MaitoManagement 2020

Transkriptio

1 MaitManagement 2020 Hiehprsessin tehstaminen Tavitteena n tuttaa maita taludellisesti ja tehkkaasti tilakknaisuus humiiden. Maidntutannn tehkkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla: maita meijeriin litraa/vusi mait meijeriin litraa lehmä/vusi maittutt rehukustannus eura/lehmä/pv tai jaks tutantkustannukset snt/ltr Onnistunut maidntutant edellyttää nnistumista hiehprsessissa. Ensikiden terveys, tuttavuus ja kestävyys ludaan syntymästä alkaen. Nurkarjan rukinnan suunnittelua tehdään sekä tteutetaan tilakhtaisten tavitteiden phjalta. Tavitteet hjaavat navetta- ja peltprsesseja suunnittelusta tteutukseen. Nurkarjan rukinnan suunnittelun tavitteet määritellään tilakhtaisesti. Onnistuneen hiehprsessin tavitteita vat mm. 24 kk:n pikimaikä, pikimapain 530 kg (ay) 600 kg (h) sekä 1 siemennys/tiineys. Rukinnan nnistumista seurataan kasvukauden aikana elpainmittauksin sekä kuntlukituksella. Mittaukset vi tehdä mittanauhalla tai punnitsemalla eläimet. Kuntlukitus tehdään aina käsin tunnustelemalla eläimen hännän tyveä sekä selkää ja lapja. Kuntlukassa 3 eläimen raamit n silmin nähtävissä. ikä, kk pain (h) kuntlukka , , , (pikiessa 660) 3,5 Elpainn seurantaa mittauksilla kannattaa tehdä seuraavissa ikävaiheissa: jutlta vierituksen aikaan 3 kk: ikäisenä 6 9 kk:n ikävaiheessa (millin saavutetaan 300 kg:n elpain) siemennysvaiheessa (14-15 kk) ensimmäisen pikimisen jälkeen tisen pikimisen jälkeen

2 Mittaustulsten ja kuntlukituksien perusteella tehdään rukintaan tarvittavat päivitykset. Edellä mainitut kasvuvaiheet vat merkittäviä mm. ensikkkauden tutksen ja ensikn tiinehtymisen kannalta. Hiehilla ei saa lla liian paljn rasvaa missään kasvuvaiheessa. Mikäli alle 9 kuukauden ikäisillä eläimillä n tunnistettavissa liikaa rasvaa, nämä eläimet eivät le saaneet rehustuksessa riittävästi valkuaista. Yli 9 kuukauden ikäisillä eläimillä rasvittumisen syynä n liika energian saanti. Hieht susitellaan mitattavan ja kuntlukitettavan säännöllisesti, viimeistään siemennysvaiheessa. Timenpiteet sujuvat juhevasti, kun eläin n kytketty siemennystä varten. Hyvät päiväkasvut eri ikävaiheissa, ikeissa kuntlukissa: ikävaihe Ay, H, juttvaihe, alle 2 kk kk kk kk yli 16 kk (tiineet) Kk kasvatuskauden keskimääräinen päiväkasvu pikimaiän ja pikimapainn perusteella Siemennyspain kg (55 % aikuispainsta) Aikuispain kg 24 kk, Päiväkasvu 25 kk, päiväkasvu 26 kk, päiväkasvu 27 kk, päiväkasvu Ay H

3 Nurkarjan rukinnan ja kasvatuksen nnistumista mitataan mm. seuraavilla mittareilla: siemennyksiä/tiineys (hieht, ensikt ja lehmät mina ryhminä ; Ammu, Tilakuntraprtti) ensikiden tuts kg/vusi, maidn valkuais% (Tilakunt-, kausi-, tai vusiraprtti) ensikiden ja lehmien pist% (Tilakunt-raprtti) vasikkakulleisuus% (Tilakunt-raprtti) rehukustannukset eura/hieh (Karjakmpassin Jakslaskelmat) Siemennysvaiheessa (14 kk) rinnanympärys väh. 160 cm Ay, 165 cm H, kuntlukassa 3. Säkäkrkeus väh. H 125 cm, Ay 117 cm. Käytännön vinkkejä rukinnan suunnitteluun: Nurkarjan rukintasuunnitelmaan kannattaa valita sellaiset ikäryhmät, jtka spivat parhaiten tilan rukintarutiineihin sekä eläinryhmittelyyn. Ryhmittelyssä tetaan humin eläinten ravitsemuksellinen tarve, eläinten kk (samankkiset samaan ryhmään)ja tarvittaessa keskustellaan ryhmittelyn muutksista, ryhmittelyesimerkkejä: jutlta vieritetut vasikat saavat vasikkarehua vapaasti tiettyyn ikään saakka (ikävaihe 3-4 kk), ktisen viljan syöttö alkaa myöhemmässä ikävaiheessa (5-6 kk iästä alkaen) lypsävien apetta annetaan tiettyyn ikään saakka ja umpilehmien apetta jstain iästä alkaen, siirtvaiheessa mahdllisesti mlempia seksia 50%/50% -suhteessa hiehja rukitaan eri rakennuksissa eri rehuilla, ikäryhmät sen mukaan tiineytettävien hiehjen rukintaa tehstetaan, ikäryhmä kk (alkinsiirt, heikk tiinehtyminen) Vasikilla ja hiehilla eri ikävaiheissa n erilaiset tarpeet karkearehun rukinnalliselle laadulle. Tiineet hieht tarvitsevat matalaenergistä karkearehua vapaasti. Vasikiden karkearehun tarve kasvaa vasta juttkauden päätyttyä, siihen saakka väkirehu n vasikan pääasiallinen ravint mait/maitjuman hella). Vasikan karkearehujen sulavuus n ltava huippulukkaa (yli 680 g/kg ka), vastaavasti tiineiden hiehjen karkearehujen sulavuus vi hyvin lla 620 g/kg ka ja jpa sen alle. Suunnittelun tavitteena n rukkia hieht kestäviksi ja tuttaviksi lypsylehmiksi. Riittävään kasvuun tarvitaan energiaa ja hyvälaatuista valkuaista ja maidntutantn sekä tiinehtymiseen energiaa Raikasta ja puhdasta vettä tulee lla vapaasti sekä helpsti saatavilla kaikilla eläimillä Makuualueiden tulee lla kiinteitä ja hyvin kuivitettuja, kaikkien tulee päästä makaamaan samanaikaisesti (rent lep lisää päiväkasvua taludellisimmin)

4 Alla esimerkki ryhmittelystä ja muutamista ravintainetarpeista, jita räätälöidään tilan tarpeisiin spivaksi edellä mainittujen näkökhtien avulla: Ikäryhmä ryhmittelyperuste Susitus rv. g/kgka Min. OIV g/kg ka Min. PVT g/kg ka Max. energia MJ/kg ka 3-4 kk Jutlta viertetut kk npean kasvun vaihe kk tiineytettävät Yli 16 kk tiineet ,0 Eläinryhmiä perustettaessa hiehjen pikimaikä ja pain saadaan tilan tutsseurantatiedista (mikäli eläimiä n mitattu ja tiedt ilmitettu Lehmäkuntn). Arvii vatk lähtökhdat realistisia sekä tavitteen mukaisia. Apuna kannattaa käyttää Hiehjen pikimaiän merkitys maittulihin - laskentaphjaa (liite 1). Mikäli tilalla n mitattu hiehjen elpainja ja ne n ilmitettu tutsseurantaan, tulevat tdelliset elpaint KarjaKmpassiin tietkannasta. Muutin elpaint vat rekisteriarvja. Vertaa elpainja tdelliseen tilanteeseen. Vinkki: js elpainja ei le tiedssa, kysy lehmien teuraspaint ja jaa pain 0,44 (lehmien teuras% 44). Esim. teuraspaint km. 320 kg 320 kg/0,44 = elpain 727 kg. Tämä luku n keskimääräinen aikusten lehmien elpain. Ensikiden tavitepikimapain n 85 % aikuispainsta, näiden arviiden perusteella ensikiden pikimapainksi saadaan suuntaa antava luku. Esim. aikuispain 727 kg x 0,85= 617 kg ensikiden pain. Elpainn selvittyä keskustellaan nk hiehprsessi llut nnistunut vai kaipaak se muutsta, jnka perusteella uusi rukintasuunnitelma tehdään sekä tteutetaan. Minna Nrismaa, PrAgria Phjis-Karjala PrAgria Huippusaaja, lypsylehmien rukinta, terveys ja hyvinvinti minna.nrismaa(at)pragria.fi, puh

5 Liite 1. Vaihteht 1. Hiehjen pikimaiän vaikutus maittulihin Optimaalinen pikimaikä,kk 24 Ensikiden keskituts, kg 7800 Tteutunut pikimaikä,kk 26,5 Tteutunut maidn hinta,c/ltr sis. Phj.tuen 0,48 Ensikiden lukumäärä, kpl 15 Maidntutannn lisäys kun hieht pikivat 24 kk:n iässä 908 eura/ensikk 13618,8 eura/ensikkryhmä Vaihteht 2. Optimaalinen pikimaikä,kk 24 Ensikiden keskituts, kg 8500 Tteutunut pikimaikä,kk 26,5 Tteutunut maidn hinta,c/ltr sis. Phj.tuen 0,48 Ensikiden lukumäärä, kpl eura/ensikk eura/ensikkryhmä