Porvoo-Borgå. Porvoon kaupunkiarkeologinen. aupunkiarkeologinen Inventointi. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Päivi Hakanpää 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porvoo-Borgå. Porvoon kaupunkiarkeologinen. aupunkiarkeologinen Inventointi. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Päivi Hakanpää 2008"

Transkriptio

1 n aupuniareologinen aupuniareologinen Inventointi Lentouva Vallas oy -Borgå Kaupuniareologinen inventointi Päivi Haanpää 00 Museovirasto Raennushistorian osasto

2 PORVOO BORGÅ Kaupuniareologinen inventointi Päivi Haanpää 00 Museovirasto Raennushistorian osasto Kantaartta n aupuni 00 Valouvat Museovirasto ja Lentouva Vallas Oy URN:NBN:fi-fe000

3 Aristo- ja reisteritiedot Mj-reisteritunnus: Kohde: (0-luu ) numero: Tutimus: Ajoitus: Perusartta: Tutimuslaitos: Kenttätyönjohtaja: Yhteistyötaho: Kaupuniareologinen inventointi on perustettu todennäöisesti 0-luvulla esiaiaisen ylän maille. PK 00 Museovirasto, raennushistorian osasto Päivi Haanpää (FM) n museo ja n aupuni Kenttätyöaia: Tutitun alueen laajuus:, hehtaaria Tutimusen rahoittaja: n aupuni Kirjallisuus: Blom, Torsten : Geomeis charta wppo Bårgo stadh i Nyland, Bårgo lähn och sochn belägen. Afmädt åhr. Med tomtförtecning och inledning av Torsten Blom. Borgå. Edgren, Torsten : Om det medeltida Borgå i allmänhet och Borgbacen i synnerhet. Fins Museum. Finsa Fornminnesförening, Helsingfors. Eenilä, Jua : Kesiajan merenulusta itäisellä Suomenlahdella. Suomen Museo. Finlands medeltidsurunder I. (FMU) Samlade och i yc utgifna af Finlands Statsariv genom Reinh. Hausen. Helsingfors 0. Gardberg, C. J. : Kaupunilaitos esiajalla ja uuden ajan alussa. Suomen aupunilaitosen historia I. Helsini. Gardberg, C. J. : n aupuni esiajalla ja 00-luvulla. n aupungin historia I.. Gardberg, Carl Jacob 000: Gamla staden i Borgå. Bebyggelse och sociala miljöer intill mitten av 00-talet. Srifter utgivna av Svensa litteratursällsapet i Finland nr. Helsingfors. Haanpää, Päivi, Niuanen, Marianna, Lempiäinen; Terttu, Lindroos, Terhi 00: Kesiaiaista ta etsimässä. Museoviraston raennushistorian osaston aiaausirja. Hartman, Torsten 0: Borgå stads historia I. Hieanen, Marus :. Kesiajan aupungit. Museovirasto, Helsini. Hieanen, Marus : The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turu. A Systematic Classification and Chronology. Suomen Muinaismuistoyhdistysen aiaausirja 0, Finsa Fornminnesföreningens tidsrift 0. Helsini. Hieanen, Marus 00: Suomen esiajan iviirot. Suomen Kirjallisuuden Seuran toimitusia. Helsini.

4 Jutiala, Eino : Borgå. Finland. Scandinavian Atlas of Historic tows No.. Danish committee for urban history. Lilius, Henri : Suomalainen puuaupuni Trästaden i Finland The Finnish Wooden Town. Lovén, Christian : Borgar och befästningar i det medeltida Sverige. Kungl. vitterhets historie och antivitets aademiens handlingar. Antivarisa serien, fyrtionde delen. Stocholm. Knapas, Marja Terttu : Den medeltida yran i Borgå. Fins Museum. Kostet, Juhani : Cartographia urbium Finnicarum. Suomen aupunien aupuniartografia 00- luvulla ja 00-luvun alussa. Pohjois-Suomen Historiallinen Yhdistys ry. Societas Historica Finlandie Septenionalis. Rovaniemi. Käri, Pea : n Raatihuone. n museoyhdistysen julaisuja nro A.. Niuanen, Marianna 00: Kaupungit muinaisjäännösinä - aupuniareologia Suomessa. Städerna som fornlämningar - stadsareologi i Finland. Museoviraston raennushistorian osaston julaisuja. Helsini. Masonen, Jaao a: Kiron, ruunun ja ansan tiet esiajalla. Maata, jäätä, ulijoita. Tiet, liienne ja yhteisunta ennen vuotta 0. Toim. Tapani Mauranen. Tielaitos. Helsini. Masonen, Jaao b: Uudenmaan meritiet. Maata, jäätä, ulijoita. Tiet, liienne ja yhteisunta ennen vuotta 0. Toim. Tapani Mauranen. Tielaitos. Helsini. Miettinen, Arto, Eronen, Matti & Hyvärinen, Hannu : Land uplift and relative sea-level changes in the Loviisa area, southeastern Finland, during the last 000 years. Posiva. Helsini. Mäelä-Alitalo, Anneli 000: n aupungin historia I:, 0.. Mäntylä, Ila : n historia.. Möönen, Teemu : Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologiset inventointiraportit. (http://www.nba.fi/fi/aupuniareologia) Panelius, Olav : Har Borgå stad byggts på ronans mar? HTF /. njoilaason maisemaselvitys ja maisemanhoidon yleissuunnitelma. Itä-Uudenmaan liitto 00, julaisu.. Ranta, Raimo : Suurvalta-ajan aupunilaitos. Suomen aupunilaitosen historia, esiajalta 0-luvulle. Vantaa. Painamattomat lähteet: Lempiäinen, T. 00: Raatihuoneentori, Marofossiilitutimus 00, tutimusraportti. Biodiversiteetti- ja ympäristötutimusosasto, Turun yliopisto. Lindroos, Terhi : Paleoetnobotaaninen tutimus esiaiaisen n Joiadulta. Pro gradu - tutielma. Turun yliopiston biologian laitos. Rimón, Ilana 00: Palapeliä ooamassa - n nahatalous 00-luvulla areologisten ja historiallisten lähteiden valossa. Pro gradu -tutielma. Helsingin yliopiston ulttuurien tutimusen laitos, areologia. Suhonen, Veli-Pea : Itä-Uudenmaan esiaiaiset linnat. Pro gradu -tutielma. Helsingin yliopiston ulttuurien tutimusen laitos, areologia. Zetterberg, Pentti 00: n Raatihuoneentorin ja Joiatu :n areologisten aivausten puunäytteiden iänmääritys, dendroronologiset ajoituset FIU0 FIU0. Dendroronologian laboratorion ajoitusseloste 0.

5 Museoviraston perustietoortti Borgå Perustamisvuosi 0-luvun alu Yleistä: Kaupuni perustettiin esiaiaisen ylän maille, Linnamäen ja esiaiaisen iron viereen. Kylässä on ollut ilmeisesti taloa aupungin perustamisen aioihin. Alueella oli sijannut ilmeisesti jo esiajalla auppapaia. Kesiaiaisen iron pohjoiuolella oli tori. Kaupuni lienee saanut toisen torin alaaupuniin viimeistään 00-luvulla. ssa oli 0-luvulla arviolta 0 asuasta. Väimäärä asvoi 00-luvulla. Kaupungissa arvioidaan 00-luvun alupuolella olleen noin 0 asuasta ja 00-luvun lopussa yli 00 asuasta. Ison vihan jälleen, vuonna, aupungissa oli enää heneä. Kaupuni laautettiin ahdesti 00-luvulla. Juhana I vahvisti vuonna 0 laautetulle aupungille uudet aupunioieudet vuonna. Kaupuni laauteltiin jälleen vuonna. sai taaisin aupunioieutensa vuonna 0. Satama on sijainnut alusi ilmeisesti Linnamäen eteläpuolella Maari-nimisen lahden rannalla. Satama siirtyi aupungin eteläpuolelle Haion, Kräelsundvinenin, Hamarin ja Koonniemen vesialueille. Kaupuniin suunniteltiin ruutuasemaaava vuosina 0 ja 0-luvulla, mutta suunnitelmat ei toteutuneet. Raennuset: Kesiajalla raennettu iviiro sijaitsi aupungin pohjoisosassa. Sitä on edeltänyt puuiro. Raatihuone mainitaan ensimmäisen erran vuonna. Se sijaitsi 00-luvun lopulla alaaupungissa torin pohjoisosassa. ssa on toiminut oulu jo esiajalla. seen raennettiin tiettävästi ensimmäinen ouluraennus vuonna. Se on sijainnut todennäöisesti iron oilliuolella, torin laidassa. Kaupunipalot: Tansalaiset hävittivät ja polttivat aupungin ja pappilan vuonna 0. Venäläiset polttivat vuonna n iron ja ilmeisesti myös laautetun aupungin alueesta tuhoutui osa. Venäläiset polttivat ja hävittivät n uudelleen vuonna 0 ja 0 Vuoden 0 tulipalossa tuhoutui / aupungista. Yhteystietoja: n museo (Museonjohtaja Merja Herranen, Museovirasto, raennushistorian osasto (Intendentti Marianna Niuanen, Uudenmaan ympäristöesus www-museo www-aupuni www-ye

6 Sisällysluettelo ARKISTO- JA REKISTERITIEDOT... MUSEOVIRASTON PERUSTIETOKORTTI... SISÄLLYSLUETTELO.... INVENTOINNIN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET.... KENTTÄTYÖT.... HISTORIAA JA ASEMAKAAVAN KEHITYS 00-LUVUN ALUSTA 0-LUVULLE.... n aupungin synty ja 00-luvun asemaaavat.... Asemaaavan ehitys 00-luvulla.... n asemaaavat - arttojen asemointi ja asemoinnin luotettavuus.... JULKISET RAKENNUKSET.... Kiro.... Raatihuone.... Koulut.... Tullituvat ja iltatupa.... INVENTOINTIALUEEN ALKUPERÄINEN TOPOGRAFIA JA AIEMMAT ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET Kaavoitetun alueen aluperäinen topografia Aiemmat tutimuset ja errosten pasuudet seä syvyydet.... NYKYISET KATU-, TORI- JA PUISTOALUEET.... ALUEIDEN LUOKITTELU, INVENTOINNIN TULOKSET JA KAUPUNKIARKEOLOGISEN TUTKIMUKSEN MAHDOLLISUUDET RAPORTIN LAATIMINEN.... LOPUKSI... LTTEET:... Liite Inventointialueen rajaus... Liite Areologiset tutimuset aupunialueella... Liite.. Vuoden aupunimittaus asemoituna antaartan päälle... Liite.. Vuoden aupunimittaus asemoituna antaartan päälle... Liite Tutimusellisesti ja suojelullisesti merittävät alueet... Liite Tutimusellisesti ja suojelullisesti merittävät atualueet... Liite Kohdetiedot... 0

7 PORVOO - BORGÅ Kaupuniareologinen inventointi Päivi Haanpää n aupuni-inventointi on jatoa Museovirastossa vuonna 000 aloitetulle Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologiselle inventointiprojeille. Kesiaiaisista aupungeista on tehty aristo- ja arttatyösentelyyn pohjautuvat areologiset perusselvityset jo 0-luvulla. Niissä ei ole uitenaan otettu antaa aupunialueen areologiseen säilyneisyyteen tai suojelualueen laajuuteen. Tässä inventoinnissa on pyritty hahmottamaan esiajalla perustetun n aupungin alue. Sen isoon vihaan mennessä raennettujen alueiden ulttuurierroset ja raenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia. Kaupungille oli erityisesti 00-luu oettelemusten aiaa, sillä se poltettiin vuosina 0, ja 0. menetti myös aupunioieuteensa ahdesti. Kaupunialueesta on olemassa asi 00-luvun arttaa, joista vuoden artta on luonnosmainen. Kaupunimittauseen perustuva artta on vuodelta. sai uuden asemaaavasuunnitelman vuoden 0 palon jäleen. Kaupuni uitenin raennettiin uudelleen pitälti vanhan asemaaavan muaisesti, miä äy ilmi vuoden aupunimittausesta. Alueen nyyinen raennusanta on peräisin etupäässä luvuilta. Puuaupungin asemaaaavassa on säilynyt 00-luvun lopun aupungin piirteet, joista osa on peräisin jo esiajalta. Mannerheiminadun eteläpuolella on toteutunut 0-luvun empireasemaaava.. Inventoinnin lähtöohdat ja tavoitteet Kaupuniareologia ja aupunien vanhat errostumat ovat nousseet yhä eseisemmisi aiheisi muinaisjäännösten tutimusessa ja suojelussa 0-luvulta lähtien. Kesiaiaisista aupungeista on tehty aristo- ja arttatyösentelyyn pohjautuvat areologiset perusselvityset jo 0-luvulla. Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuni-inventoinnit aloitettiin vuonna 000. Inventoinnin taroitusena oli täydentää ja päivittää Marus Hieasen esiaiaisesta sta jo vuonna teemää selvitystä, jossa ei ole otettu antaa aupunialueen areologiseen säilyneisyyteen tai suojelualueen laajuuteen. Muinaismuistolai (/) osee ensisijaisesti ennen 00-luua perustettuja aupuneja ja niiden isoonvihaan (v. ) mennessä raennetuilla alueilla sijaitsevia, säilyneitä ulttuurierrosia. Rauhoitus voi uitenin osea myös nuorempia alueita ja aupuneja, miäli niillä on tutimusellista meritystä. on muinaisjäännös, joa on säilynyt eri tavoin eri osiltaan. Kesiaiaisen aupungin taraa laajuutta ei tiedetä. Inventoinnin tavoitteena oli selvittää, millä alueilla n 00- ja 00-luvun alun aavoitetun aupunialueen errostumat ovat todennäöisesti säilyneet ja millä tuhoutuneet. n vanhin aavoitettu alue sijoittuu suunnilleen nyyisen Lundinadun pohjoiuolelle, Kanurinujan ja Luioujan eteläpuolelle, seä Rauhanadun ja njoen väliselle alueelle. Lundinadun ja Alesanterinadun väliin on ulottunut apea rantaaistale aupungin tonttimaata 00- luvun lopulla. Alue jäi aavoittamatta 00-luvun alun palon jäleen. n aupunierrostumat Niuanen 00, ; Möönen , Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologiset inventoinnit; Hieanen. Niuanen 00,.

8 ajoittuvat esiajalta aina nyyaiaan asti. Kaupuni-inventoinnin ulopuolelle on jätetty esiaiainen iro ja aupungin pohjoiuolella oleva mäilinna, jota utsutaan Isosi Linnamäesi. Inventoinnissa on äytetty samaa toimintaperiaatetta uin muissain Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuni-inventoinneissa. Kaupuniareologisen inventoinnin lähtöohtana on ollut historiallinen artta- ja aristomateriaali. sta valittiin tarastelun ohteesi asi arttaa, joista toinen on 00- luvulta ja toinen 00-luvulta. Tunnettujen rajojen sisällä määriteltiin eri alueiden säilyneisyys äytettävissä olleiden lähteiden ja paialla tehdyn maastotarastusen perusteella. Inventoinnin yhteydessä ei aivettu oeuoppia tai -ojia, joten säilyneisyysluoat ovat todennäöisyysiä. Inventointi antaa uvan siitä, mitä on jo menetetty ja mitä vielä on jäljellä. Myös raennusvalvonnassa ja aavoitusessa tarvitaan ohjeita muinaismuistolaista ja sen soveltamisesta. Inventoinnin taroitusena on tuottaa aavoittajille, raennuttajille ja tonttien omistajille jo etuäteen tietoa todennäöisistä muinaisjäännösalueista rajausineen. Tällöin on mahdollista varautua toimenpiteisiin jo suunniteltaessa sellaista raentamista, jolla voi olla muinaisjäännösiä tuhoava tai vahingoittava vaiutus. Muinaisjäännösalueet tulisi ensisijaisesti rauhoittaa raentamiselta ja aivutöiltä. Kartta. Suomen esiajalla seä Vaasa- ja suurvalta-ajalla perustetut aupungit.

9 . Kenttätyöt Ennen enttätutimusta oottiin n perustiedot. Tällaisia olivat muun muassa tiedot raennusten raentamisajanohdista, areologisista tutimusista ja tulipaloista, seä arttatiedot. Vuosien ja artat muutettiin digitaaliseen muotoon ja samaan mittaaavaan nyyisen antaartan anssa. Kenttätöiden jäleen asemointia tarennettiin. Kenttätöihin äytettiin seitsemän työpäivää loauussa 00 ja puoli päivää maalisuussa 00. Kenttätöiden yhteydessä inventoitiin 00-luvun ja 00-luvun alun arttoihin meritty aupungin asemaaava-alue, jolle ulottuneet nyyiset tontit ja viheralueet tarastettiin ysitellen. Inventoinnin yhteydessä tarastettiin myös asi iviellaria. Tonteista, joiden aupunierrostumat olivat todennäöisesti oonaan tai osittain säilyneet, irjattiin myös tontin yleisuvaus. Tietoja täydennettiin aristomateriaalin ja julaisujen pohjalta. Joaisen ohteen tiedot täytettiin inventointitietoantaan. Tonttien säilyneet alueet rajattiin antaarttaan ja tonteista otettiin yleisuvia. Tietoja ei irjattu niistä tonteista, joiden errostumat olivat todennäöisesti tuhoutuneet.. Historiaa ja asemaaavan ehitys 00-luvun alusta 0-luvulle. n aupungin synty ja 00-luvun asemaaavat on ysi uudesta esiajalla Suomeen perustetusta aupungista. n lisäsi ainoastaan Viipuri sijaitsi Suomenlahden rannalla. Kaupuni syntyi njoen itärannalle iron, pappilan ja Ison Linnamäen upeeseen. Linnalla on ollut ilmeisesti vanhempi rautaautinen tai varhaisesiaiainen raennusvaihe. Se raennettiin uudestaan 00-luvun jälipuolisolla auppapaian, iron ja niitä ympäröivän asutusen suojasi. Vallihaudoin ympäröidyn linnan edustalla oli leveä Maariniminen lahti. on mainittu paiannimenä ensimmäisen erran historiallisessa lähteessä vuonna latinanielisessä muodossa Borga. Kaupungin perustamisen tara ajanohta ei ole tiedossa. Vanhin säilynyt privilegioirje on vasta vuodelta. mainitaan uitenin aupunina vuoden asiairjassa, yhdessä Turun ja Ulvilan anssa. on perustettu todennäöisesti 0-luvun alussa. Asiairjassa, joa on peräisin vasta 00-luvun lopulta, mainitaan aupungin paialla olleen aiaisemmin yhdesän talon ylän. Myös toisessa, päiväämättömässä asiairjassa on maininta n ironylän yhdesästä talosta. Olav Panelius on selvittänyt n maanomistusoloja. Hän on päätynyt siihen tuloseen, että aupuni on perustettu ysityiselle maalle. C. J. Gardbergin muaan Bo Joninpoia Grip osti iron luona olleet tilat vuoden 0 vaiheilla ja aloi soveltaa niihin Maunu Eeriinpojan aupunginlaia. Vastaava äsitys on elänyt vielä luvuilla porvoolaisten esuudessa. Heidän muaansa aupuni oli raennettu ysityiselle rälssimaalle, jota porvarit olivat voineet ostaa. Tästä johtuen ei maisaatilla ollut oieutta periä aupunilaisilta tonttiäyriä, eiä määrätä atujen oiaisuja tai muitaaan asemaaavaan ohdistuvia muutosia. Merittävästi n aupungin syntyyn vaiutti sen sijainti Turun ja Viipurin yhdistävän rantatien ja njoen risteysessä. Pitälle sisämaahan ulottuva joilaaso saa alunsa Salpausselältä. Por- Egren,, -; Lovén, ; Suhonen. FMU. FMU ; Gardberg,. Mäntylä, ; Gardberg,,. Panelius, ; Gardberg 000,. Mäntylä,, 0, 0.

10 voosta johti Hämeeseen myös maareitti. Sijaintinsa vuosi oliin Hämeestä Tallinnan suuntautuvan aupan täreä välityiste. Pienellä n aupungilla ei uitenaan ollut mahdollisuusia ilpailla Tallinnan ja Viipurin anssa Suomenlahden auppamahdin asemasta. Kaupungin väiluvun arvellaan olleen 0-luvulla vain noin 0 asuasta. Saman verran väeä lienee asunut ssa 0-luvulla. 0 Kaupungille 00-luu oli oettelemusten aiaa. Kaupuni paloi olmesti ja menetti aupunioieutensa ahdesti. Tansalaiset hävittivät ja polttivat n aupungin vuonna 0. Ei tiedetä, miten laajalta alueelta tuli tuhosi aupunia. Samalla retellä tansalaiset tuhosivat pappilan ja ilmeisesti myös lähiseudun rälssiartanoita. Vuosisadan lopulla aupuni joutui venäläisten hävitysen ohteesi ahdesti. Kiro poltettiin vuonna ja ilmeisesti myös osa laautetun aupungin alueesta tuhoutui tulipalossa. Venäläiset saapuivat aupuniin toistamiseen helmiuussa 0 polttaen ja hävittäen sen. Näistä 00-luvun paloista on löydetty jäliä ainain raatihuoneen perustusia orjattaessa 0-luvun lopulla, Simolinin tontin tutimusissa ja Joiatu tontin oeaivausissa. menetti aupunioieutensa vuonna 0, ja sen porvarit saivat siirtoäsyn vastaperustettuun Helsiniin. Ilmeisesti uitenin vasta vuoden jäleen aupuni jäi ilman pormestaria, raatia ja oulua, joa siirrettiin Helsiniin. Tämän jäleen sta äytettiin nimitystä ylä, jossa vuonna veroja masoi taloutta. Juhana I vahvisti lle aupunioieudet uudelleen vuonna. oli aupunina vain vuotta, sillä aupuni laauteltiin jälleen vuonna. Tuolloin oli joutunut valtaunnan politiian pelinappulasi. Lisäsi taustalla oli Helsingin porvareiden valitus porvoolaisten harjoittaman laittoman ulomaanaupan vahingollisuudesta helsiniläisille auppiaille. Kaupungin laauttaminen jäi nytin lyhytaiaisesi, sillä Kaarle-herttuan tullessa valtaan sai taaisin aupunioieutensa vuonna 0. Kesiaiaisten aupunien toimintaa sääteli Maunu Eeriinpojan aupunilai, joa on peräisin noin vuodelta 0. Se edellytti, että aupuni jaettiin neljään ortteliin. Henri Liliusen muaan esiajalle oli tyypillistä pitä ja apea orttelityyppi, jossa pität ja apeat tontit olivat ahden adun välissä. Pääraennuset ja talousraennuset sijoittuivat tontin vastaaisille puolille. Kesiajan perinteeseen uului myös se, että talojen päädyt olivat adun suuntaisia. ssa on vieläin Väliadun varrella muutamia tällä tavoin tontille sijoittuneita taloja. ei saanut 00-luvulla ruutuasemaaavaa, joten siinä on edelleenin nähtävissä esiaiaisen aupungin piirteitä. Gardbergin muaan iron pohjoiuolella oleva olmion muotoinen tori on vanhempi uin raatihuoneen tori, jona Gardberg olettaa syntyneen vasta 00-luvulla. Henri Lilius sen sijaan pitää Raatihuoneentoria n vanhimpana torina ja alaaupunia yläaupunia vanhempana. Tiedot aupungin esiaiaisesta asemaaavasta perustuvat 00-luvun arttoihin. 0 Kaupuni paloi olme ertaa 00-luvulla, minä vuosi asemaaavan muutoset ovat olleet mahdollisia. Myös areologiset havainnot esiaiaisesta asemaaavasta ovat vähäisiä. Vanhimmat aupuniaivausista löytyneet raenteet ajoittuvat 00- ja 00-luvun taitteeseen. Kesiajan lopulta on olemassa joitain havaintoja, joiden perusteella asemaaavan voidaan ajatella poienneen nyyisestä asemaaavasta. njoilaason maisemaselvitys ja maisemanhoidon yleissuunnitelma 00, 0; Masonen a, ; Masonen b, 0 0; Gardberg,, 0. 0 Gardberg, ;. Gardberg,. Gardberg, ; 0 0. Haanpää 00, 0; n museo, Simolinin tontin aivausten muistiinpanot MV:RHOA. Gardberg,. Gardberg,, 0; Mäntylä,,. Fornsvensa textbanen Gardberg,. Lilius, 0. Gardberg, ;, 0. Lilius, 0. 0 Kartta vuodelta, KA M 0/0; Kartta vuodelta ; RA Lantmät. Lev. nr. 0 bl..

11 Rihamaadun ja Mannerheiminadun välissä on Itä-Uudenmaan Osuuanin tontti. Samalla paialla on ollut ainain neljä raennusta, jota ajoittuvat 00-luvun lopulta 00-luvulle. Raennusista olme on ollut luode-aaosuuntaisia, eli ne ovat sijainneet tontilla nyyisen asemaaavan muaisesti. Vanhin raennus on sitä vastoin ollut lähes pohjois-eteläsuuntainen. Raatihuoneentori oli alun perin nyyistä pienempi. Tori on ollut 00-luvun alussa ainain meiä nyyistä lyhyempi. Kaivaushavainnoista päätellen Raatihuoneentorin eteläosa on raennettu 00-luvun alussa. Joiatu on 00-luvulla ulenut Raatihuoneentorin länsireunassa, nyyisen Joiatu 0 :n ohdalla lähes olme meiä nyyistä idempänä. Kuva. Väliadulla on vielä muutama raennus, jona pääty on adulle päin. Päivi Haanpää MV:RHO. Vanhin sta säilynyt artta on vuodelta. Kartta on uvattu luonnosmaisesti, eiä se selvästiään perustu mittausiin. Kartan muaan asutus oli levinnyt etelässä nyyiselle Mannerheiminadulle asti. Pohjoisessa se oli ulottunut Kanuriadun eteläpuolelle. Kiron oilliuoli oli vielä raentamaton. Itäpuolella orttelit ovat ulottuneet suunnilleen Vuoriadun ja Kiroadun väliselle alueelle. Alaaupungissa oli neljä joen suuntaista atua, jota olivat suunnilleen nyyisen Joiadun, Väliadun ja Vuoriadun ohdilla. Näiden välissä oli poiiatuja. Karttaan merityt orttelit olivat pitiä ja joen suuntaisia. Ainoastaan nyyisen Mannerheiminadun varrella oli asi lähes itälänsisuuntaista orttelia. Tulliaidan ympäröimän aupungin laajuus on ollut arviolta noin 0 hehtaaria. Koivisto 00. Haanpää 00; Dendrologiset ajoituset Pentti Zetterberg Vuorinen & Haanpää. Kartta vuodelta, KA M 0/0. Kartta. Vanhin n aupunia uvaava artta on vuodelta. (KA M 0/0) 0

12 Kaupungissa arvioidaan 00-luvun alupuolella olleen noin 0 asuasta, ja 00-luvun lopussa asuaiden määrä nousi jo yli 00 hengen. n ensimmäisestä aupunimittauseen perustuvasta artasta ilmenee, että myös tonttien määrä asvoi huomattavasti vuoteen mennessä. Tulliaidan ympäröimän aupungin pinta-ala oli laajentunut lähes hehtaariin. Uusien aavoitettujen tonttien lisäsi on vanhoja tontteja täytynyt lohoa pienemmisi. Vuosisadan alupuolella aupungissa oli tonttia ja vuosisadan lopulla niitä oli jo appaletta. Samuel Broterusen mittamassa artassa on aupuni laajentunut nyyisen Kanurinujan pohjoiuolelle. Täällä oli rälssimaata, jota myöhemmin 00-luvun alussa pyrittiin aatelisten anssa vaihtamaan aupungin peltomaahan. Idässä osa tonteista ulottui jo nyyiselle Itäiselle Pitäadulle asti. Etelässä aupungin raja on ulenut suunnilleen nyyisen Lundinadun ohdalla, luuun ottamatta pientä rantaaistaletta, joa oli aavoitettu nyyiselle Alesanterinadulle asti. Karttaan on meritty joen rannassa uleva, oo aupungin halova Joiatu. Sen linjaus oli lähes aao-luodesuuntainen. Polveilevan ja leveydeltään vaihtelevan adun pituus on ollut lähes 0 meiä. Joiadun itäpuolella uli samansuuntainen Väliatu, joa aartui iron luoteiuolella oilliseen. Lähes 0 meiä pitä atu jatui ranniolle johtavana tienä. Näiden atujen lisäsi aupungin itäpuolella olivat vielä Vuoriatu ja Kiroatu, jota yhtyivät Rihamaadun ja nyyisen paloaseman pohjoiuolella. Kadut päättyivät iron edustalle. Kiroatu noudatti nyyistä linjaustaan Papinadun ulmausesta aina Kirotorille asti. Kaupunia haloivat myös luuisat poiiadut. Vuoriadun ja Kiroadun välisen orttelin poii on mutitellut asi apeaa ujaa. Joiadulta johti seitsemän lyhyttä ujaa rantaan. Karttaan on meritty myös Alesanterinadun ja Raatihuoneentorin väliselle rannalle useita aittoja, joista osa on raennettu joeen ilmeisesti paalujen varaan. Samuel Broterusen arttaan on meritty tonttien oot ja niiden omistajat. Mannerheiminadun, Väliadun ja rannan välisellä alueella oli enimmäseen pitiä, apeita tontteja, jota ulottuvat adusta atuun. Väliadun ja Vuoriadun välissä nämä pität tontit oli usein jaettu ahteen osaan. Kiron itäpuolella tontit oli sijoitettu allioiseen maastoon. Tonttien muodot ja oot vaihtelevat myös aupungin aaoisosassa. Suurin osa auppiaista oli haninut tontin Raatihuoneentorin ympäristöstä ja Joiadun varrelta. Käsityöläisiä oli eniten aupungin etelä- ja itäosan ortteleissa. Kaupungin luoteiuolella on ollut leveä, Maari-niminen lahti, jota on pidetty n Linnamäen satamana. Lahti aloi mataloitua 00-luvulla. Kesiajalta ei ole uitenaan tietoja itse aupungin satamasta. Marus Hieanen on olettanut, että satama on sijainnut esiajalla mahdollisesti aupungin ranta-aittojen luona, sillä vuoden arttaan oli meritty useita pieniä rantaan johtaneita ujia. Jua Eenilä on päätynyt tutimusessaan siihen, että Hansaaudella oggialusten anuripaiat ovat sijainneet Hästön ja Tolisten saarien suojassa. Tolinen mainitaan lastauaiana vielä vuona. Satamat olivat myöhemmin aupungin eteläpuolella Haion, Kräelsundvinenin, Hamarin ja Koonniemen vesialueella. Vain pienimmät aluset purjehtivat aupungissa sijainneelle lastauaialle asti.. Asemaaavan ehitys 00-luvulla Suuren Pohjan sodan vaiutus aloi näyä myös Suomenlahden ranniolla. Vuonna 0 venäläiset hyöäsivät seen ryöstäen ja polttaen aupungin seä satamassa olleet porvarien laivat. Vain pappila säästyi tulipalolta. Palanut aupuni määrättiin raennettavasi uudelleen ruutuasemaaavan muaisesti. Tämä herätti porvaristossa vastustusta. Ensinnäin he olisivat menettäneet palossa säilyneet holvatut ellarinsa, ja toisesi porvarien mielestä ei atujen suoristaminen ja tonttien uudelleen järjestely ollut edes mahdollista aupungin maastosta johtuen. Maaherra määräsi vuonna maanmittari Samuel Broterusen mittaamaan ja artoittamaan aupungin uudelleen. Kartta vahvistet- Kartta vuodelta ; RA Lantmät. Lev. nr. 0 bl. ; Mäntylä,,, 0. Jutiala, artta. Hieanen,, ; Eenilä,.

13 tiin seuraavana vuonna. Juhani Kostet olettaa, että aupungin mittaus aloitettiin jo vuonna 0. Hänen muaansa artoitus valmistui vuonna 0. Kaupungin jälleenraentaminen eteni hitaasti. Vuosina raennettiin vain raennusta, joista oli asuinraennusia ja saunoja. Vielä vuonna oli aupungissa raentamatonta tonttia. Kaupungin asuasmäärä oli lähes puolittunut sotaa edeltävään aiaan verrattuna. Vuonna aupungissa oli heneä. 0 Kartta. Samuel Broterusen suunnitelma n atujen oiaisemisesi vuodelta. (RA Lantmät. Lev. nr., n museo.) Rauhan palattua ison vihan seavien olojen jäleen, palattiin maanmittari Adam Giöer vuonna mittaamaan aupuni uudelleen. Aialaiset arvostelivat mittausen taruutta. Kaavoitettu alue oli hieman pienentynyt paloa edeltäneestä ajasta. Tulliaidan ympäröimän aupungin pinta-ala oli alle hehtaaria. Kaupuni ulottui suunnilleen nyyisen Kanurinadun ja Lundinadun väliin. Idässä asutus oli levinnyt Itäisen Pitäadun itäpuolelle. Kaupungin asemaaava pysyi pääpiirteissään samanlaisena uin se oli ollut 00-luvun lopullain. Vuoriadun ja Kiroadun eteläosat suoristettiin. Katujen välisestä orttelista oli hävinnyt toinen mutitteleva uja. Joiadulla ja Väliadulla muutoset olivat vähäisemmät. Piuvihan aiana ruotsalaiset polttivat perääntyessään vuonna njoen ylittävän sillan. Suurin osa asuaista oli paennut aupungista. Venäläiset järjestivät seen väliaiaisen paiallishallinnon. Kaupuni välttyi suuremmilta tuhoilta. Seä paenevat omat jouot että aupungin hal- Mäntylä, 0,,. Kostet,. 0 Mäntylä,,. Mäntylä,. Kartta vuodelta, RA.

14 tuunsa ottaneet venäläiset ryöstelivät taloja. Venäläiset olivat äyttäneet aitoja ja raennusia polttopuiseen. Hieman yli vuoden estänyt miehitysaia päättyi vuonna. Edellisestä aupunipalosta oli ehtinyt ulua vain vuotta, un aupuni paloi uudelleen. Tulipalo hävitti vuonna 0 pahiten aupungin pohjois-, etelä- ja itäosat. Koonaan tuhoutuivat ilmeisesti. ja. ortteli. Vain olme tonttia säästyi. orttelista. Parhaiten selvisi aupungin länsiosa eli. ortteli, jossa tuli tuhosi ainoastaan torin länsilaidan olme tonttia. Palon jäleen nousi esiin aupungin asemaaavan uudistaminen ja aupungin alueen laajentaminen. Maanmittari Nils Westermarille annettiin heti palon jäleen tehtäväsi mitata aupuni uudelleen. Kaupungin atujen, ujien ja tonttien oiaisu jäi jäleen erran toteutumatta. Asia nousi uudelleen ajanohtaisesi 0 0-luvuilla, jolloin oo aupuni sai uuden ruutuasemaaavan. Asemaaava oli maanmittari Johan Barcin mittaama ja intendentti Carl Ludvig Engelin uudistama. n uuden empireasemaaavan toteuttaminen äynnistyi vasta vuoden jäleen, un insinööri Claus Gyldén oli artoittanut aupungin uudelleen. Kaupungin raentaminen uuden asemaaavan muaan aloi etelästä, jossa oli raentamattomia tontteja. Kaupungin pohjoisosa oli raennettu uudelleen vuoden 0 palon jäleen. Sen atujen oiaiseminen ja talojen siirtäminen olisi vaatinut talon oonaan ja talon osittaista puramista. Näiden töiden toteuttamista siirrettiin jälleen. Kartta. Nils Hedengranin mittaamasta artassa näyy, ettei aupungin asemaaavan regulointi toteutunut vuoden 0 palon jäleen. (KA d /). Mäntylä, 0,. Mäntylä,,. Mäelä-Alitalo 000,,,.

15 Kartta. Claus Gyldénin mittaaman uuden asemaaavan pohjasi on meritty vanha atuverosto. (KA KA d /0).. n asemaaavat - arttojen asemointi ja asemoinnin luotettavuus sta on asi asemaaavaa uvaavaa arttaa 00-luvulta. Vanhin säilynyt artta on vuodelta. Siinä on aupungin asemaaava esitetty luonnosmaisesti, eiä se ilmeisesti perustu taraan aupunimittauseen. Kartta on sidottu 00-luvun arttoja sisältävään arttairjaan. Kartasta on olemassa useita myöhempiä opioita. Ensimmäisen aupunimittauseen perustuvan artan laati vuonna Samuel Broterus. Kaupungista on säilynyt olme 00-luvun arttaa, joista vanhin on Samuel Broterusen asemaaavasuunnitelma vuodelta. Suunnitelmassa on atuja oiaistu ja tontteja järjestelty uudelleen ortteleiden sisällä. Pääpiirteissään orttelijao on pysynyt entisellään, mutta ortteleita on yritetty sovittaa suoraaiteen muotoon. Suunnitelma jäi toteutumatta luuun ottamatta vähäisiä atujen suoristamisia. Adam Giöerin vuonna mittaamassa artassa näyy, miten aupuni oli raennettu uudelleen ison vihan jäleen. Kolmas mittauseen perustuva asemaaavaartta on aivan 00-luvun lopulta. Työtä varten asemoitiin vuosien ja artat. Karttojen mittaysiönä on yynärä, joa on noin, cm. Vanhin artta ja sen opiot ovat Kansallisaristossa, muiden arttojen aluperäiset appaleet ovat Ruotsin aristoissa. Kartta vuodelta, KA M 0/0; Kartta vuodelta, RA Lantmät. Lev. nr. 0 bl..

16 Tauluo: n aupunia uvaavista artoista Vuosi Otsio Nimi Selite Viite Originaali Geomeica deliniatio - Karttaan on meritty n KA M öffwer denn ååhn som ympäristön artanot ja joi. 0/0. löper emillan henthalla Lisäsi arttaan on uvattu Kopio sätherij och sömssbergss n aupuni, josta on gård sampt uth- meritty orttelit, silta, tulliai- KA D före till Bårgo stadh ta seä iviiro ja sen vieressä /0. med des nest ut med ollut puuiro. liggiande herregårdar, sätherij och byar effter sin rätta situation och capacitet affmätt och affrijtadt anno. Huom. Kartta on laadittu vuonna. Se on sidottu 00- luvun arttairjaan. Kartasta on olemassa useita myöhempiä opioita. Geomeis Grundritning uppå Borgå stad Nyland Borgå Härad och son afmätt och Charterat Åhr Samuel Broterus. Samuel Broterus - Samuel Broterus Charta på Borgå Stads i Nyland hwilen afmätt år in Junii. Geomeis Charta Sjöstaden Borgå uti stor Fursten Dömet Finland och Kymmene gårds Lähn. Charta utdrag Borgå stads Tomter uti Kymmene gårds häfdinge Lähn. Adam Giöer Nils Hedengran Nils Hedengran Plan af Borgå. Claus Gyldén Korttelit ja tontit on rajattu ellanvihreällä. Tulliaita ja tuomioiro muureineen on rajattu punaisella. Karttaan on meritty tonttien omistajat, silta ja ranta-aittojen lisäsi myös muutamia raennusia ilman selitysiä. Osalla aduista on nimet. Asemaaavasuunnitelmaan on meritty ortteleiden ja tonttien rajat punaisella värillä. Joaisen tontin ohdalle on meritty sen pinta-ala ja rajan pituus. Karttaan on meritty tontit eltaisella, adut siniharmaalla ja raatihuone, tullihuoneet seä tulliaita rusealla värillä. Kaduilla on nimet. Karttaan on meritty iviiro, jona ympärysmuuri portteineen on myös uvattu. Kiron länsipuolelle on meritty orea raennus ja iron oilliuolelle oulun tontti. Karttaan on meritty orttelit ja tontit numeroineen. Osa raennusista on meritty eltaisella värillä. Karttaan on meritty iviiro ja sen tontilla olevat raennuset, iviraennuset ja tontit numeroineen. Kartasta on olemassa erillinen selitysosa. Kostet,. RA Lantmät. Lev. nr. 0 bl. RA Lantmät. Lev. nr. RA KA d /0. KA d /. Suunnitelman mittaus mastoon on aloitettu vuonna 0. (Kostet,). Kartta on I. Winterin opio vuodelta. KA d /0

17 Otsio: Geomeis Grundritning uppå Borgå stad Nyland Borgå Härad och son afmätt och Charterat Åhr Samuel Broterus. Teijä: Samuel Broterus Päiväys: Kaupunimittauseen on meritty orttelit, adut, irot, raatihuone ja ouluraennus. Kartassa näyvät lisäsi njoen ylittävä silta, aupuniin johtavat tiet, tullihuoneet ja tulliaidalla meritty aupungin alue. njoen rantaviiva ja aupungin eteläosassa virrannut puro on meritty sinisellä viivalla. Korttelit ja tontit on meritty eltaisella seä aupungin tulliaita, iromuuri ja iro punaisella viivalla. Joaisen tontin ohdalle on meritty tontin omistaja seä tontin pinta-ala. Osalla aduista on nimet. Kaupunimittauseen perustuva artta asemoitiin viiden vastinpisteen avulla n aupungin antaarttaan. Vastinpisteinä äytettiin iron pohjoisnuraa, Sillanmäen ja Joiadun risteystä, tontin 0: länsiulmaa, Ralinginujan ja Vuoriadun ulmaa, seä Väliadun ja Rihamaadun risteystä. Asemointivirhe on noin,- meiä. Kuva. Samuel Broterusen artta vuodelta on ensimmäinen mittauseen perustuva esitys n asemaaavasta. (RA Lantmät. Lev. nr.. Kartan opio n museo). Liite..

18 Otsio: Charta på Borgå Stads i Nyland hwilen afmätt år in Junii. Teijä: Adam Giöer Päiväys: Kaupuni raennettiin vuoden 0 palon jäleen uudelleen. Tätä varten oli laadittu uusi asemaaava vuonna. Venäläisten miehitysen aiana aupuni muotoutui pitälti vanhan asemaaavan muaisesti. Maanmittari Adam Giöer sai tehtäväseen mitata aupungin uudelleen. Kaupunimittauseen on meritty tontit eltaisella, adut siniharmaalla ja raatihuone, tullihuoneet seä tulliaita rusealla värillä. Katujen nimet on meritty arttaan. Joen rannassa uli Suuri Joiatu. Sen itäpuolella oli samansuuntaisesti Väliatu, Vuoriatu ja Kiroatu. Kaupungin neljä poiiatua oli nimetty. Eteläisin oli Uusiatu. Sen pohjoiuolella oli Rihamaatu. Kirotorin aaoisulmasta aloi mutitteleva Kulmauja. Kiron oilliuolella Suuri rantatie oli saanut nimeseen Ilolanylänatu. Karttaan on uvattu iro ympärysmuureineen ja siinä olevine portteineen. Kiron länsipuolelle on meritty orea raennus. Taroitusena on ilmeisesti ollut uvata ellotapulia, mutta se on piirretty iron ja iromuurin väärälle puolelle. Kaupunimittauseen perustuva artta asemoitiin viiden vastinpisteen avulla n aupungin antaarttaan. Vastinpisteinä äytettiin Sillanmäen ja Joiadun risteystä, iron aaoisnuraa, Joiadun ja Rihamaadun risteystä, Ralinginujan ja Vuoriadun risteystä, seä Ralinginujan ja Väliadun risteystä. Asemointivirhe on noin meiä. Liite.. Kuva. Adam Giöer artta vuodelta. (RA. Kartan opio n museo).

19 . Juliset raennuset. Kiro seen ei raennettu esiajalla varsinaista aupunginiroa, vaan iro palveli seä aupunilaisia että pitäjäläisiä. Kirjallisista lähteistä päätellen ensimmäinen ivinen runohuone lienee raennettu vuosien 0 ja 0 välillä. Kaupungin pohjoisosassa orean mäen päälle raennettu iro laajennettiin nyyiselleen vuoden 0 vaiheilla. iroa on edeltänyt todennäöisesti jo 00-luvun puolivälissä tai viimeistään 00-luvun alussa raennettu puuiro. iron oilliuolella oli tornimainen ellotapuli, joa samanaltaisesta tiilioristelusta päätellen on raennettu mahdollisesti samaan aiaan iron anssa. 0 Kiromaa oli esiajalla nyyistä pienempi. Ensimmäisen erran iromaata ympäröivä muuri on meritty Broterusen vuoden arttaan. Muurin etelä- ja pohjoissivuilla oli portit. Kellotapuli sijaitsi muurin aaoisulmassa. iro aloi äydä ahtaasi jo 0-luvulla. Sen viereen raennettiin suomalaisen seuraunnan puuiro, joa on meritty Broterusen arttaan muurin ulopuolelle, iron aaoiuolelle. Kiron raennusvuosi ei ole tiedossa, mutta puuiro on ollut olemassa ilmeisesti jo vuonna, sillä se on meritty epätaraan ta ja sen ympäristöä uvaavaan arttaan. Puuiro tuhoutui vuoden 0 aupunipalossa, mutta uuden iron raentaminen aloitettiin vasta vuonna.. Raatihuone Raatihuone mainitaan ensimmäisen erran vuonna. Seuraava maininta raatihuoneesta on vuodelta. Vuoden artassa tori on uvattu neliön muotoisesi auiosi. Raatihuonetta ei ole meritty arttaan. Huonountoisen raatihuoneen paialle raennettiin uusi, hirsinen raennus vuonna. Raennus on sijainnut torin pohjoislaidalla. Kasierrosinen raatihuone maalattiin punamullalla, ja sen atto tervattiin ahdesan vuotta valmistumisen jäleen. Raatihuoneen alle raennettiin 0-luvun lopulla vielä vanihuone. Raennus on meritty 00-luvun lopun arttaan lounasoillissuuntaisena, mutta 00-luvun alun artassa raatihuone onin sijoitettu Joiadun suuntaisesti adun varrelle. Kasierrosisen puuraennusen fasadi oli itään päin. Tämä raatihuone valmistui palon jäleen vasta vuonna. Punamullalla maalatun raennusen atolla oli pieni torni. Ensimmäisessä errosessa oli asi suurta halovajaa ja neljä pienempää huonetta, joita aupuni vuorasi rihama-aitoisi. Toisessa errosessa oli suuri sali, jona ummallain puolella oli amari ja eteinen. Kamareista toinen palveli arestihuoneena ja toista äytettiin aristona. Vuoden 0 palon jäleen raatihuone raennettiin torin aaoislaitaan, nyyiselle paialleen. Se valmistui vuonna. Gardberg, ; Hieanen, ; Gardberg 000,, ; Hieanen 00,. 0 Knapas, ; Gardberg,. Kartta vuodelta, RA Lantmät. Lev. nr. 0 bl. ; Mäntylä,, ; Kartta vuodelta, KA M 0/0. Gardberg,. Kartta vuodelta, KA M 0/0; Mäntylä,, ; Kartta vuodelta, RA Lantmät. Lev. nr. 0 bl. ; Kartta vuodelta, RA; Mäntylä, ; Käri,.

20 . Koulut ssa on ollut ilmeisesti jo esiajalla oulu. Päätelmä pohjautuu myöhempiin asiairjatietoihin. Kaupungin siirtoäsyn myötä oulu laautettiin vuonna. lienee saanut oulunsa taaisin 0-luvulla. Koulun sijainnista aupungissa ei ole tietoa. On mahdollista, että opetusta on annettu oulumestarin otona. sai ouluraennusen vuonna. Uusi oulutupa raennettiin entisen tilalle jo vuonna. Tämäään raennus ei ollut pitäiäinen, sillä uutta ouluraennusta alettiin puuhata jo 0-luvulla. Broterus on merinnyt vuoden arttaansa oulun iron oilliuolelle, Kirotorin laitaan. Tuli tuhosi vuonna 0 ilmeisesti myös ouluraennusen, sillä venäläismiehitysen aiana oli aupungin pedagogio raennettu uudelleen. Raennusessa oli vain suuri sali ja eteinen. Venäläisille menetetystä Viipurista siirrettiin ymnaasi seen vuonna. Alusi opetusta annettiin lehtoreiden otona ja myöhemmin taroitusta varten vuoratussa raennusessa. Oman puuraennusen oulu sai vasta vuonna. Se raennettiin pohjoistullin luo, pappilan maalle. Uuden ymnaasiraennusen suunnittelu aloitettiin 0-luvun lopulla. Varsinaiseen raennustyöhön päästiin vasta vuonna. Uusi iviraennus tuli ymnaasin vanhalle paialle.. Tullituvat ja iltatupa Kiron, raatihuoneen ja oulujen lisäsi oli ssa vain vähän muita julisia raennusia. Tullihuoneet on raennettu todennäöisesti viimeistään 00-luvulla, sillä asemaaavoitetut alueet piti rajata tulliaidalla 0-luvulta lähtien. Aitauseen oli tehtävä yösi luittavia portteja. seen määrättiin asi porttia tullitupineen. Toisen tuli olla Viipuriin vievän tien vieressä ja toisen sillan vieressä. ta esittävään vuoden arttaan on meritty aupungin raja, mutta ei tullihuoneita. Tulliportteja oli 00-luvun lopulla neljä. Pohjoisin tulliportti sijaitsi pappilaan johtavan tien varrella. Kaupungin oillisosassa oli Ilolan tulli nyyisen Itäisen Pitäadun ja Luioujan risteysessä. Itätulli oli nyyisen Rauhanadun ja Rihamaadun ulmatontilla, jolla artan muaan oli myös tullitupa. Eteläisin tullitupa oli nyyisen Runebergin puiston ja tontin : rajalla, ja läntisin sillan pielessä n joen länsirannalla. Osa tullihuoneista raennettiin aupungin palon jäleen uudelleen jo vuonna, ja ysi tullihuoneista vasta vuonna. Kesiaiaisen illan olemassaoloon viittaa ainoastaan vuoden peltoluettelo, jossa ns. Tonttipellon osaa utsutaan Kiltatuvan tontisi. Tonttipelto on meritty vuoden arttaan aupungin eteläpuolella ulevan puron toiselle puolelle. Vuoden arttaan on pellon oillisulmaan meritty suoraaiteen muotoinen tontti. Pelto on ulottunut suunnilleen nyyisen Lundinadun, Runebergin puiston ja Joiadun väliselle alueelle. Gardberg,,. Mäntylä,,,. Mäntylä,,, Ranta, ; Mäntylä,, ; Kartta vuodelta, KA M 0/0; Kartta vuodelta ; RA Lantmät. Lev. nr. 0 bl. ; Liite.; Liite.. Hartman 0, 0; Hieanen, ; Gardberg ;. Kartta vuodelta, RA; Blom ; Kartta vuodelta ; RA Lantmät. Lev. nr. 0 bl. ; Liite.; Liite..

TAMMISAARI - EKENÄS. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

TAMMISAARI - EKENÄS. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen Inventointiprojeti TAMMISAARI - EKENÄS Kaupuniareologinen inventointi Teemu Möönen Museovirasto Raennushistorian osasto Teemu Möönen Tammisaari Eenäs. Kaupuniareologinen

Lisätiedot

UUSIKAUPUNKI - NYSTAD. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

UUSIKAUPUNKI - NYSTAD. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan aupuniareologinen Inventointiprojeti UUSIKAUPUNKI - NYSTAD Kaupuniareologinen inventointi Teemu Möönen 00 Museovirasto Raennushistorian osasto Teemu Möönen Uusiaupuni Nystad. Kaupuniareologinen

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu 17.8.2015

Kaupunkisuunnittelu 17.8.2015 VANTAAN KAUPUNKI MIEIPITEIDEN KOONTI Kaupunisuunnittelu..0 MR :N MUKAISEEN KUUEMISKIRJEESEEN..0 VASTAUKSENA SAADUT MIEIPITEET JA KANNANOTOT ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA NRO 009, MARTINAAKSO YHTEENSÄ KANNANOTTOJA

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY PIENTALOTONTIN OSOITTEESSA TORNIKUJA 3

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY PIENTALOTONTIN OSOITTEESSA TORNIKUJA 3 KAUNASTEN KAUPUNK GRANKULLA STAD KAUNASTEN KAUPUNK MYY PENTALOTONTN OSOTTEESSA TORNKUJA 3 Myyjä: Kauniaisten aupuni, Kauniaistentie 0, 0200 Kauniainen. Myytävä tontti: Kauniaisten 2. aupunginosassa orttelissa

Lisätiedot

TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA

TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA KAARINAN KAUPUNKI TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS.3.1 KAARINAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖPALVELUT 1 2 TUORLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaarinan aupuni,

Lisätiedot

RUSKO HIIDENVAINION ASEMA- RUSKO HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS 09.06.2015

RUSKO HIIDENVAINION ASEMA- RUSKO HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS 09.06.2015 A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y L E H M US T I E 7 A 0 7 0 T U R K U 0-44 96 RUSKO HIIDENVAINION ASEMAKAAVAN MUUTOS tar 1.09. 09.06. RUSKO HIIDENVAINION ASEMA- KAAVAN

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Porin kaupunkisuunnittelu 15.10.2013 Asemakaava tunnus 609 1616

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Porin kaupunkisuunnittelu 15.10.2013 Asemakaava tunnus 609 1616 VANHANKOIVISTON (4.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN KIINTEISTÖJEN :80, :8, :8, : 84 JA POHJOLANTIEN (OSA) JA UNTAMONPUISTON (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS Porin aupunisuunnittelu.0.0 Asemaaava

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5. Kertausosa. Sijoitetaan ja y suoran yhtälöön.. a) d, ( ) ( ),0... d, ( 0 ( ) ) ( ) 0,9.... Kodin oordinaatit ovat (-,0;,0). Kodin ja oulun etäisyys d, (,0 0) (,0 0),0,...,0 (m) a) Tosi Piste (,) on suoralla.

Lisätiedot

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-04256-14 1 (6) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö ITW Construction Products Oy Jarmo Kytömäi Timmermalmintie 19A 01680 Vantaa 18.9.2014 Jarmo Kytömäi VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL

Lisätiedot

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola salaojituksen arkeologinen valvonta 6.-18.11.2009 Kuva: W. Perttola/Museovirasto. Rakennushistorian osasto FM Wesa Perttola 1 Arkisto- ja rekisteritiedot Järvenpää

Lisätiedot

9 ALIKERAVA 381 AK-58 AK-69 LPA-22 259 K-8 LPA-22 LPA 314 K-27 AK-43 LPA AK-43 T-1 2:146 SAMPOLANKATU SIBELIUKSENTIE. i-21. 40 db. 40 db +68.10.

9 ALIKERAVA 381 AK-58 AK-69 LPA-22 259 K-8 LPA-22 LPA 314 K-27 AK-43 LPA AK-43 T-1 2:146 SAMPOLANKATU SIBELIUKSENTIE. i-21. 40 db. 40 db +68.10. 8 0 8. Kp 0 8. 8. LPA- :6 0--6-M60.7 8..6 6 I II.8 KESKUSTA K-8 t 7 II 0 SAMPOLANKATU...0 SIBELIUKSENTIE.. 0 öintitalo SANTANIITYNKUJA Santaniitynuja 8 8.6 8. 8 AK-6 8 SANTANIITYNKUJA pp/t LPA 0 AK- 7

Lisätiedot

Kaurialan kaavarunko SITO OY, 31.1.2013

Kaurialan kaavarunko SITO OY, 31.1.2013 Kaurialan aavuno, 31.1.2013 Sisältö lusanat lusanat Kaupuniraenneanalyysi Suunnittelualueen nyytilanne Voimassa oleva asemaaava Nyyiset tontit Suunnitelma Rataisuvaihtoehdoista Suunnitelman havainneuva

Lisätiedot

ASEMAKAAVOJEN 480 ja 481 SELOSTUS

ASEMAKAAVOJEN 480 ja 481 SELOSTUS ASEMAKAAVOJEN 0 ja SEOSTUS 0 KEVÄTAAKSONPURO PORVOO KAUPUNGINOSA 0 orttelit -0 erillispientalojen orttelialueita, yleisten raennusten orttelialue seä atu- ja viristysalueita KEVÄTAAKSONKAIO PORVOO KAUPUNGINOSAT

Lisätiedot

SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SUVANNONTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAV ASELOSTUS SUVANNONTEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Harjavallan aupungin Vareselan aupunginosan ortteleita 6 ja seä atu-, puisto- ja vesialuetta oseva asemaaavan muutos. Sitova tonttijao: Varesela ortteli

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Ala-Lemun kartanon asemakaava ja asemakaavan muutos A3930

Ala-Lemun kartanon asemakaava ja asemakaavan muutos A3930 Kaarinan aupuni Ala-Lemun artanon asemaaava ja asemaaavan muutos A0 osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: //0 A0..0 Maanäyttö- ja raennuslain muainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis-

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA Myyjä Kauniaisten aupuni, Kauniaistentie 0, 0700 Kauniainen.

Lisätiedot

Tornio Suensaari. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Uudistettu versio 2001

Tornio Suensaari. Inventointiprojekti. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Uudistettu versio 2001 aasa- ja suurvta-ajan aupunieologinen nventointiprojeti Tornio Suensai Kaupunieologinen inventointi Uudistettu versio 00 M/RHOA 0: Teemu Möönen 00 Museovirasto Raennushistorian osasto Teemu Möönen Tornio

Lisätiedot

Vantaan Fastböle Haxböle -tielinjan konekaivuun valvonta vuonna 2012. Anna-Maria Salonen

Vantaan Fastböle Haxböle -tielinjan konekaivuun valvonta vuonna 2012. Anna-Maria Salonen Vantaan Fastböle Haxböle -tielinjan konekaivuun valvonta vuonna 2012 Anna-Maria Salonen Arkisto- ja rekisteritiedot Kohteen nimi: Fastböle (Kuninkaala), Fastböle Haxböle Kylä: Kuninkaala Kaupunginosa:

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla MAB Matemaattisia malleja I.8. Mallintaminen ensimmäisen asteen.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifuntion avulla Tutustutaan mallintamiseen esimerien autta. Esimeri.8. Määritä suoran yhtälö, un

Lisätiedot

% %228koti. Lava. Lava. Srk -k es k us. III k. II Ts. III k. Ts k. M-market

% %228koti. Lava. Lava. Srk -k es k us. III k. II Ts. III k. Ts k. M-market I I I Kp a sp Sai r V t t Sair. t r at sp % %228oti t IV h Sai ra ala h r h Lava Lava Sa ir IV IV h h h Sr - es us t VI Kpa t r r r I r r I t t t t rr ts ts t M-met Kelloosen osayleisaava Kaupallinen selvitys

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 28.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys 28.5.2012 aupan palveluveroselvitys 28.5.2012 aupan palveluveroselvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

Taajamaosayleiskaava Kaupallisen selvityksen päivitys 28.2.2011

Taajamaosayleiskaava Kaupallisen selvityksen päivitys 28.2.2011 Taajamaosayleisaava Kaupallisen selvitysen päivitys Lohjan aupuni, Taajamaosayleisaava Kaupallisen selvitysen päivitys 1 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 2.1 Kaupalliset esittymät

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Luonnos 11.5.2012

Nurmijärven kunnan kaupan palveluverkkoselvitys. Luonnos 11.5.2012 aupan palveluveroselvitys Luonnos 11.5.2012 aupan palveluveroselvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäisaupan toimipaiat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA Myyä Kauniaisten aupuni, Kauniaistentie, 0700 Kauniainen.

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

Maanomistuskartta Kunnan maanomistus 21.10.2011

Maanomistuskartta Kunnan maanomistus 21.10.2011 Tuusulan unta Aropelto, asemaaava ja asemaaavan muutos, aava nro 490 LTE 1 Maanomistustta Kunnan maanomistus 21.10.2011 0 IV vss Miolan oulu äoti olan Leiienttä vss I I I I a a a a a yr I 2:259 :19 5:0

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Vanhan Porvoon rakennustapaohje

Vanhan Porvoon rakennustapaohje Vanhan Porvoon raennustapaohje Porvoon aupuni 0 Kaupunisuunnittelu Testi Anne Rihtniemi Rauh ja Emilia Saatsi Toimitus ja taitto Emilia Saatsi Vanhan valouvat Porvoon museo, Museovirasto Uudet valouvat

Lisätiedot

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Ilmakuva... 3 Yleiskartta... 4 Vanha asutus...

Lisätiedot

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY OMATOIMISEEN RAKENTAMI- SEEN PIENTALOTONTIN OSOITTEESSA ALPPIKUJA 2

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY OMATOIMISEEN RAKENTAMI- SEEN PIENTALOTONTIN OSOITTEESSA ALPPIKUJA 2 KAUNIAISTEN KAUPUNKI GRANKULLA STAD KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY OMATOIMISEEN RAKENTAMI- SEEN PIENTALOTONTIN OSOITTEESSA ALPPIKUJA Myyjä: Kauniaisten aupuni, Kauniaistentie 0, 0700 Kauniainen. Myytävä tontti:

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLISTEN VAIKTUKSTEN ARVIOINTI Yleiskaavoitusta varten

HÄMEENLINNAN KESKUSTAN LÄNSIREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLISTEN VAIKTUKSTEN ARVIOINTI Yleiskaavoitusta varten HÄMEENLNNAN KESKUSTAN LÄNSREUNAN KAUPPA- KESKUKSEN KAUPALLSTEN AKTUKSTEN ARONT Yleisaavoitusta varten Hämeenlinnan esustan liietilan ehitys 2005-2020 lineaarinen asvu n. 2 % /v. 160 000 140 000 120 000

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014

Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Punkalaidun Sarkkilan alueen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot... 5 Tulos...

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Ala-Lemun kartanon asemakaava ja asemakaavan muutos A3930

Ala-Lemun kartanon asemakaava ja asemakaavan muutos A3930 Kaarinan aupuni Ala-Lemun artanon asemaaava ja asemaaavan muutos A0 osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: // A0.... Maanäyttö- ja raennuslain muainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis-

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto 29.03.2012. Annukka Engström Näyäalueanalyysi Jouhaisselä Tuore Kulvaoselä tuulipuisto 29032012 Annua Engströ Näyäalueanalyysin uodostainen Näeäalueanalyysilla saadaan yleisuva siitä, ihin tuulivoialat äytettyjen lähtötietojen perusteella

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA KIINTEISTÖNKAUPAN ESISOPIMUS

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA KIINTEISTÖNKAUPAN ESISOPIMUS MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA KNTEISTÖNKAUPAN ESISOPIMUS SOPIJAOSAPUOLET Kauniaisten aupuni (Y-tunnus 0006-) Kauniaistentie 0, 0700 KAUNIAINEN ja Asunto Oy Forsellesintie 8 (Y-tunnus 080-) c/o Kaallion huolto Oy

Lisätiedot

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011

Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kangasala Huutijärvi Asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2011 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014

Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 1 Sipoo Immersby Historiallisten kylänpaikkojen arkeologinen täydennysinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Sipoon kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Tontti esitetään asetettavaksi myyntiin liitteenä 2 olevan myyntiesitteen mukaisesti.

Tontti esitetään asetettavaksi myyntiin liitteenä 2 olevan myyntiesitteen mukaisesti. Yhdysuntalautaunta.0.00 Yhdysuntalautaunta.0.00 Kaupunginhallitus.0.00 Kaupungin omistaman pientalotontin myynti Espoon Ymmerstassa //00 YLK Vuoden 00 talousvioon sisältyy aupungin omistaman pientalotontin

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-0361-1 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 15100 Lahti 7.4.01 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 1001, 0044 VTT Puh. 00 7 5566, ax. 00 7 7003

Lisätiedot

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15

Vakuutusmatematiikan sovellukset 20.11.2008 klo 9-15 SHV-tutinto Vauutusmatematiian sovelluset 20.11.2008 lo 9-15 1(7) Y1. Seuraava tauluo ertoo vauutusyhtiön masamat orvauset vahinovuoden ja orvausen masuvuoden muaan ryhmiteltynä (tuhansina euroina): Vahinovuosi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2503 Suomen Kasarmit

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2503 Suomen Kasarmit ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Suomen Kasarmit. aupunginosa Myllymäi Päivi Saloranta tilaajajohtaja yhdysunta-, ympäristö- ja raentamispalvelujen tilaajaysiö Hämeenlinnan aupuni yhdysuntalautaunta.. SISÄLLYSLUETTELO.

Lisätiedot

Valkeakoski Huittula Sähkölinjan muutostöiden arkeologinen valvonta 2011

Valkeakoski Huittula Sähkölinjan muutostöiden arkeologinen valvonta 2011 Valkeakoski Huittula Sähkölinjan muutostöiden arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot 3 Tiivistelmä..4

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

HYVINKÄÄ HANGONSILLAN ASUINALUEET KORTTELIVIITESUUNNITELMAT

HYVINKÄÄ HANGONSILLAN ASUINALUEET KORTTELIVIITESUUNNITELMAT HYINKÄÄ HNGONSILLN SUINLUEET KORTTELTESUUNNITELMT ritehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy - 9.9.04 LUEEN YLEISSUUNNITELMT 0-0 s. Osayleisaava, Ideailailu, aavaruno KORTTELTESUUNNITELMT 0-04 s.4 ineiston taroitus,

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

RATKAISUT: 21. Induktio

RATKAISUT: 21. Induktio Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI FCG Suunnittelu ja teniia Oy Kauniaisten aupuni KESKUSTA ASEMAKAAVAMUUTOS, RADAN POHJOISPUOLI, RATATYÖLÄISTEN KORTTELI Kaavaselostus 6-C783 Yhdysuntalautaunta 5..008 58 Kaavaluonnos nähtävillä MRL 6, MRA

Lisätiedot

1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3

1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 1 JOHDANTO 2 2 KAUPALLINEN PALVELUVERKKO LOHJALLA 2011 3 2.1 Kaupalliset esittymät Lohjalla 3 2.2 Kaupallisten palveluiden pinta-ala aupan esittymissä 2006 ja 2010 9 2.3 Päivittäistavaraaupan palveluvero

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 13 VAPAALA TONTIT K 13008/12-14.

VANTAAN KAUPUNKI Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus / Geotekniikka 13 VAPAALA TONTIT K 13008/12-14. KAUPUNKI Maanäytön, raentamisen ja ympäristön toimiala Kuntateniian esus / Geoteniia VAPAAA TONTIT K /-.. Maaperä Alueella on tehty aupungin toimesta yleispiirteinen pohjatutimus ja tiealueilla sijaitsee

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

KARHUKORTTELI. Porin kaupunkisuunnittelu 31.5.2013 Asemakaavan tunnus 609 1594

KARHUKORTTELI. Porin kaupunkisuunnittelu 31.5.2013 Asemakaavan tunnus 609 1594 KARHUKORTTELI Teljän (2.) aupunginosan ortteleita (osa) ja 9 (osa) seä Nortamonpuistoa (osa) ja Hallitusatua (osa) osevan asemaaavan muutosen selostus Porin aupunisuunnittelu 3.5.203 Asemaaavan tunnus

Lisätiedot

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 3 Havaintoja...

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Teemu Tiainen Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kinnula 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4

Lisätiedot

Rauma-Raumo. Rauman kaupunkiarkeologinen. Inventointi. aupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Päivi Hakanpää 2009

Rauma-Raumo. Rauman kaupunkiarkeologinen. Inventointi. aupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Päivi Hakanpää 2009 n kaupunkiarkeologinen Inventointi aupunkiarkeologinen Lentokuva Vallas oy -Raumo Kaupunkiarkeologinen inventointi Päivi Hakanpää 00 Museovirasto Rakennushistorian osasto RAUMA RAUMO Kaupunkiarkeologinen

Lisätiedot

PORNAINEN Hevonselkä

PORNAINEN Hevonselkä I N V E N T O I N T I R A P O R T T I PORNAINEN Hevonselkä Järvenpääntien ja Kirkkotien osayleiskaava-alueen inventointi 24.10.2011 DG2380:1 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT KATJA

Lisätiedot

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla

LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla I N V E N T O I N T I R A P O R T T I LAUKAA Vanha Laukaantie Vehniän kylän kohdalla Historiallisen ajan tielinjan arkistotutkimus KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT ESA MIKKOLA 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013

Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 1 Tammela Kellarinmäki muinaisjäännöskartoitus 2013 Jasse Tiilikkala Kustantaja: Forssan vesihuoltoliikelaitos 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 5 Inventointi ja kartoitus...

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Asemakaavan selostus LIIKEKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Haapajärven kaupunki

Asemakaavan selostus LIIKEKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Haapajärven kaupunki Haaajärven auuni Asemaaavan selostus KEKESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Selostus liittyy..0 äivättyyn Haaajärven Ronaalan auunginosan orttelia, orttelin tontteja ja seä näihin liittyviä atu- ja torialueita

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN CYGNAEUKSEN PUISTON ASUINKORTTELIN AVOIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU 11.05.2007 1 2 3 4 5 6 7 8 9 NÄKYMÄ VAPAUDENKADUN JA VAASANKADUN KULMASTA

JYVÄSKYLÄN CYGNAEUKSEN PUISTON ASUINKORTTELIN AVOIN TONTINLUOVUTUSKILPAILU 11.05.2007 1 2 3 4 5 6 7 8 9 NÄKYMÄ VAPAUDENKADUN JA VAASANKADUN KULMASTA NÄKYMÄ VAPAUDENKADUN JA VAASANKADUN KULMASTA NÄKYMÄ VAPAUDENKADUN JA VAASANKADUN KULMASTA YÖAKAAN 11 AULOSKÄYTÄVÄ 8,1 7,1 LKEHUONESTOON 78, 7, 2,8 1,3 6,1 16 LKEHUONESTOON 16 16 2,8 LKEHUONESTOON 16 78,8

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan 2. vaihemaauntaaava KAUPAN PALVELUVERKON MITOITTAMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Uudenmaan liiton julaisuja E 125-2013 Uudenmaan liiton julaisuja E 125-2013 ISBN 978-952-448-358-2 ISSN 1236-6811

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Koulun pihan liikennejärjestelyt. Muu toimenpide Mutkan suuntamerkit Kadun parantaminen Nopeusrajoituksen tehostaminen. Liittymän parantaminen

Koulun pihan liikennejärjestelyt. Muu toimenpide Mutkan suuntamerkit Kadun parantaminen Nopeusrajoituksen tehostaminen. Liittymän parantaminen Kevyen liienteen järjestelyt Pysäöintijärjestelyt 18 17 16 19 2 14a 14b 15 9 1 12 13 22a 22b 24 Pohjaartta:Maanmittauslaitos 215 18.6.215, Sito Oy 1 8 11 21 6a 6b 7 6c 23 25 2 5 4 3 5 Metriä 3 1 Kevyen

Lisätiedot

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014

Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014 1 Sipoo Tallbacka 1 kivikautisen asuinpaikan arkeologinen kaivaus 2014 Esiraportti Hannu Poutiainen Tilaaja: Sipoon kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 5 Menetelmät... 6 Tallbacka

Lisätiedot

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle LAUSUNTO NRO VTT-S-3259-12 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenilö Lahti Levy Oy Asonatu 11 151 Lahti 27.4.212 Simo Jouainen VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäi PL 11, 244 VTT Puh. 2 722 5566, Fax. 2 722 73

Lisätiedot

Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010

Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010 1 Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 3 Muinaisjäännökset... 5 VAMMALA 98 HOUHALA RUSTHOLLI...

Lisätiedot

RIIHIMÄKI 5. JOKIKYLÄ PRISMAN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RIIHIMÄKI 5. JOKIKYLÄ PRISMAN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS RHIMÄKI 5 JOKIKYLÄ PRISMAN LAAJENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 860 PÄIVÄTTYÄ JA 90 TARKISTETTUA ASEMAKAAVAKARTTAA ARKKITEHTITOIMISTO JUKKA TURTIAINEN OY Jua Turtiainen

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

Finpyyn 81. kaupunginosan korttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemakaavan muutos sekä I asemakaava 609 1655 VP 31/28.5.2015

Finpyyn 81. kaupunginosan korttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemakaavan muutos sekä I asemakaava 609 1655 VP 31/28.5.2015 ASEMAKAAVAN SELOSTUS Finpyyn 8. aupunginosan orttelin 97 ja Palomäen puiston (osa) asemaaavan muutos seä I asemaaava 609 655 Porin aupunisuunnittelu 26.4.206 Asemaaavan tunnus 609 655 Asemaaavan diaari

Lisätiedot

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tampere Kalliojärven ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Hannu Poutiainen Jasse Tiilikkala Tilaaja: Finsilva Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 3 Inventointi... 3 Tulos...

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Ali-Tilkka. Näkymä lännestä.

Ali-Tilkka. Näkymä lännestä. Raentamistapaohje Näymä lännestä. Raentamistapaohje osee Ali-Tilan asemaaavan muaista raentamista Nurmijärven Klaualassa ortteleissa 08-0. Alue sijoittuu Klaualantien länsipuolelle Ropaotien ja Klaualan

Lisätiedot

VANHA VAASA GAMLA VASA. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Inventointiprojekti. kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi

VANHA VAASA GAMLA VASA. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen. Inventointiprojekti. kaupunkiarkeologinen. Kaupunkiarkeologinen inventointi Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen kaupunkiarkeologinen Inventointiprojekti VANHA GAMLA VASA Kaupunkiarkeologinen inventointi Päivi Hakanpää 007 Museovirasto Rakennushistorian osasto VANHA GAMLA

Lisätiedot

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4) http://matematiialehtisolmu.fi/ Kombiaatio-oppia Kuia mota erilaista lottoriviä ja poeriättä o olemassa? Lotossa arvotaa 7 palloa 39 pallo jouosta. Poeriäsi o viide orti osajouo 52 orttia äsittävästä paasta.

Lisätiedot

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia Metsän siimeksessä 30.1.2013 Jouni Taivainen Metsähallituksen maat ja vedet 2011 Talousmetsien metsämaata 3,5 milj. ha Kitu- ja joutomaata

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Lohja. Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Lohja. Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Lohja Haikarin asemakaavan muutosalueen arkeologinen inventointi 1.8.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa Museoviraston

Lisätiedot