesta 1980-luvulla (Nieminen 2009). Jokeen on istutettu täplärapuja vuonna 1996, mutta ilmeisesti niiden avulla ei ole onnistuttu luomaan pyydettävää kantaa. Vuoden 2008 koeravustuksissa ei joesta saatu saaliiksi yhtään täplärapua. Joki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi virtavedeksi. Kuva 45. Lapinjokea 8.4 Pätilänjoki Pätilänjoki (kuva 46) alkaa Kortajoki-nimisenä Porvolan kylän yläpuolelta ja päättyy Mommilanjärveen. Joki on lähinnä puro ja se on kartoitettu kalataloudellisesti vuonna 2007 (Ruokolainen & Rajala 2007). Yläosa kulkee lähinnä metsien keskellä, kun alaosa puolestaan on peltomaisemassa. Joen korkeusero on yli 50 metriä. Kartoituksissa löytyi 9 koskialuetta, joista suurin osa oli taimenten poikasille soveltuvaa aluetta. 42

43 Osassa kohteista oli tehty perkauksia, mutta nekin hyvin kevyesti (Ruokolainen & Rajala 2007). Joessa oli lisäksi yksi sortunut kivikasa, joka saattaa estää kalojen nousun. Joessa elää sähkökoekalastusten perusteella luontaisesti lisääntyvä taimenkanta (Lehtimäki 2001). Sinne ei ole tehty istutuksia istutusrekisterin mukaan. Joki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi virtavedeksi, joten siellä ei voi kalastaa yleiskalastusoikeuksin. Kuva 46. Pätilänjokea 9. Vapaa-ajan kalastus Hämeenlinnan kalastusalueella on voimassa yhtenäislupa-alue, joka käsittää 1860 ha vesialuetta Hämeenlinnan reitillä. Vapakalastuslupa on henkilökohtainen ja pitää sisällä ison joukon vesistöjä, jotka näkyvät liitteessä. Lisäksi kalastusalue myy samoille vesille kilpailulupaa ja luvanmyynnistä huolehtii kalastusalue. Lupien hinnat päätetään vuosittain kalastusalueen kokouksessa. Lisäksi osakaskunnat / vesialueiden omistajat / kalastusoikeuksien haltijat myyvät omia yksikkömerkkejä eri pyyntimenetelmiin. 10. Ammattikalastus Hämeenlinnan kalastusalueella ei toimi tällä hetkellä yhtään ammattikalastajaa. 43

44 KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA (B) Yleiset tavoitteet seurantajärjestelmän kehittäminen kalakantojen luontaisen lisääntymisen parantaminen kalakantoja vahvistavat säätelypäätökset joustavat istutukset osakaskuntien järjestäytymiset / yhdistymiset kalastusmahdollisuuksien kehittäminen ja lisääminen 11. Järvikohtaiset suositukset Suositus osiossa on annettu järvikohtaiset hoitosuositukset vuosille Suosituksista on kerrottu jokaisen järven kohdalla lyhyesti ja vuosittaiset toimenpidesuositukset on lisäksi koottu erikseen taulukkoon, jossa on myös suositukset toteuttajista ja rahoittajista. Tarkempia tietoja esitetyistä toimenpiteistä kuten istutussuosituksista ja seurannoista löytyy suunnitelman muista kappaleista, joihin on suositustaulukoissa viitattu. Järvien ja jokien kohdalle on myös kirjattu järvi- ja jokikohtaiset tavoitteet suunnitelmakaudelle. 11.1Hämeenlinnan reittivesi (Kernaalanjärvi-Lepaanvirta) Tavoitteet kuhan luontaisen lisääntymisen voimakkuuden selvittäminen joustavat istutukset yhtenäiset säätelypäätökset vedenlaadun parantaminen seurantatulosten hyödyntäminen kalastusmahdollisuuksien kehittäminen Alla olevissa kappaleissa on käsitelty tarkemmin eri alueiden suositukset. Reittiä tulisi kuitenkin käsitellä suurelta osin yhtenä kokonaisuutena, koska eri alueille tehdyt hoitotoimenpiteet vaikuttavat myös koko reitille. Yhtenä tavoitteena olisi saada koko reitille yhtenäinen kuhan istutustauko luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi. Istutustauot olisi järkevää saada sovittua myös alapuoliselle Vanajanselälle, koska oletettavaa on, että kuhat vaeltavat myös sinne ja takaisin. Samoin tällä suunnitelmakaudella voimassa olevat solmuväli- ja alamittapäätökset tulevat uudelleen käsiteltäviksi. Tärkeää olisi myös tehdä ne tulevaisuudessa koskien koko reittiä. Reitillä on myös paljon erilaisia kalatalousmaksulla ym. toteutettavia seurantoja, joita tulisi käyttää entistä enemmän hyödyksi suunniteltaessa hoitotoimenpiteitä. Lisäksi vesialueiden omistajien ja kalastusalueen olisi hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä Vanajavesikeskuksen kanssa vedenlaadun parantamiseksi. Reitti on mitä mainioin kaupunkikalastuskohde ja sitä tulisi hyödyntää tulevaisuudessa enemmän kalastusharrastuksen ylläpitämiseksi. Reitillä käytössä ollut seisovien pyydysten (ei katiska) käyttö ajalla suositellaan pidettävän voimassa suunnitelmakauden. Lisäksi reitiltä kartoitetaan kalastusalueen toimesta kuhan lisääntymisalueet ja tärkeimmille haetaan Hämeen ELYkeskuksesta yleiskalastusoikeuksien kieltoa ajalle

45 Kernaalanjärvi Kernaalanjärvellä on suunnitelmakaudella käynnissä varsin laaja kalataloustarkkailu käsittäen kirjanpitokalastuksen, kalastustiedustelu, kuhan ja sulkavan kasvunäytteet sekä aistinvaraista arviointia. Näitä seurantatuloksia on suositeltavaa käyttää hyödyksi järven hoitotoimenpiteitä tehtäessä. Kernaalanjärvellä on tehty hoitokalastuksia aikaisempina vuosina. Näiden avulla etenkin sulkavakantaa saatiin vähennettyä. Järven särkikalakannat ovat jälleen viime vuosina kuitenkin olleet kasvussa hoitokalastuksen päätyttyä (suullinen tiedonanto Markku Keijälä). Jos järvelle on tarkoitus tehdä hoitokalastuksia, niiden tarpeellisuus voidaan päättää vuoden 2012 koeverkkokalastuksen perusteella. Suosituksena olisi, että koekalastuksen perusteella tehdään erillinen suunnitelma hoitokalastusten toteuttamiseksi. Siinä arvioidaan saalistavoitteet sekä tehdään suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi. Lisää tietoa hoitokalastuksista löytyy kappaleesta 16. Kernaalanjärvelle on myös suosituksena uusia solmuvälirajoitukset ja pitää voimassa kuhan alamitan nosto vuonna 2015, jolloin kalastusalueen nykyinen päätös vanhenee. Järvellä on nyt jo ollut käytössä tiukemmat solmuvälirajoitukset, mitä kalastusalue on tehnyt. Kernaalanjärven kohdalla tiukemmat rajoitukset ovat hyvinkin perusteltuja (alin sallittu solmuväli on 55 mm). Lisätietoa solmuvälirajoituksista ja alamitoista löytyy kappaleista 15.1 ja Kernaalanjärvelle olisi suositeltavaa saada myös yleiskalastusoikeuksia koskeva kalastuskielto kuhan kutuaikaan. Vuonna 2013 selvitetään tärkeimmät lisääntymisalueet ja kalastusalue tekee hakemuksen kielloista HämeenELY-keskukselle. Järven vesikasvit ovat lisääntyneet voimakkaasti. Niiden vähentämiseksi olisi tarpeen laatia niittosuunnitelma. Vanajavesikeskuksella on suunnitelmissa tehdä niittoja myös Hämeenlinnan reitillä (suullinen tiedonanto Manninen-Johansen). Suunnitelmat ovat vielä auki. Jos tarvittavat niitot eivät toteudu sitä kautta, osakaskunta voi laatia itse niittosuunnitelman Kernaalanjärveen ja hakea avustusta niiden toteuttamiseen Hämeen ELY-keskuksesta. Kernaalanjärvessä kuha lisääntyy luontaisesti (Kivinen 2007). Sinne on myös istutettu huomattavia määriä kuhan poikasia. Istutusten tarpeellisuutta ja luontaisen lisääntymisen voimakkuutta voidaan selvittää istutustaukojen avulla. Kernaalanjärvessä on käynnissä kirjanpitokalastus ja sen lisäksi järvestä otetaan vuosittain kuhanäytteitä. Näiden seurantojen avulla saadaan selville, vaikuttaako istutustauot ja seuraavina vuosina tehdyt istutukset esim. yksikkösaaliiden kehittymiseen ja ovatko istutukset tarpeellisia. Lisää tietoa istutustauoista ja kuhaistutuksista löytyy kappaleista 17.2 ja Istutustauot olisi hyvä ulottaa samanaikaisesti koko reitille. Kernaalanjärven vuosittaiset suositukset löytyvät taulukosta 9. 45

46 Taulukko 9. Kernaalanjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet/seuranta toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Valvonta kalastusalue ja osakaskunnat ELY-keskus, kalastusalue ja osakaskunnat Kirjanpitokalastus Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan saalisnäytteet Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Hoitokalastussuunnitelma osakaskunnat kappale 16 osakaskunnat ja kalastusalue Selvitys kuhan lisääntymisalueista ja hakemus Kalastusalue yleiskalastusoikeuksien kieltämisestä Kalastusalue Niittosuunnitelma osakaskunta/kalastusalue osakaskunta/vanajavesikeskus kuhan istutus 0sakaskunnat kappale 18.2 osakaskunnat 2014 Valvonta kalastusalue ja osakaskunnat ELY-keskus, kalastusalue ja osakaskunnat Kirjanpitokalastus Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan saalisnäytteet Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 Hoitokalastus/tarve koekalastuksen perusteellaosakaskunnat kappale 16 osakaskunnat ja kalastusalue Niitot osakaskunta/ely-keskus osakaskunta/ely-keskus 2015 Valvonta kalastusalue ja osakaskunnat ELY-keskus, kalastusalue ja osakaskunnat Päätös solmuvälirajoituksista Hämeenlinnan kalastusalue kappale 15.1 Päätös kuhan alamitan nostamisesta Hämeenlinnan kalastusalue kappale 15.2 Kirjanpitokalastus Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan saalisnäytteet Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Sulkavan saalisnäytteet Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Koeverkkokalastus Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Aistinvarainen arviointi Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 Hoitokalastus/tarve koekalastuksen perusteellaosakaskunnat kappale 16 osakaskunnat ja kalastusalue Niitot osakaskunta/ely-keskus osakaskunta/vanajavesikeskus 2016 Valvonta kalastusalue ja osakaskunnat ELY-keskus, kalastusalue ja osakaskunnat Kirjanpitokalastus Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan saalisnäytteet Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 Hoitokalastus/tarve koekalastuksen perusteellaosakaskunnat kappale 16 osakaskunnat ja kalastusalue Niitot osakaskunta/ely-keskus osakaskunta/vanajavesikeskus 2017 Valvonta kalastusalue ja osakaskunnat ELY-keskus, kalastusalue ja osakaskunnat Kirjanpitokalastus Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan saalisnäytteet Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 muut suositukset pidetään voimassa seisovbien pyydysten käyttökielto (ei katiska) välisenä aikana 46

47 Hiidenjoki, Miemalanselkä, Hattulanselkä ja Mervenselkä Reitillä on käynnissä suunnitelmakaudella kalataloustarkkailulla toteutettava varsin laaja seuranta käsittäen kirjanpitokalastuksen, kalastustiedustelun, kuhan ja sulkavan kasvunäytteet sekä aistinvaraista arviointia. Näitä seurantatuloksia on suositeltavaa käyttää hyödyksi tehtäessä reitin hoitotoimenpiteitä. Vuosittaisista seurannoista löytyy tietoa taulukosta 10, jossa on esitetty vuosittaiset toimenpiteet sekä suositukset. Reitille on istutettu lähes vuosittain kuhan poikasia. Reitillä kuha kuitenkin lisääntyy luontaisesti (Kivinen 2007) ja Kivinen on esittänyt raportissaan, ettei kuhaistutuksille ole tarvetta. Istutusten tarpeellisuutta ja luontaisen lisääntymisen voimakkuutta voidaan selvittää istutustaukojen avulla. Reitillä on käynnissä kirjanpitokalastus ja sen lisäksi järvestä otetaan vuosittain kuhanäytteitä. Näiden seurantojen avulla saadaan selville, vaikuttaako istutustauot ja seuraavina vuosina tehdyt istutukset esim. yksikkösaaliiden kehittymiseen ja ovatko istutukset tarpeellisia. Näiden tulosten perusteella voidaan antaa istutusten osalta suosituksia. Lisää tietoa istutustauoista ja kuhaistutuksista löytyy kappaleista 16.2 ja Istutustauot olisi hyvä ulottaa samanaikaisesti koko reitille, samoin kuin Vanajanselän kalastusalueen puolelle. Reitille on suosituksena uusia solmuvälirajoitukset ja kuhan alamitan nosto vuonna 2015, jolloin kalastusalueen nykyinen päätös vanhenee. Samalla voidaan arvioida, ovatko solmuvälirajoitukset riittäviä, samoin kuin kuhan alamitta, vai pitääkö niitä mahdollisesti muuttaa. Lisätietoa solmuvälirajoituksista ja alamitoista löytyy kappaleista 15.1 ja Reitillä käytössä ollut seisovien pyydysten (ei katiska) käyttö ajalla suositellaan pidettävän voimassa suunnitelmakauden. Lisäksi reitiltä kartoitetaan kuhan lisääntymisalueet kalastusalueen toimesta ja tärkeimmille haetaan Hämeen ELY-keskuksesta yleiskalastusoikeuksien kieltoa ajalle Reitille on viime vuosina istutettu ankeriaita velvoitevaroin ja niiden istuttamista voidaan jatkaa myös tulevina vuosina. Ankeriaiden saatavuus saattaa tosin heikentyä tulevina vuosina, jos EU kieltää istuttamisen alueille, joista ankeriailla ei ole mahdollista päästä kutuvaellukselle ohi voimalaitospatojen. Myös kirjolohi-istutuksia voidaan jatkaa reitin kalastusmahdollisuuksien ylläpitämiseksi. Näitä on istutettu kalatalousmaksuvaroilla. Uusi suunnitelma kalatalousmaksujen käytöstä on valmistunut vuosille Reitille olisi suositeltavaa tiedon lisäämiseksi satamiin ja veneenlaskupaikoille tiedotuskylttejä, joissa olisi tietoa mm. kalastusluvista, kalastusrajoituksista ja muista reitin suosituksista. Kylttien sijoituspaikoille tulee saada lupa. Vedenlaadun parantamiseksi Vanajavesikeskukselta on tulossa toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet eivät vielä ole varmistuneet. Reitin osakaskuntien olisi hyvä olla mukana tulevissa toimenpiteissä vedenlaadun parantamiseksi. Yhteenveto vuosittaisista suosituksista ja toimenpide-ehdotuksista löytyy taulukosta

48 Taulukko 10. Hiidenjoen, Miemalan-, Hattulan- ja Mervenselän vuosittaiset suositukset ja toimenpideehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet/seuranta toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 valvonta kalastusalue ja osakaskunnat ELY-keskus, kalastusalue ja osakaskunnat Kirjanpitokalastus (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu kappale 17.1 Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan saalisnäytteet (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu tiedotuskyltit satamiin ja veneenlaskupaikkoihin Kalastusalue kalastusalue Kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunnat Selvitys kuhan lisääntymisalueista ja hakemus yleiskalastusoikeuksien kieltämisestä Kalastusalue Kalastusalue Ankerias istututus Hämeen ELY-keskus kappale 18.5 Kalatalousmaksu 2014 Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 valvonta kalastusalue ja osakaskunnat ELY-keskus, kalastusalue ja osakaskunnat Kirjanpitokalastus (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan saalisnäytteet (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Ankerias istututus Hämeen ELY-keskus kappale 18.5 Kalatalousmaksu 2015 Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 valvonta kalastusalue ja osakaskunnat ELY-keskus, kalastusalue ja osakaskunnat Kirjanpitokalastus (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan saalisnäytteet (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Sulkavan saalisnäytteet (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Koeverkkokalastus (Miemalanselkä, Hattulanselkä ja Lepaanvirta) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Aistinvarainen arviointi (Miemalanselkä, Hattulanselkä, Paikkalahden alapuoli ja Hiidenjoki) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Päätös solmuvälirajoituksista Hämeenlinnan kalastusalue kappale 15.1 Päätös kuhan alamitan nostamisesta Hämeenlinnan kalastusalue kappale 15.2 Ankerias istututus Hämeen ELY-keskus kappale 18.5 Kalatalousmaksu 2016 valvonta kalastusalue ja osakaskunnat ELY-keskus, kalastusalue ja osakaskunnat Kirjanpitokalastus (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Hämeen ELY-keskus Kalatalousmaksu Kuhan saalisnäytteet (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Hämeen ELY-keskus Kalatalousmaksu Ankeriasistututus Hämeen ELY-keskus kappale 18.5 Kalatalousmaksu Kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunnat 2017 valvonta kalastusalue ja osakaskunnat ELY-keskus, kalastusalue ja osakaskunnat Kirjanpitokalastus (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kalastustiedustelu (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Kuhan saalisnäytteet (Miemalanselkä ja Hattulanselkä) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Ankeriasistututus Hämeen ELY-keskus kappale 18.5 Kalatalousmaksu Kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunnat muut suositukset pidetään voimassa seisovbien pyydysten käyttökielto (ei katiska) välisenä aikana pidetään voimassa vuosittainen seisovien pyydysten käyttökielto välillä 10-tien silta-rautatiesilta 11.2 Reitti välillä Takajärvi-Räikälänjoki Pitkän aikavälin tavoitteena reitillä on kalan esteettömän kulun varmistaminen. Tämä tarkoittaisi nousuesteiden poistamista, minkä jälkeen reitillä sijaitsevien koskien kunnostamisella saataisiin huomattavasti lisättyä kalataloudellista merkitystä taimenkannan vahvistumisen seurauksena. Tavoitteena on myös pyrkiä parantamaan reitin vedenlaatua yhteistyössä Vanajavesikeskuksen kanssa. Myös mahdollisia Alajärven vedenoton vaikutuksia tulisi pyrkiä minimoimaan alivirtaamakausina. Vesistökohtaiset tavoitteet näkyvät alla olevissa kappaleissa. 48

49 Takajärvi Tavoitteet kuhan luontaisen lisääntymisen selvittäminen joustavat istutukset seurannan kehittäminen Takajärvessä on kohtalaisen hyvä kuhakanta, jota tuetaan istutuksin. Luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi voidaan alkaa kerätä suomunäytteitä. Samalla saadaan selville kuhan kasvunopeus. Takajärvessä on ollut istutustaukoja, jotka mahdollistavat kuhanäytteiden avulla luontaisen lisääntymisen selvittämisen. Näytteitä voidaan kerätä ainakin kahtena seuraavana vuotena riittävän näytemäärän takaamiseksi, jotta tulosten luotettavuus olisi mahdollisimman hyvä. Aineiston käsittelyn voisi hoitaa kalastusalue hankkeen kautta ja näytteiden keräämisestä huolehtisivat osakaskunnat. Lisätietoja löytyy kappaleesta Seurannan parantamiseksi olisi suositeltavaa saada kirjanpitokalastus käyntiin. Kirjanpitokalastuksen avulla voitaisiin pitkällä aikavälillä seurata kalakannoissa tapahtuneita muutoksia ja mm. istutusten vaikutuksia saaliisiin. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta on kappaleessa Siika- ja kuhaistutukset ovat tuottaneet molemmat varsin hyviä tuloksia. Niitä voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Siikaistutukset tulee suhteuttaa järven muikkukantaan. Muikku vahvana ravintokilpailijana vaikuttaa siikaistutusten tuottoon heikentävästi. Lisäksi liian tiheät istutukset vaikuttavat siikojen menestykseen jo sisäisenkin ravintokilpailun seurauksena. Istutuksia voi lisätä muikkukannan heikentyessä ja päinvastoin. Takajärveen voidaan myös joinakin vuosina, mikäli muikkukanta pysyy vahvana, istuttaa taimenia. Heikkoina muikkuvuosina istutuksia ei tule tehdä. Istutukset eivät silloin tuota hyvää tulosta ja samalla voidaan vaarantaa muikkukannan elpyminen. Taimenistutusten haittapuolena on lisäksi istukkaiden kallis hinta. Järvellä on ollut suosituksena mm verkkojen käyttökielto. Suosituksen avulla voidaan jossain määrin turvata kuhan luontainen lisääntyminen ja parantaa istutusten tuottoa. Rajoitusten avulla ainakin osa kuhista ehtii saavuttaa kutukypsyyden ennen pyydetyksi joutumista. Suosituksia voidaan tarkentaa, kun on selvitetty kuhan kasvunopeus. Mikäli kanta on nopeakasvuinen, suosituksia voidaan nostaa ja mikäli kuha kasvaa hitaasti ja saavuttaa aikaisin sukukypsyyden, suositukset voidaan pitää ennallaan. Usein rajoitusten ongelmana on siian pyynnin vaikeutuminen. Takajärvessä siika suullisen tiedon perusteella kasvaa sen verran hyvin, että sitä saadaan myös 50 ja 55 mm verkoilla, joten solmuvälirajoituksilla ei liiaksi vaikeuteta siian pyyntiä. Taulukko 11. Takajärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue kuhan suomunäytteiden kerääminen osakaskunnat kappale 17.5 Kalastusyhdistys ja kalastusalue pl-siika-istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kuhan suomunäytteiden kerääminen ja määrittäminen osakaskunnat kappale 17.5 Kalastusyhdistys ja kalastusalue pl-siika-istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue suositus solmuväleistä ja alamitoista kuhan kasvunopeuden perusteella osakaskunnat kappaleet 15.1 ja 15.2 kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunta 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunta 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunta muut suositukset hyvinä muikkuvuosina taimenistutus 49

50 Alajärvi Tavoitteet kuhan luontaisen lisääntymisen selvittäminen joustavat istutukset vedenlaadun parantaminen seurannan kehittäminen Alajärvellä olisi tärkeää saada kirjanpitokalastus uudelleen käyntiin. Kirjanpitokalastuksen avulla saadaan tietoa kalakannoissa tapahtuvista muutoksista, istutusten ja mahdollisten istutustaukojen vaikutusta saaliiden kehittymiseen lisäksi muidenkin hoitotoimenpiteiden kuten mahdollisten hoitokalastusten vaikutusta. Vuoden 2013 aikana osakaskunnat etsivät sopivat kirjanpitokalastajat ja seuranta lähtisi uudelleen käyntiin vuoden 2014 alusta alkaen. Kirjanpitäjille osakaskunnat voivat antaa esim. pyydysmerkkejä palkkioksi. Kirjanpitokalastuksen aineiston tallentamisen ja käsittelyn hoitaisi kalastusalue. Ensimmäisen kerran tehtäisiin raportti vuonna Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Alajärven kuhakanta on tällä hetkellä varsin hyvä. Kuinka paljon kuha lisääntyy luontaisesti, siitä ei ole selvityksiä olemassa. Luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi ja istutusten vaikutusta kuhasaaliisiin voidaan selvittää pitämällä istutuksista taukoa. Niinä vuosina, kun ei tehdä kuhaistutuksia, voidaan istuttaa pl-siikoja, jotka ovat myös tuottaneet kohtalaisen hyviä tuloksia. Istutustaukojen ja istutustenvaikutusta seurataan kalastuskirjanpidon avulla. Tällöin seurataan erityisesti yksikkösaaliissa tapahtuvia muutoksia. Näiden tietojen perusteella voidaan antaa tarkempia suosituksia istutuksiin. Luontaista lisääntymistä voidaan seurata lisäksi ottamalla kuhista suomunäytteitä. Lisätietoa löytyy kappaleesta Lisätietoa istutustauoista, kuha- ja pl-siikaistutuksista löytyy kappaleista 17.2, 18.2 ja Myös harjusten istuttamista voidaan jatkaa kalastettavan kannan ylläpitämiseksi, mikäli aikaisemmat istutukset tuottavat tulosta. Ravustuksen järjestämiseksi on yleiset ohjeet esitetty kappaleessa 13. Lisätietoa säätelypäätöksistä löytyy kappaleesta 15. Alajärvelle ollaan suullisen tiedon mukaan suunnittelemassa hoitokalastuksia särkikalakannan vähentämiseksi (suullinen tiedonanto Olavi Orava). Vuoden 2012 koetroolausten perusteella hoitokalastuksille ei kuitenkaan ole tarvetta (suullinen tiedonanto Tommi Malinen, Helsingin yliopisto). Troolauksissa särkikalakanta ei ollut mitenkään erityisen suuri ja lisäksi ulapan kalastossa oli runsaasti myös muikkua, mikä viittaa kalakannan hyvään tilaan. Samanlaisia tuloksia on saatu myös vuoden 2010 koekalastuksessa. Järvessä esiintyy kohtalaisen paljon sulkasääsken toukkia, mikä täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa hoitokalastuksia. Mikäli järvestä poistetaan runsaasti sulkasääsken toukkia ravintona käyttäviä kaloja, silloin sulkasääsken toukkien määrä voi entisestään lisääntyä. Tämän seurauksena toukat käyttävät yhä enemmän eläinplanktonia ravintonaan, mikä puolestaan vähentää eläinplanktonin kasviplanktoniin kohdistuvaa laidunnusta. Tällöin vaarana on, että mm. leväkukinnot lisääntyvät. Mikäli hoitokalastuksia kuitenkin harkitaan, täytyisi ensimmäiseksi selvittää poistettavaksi suunniteltujen kalojen ravinnon käyttöä. Jos suunniteltavat lajit käyttävät ravinnoksi sulkasääsken toukkia, ei hoitokalastuksia tule tehdä. Lisätietoa hoitokalastuksista löytyy kappaleista Alajärvelle ollaan perustamassa suojeluyhdistystä, jonka tavoitteena on vedenlaadun parantaminen. Vedenlaadun parantaminen vaatii järveen tulevien ravinteiden vähentämistä. Keinoja tähän on erilaisia mm. laskeutusaltaat, erilaiset suojavyöhykkeet ym. Vesialueiden omistajien olisi suositeltavaa osallistua ravinteita vähentäviin toimenpiteisiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Alajärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta

51 Taulukko 11. Alajärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue pl-siika istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 valvonta osakaskunnat osakaskunnat 2014 pl-siika istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue valvonta osakaskunnat osakaskunnat 2015 kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunnat siian istutustauko osakaskunnat kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue harjusistutus (aikaisempien istutusten perusteella) osakaskunnat osakaskunnat valvonta osakaskunnat osakaskunnat 2016 kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunnat siian istutustauko osakaskunnat kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat valvonta osakaskunnat osakaskunnat harjusistutus (aikaisempien istutusten perusteella) osakaskunnat osakaskunnat 2017 pl-siika istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue valvonta osakaskunnat osakaskunnat muut suositukset: järveen tulevien ravinteiden vähentäminen Mikäli järveen harkitaan hoitokalastuksia, niin poistettavienkalojen ravinnonkäyttö selvitetävä Iso-Munakas Tavoitteet kuhan luontaisen lisääntymisen selvittäminen joustavat istutukset vedenlaadun parantaminen seurannan kehittäminen hoitokalastustarpeen selvittäminen Iso-Munakkaalla olisi tärkeää aloittaa kirjanpitokalastus reitin muiden järvien tapaan kalakannoissa tapahtuvien muutosten ja hoitotoimenpiteiden vaikutusten seuraamiseksi. Vuoden 2013 aikana kalastusseura hankkii kirjanpitäjät ja seuranta lähtisi liikkeelle vuonna Lisätietoa kirjanpitokalastuksen käytännön järjestelyistä sekä toteutuksesta löytyy kappaleesta Hoitokalastuksia on järvellä tehty aikaisempina vuosina ja niitä on suunniteltu jatkaa myös tulevaisuudessa. Ennen kuin mahdollisia hoitokalastuksia aloitetaan uudelleen, tulisi järven kalakannan rakenne selvittää koeverkkokalastuksen avulla. Mikäli sen perusteella hoitokalastuksille on tarvetta, laaditaan suunnitelma, jossa on määritelty tavoitteet, rahoitus sekä toteuttajat. Lisätietoja hoitokalastuksista löytyy kappaleesta 16 ja koeverkkokalastuksesta kappaleesta Iso-Munakkaassa on kuhaistutuksissa ollut viime vuosina tauko, joten istutustaukoja ei ole tarpeen pitää muutamaan vuoteen, mikäli halutaan selvittää kuhan luontaista lisääntymistä. Vuosina voidaan tehdä istutuksia ja pitää niistä jälleen taukoa vuosina Järvellä aloitettavalla kirjanpitokalastuksella seurataan istutustaukojen ja istutusten vaikutusta saaliisiin. Lisäksi luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi voidaan kerätä suomunäytteitä kuhista. Istutustaukojen jälkeen odotetaan

52 vuotta, minä jälkeen ryhdytään kokoamaan suomunäytteitä saaliiksi saaduista kuhista. Niistä selviää kuhien ikä. Mikäli näytteistä löytyy istutustaukojen aikana syntyneitä yksilöitä, voidaan todeta kuhan lisääntyvän luontaisesti. Samalla saadaan selville myös kuhan kasvunopeus, mikä on tärkeää suunniteltaessa mahdollisia kalastusrajoituksia. Istutustaukojen, suomunäytteiden ja kirjanpitokalastuksen avulla voidaan tulevaisuudessa antaa tarkempia suosituksia istutusten jatkolle. Jos järven pääasiallisena saaliskalana on tulevaisuudessa kuha ja se lisääntyy järvessä luontaisesti, luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi voisi kyseeseen tulla solmuvälirajoitukset sekä alamitan nosto. Lisätietoa säätelypäätöksistä löytyy kappaleista 15.1 ja Myös Iso-Munakkaalla tulisi kiinnittää huomiota valuma-alueelta tulevan ravinnekuorman vähentämiseen ja sitä kautta järven veden laadun parantamiseen. Vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta 12. Taulukko 12. Iso-Munakkaan vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 kalastusseura ja alue kuhaistutus kalastusseura kappale 18.2 kalastusseura valvonta kalastusseura kalastusseura 2014 kirjanpitokalastus kalastusseura ja alue kappale 17.1 kalastusseura ja alue kuhaistutus (koekalastuksen jälkeen) kalastusseura kappale 18.2 kalastusseura täplärapujen sumputuskoe kalastusseura kalastusseura valvonta kalastusseura kalastusseura koeverkkokalastus osakaskunta/kalastusalue kappale 17.3 osakaskunta, alue ja Edistämismäärärahat 2015 kirjanpitokalastus kalastusseura ja alue kappale 17.1 kalastusseura ja alue Kuhan istutustauko kalastusseura kappale 17.2 valvonta kalastusseura kalastusseura hoitokalastus (tarve koekalastuksen jälkeen) kalastusseura kappale 16 kalastusseura 2016 kirjanpitokalastus kalastusseura ja alue kappale 17.1 kalastusseura ja alue kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat Kuhan istutustauko kalastusseura kappale 17.2 valvonta kalastusseura kalastusseura hoitokalastus (tarve koekalastuksen jälkeen) kalastusseura kappale 16 kalastusseura 2017 kirjanpitokalastus kalastusseura ja alue kappale 17.1 kalastusseura ja alue kuhaistutus kalastusseura kappale 18.2 kalastusseura valvonta kalastusseura kalastusseura hoitokalastus (tarve koekalastuksen jälkeen) kalastusseura kappale 16 osakaskunta muut suositukset: valumien mukana tulevien ravinteiden vähentäminen Suojärvi Tavoitteet vedenlaadun parantaminen seurannan kehittäminen suunnitelmalliset niitot Suojärven kalakannoissa tapahtuvien muutosten seuraamiseksi ja hoitotoimenpiteiden vaikutusta saaliisiin olisi tarpeen alkaa seurata kirjanpitokalastuksen avulla. Vuoden 2013 aikana osakaskunta hankkii kirjanpitokalastajat ja varsinainen seuranta lähtisi liikkeelle vuoden 2014 alusta alkaen. Ensimmäisen kerran kirjanpidosta laaditaan raportti vuonna 2016 kalastusalueen hankkeena. Suojärvi on pinta-alaltaan sen verran pieni, että kirjanpitokalastajiksi riittää kaksi aktiivista kalastajaa, jotka sitoutuvat kirjanpitoon mielellään vuosiksi eteenpäin. Lisätietoa kirjanpidon käytännön järjestelyistä löytyy kappaleesta Hoitotoimenpiteitä päätettäessä tulee hyödyntää velvoitetarkkailuna toteutettavaa kalastustiedustelua. Suullisen tiedon mukaan järvi on pahasti kasvamassa umpeen ja sen ehkäisemiseksi on vesikasveja niitetty. Niittoja on suositeltavaa jatkaa. Ennen sitä on kuitenkin tärkeää laatia niittosuunnitelma tuleviksi vuosiksi. Se varmistaa, että niitoissa otetaan kaikki tarpeellinen huomioon. Esim. liian laajat niitot voivat lisätä levien 52

53 kasvua voimakkaasti, kun ravinteita vapautuu levien käyttöön. Niittosuunnitelmaan ja niittojen toteuttamiseen on mahdollista saada avustusta ja asiantuntijan apua esim. Vanajavesikeskuksesta. Kuhaistutukset eivät ole suullisen tiedon mukaan tuottaneet tulosta, joten niiden jatkaminen ei ole tarpeen. Mikäli järveen halutaan tehdä istutuksia, voidaan jatkaa karppi-istutuksia. Suojärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta 13. Taulukko 13. Suojärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue Kalastustiedustelu Hämeen ELY-keskus kalatalousmaksu Karppi-istutus sakaskunta osakaskunta 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue niittosuunnitelma osakaskunta/kalastusalue osakaskunta, ELY-keskus ja Vanajavesikeskus Karppi-istutus sakaskunta osakaskunta 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue niitot osakaskunta osakaskunta, ELY-keskus ja Vanajavesikeskus 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat Karppi-istutus sakaskunta osakaskunta niitot osakaskunta osakaskunta, ELY-keskus ja Vanajavesikeskus 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue niitot osakaskunta osakaskunta, ELY-keskus ja Vanajavesikeskus muut suositukset: valumien mukana tulevien ravinteiden vähentäminen Viralanjärvi Suojärven tapaan myös Viralanjärvellä olisi tarpeen aloittaa kirjanpitokalastus kalakannoissa tapahtuvien muutosten seuraamiseksi. Tietoa tulee hyödyntää myös tulevia hoitotoimenpiteitä suunnitellessa. Lisätietoja kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Täplärapukannan vahvistamiseksi olisi suositeltavaa tehdä järvelle sopivien istutuspaikkojen kartoitus, jonka perusteella tuki-istutukset toteutettaisiin. Ravustuksen järjestämiseksi on annettu suositukset kappaleessa 13. Järvelle tehdyt kuhaistutukset eivät ole aikaisemmin tuottaneet tulosta, joten istutuksia ei ole tarpeen tehdä suunnitelmakaudella. Viranlanjärvessä käytössä olleet seisovien pyydysten (ei katiska) käyttö ajalla suositellaan pidettävän voimassa suunnitelmakauden samoin kuin solmuvälirajoitukset ja kuhan korotettu alamitta. Vedenlaadun parantamiseksi olisi valuma-alueelta tulevia valumia tarpeen vähentää. Erilaisia keinoja ovat laskeutusaltaat ym. Viralanjärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta 14. Taulukko 14. Viralanjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue Kalastustiedustelu Hämeen ELY-keskus kalatalousmaksu 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue täplärapujen istutuspaikkojen kartoitus 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Päätös mm verkkojen käyttökiellosta Hämeenlinnan kalastusalue kappale 15.1 Päätös kuhan almitan nostamisesta 40 cm:nhämeenlinnan kalastusalue kappale 15.2 mahdollinen täplärapujen kotiuttaminen kappale kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat mahdollinen täplärapujen kotiuttaminen kappale kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue muut suositukset: valumien mukana tulevien ravinteiden vähentäminen 53

54 Ala-, Jokilan- ja Koskenjoki Alajoella mahdollisesti elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta suullisen tiedon mukaan. Se olisi tarpeen selvittää sähkökoekalastuksen avulla, joka tehtäisiin vuonna Sähkökoekalastus tukee myös joelle suositeltavaa kunnostussuunnitelmaa. Ruokolaisen ja Rajalan (2007) mukaan joen kosket olisi tarpeen kunnostaa taimenen lisääntymiselle paremmin soveltuviksi. Hanke lähtisi liikkeelle vuonna 2015 tehtävällä kunnostussuunnitelmalla, jossa suunniteltaisiin myös nousuesteiden poisto. Varsinaiset kunnostukset toteutettaisiin, kun lupa-asiat on saatu hoidettua. Todennäköisesti siihen riittää kevyempi lupamenettely, koska kohteet ovat pienimuotoisia. Tällöin luvan myöntää ELY-keskus, eikä lupaa tarvitse hakea Aluehallintovirastosta. Luvan tarpeen päättää ELY-keskus tapauskohtaisesti. Mikäli joesta ei löydy koekalastuksessa taimenia, voidaan jokeen aloittaa kotiutusistutukset mädillä tai sitten pienpoikasilla. Lisätietoa istutuksista löytyy kappaleista ja Jos Alajoessa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta tai se onnistutaan kotiuttamaan ja nousuesteet saadaan poistetuksi, on oletettavaa, että ainakin osa taimenista tulee vaeltamaan syönnökselle Alajärveen tai alapuolisiin vesistöihin. Koko reitin yksi pitkän aikavälin tärkeimmistä tavoitteista on nousuesteiden (Katiskosken pato sekä Myllykylänkosken pato) poisto. Tällöin taimenilla olisi vapaa vaellusmahdollisuus syönnökselle ala- ja yläpuolisiin järviin ja takaisin koskiin lisääntymään. Jokilan- ja Koskenjoessa elää tällä hetkellä heikosti lisääntyvä taimenkanta, mikä on varsinkin viime vuosina heikentynyt sähkökoekalastusten perusteella. Mikäli nousuesteet saadaan poistettua, olisi Jokilan- ja Koskenjoen koskien ja virtapaikkojen kunnostaminen tärkeää. Silloin pystyttäisiin lisäämään huomattavasti taimenen lisääntymis- ja pienpoikasalueita. Ilman nousuesteiden poistoa ei kunnostuksista tulla saamaan täyttä hyötyä. Ainakin yläpuolisten vesistöjen vedenkorkeutta säätelevän Katiskosken padon poistaminen tai ohittaminen on varmasti hankalasti toteutettavissa. Mikäli kunnostaminen tulee ajankohtaiseksi, ensimmäisessä vaiheessa tulisi koskille laatia kunnostussuunnitelma. Taimenkannan elinvoimaisuutta varmasti heikentää myös joen vähäinen virtaama, mikä ainakin osittain johtuu Alajärven vedenottamisesta. Virtaaman lisääminen parantaisi huomattavasti kalojen ja rapujen elinmahdollisuuksia. Ongelmat korostuvat vähäisen virtaaman aikana ja kovina pakkastalvina, jolloin joki saattaa jäätyä paikoin pohjia myöten. Vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta 15. Taulukko 15. Ala- Jokilan- ja Koskenjoen vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kalastustiedustelu (Välillä Katiskoski-Suojärvi) Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu Sähkökoekalastus Alajoki kalastusalue kappale 17.5 kalastusalue+edistämismäärärahat 2014 Sähkökoekalastukset (Sileeninkoski ja Katiskoski) Kalataloustarkkailu kappale 17.5 Kalataloustarkkailu koeravustus (Jokilanjoki) Kalataloustarkkailu kappale 13 Kalataloustarkkailu 2015 Alajoen kunnostussuunnitelma osakaskunnat, kalastusalue kalastusalue+edistämismäärärahat 2016 Sähkökoekalastukset (Sileeninkoski ja Katiskoski) Kalataloustarkkailu kappale 17.5 Kalataloustarkkailu Alajoen kunnostukset osakaskunnat, kalastusalue kalastusalue+edistämismäärärahat+osakaskunnat koeravustus (Jokilanjoki) Kalataloustarkkailu kappale 13 Kalataloustarkkailu Alajoen mäti-istutukset koekalastusten perusteella osakaskunnat ainoastaan alueille, missä ei tapahdu luontaista lisääntymistä osakaskunnat 2017 Alajoen mäti-istutukset koekalastusten perusteella osakaskunnat MUUT SUOSITUKSET: reitin nousuesteiden poistaminen koskien kunnostukkset nousuesteiden poistamisen jälkeen ainoastaan alueille, missä ei tapahdu luontaista lisääntymistä osakaskunnat 11.3 Reitti välillä Isojärvi-Hiidenjoki Reitiltä on vaellusesteet poistettu. Patojen poistumisen myötä reitin koskialueiden kunnostaminen tulee ajankohtaiseksi tällä suunnitelmakaudella. Kunnostusten avulla taimenten lisääntymistä pyrittäisiin parantamaan. Koko reitille on tavoitteena kehittää niin järvillä kuin virtavesillä tapahtuvaa seurantaa. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty kuhalle istutustaukoja luontaisen lisääntymisen ja istutustarpeen 54

55 selvittämiseksi. Ne on pyritty rytmittämään järvittäin, niin ettei osakaskuntien istutustoiminta kokonaan pysähdy tiettyinä vuosina. Tarkemmat vesistökohtaiset tavoitteet ja suositukset löytyvät alla olevista kappaleista Isojärvi Tavoite seurannan kehittäminen kuhan luontaisen lisääntymisen selvittäminen joustavat istutukset säätelypäätökset Isojärvellä on ollut käynnissä kirjanpitokalastus jo vuosia. Suunnitelmakauden tavoitteena olisi kirjanpitokalastuksen jatkaminen ja kehittäminen. Kirjanpitokalastuksen avulla pyritään selvittämään istutusten tuloksellisuutta ja mahdollisen kalastuksen säätelyn vaikutusta kalakantaan, kalaston rakenteeseen ja muutoksia kalastossa. Mittarina käytetään ensisijaisesti yksikkösaaliita. Tarkoituksena on, että vuoden 2013 aikana osakaskunnat hankkivat kirjanpitokalastajat ja varsinainen uudistettu seuranta lähtisi liikkeelle vuoden 2014 alusta. Kirjanpitokalastuksesta laaditaan ensimmäinen yhteenveto vuonna 2016 kalastusalueen toimesta. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Ennen istutuksia ei Isojärvessä suullisen tiedon mukaan ole kuha lisääntynyt luontaisesti. Nykyisestä luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa. Sen selvittämiseksi olisi suositeltavaa pitää kuhan istutustaukoja. Tauot pidettäisiin vuosina 2015 ja Näinä vuosina kuhaistutukset voidaan korvata pl-siikaistutuksilla (lisätietoa istutuksista kappaleissa 18.1 ja 18.2) kalastettavan siikakannan ylläpitämiseksi. Kirjanpitokalastuksen avulla on mahdollista selvittää istutustaukojen vaikutusta yksikkösaaliiden muutoksiin ja sitä kautta istutusten vaikutusta saaliisiin. Lisäksi on mahdollista kerätä suomunäytteitä istutustaukojen jälkeisinä vuosina luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi. Lisätietoa istutustauoista ja suomunäytteistä löytyy kappaleesta Mikäli järven kuhakanta voimistuu ja esim. siiankalastuksen merkitys on vähäistä, voidaan Isojärvellä harkita solmuvälirajoituksia ja alamitan nostoa kuhan luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi ja kuhasaaliiden kasvattamiseksi. Lisätietoa rajoituksista löytyy kappaleista 15.1 ja Ravustus tulee järjestää rapukannan mukaan. Lisätietoa löytyy kappaleesta 12. Isojärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta 16. Taulukko 16. Isojärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunta ja alue 2014 Kuhaistutus osakaskunta kappale18.2 osakaskunta kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2015 Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunta ja kalastusalue pl-siikaistutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 2016 Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalue ja edistämismäärärahat pl-siikaistutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 2017 Kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunta ja kalastusalue muut suositukset: solmuvälirajoitukset (alin solmuväli 50 tai 55 mm) kuhan alamitan nosto cm 55

56 Kesijärvi Tavoite seurannan kehittäminen kuhan luontaisen lisääntymisen selvittäminen joustavat istutukset säätelypäätökset Myös Kesijärvellä Isojärven tapaan olisi tavoitteena jatkaa ja kehittää kirjanpitokalastusta. Kirjanpitokalastuksen avulla pyritään selvittämään istutusten tuloksellisuutta, mahdollisten kalastuksen säätelyjen vaikutuksia kalakantaan, kalaston rakenteeseen ja muutoksia kalastossa. Mittarina käytetään ensisijaisesti yksikkösaaliita. Tarkoituksena on, että vuoden 2013 aikana osakaskunnat hankkivat kirjanpitokalastajat ja varsinainen seuranta lähtisi liikkeelle vuoden 2014 alusta. Kirjanpitokalastuksesta laaditaan ensimmäinen yhteenveto vuonna Kirjanpitoaineiston kalastajille toimittaa kalastusalue samoin kuin aineiston käsittelyn ja tallentamisen. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Suullisen tiedon mukaan kuhaa on ollut Kesijärvessä ennen istutuksia ja todennäköisesti kuha lisääntyy myös tällä hetkellä luontaisesti. Luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi ja istutusten tarpeellisuuden selvittämiseksi Kesijärvessä olisi suositeltava pitää kuhan istutustaukoja. Istutustaukojen ja kirjanpitokalastuksen avulla saadaan selville taukojen vaikutus esim. yksikkösaaliisiin. Myös Kesijärvestä voidaan taukojen jälkeisinä vuosina kerätä suomunäytteitä luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi. Lisätietoja kirjanpitokalastuksesta, istutustauoista, kuhanistutuksista löytyy kappaleista 17.2 ja Kesijärven kalastus perustuu suurelta osin kuhaan. Luontaisen lisääntymisen vahvistamiseksi ja saaliiden kasvattamiseksi voi Kesijärvellä tulla kyseeseen solmuvälirajoitukset ja kuhan alamitan nosto. Solmuvälirajoitukset voi tehdä osakaskunta, mutta alamitan nostopäätöksen täytyy tehdä kalastusalueella, jotta se koskisi myös yleiskalastusoikeuksia. Lisätietoja rajoituksista löytyy kappaleista 15.1 ja Ravustus tulee järjestää rapukannan mukaan. Lisätietoa löytyy kappaleesta 13. Kesijärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta 17. Taulukko 17. Kesijärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue 2014 Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2015 Kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2016 Kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat 2017 Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue muut suositukset: solmuvälirajoitukset (alin solmuvli 50 tai 55 mm) kuhan alamitan nosto cm 56

57 Sääjärvi Tavoite seurannan kehittäminen kalastettavan siikakannan ylläpitäminen Sääjärvellä on ollut käynnissä kirjanpitokalastus ja sen jatkaminen ja kehittäminen on suositeltava toimenpide tulevalle suunnitelmakaudelle. Kirjanpitokalastus toteutettaisiin samalla periaatteella kuin Isoja Kesijärvissä. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Sääjärveen voidaan tulevaisuudessa istuttaa myös siikoja kalastettavan kannan ylläpitämiseksi, koska oletettavaa on, ettei siika lisäänny siellä luontaisesti. Siikaistutukset (lisätietoa kappaleesta 18.1) tulee suhteuttaa kalastuksen mukaan. Lisätietoja siika-istutusten tuloksellisuudesta saadaan kirjanpitokalastuksen myötä, jolloin voidaan antaa tarkempia suosituksia tuleville istutuksille. Solmuvälirajoituksia ei Sääjärvelle ole tarpeen asettaa, koska siinä tapauksessa siikaistutusten tuotto tulisi jäämään heikoksi. Lisäksi Sääjärvessä ei ole kuhakantaa, jonka luontaista lisääntymistä tulisi varmistaa. Täplärapujen ravustus tulee järjestää rapukannan kehittymisen mukaan. Lisätietoa löytyy kappaleesta 13. Sääjärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpideehdotukset löytyvät taulukosta 18. Taulukko 18. Sääjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunta ja alue kappale 17.1 osakaskunta ja alue pl-siikaistutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 2014 kirjanpitokalastus osakaskunta ja alue kappale 17.1 osakaskunta ja alue pl-siikaistutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 2015 kirjanpitokalastus osakaskunta ja alue kappale 17.1 osakaskunta ja alue pl-siikaistutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalue ja edistämismäärärahat pl-siikaistutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunta ja alue pl-siikaistutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta Kirinmyllynoja, Sahakoskenoja ja Sääjärvenoja Tavoite taimenten luontaisen lisääntymisen vahvistamien kalataloudelliset kunnostukset Reitin nousuesteet on poistettu vuosina 2011 ja Nousuesteiden poistumisen myötä taimenella on mahdollisuus vaeltaa syönnösvaellukselle alapuolisille reittivesille ja takaisin lisääntymään reitin virtavesille. Todennäköisesti kuitenkin suurin osa taimenista jää edelleen puroihin paikallisiksi tammukoiksi tai vaeltavat ainoastaan reitin välijärviin. Reitillä elää tällä hetkellä luontaisesti lisääntyvä taimenkanta ainakin Sahankoskenojalla ja Sääjärvenojalla. Tämän hetkisen taimenkannan selvittämiseksi olisi reitin tärkeimmät kosket hyvä sähkökoekalastaa vuonna Lisätietoja sähkökoekalastuksista löytyy kappaleesta Reitin kosket ovat suurimmaksi osaksi perattuja. Niiden palauttamiseksi lähemmäs luonnontilaa sekä taimenen luontaisen lisääntymisen parantamiseksi reitille tulisi laatia kalataloudellinen kunnostussuunnitelma. Vuonna 2013 tehtävien sähkökoekalastusten avulla saadaan arvokasta tietoa suunnitelman tekoa varten. Kunnostettavat kohteet valitaan reitille tehdyn vaelluseste- ja kunnostusmahdollisuusraportin perusteella (Ruokolainen & Rajala 2007). Suunnitelman valmistuttua hankitaan tarvittavat luvat varsinaisten kunnostusten toteuttamiseksi. Kohteet ovat varsin pienimuotoisia, 57

58 joten todennäköisesti kevyt lupamenettely riittää. Tällöin kunnostusluvan myöntää Hämeen ELY-keskus eikä lupaa tarvitse hakea aluehallintovirastosta. Luvanhaku ratkaistaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti ELY-keskuksessa. Varsinaiset kunnostukset voitaisiin toteuttaa joko yhtenä tai kahtena vuotena. Kunnostusten vaikutusta taimenkantaa olisi hyvä seurata ennen ja jälkeen kunnostusten sähkökoekalastusten avulla. Reitti voisikin olla kalastusalueen vuosittaisessa seurannassa. Kunnostetuilla alueilla, missä taimenen luontaista lisääntymistä ei tapahdu, voidaan taimenten kotiuttaminen aloittaa mäti-istutuksilla. Lisätietoa mäti-istutuksista löytyy kappaleesta Tarkemmat suositukset löytyvät taulukosta 19. Taulukko 19. Sääjärven reitin jokienvuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 sähkökoekalastus kalastusalue kappale 17.5 kalastusalue ja edistämismäärärahat 2014 kunnostussuunnitelma kalastusalue kalastusalue, osakaskunnat ja edistämismäärärahat 2015 kunnostukset kalastusalue kunnostussuunnitelman mukaisesti kalastusalue, osakaskunnat ja ELY-keskus 2016 sähkökoekalastukset kalastusalue kappale 17.5 kalastusalue ja edistämismäärärahat mäti-istutukset koekalastusten perusteella osakaskunta kappale osakaskunnat/kalastusalue 2017 sähkökoekalastukset kalastusalue kappale 17.5 kalastusalue ja edistämismäärärahat mäti-istutukset koekalastusten perusteella osakaskunta kappale osakaskunnat/kalastusalue 11.4 Reitti välillä Kankaistenjärvi-Kutalanjoki Pitkän aikavälin tavoitteeksi reitille voidaan asettaa kalojen vaellukset estävien patojen poistaminen, mikä parantaisi etenkin reitin taimenkannan elinmahdollisuuksia. Myös seurannan kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää tulevaisuudessa sekä Katumajärven jo tehtyjen varsin laajojen seurantojen hyödyntäminen hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa. Tarkemmat tavoitteet ja suositukset on kirjattu alla oleviin kappaleisiin Kankaistenjärvi Tavoite kirjanpitokalastus joustavat istutukset Kankaistenjärvessä ei ole ollut kirjanpitokalastustaeikä muutakaan seurantaa. Yksi suunnitelmakauden tärkeimmistä tavoitteista olisi saada kirjanpitokalastus käyntiin kalakannoissa tapahtuvien muutosten ja hoitotoimenpiteiden vaikutuksen seuraamiseksi. Vuoden 2013 aikana osakaskunnat etsivät kirjanpitokalastajat ja seuranta alkaisi vuoden 2014 alusta alkaen. Aineiston toimittamisesta ja tallentamisesta huolehtii kalastusalue. Vuoden 2016 aikana kirjanpidosta laaditaan ensimmäinen raportti kalastusalueen toimesta. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Kalakannan rakenteen ja hoitotoimenpiteiden selvittämiseksi Kankaistenjärvellä suositeltavaa olisi tehdä koeverkkokalastus. Järvessä on tällä hetkellä hyvä muikkukanta. Mikäli kanta pysyy vahvana, voidaan järveen istuttaa taimenta. Muikkukannan heikentyessä korvataan taimenistutukset siikaistutuksilla. Hyvinä muikkuvuosina ei siikaistutuksille saada kovinkaan hyvää tuottoa, koska muikku vahvempana ravintokilpailijana vaikuttaa siian kasvuun ja selviytymiseen. Järveen on istutettu myös kuhan poikasia viime vuosina. Istutuksia voidaan tehdä vielä vuonna 2013, mutta sen jälkeen olisi hyvä pitää taukoa ja seurata kannan kehitystä. Tämä onnistuu parhaiten kirjanpitokalastuksen avulla. Istutustaukojen ansiosta voidaan myös selvittää kuhan mahdollista luontaista lisääntymistä. Istutuksista löytyy enemmän tietoa kappaleista Kalastusrajoituksille ei Kankaistenjärvessä ole tarvetta, koska kalastus perustuu pääasiassa muikun sekä siian kalastukseen. Kankaistenjärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta

59 Taulukko 20. Kankaistenjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue Koeverkkokalastus kalastusalue/suojeluyhdistys kappale kalastusalue/suojeluyhdistys taimenistutus osakaskunta kappale osakaskunta kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue taimenistutus/siikaistutus osakaskunta kappale ja 18.1 osakaskunta 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue taimenistutus/siikaistutus osakaskunta kappale ja 18.1 osakaskunta 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat taimenistutus/siikaistutus osakaskunta kappale ja 18.1 osakaskunta 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue taimenistutus/siikaistutus osakaskunta kappale ja 18.1 osakaskunta Katumajärvi Tavoite joustavat istutukset seurantojen hyödyntäminen päätöksen teossa vedenlaadun parantaminen Katumajärvellä on ollut kalastuskirjanpito käynnissä ja sitä on suositeltavaa jatkaa ja kehittää suunnitelmakaudella. Lisätietoja kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta KESKALA-hanke jatkuu ainakin vuoteen 2014 ja mahdollisesti siitä pidempään. Se pitää sisällään ainakin koeverkkokalastuksia ja kalastustiedusteluja vuosina 2013 ja Hankkeen toiminta tarkentuu todennäköisesti vuoden 2012 aikana, jolloin tätä suunnitelmaa voidaan tarkastella Katumajärven osalta tarkemmin. Tärkeää olisi kuitenkin pitää voimassa jo annetut suositukset, jotta tutkimuksesta saataisiin kaikki hyöty irti. Vuosina 2013 ja 2014 tulisi pitää voimassa mm verkkojen kieltosuositus samoin kuin kuhan ja hauen alamittasuositus (45 cm). Vuonna 2015 tehdään päätös säätelypäätösten jatkosta, pidetäänkö suositukset voimassa vai tehdäänkö niistä sitovat kieltopäätökset. Yhtenä vaihtoehtona on myös suositusten poistaminen. Tiedot säätelyn vaikutuksista tarkentuvat KESKALA-hankkeen myötä ja niitä on hyvä käyttää päätöksien tukena. Lisätietoa säätelypäätöksistä löytyy kappaleista 15.1 ja Suunnitelmaan ei ole kirjattu tarkkoja suosituksia istutuksista muiden kuin rapujen osalta. Istutussuositukset tarkentuvat KESKALA-hankkeen tulosten perusteella. Lisäksi istutuksia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon, että ne ovat linjassa hankkeeseen liittyvien tavoitteiden kanssa. Täplärapujen tukiistutuksia voidaan jatkaa vielä vuonna 2013 täplärapukannan vahvistamiseksi. Emorapujen istutukset olisi suositeltavaa tehdä ravustuskauden jälkeen, ettei pyynti kohdistu istutettuihin yksilöihin. Rapukannan kehitystä tulisi seurata koeravustusten avulla ja antaa tulosten perusteella suosituksia ravustuksen järjestämiseksi. Katumajärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta

60 Taulukko 21. Katumajärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kalastustiedustelu KESKALA-hanke KESKALA-hanke Koeverkkokalastus KESKALA-hanke Kappale 17.3 KESKALA-hanke Kirjanpitokalastusken käynistäminen Kalastusyhdistys Kappale 17.1 Kalastusyhdistys ja kalastusalue Täpläravun tuki-istutus Kalastusyhdistys ravustuskauden jälkeen Kalastusyhdistys Pidetään voimassa mm verkkojen käyttökieltosuositus Kalastusyhdistys Pidetää voimassa kuhan ja hauen 45 cm:n alamittasuositus Kalastusyhdistys 2014 Kalastustiedustelu KESKALA-hanke Kirjanpitokalastus KESKALA-hanke Kalastusyhdistys ja kalastukalastusyhdistys ja kalastusalue Pidetään voimassa mm verkkojen käyttökieltosuositus Kalastusyhdistys Pidetään voimassa kuhan ja hauen 45 cm:n alamittasuositus Kalastusyhdistys Istutussuositukset KESKALA-hankkeen ja seurantojen tulosten perusteella Kalastusyhdistys Kalastusyhdistys 2015 Päätetään solmuvälirajoitusten alamittojen jatkosta Kalastusyhdistys Istutussuositukset KESKALA-hankkeen ja seurantojen tulosten perusteella Kalastusyhdistys Kalastusyhdistys Kirjanpitokalastus Kalastusyhdistys Kappale 17.1 Kalastusyhdistys ja kalastusalue 2016 Istutussuositukset KESKALA-hankkeen ja seurantojen tulosten perusteella Kalastusyhdistys Kalastusyhdistys Kirjanpitokalastuksen raportointi Kalastusyhdistys Kappale 17.1 Kalastusyhdistys ja kalastusalue 2017 Istutussuositukset KESKALA-hankkeen ja seurantojen tulosten perusteella Kirjanpitokalastus Kalastusyhdistys Kalastusyhdistys Kappale 17.1 Kalastusyhdistys Kalastusyhdistys ja kalastusalue muut suositukset järveen tulevien ravinteiden vähentäminen Mylloja, Myllyjoki ja Kutalanjoki Tavoite taimenkannan kartoittaminen mahdollinen uudelleen kotiuttaminen Myllyojassa ja Myllyjoessa on aikaisempien (vuonna 1997) sähkökoekalastusten perusteella ollut luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, joka on nousuesteiden takia ollut paikallinen. Kanta on kuitenkin todennäköisesti hävinnyt joen jäädyttyä kylmänä talvena, mistä on viitteitä vuoden 2006 sähkökoekalastuksessa. Tällöin ei enää taimenia saatu saaliiksi. Taimenkannan nykyinen tila tulisi selvittää koko reitille tehtävillä sähkökoekalastuksilla. Niille alueille, mistä taimenia ei tavata, voidaan taimenten kotiuttaminen aloittaa mäti-istutuksilla. Lisätietoja mäti-istutuksista löytyy kappaleesta Kotiutusistutusten onnistumista seurataan syksyisellä sähkökoekalastuksella (lisätietoa kappaleesta 17.4). Koekalastusten avulla voidaan lisäksi antaa tarkempia suosituksia istutusten jatkosta. Mikäli istutuksille ei ole tarvetta, ei vuosittaisille koekalastuksille myöskään ole perusteita, vaan seuranta voidaan toteuttaa muutaman vuoden välein. Pitkän aikavälin tavoitteeksi voidaan asettaa nousuesteiden poisto, jolloin kaloilla olisi vapaa vaellusreitti syönnökselle ja takaisin lisääntymisalueille. Reitillä olevien patojen ohittaminen tai poistaminen voi olla vaikeaa ja liian kallista hyötyyn nähden. Vaikka patoja ei saataisi poistettua, Myllyojalla- ja Myllyjoella on kuitenkin paikallisille taimenkannoille tällä hetkellä kohtalaisen hyvin elinalueita. Vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta

61 Taulukko 22. Myllyojan, Myllyjoen ja Kutalanjoen vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 sähkökoekalastus kalastusalue kappale 17.5 kalastusalue ja edistämismäärärahat 2014 sähkökoekalastus kalastusalue kappale 17.5 kalastusalue ja edistämismäärärahat mäti-istutukset koekalastusten perusteella osakaskunta kappale osakaskunnat/kalastusalue 2015 sähkökoekalastus kalastusalue kappale 17.5 kalastusalue ja edistämismäärärahat mäti-istutukset koekalastusten perusteella osakaskunta kappale osakaskunnat/kalastusalue Aulangonjärvi Tavoite seurannan kehittäminen joustavat istutukset valumien mukana tulevien ravinteiden vähentäminen Suunnitelmakauden tavoitteena olisi kirjanpitokalastuksen jatkaminen ja kehittäminen. Kirjanpitokalastuksen avulla pyritään selvittämään istutusten tuloksellisuutta, mahdollisten kalastuksen säätelyjen vaikutuksia kalakantaan, kalaston rakenteeseen ja muutoksia kalastossa. Mittarina käytetään ensisijaisesti yksikkösaaliita. Tarkoituksena on, että vuoden 2013 aikana osakaskunnat hankkivat kirjanpitokalastajat ja varsinainen uudistettu seuranta lähtisi liikkeelle vuoden 2014 alusta alkaen. Kirjanpitokalastuksesta laaditaan ensimmäinen yhteenveto vuonna 2016 kalastusalueen toimesta. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Aulangonjärveen voidaan myös tulevaisuudessa istuttaa siikoja sekä kirjolohia kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Jos järveen tehdyt harjusistutukset tuottavat tulosta, kannattaa niiden istuttamista jatkaa. Aulangonjärvestä olisi myös mahdollista luoda erityiskalastuskohde, jolloin järveen alettaisiin myydä erillisiä lupia ja ELY-keskuksesta haettaisiin yleiskalastusoikeuksilla tapahtuvalle kalastukselle kieltoa. Kalastettaviksi lajeiksi voitaisiin käyttää kirjolohta, harjusta ja mahdollisesti myös taimenta. Järven sijainti kyseiseen toimintaan olisi ihanteellinen. Järven vedenlaadun parantamiseksi tulisi Kihtersuonojan mukanaan tuomia ravinteita vähentää. Vaihtoehtona voisi olla esim. laskeutusallas sopivaan paikkaan. Aulangonjärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta 23. Taulukko 23. Aulangonjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue kirjolohi-istutus osakaskunnat osakaskunnat pl-siika-istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kirjolohi-istutus osakaskunnat osakaskunnat pl-siika-istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kirjolohi-istutus osakaskunnat osakaskunnat pl-siika/harjus istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat kirjolohi-istutus osakaskunnat osakaskunnat pl-siika/harjus istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kirjolohi-istutus osakaskunnat osakaskunnat pl-siika/harjus istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat 61

62 11.6 Reitti välillä Joutjärvi-Hyvikkälänjoki Vedenlaadun parantaminen on pitkän aikavälin tavoitteena koko reitillä. Mahdollinen yhteistyökumppani ja vetäjä hankkeissa voisi olla Vanajavesikeskus. Toisena tavoitteena on kalaston rakenteen selvittäminen ja suunnitelmalliset hoitotoimenpiteet. Tarkemmat vesistökohtaiset tavoitteet ja suositukset löytyvät alla olevista kappaleista Joutjärvi Tavoite kalaston rakenteen selvittäminen seurannan kehittäminen joustavat hoitotoimenpiteet ja istutukset vedenlaadun parantaminen Joutjärvellä on tehty hoitokalastuksia. Niiden tarpeen selvittämiseksi järvellä tehtiin vuonna 2012koeverkkokalastus, jonka perusteella järven kalakanta on vinoutunut ja erityisesti petokalojen osuus oli saaliissa todella pieni. Tärkein hoitokeino Joutjärvellä on petokalojen määrän lisääminen. Runsas petokalakanta pitää ahven- ja särkikalakannat kurissa ja mahdollistaa myös esim. ahventen kasvun petoahveniksi (> 15cm). Tällä hetkellä pienillä ahvenilla ja särkikaloilla ei juurikaan ole luontaisia vihollisia. Petokalakantaa voidaan tukea istuttamalla järveen petokaloja kuten kuhia tai haukia. Lisätietoa istutuksista löytyy kappaleista 18.2 ja Joutjärvessä esiintyy säännöllisesti hapettomuutta alusvedessä, mikä suosii sulkasääsken toukkien esiintymistä. Sulkasääsken toukat pystyvät elämään hapettomassa alusvedessä suojassa saalistajilta (kalat). Mikäli järvessä on vahva sulkasääskikanta, niiden eläinplanktoniin kohdistama saalistus voi olla hyvin voimakasta. Tällöin puolestaan eläinplanktonin kasviplanktoniin kohdistuva laidunnus vähenee ja leväkukinnot lisääntyvät. Mikäli järvestä, jossa on runsaasti sulkasääsken toukkia, poistetaan niitä syöviä kaloja, sulkasääsken toukkien määrä saattaa nousta räjähdysmäisesti. Tällöin hoitokalastuksilla heikennetään järven tilaa. Joutjärvelle olisi suositeltavaa selvittää sulkasääsken toukkien esiintyminen, jos tulevaisuudessa aiotaan tehdä hoitokalastuksia. Lisätietoja hoitokalastuksesta on kappaleessa 15. Järven vedenlaatuun hoitokalastuksilla tuskin voidaan vaikuttaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on vedenlaadun parantaminen. Tällöin tulisi pystyä vaikuttaman valuma-alueelta tuleviin kuormituksiin. Erilaisia keinoja tähän ovat esim. suojavyöhykkeet, laskeutusaltaat ja kosteikot. Mikäli tällaisia hankkeita on valuma-alueella käynnistymässä, osakaskuntien olisi hyvä osallistua niiden toteuttamiseen. Vedenlaadun parantamiseksi toimenpiteet tulisikin suunnata valuma-alueelle. Joutjärvellä olisi tarpeen saada käyntiin myös kirjanpitokalastus. Sen avulla pystyttäisiin selvittämään mahdollisten hoitotoimenpiteiden, kuten hoitokalastusten ja istutusten vaikutusta saaliisiin. Kirjanpitokalastus käynnistyisi vuonna 2013 siten, että osakaskunnat etsivät kirjanpitokalastajat ja sen jälkeen varsinainen seuranta lähtisi liikkeelle vuoden 2014 alusta alkaen. Kirjanpitokalastuksesta laaditaan ensimmäinen yhteenveto vuonna Kirjanpitoaineiston kalastajille toimittaa kalastusalue samoin kalastusalue hoitaa aineiston käsittelyn ja tallentamisen. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Joutjärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta

63 Taulukko 24. Joutjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunnat Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue 2014 Kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunnat kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2015 Kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunnat 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat Siikaistutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat 2017 Kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Siikaistutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat muut suositukset: valuma-alue kunnostukset sulkasääsken toukkien esiintymisen selvittäminen, mikäli hoitokalastuksia suunnitellaan tarvittaessa hauki-istutus Rehakka Tavoite kalaston rakenteen selvittäminen seurannan kehittäminen joustavat hoitotoimenpiteet ja istutukset vedenlaadun parantaminen Joutjärven tavoin myös Rehakassa on tehty vuosien varrella hoitokalastuksia. Niiden avulla on suullisen tiedon mukaan onnistuttu parantamaan mm. ahventen kasvua. Rehakan kalakannan rakennetta ei ole kuitenkaan selvitetty ennen hoitokalastuksia. Mahdollisten hoitokalastusten tarve olisi hyvä kartoittaa koeverkkokalastuksen avulla. Mikäli koekalastuksen perusteella hoitokalastukselle on perusteita, siitä laaditaan tarkempi suunnitelma tuleviksi vuosiksi. Suunnitelmaan asetetaan tavoitteet poistettavalle kalalle ja hoitokalastuksen toteuttajat ja rahoittajat. Ennen koeverkkokalastuksia olisi kuhan istutuksissa hyvä pitää taukoa, jolloin pystytään selvittämään luontaista lisääntymistä. Koekalastuksen jälkeen voidaan järvelle tehdä tarkempi istutussuunnitelma, mikäli istutuksille on tarvetta. Lisätietoa hoitokalastuksista, koeverkkokalastuksesta ja istutuksista löytyy kappaleista 16 ja Kalakannassa tapahtuvia muutoksia ja esim. mahdollisten hoitokalastusten ja istutusten vaikutusta saaliiseen olisi Rehakassa suositeltavaa käynnistää kirjanpitokalastus. Lisätietoa kirjanpitokalastuksen järjestelyistä ja käytännön toteutuksesta löytyy kappaleesta Joutjärven tapaan Rehakan vedenlaadun parantaminen on tärkein pitkän aikavälin tavoite. Mikäli kalakannan rakenne ja järven virkistysarvo halutaan saada paremmaksi ilman esim. hoitokalastuksia, järveen tulevien ravinteiden määrää pitäisi pystyä vähentämään. Erilaisia keinoja tähän ovat esim. suojavyöhykkeet, laskeutusaltaat ja kosteikot. Mikäli tällaisia hankkeita on valuma-alueella käynnistymässä, osakaskuntien olisi hyvä osallistua niiden toteuttamiseen. Rehakan vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta

64 Taulukko 25. Rehakan vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale Koeverkkokalastus osakaskunta ja kalastualue kappale 17.3 osakaskunta ja edistämismäärärahat kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale hoitokalastus, jos tarvetta koekalastuksen perusteella osakaskunta kappale 16 osakaskunta Kuhaistutus koeverkkokalastuksen perusteella osakaskunta kappale 17.2 osakaskunta kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2016 hoitokalastus, jos tarvetta koekalastuksen perusteella kappale 16 Kuhaistutus koeverkkokalastuksen perusteella osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat 2017 hoitokalastus, jos tarvetta koekalastuksen perusteella osakaskunta kappale 16 osakaskunta Kuhaistutus koeverkkokalastuksen perusteella osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Haapajärvi Tavoite seurannan kehittäminen vedenlaadun parantaminen Haapajärvellä tavoitteena on kirjanpitokalastuksen käynnistäminen kalakannoissa tapahtuvien muutosten seuraamiseksi ja hoitotoimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Lisätietoa kirjanpidosta löytyy kappaleesta Toinen tärkeä tekijä on Haapajärveen tulevien ravinteiden vähentäminen. Järveen laskevien jokien mukanaan tuomia ravinteita tulisi saada vähennettyä. Vedenlaadun parantamiseen tähtääviä hankkeita on mahdollisesti suunnitteilla Vanajavesikeskuksella myös Hyvikkälänjoen valuma-alueelle. Mikäli tällaisia hankkeita on tulossa, on osakaskuntien suositeltavaa osallistua niihin. Istutuksia ei Haapajärveen ole tarpeen tehdä. Järven haukikanta on vahva eikä tarvitse tuki-istutuksia ja kuha tuskin viihtyisi matalassa Haapajärvessä. Ainoa varteen otettava istutuskala on karppi. Taulukko 26. Haapajärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusal kappale 16.1 osakaskunnat ja alue 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusaluekappale 16.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusaluekappale 16.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 16.1 kalastusalueja edistämismäärärahat 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusaluekappale 16.1 osakaskunnat ja kalastusalue muut suositukset: järveen tulevien valumien vähentäminen 64

65 11.7 Mallinkaistenjärvi seurannan kehittäminen joustavat istutukset Mallinkaistenjärven kalakannassa ja saaliissa tapahtuvien muutosten sekä kalavesien hoidon vaikutusta saaliisiin seuraamiseksi tulisi aloittaa kalastuskirjanpito. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuonna 2013 osakaskunnat hankkivat kirjanpitokalastajat ja vuoden 2014 alussa varsinainen seuranta lähtisi liikkeelle. Ensimmäisen kerran aineisto käsiteltäisiin vuonna 2016 kalastusalueen toimesta. Lisätietoja kirjanpitokalastuksen järjestämiseksi löytyy kappaleesta Mallinkaistenjärvi on karu ja kirkasvetinen järvi, minkä takia se ei välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla sovellu kuhalle. Toisaalta kuhia on saatu saaliiksi istutusten jälkeen, joten niiden istuttamisen jatkamiselle on perusteita. Mahdollisen luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi voidaan kuhaistutuksissa pitää taukoja. Vuosina 2013 ja 2014 Mallinkaistenjärveen ei istutettaisi kuhia vaan niinä vuosina istutukset tehtäisiin siialla. Luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi täytyy järvellä saada yllä mainittu kirjanpitokalastus käyntiin. Muuten ei istutustauoista saada tietoa hyödynnettyä tehokkaasti. Istutustaukojen lisäksi kaloista voidaan ottaa suomunäytteitä muutaman vuoden kuluttua istutuksista luontaisen lisääntymisen varmistamiseksi. Samalla voidaan selvittää kuhien kasvua. Lisätietoa istutustauoista ja suomunäytteistä löytyy kappaleesta 16.2 ja kuhan ja siian istutuksista kappaleista 18.1 ja Lisäksi täytyy ottaa huomioon järven muikkukannan kehittyminen suunniteltaessa siikaistutuksia. Mikäli muikkukanta vahvistuu huomattavasti tulevina vuosina, tulee siikaistutusten olla maltillisia. Mallinkaistenjärvessä on suositeltavaa jatkaa myös sumputuskokeita, joiden tarkoituksen on selvittää syytä, miksi rapuistutukset eivät tuota tulosta. Mallinkaistenjärven vuosittaiset suositukset sekä toimenpide-ehdotukset löytyvät taulukosta 28. Taulukko 28. Mallinkaistenjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue täplärapujen sumputuskoe osakaskunta Kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 pl-siika istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Kuhan istutustauko osakaskunnat kappale 17.2 pl-siika istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat Kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta 11.8 Jylisjärvi Tavoite seurannan kehittäminen joustavat istutukset Jylisjärvellä olisi tavoitteena jatkaa ja kehittää kirjanpitokalastusta. Kirjanpitokalastuksen avulla pyritään selvittämään istutusten tuloksellisuutta sekä kalaston rakenteen muutoksia. Mittarina käytetään ensisijaisesti yksikkösaaliita. Tarkoituksena on, että vuoden 2012 aikana osakaskunta hankkii 65

66 kirjanpitokalastajat ja varsinainen seuranta lähtisi liikkeelle vuoden 2013 alusta. Kirjanpitokalastuksesta laaditaan ensimmäinen yhteenveto vuonna Kirjanpitoaineiston kalastajille toimittaa kalastusalue samoin kuin aineiston käsittelyn ja tallentamisen. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Järveen voidaan jatkaa pl-siikaistutuksia kalastettavan siikakannan ylläpitämiseksi, koska oletettavaa on, ettei siika lisäänny luontaisesti Jylisjärvessä. Siikaistutukset tulee suhteuttaa mm. kalastuspaineeseen. Lisätietoja siikaistutuksista löytyy kappaleesta Järveen on istutettu myös kuhaa viime vuosina varsin runsaasti, mutta alustavasti niiden tulokset ovat jääneet heikoiksi. Järvi on aika lailla karu ja kirkasvetinen, joten se ei parhaalla mahdollisella tavalla sovellu kuhalle. Istutuksista on kuitenkin sen verran vähän aikaa, että lopullista johtopäätöstä on vaikea vetää. Järveen ei tällä hetkellä suositella tehtävän kuhaistutuksia. Mikäli kuhaa alkaa tulla saaliiksi (huom. kirjanpitokalastus), voidaan kuhaistutuksia harkita uudelleen. Jylisjärvelle ei nykyisellään ole tarvetta solmuvälirajoituksiin, koska silloin ei olisi mahdollista kalastaa mm. siikaa tehokkaasti. Muutenkin järven kalastuspaine on vähentynyt viime vuosina, joten senkään takia ei rajoituksille ole tarvetta. Päinvastoin järven kalakantaa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän. Järven täplärapukannan ravustuksen järjestämiseen löytyy lisätietoja kappaleesta 13. Vuosittaiset suositukset löytyvät alla olevasta taulukosta. Taulukko 29. Jylisjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminosakaskunnat ja kalastusaluekappale 17.1 osakaskunnat ja alue pl-siika istutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue pl-siika istutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue pl-siika istutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat pl-siika istutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue pl-siika istutus osakaskunta kappale 18.1 osakaskunta 11.9 Alasjärvi Tavoite seurannan kehittäminen joustavat istutukset kalaston rakenteen selvittäminen Alasjärvellä tulisi aloittaa kirjanpitokalastus kalakannassa tapahtuvien muutosten, istutusten tuloksellisuuden sekä mahdollisten muiden hoitotoimenpiteiden vaikutusta saaliiden kehittymiseen seuraamiseksi. Lisätietoa kirjanpitokalastukseen järjestämisestä ja toteutuksesta löytyy kappaleesta Mikäli Alasjärvelle ollaan suunnittelemassa myös tulevaisuudessa hoitokalastuksia, tulisi järven kalakannan rakenne ja hoitokalastuksen tarve selvittää koeverkkokalastuksen avulla. Jos hoitokalastuksille on tarvetta koeverkkokalastuksen jälkeen, tehdään tarkempi suunnitelma hoitokalastuksen tavoitteista sekä käytännön toteutuksesta. Lisätietoa hoitokalastuksesta ja koeverkkokalastuksesta löytyy kappaleista 16 ja Järveen voidaan jatkaa kuhan kotiutusistutuksia myös tulevina vuosina. Vuona 2013 istutus voidaan jättää väliin ja varat käyttää koeverkkokalastuksen toteuttamiseen. Kuhaistutuksissa voidaan pitää taukoa myös muina vuosina ja seurata kuhakannan kehittymistä. Lisätietoa kuhaistutuksista löytyy kappaleesta Ravustuksen järjestämiseen on annettu suositukset kappaleessa

67 Taulukko 30. Alasjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Koeverkkokalastus osakaskunta/kalastusalue kappale 17.3 osakaskunta/kalastusalue/edistämismäärärahat 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue hoitokalastus, jos tarvetta koekalastuksen perusteella kappale 16 osakaskunta Kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat hoitokalastus, jos tarvetta koekalastuksen perusteella kappale 16 osakaskunta Kuhaistutus/istutustauko osakaskunta kappaleet 18.2 ja 17.2 osakaskunta 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue hoitokalastus, jos tarvetta koekalastuksen perusteella kappale 16 osakaskunta Kuhaistutus/istutustauko osakaskunta kappaleet 18.2 ja 17.2 osakaskunta Reitti välillä Mustajoki-Puujoki Musta-Isojoki Tavoite nousuesteen poisto vaeltava taimenkanta lisääntymisalueiden parantaminen Tärkein toimenpide olisi Putulankosken nousuesteen poistaminen, jolloin koko joen lisääntymisalueet olisivat avoinna Pääjärven taimenille. Joen kosket ovat myös osittain perattu, joten kevyellä kunnostamisella ja soraikoita tekemällä saataisiin lisättyä poikasalueita. Lähinnä kyseeseen tulisi kevyt käsin talkootyönä toteutettu kunnostus. Kunnostettavat kohteet on laitettu tärkeysjärjestykseen joen kartoitusraportin yhteydessä (Ruokolainen & Ranta 2010). Nousuesteen poistamiseksi sekä koskien kalataloudellisia kunnostuksia varten laaditaan suunnitelmat ja itse toimenpiteet tehdään kunnostuksiin vaadittavien lupien varmistuttua. Koekalastus olisi hyvä tehdä seuraavan kerran, kun joelle mahdollisesti tehtävät kunnostukset tulevat ajankohtaisiksi. Silloin olisi suositeltavaa kalastaa myös joen muut koskialueet, jolloin saadaan tietoa suunnitelman laatimista varten. Istutuksia joelle ei suositella tehtäväksi. Koekalastusten perusteella siellä elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, joten olisi syytä harkita joen hakemista lohi- ja siikapitoiseksi virtavedeksi, jolloin kalastusta voitaisiin paremmin säädellä. Taulukko 31 Mustajoki-Isojoen vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus suunnitelma nousuesteen poistamiseksi kalastusalue Putulankosken pato kalastusalue ja edistämismäärärahat 2015 suunitelma nousuesteen poistamiseksi kalastusalue kalastusalue ja Hämeen ELY-keskus nousuesteen poistaminen kalastusalue Putulankosken pato kalastusalue ja Hämeen ELY-keskus 2016 kunnostussuunnitelma kalastusalue kalastusalue ja Hämeen ELY-keskus 2017 kunnostustalkoot kalastusalue kalastusalue ja Hämeen ELY-keskus muut suositukset: hakemus lohi- ja siikapitoiseksi virtavedeksi 67

68 Pääjärvi Tavoitteet joustavat istutukset seurantojen hyödyntäminen luontaisen lisääntymisen turvaaminen kalastuksen säätely Pääjärvellä on käynnissä vuosittaiset seurannat ainakin vuoteen 2014 saakka (Keskala-hanke). Tämän jälkeen Pääjärveä seurataan koekalastusten avulla vähintään kuuden vuoden välein (suullinen tiedonanto Jukka Ruuhijärvi). Keskala-hankkeen tulosten perusteella saadaan tarkempaa tietoa mm. kuhaistutusten tuloksellisuudesta ja kuhakannan kehittymisestä. Pääjärvellä on käytössä solmuvälirajoitukset (26-49 mm verkot kielletty) sekä alamittasuositukset (kuha 45 ja lohikalat 50 cm). Nämä rajoitukset ja suositukset on syytä pitää voimassa vuoteen 2015 saakka. Tämän jälkeen niitä voidaan tarkentaa tutkimushankkeiden tulosten perusteella. Solmuvälirajoituksista päätökset tekee kalastusyhdistys sekä osakaskunnat. Mikäli alamittojen korottamiset on tarkoitus saada koskemaan kaikkia kalastajaryhmiä (yleiskalastusoikeudet), siinä tapauksessa päätökset tekee kalastusalue. Tilanne voi tosin muuttua, mikäli uusi kalastuslaki tuo tilanteeseen muutoksia ja alamittapäätökset tekevät viranomaiset. Alamittojen kohdalla voidaan jatkaa myös suosituslinjalla, mikäli sen katsotaan olevan riittävän tehokas. Lisätietoa solmuväli- ja alamittapäätöksistä on kappaleissa 15.1 ja Pääjärven kuha on kohtalaisen pienikokoista ja niiden kasvu varsin hidasta. Tämän takia kuhaistutuksille ei ole tällä hetkellä tarvetta. Mikäli tilanne muuttuu ja kuhakanta heikkenee voimakkaasti, istutuksia voidaan harkita uudelleen. Järven muikkukanta on ollut pitkään heikko. Muikun aiheuttaman alhaisen ravintokilpailun takia siikaistutuksia suositellaan jatkettavan. Mikäli muikkukanta vahvistuu huomattavasti, tulee siikojen istutusmääriä laskea ja suhteuttaa ne muikkukannan vahvuuteen. Lisää siikaistutuksista kappaleessa Pääjärveen on viime vuosina uudelleen istutettu taimenia kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Istutukset on syytä pitää maltillisina heikon muikkukannan takia. Liian suuret istutusmäärät voivat vaikuttaa heikentävästi muikkukannan elpymiseen. Tämän lisäksi liian suuret istutusmäärät näkyvät todennäköisesti taimenten varsin heikkona kasvuna ja sitä kautta istutusten tuotto saattaa jäädä heikoksi huonon muikkukannan aikana. Mikäli muikkukanta vahvistuu, voidaan istutuksia lisätä sekä samalla siikaistutuksia vähentää. Istutusten tuloksellisuutta ja taimenten vaelluksia voidaan selvittää merkitsemällä istukkaat kahtena vuotena t-ankkurimerkillä. Lisätietoa merkinnöistä löytyy kappaleesta Taulukko 32. Pääjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 koeverkkokalastus Keskala-Hanke kappale 17.3 Keskala-hanke kalastustiedustelu Keskala-Hanke Keskala-hanke taimenistukkaiden merkintä Kalastusyhdistys ja kalastusalue kappale 17.5 Kalastusyhdistys ja kalastusalue taimenistutus Kalastusyhdistys kappale 18.3 Kalastusyhdistys pl-siika-istutus Hämeen-ELY-keskus/osakaskunnat kappale 18.1 Kalastusyhdistys/osakaskunnat 2014 koeverkkokalastus Keskala-Hanke kappale 17.3 Keskala-hanke kalastustiedustelu Keskala-Hanke Keskala-hanke taimenistukkaiden merkintä Kalastusyhdistys ja kalastusalue kappale 17.5 Kalastusyhdistys ja kalastusalue taimenistutus Kalastusyhdistys kappale 18.3 Kalastusyhdistys pl-siika-istutus Hämeen-ELY-keskus/osakaskunnat kappale 18.1 kalatalousmaksu/osakaskunnat 2015 päätökset solmuväleistä ja alamitoista Kalastusyhdistys ja kalastusalue kappaleet 15.1 ja 15.2 taimenistutus kalastusyhdistys kappale 18.3 Kalastusyhdistys pl-siika-istutus Hämeen-ELY-keskus/osakaskunnat kappale 18.1 kalatalousmaksu/osakaskunnat 2016 taimenistutus Kalastusyhdistys kappale 18.3 Kalastusyhdistys taimenten merkintöjen raportointi Kalastusyhdistys ja kalastusalue Kalastusyhdistys ja kalastusalue pl-siika-istutus Hämeen-ELY-keskus/osakaskunnat kappale 18.1 kalatalousmaksu/osakaskunnat 2017 taimenistutus Kalastusyhdistys kappale 18.3 Kalastusyhdistys pl-siika-istutus Hämeen-ELY-keskus/osakaskunnat kappale 18.1 kalatalousmaksu/osakaskunnat 68

69 Teuronjoki ja siihen laskevat purot Tavoite nousuesteiden poisto vaeltava taimenkanta sivupurojen taimenkantojen selvittäminen kalastusjärjestelyiden kehittäminen Pitkän aikavälin tavoitteeksi tulee asettaa Teuronjoella olevien nousuesteiden poistaminen. Osa padoista on kohtalaisen hankalia ohitettavia, mutta patojen poistumisen jälkeen olisi taimenella vaellusreitti avoinna niin yläpuoliselle Pääjärvelle kuin alapuolisille reiteille. Uusimpien tutkimusten mukaan taimenet vaeltavat luultua useammin myös ylävirtaan syönnökselle ja laskeutuvat sieltä sitten kudulle koskialueille. Patojen ohittamisen jälkeen tai niiden yhteydessä koskilla tulisi tehdä kalataloudellinen kunnostus. Vaikka kaikkia vaellusesteitä ei saataisikaan poistettua, kunnostustoimenpiteet ovat suositeltavissa paikallisten taimenkantojen vahvistamiseksi ja kalastusmahdollisuuksien parantamiseksi. Joen taimenkannan tilaa seurataan sähkökoekalastusten avulla Hankalan- ja Leirelänkoskissa kolmen vuoden välein. Seuraavat kalastukset tehdään vuonna Lisäksi jäteveden puhdistamoiden vaikutuksia seurataan kolmen vuoden välein tehtävillä kalastustiedusteluilla. Seuraavan kerran tiedustelu toteutetaan vuonna 2014 ja se koskee vuoden 2013 kalastusta. Teuronjoen muiden koskien koekalastukset tulevat ajankohtaisiksi, mikäli niille ollaan suunnittelemassa kunnostuksia. Koekalastusten avulla saadaan tietoa tulevia kunnostuksia varten ja voidaan arvioida myöhemmin tehtävien kunnostusten onnistumista. Joessa elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta, joten taimenistutuksia ei suositella. Sen sijaan joelle voidaan istuttaa kirjolohta kalapaikan mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Samalla voidaan vähentää taimeneen kohdistuvaa saalistuspainetta. Lisäksi jokeen voidaan jatkaa harjuksen kotiuttamista vielä muutaman vuoden ajan, jonka jälkeen istutuksissa pidetään tauko ja seurataan kannan kehittymistä sekä luontaista lisääntymistä. Teuronjokeen laskevat sivupurot tulisi myös kartoittaa ja selvittää mahdolliset nousuesteet ja taimenen lisääntymisalueet. Kartoitukset voitaisiin toteuttaa vuonna 2014, minkä jälkeen taimenen lisääntymiseen soveltuvat purot sähkökoekalastettaisiin taimenkannan tilan toteamiseksi. Kunnostusta tarvitseville alueille voitaisiin laatia kunnostussuunnitelmat kalataloudellisen kunnostuksen toteuttamiseksi. Niiden valmistuttua tehdään varsinaiset kunnostukset lupien saannin jälkeen. Kumianojalla tulisi nousuesteenä toimiva matala pato korvata pohjapadolla, jolloin kalojen vaellukset olisivat mahdollisia. Padon yläpuolella on runsaasti taimenelle soveltuvaa elinaluetta, mikä saataisiin käyttöön nousuesteen poistamisen jälkeen. Kalastusalue voisi laatia suunnitelman padon poistamiseksi ja toteuttaa sen yhteistyössä maanomistajan kanssa vuonna Koskikalastuspaikkojen vähäinen määrä Hämeessä tekee Teuronjoesta tärkeän kohteen. Teuronjoen kalastusta voitaisiin kehittää ja tehdä tunnetuksi tekemällä kalastuspaikoista kartta ja lupavihkonen. Lisäksi tiedot kalastuspaikoista olisi hyvä saada nettiin, mikäli kalastajien määrää halutaan lisätä. Lupatulojen lisääntyessä voidaan lisätä kirjolohi-istutuksia. Kalastuspaikoille olisi hyvä tehdä myös tiedotuskylttejä, missä kerrottaisiin kalastusjärjestelyistä sekä luvallisista kalapaikoista. Karttojen, lupavihkosten ja kylttien suunnittelun ja valmistamisen voisi kalastusalue toteuttaa hankkeena. 69

70 Taulukko 33. Teuronjoen vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kumianojan nousuesteenpoisto kalastusalue kalastusalue ja edistämismäärärahat sähkökoekalastus Kalataloustarkkailu Hankalankoski ja Leirelänkoski Kalataloustarkkailu kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu kalatalousmaksu kirjolohi-istutukset kalastusyhdistys sekä Hämeen ELY-keskus Hämeenkosken kalastusyhdistys/kalatalousmaksu harjusistutus kalastuyhdistys Hämeenkosken kalastusyhdistys sekä kalatalousmaksu 2014 sivupurojen kartoitus kalastusalue kalastusalue ja edistämismäärärahat lupavihkosten ja kylttine suunnitelu ja valmistaminen kalastusalue ja kalastusyhdistys kalastusalue ja edistämismäärärahat kirjolohi-istutukset kalastusyhdistys sekä Hämeen ELY-keskus Hämeenkosken kalastusyhdistys/kalatalousmaksu harjusistutus kalastuyhdistys Hämeenkosken kalastusyhdistys sekä kalatalousmaksu 2015 sivupurojen sähkökoekalastukset kalastusalue kohteet kartoituksen perusteella kalastusalue ja edistämismäärärahat kirjolohi-istutukset kalastusyhdistys sekä Hämeen ELY-keskus Hämeenkosken kalastusyhdistys/kalatalousmaksu 2016 kunnostussuunnitelma sivupuroille kalastusalue mikäli tarvetta kartoituksen perusteella kalastusalue ja edistämismäärärahat sähkökoekalastus Kalataloustarkkailu Hankalankoski ja Leirelänkoski Kalataloustarkkailu kalastustiedustelu Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu kirjolohi-istutukset kalastusyhdistys sekä Hämeen ELY-keskus Hämeenkosken kalastusyhdistys/kalatalousmaksu 2017 sivupurojen kunnostukset kalastusalue kirjolohi-istutukset kalastusyhdistys sekä Hämeen ELY-keskus Hämeenkosken kalastusyhdistys/kalatalousmaksu muut suositukset: Teuronjoen nousuesteiden poisto Koskipaikkojen kalataloudellinen kunnostus Muiden koskien sähkökoekalastukset, mikäli kunnostuksia suunnitelmissa Mommilanjärvi Tavoitteet joustavat istutukset seurannan käynnistäminen Mommilanjärvessä on ollut aikaisemmin kirjanpitokalastusta, mutta se on loppunut joitakin vuosia sitten. Kirjanpidon uudelleen käynnistäminen olisi suositeltavaa kalaveden hoitotoimenpiteiden seuraamiseksi. Lisätietoa kirjanpidosta löytyy kappaleesta Mommilanjärven kuhakantaa on hoidettu istutuksin ja istutuksia voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Lisätietoja kuhaistutuksista löytyy kappaleesta Mikäli järvelle saadaan kirjanpitokalastus uudelleen käyntiin, niin kuhaistutuksista voidaan pitää taukoa luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi ja istutustaukojen vaikutuksista kuhasaaliisiin. Ilman seuranta ei taukojen vaikutuksia voida tarpeeksi luotettavasti arvioida. Muita istutuksia Mommilanjärveen ei ole suositeltavaa tehdä. Taulukko 34 Mommilanjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta 2014 kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2015 kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2016 kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat 2017 kuhaistutus osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue muut suositukset tarvittaessa kuhan istutustauot 70

71 Puujoki Tavoitteet nousuesteiden poisto vedenlaadun parantaminen Puujoen osalta tärkein tavoite on vähentää sitä kautta tulevien ravinteiden määrää. Lisäksi joessa sijaitseva pato olisi tarpeen jossain vaiheessa korvata kalojen vaellukset mahdollistamalla padolla Ormajärvi Tavoitteet joustavat istutukset seurantatulosten hyödyntäminen Ormajärvellä on ollut pitkään käynnissä velvoitetarkkailuna vuosittainen kirjanpitokalastus. Sen lisäksi Ormajärvestä tehdään joka toinen vuosi kalastustiedustelu jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailuna. Käynnissä olevien seurantojen tuloksia tulee hyödyntää järven hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa esim. päätettäessä vuosittaisista istutuksista. Järveen on vuosittain istutettu kalatalousmaksuvaroilla pl-siikaa ja näitä istutuksia on suositeltavaa jatkaa myös tulevaisuudessa. Istutukset ovat tuottaneet vähintäänkin kohtalaisen hyvin ja niinä vuosina, kun muikkukanta on heikko, voidaan siikaistutuksia lisätä. Istutusten tuotto todennäköisesti kasvaa muikun aiheuttaman ravintokilpailun vähennyttyä. Hyvinä muikkuvuosina osa siikaistutuksista voidaan korvata taimenistutuksella, jolloin taimenille on hyvin ravintoa tarjolla. Tosin istutusten tuotto saattaa jäädä heikoksi, koska voimakas verkkokalastus pyytää taimenet lian aikaisin pois. Kuhaistutukset tuottavat hyvin tulosta ja niiden jatkaminen on perusteltua. Suositeltavaa olisi, että istutukset pidettäisiin kohtalaisen tasaisina, jotta jyrkiltä saaliiden vaihteluilta vältytään. Kuhan luontaisen lisääntymisen voimakkuudesta ei ole varmaa, tutkittua tietoa ja sen selvittämiseksi voidaan Ormajärvellä pitää kuhan istutuksissa taukoa. Tällöin istutusten vaikutus näkyy yksikkösaaliissa. Lisäksi olisi tarpeen kerätä kuhan suomunäytteitä, jolloin voitaisiin arvioida eri vuosiluokkien runsautta saalissa. Lisätietoa istutustauoista löytyy kappaleesta Istutukset joka tauksessa tuottavat hyvin ja niiden jatkaminen ovat perusteltuja kuhan luontaisesta lisääntymisestä huolimatta. Rapukantojen hoidosta annetaan myös Ormajärveen tarkemmat suositukset, kun kalastusalueelle laaditaan rapukannoille oma käyttö- ja hoitosuunnitelma. Taulukko 35. Ormajärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 kirjanpitokalastus kalataloustarkkailu kappale 17.1 kalataloustarkkailu kalastustiedustelu kalataloustarkkailu vuoden 2012 kalastuksesta kalataloustarkkailu kuhaistutus Osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta pl-siika-istutus Hämeen-ELY-keskus/osakaskunnat kappale 18.1 kalatalousmaksu/osakaskunnat 2014 kirjanpitokalastus kalataloustarkkailu kappale 17.1 kalataloustarkkailu kuhaistutus Osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta pl-siika-istutus Hämeen-ELY-keskus/osakaskunnat kappale 18.1 kalatalousmaksu/osakaskunnat 2015 kirjanpitokalastus kalataloustarkkailu kappale 17.1 kalataloustarkkailu kalastustiedustelu kalataloustarkkailu vuoden 2014 kalastuksesta kalataloustarkkailu kuhaistutus Osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta pl-siika-istutus Hämeen-ELY-keskus/osakaskunnat kappale 18.1 kalatalousmaksu/osakaskunnat 2016 kirjanpitokalastus kalataloustarkkailu kappale 17.1 kalataloustarkkailu kuhaistutus Osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta pl-siika-istutus Hämeen-ELY-keskus/osakaskunnat kappale 18.1 kalatalousmaksu/osakaskunnat 2017 kirjanpitokalastus kalataloustarkkailu kappale 17.1 kalataloustarkkailu kalastustiedustelu kalataloustarkkailu vuoden 2016 kalastuksesta kalataloustarkkailu kuhaistutus Osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta pl-siika-istutus Hämeen-ELY-keskus/osakaskunnat kappale 18.1 kalatalousmaksu/osakaskunnat muut suositukset tarvittaessa kuhan istutustauko taimenistutus hyvän muikkukannan aikaan 71

72 11.12 Tevänti Tavoitteet joustavat istutukset seurannan käynnistäminen muikkukannan palauttaminen Tevännin kalastajamäärät ovat olleet viime vuosina varsin vähäiset ja sen takia kirjanpitokalastuksen järjestäminen voi tuottaa hankaluuksia. Kalakannoissa tapahtuvien muutosten seuraamiseksi sekä istutusten tuloksellisuuden selvittämiseksi kirjanpitokalastuksen järjestäminen olisi kuitenkin suositeltavaa. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Tevännissä on ollut aikaisemmin muikkukanta, mikä on kuitenkin jostain syystä kadonnut. Sen palauttamiseksi voidaan tehdä kotiutusistutus ja seurata sen onnistumista. Tarvittaessa istutus voidaan uusia. Teväntiin on istutettu sekä kuhaa että siika. Molemmista lajeista on saatu tuloksia ja niiden istuttamista voidaan jatkaa. Kuhaistutuksia on tehty vasta muutamana vuotena, joten kannan vahvistamiseksi suunnitelman alkuvaiheessa istutukset voidaan tehdä kuhalla. Kuhan luontaisesta lisääntymisestä Tevännissä on jo havaintoja ja kannan kehittymistä voidaan seurata istutusten jälkeisinä vuosina. Mikäli luontainen lisääntyminen ei riitä ylläpitämään kalastettavaa kuhakantaa, aloitetaan istutukset uudelleen. Taulukko 36. Tevännin vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue Muikkuistutus kalastusalue/osakaskunta kalastusalue/osakaskunta kuhaistutus Osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta 2014 kuhaistutus Osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2015 pl-siika-istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2016 pl-siika-istutus osakaskunnat kappale 18.1 osakaskunnat kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat 2017 kuhaistutus Osakaskunta kappale 18.2 osakaskunta kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Lehijärvi Tavoitteet luontaisen lisääntymisen turvaaminen petokalakantojen vahvistaminen seurannan käynnistäminen vedenlaadun parantaminen Kalakannoissa tapahtuvia muutoksia ja istutusten tuloksellisuutta olisi Lehijärvessä suositeltavaa alkaa seurata kirjanpitokalastuksen avulla. Järvellä tehdään paljon erilaisia hoitotoimenpiteitä, joiden vaikutuksista kalastukseen ja kalakantaan saataisiin myös arvokasta tietoa. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Lehijärvellä toteutetaan seuraavan kerran koeverkkokalastus vuonna 2014 RKTL:n toimesta. Koekalastus on osa hajakuormitteisten järvien seurantaohjelmaa. Lehijärveä on hoitokalastettu vuosien varrella ja niitä voidaan myös tulevaisuudessa tarpeen mukaan jatkaa, mikäli kalakannan rakenne sitä vaatii. Vuoden 2014 koekalastuksen perusteella tilannetta voidaan 72

73 tarkastella seuraavan kerran tarkemmin. Erityisesti hoitokalastukset tulevat ajankohtaiseksi, mikäli järven vedenlaatua saadaan parannettua ja ulkoista kuormitusta laskettua merkittävästi. Tällöin hoitokalastuksilla voidaan oikaista vinoutunut kalakanta. Tärkeintä Lehijärven kohdalla on pyrkiä parantamaan veden laatua erityisesti valuma-alueella tapahtuvilla toimenpiteillä. Järvelle ollaankin suunniteltu suojeluyhdistyksen vetämänä useita vedenlaatua parantavia toimenpiteitä. Lisätietoa niistä löytyy hoitoyhdistyksen kotisivuilta ( Lehijärveen on istutettu kuhaa vuosittain ja istutuksia voidaan jatkaa kuhakannan ylläpitämiseksi. Istutuksista voidaan pitää myös taukoa luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi. Lisätietoa istutustauoista löytyy kappaleesta Vuonna 2014 istutuksia ei pitäisi tehdä ainakaan ennen koekalastusten toteuttamista, jolloin voidaan arvioida lisääntymistä kesänvanhojen poikasmäärien perusteella. Lehijärven tilan kannalta petokalojen runsaudella on tärkeä rooli särki- ja ahvenkantojen kurissa pitämiseksi. Petokalojen kuha- ja haukikantojen vahvistamiseksi voidaan järvellä harkita solmuvälirajoituksia ja alamitan korotuksia. Samalla kuhaistutusten tuotto todennäköisesti nousisi. Suositeltavaa olisi, että solmuväliltään alle 50 mm verkkojen käyttö kiellettäisiin muikkuverkkoja lukuun ottamatta ja kuhan alamitta korotettaisiin vähintään 40 cm:iin. Lisätietoja solmuvälirajoituksista ja alamittapäätöksistä kappaleissa Rajoitukset tosin vähentäisivät vähempiarvoisen kalan pyyntiä verkolla, mutta sitä voitaisiin ohjata katiskapyyntiin. Taulukko 37 Lehijärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunta 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunta solmuvälirajoitukset/suositukset osakaskunnat kappaleet 15.1 ja 15.2 koeverkkokalastus RKTL kappale 17.3 RKTL kuhanlamitta suositus kalastusseura ym 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunta 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunta 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kuhaistutus osakaskunnat kappale 18.2 osakaskunta Muut suositukset valuma-alue kunnostukset hoitokalastukset tarpeen mukaan Äimäjärvi Tavoitteet luontaisen lisääntymisen turvaaminen petokalakantojen vahvistaminen seurannan käynnistäminen vedenlaadun parantaminen Äimäjärvessä olisi tässä suunnitelmassa esitettyjen muiden järvien tapaan suositeltavaa alkaa seurata kalakannoissa tapahtuvia muutoksia ja istutusten tuloksellisuutta kirjanpitokalastuksen avulla. Järvellä tehdään paljon erilaisia hoitotoimenpiteitä, joiden vaikutuksista kalastukseen ja kalakantaan saataisiin myös arvokasta tietoa. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Äimäjärvi kuuluu hajakuormitteisten järvien seurantaohjelmaan ja sen mukaan järvellä tehdään vuonna 2015 seuraavan 73

74 kerran koeverkkokalastus. Koeverkkokalastuksen tuloksia tulee hyödyntää järven hoitotoimenpiteitä suunniteltaessa mm. hoitokalastuksia. Äimäjärvellä tehdään tälläkin hetkellä hoitokalastuksia järven kalakannan muututtua jälleen särkikalavaltaiseksi. Ongelmana ovat kuitenkin saalismäärät, jotka järvestä täytyisi poistaa, mikäli halutaan saada järvi kalakuolemien jälkeiselle tasolle. Tämä vaatisi n. 200 kg poistamista hehtaarilta, mikä on talkootyönä toteutettavaksi valtava määrä (suullinen tiedonanti Jukka Ruuhijärvi RKTL). Hoitokalastuksia suositellaan kuitenkin tehtäväksi, vaikka saalismääriä ei pystytä nostamaan tavoitetasolle. Kalastusten avulla kalakannan rakennetta voidaan pitää kohtalaisena ja tilanne ei ainakaan pääsisi enää heikkenemään. Mikäli järven kalakantaan halutaan pysyviä muutoksi, tulisi vedenlaatua saada parannettua. Äimäjärvellä onkin lukuisia hankkeita meneillään tilanteen parantamiseksi. Kosteikkoja on perustettu ja niitä on lisää suunnitteilla. Lisäksi järveä on hoidettu mm. niittämällä vesikasveja. Vedenlaadun parantumisen jälkeen voidaan hoitokalastuksilla mahdollisesti oikaista vääristynyt kalakanta ja saada pysyviä vaikutuksia. Lisätietoa tehdyistä ja suunnitteilla olevista toimenpiteistä löytyy suojeluyhdistykseen kotisivuilta (aimajarvi.nettisivu.org). Yksi järven hoitokeinoista olisi vahvistaa järven petokalakantoja. Tällöin runsaiden petokalakantojen avulla voitaisiin rajoittaa särkikalakantoja ja parantaa järven tilaa. Kuhakannan vahvistamiseksi suositellaan istutuksia myös tulevaisuudessa. Istutusten lisäksi itse kalastusta olisi suositeltavaa ohjata petokaloja suosivaksi. Tällöin kyseeseen tulisivat solmuvälirajoitukset sekä kuhan alamitan korottaminen. Solmuvälirajoitusten avulla voitaisiin parantaa mm. kuhan luontaista lisääntymistä sekä saada istutuksista parempi tuotto. Harkittavaksi tulisi vähintään alle 50 mm tai mieluummin alle 55 mm verkkojen käytön kieltäminen. Samalla kuhan alamittaa voitaisiin nostaa 40 tai 43 cm:iin solmuvälirajoituksesta riippuen. Lisätietoja solmuvälirajoituksista sekä alamitan korottamisesta löytyy kappaleista Taulukko 38. Äimäjärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue hoitokalastus suojelyhdistys ym. kappale 16 kuhaistutus kalastusseura ym kappale 18.2 osakaskunta 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue hoitokalastus suojelyhdistys ym. kappale 16 kuhaistutus kalastusseura ym kappale 18.2 osakaskunta solmuvälirajoitukset/suositukset kalastusseura ym kappaleet 15.1 ja 15.2 kuhanlamitta suositus kalastusseura ym 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue koeverkkokalastus RKTL kappale 17.3 RKTL kuhaistutus kalastusseura ym kappale 18.2 osakaskunta hoitokalastus suojelyhdistys ym. kappale kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat hoitokalastus suojelyhdistys ym. kappale 16 kuhaistutus kalastusseura ym kappale 18.2 osakaskunta 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kuhaistutus kalastusseura ym kappale 18.2 osakaskunta hoitokalastus suojelyhdistys ym. kappale 16 Muut suositukset valuma-alue kunnostukset 74

75 11.15 Kotkajärvi Tavoitteet joustavat istutukset seurantojen käynnistäminen Hoitotoimenpiteiden vaikutuksia kalakantoihin sekä kalakannoissa tapahtuvien muutosten seuraamiseksi suositellaan Kotkajärvelle kirjanpitokalastusta. Sen tulosten perusteella voidaan järvelle antaa tarkempia hoitosuosituksia tulevaisuudessa mm. istutusmääristä. Lisätietoa kirjanpitokalastuksesta löytyy kappaleesta Kotkajärveen on istutettu viime vuosina kuhaa ja siikaa. Molemmat lajit menestyvät siellä suullisen tiedon mukaan kohtalaisesti ja niiden istuttamista voidaan jatkaa myös tulevaisuudessa. Kuhaistutuksista voidaan pitää muutaman vuoden kuluttua istutustauko luontaisen lisääntymisen selvittämiseksi ja tehdä sen jälkeen päätös istutusten jatkamisesta. Lisätietoja istutustauoista löytyy kappaleesta Todennäköisesti siika ei lisäänny luontaisesti Kotkajärvessä ja kalastettavan kannan ylläpitämiseksi istutuksia on tarpeen jatkaa. Taulukko 39 Kotkajärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen kalastusseura ja kalastusalue kappale 17.1 kalastusseura ja kalastusalue kuhaistutus kalastusseura kappale 18.2 kalastusseura 2014 kuhaistutus kalastusseura kappale 18.2 kalastusseura kirjanpitokalastus kalastusseura ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2015 pl-siika-istutus kalastusseura kappale 18.1 kalastusseura kirjanpitokalastus kalastusseura ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue 2016 pl-siika-istutus kalastusseura kappale 18.1 kalastusseura kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat 2017 kuhaistutus kalastusseura kappale 18.2 kalastusseura kirjanpitokalastus kalastusseura ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue Renkajärvi Tavoitteet kuhan luontaisen lisääntymisen selvittäminen joustavat istutukset seurantojen käynnistäminen Renkajärvellä ei ole tällä hetkellä käynnissä seurantaa. Suositeltavaa olisikin, että tulevaisuudessa järvellä saataisiin kalastajia kalastuskirjanpitäjiksi. Kirjanpidon avulla hankittaisiin tietoa hoitotoimenpiteiden vaikutuksista kalakantoihin ja saaliisiin. Erityisesti seurattaisiin istutetuilla lajeilla yksikkösaaliiden kehittymistä sekä mahdollisten istutustaukojen vaikutuksia saaliisiin. Lisätietoa kirjanpidosta löytyy kappaleesta Renkajärven kuhan luontaisesta lisääntymisestä ei ole tietoa. Järvellä on ollut muutaman vuoden kuhan istutustauko, minkä ansiosta kuhan luontaisen lisääntymisen selvittäminen onnistuu suomunäytteiden avulla. Asian selvittämiseksi tulisi vuonna 2013 alkaa kerätä kuhista suomunäytteitä. Samalla saataisiin kuhan kasvusta tietoa, jota voidaan hyödyntää, mikäli järvelle ollaan tulevaisuudessa suunnittelemassa esim. solmuvälirajoituksia. Suomunäytteiden keräämisen voisi hoitaa Renkajärven kalastusyhdistys ja kalastusalue hankkeen kautta niiden analysoinnin. Tulosten perusteella voidaan antaa tarkempia suosituksia kuhan istutuksille. Renkajärven muikkukanta on tällä hetkellä vahva. Mikäli muikkukanta pysyy vahvana, voidaan suositella taimenistutuksia. Istutukset tulee suhteuttaa muikkukannan kokoon. Istutusten tuloksellisuuden ja taimenten vaellusten selvittämiseksi olisi suositeltavaa merkitä istukkaita t- 75

76 ankkurimerkeillä. Merkinnät toteutettaisiin vuonna 2013 kalastusalueen ja kalastusyhdistyksen rahoittamana. Merkintöjen onnistumisen kannalta tulee merkkipalautuksista tiedottaa tehokkaasti kalastajia. Varsinkin, kun käytettävä t-ankkurimerkki ei ole kalastajien keskuudessa vielä niin tunnettu. Lisätietoa merkinnöistä löytyy kappaleesta Mahdolliset siikaistutukset tulee suhteuttaa muikkukantaan. Mikäli muikkukanta pysyy vahvana, tulee istutukset pitää maltillisina tai pidättäytyä niistä kokonaan. Muikku vahvana ravintokilpailijana vaikuttaa voimakkaasti siian kasvuun ja selviytymiseen. Siikaistutuksia voidaan lisätä muikkukannan heikentymisen jälkeen ja siirtää taimenistutuksiin käytetyt varat siikaistutuksiin. Lisätietoa istutuksista löytyy kappaleista 18. Taulukko 40. Renkajärven vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpiteet toteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 Kirjanpitokalastuksen käynnistäminen osakaskunnat ja kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja alue taimenistukkaiden merkintä Renkajärven kalastusyhdistys ja kalastusalue kappale 17.5 Kalastusyhdistys ja kalastusalue taimenistutus Kalastusyhdistys kappale 18.3 Kalastusyhdistys kuhan suomunäytteiden kerääminen Renkajärven kalastusyhdistys ja kalastusalue kappale 17.5 Kalastusyhdistys ja kalastusalue kuha/siikaistutus Kalastusyhdistys Kappaleet 18.1.ja 18.2 Kalastusyhdistys 2014 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kuhan suomunäytteiden kerääminen ja määrittäminen Renkajärven kalastusyhdistys ja kalastusalue kappale 17.5 Kalastusyhdistys ja kalastusalue kuha/siikaistutus Kalastusyhdistys Kappaleet 18.1.ja 18.2 Kalastusyhdistys 2015 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kuha/siikaistutus Kalastusyhdistys Kappaleet 18.1.ja 18.2 Kalastusyhdistys taimenistutus Kalastusyhdistys kappale 18.3 Kalastusyhdistys 2016 kirjanpitokalastuksen raportointi kalastusalue kappale 17.1 kalastusalueja edistämismäärärahat kuha/siikaistutus Kalastusyhdistys Kappaleet 18.1.ja 18.2 Kalastusyhdistys 2017 kirjanpitokalastus osakaskunnat/kalastusalue kappale 17.1 osakaskunnat ja kalastusalue kuha/siikaistutus Kalastusyhdistys Kappaleet 18.1.ja 18.2 Kalastusyhdistys 12. Virtavedet 12.1 Hausjoki Tavoite kutupaikkojen lisääminen taimenkannan vahvistaminen Hausjoella on tehty kalataloudellisia kunnostuksia Virtavesienhoitoyhdistyksen ja osakaskuntien toimesta. Kunnostuksia ollaan vielä jatkamassa tulevaisuudessa. Tavoitteena kunnostuksilla on luoda lisää taimenille soveltuvia lisääntymis- ja poikasalueita. Istutuksia ei ole tarpeen tehdä ja mikäli joella harjoitetaan kalastusta, olisi se mieluummin kohdistettava puronieriään. Kalastuksen yhteydessä saatavat taimenet olisi suositeltavaa vapauttaa. Kunnostusten vaikutusta kalakantoihin olisi tarpeen seurata muutaman vuoden välein tehtävillä koekalastuksilla Renkajoki Tavoite nousuesteiden poisto vaeltava taimenkanta sivupurojen taimenkantojen selvittäminen kalastusjärjestelyiden kehittäminen 76

77 Renkajoen nousuesteiden poistamiseksi on käynnistymässä hanke Vanajavesikeskuksen vetämänä (suullinen tiedonanto Vesa Lehtimäki, Hämeen ELY-keskus). Hankkeen toteutuminen voi viedä vuosia, mutta sen tavoitteena on saada kaloille esteetön vaellusmahdollisuus Renkajärvestä alapuolisille reiteille ja takaisin. Nousuesteiden poistamisen jälkeen olisi suositeltavaa, että kalastusalue laatisi kunnostusta vaativille kohteille kunnostussuunnitelman ja kunnostaisi kohteet. Renkajoen kehittämistä kalastuspaikkana olisi hyvä jatkaa myös tulevaisuudessa. Mahdolliset kohteet on kartoitettu vuonna 2009 ja sen hankkeen jatkoksi tulisi tehdä omistajaselvitys kalastukseen soveltuvien kohteiden osalta. Selvityksen perusteella voitaisiin viedä eteenpäin uusien kalastuspaikkojen saamista kalastuskäyttöön. Joelle voidaan myös jatkossa istuttaa taimenia kalastettavan kannan ylläpitämiseksi. Istukkaat on kuitenkin syytä rasvaeväleikata, jotta ne voidaan erottaa luonnonkudusta peräisin olevista taimenista, joita tulisi myös säästää pyynnin yhteydessä. Kalastuksen järjestämiseksi tulisi laatia selkeät kalastussäännöt, jotka ottaisivat huomioon luonnonkudusta peräisin olevien taimenten suojelun. Koskien taimenkannan tilaa seurataan muutaman vuoden välein tehtävillä sähkökoekalastuksilla joen yläosilla. Koekalastusten tarkoituksena on seurata Väärälammensuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutusta Renkajokeen. Näiden kalastusten lisäksi myös joen alaosien taimenkannan kehitystä olisi tarpeen seurata muutaman vuoden välein. Koekalastukset tulevat ajankohtaiseksi etenkin silloin, kun joelle ollaan suunnittelemassa kunnostuksia. Taulukko 41. Renkajoen vuosittaiset suositukset ja toimenpide-ehdotukset vuosi suositukset/toimenpitoteuttaja lisätietoa rahoitus 2013 taimenistutus osakaksunnat/kalastusalue kappale 18 osakaskunnat/kalastusalue 2014 omistajaselvitys kalastusalue uusien kalastuspaikkojen saamiseksi kalastusalue taimenistutus osakaksunnat/kalastusalue kappale 18 osakaskunnat/kalastusalue 2015 sähkökoekalastus Hämeen ELY-keskus kappale 17.4 kalatalousmaksu taimenistutus osakaksunnat/kalastusalue kappale 18 osakaskunnat/kalastusalue 2016 taimenistutus osakaksunnat/kalastusalue kappale 18 osakaskunnat/kalastusalue sähkökoekalastus kalastusalue kappale 17.4joen alaosan kosket kalastusalue ja edistämismäärärahat 2017 taimenistutus osakaksunnat/kalastusalue kappale 18 osakaskunnat/kalastusalue muut suositusket: nousuesteiden poisto koskien kunnostusket nousuesteiden poiston jälkeen yhtenäinen kalastussääntö kalastuksen järjestämiseksi 12.3 Lapinjoki-Luhdanjoki Joella elää luontaisesti lisääntyvät taimen- ja puronieriäkannat. Tämän takia istutuksia joelle ei suositella tehtäväksi. Joki on luokiteltu lohi- ja siikapitoiseksi virtavedeksi eikä siellä voi kalastaa yleiskalastusoikeuksilla. Mikäli joella harjoitetaan kalastusta, tulisi se tehdä taimenkantaa säästäen. Saaliiksi voitaisiin ottaa puronieriää, joka vahvempana kilpailijana on taimenelle uhka ja lisäksi puronieriäkannat helposti kääpiöityvät. Mikäli yläpuolinen turvetuotantoalue jatkaa tulevaisuudessa toimintaa, vaikutusten tarkkailuun suositellaan sähkökoekalastuksia. 77

78 12.4 Pätilänjoki Joen taimenkannan tilaa olisi suositeltavaa selvittää sähkökoekalastusten avulla. Koekalastus tehtäisiin vuonna Kunnostuksia joelle on suositeltu ainoastaan alimmille koskille. Kunnostustarve voidaan määritellä sähkökoekalastusten jälkeen. Varsinaiset kunnostukset, jos niitä harkitaan tehtäväksi, toteutetaan tämän suunnitelmakauden jälkeen. 13. Ravustus ja rapukantojen hoito Kalastusalueen on suositeltavaa laatia alueelleen oma käyttö- ja hoitosuunnitelma rapukannoille. Se tulee ajankohtaiseksi, kun uusi rapustrategia valmistuu. Suunnitelman avulla voidaan antaa tarkemmat vesistökohtaiset suositukset rapukantojen hoidolle, kun tiedetään esim. joki- ja täplärapualueiden rajaukset uudessa strategiassa. Alla olevasta taulukossa on yleiset suositukset ravustuksen järjestämiseen. Rapukantaa tulisi järvissä seurata koeravustusten avulla ja sen pohjalta antaa suosituksia ja tehdä mahdollisia rajoituksia ravustukseen. Alla on lyhyet ohjeet ravustuksen järjestämiseksi. Yhteenveto löytyy taulukosta 32. Taulukossa olevat suositukset on laadittu lähinnä täplärapukantojen ravustuksen järjestämiseen. Kasvavan rapukannan hyödyntäminen voidaan aloittaa, kun yksikkösaalis ylittää tason 2 rapua/mertayö. Tällöin voidaan alkaa levittää rapuja ravuttomille alueille, mikäli sellaisia vielä on. Kun kaikille ravuille sopiville elinalueille on saatu muodostumaan lisääntyvä populaatio, voidaan varsinainen ravustus käynnistää kontrolloidusti. Kun yksikkösaalis lähestyy kymmentä rapua yössä mertaa kohden, on kannan harventamisella jo kiire. Liian tiheä rapukanta kääpiöityy helposti. Lisäksi rapujen vaellusalttius lisääntyy, mikä aiheuttaa häiriöitä verkkokalastukselle. Taulukossa 32 on esitetty suosituksissa ravustuksen järjestämiseen koeravustusten perusteella. Jokirapuvesistöissä on ravustuksen järjestäminen tehtävä erittäin kontrolloidusti. Tällöin rapuruton riski voidaan minimoida. Moni jokirapuveden omistaja myy lupia vain osakkaille. Toinen vaihtoehto on järjestää luvanmyynnin yhteyteen desinfiointipiste. Täytyy muistaa, että rapurutto voi levitä myös muiden kuin ravustukseen käytettävien välineiden mukana. Ravustuksella on ikävä kyllä taipumus tuoda mukanaan lieveilmiöitä. Tällaisia ovat mm. luvaton ravustus ja rapu- ja pyydysvarkaudet. Siksi ravustusta tulee alusta alkaen valvoa tehokkaasti. Taulukko 32. Suositukset ravustuksen säätelyyn koekalastuksen perusteella 2 rapua/merta/yö alle 10 cm kannattaa laskea takaisin voidaan aloittaa laajamittaisempi ravustus 3-5 rapua/merta/yö alle 10 cm kannattaa laskea takaisin aloittaa rapujen siirrot uusille alueille 5-10 rapua/merta/yö lisätä pyyntiä ja tai siirtää rapuja voimallisesti uusille alueille >10 rapua poistaa kaikkia ikäryhmiä tai siirtää voimallisesti uusille alueille 78

79 14. Kalastuksen valvonta Kalastuslaki valvonnan osalta on muuttunut Sen mukana tulleet muutokset on syytä ottaa huomioon ja kehittää Hämeenlinnan kalastusalueen valvontaa. Tätä varten tulee kalastusalueelle laatia tuleviksi vuosiksi valvontasuunnitelma esim. voimassaolevien rajoitusten (solmuvälirajoitukset) valvomisesta ja kartoitetaan kalastusalueen valvojien tarve ja valvonnan rahoittaminen. 15. Yleistä kalastuksen säätelystä Käyttö- ja hoitosuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, että kalastuslaki edellyttää pyrkimään vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta, että kalakantoja käytetään hyväksi järkiperäisesti. Ongelmana on, kuinka päästä mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen vaarantamatta kalakantoja. Erilaiset säätelykeinot ovat väline pyrkiä tavoitteeseen. Kalastuksensäätelyn erilaisia keinoja ovat solmuvälirajoitukset, alamittapäätökset, rauhoitusalueet ja pyydysyksiköinti Solmuvälirajoitukset Vesialueiden omistajien lisäksi kalastusalueella on mahdollisuus määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen käyttö esim. solmuvälirajoitukset, mikäli kalakantojen hoito sitä vaatii (Kalastusalue voi, milloin tietyllä vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät, määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen sanotulla alueella (KL 37 )). Kalastusalueen on perusteltua tehdä päätöksiä, jos samalla järvellä on useita vesialueiden omistajia ja osa alueista ei ole toimivia. Tällöin kalakannan järkevän hoidon vaativia päätöksiä ei saada koko järveä koskevaksi muulla tavalla kuin kalastusalueen tekemällä päätöksellä. Yleisesti solmuvälirajoituksia on käytetty mm. seuraaviin tarkoituksiin: istutusten tuloksellisuuden parantaminen, kaloille mahdollisuus saavuttaa sukukypsyys, uhanalaisten kantojen suojelu. Solmuvälirajoituksia mietittäessä täytyy ottaa huomioon kunkin järven kohdalla, mihin lajeihin pyynti kohdistuu. Jos järven tärkein saaliskala on kuha ja istutusten tuottoa ja luontaista lisääntymistä halutaan parantaa, ovat solmuvälirajoitukset perusteltuja. Toisaalta jos järveen tehdään runsaasti siikaistutuksia ja kalastus kohdistuu niihin, solmuvälirajoituksien takia ei siian kalastusta voida toteuttaa enää tehokkaasti, mikäli siikakannat ovat hidaskasvuisia. Samalla istutusten tuotto jää heikoksi. Tilanne korostuu järvissä, jossa on muikkua runsaasti ja siikojen kasvu sitä kautta heikkoa. Solmuvälipäätösten tueksi tulisi hankkia tarpeeksi tietoa esim. kuhan kasvusta ja kannan tilasta (kirjanpitokalastus tai kalastustiedustelu), jolloin tietyn solmuvälirajoituksen asettamiselle olisi tarkkoja perusteita. Muuten joudutaan tekemään helposti päätöksiä yleisten suositusten perusteella, jotka eivät välttämättä sovellu parhaalla mahdollisella tavalla kyseiseen järveen. Solmuvälipäätöksiä tehtäessä on yleensä syytä käyttää siirtymäaikoja, mikäli rajoitukset ovat merkittäviä. Tällöin voidaan vanhat, kiellettävät pyydykset käyttää loppuun. Siirtymäajalla voidaan käyttää suosituksia, mikä vähentää rajoituksen vaikutuksia saaliisiin. Solmuvälirajoitusten jälkeen saaliit todennäköisesti tulevat muutamaksi vuodeksi heikentymään, mutta kalojen kasvaessa pyyntikokoon saaliit parantuvat keskikoon ja sitä kautta kokonaissaaliin kasvaessa. Mitä nopeampikasvuisesta kalalajista ja -kannasta on kysymys, sitä nopeammin saaliit parantuvat Alamittapäätökset Toinen mahdollinen kalastuksen säätelyn keino on kalojen alamitan nostaminen (kalastusalue voi määrätyllä vesialueella määrätä asetuksesta säädetyn mitan tietylle kala-rapulajille tai määrätä, että sanottu mitta on asetuksella säädettyä mittaa suurempi (KL 35 )). Alamitan nostolla on yleensä tavoitteena vähintään yhden, mieluummin useamman kutukerran turvaaminen. Pelkästään alamitan 79

80 nostolla ei tähän tavoitteeseen päästä, vaan se ja solmuvälirajoitukset kulkevat käsi kädessä. Alamitan nostosta ei oikeastaan ole hyötyä ilman solmuvälirajoituksia. Esim. alamittaiset kuhat joutuisivat kuitenkin verkkoihin, eikä niiden vapauttaminen elävänä verkoista onnistu useinkaan. Lisäksi nykyinen kalastuslaki velvoittaa palauttamaan kaikki alamittaiset kalat veteen elävänä tai kuolleena. Alamittojen nostosta voidaan antaa myös suosituksia ainakin niille kohteille, joissa solmuvälirajoitukset eivät ole riittävän suuria. Alamittaisia todennäköisesti jää silloin verkkoihin huomattavan paljon. Alamittapäätösten avulla pystytään vaikuttamaan myös vapakalastukseen ja sitä kautta se kohtelee kalastajia tasapuolisesti, mikäli järvelle on asetettu solmuvälirajoituksia. Solmuvälirajoitusten tapaan on alamittapäätösten tueksi tarpeen hankkia tietoa esim. kuhan kasvusta. Jotta alamittapäätökset koskevat kaikkia kalastajaryhmiä (myös yleiskalastusoikeuksilla kalastavia), täytyy kalastusalueen tehdä päätökset. Mikäli katsotaan, että alamittasuosituksilla päästään riittävän hyvään lopputulokseen, päätökset suosituksista tekevät vesialueiden omistajat Pyyntialueiden rauhoitukset Kalastusalue voi myös perustaa rauhoituspiirin eli kalastukselta kielletyn alueen (kalastusalue voi jollei muita keinoja ole sopivasti käytettävissä, perustaa enintään kymmeneksi vuodeksi rauhoituspiirin, jossa arvokkaat kalalajit kutevat tai oleskelevat tai jota ne käyttävät kulkutienään (KL 43 )). Kalastusalue voi myös kieltää määräajaksi tietynlaisen pyydyksen käytön erityisestä syystä esim. kuhan kutualueilla tai taimenen vaellusreiteillä (Kalastusalue voi, milloin tietyllä vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät, määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen sanotulla alueella (KL 37 )) Pyydysyksiköinti Pyydysyksiköinti ei sovellu nykyisellään kalastuksensäätelyn keinoksi kovinkaan hyvin. Ongelman muodostaa se, että yksiköitä voidaan vaihtaa pyydysten välillä ja niitä on yleensä käytössä liian suuria määriä. Vaikka yksiköinti ei sovellu säätelykeinoksi, on se kuitenkin nykyinen lainmukainen tapa jakaa kalastusoikeutta. Osakaskuntien sääntöjä uudistettaessa olisi tärkeää, että yksiköinti olisi kaikilla samanlainen. Alla näkyvät suositukset pyydysten yksiköinniksi Hämeenlinnan kalastusalueella. Satunnaisesti käytettävien pyydysten ja pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys, yksiköinnistä voidaan tehdä päätös tarvittaessa osakaskunnan kokouksessa. verkko ( 3 m x 30 m)... 3 yksikköä katiska... 1 yksikkö pitkäsiima (100 koukkua)... 2 yksikköä rysä, korkeus alle 80 c m... 1 yksikkö rysä, korkeus cm... 3 yksikköä 5 koukkua... 1 yksikkö vapakalastusvälineet... 1 yksikkö rapumerta... 1 yksikkö 16. Hoitokalastukset Hoitokalastuksella tavoitteena on yleisimmin joko kalakannan rakenteen muovaaminen taloudellisesti hyödynnettävien lajien eduksi tai ravintoketjuun vaikuttaminen rehevöitymiskehityksen katkaisemiseksi. Näistä jälkimmäinen on tullut hyvin suosituksi viime vuosikymmeninä. Kalakannan rakenteen muokkaamista on pienimuotoisesti tehty jo kauan. 80

81 16.1 Ravintoketjukunnostus Pitkään voimakkaan kuormituksen kohteena olleen järven tila ei välttämättä parane, vaikka ulkoinen kuormitus saataisiinkin kuriin. Tämä johtuu ns. sisäisestä kuormituksesta, jossa järven pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet palautuvat takaisin vesimassaan. Ravinteiden palautuminen vesimassaan voi johtua kalojen saalistukseen liittyvästä sedimentin pöyhimisestä. Suuremman ja monimutkaisemman ongelman muodostaa kuitenkin kalojen eläinplanktoniin kohdistuva saalistus. Muun muassa särkikalat syövät suurikokoisia eläinplanktereita, kuten vesikirppuja. Mikäli särkikalojen määrä lisääntyy voimakkaasti, lisääntyy myös eläinplanktonin ravintokohteena oleva kasviplankton. Lisääntynyt kasviplankton vajoaa kuollessaan pohjaan. Siellä se hajotessaan kuluttaa hapen pohjanläheisestä vesikerroksesta. Hapettomassa tilassa pohjaan sedimentoituneet ravinteet liukenevat takaisin vesimassaan ja palautuvat kasviplanktonin käyttöön. Tähän rehevöitymistekijään voidaan joissain tapauksissa puuttua poistamalla järvestä eläinplanktonia syöviä kaloja. Yleisimmin poiston kohteena ovat särkikalat ja kuore. On huomattava, että eläinplanktonia syövät myös muutkin kuin kalat. Muun muassa sulkasääsken toukat ovat erittäin tehokkaita saalistajia. Joskus voikin käydä niin, että vahvan sulkasääskipopulaation asuttamassa vesistössä hoitokalastus ei vähennäkään levän tai ravinteiden määrää vedessä. Tilanne voi olla jopa päinvastainen. Sulkasääski saattaa nimittäin kalojen aiheuttaman saalistuspaineen vähennyttyä lisääntyä räjähdysmäisesti. Tällöin eläinplanktoniin kohdistuva saalistus myös kasvaa ja ravintoketjun vääristymä pahenee edelleen. Huonoon lopputulokseen ravintoketjukunnostuksessa saattavat johtaa myös puutteelliset tai olemattomat esiselvitykset, huono kalastuksen suunnittelu tai vaikkapa liian pieni pyyntimäärä. Pieni pyyntimäärä on joissakin hoitokalastuskohteissa heikentänyt vesistön tilaa entisestään Ravintoketjukunnostuksen suunnittelu ja esiselvitykset Ravintoketjukunnostusta suunniteltaessa on vesistön lähtötila pyrittävä märittelemään riittävän tarkasti. Vesinäyttein varmistetaan, että järven ravinnetaso on todella niin korkea, että hoitokalastuksille on aihetta. Tämän jälkeen tulisi määrittää sulkasääsken esiintyminen, mikäli sulkasääsken toukkien esiintyminen on todennäköistä. Mikäli sulkasääsken toukkien määrä on suuri, tulee seuraavaksi selvittää järvestä poistetuksi suunniteltujen kalojen ravinnonkäyttö. Jos kalat käyttävät sulkasääsken toukkia ravinnoksi merkittävissä määrin, ei hoitokalastuksia tule tehdä. Kalakannan rakenteen ja -määrän arvioimiseksi tulee vesistössä suorittaa myös perusteellinen koekalastus. Tällainen koekalastus tulisi aina suunnitella ja suorittaa ammattilaisvoimin. Koekalastuksen perusteella arvioidaan onko hoitokalastukselle ylipäänsä tarvetta. Mikäli tarvetta on, voidaan tuloksien perusteella määritellä kalastuksen kohteeksi valittavat kalalajit ja poistettavan biomassan suuruus Tehokalastuksen toteutus Kun kalakannan rakenne on selvitetty koekalastuksin, voidaan päättää, millä menetelmillä kaloja lähdetään poistamaan. Jos pääsaaliskohteeksi on valittu rantavyöhykkeessä viihtyvät särkikalat, voidaan pyynti hoitaa esimerkiksi pauneteilla. Mikäli pyritään poistamaan pelagiaalisia eli ulappakaloja, tulee kysymykseen lähinnä nuottaus. Tällaisia lajeja ovat lähinnä kuore ja syksyllä särkikalat. Olipa pyyntimuoto mikä tahansa, tulee varmistua siitä, että pyyntiponnistus ja sitä kautta poistettava kalabiomassa ovat riittävän suuret. Muuten pyynnin vaikutus jää vähäiseksi tai voi olla jopa negatiivinen. Hoitokalastusta varten onkin tarpeen laatia suunnitelma, jossa asetetaan tarkat tavoitteet poistettavan kalamäärän suhteen, menetelmä, pyynnin toteutus, seuranta ja rahoitus. Hoitokalastusta varten on suositeltavaa laatia oma hankkeensa ja sille vetäjät, jotka ottavat vetovastuun hoitokalastuksen toteutuksesta ja rahoituksen hankkimisessa. Kalastusten jälkeen on tarpeen tehdä uusi koekalastus, minkä 81

82 perusteella voidaan arvioida tulevia hoitotarpeita, kuten hoitokalastuksen jatkaminen sekä mahdollisesti petokalojen istutukset. 17. Hoitotoimenpiteiden tuloksellisuuden seuranta 17.1 Kirjanpitokalastus Useissa Hämeenlinnan kalastusalueen järvissä on ollut käynnissä kirjanpitokalastus jo vuosia. Tällä suunnitelmakaudella on tarkoitus kehittää kirjanpitokalastusta toimivampaan suuntaan mm. lomakkeita uusimalla ja säännöllisellä raportoinnilla. Kalastusalue yhdessä osakaskuntien kanssa järjestää suunnitelmassa esitetyille järville kalastuskirjanpidon. Vuoden 2013 aikana osakaskunnat etsivät sopivat kirjanpitokalastajat, joita tarvitaan 2-4 kalastajaa / järvi. Varsinainen kirjanpitokalastus uudistettuna lähtee käyntiin vuoden 2014 alusta alkaen. Tarkemmat suositukset löytyvät järvikohtaisesti. Palkkioksi kirjanpitokalastajille kirjanpidon pitämisestä osakaskunnat voivat antaa vaikka pyydysmerkkejä. Kalastusalue toimittaa kirjanpitokalastajille kirjanpitolomakkeet ja ohjeistuksen niiden täyttämisestä. Tarvittaessa alue voi myös järjestää koulutuksen aiheesta. Aineisto toimitetaan Hämeenlinnan kalastusalueen isännöitsijälle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Aineiston arkistoinnin ja tallennuksen sähköiseen muotoon hoitaa kalastusalue. Laajempi raportointi tapahtuu ensimmäisen kerran vuonna Aineiston käsittelyyn ja raportointiin kalastusalue voi hakea rahoitusta kalatalouden edistämismäärärahoista. Kirjanpitokalastuksen avulla pyritään selvittämään istutusten tuloksellisuutta, mahdollisten kalastuksen säätelyjen vaikutuksia kalakantaan, kalaston rakenteeseen ja muutoksia kalastossa. Mittarina käytetään ensisijaisesti yksikkösaaliita. Erityisen tärkeätä olisi, että samat kalastajat olisivat mukana useamman vuoden ja he pyytävät erityisesti seurattavia lajeja. Kirjanpitokalastuksen avulla pystytään antamaan osakaskunnille suosituksia kalavesien hoitoon esim. istutussuosituksiin ja saadaan kerättyä seurantatietoa seuraavia käyttö- ja hoitosuunnitelmia varten Istutustauot ja kuhan suomunäytteet kasvu ja luontainen lisääntyminen Oikean kalastuksen säätelyn ja sopivan istutustason saavuttamiseksi tulisi kuhakannasta selvittää tiettyjä asioita, kuten luontainen lisääntyminen ja sen määrä sekä kalojen kasvunopeus. Selvitysten avulla voidaan tarpeettomat istutukset lopettaa, jos kuhakanta lisääntyy voimakkaasti. Helpoiten kuhan luontainen lisääntyminen saadaan selville pitämällä taukoja istutuksissa ja seuraamalla kannan kehitystä seuraavina vuosina. Kannan kehittymistä voidaan seurata kirjanpitokalastuksen tai suomunäytteiden avulla. Nämä eivät kuitenkaan ole toisiaan poissulkevia, vaan toisia täydentäviä seurantoja. Istutuksista pidättäydytään kahtena peräkkäisenä vuotena. Tämän jälkeen odotetaan 3-4 vuotta, minkä jälkeen ryhdytään kokoamaan suomunäytteitä saaliiksi saaduista kuhista. Niistä selviää kuhien ikä. Mikäli näytteistä löytyy istutustaukojen aikana syntyneitä kuhia, voidaan todeta kuhan lisääntyvän luonnostaan. Istutustaukojen vaikutusta kuhakantaan seurataan myös kirjanpitokalastuksen avulla. Jos istutustaukojen vaikutus näkyy kuhasaaliissa yksikkösaaliiden laskuna, on istutuksia perusteltua jatkaa kuhakannan ylläpitämiseksi. Jos kuhasaaliissa ei tapahdu merkittävää laskua, kun istutustaukojen pitäisi saaliissa näkyä, voidaan olettaa kuhakannan lisääntyvän riittävän tehokkaasti eikä istutuksille näin ollen ole enää perusteita. Myös kalojen kasvu voidaan määrittää samoista suomunäytteistä. Mikäli suomuista voidaan todeta, että kalat ovat erittäin hidaskasvuisia, voidaan istutustiheyksiä pienentää. Myös solmuvälirajoituksia suunniteltaessa on kasvunopeuden määrittämisestä apua. Mikäli kanta on hidaskasvuinen ja tulee 82

83 sukukypsäksi pienempänä, voidaan solmuväli pitää pienempänä. Jos kanta on nopeakasvuinen ja tulee sukukypsäksi isompana, on perusteltua nostaa solmuväliä ja alamittaa suuremmaksi. Kuhan suomut otetaan kylkiviivan alta, peräevän etupuolelta. Suomuja kannatta ottaa useita molemmista kyljistä. Näin vältytään tilanteelta, jossa kaikki suomut olisivat regeneroituneita eli uudelleen kasvaneita. Tällaisista suomuista ikää ei voi määrittää Koeverkkokalastukset Verkkokoekalastuksia voidaan käyttää mm. kalakannan koon, kalayhteisön rakenteen, lajien runsaussuhteiden ja populaatiorakenteen muutosten arvioinnissa. Säännöllisesti, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden välein, suoritettava koeverkkokalastus on suositeltavaa. Tämä olisi erityisen tärkeää kuormitetuissa ja rehevissä vesistöissä sekä sellaisissa vesistöissä, joissa saaliit näyttävät kehittyvän huonompaan suuntaan tai kalakannan rakenne on vääristynyt. Yleisin ja vertailtavuutensa kannalta suositeltavin koeverkkotyyppi on NORDIC-yleiskatsausverkko (kuva 47). Sitä on käytetty muun muassa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin tarkkailuun ja seurantaan liittyvissä koekalastuksissa. Kyseessä on varsin mittava tarkkailu, jonka kohteena on ollut satoja, ellei tuhansia järviä. Verkkopyyntien lisäksi järvistä on otettu muita biologiseen tarkkailuun liittyviä näytteitä ja vedenlaatunäytteitä. Näistä saatuja tuloksia vertailemalla on pystytty luomaan menetelmä, jossa järven ekologista tilaa voidaan arvioida pelkästään verkkokoekalastusten tulosten perusteella. Erityisen hyvin NORDIC-yleiskatsausverkko sopii rehevien järvien kalayhteisön rakenteen seuraamiseen. Jos keskitytään esimerkiksi vain yhden lajin kannan rakenteeseen, voidaan verkkokalastuksessa käyttää kyseisen lajin pyyntiin parhaiten soveltuvia verkkoja. Tällöin vertailtavuus vesistöjen välillä jää kuitenkin heikoksi. Kuva 47. Nordic-yleiskatsausverkon rakenne 17.4 Sähkökoekalastukset Sähkökalastuksella voidaan tutkia matalahkojen vesistöjen, lähinnä virtavesien kala-, rapu- ja nahkiaiskantoja. Kalastusalueen kohdalla tulee kysymykseen lähinnä pienten virtavesien taimenkantojen tilan selvittäminen. Sähkökalastus suoritetaan erityisellä tasavirtaa tuottavalla laitteella. Se vaatii aina voimassa olevan erityisluvan sekä koulutuksen menetelmän käytöstä ja sähköturvallisuudesta. Siksi sen toteuttaminen on jätettävä ammattilaisten suoritettavaksi. Hämeenlinnan kalastusalueella ei ole ollut pitkäaikaisia seurantakohteita, joissa olisi sähkökoekalastettu samat vakioruudut samalla menetelmällä vuodesta toiseen. Koekalastuksissa voidaan käyttää yhden tai kolmen poistopyynnin menetelmää. Yleisesti esimerkiksi vesipuitedirektiivien seurantakohteissa on käytetty kolmen poistopyynnin menetelmää, jolla saa tarkemman arvion taimenten tiheyksistä. Kalastusalueen resurssipulan ja rahoituksen takia, voidaan koekalastukset tehdä myös yhden poistopyynnin menetelmällä. Tärkeintä kuitenkin on, mikäli tehdään 83

84 pitempiaikaisia seurantoja, että kalastetaan samat koeruudut sekä pidetään menetelmä samana. Näin varmistetaan, että vuosien välinen vertailtavuus olisi mahdollisimman luotettava. Kohteissa, jotka kalastetaan ensimmäistä kertaa, on tärkeätä valita koealat edustamaan koko kosken luonnetta ja koeruudut dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti. Sopiva koealan koko on m Yksilömerkintämenetelmät Yksilömerkintöjen avulla voidaan seurata kalojen vaelluksia ja kasvuja, koska merkittyjen kalojen yksilölliset tiedot ovat tiedossa. Yksilömerkintämenetelmiä on käytössä monenlaisia. Aiemmin ylivoimaisesti yleisin yksilömerkintämenetelmä on ollut Carlin-merkintä. Carlin-merkki on tyypillisesti teräslangoilla kalan selkälihakseen kiinnitetty pieni muovilevy. Jokaisessa merkissä on yksilöllinen koodi, jonka perusteella kukin kala on voitu yksilöllisesti erottaa. Tämä merkintä on varsin hidas tapa merkitä kaloja ja lisäksi kalojen on havaittu tarttuvan merkistä helposti esim. verkkoihin. Carlin-merkinnän haittapuolien vuoksi on ryhdytty kehittelemään uusia yksilömerkintämenetelmiä. Nykyisin onkin siirrytty yhä enemmän käyttämään t- ankkurimerkkiä (kuva 48) tai nuolimerkkejä. Ankkurimerkki on vaatteiden merkinnästä tuttu muovinen T- mallinen lanka, jonka toiseen päähän on liitetty muovinen kapseli. Kapselin pinnassa on koodi, jonka perusteella kalan tiedot voidaan jäljittää. Merkki kiinnitetään selkäevän ruotojen taakse kalan lihakseen. T- ankkurimerkin etuna ovat merkinnän nopeus ja alhaisemmat kustannukset. Merkinnän nopeuden ansiosta kaloja joudutaan käsittelemään huomattavasti vähemmän. Itse merkinnät voidaan suorittaa myös istutuspaikalla. Merkintöjä käytetään myös luonnossa syntyneiden kalojen vaellusten ja kasvun selvittämiseksi. Kaikkien merkkien tietojen kokoamisen ja aineiston käsittelyn on Suomessa hoitanut keskitetysti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kuva 48. T-ankkurimerkitty taimen (kuva Veli-Matti Paananen) 18. Istutussuositukset Istutuskalojen kantakysymyksiin on kiinnitetty viime vuosina entistä enemmän huomiota. Maa- ja metsätalousministeriö on edellyttänyt vuonna 2005, että ELY-keskukset selvittävät alueellaan kalojen ja rapujen viljelytarpeet ja sopivat eri kalalajien ja -kantojen käytöstä. Tätä varten vuonna 2006 Hämeen ELYkeskus perusti työryhmän, johon kutsuttiin keskeiset alueellisten tahojen edustajat. Työryhmän työn tuloksena vuonna 2007 valmistui Hämeen maakuntien istutus- ja viljelytyöryhmän muistio. Hämeenlinnan kalastusalueen kalalajien ja niiden kantojen istutussuositukset on kerrottu kappaleissa Uuden kalalajin tai kannan kotiuttamiseen tulee aina hakea istutuslupa ELY-keskuksen kalatalousyksiköstä Siika Oletettavaa on, ettei Hämeenlinnan kalastusalueen järvissä ole juurikaan luontaisesti lisääntyviä siikakantoja, joten kalastusalueen siikaistutusten tarkoituksena on lähinnä kalastettavien kantojen ylläpito. Istutukset on aikaisemmin tehty pääasiassa planktonsiialla ja istutukset tullaan toteuttamaan 84

85 planktonsiialla myös tulevaisuudessa. Lisäksi planktonsiika on hyvissä olosuhteissa nopeakasvuinen. Oletettavaa on, ettei se lähinnä virtakutuisena ainakaan merkittävissä määrin lisäänny luontaisesti Hämeenlinnan kalastusalueen vesissä. Istutusten ansiosta myös näihin kalastoltaan köyhiin vesiin pystytään luomaan tuottoisia siikavesiä. Planktonsiikaistutuksissa voi käyttää sekä Rautalammin reitin että Koitajoen kantaa olevia istukkaita. Istutuksia voidaan tehdä myös järvisiialla, jolloin istutuskantana voi käyttää sekä Säkylän että Saarijärven Pyhäjärven kantoja. Vaellussiikaistutuksiin tulee käyttää Kokemäenjoen kantaa. Hämeenlinnan kalastusalueella siikaistutuksia suositellaan tehtäväksi lähinnä kirkasvetisiin järviin. Siikojen istutustiheytenä voidaan käyttää 5 20 yksilöä/ha vesistöstä, kalastusrasituksesta ja kalakannan rakenteesta riippuen. Järvissä, joissa kalasto on särkikalavaltainen, pieni kalastusrasitus, luontaisesti lisääntyvä siikakanta tai hyvä muikkukanta, tulee siikaistutusten olla maltillisia tai niistä voidaan luopua kokonaan. Näissä järvissä istutusten tuotto jää todennäköisesti heikoksi. Myös liian tiheät istutukset helposti johtavat kannan kääpiöitymiseen. Järviin, joissa on runsas petokalakanta, voidaan käyttää varsin suuria istutustiheyksiä, mutta myös tällaisissa vesistöissä istutusten tuotto jäänee varsin pieneksi. 18.2Kuha Istutustyöryhmän suositusten mukaan ensisijaisesti istutuksiin tulee käyttää järven omaa kantaa tai vaihtoehtoisesti lähivesistöjen kantaa olevia kuhia. Kuhia ei kannata istuttaa kovin pieneen järveen. Kuhaistutusten on todettu tuottavan yleensä kunnon tulosta vasta yli 50 hehtaarin järvissä, mutta pienemmissäkin järvissä on myös saatu tuloksia. Myös oikein karuissa järvissä on kuhaistutusten kannattavuus hyvin kyseenalainen. Poikaset istutetaan esikesäisinä tai kesänvanhoina kasvillisuusvyöhykkeen ulkopuolelle, lähelle mahdollisia lisääntymisalueita. Kesänvanhojen kuhien istutustiheyssuosituksina voidaan pitää kpl ja esikesäisten kpl hehtaarille. Kuhan kotiutusistutuksissa istutustiheys voi olla suurempikin ja istutukset olisi hyvä toteuttaa ainakin kolmena vuotena peräkkäin, jolloin varmistetaan myös osaltaan kannan geneettinen monimuotoisuus. Mikäli järvessä on luontaisesti lisääntyvä kuhakanta, istutukset tulee pitää maltillisina tai niistä voidaan luopua kokonaan. Mikäli järvi on savisamea, ja siinä on riittävästi saaliskaloja, esimerkiksi runsas kuorekanta, voidaan käyttää suurimpia istutustiheyksiä. Mikäli järvi on karuhko, istutusmäärä on suositusten alarajalta Järvitaimen Järvitaimenen istutukset järviin Hämeenlinnan kalastusalueella on vain vähän järviä, joihin taimenistutuksia olisi järkevää tehdä. Ne olisikin järkevämpää kohdentaa alueen virtavesiin luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen muodostamiseen ja vahvistamiseen. Alla on kerrottu yleiset suositukset taimenistutuksista niin järviin kuin virtavesiin. Järvitaimenta suositellaan istutettavaksi vesistöihin, joissa on hyvä kuore- tai muikkukanta. Jos muikku- tai kuorekanta on heikko, ei istutuksista saada hyvää tuottoa ja samalla muikkukannan vahvistuminen voi vaikeutua. Tällöin istutuksista tulisi pidättäytyä. Istutustiheytenä hyvän muikku- tai kuorekannan aikana suositellaan 1 yksilö/ha. Kun ravintotilanne on heikko, suositeltavaa olisi istuttaa taimenet pienpoikasina alueen virtavesiin. Samalla poikaset leimautuisivat koskialueille myöhempää kutuvaellusta varten. Paras tulos suoraan järviin tapahtuvasta istutuksesta on saatu käyttämällä 3-vuotiaita istukkaita. Istutuksiin saa käyttää sekä Rautalammin reitin että Vuoksen kantaa olevia istukkaita. Ainakin alueen virtavesiin tehdyt istutukset tulisi suorittaa rasvaeväleikatuilla poikasilla. Näin seurannoissa pystytään erottamaan istukkaat luonnossa syntyneistä. Järviin tehdyt taimenistutukset on suositeltavaa tehdä syvään rantaveteen petovaikutuksen vähentämiseksi. Lisäksi istutuksen jälkeen olisi hyvä rauhoittaa lähivedet vähintään kahdeksi viikoksi, että istukkaat ehtivät levittäytyä syönnösalueille. 85

86 Järvitaimen istutukset virtavesiin Virtavesissä taimenen poikaset istutetaan kullekin ikäryhmälle sopiville koskialueille. Kappaleissa on ohjeet virtavesissä tapahtuviin istutuksiin. Virtavesiin tehtävien istutusten tarpeet ja määrät on hyvä suunnitella poikasille soveltuvien elinalueiden mukaan. Lisäksi sähkökoekalastusten tulosten perusteella arvioidaan istutustarvetta. Jos taimen lisääntyy luontaisesti, tulee istutuksia pääsääntöisesti välttää. Jos tiheydet ovat kuitenkin matalia, voidaan tehdä mahdollisia tuki-istutuksia. Päätös mahdollisista istutuksista tulee tehdä tapauskohtaisesti Mäti-istutukset Mäti istutetaan soran sisään tai mätirasioissa. Välittömästi istutuskohdan alapuolella tulee olla halkaisijaltaan mm:n soraa. Ensimmäisen kesänsä aikana poikaset siirtyvät karkeampaan poikaskivikkoon, jonka raekoko on mm. Mätiä istutetaan mätijyvää/a v taimenet 1-vuotiaita taimenia istutetaan 2 kpl/10 m 2. 1-vuotiaana taimenen poikanen saalistaa jo vapaassa vedessä. Siksi istutuspaikalla tulee olla edellisessä kappaleessa mainitun lisäksi myös suurempia kiviä rikkomassa virtaa Hauki Hauki on luonnollinen kalavesien hoitaja ja nopeakasvuinen petokala. Hauki-istutukset ovat perusteltuja siinä tapauksessa, ettei hauen luontainen lisääntyminen onnistu. Jos järvessä on vahva haukikanta, ei istutuksille ole tarvetta. Hauet voidaan istuttaa joko jatkokasvatettuina (esikesäinen) tai vastakuoriutuneina. Istutusten tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että poikaset levitetään istutusalueille mahdollisimman matalaan veteen. Esikesäisten suositeltava istutustiheys on 1 kpl 10 m:n välein ja vastakuoriutuneen 1 kpl/rantametri. Liian tiheään istutetuilla poikasilla kannibalismi verottaa istutuksen onnistumista. Poikaset istutetaan kasvillisuuden joukkoon rantaveteen, mieluiten alle puolen metrin syvyyteen. Kasvittomille ranta-alueille ei poikasia kannata istuttaa. Hauki-istutuksiin tulisi käyttää maantieteellisesti mahdollisimman läheistä kantaa Ankerias Ankeriaiden kotiuttamista alueen vesistöihin tulee harkita ja selvittää mahdolliset kohteet. Ankeriaiden istutuksiin tulee aina hankkia ELY-keskuksesta kotiutusistutuslupa, jos ankeriaita ei ole aikaisemmin istutettu sekä aina siirtoistutuslupa. Ankeriasistutuksiin käytetään eurooppalaista kantaa. Ankeriasistutuksissa tulee ottaa tulevaisuudessa huomioon myös valtakunnallinen ankeriaskantojen hoitoohjelma Kirjolohi Kirjolohi-istutuksia kalastusalueen vesistöihin voidaan jatkaa kalastettavien kantojen ylläpitämiseksi Karppi Karppi on Suomessa täysin istutusten varassa, eikä se pysty lisääntymään luontaisesti. Parhaiten se soveltuu matalien ja rehevien järvien istutuskalaksi. Karppi kasvaa hyvissä olosuhteissa nopeasti. Karpit tulee istuttaa kaksivuotiaina, jolloin ne ovat tarpeeksi suuria selviytymään Suomen oloissa. Istutustiheydeksi suositellaan vain muutamia yksilöitä vesihehtaaria kohti, jotta niiden kasvu pysyy hyvänä. 86

87 18.8 Rapu Hämeenlinnan kalastusalueella esiintyy sekä kotimaista jokirapua että Pohjois-Amerikasta tuotua täplärapua. Hämeen ELY-keskus on laatinut jokiravun elvyttämissuunnitelman Hämeeseen (Mannonen ym. 2002). Suunnitelmasta näkyvät jokirapualueiksi merkityt valuma-alueet. Mahdollisia istutuksia suunniteltaessa tulee varmistaa ELY-keskuksesta, kuuluuko vesialue joki- vai täplärapualueeseen. Lisäksi kalastusalueen isännöitsijältä tai Hämeen kalatalouskeskuksen neuvojilta voi kysellä neuvoja istutusten suunnittelussa ja välttää esim. turhat jokirapuistutukset. Täytyy kuitenkin muistaa, että rapujen istutuksiin tulee aina hankkia ELY-keskuksesta istutuslupa. Täplärapujen luvattomat istutukset ovat rikoslaissa rangaistava teko. Ennen rapuistutuksia tulee selvittää veden laatu. Jos vesistön latvoille on esimerkiksi tullut turvetuotantoalueita, voi rapujen menestyminen olla kyseenalaista, vaikka vesistö olisikin aiemmin ollut hyvä rapuvesi. Ravut tulee istuttaa vesistön parhaille kivikkorannoille. Hyvä rapuranta on kohtuullisen jyrkkä, ei kuitenkaan äkkijyrkkä. Koska jäät valtaavat rantakivikosta vesistöstä riippuen cm korkean alueen, tulee kivikon jatkua selvästi tätä syvemmälle. Näin varmistetaan, että ravuilla on suojapaikkoja myös talvella. Erityisen tärkeää kivikon jatkuminen syvemmälle on säännöstellyissä tai sellaisissa vesistöissä, joissa veden korkeuden vaihtelu kesän ja talven välillä on suuri. Istukkaat pysyvät parhaiten istutusalueilla, kun ne istutetaan saareen tai niemen kärkeen. Kun kanta on tällaisessa paikassa alkanut lisääntyä tehokkaasti, voidaan siitä myöhemmin siirtää rapuja vesistön muihin osiin (RKTL, 2002: Kalavedet kuntoon). Kaikenkokoiset rapuistukkaat kannattaa istuttaa suuremmissa erissä yhteen paikkaan. Niitä ei siis levitellä harvakseltaan rantaviivaan. Sopiva istutusmäärä yhteen kohtaan on sukukypsillä ravuilla kpl, poikasilla mieluummin tuhansia yksilöitä. Vastakuoriutuneita ravunpoikasia istutetaan poikasta rantametriä kohden. Poikaset on hyvä vapauttaa esimerkiksi 200 yksilön erissä kymmenen metrin välein rantaviivalla. Kesänvanhoja rapuja istutetaan poikasta rantametrille. Nekin on hyvä istuttaa suuremmissa ryhmissä sopivin välimatkoin. Isompia poikasia istutetaan 5-10 yksilöä rantametrille. Sukukypsiä rapuja istutetaan 2-5 yksilöä rantametriä kohden. Aikuisia rapuja on hyvä sumputtaa istutusvesistössä muutama päivä ennen vapauttamista. Tämä vähentää niiden vaellusalttiutta 19 Ammattikalastus Hämeenlinnan kalastusalueen järvet ovat sen verran pienimuotoisia, etteivät ne sovellu ammattikalastukseen. 87

88 20 Hämeenlinnan kalastusalueen tehtävälista Tehtävälistaa tulee täydentää suunnitelmakauden aikana, mikäli olosuhteet muuttuvat esim. virtavesien nousuesteiden poistumisen seurauksena. Tällöin jonkin kohteen arvo nousee huomattavasti ja hankkeen toteuttaminen on mahdollisimman nopeasti tarpeen. Lisäksi kalastuslain kokonaisuudistuksen valmistuttua voi kalastusalueelle tulla sellaisia tehtäviä, jotka on tehtävä tällä suunnitelmakaudella. vuosi tehtävä lisätietoa 2013 kalastuksen valvontasuunnitelma tiedotuskyltit satamat ja veneenlaskupaikat kuhan kutupaikkojen selvitykset kirjanpitokalastuksen käynnistäminen suunnitelmassa esitetyt järvet kalastuksen valvonta reitti, Kernaalanjärvi ym Koeverkkokalastus Kankaistenjärvi muikkuistutus Tevänti sähkökoekalastus Sääjärven reitti, Alajoki, Myllyoja jokirapujen sumputuskoe Mallinkaistenjärvi Kumianojan nousuesteen poisto Kumianoja taimenten merkintä Pääjärvi ja Renkajärvi 2014 kalastuksen valvonta reitti, Kernaalanjärvi ym Teuronjoen sivupurojen kartoitus Teuronjoen sivupurojen sähkökalastus Renkajoen omistajaselvitys koeverkkokalastus Iso-Munakas, Alasjärvi, Rehakka kuhan suomunäytteet Takajärvi ja Renkajärvi sähkökoekalastus Myllyoja/Myllyjoki kunnostussuunnitelma Sääjärven reitti rapukantojen käyttö- ja hoitosuunitelma 2015 kalastuksen valvonta reitti, Kernaalanjärvi ym Päätös mm verkkojen käyttökiellosta vuosille Viralanjärvi-Lepaansalmi Päätös kuhan almitan nostamisesta 40 cm:n vuosille Viralanjärvi-Lepaansalmi Mustajoen nouseuesteen poisto Putulankoski kunnostukset Sääjärven reitti ja Alajoki Alajoen kunnostussuunnitelma Alajoki 2016 kalastuksen valvonta reitti, Kernaalanjärvi ym sähkökoekalastukset Sääjärven reitti kirjanpitokalastuksen raportointi suunnitelmassa esitetyt järvet kunnostussuunnitelma Mustajoki-Isojoki Alajoen kunnostukset Alajoki Teuronjoen sivupurojen kunnostussuunnitelma 2017 kalastuksen valvonta reitti, Kernaalanjärvi ym sähkökoekalastukset Sääjärven reitti, Pätiälänjoki kunnostukset Mustajoki-Isojoki Teuronjoen sivupurojen kunnostukset Musta-Isojoen kunnostukset 88

89 21 Kiitokset Kiitokset kaikille tämän suunnitelman valmisteluun osallistuneille henkilöille. Erityiskiitos kuuluu niille, jotka jaksoivat kärsivällisesti vastailla suunnitelman tekijän kysymyksiin. Suunnitelman teossa oli runsaasti käytössä seuranta- ja tutkimusaineistoa. Kiitokset kaikille aineistoa toimittaneille tahoille. Ilman niitä suunnitelma ei olisi valmistunut. 22 Viitteet Ala-Kyyny, J. & Sirviö, S. 2011: Hämeenkosken jätevedenpuhdistamo kalataloudellinen velvoitetarkkailu Teuronjoessa Ramboll. Hakaste Hämeen TE-keskuksen sähkökalastuslomake Janatuinen, A. 2012: Referaatti Hausjoen yläjuoksun kunnostustarvekartoituksesta ja sähkökalastuksista. Virtavesienhoitoyhdistys Jutila, H. & Salminen 2006: Hämeenlinnan Katumajärven tila ja kuormitus. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 2. Kivinen, S. 2012: Vanajaveden reitin yläosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 667 Kivinen, S. 2009: Vanajaveden reitin yläosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 612 Kivinen, S. 2009: Vanajaveden reitin yläosan kalataloudellinen velvoitetarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 606 Kivinen, S. 2007: Hämeenlinnan kalastusalueen kuhan poikastutkimus. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kivinen, S. 2011: Ormajärven kalataloudellinen tarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 612/SK Kivinen, S. 2009: Katiskosken alapuolisen vesialueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 413/SK Lehtimäki 1997 ja Hämeen TE-keskusken sähkökalastuslomake. Nieminen, M. 2009: Roitonsuon kalataloudellinen tarkkailu vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Kirje nro 315/MN Paakkinen, M 2011: Vanajan ja Vanajaveden-Pyhäjärven reittien yhteistarkkailu vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 655 Paakkinen, M 2010: Vanajan ja Vanajaveden-Pyhäjärven reittien yhteistarkkailu vuonna Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Julkaisu 631 Ruokolainen, J., Mäkinen, P., Ranta, T. & Hakkola, J. 2012: Raportti Joutjärven koeverkkokalastuksesta vuonna Hämeen kalatalouskeskus raportti nro 24/

90 Ruokolainen, J., Mäkinen, P. & Ranta, T. & 2012: Raportti Kotkajärven Nordic-koeverkkokalastuksesta vuonna Hämeen kalatalouskeskus raportti nro 22/2012 Ruokolainen, J. & Ranta, T Raportti sähkökoekalastuksesta Musta- ja Isojoella Hämeen kalatalouskeskus raportti 16/2011 Ruokolainen, J. & Ranta, T Raportti sähkökoekalastuksista Hämeenkosken Teuronjoella ja siihen laskevilla puroilla vuonna Hämeen kalatalouskeskus raportti 12/2011 Ruokolainen, J. & Ranta, T Mustajoen-Isojoen kunnostus- ja nousuestekartoitus Hämeen kalatalouskeskus raportti 7/2010 Ruokolainen, J. & Mäkinen, P Hausjoen kunnostusselvitys. Hämeen kalatalouskeskus raportti 17/2009 Ruokolainen, J. & Mäkinen, P Kalastuskohteiden kartoitus Renkajoessa. Hämeen kalatalouskeskus Ruokolainen, J. & Rajala, J. 2007: Vanajaveden reitin yläosien vaelluseste- ja kunnostusmahdollisuusselvitys. Suomen vesistöpalvelu osuuskunta Ruuhijärvi, J. 2011: Vanajan ja lähijärvien kalasto koekalastusten perusteella. Riistan- ja kalantutkimus, Evo Hämeenlinna Ruuhijärvi, J. 2009: Äimäjärven kalatutkimusten tuloksia. RKTL, Evon riistan- ja kalantutkimus Iittala Sairanen, S. 2010: Renkajärven koekalastukset RKTL Vesala, S. & Määttänen, K. 2010: Alajärven koekalastukset RKTL 90

91 23 Liitteet Liite 1. Hämeenlinnan kalastusalueen kartta 91