Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville?"

Transkriptio

1 Raskauden ehkäisy Ritva Hurskainen Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville? Raskaudenehkäisymenetelmän valinta on vaativa tilanne, jossa on otettava huomioon monia asioita. Mahdolliset vasta-aiheet, riskitekijät ja kokemukset aiemmin käytetyistä menetelmistä ja niiden tehosta ovat tärkeitä. Suomalaisen kyselytutkimuksen mukaan ehkäisyvalmisteiden käyttäjät pitävät lääkäriltä saamaansa tietoa tärkeänä. Naiset kuitenkin kokevat, että lääkärit kertovat valmisteiden käytön eduista mutta keskustelevat vain vähän niihin liittyvistä riskeistä. Tässä artikkelissa pyritään ohjaamaan lääkäreitä ja terveydenhoitajia tiedonhakuun, joka parantaa toimintaa ehkäisymenetelmän valitaan liittyvissä tilanteissa. V astaanotollesi tulee 39-vuotias Päivi. Hän on nuoruudessaan käyttänyt yhdistelmäehkäisytabletteja, jotka sopivat hyvin, ja viimeksi kuparikierukkaa vuosina Kierukka poistettiin runsaiden ja kivuliaiden vuotojen takia, ja siitä asti ehkäisynä on ollut kondomi. Päivi ei ole tyytyväinen tilanteeseen. Hän haluaa varmemman ja mahdollisesti myös oireisiinsa positiivisesti vaikuttavan ehkäisyn. Kuukautiset ovat säännölliset ja edelleen runsaat ja kivuliaat. Iän mukana on alkanut ilmaantua yhä vaikeampia premenstruaalisyndrooman (PMS) oireita (rintojen pingotusta, mielialan vaihteluita ja unettomuutta). Päänsärkyä esiintyy viikoittain, ei kuitenkaan aurallista migreeniä. Keskustelussa ilmenee, että Päivi on B-hepatiitin kantaja ja tupakoi noin kymmenen savuketta päivässä. Suku on tervettä, lisääntynyttä tromboosiriskiä ei anamnestisesti ole. Tutkiessasi Päiviä havaitset, että paino on 95 kg ja painoindeksi 33 kg/m 2 ja verenpaine on toistuvissa mittauksissa ollut hieman normaalia korkeampi (145/92 155/99 mmhg). Gynekologisessa tutkimuksessa kohtu palpoituu myoomaisena. Toistuvien virtsatulehdusten takia Päiville on kuukautta aikaisemmin tehty alavatsan kaikututkimus. Kohdussa todettiin kaksi 3 cm:n läpimittaista seinämänsisäistä myoomaa, joista kumpikaan ei ollut limakalvolla. Oikeassa munasarjassa todettiin 3 cm:n yksilokeroinen ja sisäkaiuton kysta. Perustiedot Päivistä on koottu tekstilaatikkoon ja ehkäisymenetelmää valittaessa huomioitavia tekijöitä taulukkoon 1. Tietoa ehkäisystä Terveysportin kautta (tai Fimnet-tunnuksilla Ovidin kautta Jos avaat tekstin sähköisenä Duodecimin verkkosivuilta, pääset helposti tutustumaan perusteellisemmin tutkimustietoon linkitettyjen sivujen kautta. Duodecim 2008;124:

2 Perustiedot potilaasta Ammatti siistijä, ikä 39 v Synnytykset 1990 ja 1995 M 13, P 30, D 5 Ensimmäinen vuotopäivä runsas ja kivulias Voimakkaat premenstruaalisyndrooman oireet Päänsärkyä usein B-hepatiitti (kantaja) Toistuvia virtsatieinfektioita Tupakoi kymmenen savuketta päivässä Suku tervettä Paino 95 kg, pituus 169 cm, painoindeksi 33 kg/m 2 Verenpaine 145/92 mmhg, syketaajuus 75/min Papalöydös normaali neljä kuukautta aikaisemmin Kohtu palpaatiossa normaalia suurempi (vastaa raskausviikkoa 10) Kohdussa seinämänsisäisiä myoomia ja oikeassa munasarjassa pieni kysta Taulukko 1. Tekijöitä, jotka on huomioitava valittaessa Päiville ehkäisymenetelmää. Lievästi koholla oleva verenpaine Paino Ikä Tupakointi Päänsärky Runsaahko, kivulias vuoto Premenstruaalisyndrooma B-hepatiitin kantajuus Toistuvat virtsatieinfektiot Myoomat Munasarjakysta Pitkäaikaisen ja luotettavan raskaudenehkäisyn tarve Taulukko 2. Raskaudenehkäisymenetelmien riskiluokitus WHO:n mukaan (www.who.int/topics/contraception). WHO 1 Ei rajoituksia Voi olla myös sairauden aiheellinen hoito WHO 2 Hyödyt suuremmat kuin teoreettinen tai todistettu riski ovidweb.cgi) pääset Evidence based medicine tiedostoon, josta löytyy hyviä systemoituja katsauksia ja näyttöön perustuvia hoitosuosituksia raskaudenehkäisystä. Samaten Cochrane-kirjasto tarjoaa ajantasaisia systemoituja katsauksia, joiden laatu on tarkistettu. Myös WHO:n kotisivuilta saat päivitettyä tietoa ehkäisystä. Löydät sieltä sivut (Medical Eligibility Criteria for Contraceptive Use), joiden avulla voit tarkistaa WHO:n suositukset ja riskiluokat (taulukko 2), sekä kiekon, josta selviävät nopeasti ehkäisyn peruskriteerit (The Medical Eligibility Criteria Wheel). WHO on julkaissut lokakuussa 2007 käsikirjan WHO issues consensus advice on family planning, joka on luettavissa osoitteessa Kardiovaskulaariset riskitekijät WHO 3 Teoreettiset tai todistetut riskit suuremmat kuin hyödyt, muu menetelmä parempi Huomioitava kuitenkin potilaan toiveet ja raskauden tuoma riski Menetelmää voi joskus käyttää kontrolloidusti WHO 4 Suuri terveysriski, ei voi käyttää Suunnitellessasi ehkäisyä, sinun kannattaa niputtaa samantyyppiset riskitekijät yhteen (taulukko 3). Kokonaisuus hahmottuu täten huomattavasti helpommin. Kohonnut verenpaine lisää kardiovaskulaaristen haittatapahtumien määrää. Päivin verenpaine oli toistuvissa mittauksissa hieman koholla, joten verenpaineen merkitys on selvitettävä ennen ehkäisymenetelmän valintaa. Curtisin ym. (2002) sekä Tealin ja Ginosarin (2007) katsausartikkeleissa on arvioitu verenpaineen ja yhdistelmäehkäisypillereiden yhteisvaikutusta sydän- ja verisuonitautitapahtumien riskiin. Iskeemisen tai hemorragisen aivohalvauksen riski (OR) on eri tutkimusten mukaan 3,1 10,7, kun taas pelkän hypertension aiheuttama aivohalvausriski on 1,5 2,3-kertainen. Sydäninfarktin riski vaihtelee suuresti tutkimusaineiston mukaan. Länsimaisissa tutkimuksissa ei riskin selkeää lisääntymistä ole havaittu. Yhdistelmäehkäisypillerit saattavat nostaa verenpainetta 4 9 mmhg, joista poikkeuksena kuitenkin drospirenoniprogestiinia sisältävät valmisteet. Pelkkää progestiinia sisältävillä valmisteilla ei näyttäisi 464 R. Hurskainen

3 Taulukko 3. Kardiovaskulaarisia riskitekijöitä ja niiden WHO-luokat (ks. taulukko 3) raskaudenehkäisyn yhteydessä. Päivin tapaukseen sopivat tekijät korostettu punaisella. Riskitekijä WHO 4 WHO 3 WHO 2 Sukuanamneesi Alle 45-vuotiaan idiopaattinen valtimotapahtuma, ei tietoa lipideistä Alle 45-vuotiaan valtimotapahtuma, lipidit viitealueen rajamailla Alle 45-vuotiaan valtimotapahtuma + altistava tekijä, ei tietoa lipideistä Tupakointi (savukkeita päivässä) Vähintään Alle 15 Diabetes Hypertensio (verenpaine mmhg) Vaikea tai komplikaatioita (retinopatia, munuaisvaurio) Vähintään 160/100 toistetusti Tasapainossa, ei komplikaatioita, lyhyt kesto, potilas nuori /90 99 Alle 140/90 Ylipaino (painoindeksi kg/m 2 ) Yli Ikä (v) Yli 51 Yli 40 (tupakoijilla 35) (tupakoijilla 35) Migreeni Aurallinen, kohtaukset yli 72 tuntia Auraton + luokan WHO 2 valtimoriski Auraton olevan vaikutusta verenpaineeseen eikä kardiovaskulaariseen kokonaisriskiin. Paino tulee myös ottaa huomioon. Se on heikko itsenäinen kardiovaskulaarinen riskitekijä (taulukko 3), mutta se saattaa myös vaikuttaa ehkäisytehoon. Viimeaikaiset tutkimukset (Brunner ja Hogue 2005, Holt ym. 2005) ovat osoittaneet, että painoindeksi saattaa vaikuttaa yhdistelmävalmisteiden sisältämien steroidien metaboliaan tai rasvaliukoisuuteen ja siten ehkäisytehoon. Raskausriskin todettiin olevan 60 % suurempi, jos painoindeksi oli yli 27 kg/m 2 verrattuna naisiin, joilla indeksi oli pienempi. Yhdysvaltalaisilla naisilla se merkitsi vuosittain 2 4 ylimääräistä raskautta sataa naista kohti. Progestiini-implantteja käytettäessä kumulatiivinen 5 7 vuoden raskausriski on viisinkertainen naisilla, jotka painavat yli 70 kg, verrattuna alle 50 kg painaviin (Gu ym. 1995). Oxford FPA study osoitti myös heikon yhteyden painon ja raskauslukujen välillä minipillereiden käyttäjillä (Brill ym. 1991). WHO on ottanut vain niukasti kantaa siihen, miten paino vaikuttaa ehkäisytehoon. Sen ohjeista löytyy vain maininta, että levonorgestreelia sisältävät ehkäisykapselit pitäisi vaihtaa neljännen vuoden jälkeen muuhun menetelmään, jos käyttäjä painaa yli 80 kg (WHO Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville? Medical Eligibility Criteria for Contraceptive Use 2004). Ikä ei sinänsä säätele ehkäisymenetelmän valintaa, mutta se pitää ottaa huomioon muiden riskitekijöiden kanssa. Jos naisella ei ole mainittavia riskitekijöitä, sopivan yhdistelmäpillerin käyttöä voidaan jatkaa menopaussiin asti (Halttunen 2002). Aloitusta voidaan myös harkita yli 40-vuotiaalle, mutta silloin jo yksikin WHO 2 luokan riskitekijä on vasta-aihe (taulukko 2). Tupakointi on merkittävä yksittäinen kardiovaskulaaririskiin vaikuttava tekijä, mutta yhdistelmäehkäisyä käytettäessä tupakointi lisää sydäninfarktiriskiä kymmenkertaisesti ja aivoinfarktin riskiä 4 6-kertaisesti verrattuna naisiin, jotka eivät polta eivätkä käytä yhdistelmäehkäisyvalmisteita (Guillebaud 2004). Yli 35-vuotialle tupakoitsijoille tai runsaasti tupakoiville ei tule valita yhdistelmäehkäisyvalmisteita. Progestiiniehkäisyä tupakoitsijat sen sijaan voivat käyttää ilman kardiovaskulaaririskin kasvua. Päänsärky, runsaat kuukautisvuodot ja PMS Päivin päänsärky on viikoittain esiintyvää takaraivojomotusta, joka johtuu todennäköisimmin 465

4 niska-hartiaseudun lihasjännityksestä ja stressistä. Erotusdiagnostiikka migreeniin nähden on joskus vaikeaa, mutta esioireiden puuttuminen (erotus auralliseen migreeniin) on oleellinen ehkäisymenetelmää valittaessa. Aurallinen migreeni on yhdistelmäehkäisytablettien vasta-aihe, mutta progestiinivalmisteita voidaan käyttää (Morin-Papunen ym, tässä numerossa). Ehkäisylaastariin tai -renkaaseen pitää suhtautua kuten yhdistelmätablettiin. Steroidihormonien pitoisuuden nopea pieneneminen voi laukaista päänsäryn, joten tasainen hormonivaikutus saattaa olla edullista. Yhdistelmäpillerit vähentävät kuukautisvuotoa (ad 50 %) ja vuotopäivien määrää. Yhdistelmäpillereiden käyttö pitkinä jaksoina vähentää myös vuotopäivien määrää, mutta käytöstä runsaiden kuukautisvuotojen hoidossa ei ole tehty tutkimuksia. Hormonikierukka vähentää merkittävästi vuodon määrää (ad 97 %). Medroksiprogesteroniasetaattia (MPA) sisältävät ruiskeet ja muut progestiinivalmisteet saattavat vähentää vuodon määrää, mutta samalla vuotohäiriöiden todennäköisyys lisääntyy (Hurskainen ym. 2007). Ennen kuukautisia esiintyvät rintojen pingotus, mielialan vaihtelut ja unettomuus voivat olla hoidettavissa oikealla ehkäisyvalmisteen valinnalla. Niiden etiologia on vielä luotettavasti selvittämättä, mutta ne voivat johtua hormonimäärien suhteellisten pitoisuuksien muutoksista. Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytöllä on usein positiivinen vaikutus oireisiin (Rapkin 2003, Matsumoto ym. 2007). Kun ovulaatio estyy, hormonaalinen vaihtelu jää vähäiseksi ja PMS-oireilu helpottuu. Samanlainen suotuisa vaikutus on havaittu olevan myös hormonikierukalla (Barrington ja Bowen-Simpkins 1997). B-hepatiitti ja toistuvat virtsatieinfektiot Yhdistelmävalmisteiden käytöstä tulisi pidättäytyä maksatulehduksen jälkeen kolmen kuukauden ajan. Kanta muiden hormonaalisten ehkäisyvalmisteiden käyttöön ei ole niin ehdoton, mutta maksatulehdusten aktiivivaiheessa niiden käyttöä ei suositella. Hepatiitin kantajuus ei Taulukko 4. Ehkäisymenetelmien WHO-riskiluokitus (vrt. taulukko 3) B-hepatiitin yhteydessä. Valmiste vaikuta ehkäisymenetelmän valintaan (taulukko 4). Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että yhdistelmäehkäisypillerit lisäävät virtsatieinfektioiden riskiä. Nykynäytön perusteella on kuitenkin vaikea sanoa onko kyseessä todellinen syysuhde. Pillereiden käyttäjillä voi olla enemmän yhdyntöjä, jotka ärsyttävät virtsaputken suuta ja altistavat infektioille (Piccoli ym. 2006). Progestiiniehkäisyn vaikutuksesta virtsatieinfektioihin ei ole tutkimuksia. Myoomat ja munasarjakysta Aktiivinen tauti Riskiluokka Kantajuus Yhdistelmävalmisteet 4 1? Progestiinipillerit 3 1 Implantit 3 1 Kohdunsisäinen hormoniehkäisy 3 1 Kuparikierukka 1 1 Hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksesta kohdun myoomiin on vain vähän näyttöä (Lethaby ja Vollenhoven 2005). Hormonikierukan tehosta on muutamia uusia tutkimuksia, jotka osoittavat myoomien pienenevän tai pysyvän ennallaan (Grigorieva ym. 2003, Kaunitz 2007). Myoomat eivät ole hormonikierukan vasta-aihe, mutta kohdun limakalvon submukoottiset myoomat lisäävät ylimääräisen vuodon riskiä. Munasarjakysta ei suuremmin vaikuta ehkäisymenetelmän valintaan. Päivillä on todennäköisesti taipumus ovulaatiohäiriöön. Runsasestrogeeniset yhdistelmävalmisteet estävät follikkelien kasvun, jolloin kystien muodostumisriski pienenee yli 80 % käyttämättömiin verrattuna. Vähäestrogeenisilla valmisteilla vaikutus on pienempi tai sitä ei esiinny (Chiaffarino ym. 1998). Progestiiniehkäisy lisää kystariskiä (ad 20 %). Kuitenkin kyseessä ovat hyvänlaatuiset oireettomat follikkelikystat, jotka lähes aina häviävät 466 R. Hurskainen

5 itsestään muutaman kuukauden kuluessa (Inki ym. 2002). Ehkäisymenetelmän valinta Päiville Päivin tapaukseen sopivat kardiovaskulaariset riskitekijät (kolme WHO 3 riskitekijää ja yksi WHO 2 -tekijä, taulukko 3) muodostavat niin suuren terveysriskin, ettei Päiville voi määrätä yhdistelmätabletteja eikä muitakaan synteettistä etinyyliestradiolia sisältäviä valmisteita. Runsaat vuodot ovat suhteellinen vasta-aihe kuparikierukalle, joka lisää yleensä vuodon määrää noin 50 %:lla. Kierukasta ei myöskään saa muita terveyshyötyjä, päinvastoin kuukautiskivut voivat lisääntyä. Päivi oli jo aikaisemmin kokeillut kuparikierukkaa eikä ollut siihen tyytyväinen. Sitä tuskin kannattaa ensisijaisesti valita uudelleen. Sterilisaatio on mahdollinen vaihtoehto. Päivi ei enää halua raskauksia. Polikliinisesti hysteroskooppisesti munanjohtimiin asennettavat spiraalit ovat nukutuksessa tehtävää sterilisaatiota turvallisempi ja helpompi vaihtoehto (Abbott 2007). Tällä menetelmällä ei kuitenkaan saavuteta muuta etua kuin raskaudenehkäisy ja Päivin oireet jäävät hoitamatta tai vaativat jonkin muun hoidon. Ensisijaisesti valitsin Päiville progestiiniehkäisyn. Vaihtoehtoina ovat tabletit, implantti tai hormonikierukka. Progestiinitabletit ovat luotettavia, jos ne muistaa ottaa säännöllisesti. Ehkäisytehoa voi hieman heikentää Päivin ylipaino, mutta toisaalta ikä heikentää hedelmällisyyttä. Suurimpana ongelmana saattaa olla vuotojen epäsäännöllisyys. Päivillä esiintyy jo ennestään kystamuodostusta. Progestiinitablettien aikana lisääntynyt follikkeliaktiivisuus saattaa lisätä estrogeenituotantoa, joka stimuloi kohdun limakalvoa. Tämä yhdistettynä pillereistä tulevaan vaihtelevaan progestiinipitoisuuteen altistaa vuotohäiriöille. Implanteista progestiini vapautuu tasaisemmin, mutta epäsäännöllisiä vuotoja esiintyy myös niiden käytön aikana neljäsosalla naisista. Hormonikierukasta vapautuu suuri määrä progestiinia suoraan kohdun limakalvolle, jolloin vuotohäiriöriski kolmen kuukauden jälkeen on selvästi pienempi kuin muita progestiinivalmisteita käytettäessä. Amenorrea on tyypillistä kaikkien progestiinivalmisteiden yhteydessä: sitä esiintyy yli %:lla käyttäjistä. Hormonikierukka vähentää eniten vuodon määrää ja kipuja ja antaa luotettavimman ehkäisytehon. Se vaikuttaisi todennäköisesti positiivisesti Päivin moniin muihin oireisiin. Hormonikierukka toimisi myös kohdun limakalvon suojana. Ylipainon ja lievän hypertension takia Päivillä on riski saada kohdun limakalvon hyperplasiaa, jonka esiintyminen hormonikierukan käytön aikana on erittäin epätodennäköistä. Intramuraaliset myoomat eivät ole vasta-aihe hormonikierukalle päinvastoin kierukalla voi olla suotuisa vaikutus niihin samoin kuin PMS-oireisiin. Päivi itse ei halua hormonikierukkaa vaan haluaa kokeilla progestiinitabletteja. Potilailla on joskus voimakkaita ennakkoluuloja tiettyjä ehkäisyvalmisteita kohtaan. Asiallinen informaatio on tärkeää, mutta silti on kunnioitettava naisen omaa ratkaisua. Vasta-aiheet on ehdottomasti otettava huomioon, mutta arvostusasioissa on syytä kuunnella potilasta. Päiville voi määrätä progestiinitabletteja, mutta hän tietää nyt muistakin vaihtoehdoista. y d i n a s i a t Raskaudenehkäisyä valittaessa on otettava huomioon vasta-aiheet, riskitekijät ja kokemukset käytetyistä menetelmistä. Ehkäisymenetelmien oikealla valinnalla voi vaikuttaa positiivisesti potilaan muihin oireisiin ja jopa riskeihin. Naisen omaa ratkaisua on kunnioitettava ehkäisyä valittaessa. Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville? 467

6 Kirjallisuutta Abbott J. Transcervical sterilization. Curr Opin Obstet Gynecol 2007; 19: Barrington JW, Bowen-Simpkins P. The levonorgestrel intrauterine system in the management of menorrhagia. Br J Obstet Gynaecol 1997;104: Brill K, Norpoth T, Schnitker J, Albring M. Clinical experience with a modern low-dose oral contraceptive in almost users. Contraception 1991;43: Brunner LR, Hogue CJ. The role of body weight in oral contraceptive failure: results from the 1995 national survey of family growth. Ann. Epidemiol 2005;15: Chiaffarino F, Parazzini F, La Vecchia C, Ricci E, Crosignani PG. Oral contraceptive use and benign gynecologic conditions. A review. Contraception 1998;57:11 8. Curtis KM, Chrisman CE, Peterson HB. WHO Programme for Mapping Best Practices in Reproductive Health Contraception for women in selected circumstances. Obstet Gynecol 2002;99: Grigorieva V, Chen-Mok M, Tarasova M, Mikhailov A. Use of a levonorgestrel-releasing intrauterine system to treat bleeding related to uterine leiomyomas. Fertil Steril 2003;79: Gu S, Sivin I, Du M. ym. Effectiveness of Norplant implants through seven years: a large-scale study in China. Contraception 1995;52: Guillebaud J. Contraception, your questions answered. Elsevier Science, 4. painos, Halttunen M. Onko ehkäisypillerien käyttö syytä loppetta 40-vuotiaana? Duodecim 2002;118: Holt V., Scholes D, Wicklund KG, Cushing-Haugen KL, Daling JR. Body mass index, weight, and oral contraceptive failure risk. Obstet Gynecol 2005;105: Hurskainen, R., Grenman, S., Komi, I, ym. () Diagnosis and treatment of menorrhagia. Acta Obstet Gynecol Scand 2007;86: Inki P, Hurskainen R, Palo P, ym. Comparison of ovarian cyst formation in women using the levonorgestrel-releasing intrauterine system vs. hysterectomy. Ultrasound Obstet Gynecol 2002;20: Kaunitz AM. Progestin-releasing intrauterine systems and leiomyoma. Contraception 2007;75:S Lethaby A, Vollenhoven B. Fibroids (uterine myomatosis, leiomyomas). Clin Evid 2005;14: Matsumoto Y, Yamabe S, Ideta K, Kawabata M. Impact of use of combined oral contraceptive pill on the quality of life of Japanese women. J Obstet Gynaecol Res 2007;33: Piccoli GB, Colla L, Mezza E, Burdese M, Cammarota T, Piccoli G. Oestroprogestagens and severe acute pyelonephritis: a casual or causal association? Nephrol Dial Transplant 2006;21:2337. Rapkin, A. A review of treatment of premenstrual syndrome and premenstrual dysphoric disorder. Psychoneuroendocrinology 2003;28 Suppl 3: Teal SB, Ginosar DM. Contraception for women with chronic medical conditions. Obstet Gynecol Clin North Am 2007;34:113 26, ix. Tiihonen MJ, Heikkinen AM, Ahonen RS. Do Finnish women using hormone replacement therapy need more information about risks. Pharm World Sci 2007;29: RITVA HURSKAINEN, dosentti, osastonylilääkäri Hyvinkään sairaala Sairaalankatu 1, Hyvinkää Sidonnaisuudet: Toistuvia luentoja eri lääkealan yrityksen koulutuksissa (Bayer, Schering, MSD) Osallistunut terveydenhuollon yrityksen koulutusmatkaan yrityksen rahoittamana (Johnson et Johnsson) Toiminut Bayerin Advisory Boardissa 468

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

epalvelupolku - ehkäisypotilas

epalvelupolku - ehkäisypotilas epalvelupolku - ehkäisypotilas 1 Johdanto Tässä dokumentissa on kuvattu eppu palvelun hoidontarpeen arvioinnin testi ehkäisypotilaalle. Testiin kuuluu arviointiin liittyvät kysymykset, vastaukset ja hoidontarpeen

Lisätiedot

Gynekologiset hormonihoidot. Raskaudenehkäisy. Satu Suhonen vastaava lääkäri. dos., naistent., synn. ja gyn.endokr. erikoislääkäri

Gynekologiset hormonihoidot. Raskaudenehkäisy. Satu Suhonen vastaava lääkäri. dos., naistent., synn. ja gyn.endokr. erikoislääkäri Gynekologiset hormonihoidot Raskaudenehkäisy Satu Suhonen vastaava lääkäri dos., naistent., synn. ja gyn.endokr. erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin kaupunki Yleislääkäripäivät 28.11.

Lisätiedot

Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät

Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät Näin hoidan Oskari Heikinheimo Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät joustavampia mahdollisuuksia raskaudenehkäisyyn Hormonaalisten ehkäisyvälineiden saralla on 2000 luvulla tapahtunut paljon. Markkinoille

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Synnytyksen ja abortin jälkeinen ehkäisy. Kaisa Elomaa

RASKAUDEN EHKÄISY. Synnytyksen ja abortin jälkeinen ehkäisy. Kaisa Elomaa RASKAUDEN EHKÄISY Synnytyksen ja abortin jälkeinen ehkäisy Kaisa Elomaa Täysimetys antaa modernien ehkäisymenetelmien veroisen suojan uutta raskautta vastaan kuuden kuukauden ajan synnytyksestä, jos nainen

Lisätiedot

Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena. 28.5.2015 Minna Maunola

Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena. 28.5.2015 Minna Maunola Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena 28.5.2015 Minna Maunola Raudanpuuteanemia Anemian yleisin syy on raudanpuute Yleisin raudanpuuteanemian syy on raudan menetys verenvuodon vuoksi Hedelmällisesä iässä

Lisätiedot

Laskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien. Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA

Laskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien. Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA MARJA-LEENA NURMINEN LT, dosentti Ylilääkäri, Fimea Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA Laskimotukos voi liittyä harvinaisena haittana kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön.

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS. TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.ehkaisy.com

EHKÄISYOPAS. TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.ehkaisy.com EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.ehkaisy.com 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden paikkeilla ja mies noin

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Löytyykö sopiva pilleri? Anneli Kivijärvi

RASKAUDEN EHKÄISY. Löytyykö sopiva pilleri? Anneli Kivijärvi RASKAUDEN EHKÄISY Anneli Kivijärvi Tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin pohjautuvan tiedon, pilleriehkäisyä haluavan naisen huolellisen anamneesin ja sukuanamneesin perusteella lääkäri yhteistyössä potilaansa

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaus ja raskaudenehkäisyn valinta

Pitkäaikaissairaus ja raskaudenehkäisyn valinta Raskauden ehkäisy Laure Morin-Papunen, Päivi Lehtovirta ja Aila Tiitinen Pitkäaikaissairaus ja raskaudenehkäisyn valinta Pitkäaikaissairaudet vaikuttavat raskaudenehkäisymenetelmän valintaan. Ehkäisyvalmisteiden

Lisätiedot

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Sidonnaisuudet Osallistunut KYS edustajana kongresseihin, jossa sponsorina Pfizer ja Roche Osallistunut

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 27 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee levonorgestreelia tai ulipristaaliasetaattia

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS. www.ehkaisy.com TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.ehkaisy.com

EHKÄISYOPAS. www.ehkaisy.com TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.ehkaisy.com EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden paikkeilla ja mies noin vuotta myöhemmin.

Lisätiedot

PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA

PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 2(12) Sisällysluettelo 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET... 3 2. PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN

Lisätiedot

Sisällysluettelo PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3

Sisällysluettelo PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3 PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 Sisällysluettelo 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3 2. PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Yhdistelmäehkäisyvalmisteen aloitus ja käyttö

Yhdistelmäehkäisyvalmisteen aloitus ja käyttö Yhdistelmäehkäisyvalmisteen aloitus ja käyttö Lähteet Faculty of Sexual and Reproductive Healthcaren Clinical Guidance 3/2010. FFPRHC:n ( Faculty of Family Planning & Reproductive Health Care Clinical

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Runsaat kuukautisvuodot Päivitetty 23.11.2009 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu

Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu Raskauden ehkäisy Satu Suhonen ja Oskari Heikinheimo Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu Raskaudenehkäisymenetelmää valittaessa tavoitteena on tehokkaan, turvallisen ja käyttäjän elämäntilanteeseen sopivan

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.parempaaelamaa.fi www.parempaaelamaa.fi 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.parempaaelamaa.fi www.parempaaelamaa.fi 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.parempaaelamaa.fi www.parempaaelamaa.fi 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä Julkaistu 13.11.2015 PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat

Lisätiedot

Kehitysvammaisen nuoren kuukautishäiriöt ja raskauden ehkäisy

Kehitysvammaisen nuoren kuukautishäiriöt ja raskauden ehkäisy tieteessä Elina Vuori-Holopainen LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri HUS, Naistenklinikka elina.vuori-holopainen@hus.fi Satu Suhonen LT, dosentti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen

Lisätiedot

Runsaiden kuukautisten diagnostiikka ja hoito

Runsaiden kuukautisten diagnostiikka ja hoito Katsaus tieteessä Sari Ahonkallio LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, ylilääkäri Terveystalo Oulu sari.ahonkallio@terveystalo.fi tuntiopettaja Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYSTÄ Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-E Sisällys 1. Luuloja ja tieroa 3 2. Raskauden ehkäisy ja Toctino 4 3. Raskaustestit 6 4. Teille soveltuvat

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti Valmisteen kuvaus: valkoinen, pyöreä tabletti, jossa ei ole merkintöjä.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti Valmisteen kuvaus: valkoinen, pyöreä tabletti, jossa ei ole merkintöjä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI NorLevo 750 mikrog -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 750 mikrogrammaa levonorgestreeliä. Apuaineet: yksi tabletti sisältää

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN EHKÄISY MENETELMÄ Erilaisia vaihtoehtoja on paljon

LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN EHKÄISY MENETELMÄ Erilaisia vaihtoehtoja on paljon LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN EHKÄISY MENETELMÄ Erilaisia vaihtoehtoja on paljon TUNNETKO SUKUPUOLI ELIMESI? Tietoa naisen ja miehen anatomiasta SEKSI JA SEKSUAALISUUS Mitä ne ovat? 2 Sisältö On aika ottaa vastuu

Lisätiedot

Gynekologiset vuotohäiriöt ovat erittäin yleisiä;

Gynekologiset vuotohäiriöt ovat erittäin yleisiä; Katsaus RITVA HURSKAINEN JA AILA TIITINEN Lisääntymisikäisen naisen epäsäännöllinen gynekologinen vuoto Lähes kaikilla naisilla esiintyy tilapäisiä gynekologisia vuotohäiriöitä. Vuotohäiriöt ovat yleisimpiä

Lisätiedot

NAISEN ESITIETOLOMAKE

NAISEN ESITIETOLOMAKE Felicitas-klinikka Oy Urho Kekkosen katu 4-6 A 00100 Helsinki puh. 09-6122 750, fax 09-6122 7510 www.felicitas.fi felicitas@felicitas.fi NAISEN ESITIETOLOMAKE Pyydämme sinua täyttämään oheisen esitietolomakkeen

Lisätiedot

Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta?

Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta? Raskauden ehkäisy Risto Kaaja ja Oskari Heikinheimo Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta? Nuorten synnyttämättömien naisten ensisijainen raskaudenehkäisymenetelmä on estrogeenia ja progestiinia

Lisätiedot

Onko pitkäaikainen hormonaalinen ehkäisy turvallista?

Onko pitkäaikainen hormonaalinen ehkäisy turvallista? Raskauden ehkäisy Tiina Backman, Merja Metsä-Heikkilä ja Marjo Tuppurainen Onko pitkäaikainen hormonaalinen ehkäisy turvallista? Nykyään luotettavaa raskauden ehkäisyä tarvitaan vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Lisätiedot

Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA

Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PH PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA EHKÄISYPILLERIT PERUSPILLERIT:,6 kk maksutta terveyskeskuksesta EHKÄISYRENGAS

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito menorragian hysteroskooppisen hoidon jälkeen

Vaihdevuosien hormonikorvaushoito menorragian hysteroskooppisen hoidon jälkeen Vaihdevuosien hormonikorvaushoito menorragian hysteroskooppisen hoidon jälkeen Sari Majamaa Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos Naistentaudit tammikuu 2011 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Imetysaikana naisen hedelmällisyys on merkittävästi

Imetysaikana naisen hedelmällisyys on merkittävästi Katsaus Raskaudenehkäisy imetysaikana Antti Perheentupa Raskaudenehkäisy on imetysaikana periaatteessa helppoa. Jotta ei-toivotuilta raskauksilta vältyttäisiin, on kuitenkin tarpeellista varmistua siitä,

Lisätiedot

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS

NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS

Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS Hysteroskooppiset sterilisaatiot Pohjois-Karjalan keskussairaalassa Jaana Fraser, erikoislääkäri, ayl PKKS Sterilisaatiot Suomessa naiset 25-54v miehet 25-54v kaikki 25-54v koko maa v.1994 koko maa v.2004

Lisätiedot

Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi

Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi Polikliiniset toimenpiteet Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta Dos,

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi

Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi Polikliinisen hysteroskopian toteutus Ritva Hurskainen Dos. naistentaudit ja synnytykset Hyvinkään sairaala, naistentaudit ja synnytykset ritva.hurskainen@hus.fi Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Menorragian hoito. Ritva Hurskainen ja Jorma Paavonen

Menorragian hoito. Ritva Hurskainen ja Jorma Paavonen Näin hoidan Ritva Hurskainen ja Jorma Paavonen Menorragia on yleinen ongelma. Sen hoidon tuloksia voidaan parantaa johdonmukaisella diagnostiikalla ja näyttöön perustuvalla hoidolla. Kuukautisvuodon määrän

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Nuoren runsaat kuukautiset normaalia vai merkki sairaudesta?

Nuoren runsaat kuukautiset normaalia vai merkki sairaudesta? Elina Vuori-Holopainen, Anne Mäkipernaa ja Aila Tiitinen KATSAUS Nuoren runsaat kuukautiset normaalia vai merkki sairaudesta? On yleistä, että nuoren tytön kuukautisvuoto on epäsäännöllistä ja määrältään

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena. Pekka Lähteenmäki

RASKAUDEN EHKÄISY. Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena. Pekka Lähteenmäki RASKAUDEN EHKÄISY Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena Pekka Lähteenmäki Jälkiehkäisy eli yhdistelmäpillereiden poikkeava käyttö tai kuparikierukan asentaminen suojaamattoman yhdynnän jälkeen estää

Lisätiedot

Myoomista ja niiden hoidosta. EGO-päivät, Kuopio 26.5.2016 Maritta Hippeläinen

Myoomista ja niiden hoidosta. EGO-päivät, Kuopio 26.5.2016 Maritta Hippeläinen Myoomista ja niiden hoidosta EGO-päivät, Kuopio 26.5.2016 Maritta Hippeläinen Luennon sisältö } Myoomista yleisesti } Hoitoperusteista } Hoitovaihtoehdoista } Kohdun poisto } Kohdun säästäviä vaihtoehtoja

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

EDELTÄVIEN EHKÄISYMENETELMIEN KÄYTTÖ ENSI- JA MONISYNNYTTÄJILLÄ KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1990 2011

EDELTÄVIEN EHKÄISYMENETELMIEN KÄYTTÖ ENSI- JA MONISYNNYTTÄJILLÄ KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1990 2011 EDELTÄVIEN EHKÄISYMENETELMIEN KÄYTTÖ ENSI- JA MONISYNNYTTÄJILLÄ KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1990 2011 Elina Kariniemi Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy ei ole vain nuorten naisten asia yli 35-vuotiaiden naisten kokemuksia raskauden

Raskauden ehkäisy ei ole vain nuorten naisten asia yli 35-vuotiaiden naisten kokemuksia raskauden Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Julia Forsman, Johanna Pakkanen Raskauden ehkäisy ei ole vain nuorten

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Perimenopaussi ja hormonihoito

Perimenopaussi ja hormonihoito Katsaus tieteessä Henna Turunen LL, ETM, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri HYKS Naistenklinikka henna.turunen@hus.fi Heli Lyytinen LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri HYKS

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015

Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015 Onnistummeko HIV-potilaiden kardiovaskulaaririskien hoidossa? Pia Kivelä 11.2.2015 Mitä HIV-potilaiden kardiovaskulaaritautien riskit ovat? Mitä pitäisi tehdä ja kenelle? Olemmeko onnistuneet? Mitä voisimme

Lisätiedot

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet 4 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee valmistetta nimeltä Seasonique

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus alussa on noin 20 mikrog/24 tuntia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus alussa on noin 20 mikrog/24 tuntia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mirena 20 mikrog/24 tuntia depotlääkevalmiste, kohtuun 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus

Lisätiedot

Lääkkeet ja lihominen, hormonit eri ikäisten naisten elämässä

Lääkkeet ja lihominen, hormonit eri ikäisten naisten elämässä Lääkkeet ja lihominen, hormonit eri ikäisten naisten elämässä Tiina Koskela Koivisto Erikoislääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Lisääntymislääketiede HYKS Naistenklinikka Hormonipkl Esityksen sisältöä

Lisätiedot

Kohtumyoomien hoito. Myoomat (hyvänlaatuiset sileälihaskasvaimet) ovat kohdun kasvaimista yleisimpiä ja yksi tavallisimmista

Kohtumyoomien hoito. Myoomat (hyvänlaatuiset sileälihaskasvaimet) ovat kohdun kasvaimista yleisimpiä ja yksi tavallisimmista Tieteessä katsaus Eila Suvanto LT, synnytysten, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri, vastuualuejohtaja OYS, synnytykset, naistentaudit ja genetiikka Eila.Suvanto@ppshp.fi Ritva Hurskainen

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Levodonna 1,5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 1,5 mg levonorgestreeliä. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 22 helmikuuta 2016 Drospirenoni/etinyyliestradioli Versionumero: 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Suun kautta

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Johdanto Isotretinoiinikapselit sisältävät vaikuttavana aineena isotretinoiinia,

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el

Abdominaalinen raskaus. Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el Abdominaalinen raskaus Gynekologisen Kirurgian Seura, 27.9.2012 Päivi Vuolo-Merilä el LK s. 1967 v. 1993 Dg: cysta dermoidea ovari l. sin. (halk. 10 cm) Tmp: s-o-ectomia via l-scopiam v. 2000 G0 Dg: endometrioma

Lisätiedot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9. Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Naisten migreeni www.migreeni.org

Naisten migreeni www.migreeni.org Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Jälkiehkäisy

Käypä hoito -suositus. Jälkiehkäisy Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 10.11.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot