Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta?"

Transkriptio

1 Raskauden ehkäisy Risto Kaaja ja Oskari Heikinheimo Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta? Nuorten synnyttämättömien naisten ensisijainen raskaudenehkäisymenetelmä on estrogeenia ja progestiinia sisältävä yhdistelmävalmiste. Monista terveyseduista huolimatta yhdistelmäehkäisyn käyttöön liittyy myös riskejä, joista vakavin on laskimoveritulpan lisääntynyt riski. Laskimotukoksen vuosittainen ilmaantuvuus on aiemmin terveillä hormonaalista ehkäisyä käyttämättömillä naisilla aiemmin luultua suurempi, noin 4/ Yhdistelmäehkäisytablettien käyttö lisää ilmaantuvuuden noin 2 2,5-kertaiseksi. Keltarauhashormonin laadulla ei vaikuta olevan merkitystä laskimotukosriskin kannalta. Ehkäisyvalmiste on vain harvoin ainoa tukosvaaraa lisäävä tekijä. Yksi tärkeimmistä lisätekijöistä on suurentunut tukostaipumus. Ikä lisää tukosriskiä, samoin ylipaino. Yhdistelmäehkäisyvalmisteen aloittamista yli 40-vuotiaalle tuleekin harkita perusteellisesti. Tupakointi lisää erityisesti valtimopuolen tukosriskiä erityisesti yli 35-vuotiaalla naisella, jolloin muutkin kardiovaskulaarivaarat alkavat lisääntyä. Y hdistelmäehkäisyyn liittyvä lisääntynyt laskimotukosriski on tunnettu pitkään (Vandenbroucke ym. 2001). Viime vuosikymmenien tapaus-verrokki- ja kohorttitutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden ehkäisytablettien käytön ja idiopaattisen tromboembolian välillä: suhteellinen tromboemboliariski on 3 8- kertainen verrattuna ehkäisytabletteja käyttämättömiin (Rosenberg ym. 1997). Laskimotukos sijaitsee yleensä alaraajassa, mutta se voi esiintyä myös lantionpohjassa, verkkokalvossa, yläraajan laskimoissa tai porttilaskimossa. Erityistä huomiota tablettiehkäisyyn liittyvä laskimotukoksen riski sai vuonna 1995, kun tuolloin hiljattain markkinoille tulleisiin»kolmannen polven» ehkäisytabletteihin liitettiin suurempi laskimotukoksen riski kuin vanhempiin valmisteisiin (Bloemenkamp ym. 1995, Jick ym. 1995, World Health Organization Collaborative Study 1995). Löydökset herättivät suurta Duodecim 2008;124:451 8 huomiota, ja johtivat joissain maissa lääkäreiden ohjeistukseen, ehkäisyn lopettamiseen ja lisääntyneisiin raskaudenkeskeytyksiin (Drife 2001). Ensikohun laannuttua hormonaalisen ehkäisyn ja laskimotukosriskin välisiä suhteita on tutkittu paljon. Näiden tutkimusten perusteella kolmannen polven keltarauhashormoneihin liittyvä tukosriski arvioitiin noin 1,5 2-kertaiseksi vanhempien progestiineja sisältäviin valmisteihin verrattuna. Tärkeäksi tulokseksi jäi myös se, että tukosriskin arvioinnin merkitys ehkäisymenetelmää valittaessa korostui. Vuonna 1995 julkaistut tutkimukset (Bloemenkamp ym., Jick ym., World Health Organization Collaborative Study) olivat tapaus-verrokkitutkimuksia. Tukosriskin arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, ja siihen liittyy useita mahdollisia virhelähteitä. Yhdistelmäehkäisyn juuri aloittaneet naiset ovat riskiryhmä, samoin valmisteen vaihtajat. Uudet valmisteet mielletään 451

2 myös aiempia turvallisemmiksi, joten niitä saatetaan määrätä myös naisille, joilla laskimotukosriski on suurentunut. Laskimotukoksen ilmaantuvuudesta vallitsee erilaisia käsityksiä Rekisteritutkimusten mukaan nuorten terveiden naisten vuosittainen riski sairastua laskimotukokseen vaihtelee välillä 0,7 3,8/10 000, kun taas kohorttitutkimusten perusteella riski on selvästi suurempi, noin 3,8 12,2/ (Heinemann ja Dinger 2007). Totunnaisen käsityksen mukaan yhdistelmäehkäisytablettien käytön aikana laskimotukoksen ilmaantuvuus on noin 2 4/ ja raskauden aikana se on suurimmillaan, noin 6/ (Kaaja ym. 1999). Vuonna 2007 valmistui kaksi suurta yhdistelmäehkäisyyn liittyvän tromboosin ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä selvittänyttä etenevää tutkimusta. Eurooppalaisessa EURAS-tutkimuksessa seurattiin puolivuosittain lähetettävän kyselylomakkeen avulla yli :ta tablettiehkäisyn aloittanutta tai valmistetta vaihtanutta naista noin kolmen vuoden ajan (Dinger ym. 2007). Yhdysvaltalaisessa Ingenix-tutkimuksessa seurattiin laskimotukoksen ilmaantuvuutta yli naisen joukossa suuren vakuutusyhtiön rekisterien avulla (Seeger ym. 2007). Tuoreiden prospektiivisten tutkimusten mukaan laskimotukosten ilmaantuvuus on yhdenmukainen aiempien kohorttitutkimusten kanssa (Heinemann ja Dinger 2007) aiemmin luultua suurempi (kuva 1) (Dinger ym. 2007, Seeger ym. 2007). Tukosten ilmaantuvuus tablettiehkäisyä käyttämättömillä naisilla oli Dingerin ym. aineistossa aikaisempaa käsitystä korkeampi, noin 4/ naisvuotta. Yhdistelmäehkäisytablettien uusilla käyttäjillä tai valmistetta vaihtavilla laskimotukoksia esiintyi vuosittain noin 8 10:llä kymmenestätuhannesta. Kaikista laskimotukoksista viidesosa oli keuhkoembolioita ja 3 % sinustrombooseja. Laskimotukosten ilmaantuvuus kuitenkin väheni selvästi tablettiehkäisyn keston mukaan (kuva 2). Aiemmasta käsityksestä poiketen keltarauhashormonin laatu ei tuoreiden tutkimusten mukaan vaikuta merkitsevästi laskimotukoksen riskiin. Laskimotukoksia / naisvuotta Ei ehkäisypillereitä E-pillerit Vuoden 2007 tulokset Aiempi käsitys Raskaus Kuva 1. Laskimotukosten vuosittainen ilmaantuvuus hedelmällisessä iässä eri tilanteissa olevilla naisilla. Alempi käyrä kuvaa aiempaa käsitystä tukosten ilmaantuvuudesta (Kaaja ym. 1999) ja ylempi tukosten ilmaantuvuutta tuoreimpien tutkimusten mukaan (Dinger ym. 2007, Seeger ym. 2007). Tuoreiden tutkimusten mukaan laskimotukosten ilmaantuvuus on 3,5 5-kertainen aiempaan käsitykseen verratuna. Laskimotukoksia / naista Ensimmäiset 3 kk 2. vuosi 3. vuosi 4. ja 5. vuosi Kuva 2. Laskimotuksen vuosittainen ilmaantuvuus yhdistelmäehkäisytabletin käyttöajan mukaan (Dinger ym. 2007). Sekä EURAS- että Ingenix-tutkimuksessa tablettiehkäisyyn liittyi selvästi vähemmän laskimotukoksia kuin raskauteen (kuva 1) (Dinger ym. 2007). Esiintyvyyttä arvioitaessa on huomioitava muutkin vaaratekijät, mm. perin- 452 R. Kaaja ja O. Heikinheimo

3 nöllinen tukostaipumus, mahdollinen ylipaino ja oheistaudit (mm. syöpä). Estrogeenimäärän ja antoreitin merkitys Ehkäisytabletin sisältämän etinyyliestradiolimäärän pienentäminen 50 µg:sta 35 µg:aan on vähentänyt laskimotulpan ilmaantuvuutta 100:sta 15 30:een sataatuhatta naisvuotta kohden. Annoksen pienentämisestä edelleen 20 µg:aan on ristiriitaista tietoa. Joissain tutkimuksissa on todettu laskimotukosriskin suurentuneen 20 µg:n tabletteja käyttäneillä (Vandenbroucke ym. 2001), kun taas tanskalaisessa rekisteritutkimuksen 20 µg:n tabletteihin liittyi pienempi laskimotukoksen ilmaantuvuus (Lidegaard ym. 2002). Vaihdevuosioireiden transdermaaliseen hormonihoitoon on liitetty pienentynyt tukostaipumus verrattuna suun kautta otettaviin hormoneihin. Päteekö sama parenteraaliseen yhdistelmäehkäisyyn? Tuore yhdysvaltalainen seurantatutkimus osoitti yhdistelmäehkäisylaastarin käyttäjien laskimotukosvaaran kaksinkertaiseksi oraalisiin yhdistelmäehkäisyvalmisteisiin verrattuna (Cole ym. 2007). Syyksi epäiltiin plasman suurempia etinyyliestradiolipitoisuuksia (van den Heuvel ym. 2005). Etinyyliestradiolipitoisuudet olivat puolestaan pienimmät ehkäisyrenkaan käyttäjillä (van den Heuvel ym. 2005). Kuitenkin myös ehkäisyrengasta arvioineissa tutkimuksissa on tullut esiin yksittäisiä laskimotukoksia, joten lisääntynyt laskimotukoksen riski on vasta-aihe niin parenteraaliselle kuin suun kautta käytetylle yhdistelmäehkäisylle (Heikinheimo 2006). Muut vaaratekijät Jos nainen on sairastanut aiemmin laskimotukoksen, estrogeenia sisältävä ehkäisyvalmiste on vasta-aiheinen (Morin-Papunen ym, tässä numerossa). Samoin jos naisella tiedetään olevan perinnöllinen (esim. Leiden-mutaatio) tai hankinnainen (esim. fosfolipidivasta-aineet) tukostaipumus, hänelle ei tule aloittaa yhdistelmäehkäisyä, vaikka hän ei olisi tukosta sairastanutkaan. Aivolaskimotukoksen riskin on todettu olevan Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta? 150-kertainen ehkäisypillereitä käyttävillä protrombiinigeenin virheen kantajilla verrattuna terveisiin ehkäisypillereitä käyttämättömiin naisiin (Martinelli ym. 1998). Immobilisaatio lisää tukostaipumusta, mutta yhdistelmäehkäisyn tauottamisen sijaan kannattaa mieluummin harkita tromboosiprofylaksiaa esimerkiksi leikkauksen yhteydessä. Näin vältytään pilleriehkäisyyn uudelleen aloittamiseen liittyvältä suurentuneelta tukosriskiltä ja luotettava ehkäisy on turvattu. Ehkäisymenetelmää valittaessa tulee sukuanamneesi laskimotromboosin suhteen kartoittaa. Jos epäilys perinnöllisestä tromboosialttiudesta herää, tehdään trombofiliatutkimukset ennen yhdistelmäehkäisyvalmisteen käytön aloitusta. Perinnöllinen tukostaipumus ei kuitenkaan aina paljastu laboratoriotesteissä. Jos potilaalla ilmenee vahvoja viitteitä perinnöllisestä tukostaipumuksesta (esim. vanhemmilla tai sisaruksilla idiopaattinen syvä laskimotukos tai keuhkoembolia), on estrogeenia sisältävä ehkäisyvalmiste vasta-aiheinen. Ehkäisytabletit ja valtimotukosvaara Vaikka varhaisimmat epidemiologiset tutkimukset osoittivat ehkäisytablettien käytön lisäävän sydän- ja aivoinfarktin vaaraa, tuoreet tutkimukset eivät tätä enää tue (Margolis ym. 2007). Kolmannen sukupolven progestiinien vähäiseen androgeenisuuteen kohdistetut toiveet näyttävät toteutuvan pienempänä sairastuvuutena sydäninfarktiin. Vanhempaa progestiiinia, levonorgestreelia sisältävien yhdistemätablettien käyttäjillä sydäninfarktiriski on kertainen verrattuna ei-käyttäjiin. Kolmannen sukupolven progestiinin käyttäjillä ei ole todettu suurentunutta riskiä (Spitzer ym. 2002). Tuoreessa EURAS-tutkimuksessa ei kuitenkaan tullut esiin merkitseviä eroja valtimotukosten ilmaantuvuudessa eri progestiineja käyttyvien naisten välillä (Dinger ym. 2007). Sydäninfarktivaara on kuitenkin todennäköisesti suurentunut progestiinityypistä huolimatta, jos ehkäisytabletin käyttäjällä on muita valtimotaudin vaaratekijöitä, kuten verenpainetauti, diabetes tai tupakointi. Nämä vaaratekijät vaikut- 453

4 y d i n a s i a t Laskimotukoksen ilmaantuvuus on aiemmin luultua suurempi. Yhdistelmäehkäisytablettien käytön aikaista laskimotukoksen riskiä lisäävät yli 40 vuoden ikä, ylipaino ja samanaikainen perussairaus. Jos laskimotukoksen riski on suurentunut, estrogeenia sisältävää yhdistelmäehkäisyvalmistetta ei tule käyttää. Pelkää progestiinia sisältäviin ehkäisyvalmisteisiin ei liity lisääntynyttä laskimotromboosin riskiä. Valtimopuolen tromboosin riskit tulee huomioida varsinkin yli 35-vuotiaan naisen ehkäisyä suunniteltaessa. tavat selvimmin sydäninfarktin esiintyvyyteen: tupakoivan yli 40-vuotiaan yhdistelmätablettien käyttäjän sydäninfarktivaara kasvaa lähes 400-kertaiseksi (World Health Organization Collaborative Study 1998). Alle 35-vuotiaan tupakoimattoman normaaliverenpaineisen ehkäisytabletteja käyttävän naisen vaara sairastua sydäninfarktiin ei eroa merkitsevästi ehkäisypillereitä käyttämättömän vaarasta. Sydän- tai aivoinfarktin vaarasta ehkäisypillereitä käyttävillä naisilla, joilla on perinnöllinen tukostaipumus, ei ole julkaistu vertailevia tutkimuksia luultavasti siksi, että tapahtumia esiintyy nuorilla suhteellisen vähän. Onko valtimotukos suurempi uhka ehkäisytablettien käyttäjille kuin laskimotukos? Kuolevuus laskimo- tai valtimotukoksiin on vähäistä ehkäisytabletteja käyttävien ikäryhmässä. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan laskimotukoksia esiintyi vuotiailla naisilla kaksi kertaa enemmän kuin valtimotukoksia mutta vuotiailla tilanne oli päinvastainen: tässä ikäryhmässä valtimotukoksia oli 50 % enemmän kuin laskimotukoksia (Lidegaard 1998). Kuolleisuus valtimotukokseen oli suurempi kuin laskimotukoksen aiheuttama kuolleisuus: 3,5-kertainen alle 30-vuotiailla ja 8,5-kertainen vanhemmilla. Kun riskiä analysoitiin molempien tukostyyppien kannalta, vanhempaa, toisen sukupolven progestiinia sisältävän ehkäisytabletin todettiin aiheuttavan 30 % enemmän tukoksia, 2,6 kertaa enemmän tukoksista johtuvia kuolemia ja 2,2-kertaa enemmän invaliditeettia verrattuna kolmannen sukupolven progestiiniin (Lidegaard 1998). Tämäkin tutkimus on vain suuntaa antava, sillä se on luonteeltaan retrospektiivinen tapaus-verrokkitutkimus. Se kuitenkin korostaa valtimotulpan ja sen huomioimisen tärkeää merkitystä ehkäisytablettien käyttäjillä. Progestiinin merkitys tromboosin kannalta Yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön liittyvästä laskimoveritulppariskistä on julkaistu laaja katsaus, jonka aineistona on lähes 50 alkuperäiskatsausta (Hannaford ja Owen-Smith 1998). Sen mukaan ehkäisytabletteja käyttävillä naisilla on 3 6-kertainen laskimotukoksen riski verrattuna tablettiehkäisyä käyttämättömiin naisiin. Desogestreelia tai gestodeenia sisältävien pillereiden riski on suurempi kuin toisen polven progestiinien: esimerkiksi levonorgestreeliin verrattuna vaara on noin kaksinkertainen (Vandenbroucke ym. 2001). Hyytymistekijätutkimuksissa on havaittu kolmannen polven progestiinien aiheuttavan proteiini C:n resistenssiä, joka on suuruudeltaan samanlainen kuin heterotsygoottisessa Leiden-mutaatiossa (Weiss 1999). Voidaan olettaa, että vähäandrogeenisten kolmannen sukupolven progestiinien yhteydessä etinyyliestradiolin tukosta edistävät ominaisuudet ovat vallitsevampia kuin esimerkiksi levonorgestreelia sisältäviä ehkäisytabletteja käytettäessä. Jakoa»hyviin ja pahoihin» ei voida kuitenkaan tehdä yksin progestiinin iän mukaan, sillä vanhemmista progestiineista syproteroniasetaattiin liittyy suurempi veritulppariski verrattuna levonorgestreeliin ja eräiden tutkimusten mukaan jopa verrattuna 454 R. Kaaja ja O. Heikinheimo

5 gestodeeniin ja desogestreeliin (Vasilakis-Scaramozza ja Jick 2001). Viimeksi markkinoille tullutta progestiinia drospirenonia sisältävät yhdistelmätabletit on otettu laajasti käyttöön. Antimineralokortikoidisen vaikutuksensa vuoksi dropirenoni on saavuttanut maailmanlaajuisesti suuren suosion sekä käyttäjien että lääkäreiden keskuudessa. Drospirenonitablettien tullessa markkinoille niihin mahdollisesti liittyvä lisääntynyt laskimotukosriski aiheutti suurta huolta. Joidenkin tutkimusten mukaan drospirenonitabletteihin liittyy kolmannen polven progestiineihin verrattavia vaikutuksia hyytymisjärjestelmään (van Vliet ym. 2004). Kuitenkin tuoreimpien prospektiivisten tutkimusten aineistoissa laskimotukosriski on ollut drospirenonitablettien käyttäjillä samankaltainen kuin vanhempia levonorgestreelitabletteja tai muita progestiineja sisältäviä tabletteja käyttävillä naisilla (Dinger ym. 2007, Seeger ym. 2007). Tutkimustieto pelkkää progestiinia sisältävien ehkäisyvalmisteiden yhteydestä syviin laskimotukoksiin on vähäisempää. Sen perusteella pelkkää progestiinia sisältävät ehkäisyvalmisteet eivät lisää laskimotukosriskiä (World Health Organization Collaborative Study 1998). Siten naiselle, jolla on lisääntynyt laskimotukisriski, pidetään pelkkää progestiinia sisältävää valmistetta yhdistelmäehkäisypillereitä suositeltavampana vaihtoehtona. Koska levonorgestreelia vapauttavan hormonikierukan käytön yhteydessä seerumin progestiinipitoisuus on pienempi kuin käytettäessä oraalisia valmisteita tai ihon alle asetettavia implantteja, on myös veritulppariski teoriassa pienempi. Vertailevia tutkimuksia tästä ei kuitenkaan ole tehty. Naisen sairastaessa tulee hormonaalista ehkäisyä harkita erityisen tarkasti ja luotettavaa ei-hormonaalista menetelmää pidetään ensisijaisena vaihtoehtona Myös trombofiilikon (ei-toivottuun) raskauteen liittyvä, huomattavasti edellä mainittuja suurempi veritulppariski (1/1 000 raskautta) on syytä muistaa (Kaaja ym. 1999). Lopuksi Ennen hormonaalisen ehkäisyn aloittamista pyritään selvittämään muut tukosvaaraa lisäävät tekijät. Näistä tärkein on perinnöllinen tai hankinnainen tukostaipumus, joka tulee usein ilmi sukutaustaa selvitettäessä. Tämä kannattaa varmistaa tukostaipumusselvittelyllä, jos aihetta epäilyyn ilmenee. Aikaisempi laskimotukos tai em. tukostaipumus ovat vasta-aiheita estrogeenia sisältävän hormonaalisen ehkäisyn aloittamiselle. On muistettava, että ehkäisystä tulee näilläkin naisilla huolehtia, sillä raskaus on tukoksen kehittymisen kannalta vielä suurempi riski. Kirjallisuutta Bloemenkamp K, Rosendaal F, Helmerhors F, Büller H, Vandenbroucke J. Enhancement by factor V mutation of risk of deep-vein thrombosis associated with oral contraceptives containing a third-generation progestagen. Lancet 1995;346: Cole JA, Norman H, Doherty M, Walker AM. Venous thromboembolism, myocardial infarction, and stroke among transdermal contraceptive system users. Obstet Gynecol 2007;109: Dinger JC, Heineman LA, Kuhl-Habich D. The safety of a drospirenonecontaining oral contraceptive: final results from the European Active Surveillance Study on oral contraceptives based on women years observation. Contraception 2007;75: Drife JO. The third generation pill controversy ( continued ). BMJ 2001; 323: Hannaford PC, Owen-Smith V.Using epidemiological data to guide clinical practice: review of studies on cardiovascular disease and use of combined oral contraceptives. BMJ 1998;316: Heikinheimo O. Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät kohti käyttäjäystävällistä raskaudenehkäisyä. Duodecim 2006;122: Heinemann L, Dinger J. Range of published estimates of venous thromboembolism incidence in young women. Contraception 2007;75: Van den Heuvel MV, van Bragt A, Alnabawy A, Kaptein M. Comparison of ethinylestradiol pharmacokinetics in three hormonal contraceptive formulations: the vaginal ring, the transdermal patch and an oral contraceptive. Contraception 2005;72: Jick H, Jick S, Gurewich V, Wald Myers M, Vasilakis C. Risk of idiopathic cardiovascular death and nonfatal venous thromboembolism in women using oral contraceptive with differing progestagen components. Lancet 1995;346: Kaaja R, Heikinheimo O, Rasi V. Naisen hormonihoito ja tromboosi. Duodecim 1999;115: Lidegaard Ø. Thrombotic diseases in young women and the influence of oral contraceptives. Am J Obstet Gynecol 1998;179:S62 7. Lidegaard Ø, Edström B, Kreiner S. Oral contraceptives and venous thromboembolism: a five-year national case-control study. Contraception 2002;65: Margolis KL, Adami HO, Luo J, Ye W, Weiderpass E. A prospective study of oral contraceptive use and risk of myocardial infarction among Swedish women. Fertil Steril 2007;88: Martinelli I, Sacchi E, Landi G, Taioli E, Duca F, Mannucci PM. High risk of cerebral-vein thrombosis in carriers of a prothrombin-gene mutation and in users of oral contraceptives. N Engl J Med 1998: 338: McNamee K. The vaginal ring and transdermal patch: new methods of contraception. Sex Health 2006;3: Rosenberg L, Palmer JR, Sands MI, ym. Modern oral contraceptives and cardiovascular disease. Am J Obstet Gynecol 1997;177: Seeger J, Loughlin J, Eng M, Clifford R, Cutone J, Walker A. Risk of thromboembolism in women taking ethinylestradiol/drospirenone and other oral contraceptives. Obstet Gynecol 2007;110: Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta? 455

6 Spitzer W, Faith J, MacRae K. Myocardial infarction and third generation oral contraceptives: aggregation of recent studies. Hum Reprod 2002;17: Vandenbroucke J, Rosing J, Bloemkamp K, ym. Oral contraceptives and the risk of venous thrombosis. N Eng J Med 2001;344: Vasilakis C, Jick H, del Mar Melero-Montes M. Risk of venous thromboembolism in users of progestagens alone. Lancet 1999;354: Vasilakis-Scaramozza C, Jick H. Risk of venous thromboembolism with cyproterone of levonorgestrel contraceptives. Lancet 2001; 358: Van Vliet HA, Winkel TA, Noort I, Rosing J, Rosendal FR. Prothrombotic changes in users of combined oral contraceptives containing drospirenone and cyproterone acetate. J Thromb Haemost 2004;2: World Health Organization Collaborative Study of Cardiovascular Disease and Steroid Hormone Contraception. Cardiovascular disease and use of oral and injectable progestogen-only contraceptives and combined injectable contraceptives. Contraception 1998;57: WHO World Health Organization Collaborative Study of Cardiovascular Disease and Steroid Hormone Contraception. Effect of different progestagens in low oestrogen oral contraceptives on venous thromboembolic disease. Lancet 1995;246: Weiss G. Risk of venous thromboembolism with third-generation oral contraceptives: a review. Am J Obstet Gynecol 1999;180: RISTO KAAJA, dosentti, erikoislääkäri OSKARI HEIKINHEIMO, dosentti, kliininen opettaja HYKS:n naistenklinikka PL 140, HUS Sidonnaisuudet: RISTO KAAJA: On toiminut kouluttajana Bayer-Schering Pharma Ag:n koulutustilaisuuksissa. OSKARI HEIKINHEIMO: On luennoinut Bayer-Schering Pharma Ag:n koulutustilaisuuksissa ja kuuluu yhtiön kotimaiseen ja kansainväliseen advisory boardiin ja saanut tutkimusapurahaa yrityksen tutkimussäätiöltä.

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet

Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista Tieteelliset

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

Yhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös. Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio

Yhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös. Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio Yhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio Selvitys hormonaalisista yhdistelmäehkäisyvalmisteista Sai alkunsa

Lisätiedot

Hormonaalinen ehkäisy 2015 missä mennään & mitä uutta?

Hormonaalinen ehkäisy 2015 missä mennään & mitä uutta? Hormonaalinen ehkäisy 2015 missä mennään & mitä uutta? Oskari Heikinheimo Naistenklinikka, HY ja Kätilöopiston sairaala, HYKS oskari.heikinheimo@helsinki.fi Gynecologi Practici 16.1.2015 OHeikinheimo conflicts

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Nuorten raskauden ehkäisy Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Tässä puheenvuorossa Ehkäisytarve nuoruusiässä UKMEC kriteeristö (kategoriat ja tulkinta) Ehkäisyn aloittamiskäytännöistä Nuoruusikä,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 22 helmikuuta 2016 Drospirenoni/etinyyliestradioli Versionumero: 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Suun kautta

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan

Apteekkihenkilökunnan Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Ajankohtaista ehkäisystä: Jaydess -uusi hormonikierukka

Ajankohtaista ehkäisystä: Jaydess -uusi hormonikierukka Ajankohtaista ehkäisystä: Jaydess -uusi hormonikierukka Leena Väisälä, asiantuntijalääkäri, Bayer Oy leena.vaisala@bayer.com Pitkäaikaiset palautuvat raskaudenehkäisymenetelmät, ns. LARCmenetelmät nousussa

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta sikiöepämuodostumien

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena. Pekka Lähteenmäki

RASKAUDEN EHKÄISY. Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena. Pekka Lähteenmäki RASKAUDEN EHKÄISY Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena Pekka Lähteenmäki Jälkiehkäisy eli yhdistelmäpillereiden poikkeava käyttö tai kuparikierukan asentaminen suojaamattoman yhdynnän jälkeen estää

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Potilaan opas Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Potilaan opas Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite sisältää

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät

Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä. Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät Yleistyykö syöpä kohonneen syöpäriskin taustat: munanjohdin-, munasarja- ja vatsakalvosyöpä Mikko Loukovaara SGY koulutuspäivät 25.11.2016 Helsinki Sidonnaisuudet LT, dosentti, naistentautien ja synnytysten

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201509092275 Author(s): Hiltunen, Leena; Uotila, Jukka

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet 4 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee valmistetta nimeltä Seasonique

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Ehkäisyn valinta. Satu Suhonen vastaava lääkäri. Keskitetty ehkäisyneuvonta Helsingin kaupunki HY

Ehkäisyn valinta. Satu Suhonen vastaava lääkäri. Keskitetty ehkäisyneuvonta Helsingin kaupunki HY Ehkäisyn valinta Satu Suhonen vastaava lääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta Helsingin kaupunki HY 19.4. 2016 sisältöä ehkäisy tarve, teho, käyttö vaihtoehdot valinnat - perusteet pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät

Lisätiedot

YASMIN, YASMINELLE, YAZ LINATERA, LIOFORA (drospirenoni + etinyyliestradioli) 06/2016, Versio 2.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

YASMIN, YASMINELLE, YAZ LINATERA, LIOFORA (drospirenoni + etinyyliestradioli) 06/2016, Versio 2.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 1/6 YASMIN, YASMINELLE, YAZ LINATERA, LIOFORA (drospirenoni + etinyyliestradioli) 06/2016, Versio 2.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Ehkäisyn vaihtoehdot. Leena Väisälä Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kliininen seksologi NACS, vaativa erityistaso Bayer Oy

Ehkäisyn vaihtoehdot. Leena Väisälä Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kliininen seksologi NACS, vaativa erityistaso Bayer Oy Ehkäisyn vaihtoehdot Leena Väisälä Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kliininen seksologi NACS, vaativa erityistaso Bayer Oy 15.1.2010 # 1 Milla 18v. Seurustelee vakituisesti, kondomiehkäisy,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Nexplanon. 30.3.2016, versio 5.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nexplanon. 30.3.2016, versio 5.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Nexplanon 30.3.2016, versio 5.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Implanon ja Implanon NXT/Nexplanon ovat pitkävaikutteisia

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Lääkärin opas

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Lääkärin opas Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Lääkärin opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on erittäin teratogeenistä.»

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy ei ole vain nuorten naisten asia yli 35-vuotiaiden naisten kokemuksia raskauden

Raskauden ehkäisy ei ole vain nuorten naisten asia yli 35-vuotiaiden naisten kokemuksia raskauden Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Julia Forsman, Johanna Pakkanen Raskauden ehkäisy ei ole vain nuorten

Lisätiedot

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille

Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa. Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Valdoxan (agomelatiini) aikuispotilaiden vakavien masennustilojen hoidossa Tietoa terveydenhuollon ammattilaisille Suositukset seuraavissa tilanteissa: - maksan toiminnan seuraaminen - yhteisvaikutukset

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä Julkaistu 13.11.2015 PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä

mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä mykofenolaattimefotiili Opas potilaalle Tietoa syntymättömään lapseen kohdistuvista riskeistä Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Mitkä hoidon riskit ovat?... 3 Ketä riski koskee?...

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen

Plasentaatiohäiriöt. 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Plasentaatiohäiriöt 26.11.2015 SGY-päivät Minna Tikkanen Naistentautien, synnytysten ja perinatologian erikoislääkäri, LKT, Dosentti HYKS Naistenklinikka Esityksen sisältö q Yleistä q Ilmaantuvuus q Riskitekijät

Lisätiedot

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa

Reino Hjerppe. Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa Reino Hjerppe Vihreiden väestöseminaari 26.1.2010 Eduskunnan kansalaisinfossa 1960-LUVULLA PUHUTTIIN VÄESTÖRÄJÄHDYKSESTÄ PELÄTTIIN MAAPALLON VÄESTÖN KASVAVAN HALLITSEMATTOMAN SUUREKSI VÄESTÖN KASVU OLI

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Tulehduskipulääkkeet tänään

Tulehduskipulääkkeet tänään Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Migreeni gynekologin päänsärkynä

Migreeni gynekologin päänsärkynä Migreeni gynekologin päänsärkynä Gynekologi Practicin koulutus 20.1.2012 Varpu Ranta LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri lisääntymislääketieteen lisäkoulutus HYKS Naistenklinikka, hormonipoliklinikka

Lisätiedot

Kymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut?

Kymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut? Kymmenen vuotta WHItutkimuksen julkaisusta mikä on muuttunut? Tomi Mikkola Dosentti, erikoislääkäri kliininen opettaja HYKS Naistenklinikka Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen a Cancer

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Internetin saatavuus kotona - diagrammi

Internetin saatavuus kotona - diagrammi Internetin saatavuus kotona - diagrammi 2 000 ruotsalaista vuosina 2000-2010 vastata Internetiä koskeviin kysymyksiin. Alla oleva diagrammi osoittaa, kuinka suurella osuudella (%) eri ikäryhmissä oli Internet

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiininia toimitettaessa Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Apteekkihenkilökunnan

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

NAISTEN AJATUKSIA HORMONAALISISTA EHKÄISYME- NETELMISTÄ JA TERVEYDENALAN AMMATTIHENKI- LÖN ANTAMASTA OHJAUKSESTA

NAISTEN AJATUKSIA HORMONAALISISTA EHKÄISYME- NETELMISTÄ JA TERVEYDENALAN AMMATTIHENKI- LÖN ANTAMASTA OHJAUKSESTA NAISTEN AJATUKSIA HORMONAALISISTA EHKÄISYME- NETELMISTÄ JA TERVEYDENALAN AMMATTIHENKI- LÖN ANTAMASTA OHJAUKSESTA Anni Eskelinen Opinnäytetyö syksy 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

CYPRETYL RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CYPRETYL RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CYPRETYL Päivämäärä: 29.6.2015, Versio: 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne on yleinen ihovaiva, jonka tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Hormonikorvaushoito. Menopaussi

Hormonikorvaushoito. Menopaussi Hormonikorvaushoito El Johanna Haikonen Naistentaudit ja synnytykset, Satshp 8.12.2016 Klimakterium Menopaussi ajanjakso, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja sammuu Menopaussi Viimeiset oman hormonitoiminnan

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

Funktionaaliset elintarvikkeet

Funktionaaliset elintarvikkeet Funktionaaliset elintarvikkeet Laaduntarkkailupäivät, Hki 12.2.2004 Antti Aro LKT, professori Helsinki 2/27/2004 Funktionaaliset (terveysvaikutteiset) elintarvikkeet lisätty hyödyllisen ravintotekijän

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. 1 tabletti sisältää 250 mikrog norgestimaattia ja 35 mikrog etinyyliestradiolia

VALMISTEYHTEENVETO. 1 tabletti sisältää 250 mikrog norgestimaattia ja 35 mikrog etinyyliestradiolia VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cilest tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 250 mikrog norgestimaattia ja 35 mikrog etinyyliestradiolia Täydellinen apuaineluettelo,

Lisätiedot

Ehkäisy ja syöpäriski. Dosentti, LT Riitta Luoto UKK-instituutti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ehkäisy ja syöpäriski. Dosentti, LT Riitta Luoto UKK-instituutti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ehkäisy ja syöpäriski Dosentti, LT Riitta Luoto UKK-instituutti ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ehkäisy ja syöpäriski plussat ja miinukset Pieni syöpäriski Suuri syöpäriski Ehkäisy ja syöpäriski plussat

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen seuranta. Gynaecologi Practici Helsinki Maarit Niinimäki OYS

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen seuranta. Gynaecologi Practici Helsinki Maarit Niinimäki OYS Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen seuranta Gynaecologi Practici Helsinki 20.1.2012 Maarit Niinimäki OYS A request for abortion Templeton & Grimes NEJM 2011 17-v opiskelija tulee vastaanotolle ei-toivotun

Lisätiedot

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa

Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa Oili Aumo, kätilö 25.9.2015 Vantaa SIKIÖSEULONNAT SUOMESSA Seulonta-asetus annettiin v 2007 (1339/2006 päivitys 339/2011), jolloin annettiin kolmen vuoden siirtymäaika. Seulonta Seulonta on osa ehkäisevää

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen Anni Pesonen Maija Pietilä Opinnäytetyö Maaliskuu 2016 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

BRCA-kantaja ja hormonihoidot

BRCA-kantaja ja hormonihoidot BRCA-kantaja ja hormonihoidot 1. 1 0. 2 0 1 1 T u o h i l a m p i H A N N A H A U T A M Ä K I, E R I K O I S T U V A L Ä Ä K Ä R I H Y K S N K L Esityksen sisältö Yleistä BRCA-mutaatioista Esiintyvyys

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytys. LPSHP neuvolatyöryhmä. LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi

Raskaudenkeskeytys. LPSHP neuvolatyöryhmä. LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi Raskaudenkeskeytys LPSHP neuvolatyöryhmä LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi Raskaudenkeskeytys ja -ehkäisy Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella huolestuttavan paljon raskaudenkeskeytyksiä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot