Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta

Transkriptio

1 Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunta PÖYTÄKIRJA OSAKASKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS Paikka: Levannon VPK-talo Aika: klo 12:00 1. Puheenjohtaja Teppo Rautavesi avasi kokouksen 2. Valittiin kokoukselle puheenjohtajaksi Teppo Rautavesi ja sihteeriksi Hannu Lindberg 3. Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Tapio Herrala ja Mika Ristimäki 4. Todettiin kokouksen osallistujat 12 henkilöä. Liite. 5. Todettiin kokous päätösvaltaiseksi ja hyväksyttiin esityslista. Paikallislehdessä on ollut kokouskutsu , eli vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. 6. Hyväksyttiin vuoden 2005 toimintakertomus. Liite 7. Hyväksyttiin vuoden 2005 tilinpäätös, luettiin tilintarkastuskertomus ja myönnettiin hoitokunnalle tili- ja vastuuvapaus. 8. Hyväksyttiin talousarvio vuodelle Liite 9. Päätettiin hoitokunnan jäsenten ja kalastuksenvalvojien palkkioksi kullekin yhdet lupamerkit verkkoon ja katiskaan. 10. Valittiin erovuorossa olevat hoitokunnan jäsenet, Teppo Rautavesi, Timo Mela ja Juhani Luoto uudelleen ja heidän varajäsenet Rauli Kataja, Mikko Mela ja Tuija Ahlqvist uudelleen. 11. Valittiin tilintarkastajiksi Veijo Hakala ja Heikki Ranta sekä heidän varajäseniksi Pertti Mannerkivi ja Pertti Kärpänen. 12. Valittiin osakaskunnan edustajaksi Hannu Lindberg ja hänen varamieheksi Timo Mela kalastusalueen kokouksiin 13. Päätettiin ettei kalastusalueella sallita metsästystä 14. Päätettiin KaIL:n 89 a :n ja 91 :n mukaisten omistajakorvausten ja viehekalastusmaksujen käytöstä ongelmatilanteissa. 15. Päätettiin, että hoitokunnan kokousten pöytäkirjat ovat nähtävissä Kotipiiri Oy:ssä. 16. Päätettiin kerätä Levannon, Saaren ja Hautjärven alueen talouksilta jäsenmaksua 20 vuodessa. Kannatusmaksua toivottiin saatavan ilman ylärajaa kaikilta yrityksiltä ja muilta vapaaehtoisilta, jotka arvostavat Hunttijärven hyvinvoinnista. Kerätyillä rahoilla maksetaan järven kunnostushankkeiden omarahoitusosuudet. 1

2 17. Muita käsiteltäviä asioita: Tulevat hankkeet ja rahoitus. Tämän vuoden kunnostushankkeena alkaa: Laurea-ammattikorkeakoulun Hunttijärven vesinäytteiden otto Hunttijärvestä sekä siihen laskevasta kahdesta ojasta, näytteiden analysointi sekä tutkimustulosten raportointi. Järvestä ja molemmista ojista otetaan yhteensä 12 näytettä. Vesinäytteistä tehdään seuraavat analyysit: Lämpötila mittaus paikan päällä Ulkonäkö ja haju arvioidaan paikan päällä Sähkönjohtavuus mitataan paikan päällä ph mitataan paikan päällä Väriluku COD Mn Kokonaisfosfori Liuennut fosfori (NCP) Kokonaistyppi Ammoniumtyppi Nitraatti ja nitriittityppi (tarvittaessa) Happipitoisuus mitataan paikanpäällä Hygienia-bakteerinäytteitä otetaan järvestä ja molemmista ojista kolme kertaa. Klorofylli A näyte otetaan järvestä kerran. Näytteiden analysointi: Hygienia-bakteerit suolistoperäiset enterkokit E Coli bakteerit Klorofylli A ja levät Tämän tutkimuksen kustannus on yht ,00 + alv 22 %. josta Mäntsälän kunta maksaa alv 22%. Myös tehonuottausta jatketaan elokuussa. Tehonuottauksen kustannus on polttoaineet ja talkooruuat. 18. Päätettiin kokous klo 13:10 Hannu Lindberg, sihteeri Pöytäkirjan tarkastajat: Tapio Herrala Mika Ristimäki 2

3 Hunttijärven yhteisen vesialueen osakaskunnan varsinaisen kokouksen osallistujat: Ismo Aho (Eija Ahon puolesta valtakirjalla) Malvakatu 5, Järvenpää Jouni Viljanen Malvakatu 3, Järvenpää Juhani Lahin Levannontie 105 as. 4, Levanto Teppo Rautavesi Riihenkulma 8 E 26, Helsinki Juhani Mykrä Pohjoinen pikatie 800, Saarentaus Juhani Luoto Simapolku 6, Mäntsälä Mika Ristimäki Ruohojärventie 9, Levanto Voitto Lilja Levanto Heikki Laaksonen Orimattilantie 40, levanto Tapio Herrala Levannontie Levanto Matti Korkiamäki Vaarinkatu 14 B Järvenpää Hannu Lindberg Päiväpolku 16, Järvenpää 3

4 1/5 HUNTTIJÄRVEN YHTEISEN VESIALUUEEN OSAKASKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2005 PERUSTIEDOT HUNTTIJÄRVESTÄ Hunttijärvi on Mäntsälän kunnan neljänneksi suurin järvi. Järvi sijaitsee Vanhan Lahdentien vieressä noin 15 km Mäntsälästä pohjoiseen Mäntsälänjoen (Mustijoen) vesistön latvavesialueella. Järven pinta-ala on 1,5 km 2 ja järven valuma-alueen koko on noin 15 km 2, järven keskisyvyys on 4,9 m ja maksimisyvyys noin 13 m. Tilavuutta järvellä on on 7,4 Mm 3. Järven valuma-alueella on noin 200 kiinteistöä ja järven osakaskuntiin kuuluu noin 170 kiinteistöä. Järveen laskee viisi laskuojaa ja lähtee yksi oja. Lisäksi järvessä on paljon pohjalähteitä. Yleisiä uimarantoja on kaksi, joista varsinkin järven eteläpäässä olevaa Saaren uimarantaa käytetään ahkerasti ja siellä käy uimareita laajalta alueelta. Järven yhteisten vesialueiden kiinteistörekisteritunnukset ovat (Levanto) ja (Saari). Järveä hallinnoi maareksiterin mukaan kaksi osakaskuntaa Saaren ja Levannon, joista Levannon osakaskunta on järjestäytynyt. Käytännössä Saaren osakaskunta toimii järjestäytyneen Levannon osakaskunnan sisällä ja Saarella on edustajansa myös hoitokunnassa. Järveen kuuluu vielä pieni Hautjärven osakaskunta, joka ei ole järjestäytynyt, eikä sillä ole ollut varsinaista edustajaa vielä hoitokunnassakaan. Kaiken kaikkiaan tämä järjestely on todettu kuitenkin toimivaksi ja hillitsevän virkamiesten suunnatonta intoa kehittää määräämättömän suurta byrokratiaa järvemme hallinnoimiseksi. Järvessä esiintyy ainakin seuraavat kalalajit siika, kuha, karppi, hauki, ahven, lahna, made, särki, tammukka, kiiski ja salakka. Viime vuosina järveen on istutettu pääsääntöisesti siikaa ja kuhaa, myös taimenta ja kirjolohta on istutettu ja viimevuonna istutettiin kokeeksi Ounasjoen tammukkaa. Lisäksi järvessä on täplärapuja. Pääasiallisia kalastustapoja järvellä ovat olleet verkko- ja katiskakalastus, heitto- ja vetouistelu, ravustus, onkiminen ja pilkkiminen. Järven kunto on ympäristökeskuksen luokituksen mukaan tyydyttävä. Järven tila on heikentynyt selkeästi aikaisemmasta viimeisen viiden vuoden aikana ja nykyisin siinä on vuosittain esiintynyt myös sinilevää. YLEISTÄ KAUDELTA 2005 Tänä vuonna päästiin käynnistämään vuonna 2004 tehtyjen päätösten toimenpiteet. Järvellä suoritettiin koekalastus kurenuotalla, kiinteistöihin tehtiin jätevesikatselmukset ja kaikkien peltojen lohkojen ravinnetaseet käytiin arvioimassa. Näiden tutkimusten tuloksia esiteltiin kattavasti kalastuskunnan 60 vuotis juhlaseminaarissa. Vuosi on ollut siis toimintaa täynnä ja hoitokunta on voinut todeta, että alueen asukkaat ovat olleet aktiivisesti mukana käynnistämässä järven kunnostushanketta osallistumalla myötämielisesti tehtyihin tutkimuksiin ja tehokalastuksiin. Kurenuottaus Kurenuottaus suoritettiin heinäkuussa ja sen antamien tulosten (liite 1) mukaan hoitokunta päätti käynnistää tehonuottaukset välittömästi järvellä, jotta ylisuuri lahna- ja särkikantaa päästiin poistamaan ja näin antamaan siioille ja kuhille lisää elintilaa. Kurenuottauksen yhtydessä huomattiin, että pohjoispään syvänteessä on suuri määrä, sinänsä vaaratonta, sulkasääskitoukkaa, mutta se syö eläinplanktonia eli vie näin ruokaa arvokaloiltamme. Tämä koskee lähinnä

5 2/5 ensimmäisen vuoden kuhan poikasia ja siikaa. Tätä toukkaa ei pystytä kalstamaan pois ja veden ollessa näin samea, eivät kaltkaan sitä pysty saalistamaan. Tilannetta parantaa vain se, että järven veden kirkkautta pystyttäisiin parantamaan, jolloin kalat pystyvät sitä saalistamaan. Kiinteistöjen jätevesikatselmukset Kiinteistöjen jätevesikatselmukset tuottivat odotetun tuloksen ja sen teettämisellä saavutettiin asetettu tavoite siitä, että jokaisella kiinteistöllä käydään ja jokainen kiinteistö saa raportin jätevesijärjestelmänsä tilasta ja ohjeita sen mahdollista kunnostamista varten. Yhdessäkään kiinteistössä ei ollut asiat aivan retuperällä, mutta monen kiinteistön tilanne vaatii kuitenkin kohtuullisen nopeita toimenpiteitä lähitulevaisuudessa, jotta ne täyttäisivä viranomaisten vaatimukset. Tilanne saattaa saada nopeankin ratkaisun, riippuen siitä, mihin lopputulokseen Levannon vesiosuuskunnan viemäröintihanke päätyy. Järven kannalta viemäröintihanke on erittäin suositeltava. Peltolohkojen ravinnetaseet Vuoden kolmas hanke keskittyi ravinnekuorman pienentämiseen maanviljelyksestä. Tehty työ toi vain esimerkin viljelijöille yhdestä mahdollisuudesta toimia. Toimenpiden oli kertaluontoinen, eikä osakaskunnalla ole oletettavasti varaa suorittaa sitä jatkossa uudelleen, joten suurena toivomuksena on, että viljelijät jatkavat toimenpiteitä ravinnetaseiden oikaisemiseksi jatkossakin. Tulos ei kerro kovinkaan pitkältä ajalta tilannetta ja aina täytyy muistaa, että kukaan ei pysty ennustamaan kesän säitä ennakkoon. Tutkimuksen mukaan valuma-alueen peltoihin jää tällä hetkellä keskimäärin noin kg fosforia ja kg typpeä vuodessa. Tästä määrästä ei tietenkään kaikki huuhtoudu vesistöön, mutta vääjäämättömästi osa huuhtoutuu. Siis jos lannoituksen määrää pytytään tarkentamaan, niin huuhtoutuvien lainnoitteiden määrä myös vähenee ja se vaikuttaa suoraan järven ravinnepitoisuuksiin ja sitä kautta veden laatuun. Muuta toimintaa Mäntsälän kunta on aloittanut kunnan alueella olevien järvien kunnostusselvityksen niin, että se tulee pisteyttämään järvet arvojensa mukaiseen jonoon ja todennäköisesti sen mukaan kunta tulee myös sitten jakamaan mahdollisia avustuksia järvien kunnostushankkeille. Hoitokunta on tehnyt jatkuvaa yhteistyötä kunnan edustajien kanssa ja toivoo sen jatkuvan tulevaisuudessa yhtä hyvänä. Levannon vesiosuuskunta on käynnistänyt loppuvuodesta viemäröintihankkeen valmistelun, josta myös kuultiin lyhyt tilannekatsaus juhlaseminaarissa. Hankeen läpimeno on järven tilan kannalta toivottavaa, koska silloin kaikkien kiinteistöjen jätevedet viemäröitäisiin muualle. Järven vedenpinnan korkeutta on seurattu ja siitä on kuva tässä toimintakertomuksessa (liite 2) KALASTUS Järveen istutetut siiat, hauet ja kuhat ovat parantaneet merkittävästi kalastajien kiinnostusta kalastamiseen ja tämän kehtityksen toivotaan jatkuvan suotuisasti. Kaudella 2005 järvestä saatiin muutamia isompia kaloja esim. yksi 8 kg karppi (Karppeja on istutettu 1970-luvulla) ja ainakin kaksi 4 kg kuhaa. Verkkokalastus ei ehkä antanut aivan yhtä hyviä saaliita kuin joinakin aikaisempina vuosina, mutta tilannetta pyritään parantamaan sopivia istutuksia lisäämällä ja kalakantaa muokkaamalla.

6 3/5 Järvessä on kalaa noin 125 kg/ha eli yhteensä kg, josta särkikalaa noin kg ja siikaa, kuhaa, haukea, ahventa yms. noin kg. Järven kalakanta on asiantuntijoiden mukaan vääristynyt ja sitä pyritään korjaamaan tehonuottauksella niin, että särkikaloja saataisiin järvestä ylös kolmen vuoden aikana tonnia. Järven kalantuotoksi vuodessa on arvioitu aikoinaan kg/ha/vuosi. Kalojen istutukset Järveen istutettiin lisää siikaa, Inarin pohjasiikaa ja Pyhäjärven järvisiikaa yht. 38 kg eli 5000 kpl ja 10 kg eli 1000 kpl Ounasjoen putotaimenta (tammukkaa). Näillä istutuksilla pyritään kasvattamaan kiinnostavien lajien kalansaaliita ja samalla heikentämään särkikalojen mahdollisuuksia vallata asemiaan takaisin tehonuottauksen jälkeen. Istutustoimintaa on ajateltu jatkettavan saatujen ohjeiden mukaan ja suunnitelmallisesti tulevina vuosina. Kalalaji [kpl] [kpl] Siika Peled 2335 Inarin Pohjasiika 2500 Pyhäjärven Järvisiika 2500 Ounasjoen Purotaimen (Tammukka) 1000 Nuottaukset Järvellä suoritettiin kahtena viikonloppuna tehonuottauksia, joissa käytettiin kalastusalueen yhteistä nuottaa ja kalustoa kulukorvausta vastaan. Järvestä saatiin ylös noin 2,5-3,0 tonnia kalaa, lähinnä särkeä ja lahnaa. Tutkimusten mukaan 60 kg särkipoistuma vastaa samaa jätekuormistusta mitä yhden ihmisen puhdistamattomat jätevedet aiheuttavat tai 10 ihmisen puhdistetut jätevedet. Suosituksen mukaan nuottauksia on tällä teholla jatkettava vielä muutaman vuoden ajan. Tuloksena pitäisi näkyä kirkkaampi vesi ja enemmän pyydettäviä siikoja ja kuhia. Nuottauksella ei siis pystytä suoranaisesti ravinteita poistamaan järvestä, sillä kg kalaa sisältää vain noin 4 kg fosforia ja 30 kg typpeä. HALLINTO Kauden 2005 hoitokunnan jäsenet ovat olleet: Teppo Rautavesi, pj. varajäsen Rauli Kataja Timo Melan, varapj. varajäsen Mikko Mela Hannu Lindberg, siht. varajäsen Esa Vironen Mika Ristimäki, varajäsen Esa Toivonen Juhani Mykrä, Saari varajäsen Jarmo Mannerkivi Juhani Luoto, talous varajäsen Tuija Ahlqvist Hoitokunta on vuoden aikana kokooontunut viisi kertaa. Palavereissa on ollut myös mukana kunnostushankkeiden asiantuntijoita.

7 4/5 HENKILÖSTÖ Kalastuksen valvojina järvellä toimivat: Hannu Lindberg, Arto Mannerkivi, Juhani Mykrä, Juhani Luoto sekä kalastusalueen valvoja Kalle Pitkänen. Vuoden aikana on suoritettu muutama tehtotarkkailujakso, jolloin on käyty kaikki pyydykset läpi. Tällöin on löytynyt muutamia luvattomia pyydyksiä. TALOUS Lupatuotot ovat olleet kaudella 2005 yhteensä 2.043,91. Luvista perittiin seuraavat maksut Verkkomerkki ensimmäinen 8 Verkkomerkki toinen 10 Pitkäsiima 100 koukkua 8 (verkkomerkki) Katiska 5 Rapumerta (ruokakunta enint. 10 kpl) 3 Heittouistin/Uistelulupa paikallisille 5 Heittouistin/Uistelulupa vieraille 10 Pilkkikilpailun osaanottomaksu. 2 /hlö/päivä Lisäksi järvellä on kerätty prohunttijärven nimissä vapaaehtoista maksua osakkailta. Tämän on osin tuottanutkin tulosta, kiitos osallistuneille, mutta ei ole kuitenkaan vastannut niitä odotuksia ja panostuksia mitä hoitokunta on asialle asettanut eli kaikki olisivat osallistuneet pienellä avustuksella. Lähinnä osallistujien määrä on ollut pettymys. Näin ollen hoitokunta on pohtinut uusia keinoja järven kunnostustyön omavastuuosuuden rahoittamiseksi. Huntille myytyjen lupien tuotto oli kaudelta 2005 yhteensä 2.043,91 ja ProHuntti keräys on tuottanut 2.885,00. Osakaskunnan kauden kulut olivat yhteensä ,42. Suurimman menoerän on aiheuttanut kauden aikana tehty tutkimustoiminta, joka on rahoitettu kunnan lainalla ja omavastuuosuudella ja josta ei ole vielä saatu myönnettyä SAMPO ry:n avustusta. Tämän takia tulos oli alijäämäinen. Muita kuluja olivat kalaistutus 1.762,90 ja muita yleisiä muita kuluja 1.306,70. Osakaskunnan tulos osoittaa ,77 alijäämää. Tuloksessa on mukana ProHunttijärven nimissä kerätyt rahat eli ilman lahjoituksia hoitokate olisi ollut vielä heikompi. Kaudelle 2005 nostetuilla lupamaksuilla pystytään todennäköisesti turvaamaan suunnitellut istutukset jatkossakin, mutta ei järven kunnossapitoa ja kunnostusta. Hoitokunta ehdottaa vuodelle 2006 otettavaksi käyttöön jäsenmaksun, jolla voidaan turvata järven kunnostustyöt, joilla veden laatua saadaan parannettua ja samalla arvokalakantaa vahvistettua.

8 5/5 Liite 1 Kurenuottauksen tulokset Päiväys: ; Paikka: Hunttijärvi; Kunta: Mäntsälä; Apajat: 16 kpl; Pyydys: kurenuotat 5x240 m sekä 8,5 ja 12x190 m SAALISOTANTA KOKONAISSAALIS laji kpl paino keski- kpl paino kpl kg g paino kg % % särki , % 54 % salakka , % 6 % lahna , % 20 % ahven , % 17 % kiiski , % 1 % kuha , % 1 % yhteensä , % 100 % Liite 2 HUNTTIJÄRVEN VEDENPINNAN VAIHTELU VUONNA Hunttijärven karttakorko 73,000 N ,900 72,800 72,700 72,600 72,500 JÄIDENLÄHT ,400 72,300 72,200 72,100 touko kesä heinä elo syys loka ,000 toteutunut vedenkorkeus 2004 toteutunut vedenkorkeus 2005