VASIKAT TUOTANTOELÄIMIKSI

Transkriptio

1 OPINNÄYTETYÖ - YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA VASIKAT TUOTANTOELÄIMIKSI Tilastt rahaksi Nurmeksessa T E K I J Ä : Esk Saatsi

2 SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Kulutusala Lunnnvara- ja ympäristöala Kulutushjelma/Tutkint-hjelma Maaseudun kehittämisen kulutushjelma Työn tekijä(t) Esk Saatsi Työn nimi Vasikat tutanteläimiksi Tilastt rahaksi Nurmeksessa Päiväys Sivumäärä/Liitteet 39/6 Ohjaaja(t) Kati Partanen, Heli Wahlrs Timeksiantaja/Yhteistyökumppani(t) Nurmeksen kaupunki Tiivistelmä Maailma muuttuu ja siinä mukana myös Sumi. Sumi n kansainvälisillä maatalusmarkkinilla pieni timija. Timiva ja mavarainen ktimainen maatalus- ja elintarviketutant n tärkeä niin kansalaisten kuin myös turvallisuuden kannalta. Nurmeksen kaupungin strategialla, Pikes Oy:n elinkein-hjelmalla, Pielisen Karjalan maaseutupalveluiden maaseutustrategialla ja TEHO-hjelmalla li tavitteena laatia askelmerkit Nurmeksen j ennestään menestyvän maataluselinkeinn jatkumlle. Työn timeksiantajana timi Nurmeksen kaupunki ja hallintjhtaja Riikka Bren. Opinnäytetyössä tähdättiin perusmaataluden nykytilasta tulevaisuuteen ja niihin vaihtehtihin, jilla perusmaatalus saadaan menestymään alati kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Työtä tehtiin eri työryhmissä. Merkittävin ryhmä työn eteenviemisessä li vunna 2013 mudstettu Pielisen Karjalan maaseudun kehittäjäryhmä. Työn merkittävin tavite li löytää maataluden kehittämismahdllisuuksia Nurmeksessa. Keskittymällä parannetaan tehkkuutta. Kehittyvän maatilayrityksen n investitava kk ajan, että pysyy mukana, investinnin n parannettava kannattavuutta. Yrittäjillä n ltava määrätietinen kehittymissuunnitelma, jlla tähdätään parempaan kannattavuuteen. On ltava ylpeä työstään, suunnitelmallista vapaa-aikaa ja työn ltava hauskaa, ajattelutapa psitiiviseksi. On vertailtava tisten tiljen menettelyjä ppimismielessä. Maatilaa n jhdettava kuin yritystä. Kunnssa leva infrastruktuuri mahdllistaa maaseudulla mm. yritysten timinnan ja bitaluden kehittymisen harvaan asutulla maaseudulla. Kunnssa leva infra n myös yksi tärkeimmistä harvaan asutun maaseudun markkinintikeinista yrityksille ja yritysten perustamisille. Nurmeksen kaupunki n satsannut ja investinut infraan viime vusina merkittävästi saadakseen yrityksiä kaupunkiin. Perusmaataluselinkeinkin tarvitsee jatkssa vastaavanlaisia satsauksia yhdessä muiden tinijiden kanssa, jtta perusmaataluden edellytykset saadaan turvattua. Perusmaataluden pitäisi rueta pian timimaan sakeyhtiömalliphjalta. Pellt täytyy pitää viljeltynä ja lhkkkn tulee myös kiinnittää humita. Lhkkk mieluummin yli 5 hehtaaria. Sumen tulisi nyt vain päästä yli tämä nin viisi vutta kestävä ylimenvaihe. Myös Nurmeksella n mahdllisuus päästä salliseksi tästä maailmanlaajuisesta elintarvikeketjun menestystarinasta. Nykyiset rakenteet n saatava päivitetyksi nykyaikaisiksi ja ihmisten ajattelumalli n saatava muuttumaan. Avainsanat maatalus, elintarviketutant, Nurmeksen kaupunki, Pikes Oy SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES THESIS

3 Field f Study Natural Resurces and the Envirnment Degree Prgramme Degree Prgramme in Rural Develpment Authr Esk Saatsi Title f Thesis Cw calves int prductin animals - Statistics int mney in Nurmes Date Pages/Appendices 39/6 Supervisr(s) Kati Partanen, Heli Wahlrs Client Organisatin /Partners City f Nurmes Abstract Abstract Just like the wrld, Finland is under a cnstant change. Even thugh Finland itself is nly a small factr in the large agricultural market, having a functining and self-cntained prvisin supply is crucial nt nly fr the peple, but fr the verall safety and security f the natin. The city f Nurmes, Pikes Oy's livelihd prgram, Nrth Karelia's cuntryside strategy and TEHO-prgram had the gal t create the stepping stnes t ensure the nging success f the lcal agriculture. The wrk was cmmissined by the city f Nurmes and the city administratr Riikka Bren. The main fcus f the thesis was t find the ways and the means t keep the basic agriculture successful in the evergrwing glbal cmpetitin. The wrk was dne in different grups. A big part f the prject was a grup called "Pielisen Karjalan maaseudun kehittäjäryhmä" funded back in The mst imprtant part f the prject was t find ut the means hw Nurmes culd guarantee its future success in agriculture. A successful farm has t keep up with the times and becme even mre prductive. The entrepreneur needs t plan ahead, be prud f their wrk, keep finding new ways t imprve at their wrk and find a balance between f wrk and free time. In shrt, a farm has t becme mre like a cmpany. A wrking infrastructure makes it pssible t have wrking cmpanies and industry n less ppulated cuntryside. In fact, that is cuntryside's main selling pint in hpes f attracting mre cmpanies. That is als what Nurmes has heavily invested in in the past years. The basic agriculture culd use the same kind f treatment in rder t keep the fundamendals f farming secured. In rder t remain successful in the future, the farms shuld start wrking the same way as cmpanies d. Even Nurmes culd get its time in the glbal prvisin chain sptlight. It wuld require updating the utdated methds and changing the peple's way f thinking, but it is pssible. Keywrds agriculture, fd prductin, twn f Nurmes, Pikes Oy ESIPUHE

4 Pielisen Karjalan maaseutupalvelut n kehittänyt maaseutuelinkeinja ja kyliä vudesta 2014 lähtien Pielisen Karjalan maaseutuhallinnn neuvttelukunnan hyväksymän maatalusstrategian ja vudesta 2015 alkaen Teh-hjelman kautta. Teh-hjelman painpisteet vat keskittyneet Nurmekseen. Pielisen Karjalan maaseutupalvelut vat mukana kehittämässä maatilataluden pienyritystimintaa, neuvnnan ja hanketiminnan avulla. Pielisen Karjalan maaseutupalvelut vat myös mukana edistämässä ja kehittämässä yhteistyössä muiden timijiden kanssa maataluden investinteja. Maaseutupalvelut hjaavat ja krdinivat yhteistyössä maaseudun elinkein- ja hanketimintaa. Maaseutupalvelut edistävät lisäksi kylätimintaa yhteistyössä muiden alan timijiden ja hankkeiden kanssa sekä sallistuvat viljelijä-, hanke- ja kylätimintakulutuksiin sekä maataluden ja maaseudun strategiatyöhön. Pielisen Karjalan maaseutupalvelujen tehtävänä li timia satteuttajana tulevaisuuden elintarvikkeet hankkeessa. Alueen maatilja lähestyttiin sähköpstitse. Suritimme kiinnstuneilla tililla alkukartituksen, jssa selvitimme tiljen nykytilan ja mahdlliset kehitysplut. Pielisen Karjalan maaseutupalvelujen henkilökunnalle n tähän saakka llut tutuinta timia muiden hankerganisaatiiden tteuttamien hankkeiden sarahittajana. Lähitulevaisuudessa n tavitteena kirjittaa kehityshanke ja rekrytida hankkeeseen innvatiivinen maataluden kehittämisen yritysasiantuntija, jnka tehtävänä n krdinida hankkeen timintaa ja hjata malla saamisellaan Nurmeksen maatalusyritysten ja timialan kehittymistä sekä saamisverkstn rakentamista. Pielisen Karjalan Maaseutupalveluiden henkilökunnalla n hyvä tuntemus alueen maatilista ja niiden nykytilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Hankkeessa n mahdllista hyödyntää heidän saamisen lisäksi myös maakuntien välistä yhteistyötä Phjis-Savn ja Kainuun asiantuntijiden kanssa. Pielisen Karjalan maaseutupalveluiden timinta n perustunut lukien maaseutuvirastn (MAVI) ja Nurmeksen kaupungin väliseen maksajavirastspimukseen. Spimuksessa ei määritelty kehittämistehtävien hidsta, vaan yhteistiminta-alueen henkilöstö tekee ajan sallimissa puitteissa myös maatiljen yritys- ja hanketyötä. Pielisen Karjalan maaseutupalveluiden isäntäkuntana timii Nurmeksen kaupunki. Palvelemme asiakkaitamme Lieksan, Nurmeksen ja Valtimn timipisteissämme. Nurmeksessa Esk Saatsi

5 5 (45) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO MAATALOUDEN TILANNE POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNASSA Maataluden kehitys Phjis-Karjalassa Pielisen Karjalan maatalus Nurmeksen histriaa Nurmeksen maataluden rahavirrat Peltjen käyttö Tutanteläinten tutkset Yleiset maataluden näkymät Phjis-Karjalassa Nurmeksen kaupungin strategia Ylä-Karjalan elinkein-hjelma PIELISEN KARJALAN MAATALOUSSTRATEGIA TEHO-OHJELMA Tavitteet Maataluden mahdllisuudet Nurmeksessa Maataluden menestystekijät Nurmeksessa TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen lutettavauus ja eettisyys Tutkimuksen tteuttaminen TUTKIMUSTULOKSET Pielisen Karjalan maaseudun kehittäjien kkntumiset Haastattelumenetelmien kuvaus Haastattelujen tulkset Yhteenvet JOHTOPÄÄTÖKSET Yhteistyömallit kunnassa Teht Nurmekseen POHDINTA Maataluselinkeinn markkininti harvaan asutuille alueille... 37

6 6 (45) LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT LIITE 1: RAHOITUSPALAVERIN LIITE LIITE 2: HAASTATTELUT

7 7 (45) 1 JOHDANTO Sumen maatalus n kkenut erittäin vimakkaan rakennemuutksen Eurpan uninin aikana eikä suuntaukseen näytä levan tulssa muutsta tulevaisuudessakaan. Yli pulet maittilista lpettaa vuteen 2022 mennessä Tilamäärän lasku ei juuri näy Sumen maitmäärässä, js investintisuunnitelmat tteutuvat aitusti. Myös naudanlihan tutant n kääntymässä laskuun. (Lehtnen 2016.) Aktiivitiljen lukumäärän väheneminen Sumessa ei le kuitenkaan vähentänyt samassa suhteessa kunnassa tehtävän työn määrää maatalustukien hallinninnissa, tukihakemusten käsittelyssä ja asiakaspalvelussa. Lainsäädännön muutsten vuksi maatalustukien käsittelyprsessit eivät le lähiaikina yksinkertaistumassa. Myös maaseutuelinkeinviranmaispalvelut kkevat muutksen lähitulevaisuudessa. Näillä näkymin maatalustukihallint siirtyy 18 maakuntaan. Kuntien maaseututimistjen kautta n tehty myös maataluden kehittämistimia mm. hankkeiden kautta. Tutkimus n myös tästä näkökulmasta katsen erittäin ajankhtainen ja tarpeelllinen maataluden kehittämisen järjestämiseen liittyvien muutsten llessa j suunnitteluasteella. Nurmes kuuluu Phjis-Karjalan maakuntaan. Nurmeksen maaseudun kehittämistä tulevassa maakunnassa valmistellaan klmessa eri työryhmässä, jtka vat viljelijäpalvelut, maaseudun kehittäminen ja lmituspalvelut -työryhmät. Tukihallinnn pyörittäminen kuuluu perinteisiin tehtäviin viljelijäpalveluissa, jita hitaa tällä hetkellä nin 60 yhteistiminta-aluetta valtakunnallisesti. Phjis-Karjalassa n klme yhteistiminta-aluetta; Jensuun seudun, Keski-Karjalalan ja edustamani Pielisen Karjalan maaseutupalvelut. Lmituspalvelut dttavat tällä hetkellä lmituslainsäädännön valmistumista. Yksi tärkeimmistä siista tulevissa maakunnissa n maaseudun kehittämissin järjestäminen. Maaseudun kehittämistä tehdään tällä hetkellä eri tavilla eri pulilla maata. Phjis-Karjalassakin tehtävää n delegitu kehittämisyhtiöille, yhteistiminta-alueille, elinkeinasiamiehille jne. Se mikä n paras tapa tteuttaa se, n vaikea sana. Resurssit tulevat jatkssa kuitenkin pienenemään. Maaseudun elinviman kehittäminen siirtynee kuitenkin entistä enemmän kuntien vastuulle. Opinnäytetyön timeksiantaja n Nurmeksen kaupunki. Timeksiantajan vastuuhenkilönä timii kaupunginsihteeri Riikka Bren. Nurmeksen kaupunki päivitti juuri äskettäin strategian. Aikaisempi strategia 4U-Nurmes päivitettiin Nurmeksen suunta -strategiaksi vusille Maaseutupalveluiden TEHO-hjelma n myös päivityksen alla ja se njaa hyvin pitkälti malta saltaan kaupungin strategiaan. Tärkeimpinä timenpiteinä n maataluden tehstaminen ja lähiruan ja jalstusasteen nstaminen. Työn tavitteena n saada Nurmeksen salta kehittäminen ja tekeminen sille taslle, että se jhtaa stregian asettamiin tavitteisiin.

8 8 (45) Tutkimuksen ngelmina n maataluden muuttuva ja haasteellinen timintaympäristö jhtuen niin paikallisista kuin maailmanlaajuisistakin muuttujista. Näistä jhtuen taludelliset haasteet asettavat kvat paineet nykyisellä kustannusrakenteella ja tulvirran kehityksellä. Vastaavasti prsesseista syntyvien vlyymien tulisi lla kuitenkin suuria ja kustannustehkkaita. Aihe herätti kiinnstukseni asian ympärillä käytävän keskustelun myötä. Aiheen rajaukseen vaikutti maaseutuelinkeinviranmaispalvelujen seutukuntatasn tarkastelu. Sumi ei le enää naudanlihantutannn suhteen mavarainen, ktimaisen naudanlihantutannn llessa 82 miljnaa kila ja kulutuksen 99 miljnaa kila. Naudanlihantutant perustuu Sumessa mait- ja lihartuisiin eläimiin. Maitrtuisten suus n selkeästi suurempi. Lihartuisten eläinten suus kknaismäärästä n nin 17 %. Teuraaksi kasvatettavista vasikista keskimäärin klmassa kasvatetaan syntymätilalla, kyseessä n yhdistelmätutant. Nautatiljen erikistumisen myötä välitysvasikiden määrät vat kasvaneet. Maittililla syntyneistä välitettävistä snnivasikista lähes kaikki kasvatetaan klmivaiheisesti. (Atria alkututant 2016). Nurmeksen ngelmana n, että täältä puuttuu suuri vasikkakasvattam. Työn tavitteena n selvittää lisik uuden 800 kasvatuspaikan lihanautatila mahdllinen, jssa lisi sekä väli- ja lppukasvatus ja lisik kklukka riittävä. Uuden kasvattamn avulla saadaan paikallisten navetiden vasikat kasvatettua lihaksi ja kuljetusmatkat lyhenevät. Tavitteena n lisäksi selvittää riittävän jatkkasvatuskapasiteetin tarve Pielisen Karjalan alueelta. Kehitetään myös tiljen välistä yhteistyötä naudan yksikkö sveltuu hyvin esim. suuremman lypsykarjatilan yhteyteen.

9 9 (45) 2 MAATALOUDEN TILANNE POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNASSA Phjis-Karjalassa maataluden peltalaperusteisia tukia hakeneiden maatiljen määrä n vähentynyt Sumen Eurpan uninin jäsenyysaikana yli 40 prsenttia. Maatiljen keskikk n kasvanut vimakkaasti ja n tällä hetkellä yli 35 hehtaaria. Viljelty tukikelpinen peltala n pysynyt vakaana ja n tällä hetkellä hehtaaria. Phjis-Karjalan maataluden runk perustuu nautakarjavaltaiseen ktieläintaluteen. Phjis-Karjala n maan viidenneksi suurin maidn ja naudanlihan tuttaja. Myös erikistumisella puutarhataluteen ja erityisesti marjanviljelyyn sekä vihannestutantn n pitkät perinteet. (Phjis-Karjalan maaseudun kehittämishjelma 2014.) Lunnnmukaisen tutannn suhteellinen laajuus n kasvanut Phjis-Karjalassa vimakkaasti ja se n krkeimpia kk maatakin ajatellen. Lunnnmukaisessa tutannssa li vunna 2012 Phjis- Karjalan peltalasta 19,4 prsenttia ( hehtaaria). Kasvua lumualassa li edellisestä vudesta 12 prsenttia. Kk maassa lumualan suus peltalasta n yhdeksän prsenttia. Lumutilat vat myös keskimääräistä suurempia, keskikk n nin 51 hehtaaria/tila. Lumuktieläintilja Phjis- Karjalassa n 72 kappaletta. Lumuhunajan tuttajia 15 kappaletta. (Phjis-Karjalan ELY-keskus 2013.) Maidntutant n taludellisesti merkittävin maataluden tutannnala Phjis-Karjalassa. Kk maan maidntutannsta Phjis-Karjalan suus n nin kuusi prsenttia. Maakunnan maidntutant n laskenut 2000-luvulla alle 140 miljnaan litraan. Kuitenkin keskimäärin tilaa khti tutettu maitmäärä n nussut 2000-luvulla litrasta yli litraan. Kehittämistimien tavitteena n lisätä maidntutant 150 miljnan litran taslle vuteen 2020 mennessä. Naudanlihaa tutetaan Phjis-Karjalassa 5,4 miljnaa kila vudessa. Kk maan naudanlihatutannsta Phjis-Karjalassa tutetaan 6,5 prsenttia. (Phjis-Karjalan ELY-keskus 2013.) Puutarhataludessa n erikistuttu marjanviljelyyn. Marjanviljelyssä n kaikkiaan nin 700 hehtaaria. Tärkeimpiä marjakasveja vat herukat (410 hehtaaria) ja mansikka (258 hehtaaria). Mlemmat vat lleet lievässä kasvussa viime vusina. Vihanneksia, hedelmiä, taimi- ja kasvihunetutanta n yhteensä nin 100 hehtaarilla. Muista viljelykasveista merkittävää n esimerkiksi kuminan viljely (250 hehtaaria). Uusista viljelykasveista rypsin ja härkäpavun viljely n lisääntynyt viime vusina. Maakunnasta löytyy myös maissipeltja. Rukhelpin viljely energiakäyttöön n lppunut Vap Oy:n lpetettua spimusviljelyn. (Phjis-Karjalan ELY-keskus 2013.) Aktiivisuus erilaisiin ympäristötimenpiteisiin n kasvamassa. Lumun hella susituimpia ympäristöön vaikuttavia timenpiteitä vat lietelannan sijittaminen peltn sekä lunnn ja maiseman mnimutisuuden edistäminen, esimerkiksi perinnebitppien hit. Maatiljen kehitysnäkymiä kartitettiin kahdessa vaiheessa hjelmakaudella Keväällä 2012 tehdyn kyselyn mukaan 58 prsenttia maittilista arvii tutannn jatkuvan ainakin vuteen 2020 saakka. Tämä n hieman krkeampi kuin kk maan keskiarv. Näiden suunnitelmien tteutuessa maakunnassa lisi vunna 2020 vajaa 400 maittilaa, niiden tutant 168 miljnaa litraa ja maittililla keskimäärin 52 lehmää. (Phjis-Karjalan ELY-keskus 2013.)

10 10 (45) 2.1 Maataluden kehitys Phjis-Karjalassa Mentäessä ajassa taaksepäin aina 80-luvulle, vidaan sana maataluden eläneen tullin suhteelisen vakaata kehityksen ajanjaksa. Tästäkään hulimatta maatalus ei llut staattisessa tilassa, vaan maatiljen määrä väheni ja niiden kk kasvi. Maataluden tekninen kehitys ja siitä aiheutunut yrityskn kasvu pienensivät matalustuteista saatavaa yksikkökatetta, jka nsti autmaattisesti painetta yritystiminnan kehittämiseen. Läheskään kaikki viljelijät eivät pystyneet tähän haasteeseen vastaamaan. Yleisesti ttaen tutannsta lupuvien maatilat vat kannattavuudeltaan ja tutantedellytyksiltään heikkja ja pääsin ikääntyneiden viljelijöiden tilja, jille ei enää löydy tilanpidn jatkajia. (Helsingin ylipist 2017.) 90-luvulla EU-jäsenyyden myötä sa velkaantuneista tilista lupui maksuvalmiusngelmien vuksi. Timintaympäristön muuts ketteli vimakkaasti myös tilaansa aktiivisesti kehittäneitä, etenkin nuria viljelijöitä. Tutantteknisestä näkökulmasta tarkasteltuna heillä lisi llut parhaat edellytykset timia maatilayrittäjinä pitkällä aikajänteellä. (Helsingin ylipist 2017.) Tänä päivänä elämme jälleen kerran maataludessa vaikeaa ja pitkäkestista ja lähes kaikkia maataluden timalja kskevaa kriisiä. Tällä kerta syynä ei le suranaisesti EU, vaan tuttajahintjen lasku jhtuu ennenkaikkea eurppalaisesta markkinatilanteesta. Venäjän paktteet vat vain yksi syy tukalaan tilanteeseen. Vaalien alla kaikki vannvat ktimaisen elintarviketutannn ja lähiruan nimeen. Myös hultvarmuuden turvaamista pidetään erittäin tärkeänä. Kuitenkin Sumen timet ja mahdllisuudet elintarviketutannn kannattelemisessa vat varsi huet. EU:n ja kansallisella tukiplitiikalla vidaan antaa ainakin pientä tukea esim. kriisiytyville tilille. Maidntutanttilja n Phjis-Karjalassa 481 kpl. Maatiljen investintitahti n edelleen vähäistä pääasiassa tiukasta talustilanteesta jhtuen. Nykyinen investintitahti ei pysty turvaamaan nykyistä tutannn laajuutta karjatililla. Maatilainvestinteja tehtiin eniten Jensuussa, Kiteellä ja Liperissä. Phjis-Karjalassa n lumututantmme laajuus valtakunnallisesti tarkastelleen kärkitasa. (Phjis-Karjalan ELY-keskus 2016.) Phjis-Karjalan peltpinta-ala li vunna hehtaaria, jista lumututannssa n hehtaaria. Maatalustukia haki yhteensä 2160 tilaa, jista lumusitumustilja li 338. Maatiljen keskipeltpinta-ala li 40 hehtaaria; lumutiljen keskipeltpinta-ala li 61 hehtaaria ja tavanmaista tutanttapaa harjittavien tiljen 36 hehtaaria. (Phjis-Karjalan ELY-keskus 2016.) 2.2 Pielisen Karjalan maatalus Nurmes kuuluu tällä hetkellä hallinnllisesti Pielisen Karjalan yhteistiminta-alueeseen. Nurmes timii isäntäkuntana. Muut sapulet vat Lieksan kaupunki ja Valtimn kunta. Alla levassa taulukssa näkyy vuden 2017 tilasttieta Pielisen Karjalan maaseutupalveluista. Nurmeksessa n aktiivisia, tukea hakevia maatilja 139 kappaletta. Käytössä leva peltpinta-ala n nin 6300 hehtaaria.

11 11 (45) Tilissa ei le suuria kunnittaisia erja. Nurmes erttuu kuitenkin maidntutanssa Lieksaan ja Valtimn verrattuna hieman. Nurmeksessa n suurimmat maittilat. Nurmeksessa investitiin luvun alussa edellisellä hjelmakaudella kvasti lähinnä lypsykarjainvestinteihin. Kuluvalla hjelmakaudella investintien tahti n hiipunut jkaisessa Pielisen Karjalan kunnassa. Taulukk 1. Tilasttieta Pielisen Karjalan YT-alueen maataludesta (Saatsi 2018.) Nurmes Lieksa Valtim YTA yht./keskim. Tilalukumäärä Pelta vilj.ha Peltpintaala/tila Peruslhkjen.lkm Maidntuttajia Maita meijeriin (milj. ltr) 15,7 12,6 9,6 37,9 Maita tilaa khti (ltr) Kuntien kautta maksetut tuet (milj. eura) 6,3 6,2 5,0 17,5 Tilat tutantsuunnittain Nurmes Lieksa Valtim YTA yhteensä Lypsykarjatalus Lihanautjen kasvatus Muu nautakarjatalus Lihasikjen kasvatus Kanamunien tutant Lammastalus Hevstalus Viljanviljely Erikiskasvitutant 1 1 Kasvihunetutant 2 2 Puutarhakasvien viljely avmaalla Muu kasvitutant Muu tutant tai timinta Ei tutant/yritystimintaa Yhteensä

12 12 (45) 2.3 Nurmeksen histriaa Nurmeksen seuduilla n liikkunut ihmisiä j neljä vusituhatta sitten, mutta asuttuna paikkana Nurmes mainittiin ensimmäisen kerran vunna luvun alussa alue siirtyi Rutsin vallan alaisuuteen ja alkuperäinen karjalaisasutus vetäytyi Venäjän pulelle. Tilalle tuli ihmisiä Savsta ja Kainuusta. Asutus alki levitä npeasti. Ratkaisevassa asemassa pysyvän asutuksen mudstumiselle li Pielisestä saadun kalan tuma timeentul. Rantaluhdit tuttivat rehua ja metsät riistaa ja turkiksia sekä kaskimaat viljaa. Maatalus alki kehittyä Pielisen Karjalassa vimakkaasti 1700-luvun pulivälissä ja peltalan kasvaessa pystyttiin ktieläinten määrääkin lisäämään. (Nurmeksen musen arkist 2018.) Nurmeksen kirknkylästä mudstui alueen keskus 1800-luvulla. Tiiviisti rakennettu taajama tuhutui tulipalssa kesällä Paln seurauksena kirknkylää alettiin nimittää Prkyläksi. Parin seuraavan vusikymmenen aikana kirknkylä rakennettiin kuitenkin uudelleen, jten Prkylä säilyi vasta perustetun kauppalan kilpailevana keskuksena. Kuvassa 1 näkyy Nurmeksen yhteiskulu ja kauppalaa 1920-luvulta. (Nurmeksen musen arkist 2018.) Kuva 1. Nurmeksen yhteiskulu (Nurmeksen muse 2018.) Kauppala rakennettiin parin kilmetrin päähän kirknkylästä, lähestuln asumattmalle harjulle Pielisen ja Nurmesjärven väliin. Kauppala perustettiin edistämään alueen kehittymistä vunna Kauppalan asemakaavan piirsi Ferdinand Öhmanin suunnitelmien phjalta Julius Basilier. Kaavan perustana li palturvallisuus, mihin pyrittiin säännöllisellä ja väljällä rakentamisella, leveillä kaduilla ja puuistutuksilla. (Nurmeksen musen arkist 2018.) Nurmeksen väestökehitys li pitkään tasaisesti nuseva, mutta viimeisten vusikymmenien aikana väkiluku n laskenut jyrkästi luvun pulessa välissä Nurmeksessa li nin 1700 asukasta, 1800-luvun alussa asukkaita li j yli Suurimmillaan väestömäärä li vunna 1960, jllin asukkaita li henkeä. Vunna 2018 väkiluku n hieman alle (Nurmeksen musen arkist 2018.)

13 13 (45) Maatalus li 1900-luvun jälkipulelle saakka Nurmeksen tärkein elinkein. Metsätyöt lisäsivät väestön varallisuutta ja paikkakunnalle syntyi myös rautatellisuutta sekä sahaus- ja meijeritimintaa. Myöhemmin merkittäviksi elinkeiniksi nusivat myös vaatetus- ja elintarviketellisuus. Ennen rautatien rakentamista kauppaa ja tellisuutta häiritsivät liikenneljen alkeellisuus, sillä tutteet li rahdattava markkinille vesiteitse. Kauppalan ja maalaiskunnan välinen kilpailu mudstui rasitteeksi alueen tasapuliselle kehittämiselle. Haitat pyrittiin minimimaan vuden 1973 alussa, kun Nurmeksen maalaiskunta liitettiin kuvassa 2. näkyvään Nurmeksen kauppalaan. Kuntamut muuttui kaupungiksi (Nurmeksen musen arkist 2018.) Kuva 2. Nurmeksen kauppala kirkntrnista kuvattuna (Nurmeksen muse 2018.) 2.4 Nurmeksen maataluden rahavirrat Keskityn pinnäytetyössäni Nurmeksen maatalutta käsitteleviin aiheisiin. Nurmeksen maataluden veturi n maidntutant 7 miljnan eurn myyntitulilla. Nurmeksessa n 49 maittilaa, jtka tuttavat maita yhteensä 14,6 miljnaa litraa vudessa. Tiljen keskituts n yli litraa maita vudessa. Lehmää khti keskituts n nin 8100 litraa vudessa. Khdentamalla navettainvestinteja, peltjen kunnstusta ja työnjaka uskn, että Nurmeksessa tteutuu neljän vuden strategiajakslla 3-4 uutta navettahanketta. Kuvissa 1 n turein tilast vudelta 2016 Nurmeksen maatiljen rahavirrista. Maatiljen tult vat yhteensä nin 19 miljnaa eura, jtka mudstuvat maataluden myyntitulista, maataluden tultuista, metsätulista sekä sivuansiista ja liitännäiselinkeinista. Kuviissa 2 4 näkyy Nurmeksen ja Pielisen Karjalan sijainti kartalla.

14 Kuvi 1. Maatiljen rahavirta Nurmes (Kantar TNS Agri Oy 2016.) 14 (45)

15 15 (45) Kuvi 2. Nurmeksen sijainti Sumen kartalla Kuvi 3. Nurmeksen sijainti Phjis-Karjalan maakuntakartalla Kuvi 4. Phjis-Karjalan maakunnan kartta

16 16 (45) Peltjen käyttö Nurmeksessa n pelta vuden 2017 tukihakutietjen perusteella yhtensä 6531 hehtaaria. Suurin sa pintaalasta n nurmella, jta viljellään pääasiassa säilörehuksi ja laitumeksi. Viljista hra n edelleen merkittävin viljakasvi, mutta kauran suus kasvaa kk ajan. Vehnää n myös viljelty nusujhteisesti muutaman vuden ajan. Erikiiskasvien viljely n minimaalista. Peltmme sveltuvat parhaiten nurmen viljelyyn, mutta myös viljista saadaan khtuullisia satja tutanttekijöiden llessa kunnssa. Lumun suus peltviljelystä n kk ajan kasvamaan päin Tutanteläinten tutkset Nurmeksessa lypsylehmien lukumäärä n suurin. Lehmien yhteislukumäärä n 1416 kpl. Lypsylehmiä n keskimäärin 30 kpl/tila. Kuvista 5 nähdään, että Nurmes n j useiden vusien ajan llut kärkisijilla tilakhtaisissa meijerimaidn määrässä. Vunna 2014 Pielisen Karjalan maaseutupalveluiden tekemän ennusteen mukaan Nurmeksessa n maatilja vunna 2030 nin 80 kpl, jista 24 lypsykarjatilaa. Suunta näyttää levan samankaltainen myös valtakunnallisella taslla. Sumen gallup elintarviketiedn tutkimuksen mukaan yli pulet maittilista lpettaa vuteen 2022 mennessä. (Elintarviketiet 2016.) Phjis-Karjala Ilmantsi Jensuu Juuka Kitee Kntilahti Lieksa Liperi Nurmes Outkumpu Plvijärvi Rääkkylä Thmajärvi Valtim Kuvi 5. Meijerimaidn määrä tilaa khti keskimäärin kunnittain 2017 Phjis-Karjala (PrAgria Phjis-Karjala 2018.) litraa/tila Meijeriin timitetun maidn määrä n jatkanut laskuaan vusi vudelta. Nurmeksessa maita tutetaan tällä hetkellä nin 14,5 miljnaa litraa vudessa, kuten kuvista 6 nähdään. On ennustettu, että maidntutant tippuu rmahdusmaisesti lähivusien aikana suurten ikälukkien eläköityessä. Samalla tutant useassa par-

17 17 (45) sinavetassa päättyy niin lihan kuin maidnkin tutannn salta. Tällä hetkellä suurissa pihatissa, jtka edutavat nin 10 pssenttia lypsykarjatilista, tutetaan pulet Sumen maitmäärästä. Parsinavetta n tällä hetkellä nin 90 prsentilla lypsykarjatilista. Pulet Sumen maitmäärästä tulee edelleen parsinavetista. Ilmantsi Jensuu Juuka Kitee Kntilahti Lieksa Liperi Nurmes Outkumpu Plvijärvi Rääkkylä Thmajärvi Valtim Kuvi 6. Meijereihin timitettu maitmäärä litrina kunnittain, 2017 Phjis-Karjala (PrAgria Phjis-Karjala 2018.) Naudanlihantutannn tutant vähenee. Valtakunnallisesti naudanlihantutant putaa Sumessa vuteen 2020 mennessä nykyisestä 86 miljnasta kilsta alle 80 miljnaan kiln. Nurmeksessa tutetaan tällä hetkellä naudanlihaa nin 370 tnnia. Pääsyinä naudanlihantutannn vähentymiseen n lypsylehmien vähentyminen ja naudanlihantutannn hun kannattavuus. Krkeat tutantkustannukset ja tuttajahintjen putaminen vat vaikuttaneet maataluden ahdinkn humattavatsi enemmän kuin julkisuudessa paljn puhuttaneet tukimaksujen viivästymiset. (Peltnen-Saini 2015.) 2.5 Yleiset maataluden näkymät Phjis-Karjalassa Tulevaisuudessa phjiskarjalaisen maaseudun menestys mudstuu mnista pienistä ja ehkä suuremmistakin asiista. Lunnnvarakilpailun kiristyessä, maaseutu, maaseudun ihmiset ja siellä levat lunnnvarat vat entistäkin tärkeämpiä Phjis-Karjalan tulevalle menestykselle. Keskeisimmät tulevaisuuden asiat vat bitalus, lumu- ja lähiruka, rukamaakunta-ajattelu, maaseutuasumisen haasteet sekä hajautetut energiaratkaisut. (Phjis-Karjalan ELY-keskus 2013 s.1). Maaseuturahastn kautta kanavituu Phjis-Karjalan maakuntaan runsaasti resursseja, jilla n tärkeä merkitys alueteluteen. Kehittämistimien kautta niiden merkitystä n mahdllista mninkertaistaa. Ohjelman tteutus ja sen resurssit eivät kuitenkaan tapahdu autmaattisesti, vaan työhön tarvitaan innkkaita, saavia

18 18 (45) ja asiaansa mtivituneita ihmisiä panemaan suunnitelmat ja hjelmat timeksi. Asiat tteutuvat ja lpulta realisituvat vain ja ainastaan ihmisten kautta. (Phjis-Karjalan ELY-keskus 2013 s.1). 2.6 Nurmeksen kaupungin strategia Nurmeksen kaupunki lähtee uuteen strategiakauteen myönteisessä vireessä. Nurmeksen käyttötalus ja tase vat säilyneet vahvina. Nurmes n HINKU-kunta eli Nurmes pyrkii hiilineutraaliin timintaan. Tämä n läpileikkaava periaate kk kaupunkiknsernin timinnassa. Bitaluden edistäminen n Nurmeksen kaupungin tärkein yksittäinen HINKU-timenpide. (Nurmeksen kaupunki 2017). Kaupungin vahva lähtötilanne mahdllistaa Nurmekselle uuden man suunnan. Nurmeksella n resursseja muuttaa suuntaa ja myös tarvittavaa innkkuuttaa löytyy asiiden kuntn saattamiseksi. Paras strategia n tehdä asiat eikä jäädä dttamaan apua ulkmaailmasta. Maatalutta kskettavat painpisteet löytyvät elinvimaa kasvun kautta kehittämislinjalta. Vunna 2018 n tavitteena alittaa alkututannn vahvistaminen. Taulukk 2. Nurmeksen suunta strategian maataluden kehittämislinjat ja strategiset tavitteet (Saatsi 2018.) Kehittämislinja Elinvimaa kasvun kautta Nurmeksen vetvimaisuus Kaupungin man timinnan kehittäminen Järkevä tiljen käyttö Strateginen tavite Nurmeksen työssäkäyntialue säilyttää väestönsä ja työpaikat lisääntyvät Nurmes n muuttvittkunta ja Nurmeksessa n sujuva arki Kattavat ja mnipuliset lähipalvelut vat kaikkien kuntalaisten saatavissa ja saavutettavissa Timitilatarpeet ja timitilat vat tasapainssa 2.7 Ylä-Karjalan elinkein-hjelma Ylä-Karjalaksi kutsutaan aluetta Phjis-Karjalan phjissassa, jhn kuuluvat Nurmeksen kaupunki ja Valtimn kunta. Asukkaita n tällä hetkellä hieman alle Nurmeksella ja Valtimlla n paljn yhteistyötä. Valtimlta käydään paljn asiimassa Nurmeksessa. Nurmeksen kaupungin, Valtimn kunnan ja Lieksan kaupungin yhdistämistäkin n suunniteltu. Nurmeksen kaupungin strategiassa sivutaan maatalutta. Merkittävämmin maatalus tetaan esille Pikes Oy:n Buustia bitaludesta Ylä-Karjalan elinkein-hjelmassa. Ohjelma jakaantuu neljään saalueeseen; elintarviketellisuus, luntmatkailu, metsäbitalus ja maatalus. Maataluden salta tavitteissa keskitytään saamisen lisäämiseen ja kannattavuuden parantamiseen sekä maatililla tutetun uusiutuvan energian hyödyntämisen lisäämiseen. (Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy 2017.)

19 19 (45) 3 PIELISEN KARJALAN MAATALOUSSTRATEGIA Pielisen Karjalan maatalusstrategia laadittiin Pielisen Karjalan maaseutuhallinnn alaisen stregiaryhmän timesta vunna Strategia n linjassa Nurmeksen kaupungin strategian, Pikes Oy:n elinkeinstrategian ja Phjis-Karjalan maakuntahjelman kanssa. Maatalusstrategialla pyrittiin pureutumaan paremmin nimenmaan perusmaataluteen. Strategian visina vudelle 2020 n se, että Pielisen Karjala n mavarainen maaseutualue ja n maakunnan ykkönen maidn ja lihan tutannssa. Tavitteeseen pyritään lunnnmukaisella tutannlla, eklgisuudella, eettisyydellä, kestävällä kehityksellä ja mavaraisuudella. (Saatsi 2014.) Maataluden kehittämisen päästrategiana n vahvistaa ja laajentaa maataluden elinkeinphjaa, kehittää maataluyrittäjyyttä, vahvistaa asemaamme maidn ja lihan tutannssa sekä luda uuttaa alueellista elintarvikkeiden jalstusta, painpistealueena lumulähiruka. Strategia-alueina n maidn ja lihan tutant, elintarvikkeiden jatkjalstus ja peltjen käytön tehstaminen. Visi 2020 n, että Pielisen Karjala mavarainen maatalusalue, maakunnan ykkönen maidn ja lihan tutannssa. Kuvi 7. Pielisen Karjalan maatalusstrategia (Saatsi 2014.)

20 20 (45) 4 TEHO-OHJELMA Alitimme Pielisen Karjalan TEHO-timenpidehjelman laatimisen vunna Alitusptkun Teh-hjelma sai kahvipöytäkeskustelusta Nurmeksen kaupunginjhtajan kanssa. Keskustelu käynnistyi, kun kerrin, ettälin laatimassa yhdessä Pielisen Karjalan maaseutuhallinnn neuvttelukunnan strategiaryhmän kanssa Nurmeksen kaupungin maatalusstrategiaa. Ohjelmatyötä haluttiin laajentaa perusmaataluden ulkpulelle yhteistyössä seudullisen kehittämiskeskuksen kanssa man rlini painttuessa työnkuvani ja kkemukseni kautta tutumpien perusmaataluden kehittämistimenpiteisiin. Kaupunginjtaja Ask Saatsi esitti uudenvuden puheessaan vunna 2014 maataluden Teh-hjelman käynnistämistä. Yleensä kehitys tapahtuu vahvistamalla sitä, mikä n j vahvaa, kaikki muu n enemmän tai vähemmän sattumaa. Tavitteena li, että Teh-hjelma sisältää timenpidettä, jiden avulla alkututannn liikevaiht kasvaisi Nurmeksessa 10 miljnaa eura vudessa. (Saatsi 2014.) Alitimme Teh-hjelman laadinnan Nurmeksen kaupunginjhtajan ja Pielisen Karjalan maaseutupalveluiden edustajien tapaamisilla. Jkainen sai tehtäväksi miettiä vähintään 10 kehittämisen timenpidettä. Seuraavassa tapaamisessa kirjitimme kaikki kkn saadut timenpiteet A5-paperiarkeille ja levitimme ne pöydälle ja seulimme ideat ja valikimme vaikuttavimmat asiat jatktyöstöön. Jatkimme työtämme, kunnes laitimme ne tärkeysjärjestykseen ja lpuksi aikataulutimme sen. Kesän 2015 kypsyttelisimme asiita. Seuraavana syksynä laitimme Teh-hjelman timenpiteet tteutukseen. Teh-hjelma ajittui viidelle vudelle. Maaseutupalveluissa n neljä työntekijää. Työntekijöiden lukumäärä vaikutti saltaan siihen, että kun alitimme TEHO-hjelman laadinnan, niin mudstimme neljä kehittämiskaistaa, jtka livat investinti-, kehittämis-, kartitus- ja hallintkaista (taulukk 3). Jkaiseen kaistaan nimettiin vastuuhenkilö maaseutupalvelujen henkilöstöstä saamisen, suuntautumisen ja kiinnstuksen mukaan. TEHO-hjelma työllä li ait tarve ja tavite saada tehja nimensä mukaisesti niin maaseutupalveluiden henkilöstön ajankäyttöön kuin myös maaseudun ja maataluden kehittämiseenkin liittyen. Päätimme rajata alkututannn, listata timenpiteet ja arviida niitä ja mudstaa niistä lpulta Teh-hjelman. Tavitteina mm. keskitutsten kasvattaminen nurmen, maidn ja urakinnin salta. Uusien rakenteiden luminen lmitukseen, maatalushallintn ja Pikes Oy:öön. Ohjenurana timiminen suraviivaisesti ja jpa hieman röyhkeästi mm. investintien salta. Tavitteena li, että emme srtuisi strategiihin, vaan etenemien perustuisi täysin tekemiseen ja kehittämissluihin. Vain se n varmaa mitä itse tehdään, kaikki muu n epävarmaa.

21 21 (45) Taulukk 3. TEHO-hjelma (Saatsi 2014.) Vusi Investintikaista 1. Navettahankkeiden eteenpäinvienti (5-6 kpl) 5. Vasikat tutanteläimiksi 9. Kasvihune Känkkäälään 14. Pelthiilitehdas "maamiehen hiili" 17. Erilainen eläintila Kehittämiskaista 2. Nurmiviljelyn tuttavuushjelma Kartituskaista 3. Maita markkinillesäätiö 6. Maidntutannn tehstaminen 7. Tutantrakentamisen kulutushjelma ja 10. Pelt-Osuuskunta sis. Salajituksen 11. Yhteismetsien edistäminen 8. Urakinti "10 000" 12. Pellnraivaushanke "Kytösavu" 15. Metsänmistajien energiapuun timitusrinki "puurinki" 16 A Is peruna- ja vihannestila. 16 B.Lähirukaprjekti "Green Fd Pielisen Karjala" 18. Metsästysmatkailun kapeat markkinarat Hallintkaista 4. Sanktiiden miniminnin hjelma 13. Lmitus ja työviman vukraus 4.1 Tavitteet Tulevaisuuteen n helpp kurkistaa, mutta vaikea nähdä. Yksi varmimmista ennusteista n Yhdistyneiden kansakuntien arvi väestönkasvusta vuteen 2050 mennessä. Tullin 40 vutta täyttäneet tai sitä vanhemmat ihmiset vat j syntyneet; syntyvien lapsien määrästä riippuu, nk ntämänhetkinen lähes 7 miljardin ihmisen väestö kasvanut ennusteen mukaiseen 9,3 miljardiin. Rukaplitiikan näkökulmasta arviiden viesti n yksiselitteinen: elintarvikkeiden tutannn ja maataluden sen peruspilarina pitää kehittyä niin, että yhä suuremmalle väestölle rukaa riittää. (Seppänen 2012, s. 11.) Sumeen llaan perustamassa uutta nk. rukavirasta. Tivn, että tässä virastn tavitteissa n tettu ikeasti humin tulevaisuuden haasteet elintarviketutannssa. Suurimpia haasteita vat ilmastnmuutksesta ja ersista jhtuvat ngelmat. Sumella n merkittäviä mahdllisuuksia tehstaa nykyistä viljelykulttuuria ja sitä kautta elintarvikkeiden tutanta. Nykyinen tukijärjestelmä ei välttämättä le paras kannustin tehkkaan elintarviketutannn kannustamiseen. Sumi jakaantuu eri ilmastvyöhykkeisiin. Nurmes sijaitsee IV viljelyvyöhykkeellä. Alue n tällä hetkellä sutuisaa nurmiviljelyaluetta. Nurmen jalstaminen maidksi ja lihaksi n meidän alueemme mahdllisuus ja tehstamisen khde. Myös viljanviljely täällä nnistuu kunhan pelln perusasiat vat kunnssa. Työssäni keskityn Nurmeksen mahdllisuuksiin ja sitä kautta rakennettaviin tavitteisiin elintarviketutannn turvaamiseksi.

22 22 (45) 4.2 Maataluden mahdllisuudet Nurmeksessa Nurmes elää maataludesta. Maatalus n Nurmeksen tärkein timiala 450 työntekijän ja 17 miljnan eurn liikevaihdn ansista. Nurmeksen kaikki ansitult vat 123 miljnaa eura, jten maataluden suus tästä n 14 %. Maatalus n Nurmeksessa liki kaksi kertaa tärkeämpi timiala kuin Phjis-Karjalan maakunnassa keskimäärin (8 %). Myös metsätaluden merkitys n suuri ansituljen llessa 5 miljnaa eura, jka vastaa 4 prsenttia kaikista ansitulistamme. Nurmeksessa n pelta nin hehtaaria ja metsää nin hehtaaria. Nämä mlemmat yhdessä mudstavat mittavan yrittäjyysalustan. Merkille pantavaa n se, että metsämme vat vajaakäytössä. Tehstamalla metsiemme käyttöä vimme ansaita kantrahatulja lisää yli miljna eura ja saada muuta liikevaihta metsätaluden ympärille jpa 1,5 miljnaa eura. Sitä vastin peltmme vat lähes täydessä käytössä maatalusvaltaisimilla kylillä. (Saatsi 2014.) 4.3 Maataluden menestystekijät Nurmeksessa Maatiljen tärkeimpiä menestystekijöitä: 1. keskittymällä parannetaan tehkkuutta 2. n investitava kk ajan, että pysyy mukana, investinnin n parannettava kannattavuutta 3. n ltava määrätietinen kehittymissuunnitelma: parantaa kannattavuutta 4. ltava ylpeä työstään, suunnitelmallista vapaa-aikaa ja työn ltava hauskaa, ajattelutapa psitiiviseksi 5. vertailtava tisten tiljen menettelyjä ppimismielessä 6. maatilaa n jhdettava kuin yritystä (Rep 2016.) Kun asiaa tarkastellaan investintien rahuksen näkökulmasta, niin vidaan tdeta, että kun investintien kk kasvaa, niin samalla kasvavat myös rahitustarpeet. Riskit kasvavat vieläkin npeampaa tahtia. Maatilan rahituskelpisuuteen vaikuttavia tekijöitä vat lemassa leva rakennuskanta sekä rakennusten kunt sekä sijainti. Peltjen tulisi sijaita 5 10 km etäisyydellä taluskeskuksesta. Alle 5 km etäisyys n tavitetila. Runsas maamaisuus ml. pellt, hyvät metsät = vakavaraisuus, n investintihankkeissa aina psitiivinen tunnusmerkki. Yrittäjäminaisuudet vat kuitenkin aina tärkein minaisuus. (Kuittinen 2018.)

23 23 (45) 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimukseni tausta-aineistna len käyttänyt Nurmeksen histriatietja ja eri lähteistä kttuja tilastja. Nykytilan tietjen kkamisessa len pyrkinyt käyttämään viimeisimpiä tietja. Teen käytännön tutkimustyötä yhdessä maaseutuhallinnn sidsryhmien kanssa. Tärkeimpinä ryhminä tutkimuksessani vat rekisteröimätön Pielisen Karjalan maaseudun kehittäjät ja Pielisen Karjalan maaseuhallinnn neuvttelukunta. Pielisen Karjalan kehittäjäryhmä n kkntunut tarvittaessa. Neuvttelukunta n kkntunut vähintään kaksi kertaa vudessa. Tehtävänäni n jhtaa ja viedä aihetta eteenpäin mlemmissa ryhmissä. Laadin jkaisesta kkntumisesta muistin. Ensimmäisessä kkntumisessa käymme läpi lemassa levia timenpiteitä ja mietitään aivriihimenetelmällä uusia timenpiteitä. Kuinka Nurmes saadaan nusuun? Kkan seuraavaan kkntumiseen strukturidumman esityksen kknsaaduista timenpiteistä. Seuraavassa palaverissa palataan timenpiteisin ja syvennetään niitä. Hunt jätetään pis ja parhaat jätetään jäljelle. Viimeisimmäsä palaverissa valitaan lpulliset timenpiteet ja laaditaan skenaarit. Opinnäytetyön tavitteena n saada kerättyä tieta Nurmeksen maataluden ja etenkin ktieläintutannn mahdllisuuksista. Työn taustatavitteena n saada maatalus säilymään Nurmeksessa pitkällä tähtäimellä. Opinnäytetyön tutkimussi tteutetaan sallistavalla tutkimuksella teemahaastatteluilla täydennettynä. Päädyin tekemään tutkimustani sallistavalla tutkimusmenetelmällä. Olen kkenut aikaisemmissa tehtävissäni ja selkeimmin nykyisessä työssäni timintavan hyväksi. Timintatapa n npea, ketterä ja tehkas. Havaitessani ngelman, pyydän kehittäjät kkn ja rupeamme selvittämään ngelman taustja. 5.1 Tutkimusmenetelmät Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Tutkimuksen tavitteena n tdellisen Nurmeksen maataluden nykytilan selvittäminen. Tämän jälkeen tavitteena n selvittää Nurmeksen maataluden tulevaisuuden mahdllisuudet ja selvitymiskeint. Tutkimuksen tavitteena n analysinnin kautta löytää askelmerkit ja keint mahdllisten ngelmien ylitsepääsemiseen ja sitä kautta Nurmeksen kaupungin strategien tavitteiden mukaisesti vahvistaa alkututanta. Tutkimuksen taustalla li laatia Nurmeksen kaupungin uuteen strategiaan kytkeytyvä maataluden kehittämishjelma vusille Taustalla li vusille laadittu TEHO-hjelma. Annin Pielisen Karjalan maaseudun kehittäjien kkuksissa jkaiselle sallistujalle tehtäväksi miettiä muutamia maataluden kehittämistimenpiteitä. Jatkkysymyksinä asetan jkaiselle seuraavat kysymykset: Mitä teen? Kuinka sallistun? Kuinka tuen? Haastattelu n Sumessa yleisin tapa kerätä laadullista aineista. Haastattelu ei kuulu pelkästään kvalitatiiviseen tutkimukseen. Haastattelun tavitteena n selvitää se, mitä jllakulla n mielessään. Haastattelu n tutkijan alitteesta tapahtuvaa keskustelua, jta tutkija myös jhtaa. (Eskla 2000.)

24 24 (45) 5.2 Tutkimuksen lutettavauus ja eettisyys Opinnäytetyön jhtpäätösten pitäisi lla ikeita, lutettavia ja uskttavia. Tutkimustiminnassa pinnäytetyön yksi hyvyyden mittari n lutettavuus. Lutettavuus mittaa työn laatua. (Kananen 2012.) Tutkimuksen validiteetilla tarkitetaan tutkimuksen vastaavuutta ja lutettavuutta. Validiteetilla kuvataan tutkimusmenetelmän kykyä selvittää sitä, mitä sillä n tarkitus selvittää (Tutkimuksen validiteetti 2008). Tutkimuksen validiteettia arviitaessa tutkimuksen vastaavuutta pyrittiin parantamaan testaamalla etukäteen maatalusyrittäjille suunnattu kyselylmake kahdella maatalusyrittäjäksi lukeutuvalla henkilöllä. Tämän avulla pyrittiin varmistamaan kyselylmakkeen kysymysten ymmärrettävyys. Saatujen palautteiden ja ennakkarviiden phjalta kysymyksiin tehtiin tarvittavat muutkset, jtta ne ymmärrettäisiin selkeästi. Tämän avulla tutkimusngelmiin pyrittiin saamaan lutettavat ratkaisut. Maaseutuelinkeinviranmaisten kyselylmake käytiin läpi yhdessä maaseutuelinkeinviranmaisten edustajien kanssa, jtka arviivat asian ymmärrettävyyden maaseutuelinkeinviranmaisten kannalta. Reliabiliteetti ilmaisee pulestaan sen, miten lutettavasti ja tistettavasti käytetty mittari mittaa haluttua ilmiötä. Reliabiliteetilla arviidaan tutkimuksista saatujen tulksien tistettavuutta. (Reliabiliteetti 2008.) Omassa tutkimuksessani reliabiliteetin merkitys n vähäinen. Olenk sannut valita haastateltavat ikein? Saapuuvatk santtajat paikalle järjestämääni palaveriin? Ovatk muistiinpant riittävän kattavat? Onk kaikki tullut kirjattua ylös? Olisik parempi lut lla sihteeri kirjaamassa muistiinpant? 5.3 Tutkimuksen tteuttaminen Tutkimus tteutetaan kkntumalla vunna 2013 perustetun Pielisen Karjalan maaseudun kehittäjäryhmän nimissä palaveereihin, jssa käymme läpi aiemmin laadittua TEHO-hjelmaa ja sen timenpiteitä. Täydentävinä siina haastattelin paikallisia aktiiviviljelijöitä ja muita maaseudun asukkaita. Laadin jkaisesta maaseudun kehittäjien kkuksesta muistin, jnka lähetin kkukseen sallistuneille kmmentitavaksi ja krjattavaksi kkuksen jälkeen. Tallensin muistit maan kansinsa tietkneelle. Haastatteluista tein käsimuistiinpant, jtka kirjitin puhtaaksi välittömästi haastattelun jälkeen. Käytimme kehittäjien kkuksissa mm. kuusi ajatteluhattua (thinking hat) menetelmää. Kuusi ajatteluhattua tai ajattelun kuusi hattua n Edward de Bnn kehittämä ajattelun ja keskustelun apuväline. Hattuja käytetään yleensä ryhmätyössä, mutta niitä vi käyttää myös yksistään. Sumalaisittain ajattelun hatuista käytetään yleensä termiä mietintämyssyt. (Bn 2016.) Useiden tutkimusten perusteella ihmiset vat tdella hunja tekemään yhteistyötä ryhmissä. Kyvyttömyys keskittyä ja pukkilu vat yhteistyön vaikeimpia haasteita. Ajattelua hallitsee usein ana-

25 25 (45) lyysi, tumi ja ja argumentinti, jtka usein vaikeuttavat luvaa ajattelua ideintivaiheessa. Tekniikan kehittäjän lääketieteen thtri Edward de Bnn mukaan ajattelun ngelmana n sekavuus, kska yritämme ajatella kerralla liikaa. Infrmaati, lgiikka, luvuus, tiveet ja tunteet vat kaikki mielessämme samanaikaisesti. Tekniikan avulla ryhmä keskittyy yhteen asiaan kerrallaan. (Bn 2016.) Tekniikan ideana n katsa ngelmaa eri näkökulmista ja samalla ttaa eri rleja. Kenelläkään ei siis le vain yhtä tapaa ajatella / hattua, vaan rli ja ajattelutapa valitaan tilanteen mukaan. Rlissaan ihminen kert mielipiteensä helpmmin kuin mana itsenään. (Bn 2016.) Valitsin haastateltaviksi Nurmeksen aktiiviviljelijöitä, jilla n laaja, pitkäaikainen ja ammattimainen te ja kkemus ktieläintutannsta. Valitsin jukkn alkukasvatusta harjittavan yrittäjän, jlla n alueen merkittävin ternikasvattam. Tiseksi ktieläintaluden haastateltavaksi valitsin tuttajan, jlla n emlehmätutanta. Klmanneksi haastateltavaksi valitsin maatalusvaltaisella kylässä asuvan maaseudun asukkaan, jlla n vahva käsitys maataluden nykytilasta ja tulevaisuudesta.

26 26 (45) 6 TUTKIMUSTULOKSET Tutkimustulkset sissa käydään läpi palavereiden tulksia ja haastatteluiden tulksia. Tutkimuksen tausta-aineistna käytetään vunna 2014 valmistunutta maataluden TEHO-hjelmaa. Timenpiteet päivitetään tähän päivään ttaen vahvasti humin tulevaisuuden haasteet ja mahdllisuudet. Osa vanhista timenpiteistä halutaan sisällyttää myös uuteen hjelmaan, esimerkkeinä mainittakn sanktiiden miniminnin ja lmituksen timenpiteet. Entistä vahvemmin uuteen hjelmaan haluttiin lähirukaan liittyviä timenpiteitä 6.1 Pielisen Karjalan maaseudun kehittäjien kkntumiset Palaverit ja suuunnittelutyö alkaa syksyllä Kkntumisia Pielisen maaseudun kehittäjien kanssa Nurmeksen maataluden kehittämissuunnitelman päivityssin merkeissä yhteensä klme kertaa. Kkntumisten anti li ajankhtaista ja antisaa tutkimukselleni. Uudessa hjelmassa kannatti pureutua lemassa levan infran kunnstamiseen. Esimerkiksi vanhemmassa Teh-hjelmassa mainittua pellnraivausta ei nyt kannata ryhtyä tteuttamaan. Tässä vaiheessa n järkevintä kunnstaa nykyisiä krvauskelpisia peltja mm. mutilemalla, salajittamalla ja yhdistämällä niitä. Kannattaa panstaa siihen mikä tuttaa. On erittäin tärkeää timia myös laatu edellä. Nurmitutant, mait ja liha vat alueemme maatalustimintamme kivijalat, jta täydentävät lunnnmukainen tutant ja mahdllinen lumukauramylly. Kauramyllyn liiketimintalaskelmat vat laskennassa. Tällä hetkellä rahituslaitkset eivät lähde rahittamaan hankkeita, js yrityksen perusasiat eivät le kunnssa. Nykyisessä TEHO-hjelmassa n hyviä timenpiteitä, mutta ne vat ehkä liian suuria tähän aikaan. Nyt tarvitaan vimia alittaa taas timinta. Hankintasuuskunnat khdentavat neuvntaa jatkaville tilihin. Tiveissa lisi myös lupumistuen säilyminen, jtta sukuplvenvaidkset tteutuisivat. Sukuplvenvaihdksien edistämiseen tulee panstaa.

27 27 (45) Kuva 3. Maaseudun kehittäjien palaveri (Saatsi ) Kknnuimme huhtikuussa 2018 (Kuva 3) miettimään maataluden Teh-hjelmaan valitun ktieläininvestintien rahitusteemaa. Pielisen Karjalan maaseudun kehittäjien ja maaseutuhallinnn esittämät timenpiteet uuteen Nurmeksen maataluselinkeinn kehittämishjelmaan: Entiset timenpiteet (jatkn esitettävät) 1. Sanktiiden miniminnin hjelma 2. Lmitus ja työviman vukraus 3. Osa-aikainen kiinteistövern hujennus 4. Urakinti 5. Maidntutannn tehstaminen 6. Vasikat tutanteläimiksi 7. Nurmiviljelyn tuttavuushjelma Uudet timenpide-esitykset Lähiruan saatavuus (jatka rukaa läheltä lähelle-hankkeelle) Elintarvikehankkeiden käynnistäminen (Kts. P-K:n maaseutuhjelma) elintarvikealan lgistiikkakeskus Kylmä Kukk PakkasMarja Matti Leinnen timitusjhtaja, tunnelipakastus Jatkjalstuksen kehittäminen elintarvikkeissa esim. kala- ja lihapulella

28 28 (45) Green Care Juureskurim/pakkaam Teuraskuljetusten järjestäminen Maatilamatkailu lähirukaa tuttaville tilille reitistösuunnittelu metsästysmatkailu kalastusmatkailu Yhteisnavettakuvi mahdllisuus laajentaa yhteistyötä myös metsään Salajitushanke Taluskulutus Yksityisteiden peruskrjaushanke Metsähankkeet Metsälaidunnus Peltjen uusjak Spimustutannn tehstaminen / kehittäminen Hiehkasvattam Ternikasvattam Kasvu- ja vientisuuntautuneiden yrityshankkeiden käynnistäminen maataludessa Maataluden ja muiden elinkeinjen välisen yhteistyön tiivistäminen Maatiljen yhteistyön lisääminen (Maittaluskeskittymät ja muut yhteistyöhaluiset) Pelt-suuskunta. Tilat jäseniksi. Lannan levitys lähipellille. Näennäisviljelyn minimiminen Hukkakauran trjunnan teh-hjelma Sanktiiden miniminnin teh-hjelma a. pientareet b. krvamerkit Kasvihune Mylly Lmitus (ja sen tulevaisuus) Maidntutannn tehstaminen jalstussuunnittelun kautta (sis. rukintasuunnittelun) Kasvu- ja vientisuuntautuneiden yrityshankkeiden käynnistäminen maataludessa Maataluden ja muiden elinkeinjen välisen yhteistyön lisääminen ja tiivistäminen (Maittaluskeskittymät ja muut yhteistyöhaluiset) Uusien rahitusmahdllisuuksien selvittely Maneesi 6.2 Haastattelumenetelmien kuvaus Valitsin tutkimukseeni haastateltaviksi nurmeslaisia tuttajia ja maaseudun asukkaita. Valitsemani tuttajat harjittavat edelleen aktiivista ktieläintutanta. Osalla haastateltavista li j pitkä ura takana ja salla tutant li alitettu vasta muutama vusi takaperin. Alitin haastattelun alittamalla yleisestä sista, jssa pyydin haastateltavaa kertmaan makhtaiset kkemukset urastaan

29 29 (45) ja maataluden nykytilasta. Tämän jälkeen haastattelu eteni syvemmälle mm. ktieläintutannn markkina- ja talustilanteisiin. Maaseudun asukkaista haastattelin pitkään maalla asunutta ja tehmaatalutta läheltä seurannutta henkilöä. 6.3 Haastattelujen tulkset Kksin haastatteluista nelikenttäanalyysiä käyttämällä Nurmeksen ktieläintutannn vahvuudet, heikkudet, mahdllisuudet ja uhkat. Tulksista li il humata, että mahdllisuuksia li humattavasti enemmän kuin uhkia ja heikkuksia. Myös vahvuuksissa n hyviä elementtejä, jiden avulla tutanta vi kehittää humattavsti nykyistä enemmän. Tärkeimpinä vahvuusalueina haastateltavat näkivät Sumen puhtaat veden ja ilman. Vahvuudet Sumalaiset puhtaat elintarvikkeet Nurmeksen peltpinta-ala Vasikkajuttampuli vahva tällä hetkellä Heikkudet Sumalainen yhteiskunta n timinut hunsti stamalla ulklaista lihaa Naudanlihantutant ei le mavarainen Sumessa Mahdllisuudet Em- ja lypsylehmäpulella lihantutantketjuun mahtuu lisää tilja Maatiljen yhtiöittäminen Peruslhkkn kasvattaminen Tuttajahintjen khaminen kysynnän lisääntyessä Jalstusasteen nstamisen kautta rahavirrista yhä suurempi sa jää Nurmekseen Eläinten lppukasvatuspaikkjen lisääminen Nurmekseen Lihamäärän kasvattaminen maitrtuisten vasikiden kasvua tehstamalla Hyvin hidetulla tutantlgistiikalla parempi kate Uhkat Vasikkakasvattamjen sairaudet, mm. hengitystiengelmat (nk. päiväktingelma) Maailmantaluden tilanne 6.4 Yhteenvet Useiden tapaamisten ja haastattelujen myötä valitsimme lpullisiksi kehittämistimenpiteiksi alla luetellut timenpiteet. Timenpiteistä laadittiin vusille timenpidehjelma. Ohjelmassa n neljä kaistaa; investinti-, kehittämis-, kartitus- ja hallintkaista. Kaistjen vastaavina timii Pielisen Karjalan maaseutupalveluiden henkilöstö.