Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta?"

Transkriptio

1 Raskauden ehkäisy Risto Kaaja ja Oskari Heikinheimo Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta? Nuorten synnyttämättömien naisten ensisijainen raskaudenehkäisymenetelmä on estrogeenia ja progestiinia sisältävä yhdistelmävalmiste. Monista terveyseduista huolimatta yhdistelmäehkäisyn käyttöön liittyy myös riskejä, joista vakavin on laskimoveritulpan lisääntynyt riski. Laskimotukoksen vuosittainen ilmaantuvuus on aiemmin terveillä hormonaalista ehkäisyä käyttämättömillä naisilla aiemmin luultua suurempi, noin 4/ Yhdistelmäehkäisytablettien käyttö lisää ilmaantuvuuden noin 2 2,5-kertaiseksi. Keltarauhashormonin laadulla ei vaikuta olevan merkitystä laskimotukosriskin kannalta. Ehkäisyvalmiste on vain harvoin ainoa tukosvaaraa lisäävä tekijä. Yksi tärkeimmistä lisätekijöistä on suurentunut tukostaipumus. Ikä lisää tukosriskiä, samoin ylipaino. Yhdistelmäehkäisyvalmisteen aloittamista yli 40-vuotiaalle tuleekin harkita perusteellisesti. Tupakointi lisää erityisesti valtimopuolen tukosriskiä erityisesti yli 35-vuotiaalla naisella, jolloin muutkin kardiovaskulaarivaarat alkavat lisääntyä. Y hdistelmäehkäisyyn liittyvä lisääntynyt laskimotukosriski on tunnettu pitkään (Vandenbroucke ym. 2001). Viime vuosikymmenien tapaus-verrokki- ja kohorttitutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden ehkäisytablettien käytön ja idiopaattisen tromboembolian välillä: suhteellinen tromboemboliariski on 3 8- kertainen verrattuna ehkäisytabletteja käyttämättömiin (Rosenberg ym. 1997). Laskimotukos sijaitsee yleensä alaraajassa, mutta se voi esiintyä myös lantionpohjassa, verkkokalvossa, yläraajan laskimoissa tai porttilaskimossa. Erityistä huomiota tablettiehkäisyyn liittyvä laskimotukoksen riski sai vuonna 1995, kun tuolloin hiljattain markkinoille tulleisiin»kolmannen polven» ehkäisytabletteihin liitettiin suurempi laskimotukoksen riski kuin vanhempiin valmisteisiin (Bloemenkamp ym. 1995, Jick ym. 1995, World Health Organization Collaborative Study 1995). Löydökset herättivät suurta Duodecim 2008;124:451 8 huomiota, ja johtivat joissain maissa lääkäreiden ohjeistukseen, ehkäisyn lopettamiseen ja lisääntyneisiin raskaudenkeskeytyksiin (Drife 2001). Ensikohun laannuttua hormonaalisen ehkäisyn ja laskimotukosriskin välisiä suhteita on tutkittu paljon. Näiden tutkimusten perusteella kolmannen polven keltarauhashormoneihin liittyvä tukosriski arvioitiin noin 1,5 2-kertaiseksi vanhempien progestiineja sisältäviin valmisteihin verrattuna. Tärkeäksi tulokseksi jäi myös se, että tukosriskin arvioinnin merkitys ehkäisymenetelmää valittaessa korostui. Vuonna 1995 julkaistut tutkimukset (Bloemenkamp ym., Jick ym., World Health Organization Collaborative Study) olivat tapaus-verrokkitutkimuksia. Tukosriskin arvioiminen on kuitenkin vaikeaa, ja siihen liittyy useita mahdollisia virhelähteitä. Yhdistelmäehkäisyn juuri aloittaneet naiset ovat riskiryhmä, samoin valmisteen vaihtajat. Uudet valmisteet mielletään 451

2 myös aiempia turvallisemmiksi, joten niitä saatetaan määrätä myös naisille, joilla laskimotukosriski on suurentunut. Laskimotukoksen ilmaantuvuudesta vallitsee erilaisia käsityksiä Rekisteritutkimusten mukaan nuorten terveiden naisten vuosittainen riski sairastua laskimotukokseen vaihtelee välillä 0,7 3,8/10 000, kun taas kohorttitutkimusten perusteella riski on selvästi suurempi, noin 3,8 12,2/ (Heinemann ja Dinger 2007). Totunnaisen käsityksen mukaan yhdistelmäehkäisytablettien käytön aikana laskimotukoksen ilmaantuvuus on noin 2 4/ ja raskauden aikana se on suurimmillaan, noin 6/ (Kaaja ym. 1999). Vuonna 2007 valmistui kaksi suurta yhdistelmäehkäisyyn liittyvän tromboosin ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä selvittänyttä etenevää tutkimusta. Eurooppalaisessa EURAS-tutkimuksessa seurattiin puolivuosittain lähetettävän kyselylomakkeen avulla yli :ta tablettiehkäisyn aloittanutta tai valmistetta vaihtanutta naista noin kolmen vuoden ajan (Dinger ym. 2007). Yhdysvaltalaisessa Ingenix-tutkimuksessa seurattiin laskimotukoksen ilmaantuvuutta yli naisen joukossa suuren vakuutusyhtiön rekisterien avulla (Seeger ym. 2007). Tuoreiden prospektiivisten tutkimusten mukaan laskimotukosten ilmaantuvuus on yhdenmukainen aiempien kohorttitutkimusten kanssa (Heinemann ja Dinger 2007) aiemmin luultua suurempi (kuva 1) (Dinger ym. 2007, Seeger ym. 2007). Tukosten ilmaantuvuus tablettiehkäisyä käyttämättömillä naisilla oli Dingerin ym. aineistossa aikaisempaa käsitystä korkeampi, noin 4/ naisvuotta. Yhdistelmäehkäisytablettien uusilla käyttäjillä tai valmistetta vaihtavilla laskimotukoksia esiintyi vuosittain noin 8 10:llä kymmenestätuhannesta. Kaikista laskimotukoksista viidesosa oli keuhkoembolioita ja 3 % sinustrombooseja. Laskimotukosten ilmaantuvuus kuitenkin väheni selvästi tablettiehkäisyn keston mukaan (kuva 2). Aiemmasta käsityksestä poiketen keltarauhashormonin laatu ei tuoreiden tutkimusten mukaan vaikuta merkitsevästi laskimotukoksen riskiin. Laskimotukoksia / naisvuotta Ei ehkäisypillereitä E-pillerit Vuoden 2007 tulokset Aiempi käsitys Raskaus Kuva 1. Laskimotukosten vuosittainen ilmaantuvuus hedelmällisessä iässä eri tilanteissa olevilla naisilla. Alempi käyrä kuvaa aiempaa käsitystä tukosten ilmaantuvuudesta (Kaaja ym. 1999) ja ylempi tukosten ilmaantuvuutta tuoreimpien tutkimusten mukaan (Dinger ym. 2007, Seeger ym. 2007). Tuoreiden tutkimusten mukaan laskimotukosten ilmaantuvuus on 3,5 5-kertainen aiempaan käsitykseen verratuna. Laskimotukoksia / naista Ensimmäiset 3 kk 2. vuosi 3. vuosi 4. ja 5. vuosi Kuva 2. Laskimotuksen vuosittainen ilmaantuvuus yhdistelmäehkäisytabletin käyttöajan mukaan (Dinger ym. 2007). Sekä EURAS- että Ingenix-tutkimuksessa tablettiehkäisyyn liittyi selvästi vähemmän laskimotukoksia kuin raskauteen (kuva 1) (Dinger ym. 2007). Esiintyvyyttä arvioitaessa on huomioitava muutkin vaaratekijät, mm. perin- 452 R. Kaaja ja O. Heikinheimo

3 nöllinen tukostaipumus, mahdollinen ylipaino ja oheistaudit (mm. syöpä). Estrogeenimäärän ja antoreitin merkitys Ehkäisytabletin sisältämän etinyyliestradiolimäärän pienentäminen 50 µg:sta 35 µg:aan on vähentänyt laskimotulpan ilmaantuvuutta 100:sta 15 30:een sataatuhatta naisvuotta kohden. Annoksen pienentämisestä edelleen 20 µg:aan on ristiriitaista tietoa. Joissain tutkimuksissa on todettu laskimotukosriskin suurentuneen 20 µg:n tabletteja käyttäneillä (Vandenbroucke ym. 2001), kun taas tanskalaisessa rekisteritutkimuksen 20 µg:n tabletteihin liittyi pienempi laskimotukoksen ilmaantuvuus (Lidegaard ym. 2002). Vaihdevuosioireiden transdermaaliseen hormonihoitoon on liitetty pienentynyt tukostaipumus verrattuna suun kautta otettaviin hormoneihin. Päteekö sama parenteraaliseen yhdistelmäehkäisyyn? Tuore yhdysvaltalainen seurantatutkimus osoitti yhdistelmäehkäisylaastarin käyttäjien laskimotukosvaaran kaksinkertaiseksi oraalisiin yhdistelmäehkäisyvalmisteisiin verrattuna (Cole ym. 2007). Syyksi epäiltiin plasman suurempia etinyyliestradiolipitoisuuksia (van den Heuvel ym. 2005). Etinyyliestradiolipitoisuudet olivat puolestaan pienimmät ehkäisyrenkaan käyttäjillä (van den Heuvel ym. 2005). Kuitenkin myös ehkäisyrengasta arvioineissa tutkimuksissa on tullut esiin yksittäisiä laskimotukoksia, joten lisääntynyt laskimotukoksen riski on vasta-aihe niin parenteraaliselle kuin suun kautta käytetylle yhdistelmäehkäisylle (Heikinheimo 2006). Muut vaaratekijät Jos nainen on sairastanut aiemmin laskimotukoksen, estrogeenia sisältävä ehkäisyvalmiste on vasta-aiheinen (Morin-Papunen ym, tässä numerossa). Samoin jos naisella tiedetään olevan perinnöllinen (esim. Leiden-mutaatio) tai hankinnainen (esim. fosfolipidivasta-aineet) tukostaipumus, hänelle ei tule aloittaa yhdistelmäehkäisyä, vaikka hän ei olisi tukosta sairastanutkaan. Aivolaskimotukoksen riskin on todettu olevan Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta? 150-kertainen ehkäisypillereitä käyttävillä protrombiinigeenin virheen kantajilla verrattuna terveisiin ehkäisypillereitä käyttämättömiin naisiin (Martinelli ym. 1998). Immobilisaatio lisää tukostaipumusta, mutta yhdistelmäehkäisyn tauottamisen sijaan kannattaa mieluummin harkita tromboosiprofylaksiaa esimerkiksi leikkauksen yhteydessä. Näin vältytään pilleriehkäisyyn uudelleen aloittamiseen liittyvältä suurentuneelta tukosriskiltä ja luotettava ehkäisy on turvattu. Ehkäisymenetelmää valittaessa tulee sukuanamneesi laskimotromboosin suhteen kartoittaa. Jos epäilys perinnöllisestä tromboosialttiudesta herää, tehdään trombofiliatutkimukset ennen yhdistelmäehkäisyvalmisteen käytön aloitusta. Perinnöllinen tukostaipumus ei kuitenkaan aina paljastu laboratoriotesteissä. Jos potilaalla ilmenee vahvoja viitteitä perinnöllisestä tukostaipumuksesta (esim. vanhemmilla tai sisaruksilla idiopaattinen syvä laskimotukos tai keuhkoembolia), on estrogeenia sisältävä ehkäisyvalmiste vasta-aiheinen. Ehkäisytabletit ja valtimotukosvaara Vaikka varhaisimmat epidemiologiset tutkimukset osoittivat ehkäisytablettien käytön lisäävän sydän- ja aivoinfarktin vaaraa, tuoreet tutkimukset eivät tätä enää tue (Margolis ym. 2007). Kolmannen sukupolven progestiinien vähäiseen androgeenisuuteen kohdistetut toiveet näyttävät toteutuvan pienempänä sairastuvuutena sydäninfarktiin. Vanhempaa progestiiinia, levonorgestreelia sisältävien yhdistemätablettien käyttäjillä sydäninfarktiriski on kertainen verrattuna ei-käyttäjiin. Kolmannen sukupolven progestiinin käyttäjillä ei ole todettu suurentunutta riskiä (Spitzer ym. 2002). Tuoreessa EURAS-tutkimuksessa ei kuitenkaan tullut esiin merkitseviä eroja valtimotukosten ilmaantuvuudessa eri progestiineja käyttyvien naisten välillä (Dinger ym. 2007). Sydäninfarktivaara on kuitenkin todennäköisesti suurentunut progestiinityypistä huolimatta, jos ehkäisytabletin käyttäjällä on muita valtimotaudin vaaratekijöitä, kuten verenpainetauti, diabetes tai tupakointi. Nämä vaaratekijät vaikut- 453

4 y d i n a s i a t Laskimotukoksen ilmaantuvuus on aiemmin luultua suurempi. Yhdistelmäehkäisytablettien käytön aikaista laskimotukoksen riskiä lisäävät yli 40 vuoden ikä, ylipaino ja samanaikainen perussairaus. Jos laskimotukoksen riski on suurentunut, estrogeenia sisältävää yhdistelmäehkäisyvalmistetta ei tule käyttää. Pelkää progestiinia sisältäviin ehkäisyvalmisteisiin ei liity lisääntynyttä laskimotromboosin riskiä. Valtimopuolen tromboosin riskit tulee huomioida varsinkin yli 35-vuotiaan naisen ehkäisyä suunniteltaessa. tavat selvimmin sydäninfarktin esiintyvyyteen: tupakoivan yli 40-vuotiaan yhdistelmätablettien käyttäjän sydäninfarktivaara kasvaa lähes 400-kertaiseksi (World Health Organization Collaborative Study 1998). Alle 35-vuotiaan tupakoimattoman normaaliverenpaineisen ehkäisytabletteja käyttävän naisen vaara sairastua sydäninfarktiin ei eroa merkitsevästi ehkäisypillereitä käyttämättömän vaarasta. Sydän- tai aivoinfarktin vaarasta ehkäisypillereitä käyttävillä naisilla, joilla on perinnöllinen tukostaipumus, ei ole julkaistu vertailevia tutkimuksia luultavasti siksi, että tapahtumia esiintyy nuorilla suhteellisen vähän. Onko valtimotukos suurempi uhka ehkäisytablettien käyttäjille kuin laskimotukos? Kuolevuus laskimo- tai valtimotukoksiin on vähäistä ehkäisytabletteja käyttävien ikäryhmässä. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan laskimotukoksia esiintyi vuotiailla naisilla kaksi kertaa enemmän kuin valtimotukoksia mutta vuotiailla tilanne oli päinvastainen: tässä ikäryhmässä valtimotukoksia oli 50 % enemmän kuin laskimotukoksia (Lidegaard 1998). Kuolleisuus valtimotukokseen oli suurempi kuin laskimotukoksen aiheuttama kuolleisuus: 3,5-kertainen alle 30-vuotiailla ja 8,5-kertainen vanhemmilla. Kun riskiä analysoitiin molempien tukostyyppien kannalta, vanhempaa, toisen sukupolven progestiinia sisältävän ehkäisytabletin todettiin aiheuttavan 30 % enemmän tukoksia, 2,6 kertaa enemmän tukoksista johtuvia kuolemia ja 2,2-kertaa enemmän invaliditeettia verrattuna kolmannen sukupolven progestiiniin (Lidegaard 1998). Tämäkin tutkimus on vain suuntaa antava, sillä se on luonteeltaan retrospektiivinen tapaus-verrokkitutkimus. Se kuitenkin korostaa valtimotulpan ja sen huomioimisen tärkeää merkitystä ehkäisytablettien käyttäjillä. Progestiinin merkitys tromboosin kannalta Yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön liittyvästä laskimoveritulppariskistä on julkaistu laaja katsaus, jonka aineistona on lähes 50 alkuperäiskatsausta (Hannaford ja Owen-Smith 1998). Sen mukaan ehkäisytabletteja käyttävillä naisilla on 3 6-kertainen laskimotukoksen riski verrattuna tablettiehkäisyä käyttämättömiin naisiin. Desogestreelia tai gestodeenia sisältävien pillereiden riski on suurempi kuin toisen polven progestiinien: esimerkiksi levonorgestreeliin verrattuna vaara on noin kaksinkertainen (Vandenbroucke ym. 2001). Hyytymistekijätutkimuksissa on havaittu kolmannen polven progestiinien aiheuttavan proteiini C:n resistenssiä, joka on suuruudeltaan samanlainen kuin heterotsygoottisessa Leiden-mutaatiossa (Weiss 1999). Voidaan olettaa, että vähäandrogeenisten kolmannen sukupolven progestiinien yhteydessä etinyyliestradiolin tukosta edistävät ominaisuudet ovat vallitsevampia kuin esimerkiksi levonorgestreelia sisältäviä ehkäisytabletteja käytettäessä. Jakoa»hyviin ja pahoihin» ei voida kuitenkaan tehdä yksin progestiinin iän mukaan, sillä vanhemmista progestiineista syproteroniasetaattiin liittyy suurempi veritulppariski verrattuna levonorgestreeliin ja eräiden tutkimusten mukaan jopa verrattuna 454 R. Kaaja ja O. Heikinheimo

5 gestodeeniin ja desogestreeliin (Vasilakis-Scaramozza ja Jick 2001). Viimeksi markkinoille tullutta progestiinia drospirenonia sisältävät yhdistelmätabletit on otettu laajasti käyttöön. Antimineralokortikoidisen vaikutuksensa vuoksi dropirenoni on saavuttanut maailmanlaajuisesti suuren suosion sekä käyttäjien että lääkäreiden keskuudessa. Drospirenonitablettien tullessa markkinoille niihin mahdollisesti liittyvä lisääntynyt laskimotukosriski aiheutti suurta huolta. Joidenkin tutkimusten mukaan drospirenonitabletteihin liittyy kolmannen polven progestiineihin verrattavia vaikutuksia hyytymisjärjestelmään (van Vliet ym. 2004). Kuitenkin tuoreimpien prospektiivisten tutkimusten aineistoissa laskimotukosriski on ollut drospirenonitablettien käyttäjillä samankaltainen kuin vanhempia levonorgestreelitabletteja tai muita progestiineja sisältäviä tabletteja käyttävillä naisilla (Dinger ym. 2007, Seeger ym. 2007). Tutkimustieto pelkkää progestiinia sisältävien ehkäisyvalmisteiden yhteydestä syviin laskimotukoksiin on vähäisempää. Sen perusteella pelkkää progestiinia sisältävät ehkäisyvalmisteet eivät lisää laskimotukosriskiä (World Health Organization Collaborative Study 1998). Siten naiselle, jolla on lisääntynyt laskimotukisriski, pidetään pelkkää progestiinia sisältävää valmistetta yhdistelmäehkäisypillereitä suositeltavampana vaihtoehtona. Koska levonorgestreelia vapauttavan hormonikierukan käytön yhteydessä seerumin progestiinipitoisuus on pienempi kuin käytettäessä oraalisia valmisteita tai ihon alle asetettavia implantteja, on myös veritulppariski teoriassa pienempi. Vertailevia tutkimuksia tästä ei kuitenkaan ole tehty. Naisen sairastaessa tulee hormonaalista ehkäisyä harkita erityisen tarkasti ja luotettavaa ei-hormonaalista menetelmää pidetään ensisijaisena vaihtoehtona Myös trombofiilikon (ei-toivottuun) raskauteen liittyvä, huomattavasti edellä mainittuja suurempi veritulppariski (1/1 000 raskautta) on syytä muistaa (Kaaja ym. 1999). Lopuksi Ennen hormonaalisen ehkäisyn aloittamista pyritään selvittämään muut tukosvaaraa lisäävät tekijät. Näistä tärkein on perinnöllinen tai hankinnainen tukostaipumus, joka tulee usein ilmi sukutaustaa selvitettäessä. Tämä kannattaa varmistaa tukostaipumusselvittelyllä, jos aihetta epäilyyn ilmenee. Aikaisempi laskimotukos tai em. tukostaipumus ovat vasta-aiheita estrogeenia sisältävän hormonaalisen ehkäisyn aloittamiselle. On muistettava, että ehkäisystä tulee näilläkin naisilla huolehtia, sillä raskaus on tukoksen kehittymisen kannalta vielä suurempi riski. Kirjallisuutta Bloemenkamp K, Rosendaal F, Helmerhors F, Büller H, Vandenbroucke J. Enhancement by factor V mutation of risk of deep-vein thrombosis associated with oral contraceptives containing a third-generation progestagen. Lancet 1995;346: Cole JA, Norman H, Doherty M, Walker AM. Venous thromboembolism, myocardial infarction, and stroke among transdermal contraceptive system users. Obstet Gynecol 2007;109: Dinger JC, Heineman LA, Kuhl-Habich D. The safety of a drospirenonecontaining oral contraceptive: final results from the European Active Surveillance Study on oral contraceptives based on women years observation. Contraception 2007;75: Drife JO. The third generation pill controversy ( continued ). BMJ 2001; 323: Hannaford PC, Owen-Smith V.Using epidemiological data to guide clinical practice: review of studies on cardiovascular disease and use of combined oral contraceptives. BMJ 1998;316: Heikinheimo O. Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät kohti käyttäjäystävällistä raskaudenehkäisyä. Duodecim 2006;122: Heinemann L, Dinger J. Range of published estimates of venous thromboembolism incidence in young women. Contraception 2007;75: Van den Heuvel MV, van Bragt A, Alnabawy A, Kaptein M. Comparison of ethinylestradiol pharmacokinetics in three hormonal contraceptive formulations: the vaginal ring, the transdermal patch and an oral contraceptive. Contraception 2005;72: Jick H, Jick S, Gurewich V, Wald Myers M, Vasilakis C. Risk of idiopathic cardiovascular death and nonfatal venous thromboembolism in women using oral contraceptive with differing progestagen components. Lancet 1995;346: Kaaja R, Heikinheimo O, Rasi V. Naisen hormonihoito ja tromboosi. Duodecim 1999;115: Lidegaard Ø. Thrombotic diseases in young women and the influence of oral contraceptives. Am J Obstet Gynecol 1998;179:S62 7. Lidegaard Ø, Edström B, Kreiner S. Oral contraceptives and venous thromboembolism: a five-year national case-control study. Contraception 2002;65: Margolis KL, Adami HO, Luo J, Ye W, Weiderpass E. A prospective study of oral contraceptive use and risk of myocardial infarction among Swedish women. Fertil Steril 2007;88: Martinelli I, Sacchi E, Landi G, Taioli E, Duca F, Mannucci PM. High risk of cerebral-vein thrombosis in carriers of a prothrombin-gene mutation and in users of oral contraceptives. N Engl J Med 1998: 338: McNamee K. The vaginal ring and transdermal patch: new methods of contraception. Sex Health 2006;3: Rosenberg L, Palmer JR, Sands MI, ym. Modern oral contraceptives and cardiovascular disease. Am J Obstet Gynecol 1997;177: Seeger J, Loughlin J, Eng M, Clifford R, Cutone J, Walker A. Risk of thromboembolism in women taking ethinylestradiol/drospirenone and other oral contraceptives. Obstet Gynecol 2007;110: Hormonaalinen ehkäisy ja tromboosi mitä uutta? 455

6 Spitzer W, Faith J, MacRae K. Myocardial infarction and third generation oral contraceptives: aggregation of recent studies. Hum Reprod 2002;17: Vandenbroucke J, Rosing J, Bloemkamp K, ym. Oral contraceptives and the risk of venous thrombosis. N Eng J Med 2001;344: Vasilakis C, Jick H, del Mar Melero-Montes M. Risk of venous thromboembolism in users of progestagens alone. Lancet 1999;354: Vasilakis-Scaramozza C, Jick H. Risk of venous thromboembolism with cyproterone of levonorgestrel contraceptives. Lancet 2001; 358: Van Vliet HA, Winkel TA, Noort I, Rosing J, Rosendal FR. Prothrombotic changes in users of combined oral contraceptives containing drospirenone and cyproterone acetate. J Thromb Haemost 2004;2: World Health Organization Collaborative Study of Cardiovascular Disease and Steroid Hormone Contraception. Cardiovascular disease and use of oral and injectable progestogen-only contraceptives and combined injectable contraceptives. Contraception 1998;57: WHO World Health Organization Collaborative Study of Cardiovascular Disease and Steroid Hormone Contraception. Effect of different progestagens in low oestrogen oral contraceptives on venous thromboembolic disease. Lancet 1995;246: Weiss G. Risk of venous thromboembolism with third-generation oral contraceptives: a review. Am J Obstet Gynecol 1999;180: RISTO KAAJA, dosentti, erikoislääkäri OSKARI HEIKINHEIMO, dosentti, kliininen opettaja HYKS:n naistenklinikka PL 140, HUS Sidonnaisuudet: RISTO KAAJA: On toiminut kouluttajana Bayer-Schering Pharma Ag:n koulutustilaisuuksissa. OSKARI HEIKINHEIMO: On luennoinut Bayer-Schering Pharma Ag:n koulutustilaisuuksissa ja kuuluu yhtiön kotimaiseen ja kansainväliseen advisory boardiin ja saanut tutkimusapurahaa yrityksen tutkimussäätiöltä.

Laskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien. Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA

Laskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien. Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA MARJA-LEENA NURMINEN LT, dosentti Ylilääkäri, Fimea Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA Laskimotukos voi liittyä harvinaisena haittana kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön.

Lisätiedot

Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät

Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät Näin hoidan Oskari Heikinheimo Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät joustavampia mahdollisuuksia raskaudenehkäisyyn Hormonaalisten ehkäisyvälineiden saralla on 2000 luvulla tapahtunut paljon. Markkinoille

Lisätiedot

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

NuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Löytyykö sopiva pilleri? Anneli Kivijärvi

RASKAUDEN EHKÄISY. Löytyykö sopiva pilleri? Anneli Kivijärvi RASKAUDEN EHKÄISY Anneli Kivijärvi Tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin pohjautuvan tiedon, pilleriehkäisyä haluavan naisen huolellisen anamneesin ja sukuanamneesin perusteella lääkäri yhteistyössä potilaansa

Lisätiedot

Gynekologiset hormonihoidot. Raskaudenehkäisy. Satu Suhonen vastaava lääkäri. dos., naistent., synn. ja gyn.endokr. erikoislääkäri

Gynekologiset hormonihoidot. Raskaudenehkäisy. Satu Suhonen vastaava lääkäri. dos., naistent., synn. ja gyn.endokr. erikoislääkäri Gynekologiset hormonihoidot Raskaudenehkäisy Satu Suhonen vastaava lääkäri dos., naistent., synn. ja gyn.endokr. erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin kaupunki Yleislääkäripäivät 28.11.

Lisätiedot

Yhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös. Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio

Yhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös. Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio Yhdistelmäehkäisy ja verisuonitukosriski - EMA:n päätös Ulla Ågren LT, Asiantuntijalääkäri, MSD Finland Vastaava lääkäri, YTHS Kuopio Selvitys hormonaalisista yhdistelmäehkäisyvalmisteista Sai alkunsa

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 27 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee levonorgestreelia tai ulipristaaliasetaattia

Lisätiedot

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset

Liite III. Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset Liite III Valmisteyhteenvetojen ja pakkausselosteiden muutokset 39 VALMISTEYHTEENVETO 40 Kohta 4.1 Käyttöaiheet [Tällä hetkellä hyväksytyt käyttöaiheet poistetaan ja korvataan seuraavasti:] Keskivaikean

Lisätiedot

Onko pitkäaikainen hormonaalinen ehkäisy turvallista?

Onko pitkäaikainen hormonaalinen ehkäisy turvallista? Raskauden ehkäisy Tiina Backman, Merja Metsä-Heikkilä ja Marjo Tuppurainen Onko pitkäaikainen hormonaalinen ehkäisy turvallista? Nykyään luotettavaa raskauden ehkäisyä tarvitaan vuosia, jopa vuosikymmeniä.

Lisätiedot

Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu

Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu Raskauden ehkäisy Satu Suhonen ja Oskari Heikinheimo Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu Raskaudenehkäisymenetelmää valittaessa tavoitteena on tehokkaan, turvallisen ja käyttäjän elämäntilanteeseen sopivan

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Nuorten raskauden ehkäisy Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Tässä puheenvuorossa Ehkäisytarve nuoruusiässä UKMEC kriteeristö (kategoriat ja tulkinta) Ehkäisyn aloittamiskäytännöistä Nuoruusikä,

Lisätiedot

Miia Tiihonen Naisten kokemuksia hormonivalmisteista. Tutkimus hormonaalisesta ehkäisystä ja vaihdevuosien hormonihoidosta

Miia Tiihonen Naisten kokemuksia hormonivalmisteista. Tutkimus hormonaalisesta ehkäisystä ja vaihdevuosien hormonihoidosta Miia Tiihonen Naisten kokemuksia hormonivalmisteista Tutkimus hormonaalisesta ehkäisystä ja vaihdevuosien hormonihoidosta Publications of the University of Eastern Finland Dissertations in Health Sciences

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaus ja raskaudenehkäisyn valinta

Pitkäaikaissairaus ja raskaudenehkäisyn valinta Raskauden ehkäisy Laure Morin-Papunen, Päivi Lehtovirta ja Aila Tiitinen Pitkäaikaissairaus ja raskaudenehkäisyn valinta Pitkäaikaissairaudet vaikuttavat raskaudenehkäisymenetelmän valintaan. Ehkäisyvalmisteiden

Lisätiedot

Diane Nova (syproteroniasetaatti + etinyyliestradioli) 05/2014, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Diane Nova (syproteroniasetaatti + etinyyliestradioli) 05/2014, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 1/8 Diane Nova (syproteroniasetaatti + etinyyliestradioli) 05/2014, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä 2.1.1

Lisätiedot

Perimenopaussi ja hormonihoito

Perimenopaussi ja hormonihoito Katsaus tieteessä Henna Turunen LL, ETM, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri HYKS Naistenklinikka henna.turunen@hus.fi Heli Lyytinen LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri HYKS

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 22 helmikuuta 2016 Drospirenoni/etinyyliestradioli Versionumero: 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Suun kautta

Lisätiedot

Ajankohtaista ehkäisystä: Jaydess -uusi hormonikierukka

Ajankohtaista ehkäisystä: Jaydess -uusi hormonikierukka Ajankohtaista ehkäisystä: Jaydess -uusi hormonikierukka Leena Väisälä, asiantuntijalääkäri, Bayer Oy leena.vaisala@bayer.com Pitkäaikaiset palautuvat raskaudenehkäisymenetelmät, ns. LARCmenetelmät nousussa

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Liite II. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite II. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite II Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 24 Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tutkittuaan lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitean

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena. Pekka Lähteenmäki

RASKAUDEN EHKÄISY. Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena. Pekka Lähteenmäki RASKAUDEN EHKÄISY Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena Pekka Lähteenmäki Jälkiehkäisy eli yhdistelmäpillereiden poikkeava käyttö tai kuparikierukan asentaminen suojaamattoman yhdynnän jälkeen estää

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA

LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201509092275 Author(s): Hiltunen, Leena; Uotila, Jukka

Lisätiedot

Ehkäisyn valinta. Satu Suhonen vastaava lääkäri. Keskitetty ehkäisyneuvonta Helsingin kaupunki HY

Ehkäisyn valinta. Satu Suhonen vastaava lääkäri. Keskitetty ehkäisyneuvonta Helsingin kaupunki HY Ehkäisyn valinta Satu Suhonen vastaava lääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta Helsingin kaupunki HY 19.4. 2016 sisältöä ehkäisy tarve, teho, käyttö vaihtoehdot valinnat - perusteet pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan

Apteekkihenkilökunnan Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Apteekkihenkilökunnan opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

epalvelupolku - ehkäisypotilas

epalvelupolku - ehkäisypotilas epalvelupolku - ehkäisypotilas 1 Johdanto Tässä dokumentissa on kuvattu eppu palvelun hoidontarpeen arvioinnin testi ehkäisypotilaalle. Testiin kuuluu arviointiin liittyvät kysymykset, vastaukset ja hoidontarpeen

Lisätiedot

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta

Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tietoa kohdunulkoisesta raskaudesta Tarkoitus Tämä tiedote kattaa seuraavat aiheet: Jaydess -valmisteen teho raskauden ehkäisyssä kohdunulkoisen raskauden absoluuttinen ja suhteellinen riski Jaydess -valmistetta

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS

Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Mitä hormonihoidon käyttäjä toivoo ja pelkää? Anna-Mari Heikkinen LT naistent. ja gyn sädehoidon erl KYS Sidonnaisuudet Osallistunut KYS edustajana kongresseihin, jossa sponsorina Pfizer ja Roche Osallistunut

Lisätiedot

YASMIN, YASMINELLE, YAZ LINATERA, LIOFORA (drospirenoni + etinyyliestradioli) 06/2016, Versio 2.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

YASMIN, YASMINELLE, YAZ LINATERA, LIOFORA (drospirenoni + etinyyliestradioli) 06/2016, Versio 2.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 1/6 YASMIN, YASMINELLE, YAZ LINATERA, LIOFORA (drospirenoni + etinyyliestradioli) 06/2016, Versio 2.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden

Lisätiedot

Ehkäisyn vaihtoehdot. Leena Väisälä Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kliininen seksologi NACS, vaativa erityistaso Bayer Oy

Ehkäisyn vaihtoehdot. Leena Väisälä Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kliininen seksologi NACS, vaativa erityistaso Bayer Oy Ehkäisyn vaihtoehdot Leena Väisälä Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kliininen seksologi NACS, vaativa erityistaso Bayer Oy 15.1.2010 # 1 Milla 18v. Seurustelee vakituisesti, kondomiehkäisy,

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville?

Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville? Raskauden ehkäisy Ritva Hurskainen Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville? Raskaudenehkäisymenetelmän valinta on vaativa tilanne, jossa on otettava huomioon monia asioita. Mahdolliset

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Jälkiehkäisy

Käypä hoito -suositus. Jälkiehkäisy Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 10.11.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, MYYNTILUVAN HALTIJOISTA, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUKSISTA, ANTOREITISTÄ, PAKKAUKSESTA JA PAKKAUSKOISTA JÄSENVALTIOISSA

LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, MYYNTILUVAN HALTIJOISTA, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUKSISTA, ANTOREITISTÄ, PAKKAUKSESTA JA PAKKAUSKOISTA JÄSENVALTIOISSA LIITE I LUETTELO LÄÄKEVALMISTEEN NIMISTÄ, MYYNTILUVAN HALTIJOISTA, LÄÄKEMUODOSTA, VAHVUUKSISTA, ANTOREITISTÄ, PAKKAUKSESTA JA PAKKAUSKOISTA JÄSENVALTIOISSA 1 Jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Kauppanimi

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa

Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Johdanto Isotretinoiinikapselit

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky

Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky Alkuperäistutkimus Riitta Ponkilainen, Matti Mänttäri ja Juha Halavaara Suurentunut D-dimeeripitoisuus ja epäily syvästä laskimotukoksesta päivystäjän päänsärky Arvioimme lähetekäytäntöä ja Käypä hoito

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Johdanto Isotretinoiinikapselit sisältävät vaikuttavana aineena isotretinoiinia,

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy ei ole vain nuorten naisten asia yli 35-vuotiaiden naisten kokemuksia raskauden

Raskauden ehkäisy ei ole vain nuorten naisten asia yli 35-vuotiaiden naisten kokemuksia raskauden Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto Julia Forsman, Johanna Pakkanen Raskauden ehkäisy ei ole vain nuorten

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä Julkaistu 13.11.2015 PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet 4 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee valmistetta nimeltä Seasonique

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Nexplanon. 30.3.2016, versio 5.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nexplanon. 30.3.2016, versio 5.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Nexplanon 30.3.2016, versio 5.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Implanon ja Implanon NXT/Nexplanon ovat pitkävaikutteisia

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Desogestrel Stada 75 mikrog tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Desogestrel Stada 75 mikrog tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Desogestrel Stada 75 mikrog tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 75 mikrogrammaa desogestreeliä. Apuaine: 58,22 mg laktoosia

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mini-Pill 0,35 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mini-Pill 0,35 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mini-Pill 0,35 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 0,35 mg noretisteronia. Apuaineet: Yksi tabletti sisältää myös 65,25

Lisätiedot

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS. TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.ehkaisy.com

EHKÄISYOPAS. TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.ehkaisy.com EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.ehkaisy.com 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden paikkeilla ja mies noin

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Kymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut?

Kymmenen vuotta WHItutkimuksen. mikä on muuttunut? Kymmenen vuotta WHItutkimuksen julkaisusta mikä on muuttunut? Tomi Mikkola Dosentti, erikoislääkäri kliininen opettaja HYKS Naistenklinikka Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen a Cancer

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset

Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen tai luonnonvalkoinen, pyöreä, halkaisijaltaan noin 5,4-5,8 mm kokoinen, kaksoiskupera tabletti ilman tunnusmerkintöjä.

VALMISTEYHTEENVETO. Valkoinen tai luonnonvalkoinen, pyöreä, halkaisijaltaan noin 5,4-5,8 mm kokoinen, kaksoiskupera tabletti ilman tunnusmerkintöjä. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO Desogestrel ratiopharm 75 mikrog tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää 75 mikrogrammaa

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Runsaiden kuukautisten diagnostiikka ja hoito

Runsaiden kuukautisten diagnostiikka ja hoito Katsaus tieteessä Sari Ahonkallio LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, ylilääkäri Terveystalo Oulu sari.ahonkallio@terveystalo.fi tuntiopettaja Oulun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Munuaisten vajaatoiminta Kliinisiä tutkimuksia ei ole tehty potilailla, joilla on munuaisten vajaatoimintaa.

VALMISTEYHTEENVETO. Munuaisten vajaatoiminta Kliinisiä tutkimuksia ei ole tehty potilailla, joilla on munuaisten vajaatoimintaa. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Cerazette 75 mikrog tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 75 mikrogrammaa desogestreelia. Apuaine(et), joiden

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: 53,895 mg laktoosimonohydraattia (ks. kohta 4.4).

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: 53,895 mg laktoosimonohydraattia (ks. kohta 4.4). 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Desogestrel Sandoz 75 mikrog tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 75 mikrogrammaa desogestreelia. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan:

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS. www.ehkaisy.com TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.ehkaisy.com

EHKÄISYOPAS. www.ehkaisy.com TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.ehkaisy.com EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden paikkeilla ja mies noin vuotta myöhemmin.

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

EDELTÄVIEN EHKÄISYMENETELMIEN KÄYTTÖ ENSI- JA MONISYNNYTTÄJILLÄ KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1990 2011

EDELTÄVIEN EHKÄISYMENETELMIEN KÄYTTÖ ENSI- JA MONISYNNYTTÄJILLÄ KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1990 2011 EDELTÄVIEN EHKÄISYMENETELMIEN KÄYTTÖ ENSI- JA MONISYNNYTTÄJILLÄ KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1990 2011 Elina Kariniemi Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

NAISTEN AJATUKSIA HORMONAALISISTA EHKÄISYME- NETELMISTÄ JA TERVEYDENALAN AMMATTIHENKI- LÖN ANTAMASTA OHJAUKSESTA

NAISTEN AJATUKSIA HORMONAALISISTA EHKÄISYME- NETELMISTÄ JA TERVEYDENALAN AMMATTIHENKI- LÖN ANTAMASTA OHJAUKSESTA NAISTEN AJATUKSIA HORMONAALISISTA EHKÄISYME- NETELMISTÄ JA TERVEYDENALAN AMMATTIHENKI- LÖN ANTAMASTA OHJAUKSESTA Anni Eskelinen Opinnäytetyö syksy 2016 Diakonia-ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Älä aloita tai jatka Harmonetin käyttöä, jos olet raskaana tai epäilet olevasi raskaana.

VALMISTEYHTEENVETO. Älä aloita tai jatka Harmonetin käyttöä, jos olet raskaana tai epäilet olevasi raskaana. 1 VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Harmonet tabletti, päällystetty. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 75 mikrogrammaa gestodeenia ja 20 mikrogrammaa etinyyliestradiolia.

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Tukoksille altistavat tekijät Laskimotukoksen

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Miten hoidan estrogeenilla. Aila Tiitinen

Miten hoidan estrogeenilla. Aila Tiitinen Estrogeeni Miten hoidan estrogeenilla Aila Tiitinen Estrogeeni on tehokkain vaihdevuosiin liittyvien kuumien aaltojen ja hikoilun hoito, ja se estää myös osteoporoosia. Hoidolla on vasta-aiheita, jotka

Lisätiedot

Rintarauhanen on sukupuolihormonien tärkeä. Estrogeenit, keltarauhashormonit ja rinta. Katsaus

Rintarauhanen on sukupuolihormonien tärkeä. Estrogeenit, keltarauhashormonit ja rinta. Katsaus Katsaus OSKARI HEIKINHEIMO Estrogeenit, keltarauhashormonit ja rinta Tietomme sukupuolihormonien merkityksestä rintarauhasen kasvun ja toiminnan säätelyssä on lisääntynyt oleellisesti viime vuosina. Estrogeeni

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Lääkärin opas

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Lääkärin opas Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Lääkärin opas (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Johdanto Neotigason sisältää vaikuttavana aineena asitretiinia, joka on erittäin teratogeenistä.»

Lisätiedot

Valkoinen tai luonnonvalkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jonka läpimitta on 5,4-5,8 mm. Tabletissa ei ole kohokuvioita.

Valkoinen tai luonnonvalkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, jonka läpimitta on 5,4-5,8 mm. Tabletissa ei ole kohokuvioita. 1. VALMISTEEN NIMI Gestrina 75 mikrog tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 75 mikrogrammaa desogestreelia. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: Jokainen

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA

TAIPUMUS SAADA VERITULPPA TAIPUMUS SAADA VERITULPPA Tietoa potilaalle ja hoitohenkilökunnalle Keskustele tämän esitteen sisällöstä oman lääkärisi kanssa Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa? Mikä on tukos ja mikä sen aiheuttaa?

Lisätiedot