Pohjois-Karjalan sote -hanke. Väliraportti

Transkriptio

1 Phjis-Karjalan ste -hanke Väliraprtti

2 Sisällys 1 Jhdant Väliraprtin rakenne ja sisältö yleisesti Hankesuunnitelmassa kirjatut tavitteet Asukaslähtöistä tutantmallia kskevat havainnt ja jatktimenpiteet Palvelututanttyöryhmä Ste-kuntarajapintatyöryhmä Hyvinvinnin ja terveyden edistäminen Lapset ja nuret Työllisyys Maahanmuuttajatyö Erityisryhmien asuminen Hallint- ja rganisaatimallia kskevat havainnt ja jatktimenpiteet Hallint- ja talustyöryhmä Spimukset Hallinnn tukipalvelujen tutantvaihtehdt Paikallinen hjausjärjestelmä Kiinteistöt Rahitus Tietjhtaminen P-K:n ste-tutantkuntayhtymän liikkeellelähtötapa Henkilöstötyöryhmä Tukipalvelutyöryhmä Siivus-, ravint-, kiinteistönhit- ja lgistiikkapalvelut ICT-palvelut Timistpalvelut Lääkintälaite- ja apuvälinehult Turvallisuus Välinehult Hankinnat ja spimukset Timintaan integritua kehittämistä ja jhtamisrakennetta kskevat havainnt ja jatktimenpiteet Kehittämisrakenne Jhtamisrakenne Liitteet

3 Liite 1 Hankkeen tteutuneet ment, timinnt sekä työsuunnitelma 1-3/ Liite 2 Palvelututanttyöryhmän väliraprtti Liite 3 Ste-kuntarajapinta työryhmän väliraprtti Liite 4 Hallint- ja talustyöryhmän väliraprtti Liite 5 Henkilöstötyöryhmän väliraprtti Liite 6 Tukipalvelutyöryhmän väliraprtti Jhdant Ssiaali- ja terveydenhulln palvelurakenneuudistuksen tavitteena n turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat ssiaali- ja terveyspalvelut kk maassa. Uudessa ste-palvelurakenteessa ertetaan palvelujen järjestäminen ja niiden tuttaminen tisistaan. Järjestämisvastuu n siirtymässä kunnilta viidelle ssiaali- ja terveysalueelle (ste-alue). Ste-alue vastaa siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin ikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Ste-tutantalueiden rakentaminen edellyttää kunnissa ja kuntayhtymissä merkittävää työpansta muutsten suunnitteluun ja tteutukseen. Uudistuksen myötä salla kunnallisen ssiaali- ja terveydenhulln henkilöstöä työnantaja muuttuu. Keväällä 2014 PKSSK:n jäsenkunnat sekä kuntayhtymä järjestivät kaksi neuvttelutilaisuutta (Kimmel ja Huhmari ), jissa kuntien luttamushenkilöiden edustajat sekä kuntajhtajat spivat yhteisen ssiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisen tutantmalliselvityksen käynnistämisestä. Edellä kuvatun uudistuksen tteuttamiseksi Phjis-Karjalan sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymähallitus n kkuksessaan hyväksynyt periaatepäätöksenä jäsenkuntien alueellisen stehankkeen kuntayhtymän hallinnimana. Päätöksessään hallitus pyysi jäsenkuntia nimeämään edustajansa hankkeen hjausryhmään siten, että Jensuun kaupunki nimeää kaksi (2) jäsentä ja muut kunnat yhden (1) jäsenen. Ohjausryhmä piti järjestäytymiskkuksensa , missä se valitsi keskuudestaan puheenjhtajaksi Eer Reijsen ja varapuheenjhtajaksi Tuula Rautiaisen sekä asetti hjausryhmälle valmistelevan krdinaatiryhmän ja sen timintaa tukevan sihteeristön. Hankesuunnitelman mukaan stetutantalueen suunnittelun krdinaatityöryhmänä timivat kuntien ja kuntayhtymän jhtajat ja heidän varahenkilöinään ste-jhtajat tai vastaavat viranhaltijat. Valmistelevan sihteeristön kknpanksi nimettiin tutantjhtaja Pekka Kusmanen Jensuusta, ssiaalijhtaja Sile Syrjäläinen Lieksasta sekä jhtajaylilääkäri Antti Turunen (PKSSK/sairaalapalveluiden jht) ja ylilääkäri Anu Niemi (PKSSK/perusterveyden yksikkö). Valmistelevaa sihteeristöä n täydennetty lppuvudesta 2014 hittyön asiantuntija Jenni Halsella Juuasta. Hankesuunnitelman ja hjausryhmän tekemän päätöksen mukaan krdinaatiryhmän tehtävänä li nimetä tarvittavat asiantuntija- ja valmisteluryhmät ja antaa niille timeksiannt. Krdinaatiryhmän järjestäytymiskkuksessaan tekemän linjauksen mukaan valmistelutyöryhmien yhteisenä tehtävänä n mallintaa Phjis-Karjalan alueellinen stepalvelututant ja sen vaatimat hallint-, tuki- taluspalvelut, tilaratkaisut sekä ste-tutannn kytkennät kuntien muihin rajapintihin, kuten laaja-alaiseen terveyden ja hyvinvinnin edistämistyöhön. Hankkeen tavitteena n selvittää Phjis-Karjalan sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymän jäsenkuntien alueella timiva alueellinen asukaslähtöinen ste-tutantmalli, missä palvelutarjtin n 2

4 räätälöity phjiskarjalaisten asukkaiden palvelutarpeita vastaavaksi ja jssa hyödynnetään alueella j valmiina levat ja kustannustehkkaiksi havaitut yhteistyöratkaisut. Phjis-Karjalan palvelututantmallin suunnittelua hjaavina periaatteina vat asiakaslähtöisyys, timintalähtöinen rakenne sekä mnituttajuuden ja uudet palvelumallit mahdllistavat ratkaisut. Uusilla timintamalleilla haetaan kustannustehkkuutta ssiaali ja terveydenhulln timintaan ja levitetään alueen kunnissa j hyviksi havaittuja timintamalleja. 2 Väliraprtin rakenne ja sisältö yleisesti Väliraprtti n valmistelevan sihteeristön kste eri valmistelutyöryhmien nykytilan kuvauksista ja niiden phjalta tehdyistä havainnista. Väliraprtissa n tutu ehdtuksenmaisesti asiat, jiden salta tivtaan käytävän saatekeskustelua hankkeen lppuajan työskentelyä varten. Kaikkien valmistelutyöryhmien tuttamat raprtit liitteineen löytyvät väliraprtin liitteinä. Hanke n timinut sille vudelle 2014 varatun rahituksen ( ) puitteissa alittaen budjettivarauksen 8901 eurlla. Suurimmat kuluerät vat lleet määräaikaisesti palkatun ssiaalityöntekijä/prjektityöntekijän palkkakulu, kkuksiin ja tutustumiskäynteihin liittyneet järjestelykulut sekä asukkaan marraskuun tapahtumiin liittyneet ilmitus ja painatuskulut. (liitteenä kste tteutuneista menista, timinnasta sekä työsuunnitelma ajalle 1-3/2015). 3 Hankesuunnitelmassa kirjatut tavitteet Selvityksen knkreettisiksi tavitteiksi n hankesuunnitelmassa kirjattu seuraavat asiat: 1. Keskeiset alueelliset palveluprsessit n kuvattu ja palveluprsessien määrittelyssä n palvelut lukiteltu lähipalveluiksi, seuduittain saavutettaviksi sekä alueen yhteisiksi. 2. Palveluprsesseissa n humiitu ssiaalisen tuen, vapaaehtistiminnan sekä asukassallisuuden edistäminen. 3. Ssiaalitimeen n lutu alueellinen palvelututantmalli, mikä n integritu yhteen terveydenhulln palvelututannn ja kuntayhtymän erityishulln kanssa. 4. Psykssiaaliset palvelut n integritu. Alueelle n kehitetty eri timijita (pth, esh, ssiaalipalvelut) yhdistävät palvelututannn ja palveluhjauksen timintamallit. Malleissa n humiitu rajapinnat perusterveydenhulln, erikissairaanhidn, ssiaalitimen ja kunnissa tehtävän terveyden edistämistyön välillä humiiden myös järjestöjen mahdllisuudet erityisesti terveyden ja hyvinvinnin edistämisessä. 5. Työterveyshultn n lutu alueellinen palvelututantmalli, jnka timintaa hjaa yhteinen mennessä lutu laatukäsikirja. 6. Kuntutukseen n lutu integritu alueellinen timintamalli. 7. Sähköiset palvelut n istutettu saksi timintaprsesseja ja niiden käyttö n laajaa ja vakiintunutta. 8. Ssiaali ja terveydenhulln käyttämät tukipalvelut tutetaan yhteisesti. 9. Jhtaminen ja yhteisten palveluketjujen kehittäminen perustuu mdernin tietjhtamisen työkalujen maksimaaliseen hyödyntämiseen. 10. Knserni- ja hallintrakenteen selvittäminen. Väliraprtin laadinnassa n humiitu myös hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen kansalliselta taslta ste järjestämislakilunnksen mudssa esille tulleet linjaukset. Tavitteiden saavuttamisen salta tilannetta peilataan hankesuunnitelmaan kirjattujen välitutsten kautta, jiden tulee lla valmiina mennessä. 3

5 1. Asukaslähtöinen tutantmalli 2. Hallint- ja rganisaatimalli 3. Timintaan integritu kehittämismalli/rganisaati ( kuvataan kehittämisrakenne nykytilassa ja tulevaisuudessa ) 4 Asukaslähtöistä tutantmallia kskevat havainnt ja jatktimenpiteet 4.1 Palvelututanttyöryhmä Palvelututanttyöryhmän saama timeksiant käsitti palvelututannn kknaisuuden mallintamisen humiiden vertikaalisen ja hrisntaalisen palveluiden yhteensvittamisen. Timeksiant käsitti myös seuraavat yksityiskhtaisemmat määrittelyt, jtka vat työryhmän asettamisen jälkeen julkistetun järjestämislakilunnksen mukaan tarkentuneet sin järjestämispäätöksessä määriteltäviin asiihin ja sittain yhdessä muiden työryhmien kanssa linjattaviin asiihin. Valmistelutyön edetessä n eri työryhmien väliset timeksiannt lähentyneet tisiaan ste-kuntarajapintatyöryhmän (khta 1), hallint- ja talustyöryhmän (khta 3 ja 4) sekä henkilöstötyöryhmän (khta 2) kanssa. 1. määritellä lähipalvelujen ja palveluverkstn sekä palvelututantrakenteen lumisen periaatteet ja keskeiset ratkaisut em. periaatteiden tteutukselle kansallisten linjausten phjalta 2. tehdä ehdtukset timintarganisaatista 3. selvittää alueellista resurssijhtamista tukevien raprtintimenetelmien mahdllisuudet palvelututannn määrää ja laatua kuvaavaksi mittaristksi (siirtynyt hallint- ja talustyöryhmälle) 4. suunnitella yhteiset ist periaatteet yksityisen ja klmannen sektrin kanssa tehtävälle yhteistyölle (mm. spimus- ja kilpailutusperiaatteet) yhteistyössä hallint- ja talusryhmän kanssa. Palvelututannn nykytilan kuvaus tteutettiin alueen kuntien ja PKSSK:n ptilas/asiakastyöhön sallistuvista ste ammattilaisista kstuneissa mniammatillisissa, timinnallisissa alatyöryhmissä, jita perustettiin yhteensä klmetista. Työryhmätyöskentelyyn välittömästi sallistuneita henkilöitä li 100, välillisesti 200 henkilöä. Näiden työryhmien rinnalla tteutettiin kaikissa kunnissa aihetta sivuavat ste-ammattilaisten 3 tunnin mittaiset työpajat 8-10/2014. Näihin työpajihin sallistui yhteensä 300 henkilöä. Työryhmien tutkset livat 11-12/2014 kmmentitavina kaikissa kunnissa ja keskeisillä sidsryhmillä. Niitä vat myös alueen asukkaat arviineet Phjis-Karjalan ssiaaliturvayhdistyksen kanssa yhteistyössä tteutetuissa seutufrumeissa, järjestötapaamisissa ja takantaa.fi sivustlla 11-12/2014 asukkaan marraskuuksi nimetyssä kknaisuudessa, missä samalla testattiin erilaisia asukkaiden sallisuusmutjen timivuutta ste-palveluiden arviinnissa ja kehittämisessä järjestämislakilunnksen 30 mukaisella tavalla. Alueen elinkeinyhtiöiden kanssa tteutettiin 11/2014 Phjis-Karjalassa ste timialan yrityksille, järjestöille ja säätiöille suunnattu webrpl kysely nykytilanteen kartittamiseksi yritysten näkökulmasta. Väliraprttiin ktut havainnt ja ehdtukset jatkvalmistelun salta phjautuvat edellä kuvatuista lähteistä kttuun materiaaliin. Hyvien käytänteiden levittämistä ja havaittujen ngelmakhtien krjaamiseksi tähtäävää timintaprsessien kehittämistyötä jatketaan vuden 2015 aikana sekä mniammatillisissa alueellisissa työryhmissä että kuntatyöpajissa. Integraatita tukeva kuntatyöpajatyöskentely alitetaan vuden 2015 aikana myös PKSSK:ssa. Palvelututanttyöryhmä n kkntunut kuusi kertaa ja kkuksissa n llut mukana myös valmistelevan sihteeristön edustajia. 4

6 Tärkeimmät havainnt ja ehdtukset Keskeisimmät ngelmat vat yhteydensaantiin liittyvät vaikeudet kansalaisten ja steammattilaisten sekä myös ammattilaisten kesken, palveluiden krdinimattmuus, yksinäisyys ja arjen turvallisuuteen liittyvät ngelmat sekä saamisen tuen vahvistamisen tarve ste palveluiden etulinjassa timiville ammattilaisille Havaituista ngelmista ylivimaisesti ngelmallisin khta n yhteydensaanti. Yhteydensaantiin liittyvät ngelmat eivät rajitu vain puhelinliikenteeseen, vaan myös sähköisten yhteydenttkanavien ja palveluväylien niukkuuteen. Ongelma n tiedstettu myös kansallisesti. Kevään 2015 aikana valmistuvat kansallisesti määriteltävät kansalaisten sähköisten ste palveluiden sisältömäärittelyt, mitkä luvat phjan sähköisten palveluiden hankinnille. Jensuu n sallistunut kansalliseen määrittelytyöhön yhdessä Eksten, Hämeenlinnan, Tampereen, Turun, Oulun ja Espn kanssa ja tämä mahdllistaa sähköisten palveluiden hankkimisen ensimmäisten jukssa. yhteydensaantiin liittyvien ngelmien ratkaiseminen n j alitettava ennen tutantkuntayhtymän syntymistä. Sähköisten palveluväylien lisääminen edellyttää investinteja mbiiliteknlgiaan sekä sähköisten palveluväylien hankintaan j vusina tutantrakenteessa eri rganisaatirajat ja ammattilaisten väliset rajapinnat häivyttävä asukaslähtöinen palvelutarjnta tarjaa mahdllisuuden edellä kuvattujen ngelmakhtien krjaamiseen eri kunnissa levia hyviä käytänteitä ryhdytään levittämään alueellisesti j ennen tutantkuntayhtymän syntymistä Timinnallisiin kuvauksiin n liitetty talusnäkökulma ryhmittelemällä kuntien ste-ment vuden 2013 salta vastaamaan timinnallisten alatyöryhmien mudstamia kknaisuuksia. Ryhmittelytapa n auttanut hahmttamaan eri timintjen suhteellisia suuksia ja painarva kknaisuutena ja tunut esille eri kuntien ja eri timintjen väliset ert sekä suurimmat pikkeavuudet. Alla luetelluissa palvelukknaisuuksissa perusterveydenhulln, erikissairaanhidn ja ssiaalihulln välisten rajapintjen pistamisella, hyvien timintamallien levittämisellä, teknlgisiin ratkaisuihin panstamalla, kuntutuksellisen näkökulman vahvistamisella sekä asukkaiden mat vimavarat valjastavalla työtteella n saavutettavissa kustannustehkkuutta ja vaikuttavuutta. 1. Yli 75- vutiaitten hit- ja palvelukknaisuudet 2. lapsiperheitten ennaltaehkäisevät palvelut ja lastensujelu 3. avvastaantttiminta 4. vammaispalvelut ja kehitysvammahult 5. psykiatria ja päihdetyö Lppuraprtissa kuvataan ehdtus siitä, miten edellä kuvatut kknaisuudet lisi palveluiden järjestämisen kannalta tarvittavan saamisen ja kknaiskustannusten hallinnan kannalta tarkituksenmukaisinta rganisida ja tteuttaa tutantkuntayhtymässä Alueen kuntien ympäristöterveydenhulln hallint n vuden 2013 alusta uudistettu ympäristöterveydenhulln yhteistiminta-alueista annetun lain mukaisella tavalla. Ympäristöterveydenhulln alueellisesta tteutuksesta vastaavat taht vat lleet mukana valmistelussa, sillä ympäristöterveydenhulllla n runsaasti yhteistä tehtäväaluetta nykyisen perusterveydenhulln kanssa. tällä hetkellä Jensuun kaupungin rganisaatin sijittunut ympäristöterveydenhulln yksikkö n siirrettävissä sellaisenaan saksi alueellista tutantkuntayhtymää. alueen erikissairaanhit n llut tistuvasti valtakunnallisessa tuttavuusvertailun kärkikastia 5

7 Alla levassa kaavissa hahmtelma palvelututannn rganisinnin eri tasista 4.2 Ste-kuntarajapintatyöryhmä Ste - kuntarajapintatyöryhmän timeksiantna n suunnitella, miten kuntien muissa hallintkunnissa tehtävä laaja-alainen, pikkihallinnllinen hyvinvinnin edistäminen, yhteisöllisyyden tukeminen ja varhainen puuttuminen integridaan saksi palvelututanta suunnitella palvelututantmallia tukevan laajalle kuntien ja muiden kunnassa timivien tahjen, erityisesti järjestöjen yhteistyölle phjautuvan khderyhmän humiivan terveyden ja hyvinvinnin edistämisen timinnallisen mallin phtia asukasyhteistyöhön ja demkratiaan liittyviä kysymyksiä tulevassa tutantrakenteessa (edustuksellista demkratiaa sivuava suus siirtyi syksyn 2014 aikana hallint- ja talustyöryhmän tehtäväksi) Työryhmä n kkntunut neljä kertaa. Erilaisia rajapintja hahmttaneita alatyöryhmiä n mudstettu viisi, jtka vat kkntuneet milla aikatauluillaan ja kknpanillaan. Hyvinvinnin ja terveyden edistäminen Lapset ja nuret timintamalli Työllisyys Maahanmuuttajatyö Erityisryhmien asuminen Lisäksi työskentelyn aikana n ilmennyt uusi rajapinta eli tarve selvittää jukkliikenteen, Kela-kuljetusten ja kutsuliikennejärjestelmien rakenne. 6

8 Alatyöryhmien tekemät raprtit löytyvät kknaisuudessaan ste-kuntarajapintatyöryhmän väliraprtin liitteestä. Työryhmä n ryhmän mien asiantuntijiden lisäksi kuullut asiantuntijana prfessri Tiina Laatikaista (terveyden edistäminen) ja prjektipäällikkö Hanna Pieviläistä (sallisuus nurten näkökulmasta) Työryhmän timeksiannsta n selvitetty kuntien hyvinvintikertmusten painpistealueet (P-K:n kansanterveydenkeskus) sekä tehty kuntakartitus rajapinnassa levista hankkeista ja hyvistä timintatavista sekä järjestöyhteistyöstä eri kunnissa. (P-Karjalan Ssiaaliturvayhdistys/Katja Asikainen). Myös erityisryhmien asumispalveluiden salta n kttu kuntakhtaiset tiedt. Tähän yhteenvetn ktut keskeiset havainnt ja jatktimenpide-ehdtukset perustuvat edellä levaan materiaaliin ja n ryhmitelty alatyöryhmien mukaisesti Hyvinvinnin ja terveyden edistäminen järjestämislakilunnksen 8 mukaan vastuu terveyden ja hyvinvinnin edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille ja että kunnalla n velvite nimetä hyvinvinnin ja terveyden edistämisen vastuutah. vastaavasti myös ssiaali- ja terveysalueen sekä tuttamisvastuussa levien kuntayhtymien n asetettava suunnittelussaan ssiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja tuttamiseen liittyvät hyvinvinnin ja terveyden edistämisen tavitteet ja määriteltävä tavitteita tukevat timenpiteet ja vastuutaht. jkaisen kunnan n seurattava asukkaittensa elinlja, hyvinvintia ja terveyttä sekä niiden kehittymistä hyvinvintikertmuksessa. terveyden ja hyvinvinnin edistämisen, pikkihallinnllisten timenpiteitten seurantaa ja krdininnin tteuttamista varten tarvitaan riittävät vimavarat, saaminen ja timinnan seuranta- ja arviintijärjestelmä Lapset ja nuret alueen kunnista Jensuussa timii kkaikainen terveyssuunnittelijan nimikkeellä timiva hyvinvintikrdinaattrin tehtäviä tekevä työntekijä, Kiteellä n sa-aikainen ( 20% ) hyvinvintikrdinaattri ja Liperissä hyvinvintikrdinaattrin tehtäviä tna tekevän työntekijän työhön n määritelty 2 h työpans/viikk. muissa kunnissa hyvinvintikrdinaattrin tehtävät hidetaan man timen hessa alueen timijiden lahjitusrahituksella timiva Itä-Sumen ylipistn terveyden edistämisen prfessri tukee alueen kunnissa tehtävää terveyden ja hyvinvinnin kehittämis- ja tutkimustyötä lppuraprttiin ktaan maakunnalliset hyvinvinnin ja terveyden edistämisen tavitteet ( maakuntaliitn hyvinvintistrategiasta yhteistyössä maakuntaliitn hyvinvintityöryhmän kanssa) sekä yhteistyössä palvelutyöryhmän kanssa suunnitellaan ste-tutannn ja kuntien välille hyvinvintityön timintamallia, jhn integrituu lasten ja nurten hyvinvintia kskevat asiat. Lapset, nuret ja lapsiperheet vat yhteisenä painpistealueena alueen kuntien hyvinvintityössä ja timinnassa n vahva kytkös varhaiskasvatuksen, kulutimen ja ste timinnan kesken. Lasten, nurten ja perheiden palveluilla, lipa kyse minkä hallintkunnan timinnasta tahansa, tuetaan arjen maehtista elämänhallintaa. Ste timinnan hallinnllinen irtautuminen vi aiheuttaa palveluiden pirstalitumista ja riskin saptiminnille. lasten, nurten ja perheiden palvelukknaisuuksien peratiivisen tasn krdininnissa krstuu kuntien hyvinvintikrdinaattreiden rli, vastuu ja timivalta lppuraprttiin tehdään ehdtus, kuuluuk ppilashult hallinnllisesti saksi kuntien sivistys/kulutimea vai nk se sa ste-tutantkuntayhtymää 7

9 4.2.3 Työllisyys Tärkeimmät havainnt ja ehdtukset Kunnan vastuulla levan työmarkkinatuen maksatuksen piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömät vat usein myös ssiaalihulln asiakkaita ja työllistämiseen/aktivintiin liittyvät asiat kuuluvat lennaisesti siten kunnan lisäksi myös aikuisssiaalityöhön. Kelalla n salassapitsäännösten ja muiden tiedn saantia kskevien rajitusten estämättä ikeus antaa työ- ja elinkeintimistlle ja kunnan ssiaalihulln tehtäviä hitavalle viranmaiselle (mutta ei kunnalle) mnialaisen yhteispalvelun tarpeen arviimiseksi tietja henkilöistä ja heille maksetuista työmarkkinatukipäivistä. Nämä tiedt vat keskeisiä, kun harkitaan työttömän palvelutarvetta ja - hjaustimenpiteitä. Työllisyyden hitamisen näkökulmasta ste tutantkuntayhtymän timintaan liittyy myös, että kuntien n lennaisen tärkeää pystyä sijittamaan työllistettyjä, työkkeilijita sekä kuntuttavan työtiminnan henkilöitä myös ste-kuntayhtymän työpaikille. Nykytilanteessa esimerkiksi Jensuun kaupungin edellä luetelluista aktivinneista suurin sa tapahtuu, eli työttömät sijittuvat, nimenmaan ste -palveluiden työpaikille. Js nämä tehtävät menetettäisiin aktivintipaikkina, tilanne lisi kuntien näkökulmasta siltäkin sin haastava. Työttömien palvelutarpeiden määrittely sekä määrärahat aktivintien tteuttamiseen ja palkkatukityöpaikkjen rahittamiseen (pääsin) vat erityisesti TE-hallinnlla. Kuntien käsissä vat pulestaan erityisesti työ- ja timintakykyselvittelyt sekä eläkkeiden hakeminen näillä työkykyperusteilla, kuntuttavan työtiminnan vlyymi (ryhmät ja sijittaminen rganisaatin mille työpaikille) sekä työttömien rekrytinti kaupungin/kunnan määräaikaisiin tehtäviin. Jälkimmäisenä mainittujen salta vidaan pitää vahvuutena sitä, js työllistämistiminnan hjaaminen sekä henkilöstöplitiikka/rekrytinnit vat saman yksikön vastuulla. Näin työpaikkja, esimiehiä ja rganisaatin henkilöstöplitiikkaa pystytään tarvittaessa hjaamaan myös työllisyyden hidn näkökulmasta. Yhteenvetna ratkaisuna edellä kuvattuun ngelmaan visivat lla kuntien ja ste-tutantkuntayhtymän yhteiset, pitkäaikaistyöttömien parissa timivat viranhaltijat, jllin palvelutarvemäärittely ja aktivintitimenpiteet vitaisiin tteuttaa sujuvasti ja tarpeettmia viiveitä välttäen Kelan, TE-hallinnn, ssiaalihulln sekä terveydenhulln edustajien mudstamaa kuntutuksen asiakasyhteistyöryhmätimintaa n tarkitus jatkaa tulevassa tutantkuntayhtymässä alueellisena timintana, vaikka lainsäädännöllisesti tehtävä n pistunut kuntien vastuulta lukien alueella n parhailllaan haussa useiden eri sidsryhmien ja kuntien yhteisiä työllisyyshankkeita, jita tullaan hyödyntämään timintamallien lumisessa kunnan maksatuksen piiriin kuuluvat vat pääsääntöisesti vaikeimmin työllistyviä - kuntien velvitteet lisääntyneet työttömän henkilön tietjen saantiikeus kelalta n työ-ja elinkeintimistlla ja ssiaalihulln tehtäviä hitavalla - ei kunnilla työttömällä henkilöllä n useita palvelu-ulttuvuuksia kunnallisten palveluiden näkökulmasta: ste-palvelut ja hjaus sekä sijittelu mm. työllistettynä, työkkeilijana, piskelijana, kuntutettavana sekä ste -tutannn että kuntien tarjamissa työtehtävissä työttömän henkilön palvelutarpeen ja taludelliset tuet päättää pääsin te-hallint edellä kuvatun perusteella pyydetään kannantta ratkaisuehdtukseen, missä kunnissa ja ste-tutannssa lisi yhteisiä viranhaltijita (ssiaalihultlaki), jllin työllisyyden hitamisesta aiheutuvat kulut ja aktivinnin tteutus lisivat saman työnjhdn alla 8

10 4.2.4 Maahanmuuttajatyö Tärkeimmät havainnt ja ehdtukset Phjis-Karjalassa maahanmuuttajatyö n erityisesti rganisitu Jensuun, Lieksan ja Kntilahden kunnissa, Phjis-Karjalan te-timistssa sekä muutamissa järjestöissä. Jensuun seudulla n laadittu palvelumalli maahanmuuttajien ktutumisen edistämiseksi. Mallia ei le kuitenkaan tettu yhtenäisenä palvelurakennemallina käyttöön. Malli lisi mallinnettavissa maakunnalliseksi timintamalliksi. Jensuussa timii kaupungin ja järjestöjen yhteistyössä maahanmuuttajatyönkeskus Silta, jssa maahanmuuttajille tarjtaan sekä kunnan lakisääteisiä palveluja että matalan kynnyksen mnikielistä tukea, neuvntaa ja hjausta. Työryhmä esittää vusille yhteisesti tteutettavaa ja haettavaa hanketta, jlla rakennettaisiin yhteisesti timivat ja resurssidut ktutumisen kuntapalvelut Erityisryhmien asuminen Tärkeimmät havainnt ja ehdtukset Erityisryhmien asumisella tarkitetaan asuntjen suunnittelua ja rakentamista mm. seuraaville ryhmille: hunkuntiset ja muistisairaat vanhukset, vammaiset henkilöt, päihdengelmaiset, mielenterveyskuntutujat, asunnttmat, maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat nuret. Erityisryhmien asumisen kehittämisen valmisteluvastuu n Jensuuta lukuun ttamatta ssiaali- ja terveystimen eri viranhaltijilla man timensa hessa (perusturvajhtajat, vammaispalvelujen, ktihidn, hit- ja hivatyön päälliköt, ssiaalityöntekijät), jtka arviivat erityisryhmien asumispalvelujen tarpeen ja vievät esityksiä eteenpäin kuntien keskushallintn. Jensuussa erityisryhmien asumiseen liittyvissä kehittämistehtävissä timii ste-jhdn alla timiva kehittämispäällikkö yhdyshenkilönä Jensuussa n kehitetty erityisryhmien asumiseen liittyvää asumispalvelujen kknaisuuden hallintaa. Timintamallissa vahvistetaan kaupunkiknsernin, knsernihallinnn, ssiaali- ja terveyspalvelujen ja kaupunkirakenneyksikön yhteistyötä asumispalvelujen kehittämisessä. Tähän liittyen kaupunki n valmistellut ja hyväksynyt erityisasumisen timeenpan-hjelman, mikä timii asumisratkaisujen suunnittelua hjaavana elementtinä Kaavituksen ssiaaliset vaikutukset vat niitä mahdllisia vaikutuksia, jita kaavan mahdllistamat timinnt aiheuttavat ihmisten arkipäiväisessä elämässä. Vaikutukset vivat khdistua palvelujen saatavuuteen, viihtyvyyteen, turvallisuuteen, terveyteen, timintamahdllisuuksiin ja ssiaalisiin lihin. Ssiaalisia vaikutuksia käydään läpi ja ssiaalitimen tarpeet pyritään humiimaan kaavituksessa. Muissa alueen kunnissa rakentamista vähän ja siten tämän laatuista yhteistyötä ei le paljn tarvittu. Kaavalausuntjen pyytämisessä ja lausuntihin vastaamisessa n kuntakhtaisia erja. 5 Hallint- ja rganisaatimallia kskevat havainnt ja jatktimenpiteet 5.1 Hallint- ja talustyöryhmä Timeksiannn mukaan hallint- ja talustyöryhmän tehtävänä n selvittää rganisaati-/hallintmallin ja kehittämisrakenteen vaihtehdt ja tuttaa lunnksen tulsspimukseksi selvittää maisuusjärjestelyjen ja rahitusjärjestelyjen vaihtehdt 9

11 selvittää hallint- ja tukipalvelujen tutantvaihtehdt hyödyntää THL:n asiantuntijatyöpansta. Hallint- ja talustyöryhmä n kkntunut syksyn aikana seitsemän kertaa, kkukset n pidetty eri kuntien sekä kuntayhtymän terveyspalvelujen tilissa ja kkuksissa n llut mukana myös valmistelevan sihteeristön edustajia Spimukset Ste-alueen perusspimuksen valmisteluvastuu n STM:llä ja Kuntaliitt n mukana valmisteluissa. Krdinaatiryhmän esityksen mukaan ( ) Kuntaliitn valmisteluryhmässä vat mukana Pekka Kusmanen ja Ilkka Naukkarinen. Ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä annetun lakilunnksen 29 :n mukaan ssiaali- ja terveysalueen sekä tuttamisvastuussa levan kunnan ja kuntayhtymän välillä svelletaan tulshjausta. Työryhmä n valmistellut tulsspimuslunnksen, jta vidaan hyödyntää valmistelussa (liite1). PK Ste -hankkeen hjausryhmä n kkuksessaan linjannut, että Phjis-Karjalan stehankeen valmistelu perustuu maakuntatasiseen (Phjis-Karjalan maakunnan kunnat + Heinäveden kunta) kuntayhtymämalliin. Hallint- ja talustyöryhmä linjasi aluksi, että ste-tutanta varten perustetaan uusi kuntayhtymä ja nykyinen sairaanhit- ja ssiaalipalvelujen kuntayhtymä typistetään nykyisiä kiinteistöjään hallinnivaksi kiinteistökuntayhtymäksi. Työryhmä n kuitenkin phtinut myös ns. yhden kuntayhtymän mallia, jllin ste-palvelujen tutantkuntayhtymä rakentuisi nykyiseen sairaanhitja ssiaalipalvelujen kuntayhtymään perustuen. Hallint- ja talustyöryhmä n valmistellut tutantkuntayhtymän perusspimukset tässä vaiheessa alkuperäisen letuksen mukaan niin, että P-K Ste -alueelle tulee kaksi kuntakuntayhtymää; stepalvelututannn kuntayhtymä sekä kiinteistö- ja tukipalvelujen kuntayhtymä (hallint- ja talustyöryhmän väliraprtin liitteet 2 ja 3) Hallinnn tukipalvelujen tutantvaihtehdt Työryhmä n raprtissaan phtinut mnipulisesti palkanlaskennan, kirjanpidn, talusjhdn, henkilöstöhallinnn, työhyvinvinnin ym. hallinnllisten tehtävien järjestelyjä tiedstaen kuntien erilaisuuden ja pienten kuntien henkilöstön haavittuvuuden. Palkanlaskennan ja kirjanpidn hitamiseen vidaan nähdä useita malleja. Valittuun malliin vaikuttaa merkittävästi se, minkälaiseen malliin päädytään ste-palvelujen tuttamisessa ja stekiinteistöjen ylläpidssa. Js ratkaisu n kahden kuntayhtymän malli, kirjanpidn ja palkanlaskennan visi hitaa kiinteistö- ja tukipalvelujen kuntayhtymä. Tisaalta, js päädytään yhden kuntayhtymän malliin, siirrettäisiinkö myös kuntien kirjanpit- ja palkanlaskenta stetutantkuntayhtymän hidettavaksi. Onk sitten järkevää jättää kuntiin tai siirtää k. kuntayhtymälle myös knserniyhtiöt? Krdinaatiryhmän evästyksenä ( ) esitettiin vaihteht, missä tutantkuntayhtymän ja Jensuun kaupungin hallinnn tukipalveluja yhdennettäisiin ja muilla kunnilla lisi mahdllisuus liittyä mukaan myös myöhemminkin. Työryhmä pyytää evästystä hjausryhmältä. 10

12 5.1.3 Paikallinen hjausjärjestelmä Ssiaali- ja terveysalueen ylimmän päättävän timielimen, yhtymävaltuustn ( 19), jäsenten tulee lla jäsenkuntien valtuutettuja. Tutantkuntayhtymän hallint määräytyy kuntalain mukaisesti, jllin ylin päättävä elin vi lla jk yhtymäkkus tai valtuust. Tältä sin laissa ei le erityissäännöksiä kuntayhtymän hallinnsta. Keskusteluissa n nussut esiin huli kuntien sallisuuden kaventumisesta ja työryhmän tehtäväksi lisättiin ehdtuksen tekeminen paikallisesta hjausjärjestelmästä. Työryhmä ehdttaa tiedn välittämisen ja luttamuksen rakentamista varten paikallistasn neuvttelukuntien perustamista. Krdinaatiryhmä tuki ehdtusta. Neuvttelukunta visi timia esim. hyvinvinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen sekä maankäytön suunnittelun ja kaavituksen ennakivana kuntakumppanina suunniteltaessa paikallistaslle mm. erityisryhmien asumispalveluratkaisuja. Ohjausryhmältä tivttiin evästystä Kiinteistöt Ohjausryhmä n kkuksessaan linjannut, että ste-palvelujen kiinteistöjen mistus säilyy nykyisillä mistajille eli kunnilla ja PKSSK:n kuntayhtymällä. Työryhmä n tehnyt kiinteistöjen kartituksen lka-marraskuussa 2014 (yhteenvet liite6). Stepalvelujen käytössä n kiinteistöjä yhteensä 29,4 hehtaarin verran. Kiinteistöjen tasearv n 179,2 milj. eura. Karkealla laskutimituksella ste-tilista maksettava vusivukra n myös krk humiiden yhteensä 28 milj. eura. Pistajissa n suuria erja, ääripäät vat Nurmes (11 v.) ja Rääkkylä (45 v.). Työryhmä n tehnyt alustavaa ehdtusta vukrien määräytymisestä. Lisäksi työryhmä esittää, että kneet ja kalust luvutetaan krvauksetta eli luvuttaja alaskirjaa niiden arvn vuden 2017 tilinpäätöksessä Rahitus Työryhmä n referinut lakiehdtuksen rahitusperiaatteita ja laskelmia Tietjhtaminen Ste palvelututannn kustannustehkas tteutus edellyttää reaaliaikaista, tutantprsesseista syntyvien timinta- ja talustietjen phjalta tapahtuvaa tietjhtamista, minkä valmistelua n viety eteenpäin kuluvan syksyn aikana krdinaatiryhmän vastuuttamana pienessä asiantuntijista kstuneessa valmisteluryhmässä. Valmisteluryhmään kuuluu edustajia sekä Jensuun kaupungin että PKSSK:n rganisaatista ( timinta-ja talusprsessien tietphjasaajia sekä ICT- ammattiilaisia) Myös PTTK n llut alkumäärittelyissä mukana. Prsesseista kertyvää tieta tarvitsevat jatkssa myös peruskunnat järjestämislakilunnksessa kuvatussa terveyden ja hyvinvinnin edistämistehtävässään sekä lisääntyvässä määrin muiden hallintkuntien peratiivisessa jhtamisessa. Jatkssa myös asukkailta kertyvä tiet n kytkettävissä saksi timintjen kehittämistä ja se tapahtuu myös tietvarastintia hyödyntämällä. Valmistelutyöryhmän ehdtuksesta krdinaatiryhmä päätti , että nykyisistä alueellisista perusjärjestelmistä (kuten Mediatri, Prcnsna, HR-järjestelmät) saatavien tietjen yhdistämisen mahdllisuuksista perusterveydenhulln, erikissairaanhidn sekä ssiaalitimen salta tehdään esiselvitys ennen lppuraprtin valmistumista tietvarastinnin rakennetta ja sen määrittelyjä sekä tietvarastn ylläpita helpttavaa kdistpalvelukknaisuutta selvitetään kevään 2015 aikana 11

13 tietvarastn kertyvän tiedn analyysi- ja raprtintia varten tarvitaan erikseen kilpailutettava raprtintiprtaali. Kilpailutusta varten käynnistetään vaatimusmäärittely vuden 2015 aikana tavitteena saada prtaali tutantkäyttöön viimeistään Itäisellä ste-alueella Keski-Sumen ja Etelä-Savn tutantaluetta suunnittelevat taht vat päätyneet rakentamaan vastaavanlaisen päivittäistä ja keskiaikavälin jhtamista tukevaa tietvarastratkaisua. Kansallisesti STM, THL ja järjestämisvastuullinen ste-timijan keräämä tiet n lunteeltaan pitkän aikavälin jhtamista tukevaa eikä niistä le saatavissa päivittäisjhtamista tukevia elementtejä P-K:n ste-tutantkuntayhtymän liikkeellelähtötapa Phjaletuksena n, että ste-tutannn hallintmut n kuntayhtymä, kiinteistöt jäävät nykyisille mistajille sekä että valmistelutyö n valmis 3/2015 ja kuntien valtuustt vat tehneet päätökset 6/2015 mennessä. Nykyiset rganisaatit vastaavat palvelututannsta vuden 2016 lppuun asti. Kriittinen kysymys n yksi vai kaksi kuntayhtymää. Perustetaank uusi tutantkuntayhtymä kesällä 2015 ja se lisi vastuussa timinnan valmistelusta ja alittaisi tutannn vastuullisena sekä muutetaan nykyinen PKSSK kiinteistöjä hallinnivaksi ja mahdllisesti tukipalveluja tuttavaksi kuntayhtymäksi vai muutetaank PKSSK:n perusspimus P-K ste kuntayhtymäksi. Krdinaatiryhmä keskusteli vaihtehdista ja tässä vaiheessa yhden kuntayhtymän vaihteht sai enemmän kannatusta. Mlemmissa vaihtehdissa uuden kuntayhtymän timinnallinen ja hallinnllinen valmistelu pitää alittaa heti syksyllä 2015 ja siihen pitää varata tarvittavat resurssit. Kahden kuntayhtymän mallissa valmistelussa n heti juridinen ikeushenkilö, kun taas yhden kuntayhtymän mallissa valmistelurganisaati rakentunee jnkinlaisen yhdistymishallituksen varaan. Vaihtehtjen tdettiin vaativan myös juridisia selvityksiä. Ohjausryhmän tivtaan keskustelevan vaihtehdista. 5.2 Henkilöstötyöryhmä Tehtäväksi annn mukaan henkilöstötyöryhmän tulee suunnitella henkilöstön justavan yhteiskäytön periaatteet tarveperusteisesti, laatia kansallisiin linjauksiin tukeutuvat periaatteet siirtymäkauden henkilöstöplitiikasta ja ennakida jhtamissaamisen ja muutsvalmennuksen kulutukselliset tarpeet. Lisäksi työryhmä mallintaa timinnallisten alatyöryhmien asiantuntijuuteen tukeutuen: ppilaitsyhteistyötä ja rekrytintia, henkilöstön kehittämistä sekä henkilöstövimavarjen hallintaa ja työhyvinvintia. Henkilöstötyöryhmä ei perustanut alatyöryhmiä, vaan piti eri asiista teemakkuksia. Käytännössä työskentely n tapahtunut niin, että Jensuun kaupungin ja PKSSK:n henkilöstöhallinnt kksivat ensin yhdessä kahden suurimman työnantajan nykykäytännöt. Tämän jälkeen aineista täydennettiin tiedustelemalla muiden kuntien käytännöt. Syys-lkakuussa kerättiin kaikista kunnista yksityiskhtaiset tiedt henkilöstöstä ja vakansseista. Tärkeimmät havainnt ja ehdtukset Vakinaisen ste-henkilöstön määrä n lähes 6,000, määräaikaisia nin 1,400. Erilaisia nimikkeitä ste-alueen vakinaisella henkilöstöllä n 298 Nimikkeistön yhdenmukaistamista pitää tehdä Eläkepistuma vuteen 2016 mennessä letuksella, että henkilöt siirtyvät eläkkeelle 63- vutiaina, n 441, Sen jälkeen vusittain yli 200 henkilöä. Tehtäväkhtaisten palkkjen kirj n merkittävä, esimerkiksi sairaanhitajilla n 82 erilaista tehtäväkhtaista palkkaa. Arviitu vakinaisen henkilöstön palkkjen harmnisintikulu n vusitaslla 1.37 M, jka n nin 0.5% palkkasummasta, kun palkat harmnisitaisiin kunkin hinnittelukhdan /ammattinimikkeen yleisimpään palkkaan. 12

14 Henkilöstö siirtyy kuntayhtymään siirtymähetken palkilla. Palkkaharmnisinnin siirtymäaika tulisi neuvtella riittävän pitkäksi. Harmnisinnin käytännön tteutuksesta, palkkausjärjestelmän rakentamisesta ja siihen liittyen tehtävien vaativuuden arviinnin järjestelmän rakentamisesta n mahdllista tehdä knkreettinen suunnitelma vasta myöhemmin. Käytännössä tämä työ edellyttää tekijöiltään timivaltaa ja neuvtteluikeutta myös uudessa rganisaatissa. Työryhmä susittaa, että uudessa ste -rganisaatissa luvutaan hallinnllisesta vakanssien perustamisesta työsuhteisten salta. Paikalliset spimukset pitää tarkastella kaikkien kuntien ja kuntayhtymien salta. Kun kunnat / kuntayhtymät tekevät päätöksiä maakunnallisen ste rganisaatin perustamisesta, n samassa hyvä ttaa kantaa myös siihen, kuinka siirtymävaiheen valmistelu vastuutetaan. Henkilöstötyöryhmä esittää erillisen henkilöstösuunnittelua hjaavan työryhmän perustamista vusiksi Työryhmä visi mahdllisesti hjata yhtenäisiä palkkaratkaisuja ennen uuteen rganisaatin siirtymistä. Olisi sutavaa, että ennen uuteen rganisaatin siirtymistä harkinnanvaraiset palkkaratkaisut lisivat kaikissa rganisaatiissa maltillisia ja samansuuntaisia Valtasa henkilöstöstä jatkaisi entisissä tehtävissään myös uudessa rganisaatissa. Merkittävämmät muutkset kskettaisivat sten keskijhta, ylempää jhta sekä erilaisia ste-rganisaatin liittyviä hallinnn tukipalveluita tuttavia henkilöitä. Henkilöstöhallinta hidetaan mnissa rganisaatiissa sin hyvin samankaltaisena, sin eri tavin. Saattaisi lla kaikkien etu (taludellisesti, henkilöstöresurssin sekä riskienhallinnan ja timinnan laadun kannalta), että linjat lisivat yhteneväiset ja hallinthenkilöstöä lisi vähemmän, mikäli henkilöstötyötä pystytään tekemään entistä enemmän yhdessä. Henkilöstötyöryhmä lunnstelee tarkemman esityksen ja vaihtehtja em. timinnan rganisinnista lppuraprtissaan. Samin tehdään esitys henkilöstöhallinnn mahdllisesta rganisinnista. 5.3 Tukipalvelutyöryhmä Työryhmän timeksiantna n selvittää palvelututantmallia (välittömästi ja välillisesti timintaprsesseihin liittyvät) tukevien tukipalveluiden tteutuksen vaihtehdt Siivus-, ravint-, kiinteistönhit- ja lgistiikkapalvelut Kuntien ja PKSSK:n ravint- ja siivuspalvelut kartitettiin kyselyllä lkakuussa. Siivttavia neliöitä n nin 670,000 m2, jista ste-neliöiden suus n 32 % ja niistä Jensuun kaupungin ja PKSSK:n yhteenlaskettu suus 2/3. Arvi kaikkien tiljen siivukseen käytettävästä eurmäärästä n nin 21 miljnaa eura vudessa. Kaikkien tiljen siivukseen käytettävän työpans n nin 490 henkilötyövutta. Ateriita valmistetaan yhteensä 33,660 / pv, jista ste-ateriiden suus n nin 29 %. Arvi kaikkien ateriiden tuttamiseen käytettävästä eurmäärästä n nin 32 miljnaa eura vudessa. Rukapalveluihin khdistuva työpans n nin 449 henkilötyövutta. Kiinteistöjen mistuksesta n pk-ste valmistelussa tdettu, että ne säilyvät nykyisillä mistajillaan. Työryhmässä tdettiin, että kiinteistöjen hit kuuluu mistajan vastuulle, eikä le ste-tutannn tukipalvelu. Kiinteistönhidn nykytilaa ei siitä syystä le selvitetty. 13

15 Työryhmä ja alatyöryhmät työstivät ja analysivat useita tteutusvaihtehtja, jtka n esitelty työryhmän väliraprtissa. Jatkvalmistelun ehdtetaan etenevän kahden vaihtehdn phjalta: 1. Ensimmäisessä vaiheessa Jensuun kaupungin ja PKSSK:n siivus- ja ravintpalvelut yhdistetään yhdeksi yksiköksi. Muut kunnat säilyvät tukipalvelujen tuttajina ja tilaajatehtävä annetaan aiemmin kuvatulle yhdistetylle yksikölle. 2. Tukipalveluiden tuttamista varten perustetaan sakeyhtiö tai yhtiöitä ICT-palvelut PTTK hitaa jatkssakin kuntien ja SOTE-tuttajan ICT-palvelut. Yksityiskhtainen käsittely mm. tiedlla jhtamisesta n hallint- ja talustyöryhmän raprtissa Timistpalvelut Timisttyön järjestelyjä selvitettiin kyselyllä Phjis-Karjalan ste-rganisaatiille lka-marraskuussa 2014, jllin kartitettiin nimenmaan ssiaali- ja terveyspalveluiden prsesseja palvelevan timist- ja asiakaspalvelutyön järjestelyjä. Selvityksen aikana n tiedstettu, että perustimeentultuen maksaminen siirtynee KELAlle 2017 ja KELA ei lisänne henkilöstöään tehtävien siirtymisen myötä. Vaikka maakunnan ste-rganisaatiiden k. prsesseja palvelevat timisttehtävät rajittuvat miksi kknaisuuksikseen, n valmistelutyöryhmässä käyty keskustelua siitä, millainen haaste kuntatimijille n ste-tuttajarganisaatin erttaminen myös timisttyön tehtäväkknaisuuksien kannalta. Ehdtus timistpalveluiden tarkituksenmukaisimmasta tuttamistavasta stetuttamisen kannalta tullaan valmistelemaan sana jatktarkastelua Lääkintälaite- ja apuvälinehult Maakunnan lääkintälaitteiden ja henkilöstön tilannekartitus tehtiin kyselyllä lkakuussa Tarkkaa tieta perusterveydenhulln laitteiden määrästä ja hultkustannuksista ei le saatavilla. Työryhmä pitää tärkeänä, että ste-kuntayhtymässä n lääkintälaitteista vastaava yksikkö, jssa n laajaa saamista eri valmistajien laitteiden hulttehtävistä ja jka vastaa asiantuntijayksikkönä hulln järjestämisestä. Jatktimena työryhmä selvittää myös ktna asumisen tuen tarpeet, jtka saattavat tuda lisätehtäviä apuvälineiden/järjestelmien hankintaan ja ylläpitn Turvallisuus Valmiussuunnittelun salta kuntien suunnitelmat n päivitetty vusien aikana, sa kuntien ssiaali- ja terveystimista n päivittänyt suunnitelmat vuden 2014 aikana. Kuntien ssiaali- ja terveystimeen lähetettiin lkakuun (2014) lpussa kysely, jssa tiedusteltiin vartiintipalvelujen käytöstä sekä turvallisuusjärjestelmistä. Maakunnan alueella käytetään vartiinti ja turvallisuuspalveluja ssiaali- ja terveyshullssa lähinnä aluevartiinnissa ja hälytysvartiinnissa. Usealla timijalla n spimus vartiintiliikkeen kanssa. PKSSK tuttaa palvelun mana timintana keskussairaalan alueella ja stpalveluna sivupisteissä. Varsinaista turvallisuus henkilökuntaa ei le töissä muualla kuin PKSSK:lla, jlla n ma turvallisuus- ja vahtimestaripalveluyksikkö. PKSSK:n yksikössä n henkilökuntaa 12 henkilöä ja sitä jhtaa turvallisuuspäällikkö. Työryhmä n arviinut klmea eri vaihtehta, jissa kaikissa turvallisuuspäällikön virka n kuntayhtymässä: ma timinta + stpalvelu / sten tukipalveluyhtiö tuttaa palvelut / ulkistaminen. Työryhmä jatkaa selvitystä lppuraprttiin. 14

16 5.3.6 Välinehult Työryhmä kartitti välinehulln nykytilanteen ja päätyy ehdttamaan välinehulttiminnan alueellista keskittämistä humiiden timitilat ja investinnit Hankinnat ja spimukset Työryhmä selvitti Jensuun seudun hankintatimen ja PKSSK:n hankintatimistn timintaa ja resursseja sekä kilpailutusten jakautumista yleisellä taslla. Työryhmän tehtäväksi li myös määritelty kaikkien spimusten kkaminen ja selvittely. Tähän tehtävään työryhmä tteaa tarvitsevansa henkilöresurssin. 6 Timintaan integritua kehittämistä ja jhtamisrakennetta kskevat havainnt ja jatktimenpiteet 6.1 Kehittämisrakenne Jensuun kaupungin ste rganisaatissa n klme päätimista kehittämistehtävissä timivaa työntekijää. PKSSK:ssa eri yksiköissä aiemmin lleet kehittämisasiantuntijat (3 henkilöä) n vuden 2015 alusta lukien kttu yhteen talus- ja kehittämisyksikön alle PKSSK:n talus- ja kehittämisyksikkö tekee yhteistyötä PKSSK:n mniammatillisen (lääkäri, kliininen hittyön asiantuntija sekä ssiaalityöntekijä ) perusterveydenhulln yksikön kanssa kanaviden yksiköissä levaa erilaista saamista perusterveydenhulln, erikissairaanhidn sekä ssiaalihulln mien ja yhteisten prsessien kehittämistyöhön. Alueen rganisaatiissa n viimeisen vuden aikana panstettu ruhnjuuritasn kehittämisestä kumpuavaan lean-ajatteluun. Lean-ajattelulle minaisia piirteitä vat jatkuvan arviinnin ja kehittämisen periaatteet sekä resurssi- ja tarjntalähtöisen ajattelusta siirtyminen khti virtaus ja tarvelähtöistä ajattelumallia. Alueen kunnat ja PKSSK vat vahvistaneet ruhnjuuritasn työntekijöiden kehittäjäsaamista kahdessa KASTE rahitteisessa hankkeessa vusina (RAMPE ja TERVIS-hankkeet) Vudesta 2012 lukien n edellä kuvatun lisäksi yhteensä 19 perustaslla timivaa alueen lääkäriä, hitajaa ja ssiaalityöntekijää sallistunut kansallisesti standardituun kehittäjävalmennukseen, mikä antaa käytännön valmiuksia työyhteisötasiseen kehittämistimintaan Timintaan integritu kehittäminen tteutuu yhdistämällä tällä hetkellä sekä PKSSK:ssa että Jensuun kaupungilla timiva kehittämissaaminen ja resurssit tutantalueen jhdn alaisuuteen ja timimalla verkstmaisesti eri työyksiköissä levien kehittäjävalmennettujen kanssa Keski-Sumen ja Etelä-Savn tutant-alueita mallintavilla tahilla n vastaavanlainen käsitys tutantalueella tapahtuvan kehittämisen rlista ja tutantalueen kehittämisrakenteen yksityiskhtaisempaa mallintamista n tarkitus tteuttaa yhteistyössä heidän kanssaan ste-alueen mudstuttua. 6.2 Jhtamisrakenne Jhtamisrakenteen yksityiskhtaisempi mallintaminen tteutetaan 1-3/2015 välisellä ajalla, mutta palvelututannn jhtamisrakenne tulee perustumaan matalaan rganisaatin, missä n yhteinen hjaus sekä paikallinen, päivittäistä timintaa ketterästi jhtamaan kykenevä jht, jka timii tiiviissä vurvaikutuksessa paikallistaslla kuntien eri hallintkuntien kanssa. Lppuraprttiin määritellään eri tasilla edellytettävä jhtamisen saamisen kriteerit. 15

17 Liitteet Liite 1 Hankkeen tteutuneet ment, timinnt sekä työsuunnitelma 1-3/2015 Liite 2 Palvelututanttyöryhmän väliraprtti Liite 3 Ste-kuntarajapinta työryhmän väliraprtti Liite 4 Hallint- ja talustyöryhmän väliraprtti Liite 5 Henkilöstötyöryhmän väliraprtti Liite 6 Tukipalvelutyöryhmän väliraprtti 16