1 Sähkötekniikan peruskäsitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Sähkötekniikan peruskäsitteet"

Transkriptio

1 1 Sähkötekniikan peruskäsitteet Mitä sähkö on? 1/P Täydennä teksti. Atomin ydin koostuu ja. Ulospäin sähköttömän atomin ydintä kiertävien negatiivisesti sähköisten lukumäärä on sama kuin positiivisesti sähköisten lukumäärä ytimessä. Atomin järjestysluvun ilmoittaa lukumäärä ja massaluvun protonien ja neutronien lukumäärien. Täydennä taulukkoon, miltä atomin sähköisyys vaikuttaa ulospäin taulukon tilanteissa. protonien > määrä elektronien määrä protonien = määrä elektronien määrä protonien < määrä elektronien määrä 2/P [a] Millaista atomia kutsutaan positiiviseksi ioniksi negatiiviseksi ioniksi? [b] Millaiset varaukset hylkivät toisiaan vetävät toisiaan puoleensa? 3/P Täydennä teksti. Sähkövarauksen suuretunnus on ja mittayksikkö (lyhenne ) tai (lyhenne ). 1 C:n sähkövaraus vastaa elektronin varausta. Sähkövaraus varastoidaan esimerkiksi tai. 1 Sähkötekniikan peruskäsitteet 7

2 4/P Hopeaoksidinappiparisto antaa 0,19 ma:n virtaa 900 tuntia. Kuinka suuri sähkövaraus paristosta saadaan? I ma 0,18 0,16 0,14 SR44 Jatkuva purku 8,25 kω:n vastukseen (U 1,5 V) t/h 5/P Superkondensaattorin varauskyvyksi on ilmoitettu 1,5 F eli 1,5 As/V. Kuinka suuri sähkövaraus varautuu kondensaattoriin 20 V:n jännitteellä? 6/P Metallijohde on sähkötön, mutta siinä on vapaita elektroneja. Metallijohde I Vapaa elektroni I [a] Merkitse metallijohteen päihin napaisuusmerkinnät, kun kytkin on kiinni. [b] Täydennä teksti (metallijohde on ulospäin sähkötön). Kun kytkin on kiinni, johteen vasemmanpuoleinen pää vetää metallijohteesta johteesta tulee varautunut johde vetää pariston negatiivisesta kohtiosta. Elektroneja virtaa jatkuvasti johteen läpi lta lle. Liikkeen saa aikaan varausten välinen vetovoima ja varausten välinen työntövoima. [c] Täydennä kuvaan elektronien ja virran kulkusuunnan nuoli. 7/O Lisää taulukkoon materiaalinimitykset muovi, hiili ja alumiini sekä materiaalien sähkönjohtokyky ja vapaiden elektronien määrä. Materiaali kupari Sähkönjohtokyky hyvä huono Vapaita elektroneja erittäin vähän 8 SÄHKÖTEKNIIKKA

3 Sähkövirran vaikutukset 1/P Kirjoita taulukkoon, mihin sähkövirran vaikutukseen seuraavien laitteiden toiminnat perustuvat: sähkölämmitin, paristo, sähkömoottori, vedenkeitin, kaiutin, galvanointi, lämpörele, loistelamppu, ledilamppu, muuntaja, elektrolyysi, polkupyörän dynamo, sähkömagneetti, halogeenilamppu ja sulake. Lämpövaikutus Magneettinen vaikutus Kemiallinen vaikutus Valovaikutus Sähkölämmitin 2/P Mihin sähkövirran vaikutuksiin laitteiden toiminta perustuu? 1 3 AKKU 12 V 24 Ah LED Li-ion akku ,7V 2600 mah 3/O Vastaa seuraaviin kysymyksiin viereisen kuvan ja oppikirjan sivun 23 avulla. [a] Mikä on pienin virta-arvo, jonka ihminen tuntee? [b] Millä alueella kädestä käteen kulkeva virta ei aiheuta käsien täydellistä kouristumista, joka estää sormien puristusotteen avaamisen Vaikutusaika/sekuntia ,5 0,2 0,1 0,05 0,02 0,01 30 ma:n vikavirtasuojakytkin , mA aiheuttaa käsivarsien nipistelyä ja lievää kouristumista? [c] Millä alueella virta aiheuttaa voimakkaita lihaskouristuksia ja vaikeuttaa hengitystä synnyttää soluvaurioita, ja hengitys ja sydän voivat pysähtyä? 1 Sähkötekniikan peruskäsitteet 9

4 [d] Kuinka voimakas virta voi aiheuttaa sydänkammiovärinän, kun virta vaikuttaa yli sekunnin ajan (yli sydänjakson) alle 0,5 s:n ajan (alle sydänjakson)? [e] Kuinka nopeasti henkilösuojana käytetty 30 ma:n vikavirtasuojakytkin toimii? 30 ma:n vikavirtasuojainkytkimen tulee laueta ma:n virralla. Sähkölähteet 1/P Viereisessä kuvassa on esitetty sähkögeneraattorin periaatteellinen rakenne. Vastaa kuvan avulla tehtäviin a ja b. [a] Merkitse osan nimityksen eteen sitä vastaava numero viereisestä kuvasta. liukurengas 1 2 N 6 hiiliharja kuorma johdinsilmukka 3 4 S 5 kestomagneetti [b] Täydennä kuvan perusteella seuraava lause. Generaattorin avulla muutetaan pyörää 6 pyörittävä energia energiaksi, joka muuttuu lampussa ja. 2/P Mitkä suureet on leimattu oppikirjan sivun 25 paristoihin ja akkuihin? 10 SÄHKÖTEKNIIKKA

5 3/P [a] Mikä on K-tyypin termoparin lämpötila oppikirjan sivun 26 esimerkissä, kun se synnyttää 12 mv:n jännitteen? [b] Täydennä taulukkoon termoparien puuttuvat jännite- ja lämpötila-arvot. U/mV Tyyppi E K J U S Termopari Termoparit: E = NiCr CuNi (konstantaani) J = Fe CuNi K = NiCr Ni S = Pt10Rh Pt t / C E-tyypin lämpöpari K-tyypin lämpöpari S-tyypin lämpöpari Jännite mv Lämpötila C Perussuureet 1/O Jotta sähkötekniset asiat olisivat helpommin ymmärrettävissä, rinnastetaan sähkövirtapiiriä usein vesivirtapiiriin. [a] Nimeä sähkövirtapiirin osa, joka vastaa viereisen vesipiirin pumppua venttiiliä putkea siipipyörää V P Siipipyörä ja työkone h [b] Mikä sähköjuure vastaa vesipiirin veden virtausnopeutta vesimäärää vesipintojen korkeuseroa h 1 Sähkötekniikan peruskäsitteet 11

6 2/P Kuvissa A C on esitetty kolmen jännitteen ajallinen vaihtelu. [a] Nimeä jännitteet kuvien alapuolelle. [b] Merkitse kuvien alapuolelle myös jännitteiden maksimi- ja minimiarvot. A +u B +u C +u 10 t 0 t 0 t u 20 5 V/DIV 5 ms/div 10 u 20 5 V/DIV 2 ms/div u 10 V/DIV 5 ms/div [c] Kuinka suuri kuvien B ja C jännite on 5 millisekunnin kuluttua 10 millisekunnin kuluttua 15 millisekunnin kuluttua 20 millisekunnin kuluttua 3/O Vastaa kysymykseen a kuva perusteella. Teholähde L Jännitelähde 230 VAC 230 VAC 12 VDC N 12 VDC LED-ohjain Vakiojännitelähde 12 VDC Pulssisuhdehimmennin (PWM) Ledinauha A B C u = 325 V U = 230 V U = 12 V U = 12 V Pulssileveysmoduloitu jännite (PWM-jännite) Kun jännitepulssin kestoa lyhennetään, ledien läpi kulkee virtaa lyhyemmän ajan ja ledit antavat valoa vähemmän. Pulssitaajuus on yleensä > 200 Hz eli enemmän kuin 200 pulssia sekunnissa. [a] Nimeä jännitteet A C. A = B = C = 12 SÄHKÖTEKNIIKKA

7 [b] Millä pulssisuhteella (jännite päällä / jännite pois päältä) led-ohjain syöttää led-nauhaa kuvien D G tilanteissa? Kuinka monta % led-nauha antaa valoa ei tilanteissa? D U = 12 V E F G U = 12 V U = 12 V U = 12 V 4/P [a] Ilmoita seuraavat siirto- ja jakelujännitteet voltteina. 400 kv = 220 kv = 110 kv = 20 kv = 0,4 kv = [b] Ilmoita seuraavat pienjännitteet kilovoltteina. 690 V = 400 V = 230 V = [c] Ilmoita seuraavat pienoisjännitteet milli-/kilovoltteina. 50 VAC = 24 V = 120 VDC = 12 V = 5/P Ilmoita seuraavat jännitteet voltteina. [a] Termoparien E, K ja S jännitteet 800 C:een lämpötilassa: E = 61,0 mv = K = 33,3 mv = S = 7,35 mv = [b] Oikean käden ja vasemman jalan väliltä mitattu EKG-jännite 1 1,6 mv = 6/P [a] Ilmoita sähköradan, metron, raitiotien ja sähköauton jännitteet kilovoltteina: sähkörata VAC = raitiotie 600 VDC = metro 750 VDC = sähköauton akusto 360 V = [b] Ilmoita seuraavat jännitteet etuliitteiden avulla: salaman jännite V = Wimshurstin influenssikoneen kehittämä jännite V = staattinen jännite V = 1 Sähkötekniikan peruskäsitteet 13

8 7/P Täydennä taulukon pystysarakkeiden tyhjiin tiloihin puuttuvat jännitteet kv 3,0 0,5 V mv 280 5, /P Laske seuraavien jännitteiden summat. [kokopitkät vastausviivat] [a] 50 mv + 3,77 V mv + 5,72 V [b] 300 mv mv mv + 6,20 V [c] mv mv + 11,5 V + 230,1 V [d] 173 V mv + 6,7 V ,1 V mv 9/P Selosta, mikä ero on tasajännite- ja vaihtojännitelähteen syöttämillä virroilla. 10/P [a] Luettele tasasähköllä toimivia laitteita. [b] Luettele vaihtosähköllä toimivia laitteita. 11/P Ilmoita seuraavat virrat ampeereina. [a] 75 ma [c] 500 ma [b] 0,90 ma [d] 6,0 ma 12/P Täydennä taulukon pystysarakkeiden tyhjiin tiloihin puuttuvat virta-arvot A 1,2 0,024 0,008 ma 95 0,096 μa SÄHKÖTEKNIIKKA

9 13/P Kirjoita seuraavat virrat suuruusjärjestyksessä suurimmasta virta-arvosta pienimpään. [a] 0,0045 A [b] ma [c] μa [d] 250 ma [e] 0,015 A [f] 7,5 ma 14/P Laske seuraavien virtojen summat. [a] 0,0120 A + 50 ma + 0,085 A ma [b] 640 μa + 1,2 ma + 80 μa + 0,34 ma [c] 40 ma + 65 ma + 1,08 A + 0,055 A 15/P Merkitse kuviin A ja B jännitteet ja virrat suuntanuolien kanssa. [a] Kuvan A virta I = 0,12 A ja syöttöjännite U = 24 V. [b] Kuva B virta I = 50 ma ja vastusten R1 ja R2 jännitteet U 1 = 10 V ja U 2 = 15 V sekä syöttöjännite U = 25 V. A G B G R1 R2 16/O 12 V:n lyijyakun konduktanssi on 250 S ja9 V:n nappipariston 0,4 S. Kuinka monta mω:a niiden resistanssit ovat? 17/P Ilmoita seuraavat resistanssit esimerkin mukaisesti 10-potenssimuodossa ja ohmeina. [a] 2,8 kω = 2, Ω = Ω [b] 1,6 MΩ = = [c] 0,030 MΩ = = [d] 260 kω = = [e] 0,15 MΩ = = [f] 0,72 kω = = 1 Sähkötekniikan peruskäsitteet 15

10 18/P Ilmoita seuraavat resistanssit esimerkin mukaisesti etuliitteitä käyttäen. [a] Ω = 2,8 kω [b] Ω = [c] Ω = [e] 0, Ω = [g] 0,012 Ω = [d] 940 Ω = [f] Ω = [h] 0, Ω = 19/P Täydennä taulukon tyhjiin tiloihin resistanssit pystysarakkeittain MΩ 0,26 0,015 1,05 kω 2,1 71 Ω /P Kirjoita seuraavat resistanssit suuruusjärjestykseen suurimmasta pienimpään. [a] 82 kω [b] 0, Ω [c] Ω [d] 0,025 MΩ [e] 1, Ω [f] 950 Ω 21/P Ilmoita seuraavat resistanssit ja resistiivisyydet etuliitteitä käyttäen. [a] Valuhartsieristimen resistiivisyys 0, Ωm = [b] Alumiinijohtimen (A = 185 mm 2 ) resistanssi 0, Ω/m = [c] Kuparin resistiivisyys 17, Ωm = [d] Konstantaanin resistiivisyys 0, Ωm = [e] Koskettimen kosketusresistanssi 0, Ω= [f] Sähkömoottorin käämin ja rungon välinen eristysresistanssi Ω = [g] Instrumenttikaapelin eristysresistanssi vähintään Ω/km = [h] ESD-maadoitusrannekkeen suojavastuksen resistanssi Ω = [i] ESD-työpisteen johtavien osien resistanssi maahan nähden < Ω = [j] ESD-työkalun pinnoitteen resistanssi Ω = 22/P Potentiometrin vastuslangan (mangaania) resistiivisyys on 0,43 Ω mm 2 /m. [a] Täydennä lause. Resistiivisyyden arvo tarkoittaa, että metrin pituisen ja poikkipintaisen langan resistanssi on. [b] Kuinka suuri vastuslangan resistanssi on, jos 0,5 mm 2 :n poikkipintaista lankaa on 1 m 0,5 mm 2 :n lankaa olisi 10 m? 16 SÄHKÖTEKNIIKKA

11 23/O [a] Täydennä taulukkoon puuttuvat materiaalinimet sekä resistiivisyyden ja johtavuuden arvot. Wolframi Hiili Kanthal A Kanthal D Nikrothal 80 [ ρ] Ω mm m 2 0,55 0,0175 1,35 m [ γ ]= Ω mm 2 18, ,015 0,69 0,91 [b] Mikä taulukon vastusaineista johtaa parhaiten sähkön kulkua? Perustelu: [c] Kuinka monta kertaa parempi sähkönjohde kupari on Nikrothaliin verrattuna? 24/P Täydennä. Johtimen resistanssi riippuu sen ja. Yhtälönä tai ρ R = R = γ R = = pituus A = = resistiivisyys (ominaisvastus) = johtavuus 25/P Johtimen resistanssi on 16 Ω. Kuinka suuri olisi johtimen resistanssi, jos sen pituus olisi 2-kertainen pituus olisi ¼ alkuperäisestä poikkipinta-ala olisi ½ alkuperäisestä poikkipinta-ala olisi 2-kertainen halkaisija olisi 2-kertainen 1 Sähkötekniikan peruskäsitteet 17

12 26/P Vastaa oppikirjan sivun 38 taulukkoa apuna käyttäen seuraaviin kysymyksiin. [a] Kuinka suuri on 1 m:n pituisen ja 1 mm 2 :n poikkipintaisen konstantaanilangan resistanssi? [b] Konstantaanilangan resistanssi on 1,0 Ω. Kuinka pitkä lanka tarvitaan, kun langan poikkipinta-ala on 1 metri? Kuinka suuri on langan pinta-ala, kun langan pituus on 1 m? [c] Kuinka monta metriä 1 mm 2 :n lankaa tarvitaan 1 Ω:n resistanssiin, kun lanka on krominikkeliä rautalankaa alumiinia kuparia? 27/P Laske seuraavien kaapeleiden silmukkaresistanssit kilometrin pituutta kohti. Kaapeleiden johdinaine on hehkutettua kuparia. Silmukkaresistanssiin sisältyy sekä meno- että paluujohtimen resistanssi. [a] Laske JAMAK-instrumentointikaapelin silmukkaresistanssi, kun johtimien poikkipinta-ala on 0,5 mm 2 ja resistiivisyys 0,018 Ω mm 2 /m. [b] Laske MHS-telekaapelin silmukkaresistanssi, kun johtimen halkaisija on 0,5 mm ja resistiivisyys 0,018 Ω mm 2 /m. 28/P Laske 4 ½ -johtimen 1 kv:n voimakaapelin AMCMK 4 x 25/16 alumiinisen 25 mm 2 :n vaihe- ja nollajohtimen ja kuparisen 16 mm 2 :n suojajohtimen resistanssit kilometriä kohti. ρ Cu = 0,018 Ω mm 2 /m ja ρ Al = 0,030 mm 2 /m. 18 SÄHKÖTEKNIIKKA

13 29/O Kuvan lattialämmityskaapeleiden resistansseista ja kaapelipituuksista käy ilmi, että kaapelin resistanssi on sitä pienempi, mitä pidempi kaapeli on. Pohdi, miten tähän päästään. ρ R = l A A B C Lämmityskaapeli 240 Ω / 10 m Lämmityskaapeli 120 Ω / 20 m Lämmityskaapeli 60 Ω / 40 m Paluujohdin Paluujohdin Cu 0,5 mm 2 Paluujohdin Cu 0,5 mm 2 Vastusjohtimet 0,113 mm 2 Vastusjohdin 0,226 mm 2 Vastusjohdin 0,185 mm 2 2 m 2 4 m 2 8 m 2 [a] Kuvan A ja B lämmityskaapelit on valmistettu samasta vastusmateriaalista, jonka resistiivisyys on 1, 36 Ω mm 2 /m. Molemmissa kaapeleissa on vastusjohdinta 20 m, koska kaapelin A paluujohdin on myös vastusmateriaalia. Lämmityskaapelin A resistanssi on 2-kertainen lämmityskaapeliin B nähden (240 Ω / 120 Ω). Kuinka moninkertainen lämmityskaapelin B johdinpoikkipinnan on oltava kaapeliin A nähden? Tarkasta tulos laskemalla lämmityskaapeleiden A ja B poikkipinnoilla: [b] Laske lämmityskaapeleiden B ja C resistiivisyys ρ. 1 Sähkötekniikan peruskäsitteet 19

14 30/L Teollisuusreleen 63-A30 kelajännite on 24 VDC, kelan resistanssi 443 Ω ja virta 54 ma. Laske, kuinka monta metriä kelassa on 0,106 mm:n läpimittaista kuparilankaa. Laske kuparikäämin massa, kun kuparin tiheys on 8,9 kg/dm 3. 31/P Kuinka monta metriä MMJ 5 x 2,55 kaapeleita on kaapelikeloilla A ja B, kun [a] kaapelikela A painaa 80 kg (valmistaja on ilmoittanut kaapelin massaksi 260 kg/km ja kelan painoksi 20 kg) [b] kaapelikelan B johdinparin resistanssi on 4,2 Ω (valmistaja on ilmoittanut johtimen tasavirtaresistanssiksi 20 C:een lämpötilassa 7,41 Ω/km)? 20 SÄHKÖTEKNIIKKA

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13

Fy06 Koe ratkaisut 29.5.2012 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/13 Fy06 Koe ratkaisut 9.5.0 Kuopion Lyseon lukio (KK) 5/3 Koe. Yksilöosio. 6p/tehtävä.. Kun 4,5 V:n paristo kytketään laitteeseen, virtapiirissä kulkee,0 A:n suuruinen sähkövirta ja pariston napojen välinen

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström PIIRIANAYYSI Harjoitustyö nro 7 Kipinänsammutuspiirien mitoitus Mika emström Sisältö 1 Johdanto 3 2 RC-suojauspiiri 4 3 Diodi suojauspiiri 5 4 Johtopäätos 6 sivu 2 [6] Piirianalyysi Kipinänsammutuspiirien

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

Työ 4249 4h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN TUUN AMMATTKOKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSKAN LABOATOO V. 5.14 Työ 449 4h. SÄHKÖVAN ETENEMNEN TYÖN TAVOTE Perehdytään vaihtovirran etenemiseen värähtelypiirissä eri taajuuksilla eli resonanssi-ilmiöön ja sähköenergian

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä?

Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa yleensä vastaamalla seuraaviin kolmeen kysymykseen: Mitä osaan itse? Mitä voin lukea? Keneltä voin kysyä? Suomi-Viro maaotteluun valmentava kirje Tämän kirjeen tarkoitus on valmentaa tulevaa Suomi-Viro fysiikkamaaottelua varten. Tehtävät on valittu myös sen mukaisesti. Muista, että ongelma kuin ongelma ratkeaa

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT

Virtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT 1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö

Lisätiedot

PYÖRÖ- JA MUOTOKUPARI- LANKOJEN TEKNISET TIEDOT

PYÖRÖ- JA MUOTOKUPARI- LANKOJEN TEKNISET TIEDOT PYÖRÖ- JA MUOTOKUPARI- LANKOJEN TEKNISET TIEDOT KORKEAN TEKNOLOGIAN YRITYS Dahréntråd on Euroopan suurimpia ja moderneimpia kupari- ja alumiinilankojen valmistajia. Yritys valmistaa vuosittain yli 30 000

Lisätiedot

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-00: PIIIANAYYSI I Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Kirja: luku. (vastus), luku 6. (käämi), luku 6. (kondensaattori) uentomoniste: luvut 3., 3. ja 3.3 VASTUS ja ESISTANSSI (Ohm,

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Fluke 279 FC -yleismittari/lämpökamera

Fluke 279 FC -yleismittari/lämpökamera TEKNISET TIEDOT Fluke 279 FC -yleismittari/lämpökamera Etsi. Korjaa. Tarkasta. Raportoi. 279 FC, digitaalisen yleismittarin ja lämpökameran yhdistelmä, lisää mittausten tuottavuutta ja luotettavuutta.

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Johdanto Extech 430 -yleismittari (osanumero EX430) on varustettu automaattisella aluevalinnalla. Mittarin tarjoamat mittaukset/testaukset ovat vaihto- ja tasajännite, vaihto- ja tasavirta, resistanssi,

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

RATKAISUT: 21. Induktio

RATKAISUT: 21. Induktio Physica 9 2. painos 1(6) ATKAISUT ATKAISUT: 21.1 a) Kun magneettienttä muuttuu johdinsilmuan sisällä, johdinsilmuaan indusoituu lähdejännite. Tätä ilmiötä utsutaan indutiosi. b) Lenzin lai: Indutioilmiön

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6

Fy06 Koe 20.5.2014 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/6 Fy06 Ke 0.5.04 Kupin Lysen luki (KK) /6 6p/tehtävä.. Kaksi varattua palla rikkuu lankjen varassa lähellä tisiaan. Pallt vetävät tisiaan puleensa 0,66 N vimalla. Pienemmän palln varaus n kaksinkertainen

Lisätiedot

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Sähkön perusteet Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Sisältö Sähkön perusteet Termit ja suureet Käytännön ilmiöt Laskelmat Äänilaitteiston sähköistys Sähköverkkojen

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio Antti Haarto.05.013 Magneettivuo Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alavektorin A pistetulo Φ B A BAcosθ missä θ on

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä

Tämän sybolin esiintyessä, käyttäjän tulee lukea käyttöohje, josta lisätietoa. Tämä symboli normaalikäytössä indikoi vaarallisesta mittausjännitteestä Esittely VT30 mittaa AC-jännitteitä 690 V ja DC-jännitteitä 690 V asti, LCD-näyttö, portaittainen jännitenäyttö, positiivisen ja negatiivisen napaisuuden näyttö, sekä kiertosuunnan osoitus. Lisäksi jatkuvuuden

Lisätiedot

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen SMG-2100 Sähkötekniikka Luento 2 1 Sähköenergia ja -teho Hetkellinen teho p( t) u( t) i( t) Teho = työ aikayksikköä kohti; [p] = J/s =VC/s = VA = W (watti) Energian kulutus aikavälillä [0 T] W T 0 p( t)

Lisätiedot

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus

Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Tehtävä Pienteollisuuskiinteistö Johtojen mitoitus Kohteeseen on määritetty taulukon mukaiset huipputehot PK JK1 Keskus P h pituus Johdon kw m Asennustapa PK 125 JK1 35,0 20 Tikashylly JK2 30,0 40 Tikashylly

Lisätiedot

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-CD TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-CD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-CD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Kontaktorit ja moottorikäynnistimet CI-TI TM Aikareleet ATI, BTI, MTI 520B11309

Tekniset tiedot. Kontaktorit ja moottorikäynnistimet CI-TI TM Aikareleet ATI, BTI, MTI 520B11309 Kontaktorit ja moottorikäynnistimet CI-TI TM Elokuu 2002 DKACT.PD.Coo.J2.20 520B11309 Johdanto MTI: - päästöhidastus - vetohidastus - Pulssitoiminnot - Tähti/kolmio vaihtokytkentä Toimintojen valinta AV

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot

Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja ED02. Luetteloesite

Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja ED02. Luetteloesite Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja ED0 Luetteloesite Paineensäätöventtiilit E/P-paineensäätöventtiilit Sarja ED0 E/P-paineensäätöventtiili, Sarja ED0 Qn= 10 l/min Paineilmaliitäntä

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.

Lisätiedot

Sähköopin kolme perussuuretta

Sähköopin kolme perussuuretta Sähköopin kolme perussuuretta Suure Tunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite U Voltti V Sähkövirta I Ampeeri A Resistanssi R Ohmi Ω Jännite on kahden pisteen välinen sähköinen potentiaaliero. Jännite saa

Lisätiedot

Pitkäetäisyyksinen induktiivinen lähestymiskytkin E2A3. 27 (40) mm. 27 (44) mm. 27 (40) mm. 34 (50) mm. 34 (49) mm. 39 (60) mm.

Pitkäetäisyyksinen induktiivinen lähestymiskytkin E2A3. 27 (40) mm. 27 (44) mm. 27 (40) mm. 34 (50) mm. 34 (49) mm. 39 (60) mm. Pitkäetäisyyksinen induktiivinen lähestymiskytkin E2A Pitkä etäisyys parantaa suojausta ja tunnistuskykyä Kolminkertaisen etäisyyden lähestymiskytkimet uppoasennuskäyttöön. Pitkä käyttöikä varmistettu

Lisätiedot

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.2000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille High Level -kaiutintasoinen

Lisätiedot

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä

Elektroniikka. Mitä sähkö on. Käsitteistöä Elektroniikka Mitä sähkö on Sähkö on elektronien liikettä atomista toiseen. Negatiivisesti varautuneet elektronit siirtyvät atomista toiseen. Tätä kutsutaan sähkövirraksi Sähkövirrasta puhuttaessa on sovittu,

Lisätiedot

Sähkövaraus. Hankaussähkö. Copyright Isto Jokinen

Sähkövaraus. Hankaussähkö. Copyright Isto Jokinen Sähkövaraus Atomit koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista. Sopimuksen mukaan protonin varausta sanotaan positiiviseksi (+1 e) ja elektronin varausta negatiiviseksi (-1 e). Elektronin varaus

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali 19.11.2003 Teoriatehtävät Nimi: Oppilaitos: Ohje: Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi vaihtoehtotehtäviä, mutta tarkoitus on, että lasket tehtävät ja valitset sitten

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä

Lisätiedot

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje

Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A. Käyttöohje Aurinkopaneelin lataussäädin 12/24V 30A Käyttöohje 1 Asennuskaavio Aurinkopaneeli Matalajännitekuormitus Akku Sulake Sulake Invertterin liittäminen Seuraa yllä olevaa kytkentäkaaviota. Sulakkeet asennetaan

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd

Sähkön perusteet. Elektroniikka ja sähköoppi. Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Sähkön perusteet Elektroniikka ja sähköoppi Klas Granqvist Akun Tehdas / Oy Aku s Factory Ltd Sisältö Sähkön perusteet Termit ja suureet Käytännön ilmiöt Laskelmat Äänilaitteiston sähköistys Sähköverkkojen

Lisätiedot

MACROTEST HT5035. Käyttöohje

MACROTEST HT5035. Käyttöohje MACROTEST HT5035 Käyttöohje Copyright HT-ITALIA 2004 Release EN 1.02 of 04/02/2004 Sisältö: 1. TURVAOHJEITA... 4 1.1. ENNEN KÄYTTÖÄ... 4 1.2. KÄYTÖN AIKANA... 5 1.3. KÄYTÖN JÄLKEEN... 5 2. YLEISTÄ... 6

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO 4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO Magneettivuo Magneettivuo Φ määritellään vastaavalla tavalla kuin sähkövuo Ψ Magneettivuo Φ on magneettivuon tiheyden B ja sen läpäisemän pinta-alan A pistetulo Φ= B A= BAcosθ

Lisätiedot

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Luento 2. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Vastus on komponentti, jossa sähköenergiaa muuttuu lämpöenergiaksi (esim. sähkökiuas, silitysrauta,

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit:

Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Kaapelin valintaan vaikuttavat standardit: Ympäristön lämpötila ja ulkoiset lämmönlähteet. Veden esiintyminen. Mekaaniset vaikutukset esim. iskut, puristukset, taivutukset, tärinä. Sähkölaitteiden läheisyys

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Miniyleismittari kosketuksettomalla jänniteilmaisimella (NCV) Malli EX330

KÄYTTÖOPAS. Miniyleismittari kosketuksettomalla jänniteilmaisimella (NCV) Malli EX330 KÄYTTÖOPAS Miniyleismittari kosketuksettomalla jänniteilmaisimella (NCV) Malli EX330 Johdanto Extech EX330 -yleismittarin tarjoamat mittaukset/testaukset ovat vaihto- ja tasajännite, vaihto- ja tasavirta,

Lisätiedot

Johtimien kuormitettavuus

Johtimien kuormitettavuus Johtimien kuormitettavuus Pekka Rantala Kevät 2015 Suurin jatkuva virta Suurin jatkuva virta, jolla johdinta saa kuormitta = kuormitettavuus. Sen pitää olla sellainen, että johtimen eristysaineen lämpötila

Lisätiedot

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely FYSA/K (FYS/K) Vaimeneva värähtely Työssä tutkitaan vaimenevaa sähköistä värähysliikettä. Erityisesti pyritään havainnollistamaan kelan inuktanssin, konensaattorin kapasitanssin ja ohmisen vastuksen suuruuksien

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

Elektroniikan alkeita lyhyt versio

Elektroniikan alkeita lyhyt versio Elektroniikan alkeita lyhyt versio Elektroniikka Elektroniikka on oppia elektronien liikkeestä. Kaikki olemassa oleva aine muodostuu atomeista. Atomi puolestaan muodostuu ytimestä, jossa on positiivisesti

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,

Lisätiedot

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit

Energianhallinta. Energiamittari. Malli EM10 DIN. Tuotekuvaus. Tilausohje EM10 DIN AV8 1 X O1 PF. Mallit Energianhallinta Energiamittari Malli EM10 DIN Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Energiamittari Energia: 6 numeroa Energian mittaukset: kokonais kwh TRMS mittaukset vääristyneelle

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017

SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 SÄHKÖMAGNETISMI: kevät 2017 Viikko Aihe kirjan luku Viikko 1 Sähköken>ä, pistevaraukset 14 Viikko 2 Varausjakauman sähköken>ä 16 Viikko 2 Sähköinen poteniaalienergia ja poteniaali 17 Viikko 3 Sähköken>ä

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0 1.1 i k l s, c p Tasajännite kytketään hetkellä t 0 johtoon, jonka pituus on l ja jonka kapasitanssi ja induktanssi pituusyksikköä kohti ovat c p ja l s. Mieti, kuinka virta i käyttäytyy ajan t funktiona

Lisätiedot

SÄHKÖOPIN SARJA ALAKOULUUN

SÄHKÖOPIN SARJA ALAKOULUUN 534153-2 SÄHKÖOPIN SARJA ALAKOULUUN TEHTÄVÄKIRJA Tevella Oy 1. Paristonpidin 6 kpl 2. Lampunpidin 6 kpl 3. Hehkulamppu 6 kpl 4. Painokytkin 3 kpl 5. Veitsikytkin 2 kpl 6. Vastuslanka 1 kpl 7. Moottori

Lisätiedot

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET

PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Yksivaihe energiamittari Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Sähkömekaaninen näyttö Energialukema näytössä: 6+1 numeroa Mittaukset

Lisätiedot

Luento 1 / SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen

Luento 1 / SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen SMG-1100 Piirianalyysi I Luento 1 / 12 1 SMG-1100 Piirianalyysi I Viikot 22-24 (27.5. 14.6.) Luennot Harjoitukset ma, ti, ke, to 16-19 S2 pe 11-14 S2 ti 28.5. ja ke 29.5. SC 105B pe 14.6. SC 105B, SH 311

Lisätiedot

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT

4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/7 FYSIIKAN LABORATORIO V 1.6 5.014 4757 4h. MAGNEETTIKENTÄT TYÖN TAVOITE Työssä tutkitaan vitajohtimen aiheuttamaa magneettikentää. VIRTAJOHTIMEN SYNNYTTÄMÄ MAGNEETTIKENTTÄ

Lisätiedot

www.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a)

www.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a) YO-harjoituskoe A / fysiikka Mallivastaukset 1. a) 1 b) Lasketaan 180 N:n voimaa vastaava kuorma. G = mg : g m = G/g (1) m = 180 N/9,81 m/s 2 m = 18,348... kg Luetaan kuvaajista laudan ja lankun taipumat

Lisätiedot