Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015"

Pia Parviainen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Tytti Solantaus 2014

2 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen kaikille osallistujille 2. Jos lapsi osallistuu, käytetään apuna kyseistä lokia 3. Keskeiset käsitteet Vahvuus tarkoittaa LP keskustelussa asiaa, joka sujuu arjessa tavallisesti, vaikka elämässä olisi vaikeuksia. Toisin sanoen, kun pohditaan, miten tietty arkipäivän rutiini sujuu, pitää vas- taus no ihan ok, ei siinä mitään sisällään vahvuuden, mikä huomioidaan. Vahvuuksiin kuuluu myös kyky kiinnostua ja nauttia pienistä ja suurista asioista. Haavoittuvuus tarkoittaa asiaa, joka on aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä tai saattaa johtaa ongelmiin myöhemmin, jos mitään ei tehdä. Suunnitelma toiminnaksi tarkoittaa konkreettisten toimien sopimista. Pohditaan, kuinka lapsen arkipäivässä voidaan tukea löydettyjä vahvuuksia ja miten toimia mahdollisten haa- voittuvuuksien kohdalla. 4. Keskustelussa kiinnitetään huomiota mahdollisiin muutoksiin. Sekä kotona, koulussa että lapsen vapaa- ajan ympäristöissä (ystäväpiirissä) voi tapahtua asioita, jotka painavat lasta ja jotka näkyvät hänen hyvinvoinnissaan. Keskustelun tarkoituksena on tunnistaa nämä tilanteet ja toimia sen mukaan. 5. Erilaisten näkemysten mahdollisuus ja oikeutus. Vanhempien, opettajien ja lapsen näke- mykset ja kokemukset eroavat usein toisistaan paljonkin. Kysymys ei ole oikeasta ja vää- rästä, vaan siitä, että jokaisella on oma näkökulmansa. Lapset ovat myös erilaisia kotona ja koulussa, koska koti ja koulu ovat erilaisia kehitysympäristöjä. Toisten näkemysten kunnioi- tus on pohja rakentavalle keskustelulle. 6. Lapset puheeksi Neuvonpito järjestetään, kun keskustelussa nousee esiin ulkopuolisen tuen tarve kotona tai koulussa. Oppilashuollolliseen Neuvonpitoon kutsutaan ihmisiä, joista voi olla konkreettista tukea lapselle, perheelle tai opettajalle. Neuvonpitoon kutsutaan tarpeen mukaan myös perheen oman verkoston jäseniä.

3 2 Keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä 1. Tutustuminen Miten kuvailisitte perhettänne? Minkälainen perhe te olette? Huoltajat Miten kuvailisit koulua? Minkälaisia koulu ja lapsen luokka ovat nimenomaan tätä lasta aja- tellen? Opettaja 2. Miten kuvailisitte lasta? Millainen lapsi on kotona, koulun ja harrastusten piirissä ja kavereiden kanssa? Huoltajat / Opettaja 3. Mistä lapsi nauttii? Näistä asioista: 4. Minkälainen lapsi on mielialaltaan? Vahvuus: lapsen mieliala on pääsääntöisesti myönteinen ja tunneilmaisu on rikasta. Haavoittuvuus: vallalla on alakulo, ahdistus, pelokkuus, ärtyvyys, kiukku; tunneilmaisu on kapeaa tai lapsi ei ilmaise tunteitaan 5. Minkälainen lapsi on toiminnaltaan ja käyttäytymiseltään kotona ja koulussa? Vahvuuksia ovat kyvyt olla myönteisessä kanssakäymisessä sekä aikuisten että lasten kanssa, innostua uusista asioista, nauttia yhteisistä toimista, tutustua erilaisiin ihmisiin, kyky pitää rakentavasti omia puoliaan ja tehdä sovinto konfliktin jälkeen jne. Haavoittuvuuksia ovat vetäytyminen kanssakäymisestä, vaikeus sanoa ei vaikka haluaisi, riidanhaluisuus, kiinnikäyminen, hallitsemattomat raivonpurkaukset jne. 6. Miten arkiset toimet sujuvat kotona? Huoltajat Syöminen Vahvuus Haavoittuvuus Nukkuminen Vahvuus Haavoittuvuus Kouluun lähtö ja kotiintulo Vahvuus Haavoittuvuus TV, tietokone ja pelit Vahvuus Haavoittuvuus Vapaa- aika, harrastukset Vahvuus Haavoittuvuus Kotiläksyt Vahvuus Haavoittuvuus

4 3 7. Miten koulupäivän rutiinit sujuvat? Opettaja Kouluuntulo ja kotiinlähtö Vahvuus Haavoittuvuus Oppitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ruokailu Vahvuus Haavoittuvuus Välitunnit Vahvuus Haavoittuvuus Ryhmässä toimiminen Vahvuus Haavoittuvuus Poissaolot ja myöhästymiset Vahvuus Haavoittuvuus 8. Miten oppiminen sujuu? 9. Viihtyykö lapsi koulussa? Mistä hän erityisesti pitää koulussa? Mistä sen huomaa? 10. Miten kanssakäyminen luokkatoverien ja muiden lasten kanssa sujuu? Vahvuus: lapsella on ystävyyssuhteita ja yhteistä toimintaa, lapsi tuntee kuuluvansa kaveripiiriin, on pidetty tms. Haavoittuvuus: lapsi on jäänyt tai jätetty yksin, ei tunne kuuluvansa mihinkään, tulee toistuvasti konflikteja tai kiusaa ja/tai on kiusattu jne. 11. Onko lapsella kiinnostuksen kohteita, vapaa-ajan toimintaa?

5 12. Onko lapsella koulussa opettaja tai joku muu aikuinen, jonka puoleen hän voi halutessaan kääntyä? Entä harrastuksen piirissä tai muualla (esim. sukulainen, ystävän vanhempi tms.) Vanhempi Vahvuus Haavoittuvuus 13. Onko koulussa sellaisia asioita, jotka heijastuvat lapseen esim. levottomuutena tai alakulona? Näitä voivat olla esim. kiusaaminen, vaihtuvat sijaiset, opettajan sairastuminen, opetusryhmän levottomuus, rauhallisen luokkatilan puute jne. 14. Miten herkästi kotona, koulussa ja ystäväpiirissä tulee ristiriitoja lapsen kanssa ja miten nämä tilanteet sujuvat? Keskustellaan myös siitä, onko joku konfliktin osapuoli malttinsa menetettyään käynyt käsiksi tai sanonut pahasti. Vahvuus: konfliktitilanteita on, mutta niitä osataan sovitella. Haavoittuvuus: konfliktit toistuvat ja leimaavat kanssakäymistä, sovittelu on vaikeaa tai ei onnistu, konflikteihin liittyy fyysistä tai henkistä väkivaltaa (loukkaava puhe, haukkuminen jne.) 15. Onko jotain sellaista, jota huoltajat tai opettaja tahtovat tuoda esiin ja jolla voisi olla merkitystä lapsen koulunkäynnille ja huoltajan/opettajan toiminnalle lapsen kanssa? Huoltajat / Opettaja 16. Onko lapsesta ollut huolta? Onko haettu ja saatu apua? Mistä? Vahvuus: ei ole erityisiä huolia, on haettu ja saatu apua (ei tarvetta lisätukeen) Haavoittuvuus: jollakulla on huolta, on haettu apua mutta ei saatu tai asia ei ole korjaantunut 17. Onko lapsella sosiaalista tukiverkostoa? Tukiverkostoa voidaan vahvistaa tarvittaessa Neuvonpidon avulla. 18. Kodin ja koulun kasvatuspäämäärät. Minkälaisia ominaisuuksia pidetään kotona ja koulussa tärkeinä päämäärinä kasvatuksessa? Näitä voivat olla itsenäisyys, luovuus, joustavuus, sosiaalisuus, hyvä itsetunto jne. Kodin ja koulun päämäärät voivat olla erilaiset, esim. koulussa korostuu ryhmässä toimimisen taidot yms. Vahvuus: päämäärät ovat samanlaiset tai toisiaan täydentävät. Haavoittuvuus: päämäärät ovat ristiriitaiset 4

6 5 19. Miten helppoa tai vaikeaa teidän on keskustella kotiin, lapseen ja kouluun liittyvistä haasteista ja ongelmista? 20. Miltä yhteistyö kodin ja koulun välillä kokonaisuudessaan tuntuu? Onko toiveita tulevaisuudelle? Huoltajat / Opettaja 21. Yhteenveto ja suunnitelma toiminnaksi. Tehkää yhteenveto löytämistänne vahvuuksista ja haavoittuvuuksista ja siirtykää tekemään suunnitelma toiminnaksi (seuraava sivu). Palatkaa sen jälkeen kysymykseen Miltä tämä keskustelu tuntui? Huoltajat / Opettaja Keskustelu voidaan käydä uudestaan tietyn ajan kuluttua niin haluttaessa ja erityisesti jos perheessä tai lapsen elämässä tapahtuu muutoksia, jotka tavalla tai toisella voivat vaarantaa lapsen hyvinvointia.

7 6 Suunnitelma toiminnaksi koskien Lapset puheeksi keskustelussa todettuja vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä tarvittavia suojaavia tekijöitä. Nuoren nimi: Pvm: / Paikalla: Sovitaan seuraavat toimet vahvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa: Sovitaan seuraavat toimet haavoittuvuuksissa: Huoltajat / Opettaja Kotona: Koulussa:

Samankaltaiset tiedostot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän