Imetysaikana naisen hedelmällisyys on merkittävästi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Imetysaikana naisen hedelmällisyys on merkittävästi"

Transkriptio

1 Katsaus Raskaudenehkäisy imetysaikana Antti Perheentupa Raskaudenehkäisy on imetysaikana periaatteessa helppoa. Jotta ei-toivotuilta raskauksilta vältyttäisiin, on kuitenkin tarpeellista varmistua siitä, että synnyttäneillä äideillä on riittävästi tietoa hedelmällisyydestään ja ehkäisyn tarpeellisuudesta. Alkuvaiheessa on mahdollista, ettei täydellisen imettämisen lisäksi välttämättä tarvita muuta ehkäisyä. Imettämisen vähentyessä on kuitenkin syytä aloittaa luotettava ehkäisy, jollei uutta raskautta toivota heti. Käytännössä kaikki suomalaiset äidit käyvät synnytyksen jälkitarkastuksessa, ja tämä tarjoaa luonnollisen ajankohdan lisätä äitien tietoa imetysajan hedelmällisyydestä ja ehkäisyn tarpeesta. Usein on myös helpointa aloittaa valitun ehkäisymenetelmän käyttö juuri tässä vaiheessa. Imetysaikana naisen hedelmällisyys on merkittävästi vähentynyt. Kuukautisten puuttuessa ei kypsiä munarakkuloita yleensä kehity ollenkaan. Kuukautiskierron palautuessakin on tavallista, että ensimmäistä kuukautisvuotoa ei edellä munasolun vapautuminen. Myös keltarauhasen toiminta on usein aluksi vajavaista. Monissa kehitysmaissa imetysajan amenorrea on merkittävin ehkäisymenetelmä. Vaikka perimmäisintä syytä imetyksen aikaansaamalle munasarjojen toiminnan estymiselle ei tiedetä, tunnetaan hedelmällisyyden paluuseen liittyviä yksityiskohtia riittävästi, jotta on voitu luoda ohjeisto imetyksen käyttämisestä luotettavana ehkäisymenetelmänä. Jos imetysaikana halutaan käyttää»varsinaista» raskaudenehkäisyä, on imetyksen kiistattomien hyötyjen turvaamiseksi valittava menetelmä, joka ei vaikuta maidoneritykseen eikä imetettävän kasvuun tai kehitykseen. Synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä tulee (Suomessa jo asetuksen mukaan!) selvittää naisen ehkäisyn tarve sekä pohtia sopivaa menetelmää ja aloitusajankohtaa. Imetysaikana ehkäisy on harvoin ongelmallista; ainoastaan yhdistelmähormonivalmisteita pidetään yleensä vasta-aiheisina. Toisaalta on muistettava, että ellei nainen imetä, voi munasolu vapautua jo ensimmäisten kuuden viikon aikana synnytyksen jälkeen, jolloin uusi raskaus on mahdollinen. Tuoreen rekisteritutkimuksen mukaan yksi kymmenestä raskaudenkeskeytyksestä tehdään raskauksissa, jotka ovat alkaneet vuoden kuluessa synnytyksestä. Tämä viestii selkeästi siitä, että raskaudenehkäisyyn imetysaikana tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Gonadotropiinineritys ja sen säätely Munasarjojen toimintaa säätelevät läpi kuukautiskierron aivolisäkkeestä erittyvät gonadotropiinit follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) ja luteinisoiva hormoni (LH). Kuukautiskierron alkupuolella FSH aikaansaa munarakkuloiden kasvun ja lisää yhdessä LH:n kanssa munarakkulan estradiolintuotantoa. Keskikierron aikainen LH:n erityspiikki on seurausta estradiolin positiivisesta palautesäätelystä ja aiheuttaa munasolun vapautumisen munarakkulasta. Sen seurauksena munasarjaan muodostuu keltarauha- Duodecim 2004;120:

2 nen, joka erittää LH:n vaikutuksesta keltarauhashormonia. Gonadotropiinien eritystä aivolisäkkeestä stimuloi hypotalamuksesta pulsseittain vapautuva gonadotropiinien vapauttajahormoni (GnRH). Myös LH:n eritys on pulsseittaista. Kehittyvä munarakkula erittää estradiolin lisäksi inhibiini B:tä, ja nämä kaksi munasarjan hormonia säätelevät FSH:n eritystä negatiivisen palautejärjestelmän kautta (Halvorson ja Chin 1999) (kuva 1). Munasarjojen toiminta imetyksen aikana Imetyksen alkuvaiheessa LH:n eritys puuttuu lähes kokonaan (Glasier ym. 1984). Tämä johtuu mahdollisesti loppuraskauden suurien steroidipitoisuuksien aiheuttamasta LH:n biosynteesin pitkäaikaisesta estymisestä. Aivolisäkkeen LHpitoisuus on synnytyksen aikaan ilmeisesti alle 1% normaalista (De la Lastra ja Llados 1977). Munarakkuloiden kasvu alkaa uudelleen, kun tietty FSH:n rajapitoisuus ylittyy. Tämä ajankohta on hyvin yksilöllinen, joten sen ennustaminen on vaikeaa. Imetyksen jatkuessa GnRH:n eritys palaa asteittain normaaliksi. Aluksi yksittäisten GnRHpulssien jälkeen seuraa satunnaisia LH-pulsseja +/ +/ Estradioli Progesteroni Hypotalamus LH GnRH Aivolisäke Munasarja FSH Inhibiini B Kuva 1. Munasarjan toiminnan säätely gonadotropiinien välityksellä hypotalamus-aivolisäkeakselin kautta. Estradioli ja inhibiini B muodostavat negatiivisen palautejärjestelmän. GnRH = gonadotropiinien vapauttajahormoni, LH = luteinisoiva hormoni, FSH = follikkelia stimuloiva hormoni. (Tay ym. 1992). Munasarjojen toiminnan taso voi vaihdella useiden kuukausien ajan, ja samalla vaihtelevat estradiolipitoisuudetkin (Perheentupa ym. 2000). Simuloimalla pumppuhoidolla GnRH:n normaalia eritystä (neljä viikkoa, pulssiväli 90 min) saadaan aikaan munarakkulan normaali kehitys ja ovulaatio (Glasier ym. 1986). Pulsseittaisen GnRH-hoidon keskeyttäminen palauttaa imetysamenorrean. Säännöllisten GnRH-pulssien puuttuminen siis estää munasarjojen normaalin toiminnan imetysamenorrean aikana. GnRH:n erityksen palauduttua normaaliksi (pulssiväli min) toiminnallisesti normaalien munarakkuloiden kehitys alkaa uudelleen. Imettävillä naisilla plasman FSHpitoisuudet ovat usein normaalikierron follikulaarivaiheen tasolla (Glasier ym. 1984). Imetyksen aikana estradiolin positiivinen palautevaikutus puuttuu (Baird ym. 1979). Päinvastoin estradioli vähentää pienenäkin annoksena hypotalamuksen GnRH-pulssigeneraattorin toimintaa. Ehkäisyyn käytettävät progestiinipillerit eivät puolestaan vaikuta LH- ja FSH-pitoisuuksiin imetyksen aikana (Perheentupa ym. 2003), joten imetys herkistää hypotalamuksen nimenomaan estradiolin negatiiviselle vaikutukselle. Pitkäkestoisemmassa hoidossa (viikot 6 18 synnytyksen jälkeen) pienen estradioliannoksen (50 µg/vrk) on todettu estävän voimakkaasti munasarjojen toimintaa ja inhibiini B:n eritystä (Perheentupa ym. 2000). Estradiolille herkistymisen kestosta ei ole tietoa, mutta se todennäköisesti riippuu vahvasti imetyksestä. Myös imetysaikaisen estradiolille herkistymisen mekanismi on tuntematon (kuva 2). Prolaktiinin merkitys imetysamenorreassa ei ole täysin selvillä. Imetysamenorrean keston ja hyperprolaktinemian välillä on osoitettu korrelaatio (Delvoye ym. 1978). Naisilla, joiden amenorrea kestää pitkään, on yleensä voimakas prolaktiinivaste yksittäisen imetyskerran jälkeen (Diaz ym. 1991) ja erittyvä prolaktiini voi olla myös tavallista aktiivisempaa (Campino ym. 1999). Prolaktiinipitoisuuksissa esiintyy kuitenkin merkittäviä yksilöllisiä eroja kuukautiskierron palautuessa imetysaikana. Tämä viittaa huomattavaan vaihteluun GnRH:n erityksen herkkyydessä prolaktiinille (McNeilly 1994) A. Perheentupa

3 Estradioli Hypotalamus Lisääntynyt estradioliherkkyys LH GnRH Aivolisäke Munasarja FSH Inhibiini B Imetysamenorrea ja suurentunut prolaktiinipitoisuus saattavat olla toisistaan riippumattomia imetyksen seurauksia. Imetyksenaikainen hedelmällisyys IMETYS Kuva 2. Munasarjan toiminnan säätely imetyksen aikana. GnRH:n eritys on satunnaista ja gonadotropiinien pitoisuudet ovat matalalla. Imetys lisää hypotalamuksen herkkyyttä estradiolille, ja siksi munasarjassa on vain pieniä munarakkuloita. Lyhenteet kuten kuvassa 1. Imetysaikana hedelmällisyys on vähentynyt merkittävästi. Alussa voidaan puhua hedelmällisyyden täydellisestä lamasta, jossa munarakkulan normaalia kehitystä tai ovulaatiota ei tapahdu. Tätä seuraa kuukautisten palattua vähentyneen hedelmällisyyden kausi, jonka aikana ovulaatio saattaa häiriintyä tai keltarauhasen toiminta voi olla vajavaista. Jos kuukautiset alkavat uudelleen kuuden kuukauden kuluessa synnytyksestä, on tavallista, että niitä ei edellä ovulaatio, vaan kyse on munarakkuloiden atresian aiheuttamasta estrogeenipitoisuuden pienenemisestä. Kun kuukautisten paluuseen kuluu yli kuusi kuukautta, lisääntyy kuukautisvuotoa edeltävän ovulaation todennäköisyys (Lewis ym. 1991). Australialaisessa tutkimuksessa seurattiin kuukautisten ja ovulaation palaamista imettäville äideille synnytyksen jälkeen. Alle 20 % ovuloi ja alle 25 % menstruoi kuuden ensimmäisen kuukauden aikana (Lewis ym. 1991). Nännin imeminen stimuloi beetaendorfiinin vapautumista hypotalamuksessa. Tämä estää + _ GnRH:n ja dopamiinin vapautumista, ja seurauksena on LH:n erityksen väheneminen ja prolaktiinin erityksen lisääntyminen. Imemisärsytyksen tulee olla riittävän tiuhaa, jotta hedelmällisyys pysyy vähäisenä. Imetyksen seurauksena prolaktiinipitoisuus myös varmistaa maidontuotannon jatkumisen. Aivolisäkkeen takalohkosta vapautuva oksitosiini, joka saa aikaan rintarauhasen alveolien tyhjenemisen, vaikuttaa myös välillisesti maidontuottoon. Ilman rinnan tyhjenemistä maidontuotanto vähenee nopeasti. Imetyksen väheneminen mistä tahansa syystä heikentää imetyksen raskaudenehkäisyvaikutusta (McNeilly 1994). Raskaudenehkäisy imetyksen aikana Naisen hedelmällisyys on siis imetysaikana tavallista heikompi usean kuukauden ajan. Kehitysmaissa ns. imetysamenorreamenetelmä on muiden luotettavien ehkäisymenetelmien rajallisen saatavuuden vuoksi paljon käytetty ja sen vaikutus synnytysten välin pitkittäjänä on erityisen merkittävä. Hedelmällisyyden väheneminen imetysaikana parantaa myös muuten vähemmän luotettavina pidettyjen ehkäisymenetelmien luotettavuutta. Imetysmäärän vähentyessä ja lapsen alkaessa saada kiinteätä ruokaa tai äidinmaidonvastiketta äidin kuukautiskierto palautuu ja samalla hedelmällisyys lisääntyy nopeasti. Vuonna 1988 Italian Bellagiossa järjestettiin imetyksen raskauden ehkäisyvaikutusta koskeva konsensuskokous. Sen päätelmänä oli, että nainen voi käyttää imetysamenorreaa luotettavana ehkäisynä kuuden kuukauden ajan, ellei lapsi saa rintamaidon lisäksi muuta ravintoa eivätkä äidin kuukautiset ole palanneet. Menetelmä suojaa raskaudelta yli 98 %:n varmuudella puolen vuoden ajan (Kennedy ym. 1989). Jos yksikään menetelmän vaatimuksista ei täyty, on syytä ottaa käyttöön muu luotettava ehkäisytapa. Vaikka imetysamenorreamenetelmää ei varsinaisesti valittaisikaan, siihen liittyvä heikentynyt hedelmällisyys antaa pohjan ehkäisylle imetysaikana (kuva 3). Ehkäisymenetelmä tulee valita yksilöllisesti mieltymysten ja aiempien kokemusten mukaan. Raskaudenehkäisy imetysaikana 1469

4 Ovatko kuukautiset alkaneet? Kyllä Ei Saako lapsi pelkkää rintamaitoa? Ei Kyllä Onko lapsi yli 6 kk:n ikäinen? Kyllä Ei IMETYS ON RIITTÄVÄ EHKÄISY ALOITA MUU EHKÄISY Hormonikierukasta vapautuu verenkiertoon levonorgestreelia vähemmän kuin levonorgestreelikapseleista. Vähäisellä levonorgestreelimäärällä ei ole vaikutusta maidoneritykseen eikä imetettävään (Diaz ym. 1997). Imetysaikana emättimen limakalvo saattaa kärsiä kuivuudesta ja hormonikierukka saattaa pahentaa tilannetta entisestään. Limakalvo-oireita voidaan hoitaa turvallisesti paikallisella estrogeenilla imetysaikanakin. Kuva 3. Bellagion konsensuskokouksessa 1988 esitetyt kriteerit imetyksen käyttämiselle luotettavana raskaudenehkäisynä. Eri menetelmien vasta-aiheet ovat luonnollisesti voimassa myös imetysaikana. Estemenetelmät Kondomi, estemenetelmistä ylivoimaisesti käytetyin, sopii hyvin imetyksenaikaiseen ehkäisyyn. Se ei luonnollisestikaan vaikuta maidoneritykseen. Kondomi yhdessä imetysamenorrean kanssa on luotettava ehkäisy. Imetysaikana paikallista ärsytystä voi esiintyä tavallista enemmän. Tämä johtuu pieneen estrogeenipitoisuuteen liittyvästä limakalvoatrofiasta. Liukastusvoiteiden käytöstä saattaa tällöin olla apua. Paikallisen estrogeenivoiteen käytölle ei ole estettä imetysaikana. Kondomi on ainoa ehkäisymenetelmä, joka suojaa sukupuolitaudeilta. Kierukka Kierukka on tehokas ehkäisin eikä vaikuta imetykseen. Synnytyksen jälkeen kierukka voidaan hyvin asettaa kohtuun jälkitarkastuksen yhteydessä. Kohdunseinämä on tuolloin vielä pehmeä, ja varovaisuutta on syytä noudattaa perforaation välttämiseksi. Poistumisriski on myös hyvä pitää mielessä. Koska jälkitarkastus on Suomessa käytännössä pakollinen, ei yleensä ole tarpeen asentaa kierukkaa tätä aiemmin. Tutkimusten mukaan kierukan asentaminen hyvinkin varhain onnistuu ja siihen liittyy vähän ongelmia (Rosenfield ja Castadot 1974, Laes ym. 1975). Sterilisaatio Sterilisaatio on ehkäisymenetelmistä varmimpia, eikä sekään vaikuta imetykseen. Suurin ongelma liittyy myöhemmin toivottuun sterilisaation purkuun. Sterilisaatiota tulisi aina edeltää huolellinen neuvonta mieluiten molempien puolisoiden läsnä ollessa ja riittävä pohdinta. Sterilisaatio tulee kysymykseen ainoastaan silloin, kun lapsia on varmasti tullut haluttu määrä. Heti synnytyksen jälkeen tehtävä sterilisaatio on suunniteltava hyvissä ajoin ennen synnytystä. Äkillisiä sterilisaatiotoivomuksia lähellä synnytystä ei yleensä pitäisi toteuttaa. Miehen sterilisaatio eli vasektomia sopii hyvin tehtäväksi synnytyksen jälkeen. Siemennesteessä jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen esiintyvät siittiöt muodostuvat harvoin ongelmaksi, koska naisen hedelmällisyys on nimenomaan imetyksen alkuvaiheessa erityisen vähäinen. Vasektomiaan liittyy pieni rekanalisaation mahdollisuus (noin 0,5 %). Rekanalisaatio voi tapahtua milloin tahansa toimenpiteen jälkeen. Vaikka miehen sterilisaation purkaminen onkin mahdollista, on muistettava, että raskaus onnistuu purkamisen jälkeen vain noin %:lla. Hormonaaliset menetelmät Progestiinivalmisteet. Markkinoilla on useita pelkkää progestiinia vapauttavia ehkäisyvalmisteita (minipillerit, kapselit, pistokset ja hormonikierukka), joita kaikkia voidaan käyttää turvallisesti imetysaikana. Progestiineilla ei ole todettu olevan merkittävää vaikutusta maidoneritykseen eikä imeväisen kasvuun tai kehitykseen. Koska raskauden mahdollisuus on imettä A. Perheentupa

5 vällä naisella on kuuden ensimmäisen viikon aikana synnytyksen jälkeen äärimmäisen pieni, suositellaan progestiiniehkäisyn aloittamista synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä. Näin vältytään altistamasta vastasyntynyttä pienellekään äidinmaidon hormonimäärälle. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole havaittu, että tällaisella hormonimäärällä olisi mitään vaikutusta. Poikkeustapauksissa progestiiniehkäisy voidaan aloittaa hyvinkin nopeasti synnytyksen jälkeen ilman vaikutusta imetykseen. Minipillereihin usein liitettyä epäsäännöllistä tiputteluvuotoa esiintyy laktaation aikana tavallista vähemmän. Minipilleri on luonnollinen valinta, jos naisen on tarkoitus jatkaa imetyksen jälkeen ehkäisyä yhdistelmäpillerillä. Yhdistelmävalmisteet. Yhdistelmäpillereiden on osoitettu vähentävän maidon eritystä (Croxatto ym. 1983). Vaikka kyseiset tulokset ovat vuosien takaisia ja nykyisissä ehkäisypillereissä on huomattavasti vähemmän etinyyliestradiolia, on yhdistelmäpillerien käyttöä yleensä pyrittävä välttämään imetysaikana. Tämä koskee myös uusia hormonia vapauttavia ehkäisyrenkaita ja -laastareita. Yhdistelmäpillereiden välttäminen on erityisen tärkeää, jos lapsen ravitsemus on täysin äidinmaidon varassa. Kahdeksan vuoden seurannassa ei todettu 50 mikrogrammaa etinyyliestradiolia sisältävän ehkäisypillerin käytön imetysaikana vaikuttaneen lapsen kasvuun tai kehitykseen. Ainoa ero oli imetyksen lyhyempi kesto ehkäisypilleriryhmässä (Nilsson ym. 1986). Nykyisten vähähormonisten pillerien vaikutuksesta maidonerityksen ei ole kunnollista tutkimustietoa. Yhdistelmäpillerin käyttö lienee turvallista aloittaa neljä kuukautta synnytyksen jälkeen. Tuolloin on kuitenkin syytä varautua mahdolliseen maidonerityksen vähenemiseen ja lapsen riittävän ravinnonsaannin turvaamiseen muulla ruoalla. Luonnollisesti tulee valita mahdollisimman matalahormoninen vaihtoehto. Uusimpien tasaisesti hormonia vapauttavien yhdistel- YDINASIAT mävalmisteiden (emätinrengas ja laastari) käyttö voisi ainakin teoriassa olla pillereitä parempi vaihtoehto imetysaikana. Jälkiehkäisy. Markkinoilla on kahdenlaisia jälkiehkäisytabletteja. Toiset niistä sisältävät ainoastaan levonorgestreelia (0,75 mg + 0,75 mg 12 tunnin välein) ja toisiin on yhdistetty etinyyliestradiolia (ns. Yuzpe-menetelmä: 100 µg etinyyliestradiolia ja 0,5 mg levonorgestreelia 12 tunnin välein). Molempia valmisteita voidaan käyttää imetysaikana. Teoriassa estrogeeni saattaa vähentää maidoneritystä, joten pelkkä levonorgestreeli saattaa olla turvallisempi. Äidinmaitoon erittyvän hormonin kulkeutuminen lapseen voidaan minimoida jättämällä yksi imetyskerta väliin pillerin ottamisen jälkeen. Imetysajan ehkäisyn toimivuus Suomessa Vaikka raskaudenkeskeytysten määrä on Suomessa kaikkiaan vähentynyt, suotuisa kehitys pysähtyi vuotiaiden naisten ryhmässä jo 1980-luvun loppupuolella. Tilastojen mukaan puolet raskaudenkeskeytyksistä tehdään Suomessa naisille, joilla on jo vähintään yksi lapsi (Stakes 1996, Rasimus 1999). Yhdeksän prosenttia keskeytettävistä raskauksista ( v) on saanut alkunsa 12 kuukauden kuluessa edellisestä synnytyksestä (Vikat ym. 2002). Keskeytystilastoista voidaan päätellä, että varsin suuri osa ei käytä erillistä ehkäisyä synnytyksen jälkeen. Imetysajan vähäinen hedelmällisyys kuitenkin pitää raskausluvut pieninä Synnytyksen jälkitarkastuksessa on arvioitava ehkäisyn tarve sekä sopiva menetelmä ja aloitusajankohta. Ainoastaan yhdistelmähormoniehkäisyä pidetään vasta-aiheisena imetyksen takia. Jos nainen ei imetä, uusi raskaus on mahdollinen jo ennen synnytyksen jälkitarkastusta. Paikalliselle estrogeenihoidolle ei ole imetysaikana estettä. Raskaudenehkäisy imetysaikana 1471

6 ensimmäisten kuukausien aikana. Suomalaiset aloittavat äidinmaidonkorvikkeen ja kiinteän ravinnon antamisen lapselleen 3 4 kuukauden iässä. Vain 10 % lapsista saa pelkästään rintamaitoa neljän kuukauden iässä (Sairanen ym. 1997). On siis selvää, etteivät imetysamenorreamenetelmän kriteerit tuolloin enää täyty. Ilmeisen tavallista on kuitenkin, että kierukka- tai pilleriehkäisy aloitetaan vasta 6 8 kuukauden kuluttua synnytyksestä, vaikka kuukautiset olisivat jo palanneet ja imetyskin päättynyt. Synnytyksen jälkitarkastus on Suomessa ehto äitiyspäivärahan saannille. Tämän tarkastuksen yhteydessä tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota raskaudenehkäisyyn. Lopuksi Tehokas ehkäisy ei imetysaikana yleensä ole lääketieteellisesti ongelmallista. Ainoastaan yhdistelmähormoniehkäisyä pidetään vasta-aiheisena. Valitettavasti vaikuttaa kuitenkin siltä, että imettävät äidit eivät ole riittävän tietoisia hedelmällisyyden palautumiseen liittyvistä seikoista ja ehkäisyn tarpeestaan imetysaikana. Synnytyksen jälkitarkastus ajoittuu erinomaisesti ehkäisyasioiden arvioimisen kannalta, ja samalla tarjoutuu tilaisuus lisätä naisen tietoa imetyksen ja hedelmällisyyden yhteydestä toisiinsa. Samalla on usein helppoa aloittaa luotettavan ehkäisymenetelmän käyttö. Kirjallisuutta Baird DT, McNeilly AS, Sawer RS, Sharpe RM. Failure of oestrogen induced discharge of luteinizing hormone in lactating women. J Clin Endocrinol Metabol 1979;49: Campino C, Torres C, Ampuero S, Diaz S, Gonzalez GB, Seron-Ferre M. Bioactivity of prolactin isoforms: lactation and recovery of menses in nursing women. Hum Reprod 1999;14: Croxatto HB, Diaz S, Peralta O, ym. Fertility regulation in nursing women: IV. Long-term influence of a low-dose combined oral contraceptive initiated at day 30 postpartum upon lactation and infant growth. Contraception 1983;27: De la Lastra M, Llados C. Luteinizing hormone content of the pituitary gland in pregnant and non-pregnant women. J Clin Endocrinol Metab 1977;44: Delvoye P, Demaegd M, Uwayitu N, Robyn C. Serum prolactin, gonadotropins, and estradiol in menstruating and amenorrheic mothers during two years' lactation. Am J Obstet Gynecol 1978;130: Diaz S, Cardenas H, Brandeis A, ym. Early difference in the endocrine profile of long and short lactational amenorrhea. J Clin Endocrinol Metab 1991;72: Diaz S, Zepeda A, Maturana X, ym. Fertility regulation in nursing women. IX. Contraceptive performance, duration of lactation, infant growth, and bleeding patterns during use of progesterone vaginal rings, progestin-only pills, Norplant implants, and Copper T 380-A intrauterine devices. Contraception 1997;56: Glasier A, McNeilly AS, Baird DT. Induction of ovarian activity by pulsatile infusion of LHRH in women with lactational amenorrhea. Clin Endocrinol (Oxf) 1986;24: Glasier A, McNeilly AS, Howie PW. Pulsatile secretion of LH in relation to the resumption of ovarian activity post partum. Clin Endocrinol (Oxf) 1984;20: Halvorson L, Chin W. Gonadotropic hormones: biosynthesis, secretion, receptors and action. Kirjassa; Yen SS, Jaffe GG, Barbieri R, toim. Reproductive endocrinology. Philadelphia: Saunders, 1999, s Kennedy KI, Rivera R, McNeilly AS. Consensus statement on the use of breastfeeding as a family planning method. Contraception 1989; 39: Laes E, Lehtovirta P, Weintraub D, Pyörälä T, Luukkainen T. Early puerperal insertions of copper-t-200. Contraception 1975;11: Lewis PR, Brown JB, Renfree MB, Short RV. The resumption of ovulation and menstruation in a well-nourished population of women breastfeeding for an extended period of time. Fertil Steril 1991; 55: McNeilly AS. Suckling and the control of gonadotropin secretion. Kirjassa: Knobil E, Neill JD, toim. The physiology of reproduction. New York: Raven Press, s , Nilsson S, Mellbin T, Hofvander Y, Sundelin C, Valentin J, Nygren KG. Long-term follow-up of children breast-fed by mothers using oral contraceptives. Contraception 1986;34: Perheentupa A, Critchley HOD, Illingworth PJ, McNeilly AS. Effects of progestin-only pill on pituitary-ovarian -axis activity during lactation. Contraception 2003;67: Perheentupa A, Critchley HOD, Illingworth PJ, McNeilly AS. Enhanced sensitivity to steroid-negative feedback during breast-feeding: low-dose estradiol (transdermal estradiol supplementation) suppresses gonadotropins and ovarian activity assessed by inhibin B. J Clin Endocrinol Metab 2000;85: Rasimus, A. Abortions Helsinki: STAKES, Rosenfield AG, Castadot RG. Early postpartum and immediate postabortion intrauterine contraceptive device insertion. Am J Obstet Gynecol 1974;118: Sairanen S, Heinonen K, Hasunen K. Imetys Suomessa Suom Lääkäril 1997;52: STAKES. Reproduction and its trends. Health 2, Tay CCK, Glacier AF, McNeilly AS. The 24 h patterns of pulsatile luteinizing hormone, follicle stimulating hormone and prolactin release during the first 8 weeks of lactational amenorrhea in breast feeding women. Hum Reprod 1992;7: Vikat A, Kosunen E, Rimpelä M. Risk of postpartum induced abortion in Finland: A register-based study. Perspect Sexual Reprod Health 2002;34: ANTTI PERHEENTUPA, LT, erikoislääkäri TYKS:n naistenklinikka ja Turun yliopiston fysiologian laitos Kiinamyllynkatu Turku 1472 A. Perheentupa

7 Mitä opin -kysymykset 1. Imetysaikana a) estrogeenipitoisuus on yleensä tavallista pienempi b) GnRH:n eritys on lisääntynyt c) munarakkuloita kasvaa normaaliin tapaan d) estrogeenin positiivinen palautevaikutus toimii kuten muulloinkin e) ovulaatio on yleensä estynyt 2. Yhdistelmäehkäisypillerin a) estrogeeni voi vähentää erittyvän äidinmaidon määrää b) käyttöä suositellaan imetyksen aikana c) estrogeeni vähentää laskimotukoksen riskiä lapsivuodeaikana 3. Progestiinivalmisteista a) ns. minipilleri vähentää maidoneritystä ja on siksi vastaaiheinen imetysaikana b) levonorgestreelia vapauttava kierukka on turvallinen ehkäisin imetysaikana c) progestiinipistosta ei voi käyttää ehkäisymenetelmänä imetysaikana 4. a) jälkiehkäisyn käyttö on imetysaikana vasta-aiheista b) edes paikallista estrogeenia ei tule käyttää imetysaikana c) kondomin ehkäisyteho on imetysaikana tavallista heikompi d) ellei äiti imetä, on uusi raskaus mahdollinen jo viiden viikon kuluttua synnytyksestä Oikeat vastaukset sivulla

RASKAUDEN EHKÄISY. Synnytyksen ja abortin jälkeinen ehkäisy. Kaisa Elomaa

RASKAUDEN EHKÄISY. Synnytyksen ja abortin jälkeinen ehkäisy. Kaisa Elomaa RASKAUDEN EHKÄISY Synnytyksen ja abortin jälkeinen ehkäisy Kaisa Elomaa Täysimetys antaa modernien ehkäisymenetelmien veroisen suojan uutta raskautta vastaan kuuden kuukauden ajan synnytyksestä, jos nainen

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN

OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Korhonen Veera Minkkinen Reeta OPAS SYNNYTYKSEN JÄLKEISEEN JA IMETYKSEN AIKAISEEN RASKAUDEN EHKÄISYYN Opinnäytetyö Hoitotyö Huhtikuu 2013 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Veera Korhonen

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Anneli Kivijärvi LKT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, vastaava lääkäri Turun Hyvinvointitoimiala 11.05.2016 Turku, Yleislääkäripäivät Mitkä asiat otetaan

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu

Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu Raskauden ehkäisy Satu Suhonen ja Oskari Heikinheimo Kun raskauden ehkäisy epäonnistuu Raskaudenehkäisymenetelmää valittaessa tavoitteena on tehokkaan, turvallisen ja käyttäjän elämäntilanteeseen sopivan

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY ENSIMMÄISENÄ VUONNA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN

RASKAUDEN EHKÄISY ENSIMMÄISENÄ VUONNA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN RASKAUDEN EHKÄISY ENSIMMÄISENÄ VUONNA SYNNYTYKSEN JÄLKEEN Elise Kosunen Opinnäytetyö YLEMPI AMK-TUTKINTO Toukokuu 2006 Sosiaali- ja terveysala 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI 26.5.2006 Tekijä(t)

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Gynekologiset hormonihoidot. Raskaudenehkäisy. Satu Suhonen vastaava lääkäri. dos., naistent., synn. ja gyn.endokr. erikoislääkäri

Gynekologiset hormonihoidot. Raskaudenehkäisy. Satu Suhonen vastaava lääkäri. dos., naistent., synn. ja gyn.endokr. erikoislääkäri Gynekologiset hormonihoidot Raskaudenehkäisy Satu Suhonen vastaava lääkäri dos., naistent., synn. ja gyn.endokr. erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin kaupunki Yleislääkäripäivät 28.11.

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml

RECEPTAL vet 4 mikrog/ml VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKEVALMISTEEN KAUPPANIMI Receptal vet 4 mikrog/ml 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA APUAINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena. Pekka Lähteenmäki

RASKAUDEN EHKÄISY. Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena. Pekka Lähteenmäki RASKAUDEN EHKÄISY Jälkiehkäisy terveydenhuollon haasteena Pekka Lähteenmäki Jälkiehkäisy eli yhdistelmäpillereiden poikkeava käyttö tai kuparikierukan asentaminen suojaamattoman yhdynnän jälkeen estää

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Löytyykö sopiva pilleri? Anneli Kivijärvi

RASKAUDEN EHKÄISY. Löytyykö sopiva pilleri? Anneli Kivijärvi RASKAUDEN EHKÄISY Anneli Kivijärvi Tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin pohjautuvan tiedon, pilleriehkäisyä haluavan naisen huolellisen anamneesin ja sukuanamneesin perusteella lääkäri yhteistyössä potilaansa

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS. www.ehkaisy.com TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.ehkaisy.com

EHKÄISYOPAS. www.ehkaisy.com TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.ehkaisy.com EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden paikkeilla ja mies noin vuotta myöhemmin.

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS. TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.ehkaisy.com

EHKÄISYOPAS. TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.ehkaisy.com EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.ehkaisy.com 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden paikkeilla ja mies noin

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti Valmisteen kuvaus: valkoinen, pyöreä tabletti, jossa ei ole merkintöjä.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti Valmisteen kuvaus: valkoinen, pyöreä tabletti, jossa ei ole merkintöjä. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI NorLevo 750 mikrog -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 750 mikrogrammaa levonorgestreeliä. Apuaineet: yksi tabletti sisältää

Lisätiedot

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle

Liite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 27 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee levonorgestreelia tai ulipristaaliasetaattia

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.parempaaelamaa.fi www.parempaaelamaa.fi 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.parempaaelamaa.fi www.parempaaelamaa.fi 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden

Lisätiedot

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU

VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU VAIHDEVUOSI-IKÄISEN NAISEN LANTIONPOHJA JA SEN TOIMINNALLINEN LIHASHARJOITTELU Minna Arminen Ritva Korhonen Opinnäytetyö Marraskuu 2008 Fysioterapia Tekijä(t) ARMINEN, Minna KORHONEN, Ritva Julkaisun laji

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYSTÄ Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-E Sisällys 1. Luuloja ja tieroa 3 2. Raskauden ehkäisy ja Toctino 4 3. Raskaustestit 6 4. Teille soveltuvat

Lisätiedot

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin

Lisätiedot

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet

Liite II. Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet Liite II Euroopan lääkeviraston tieteelliset johtopäätökset ja myönteisen lausunnon perusteet 4 Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä arvioinnista, joka koskee valmistetta nimeltä Seasonique

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät

Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät Näin hoidan Oskari Heikinheimo Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät joustavampia mahdollisuuksia raskaudenehkäisyyn Hormonaalisten ehkäisyvälineiden saralla on 2000 luvulla tapahtunut paljon. Markkinoille

Lisätiedot

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi

EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ. www.parempaaelamaa.fi 1. www.parempaaelamaa.fi EHKÄISYOPAS TIETOA RASKAUDEN EHKÄISYMENETELMISTÄ www.parempaaelamaa.fi www.parempaaelamaa.fi 1 RASKAUDEN EHKÄISY ON TÄRKEÄ OSA NAISEN ELÄMÄÄ Nainen tulee normaalisti sukukypsäksi keskimäärin 12 13 ikävuoden

Lisätiedot

Ehkäisyopas vastasynnyttäneille ja alle yksivuotiaiden lasten vanhemmille

Ehkäisyopas vastasynnyttäneille ja alle yksivuotiaiden lasten vanhemmille Ehkäisyopas vastasynnyttäneille ja alle yksivuotiaiden lasten vanhemmille Mari Haikonen Marianne Partanen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

1 Johdanto 1. 2 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden käsitteitä 2. 3 Seksuaaliterveys ja seksuaalineuvonta 3. 4 Lisääntymisterveys ja ehkäisy 8

1 Johdanto 1. 2 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden käsitteitä 2. 3 Seksuaaliterveys ja seksuaalineuvonta 3. 4 Lisääntymisterveys ja ehkäisy 8 Katja Härkönen Jenna Näppi Seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluiden toteutuminen Helsingin kaupungin äitiysneuvoloissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Kätilö Hoitotyö Opinnäytetyö 14.9.2012 Tiivistelmä

Lisätiedot

Nuorten äitien raskaudenehkäisy synnytyksen jälkeen - oppaan tuottaminen

Nuorten äitien raskaudenehkäisy synnytyksen jälkeen - oppaan tuottaminen Annamari Aartelo Jonna Närhi Nuorten äitien raskaudenehkäisy synnytyksen jälkeen - oppaan tuottaminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja Hoitotyön koulutusohjelma 31.10.2015 Tiivistelmä Tekijä(t)

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana

Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN EHKÄISY MENETELMÄ Erilaisia vaihtoehtoja on paljon

LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN EHKÄISY MENETELMÄ Erilaisia vaihtoehtoja on paljon LÖYDÄ SINULLE SOPIVIN EHKÄISY MENETELMÄ Erilaisia vaihtoehtoja on paljon TUNNETKO SUKUPUOLI ELIMESI? Tietoa naisen ja miehen anatomiasta SEKSI JA SEKSUAALISUUS Mitä ne ovat? 2 Sisältö On aika ottaa vastuu

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

Milloin ja miten munasarjojen monirakkulatautia pitää hoitaa? Hannu Martikainen

Milloin ja miten munasarjojen monirakkulatautia pitää hoitaa? Hannu Martikainen Näin hoidan Milloin ja miten munasarjojen monirakkulatautia pitää hoitaa? Hannu Martikainen Munasarjojen monirakkulatauti on hedelmällisessä iässä olevien naisten tavallisin hormonihäiriö, jolle ovat tyypillisiä

Lisätiedot

PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle

PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI PLUSET vet 500 IU / 500 IU injektiokuiva-aine ja liuotin liuosta varten naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi injektiopullo kylmäkuivattua valmistetta sisältää: Vaikuttavat

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta

PAKKAUSSELOSTE. Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta PAKKAUSSELOSTE Fertavid 600 IU/0,72 ml injektioneste, liuos follitropiini beeta Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi

IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYS Luonnollinen ravinto vauvallesi IMETYKSEN EDUT Vahvistaa itseluottamusta, herkistää vauvan viesteille, tärkeä merkitys äidin ja vauvan väliselle vuorovaikutukselle Nopeuttaa äidin toipumista synnytyksestä,

Lisätiedot

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä

terveitä, normaalipainoisina syntyneitä IMETYS Imetyssuositukset - Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön imetystä koskevat suositukset - Nämä suositukset koskevat terveitä, normaalipainoisina syntyneitä lapsia

Lisätiedot

NAINEN PILLEREITÄ PITKIN ELÄMÄÄ. Naisen lääkehoidon matriisi

NAINEN PILLEREITÄ PITKIN ELÄMÄÄ. Naisen lääkehoidon matriisi NAINEN PILLEREITÄ PITKIN ELÄMÄÄ Naisen lääkehoidon matriisi Elina Antila Leena Suhonen Opinnäytetyö Huhtikuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Lääkärin opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Johdanto Isotretinoiinikapselit sisältävät vaikuttavana aineena isotretinoiinia,

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville?

Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville? Raskauden ehkäisy Ritva Hurskainen Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville? Raskaudenehkäisymenetelmän valinta on vaativa tilanne, jossa on otettava huomioon monia asioita. Mahdolliset

Lisätiedot

Mukana myös: Lantiopohjan lihasten harjoittelu & ehkäisy synnytyksen jälkeen

Mukana myös: Lantiopohjan lihasten harjoittelu & ehkäisy synnytyksen jälkeen Mukana myös: Lantiopohjan lihasten harjoittelu & ehkäisy synnytyksen jälkeen Tutkimukset ovat osoittaneet vääjäämättömästi sen, että hyvinvoinnin ja onnellisuuden ytimessä ovat terveyden lisäksi erityisesti

Lisätiedot

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7

Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4. Ehkäisy ja hedelmällisyys 5. Naisen hedelmällisyys 7. Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 HEDELMÄLLISYYS sisällysluettelo Johdanto 3 Voiko hedelmällisyyteen vaikuttaa? 4 Ehkäisy ja hedelmällisyys 5 Naisen hedelmällisyys 7 Kuukautiskierto ja munasolun irtoaminen 7 Raskauden toteaminen 8 Alentunut

Lisätiedot

Lääkkeet ja lihominen, hormonit eri ikäisten naisten elämässä

Lääkkeet ja lihominen, hormonit eri ikäisten naisten elämässä Lääkkeet ja lihominen, hormonit eri ikäisten naisten elämässä Tiina Koskela Koivisto Erikoislääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Lisääntymislääketiede HYKS Naistenklinikka Hormonipkl Esityksen sisältöä

Lisätiedot

Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa

Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Apteekkihenkilökunnan opas isotretinoiinia toimitettaessa Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Johdanto Isotretinoiinikapselit

Lisätiedot

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma

Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Tärkeää tietoa Erivedge -valmistetta käyttäville mies- ja naispotilaille raskauden ehkäisemisestä ja ehkäisystä. 1 2 Sisältö 1. Johdanto 1.1. Mitä Erivedge

Lisätiedot

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Nauta (hieho, lehmä), hevonen (tamma), sika (ensikko) ja kani (naaras).

VALMISTEYHTEENVETO. Nauta (hieho, lehmä), hevonen (tamma), sika (ensikko) ja kani (naaras). VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Receptal vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttavat aineet: Busereliiniasetaatti

Lisätiedot

Tytön kuukautisten puuttuminen ja poikkeavat vuodot

Tytön kuukautisten puuttuminen ja poikkeavat vuodot Lapsi- ja nuorisogynekologia MERVI HALTTUNEN JA SATU SUHONEN Tytön kuukautisten puuttuminen ja poikkeavat vuodot Kuukautisten puuttuminen ja vuotojen poikkeavuudet hämmentävät tytön mieltä ja johtavat

Lisätiedot

Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA

Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA Kainuun maakunta-kuntayhtymä 19.5.2005 Liite nro 7 Perhepalvelut PH PL 400 87070 KAINUU PERHESUUNNITTELUNEUVONTA KAINUUSSA EHKÄISYPILLERIT PERUSPILLERIT:,6 kk maksutta terveyskeskuksesta EHKÄISYRENGAS

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.

Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3 mg laktoosimonohydraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Levodonna 1,5 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 1,5 mg levonorgestreeliä. Apuaine, jonka vaikutus tunnetaan: yksi tabletti sisältää 43,3

Lisätiedot

Nainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1

Nainen ja epilepsia. Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys. Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian erikoislääkäri, 3. uud. painos 1 2 Nainen ja epilepsia Hormonit, ehkäisy, raskaus ja imetys Salla Lamusuo LL, neurologian

Lisätiedot

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä Julkaistu 13.11.2015 PDF-versio sisältää suositustekstin, taulukot ja kuvat

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Jälkiehkäisy

Käypä hoito -suositus. Jälkiehkäisy Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Gynekologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 10.11.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Laskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien. Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA

Laskimotukos on kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien. Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA MARJA-LEENA NURMINEN LT, dosentti Ylilääkäri, Fimea Laskimotukos on yhdistelmäehkäisytablettien HARVINAINEN HAITTA Laskimotukos voi liittyä harvinaisena haittana kaikkien yhdistelmäehkäisytablettien käyttöön.

Lisätiedot

Perimenopaussi ja hormonihoito

Perimenopaussi ja hormonihoito Katsaus tieteessä Henna Turunen LL, ETM, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri HYKS Naistenklinikka henna.turunen@hus.fi Heli Lyytinen LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri HYKS

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaus ja raskaudenehkäisyn valinta

Pitkäaikaissairaus ja raskaudenehkäisyn valinta Raskauden ehkäisy Laure Morin-Papunen, Päivi Lehtovirta ja Aila Tiitinen Pitkäaikaissairaus ja raskaudenehkäisyn valinta Pitkäaikaissairaudet vaikuttavat raskaudenehkäisymenetelmän valintaan. Ehkäisyvalmisteiden

Lisätiedot

Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat

Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat 43. Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit ja niiden vastavaikuttajat Ihmisen lisääntymistoimintojen endokrinologinen säätely tapahtuu kolmella

Lisätiedot

PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA

PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 2(12) Sisällysluettelo 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET... 3 2. PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN

Lisätiedot

Sisällysluettelo PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3

Sisällysluettelo PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3 PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA Anna-Maija Huttunen Päivitetty 2.1.2014 Sisällysluettelo 1. EHKÄISY- JA PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN TOIMINNAN YLEISET TAVOITTEET 3 2. PERHESUUNNITTELUNEUVOLAN RUNKO-OHJELMA

Lisätiedot

EDELTÄVIEN EHKÄISYMENETELMIEN KÄYTTÖ ENSI- JA MONISYNNYTTÄJILLÄ KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1990 2011

EDELTÄVIEN EHKÄISYMENETELMIEN KÄYTTÖ ENSI- JA MONISYNNYTTÄJILLÄ KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1990 2011 EDELTÄVIEN EHKÄISYMENETELMIEN KÄYTTÖ ENSI- JA MONISYNNYTTÄJILLÄ KUOPION YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ALUEELLA VUOSINA 1990 2011 Elina Kariniemi Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Bemfola 75 IU / 0,125 ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä kynässä Bemfola 150 IU / 0,25 ml injektioneste, liuos, esitäytetyssä kynässä Bemfola 225 IU / 0,375 ml injektioneste,

Lisätiedot

Gonazon implantaatti on kiinteä, valkoinen 14x3x1 mm implantaatti.

Gonazon implantaatti on kiinteä, valkoinen 14x3x1 mm implantaatti. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Gonazon 18.5 mg implantaatti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Atsaglynafareliini 18.5 mg implantaattia kohden Täydellinen apuaineluettelo, katso kohta

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus alussa on noin 20 mikrog/24 tuntia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus alussa on noin 20 mikrog/24 tuntia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mirena 20 mikrog/24 tuntia depotlääkevalmiste, kohtuun 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. korifollitropiini alfa

PAKKAUSSELOSTE. korifollitropiini alfa PAKKAUSSELOSTE Elonva 150 mikrogrammaa injektioneste, liuos korifollitropiini alfa Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi

Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Lähekkäin Julkaisija: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, 00530 Helsinki p. 075 324 51 mll@mll.fi www.mll.fi Tilaukset: www.mll.fi tilauspalvelu@mll.fi p. 075 324 5480 tilausnumero: 30146

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Ganireliksi SUN 0,25 mg/0,5 ml injektioneste, liuos esitäytetty ruisku. 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen esitäytetty ruisku sisältää

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Perhesuunnittelun palvelujärjestelmä. Elise Kosunen ja Matti Rimpelä

RASKAUDEN EHKÄISY. Perhesuunnittelun palvelujärjestelmä. Elise Kosunen ja Matti Rimpelä RASKAUDEN EHKÄISY Elise Kosunen ja Matti Rimpelä 1970-luvulla aloitettu ehkäisyneuvolatoiminta ja seksuaalikasvatus yhdessä yksityisten terveyspalvelujen kanssa ovat tuottaneet hyviä tuloksia: raskauden

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kapseli sisältää vaikuttavana aineena 100 mg mikrokiteistä progesteronia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi kapseli sisältää vaikuttavana aineena 100 mg mikrokiteistä progesteronia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Lugesteron 100 mg -kapseli, pehmeä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää vaikuttavana aineena 100 mg mikrokiteistä progesteronia. Apuaineet,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus alussa on noin 20 mikrog/24 tuntia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus alussa on noin 20 mikrog/24 tuntia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mirena 20 mikrog/24 tuntia depotlääkevalmiste, kohtuun 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus

Lisätiedot

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA

VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA VAIHDEVUODET KUUMIA AALTOJA VAI VOIMAVIRTOJA Terhi Reiskanen Opinnäytetyö Toukokuu 2009 Hoitotyön koulutusohjelma Kätilötyön suuntautumisvaihtoehto Pirkanmaan ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983 2009

Toistuvat raskaudenkeskeytykset Suomessa 1983 2009 tieteessä Anna Heino VTM, FM, erikoissuunnittelija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto anna.heino@thl.fi Mika Gissler FT, VTM, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tieto-osasto

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena. 28.5.2015 Minna Maunola

Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena. 28.5.2015 Minna Maunola Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena 28.5.2015 Minna Maunola Raudanpuuteanemia Anemian yleisin syy on raudanpuute Yleisin raudanpuuteanemian syy on raudan menetys verenvuodon vuoksi Hedelmällisesä iässä

Lisätiedot

Uusin steriloimislaki tuli voimaan vuonna

Uusin steriloimislaki tuli voimaan vuonna RASKAUDEN EHKÄISY Risto Erkkola Nykyisin arvioidaan, että noin 153 miljoonaa naista heistä noin 138 miljoonaa kehitysmaissa on valinnut ehkäisymenetelmäkseen sterilisaation. Naisen sterilisaatio onkin

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Hormonihäiriön syyksi voi osoittautua munasarjan granuloosasolukasvain. Leila Unkila-Kallio

Hormonihäiriön syyksi voi osoittautua munasarjan granuloosasolukasvain. Leila Unkila-Kallio Katsaus Hormonihäiriön syyksi voi osoittautua munasarjan granuloosasolukasvain Leila Unkila-Kallio Granuloosasolukasvain on pahanlaatuisena pidettävä harvinainen munasarjakasvain, joka voi esiintyä naisella

Lisätiedot

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO

LIITE I VALMISTEYHTEENVETO LIITE I VALMISTEYHTEENVETO 1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Orgalutran 0,25 mg/0,5 ml injektioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Orgalutran sisältää synteettistä dekapeptidiä ganireliksiä (INN),

Lisätiedot

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski

mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski mykofenolaattimefotiili Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille Teratogeenisyysriski Laatimispäivä: Huhtikuu 2016 Johdanto Tämä esite, Myfenax (mykofenolaattimofetiili) Opas terveydenhuoltoalan ammattilaisille,

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot