Ryhmäohjaus vertaistukea ja voimaantumista. Kaisa Karhu Projektipäällikkö Yliopistosta työelämään hanke Oulun yliopisto

Transkriptio

1 Ryhmäohjaus vertaistukea ja voimaantumista Kaisa Karhu Projektipäällikkö Yliopistosta työelämään hanke Oulun yliopisto

2 Esityksen sisältö Yliopistosta työelämään hankkeen lyhyt esittely Ryhmäohjaus ja ryhmäohjaajan rooli Ryhmäohjauksen hyödyt Ryhmäohjauksen käytänteitä työkaluja Ryhmäohjauksen huoneentaulu Hyödyllisiä linkkejä Lähteet - kirjallisuusvinkkejä

3 Yliopistosta työelämään -hanke Valtion ja ESR:n osarahoitteinen hanke OKM:n kehittämishankkeet, toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin Korkeakouluopintojen vauhdittamiseen, tutkinnon loppuunsaattamisen ja korkeakouluista työelämään siirtymisen tukitoimia koskevat projektit Hanke pohjautuu Valmis tutkinto työelämävalttina (VALTTI) hankkeen sekä Ohjauksen ja työelämätaitojen kehittäminen korkea-asteella (OHTY) hankkeen tuloksiin Kolmen yliopiston yhteishanke: - Jyväskylän yo, pääkoordinaattori - Oulun yo, vastuu Pohjois-Suomen toiminnasta - Lapin yo Kohderyhmät - Korkeakoulujen henkilökunta - Opiskelijat

4 Yliopistosta työelämään -hanke Toimenpiteet: 1) Työelämälähtöisen HOPS työskentelyn kehittäminen 2) Uraohjausmallit opintopolun kattavaksi jatkumoksi 3) Opiskelijan yksilöllisen rinnakkaisopintosuunnitelmamallien rakentaminen 4) Alumnien ja työelämätoimijoiden osallistaminen HOPS - työskentelyyn

5 Työelämäsuhteen huomioiva HOPSryhmäohjausmalli opintopolulle (Three Steps for Career Management Skills) RSG-malli (Perttunen 2012) Go Ready 1. vuosikurssi: Työelämäorientaation huomioiva HOPS-työskentely pienryhmässä Study Kandivaihe, 3. vuosikurssi: Urasuunnitteluun painottuva pienryhmätyöskentely/ HOPSin arviointi ja päivittäminen Maisterivaihe, 5. vuosikurssi: Työelämään siirtymistä tukeva pienryhmätyöskentely/ HOPSin arviointi ja työllistymissuunnitelma

6 Ryhmäohjaus ja ryhmäohjaajan rooli

7 Mikä on ryhmä? (Kauppila 2011) Pienryhmä on joukko ihmisiä, jotka kommunikoivat toistuvasti toistensa kanssa. Ryhmä muodostuu niin vähäisestä määrästä ihmisiä, että jokainen heistä voi kommunikoida ryhmään kuuluvan kanssa, ei toissijaisesti vaan interpersoonaalisessa (face to face) kontaktissa. (Homans, 1950) Koko: kaksi tai useampi henkilö..

8 Ryhmän tavoite? Mitä ja miksi ohjataan? Opintojen ja ohjauksen prosessit (mukaeltu Skaniakos 2011, Korhonen 2007, Eerola & Vadén 2005) Opiskelijaprosessi PSYKOSOSIAALINEN OHJAUS HOPS-OHJAUS Asiantuntijuusprosessi URAOHJAUS Työelämäsuhde Kokemushistoria Oppimisprosessi OPINTOJEN OHJAUS Työelämä Jatko-opinnot Täydentävät Opinnot Opiskelijaidentiteetti Asiantuntijaidentiteetti

9 Ihmisen peruspyrkimykset Autonomia ja yhteenkuuluvuus Omatoimisuus Integroituminen Ryhmä voi toimia peilinä ja voimaannuttaa ja vahvistaa autonomiatunnetta vahvistaa itsetuntemusta ja luo uskoa selviytymiseen HUOM. Ihmistä ei voi voimaannuttaa, hän voi voimaantua vain itse! Minä on joku aina suhteessa muihin löytyy oma erityisyys, yksilöllisyys (vrt. Lintunen & Rovio)

10 Jäävuorimalli työyhteisöstä (Rovio & Nikkola, 2009) näkyvä / tietoinen: mm. tavoitteet, työnjako, taidot ja kyvyt, säännöt ja ohjaus, tehtäväkeskeisyys ja tulostietoisuus, rationaalisuus, hallittu vuorovaikutus, johdonmukaisuus, aikuismainen kypsyys näkymätön / tiedostamaton: mm. asenteet, arvot, tunteet, vuorovaikutus, piilonormit, ailahtelevaisuus, tunnekeskeisyys, ohjaamattomuus, mielikuvat, keskinäiset henkilökohtaiset suhteet Oulun yliopisto, Ohjaus- ja työelämäpalvelut Valtti-hanke

11 Ryhmällä on kaksi puolta Ryhmän kaksi puolta (näkyvä ja näkymätön) Kaksi prosessia (yksilön ja ryhmän) Vaatii ohjaustekoja.. Toiminnallisin menetelmin voi tukea molempia prosesseja ja tehdä näkymätöntä näkyväksi Työskentely toiminnallisella (asia-) tasolla sekä psykologisella (tunne-) tasolla (ks. myös Määttä 2011) Ryhmä- ja yksilöohjauksen yhdistäminen ideaali

12 Willian Shakespeare (Kopakkala 2005) Koko maailma on näyttämö, ja miehet, naiset, kaikki Siin esiintyvät; kukin tulee, menee; Jokaisel eläissän on monta osaa Täss seitsenosaisessa näytelmässä. Minkälainen on ryhmäsi näyttämö?

13 Toimivan ryhmän tunnusmerkkejä (Kauppila, 2011) 1. Vuorovaikutus riittävän avointa, monipuolista ja rakentavaa 2. Ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet ryhmän yhteisesti hyväksymiin tavoitteisiin 3. Ryhmä toimii yhteisesti sovittujen pelisääntöjen pohjalta 4. Ryhmän jäsenet ovat ottaneet vastaan ryhmän antamia rooleja 5. Kaikkia ryhmän jäseniä kuunnellaan, kaikki otetaan huomioon ja kaikkia rohkaistaan osallistumaan 6. Päätöksenteossa pyritään eri osapuolia tyydyttäviin ratkaisuihin, mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen 7. Ryhmä on kykenevä kehittämään toimintatapojaan ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin 8. Työnjako ja ryhmän roolit ovat muodostuneet jäsenten kykyjen, kiinnostuksen ja koulutuksen perusteella 9. Ryhmän jäsenet osaavat käsitellä palautetta ja pystyvät oppimaan siitä 10. Ryhmän jäsenet ottavat vastuuta ja ovat motivoituneet toimintaan 11. Ryhmä on riittävän kiinteä suoriutumaan tehtävistään 12. Ryhmän sisäiset ongelmat eivät näyttele merkittävää roolia

14 Ryhmäohjausmalli (strukturoitu ryhmäohjausmalli, Borgen & Amundson 1998; Valtti ryhmät, Karhu K:) 1. Tavoitteiden määrittely Ohjaaja määrittelee ryhmän tehtävän, miksi ryhmä muodostettu Opiskelija määrittelee itselleen tavoitteet Ryhmälle määritellään yhteiset tavoitteet 2. Ryhmän käynnistys Ryhmäyttäminen! Yhteiset pelisäännöt 3. Ryhmän työskentely Tehtävien antoja, työskentelyä pienryhmissä, pareittain, itsenäisesti Kokoontumisilla teemat Tehtävät tavoitteen mukaisia, pedagoginen ja psykologinen ulottuvuus 4. Ryhmän päättäminen Ryhmän yhteenvetoa, kertausta, tavoitteiden toteutumisen arviointi Toimintasuunnitelmien läpikäyminen Juhlistaminen: kahvit, yhteinen ruokailu kaupungilla

15 Ohjaajan rooli (Penttinen ym. 2012; Kopakkala 2005) Ryhmän kannattelija, tuen antaja Asiantuntija oma koulutusala, ohjaustoiminta Suunnan näyttäjä (korkeakoulukontekstissa asiassa pysyminen) Kuuntelija, tarkkailija Aktivoija Joustava (ryhmä yllättää aina suunnitellun toiminnan muuttaminen) Tehtävät Sisäinen organisointi työnjako, toimintaprosessien synnyttäminen Palautteen antaminen Resurssien hankkiminen työskentelyn puitteet, tarvikkeet Riittävän tiedon välittäminen ryhmän sisäisestä tilanteesta että ulkoisista olosuhteista Ohjaajan rooli vähänee ryhmän vanhetessa..

16 Hyvän vuorovaikutuksen elementit myös ryhmässä (Kauppila 2011) Luottamus Hyväksyminen Rehellisyys Avoimuus Ymmärtäminen Hyvä viestintä ja vuorovaikutus Tunneyhteys Aktiivisuus Havaitseminen Kiinnostus

17 Ohjaus-, opetus- vai tutkijanpuhetta (mukaeltu Penttinen, L.2005) Ohjauspuhe: opiskelijalähtöistä, kiinnostunutta/ kyselevää, kannustavaa, rohkaisevaa, arvostusta antavaa Opettajan puhe: miniluennointi ohjausryhmässä, miten asiat on Tutkijanpuhe: etääntyy opiskelijan maailmasta pohtimaan tutkimusyhteisön kannalta kiinnostavia kysymyksiä, eikä täytä pedagogisia odotuksia

18 Ohjaajana kehittyminen edellyttää myös oman keskeneräisyyden tunnistamista ja tunnustamista. Oikeus olla riittävän hyvä ohjaaja.. Hyväksi ohjaajaksi kasvaminen on vapautumista täydellisyyden ja kaikkivoipaisuuden harhasta sekä kuluttavista rooleista. Ohjaaja saa olla oma itsensä.

19 Ryhmäohjauksen hyödyt

20 Tutkittua tietoa (Penttinen, Plihtari 2011) ja muutakin hyötyä Ryhmä normalisoi - ei ole ajatuksiensa kanssa yksin Ryhmä voimaannuttaa - on joku kiinnostunut Ryhmä aktivoi ja rytmittää opiskelua Ryhmässä voi puhua tunteista, jaksamisesta, motivaatiosta Ryhmässä jaetaan tietoa, taitoa Säästää aikaa, samoja asioita ei tarvitse toistaa Toisten kokemukset laajentavat omia näkemyksiä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia Ohjaajan ja ohjattavan välillä aina epäsymmetria ryhmä tasavertaisempi Ryhmässä tukea koko ryhmältä yhden ohjaajan sijaan

21 Opiskelijoiden kokemuksia Valtti hankkeen ryhmistä Lopputyöryhmä Opintojen ja opinnäytetyön sujuminen Jäsennystä tekemiseen Myönteistä painetta Tukea työskentelyyn Motivaatiota ja uskoa Vertaistuki Uraryhmä Tietoa työelämästä ja apua työnhakuun Osaamisen tunnistaminen Vertaistuki Käsitys itsestä työnhakijana muuttunut Omat uramahdollisuudet nähdään laajemmin Hyväksi koettiin tarpeen mukainen ohjelman muutos ryhmässä

22 Kokemuksia monialaisesta graduryhmästä Alun lukkotilanteesta olemme päässeet tekemisen makuun Tekeminen jäsentyi, enkä ota siitä liian suurta stressiä Häpeä helpotti Itsetunto vahvistui Huomasi, että se on vaan tehtävä itse. Turha odottaa, että joku muu sen tekee

23 Ohjaajien kokemuksia ohjauksesta Mun mielestä yks [onnistumisen kokemus] oli [ryhmän] lopetus. Kun me oltiin lopetettu, niin kukaan ei lähtenyt pois. Kaikki laittoi pikku- hiljaa takkia päälle ja näin, mutta tuli takaisin [...] ovi oli sepposen selällään, kukaan ei astunut kynnyksen yli. Kaikki yritti tikusta vääntää asiaa. Tuntu silloin, että ne [opiskelijat] haluaisi vieläkin jatkaa tässä ryhmässä. Kyllä tämän [ryhmän] on pitänyt olla heille merkityksellinen. (tuutori, haastattelu) Ohjauskokemusta pidettiin antoisana Pariohjaus mahdollisti rehflektion ja toi turvaa

24 Ryhmäohjauskoulutuksen ja toiminnan hyödyt ohjaajalle

25 Valtti ryhmissä koetut ohjauksen haasteet Vertaistuen aikaansaaminen Tasapuolisuus Kun ollaan oman osaamisalueen rajoilla opintopsykologille tarvetta Ryhmän markkinointi

26 Ryhmäohjauksen käytäntöjä

27 Ryhmäohjaus ja vertaisuus Mistä vertaisuus syntyy? Ovatko uudet opiskelijat automaattisesti vertaisia, kun aloittelevat opintoja?

28 Toiminnallisen ryhmätyöskentelyn rakenne 1. Virittäytyminen - Luo turvallisuutta ja aktiivista läsnäoloa - Toistetaan samat asiat, joita käsitelty ryhmän aloituksesta (kierrokset) - Tapaamiskerran nivominen edelliseen kertaan - Edellisen kerran asioiden kertaus, vahvistus mitä opittiin (esim.) 2. Toiminta - toimintaosuus, jossa tapahtuu jotakin uutta 3. Tunneilmaisu eli jakaminen - Kaikkeen toimintaan sisältyy tunteita - Osallistujat voivat kertoa miltä harjoitus tuntui ja liittää siihen omia kokemuksiaan 4. Loppukeskustelu - Toimintaosuudessa tehtyä, nähtyä ja koettua käsitellään älyllisesti

29 Ryhmän toiminta Koko? Montako kertaa ryhmä kokoontuu? Suunnitelmallista/ satunnaista? Ensimmäiset kokoontumiset tiiviisti, että ryhmä muotoutuu. Tila? Toiminnallisuus? Ensimmäiseksi ryhmässä on hyvä sanoa tärkeät tiedotusasiat ja muistuttaa vielä lopussa

30 Työskentely Asiataso ja emotionaalinen taso Työskennellään konkreettisten asioiden, kuten hopsin, opinnäytteen tai urasuunnittelun parissa Käsitellään tunnetasoa, merkityksiä, mielikuvia, toiveita..

31 Pelisäännöt Ole ajoissa! Kunnioita toisia ryhmäläisiä sille, että et anna toisten odottaa! Luottamus ei puhuta toisten asioista muualla Avoimuus saa puhua miltä tuntuu, mikä häiritsee Turvallisuus puhut omista asioista vain sen minkä koet turvalliseksi ja minkä haluat, mutta jotain pitää antaa, että voi myös saada.. Jos joudut olemaan pois, ilmoita siitä koko ryhmälle Sitoutuminen ryhmään. Tehtävillä on merkitys! Mitä paremmin niihin panostat, sitä enemmän toiminnasta saat irti HUOM! OPISKELIJAT VOIVAT ITSE TUOTTAA SÄÄNTÖJÄ JOITA HE HALUAVAT RYHMÄSSÄ NOUDATTAA

32 Ryhmäytyminen Kättelytehtävä: Jokaiselle osallistujalle jaetaan nimilista osallistujista. Jokainen opiskelija kättelee toisensa ja keräävät nimikirjoitukset toisilta sekä vastaavat kysymykseen esim. Miksi tulin opiskelemaan sosiologiaa? Listassa on tyhjäpaikka nimikirjoitukselle. Tehtävä vie yleensä aikaa, mutta se kannattaa käyttää. Liikkuminen vähentää jännitystä. Nimi Matti Möttönen Iina Ilves Terhi Tomera Allekirjoitus

33 Minä kertomus tutustumistehtävänä Peavy: Kerro itsestäsi 3. persoonassa.. Tähän voi antaa apukysymyksiä, miltä tuntuu aloittaa opiskelu, minkälainen on persoonaltaan, yms. Kertomus alkaa: Titta on.. Titasta tuntuu.. Opiskelija antaa kertomuksen vierustoverille, joka kertoo minkälainen Titta. Tämä siksi, että hän kuulee ja pystyy kuuntelemaan vielä toisen kertomana mitä ajattelee itsestään tai opiskelusta

34 Esine laukusta Valitse laukustasi esine, joka parhaiten kuvaa tilannettasi/ ajatuksiasi nyt kierros, joka kerrotaan toisille miksi esine tuli valittua ja mitä se kuvastaa Tarvittaessa asioita voi työstää lisää

35 Kierrokset (Lautamatti, L.; Nummenmaa & Lautamatti 2004) Virittäytymisrituaali Jokaisen ääni kuuluville Ei keskeytyksiä kierroksen aikana Lyhyt kuulumiskierros tai mikä asia on eniten mielessä? Aikaa 1-2 min, vuorotellen kellotetaan aika

36 Tarralaput (post-it työskentely) Anonyymisti voi kirjoittaa vaikeitakin asioita lapuille ja niitä käsitellään Vastauksia voi työstää ryhmissä Tarralappuja voi käyttää myös jonkin teeman ympärillä. Yksi asia yhdelle lapulle tämän jälkeen yhdessä jäsennellään asiat teemoittain mitä nousee esille ja teemoille annetaan nimet Esim. Mikä opiskelun alkuvaiheessa erityisesti mietityttää?

37 Symboliset menetelmät Kuvien avulla kertominen miltä opiskelun aloittaminen tai ryhmän tarkoituksen mukaisen toiminnan aloittaminen tuntuu Ota kortti/ kuva, joka puhuttelee sinua nyt kun ajattelet tätä.. Otetaan satunnaisesti jokin kuva ja kerrotaan tunnetilasta sen avulla Ryhmä voi valita itselleen yhteisen kuva, joka heitä puhuttelee ja perustelevat miksi Kysymyskortit: otetaan satunnainen kysymys ja vastataan siihen. Kysymykset kannatta itse valkata sopiviksi, ettei ole liian naiveja kysymyksiä. Ukot puussa. Sidotaan kysymykseen esim. Väritä se ukko, joka kuvaa sinua parhaiten siinä miten tietoinen olet omista tulevaisuuden tavoitteista. Valmistaudu perustelemaan valintasi. Tämä tehtävä on hyvä toistaa jossain vaiheessa opintopolkua ja käydä vertailua

38 Tiedonhakutehtäviä Alumneista Työelämän osaamisesta, koulutuksen tuomasta osaamisesta Sivuaineisiin tutustuminen esittely toisille, pohdinta mitä lisäarvoa sivuaine voisi tuoda Opinto-oppaan lukupiiri kysymyksiä Alan työpaikkojen etsintä Lähipäivien lehtiin tutustuminen esim.) mitä alaan liittyvää keskustelua on käyty

39 Motivoivia tehtäviä Alumni tulee vierailulle Yritys Oy:stä. Miettikää kysymyksiä mitä haluaisitte tietää hänen opiskelustaan, valinnoistaan, työstään, osaamisesta Tulevaisuuden muistelu: Kuvittele elämäsi 6 vuoden päähän, kun kaikki asiat on hyvin! Miltä elämä näyttää? Mitä asioita on tapahtunut ja mitä itse olet tehnyt, että olet päässyt tavoitteesesi? Opiskelupolulle matkaevääksi: Jokainen kirjoittaa kertakäyttölautaselle tai paperille selkään pelkästää hyviä asioita/ adjektiiveja opiskelijasta

40 Kirjoittamistehtävät Essee: Miksi valitsin sähkötekniikan? Essee 2-3 vuonna: Miksi opiskelen sähkötekniikkaa? Kirje mummolle: Kerro mummolle niin että hän ymmärtää opiskelun aloittamisesta ja miltä se on tuntunut.

41 Itsetuntemus ja oppiminen Kuvaile jokin hyvä oppimiskokemus. Mikä siitä teki hyvän? Miten voisit hyödyntää kokemustasi muissa opinnoissa ja opiskelussa Mitkä näet vahvuutesi opiskelijana, mitä pitäisi kehittää. Elämänviiva mieti koulutukseen ja työelämään liittyviä valintojasi. Mitkä asiat ovat vaikuttaneet valintoihisi? Arvot, ihmiset, muut.. Kuvaile omat vahvuutesi ja kehittämisalueesi opiskelijana, persoonana, oman harrastuksen tuoman osaamisen kautta Ajankäytön seuranta viikko tai kaksi (kalenteri/lukujärjestyspohja). Kirjaa mihin aikasi menee. Tunnistatko aikavarkaasi? Arvopeli (Value game)

42 RYHMÄOHJAAJAN HUONEENTAULU TOP 10 (Perttunen, Karhu, Liimatainen, 2013) 1. Ryhmäyttäminen, ryhmäytyminen 2. Tasavertaisuus yhtäläiset oikeudet puhua ja tulla kuulluksi 3. Turvallisuus hyvä ilmapiiri 4. Ohjaajuus ei ole opettajuutta 5. Pohtiminen on toimintaa 6. Hiljaisuutta pitää sietää 7. Suunnitelmallinen joustavuus anna puheelle tilaa! 8. Tehtävät tärkeitä ; yksin, parina, ryhmässä 9. Kuuntele, kysy, kuuntele, kuule 10.Ryhmä yllättää aina ole valmis siihen ja toimi sen mukaan

43 Tutustu lisää: Ryhmämallit ohjeistuksineen vapaasti käyttöön: Vertaisuus voimavarana ohjauksessa suus_voimavarana_ohjauksessa.pdf HOPS-OHJAUS osaamista, yhteistyötä ja hyvinvointia Ryhmäohjaus korkeakouluopiskelijoiden valmistumisen ja työelämään siirtymisen tukena pdf

44 Lähteet: Ansela, M Hops ohjaajuutta kehittämässä. Teoksessa (toim.) Penttinen, L.; Skaniakos, T.; Ansela, M.; Plihtari E. Hops ohjaus. Osaamista, yhteistyötä ja hyvinvointia. Kauppila, R.A Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. 3. painos Kopakkala, A Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen Liimatainen, J. Koulutusmateriaali. Oulun yliopisto. Lintunen, T. ja Rovio, E Johdanto liikunnan ryhmäilmiöihin. Teoksessa Rovio, T. Lintunen ja O. Salmi (Toim.) Ryhmäilmöt liikunnassa. Liikuntatieteellisen seuran julkaisut 163, Liikuntatieteellinen seura, Helsinki Määttä, K. Opettajatuutori yliopisto-opiskelun tukena Penttinen, L.; Skaniakos, T.; Ansela, M.; Plihtari E. (toim.)hops ohjaus. Osaamista, yhteistyötä ja hyvinvointia. Pekkari, M Tavoitteellinen ohjauskeskustelu. Rovio, E., Nikkola, T. ja Salmi O Ohjaaminen ja ryhmäilmiö. Teoksessa E. Rovio, T. Lintunen ja O. Salmi (Toim.) Ryhmäilmöt liikunnassa. Liikuntatieteellisen seuran julkaisut 163, Liikuntatieteellinen seura, Helsinki Rovio, E. ja Nikkola, T Ohjaaminen on tutkivaa työotetta ja kuuntelemista. Teoksessa Rovio, T. Lintunen ja O. Salmi (Toim.) Ryhmäilmöt liikunnassa. Liikuntatieteellisen seuran julkaisut 163, Liikuntatieteellinen seura, Helsinki