LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA"

Transkriptio

1 1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA

2 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit

3 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita. - Menetelmä perustuu metallin ja resistanssin väliseen lämpötilariippuvuuteen. - Metallin resistanssin riippuvuus lämpötilasta voidaan esittää muodossa: R(t) = R 0 (1 + αt) (1),missä R0 on metallin resistanssi (100 Ω) referenssilämpötilassa t=0 C ja (alfa) α on resistanssin lämpötilakerroin Ω/ C.

4 3/11 Metallivastusanturit -Yleisimmin käytetyt metalliset tuntoelinmateriaalit ovat platina, nikkeli ja kupari. - materiaalin valintaan vaikuttavia ominaisuuksia lämpötilakerroin resistiivisyys toistuvuus kestävyys saatavuus tasalaatuisuus

5 4/11 Metallivastusanturit Pt-100 (Platina) - yleisin suomessa käytetty vastusanturi - mittausalue on C - tarkka lineaarisuus laajalla lämpötila-alueella - anturin epätarkkuus 0,3 5 C -mittausvirta max 10 ma (tuntoelin ei saa lämmetä virran vaikutuksesta)

6 5/11 Metallivastusanturit Ni-100 (Nikkeli) - resistanssin lämpötilakerroin on suurempi kuin muilla tuntoelinmateriaaleilla. - käyttölämpötila-alue on C. Cu-35 (Kupari) - lämpötilakerroin on hieman suurempi kuin platinan - soveltuu lämpötila-alueella C.

7 7/11 Vastusanturin rakenne

8 8/11 Mittauskytkennät Mittaussiltojen tehtävänä on muuttaa vastusmittaus jänniteviestiksi. Jänniteviestistä vastaavasti saadaan helposti virtaviesti, joka on helppo kuljettaa kauaskin, toisin kuin vastusarvo. Signaalin muodostamiseen käytetään yleisesti 2-, 3-, tai 4-johdinkytkentää.

9 9/11 Mittauskytkennät KAKSIJOHDINKYTKENTÄ Ympäristöstä aiheutuvat johtimien vastusmuutokset, jotka muuttuvat ympäristön lämpötilan mukana. Johtimien resistanssit summautuvat mitattavaan vastukseen ja vääristävät todellista mittausarvoa. Esiintyy lähinnä olosuhteissa, joissa on suuria lämpötilan vaihteluja tai mittausmatka on suuri.

10 10/11 Mittauskytkennät KOLMIJOHDINKYTKENTÄ Edellä kuvattu ilmiö ja samalla haittatekijä on korjattavissa 3- johdinkytkennällä, jossa anturivirta tuodaan anturille erillistä johdinta pitkin. Tällöin johdinresistanssit eivät vaikuta mittaustulokseen, mikäli ne ovat yhtä suuret, sillä nyt johtimien resistanssit summautuvat sillan eri haaroihin.

11 11/11 Mittauskytkennät NELIJOHDINKYTKENTÄ 4-johdinkytkentä on kolmijohdinkytkennän kanssa hyvin samantapainen, mutta hieman tarkempi eikä niin häiriöherkkä. Tätä kytkentää käytettäessä mittausvastukseen syötetään vakiovirta johdinparia pitkin ja toisen johdinparin avulla mitataan vastuksen jännite.

12 11/11 Termistorit -Tarkoitetaan puolijohdepohjaisia vastusantureita - suuri resistanssin lämpötilakerroin => suuri herkkyys - epälineaarinen, huono stabiilisuus, kapea käyttölämpötila-alue

13 11/11 Yhteenveto perustana resistanssin lämpötilariippuvuus yleisin suomessa käytetty vastusanturi on Pt-100 mahdollinen mittausalue on C käytännön mittausalue rajoittuu +400 C (vrt. termoelementti C ) Termistorin mittausalue C suuri herkkyys kapealla lämpötila-alueella Mittauskytkentä halutun tarkkuuden ja mittausetäisyyden perusteella.

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä

Lisätiedot

Elektroniset mittaukset. Anturit ja mittausvahvistimet

Elektroniset mittaukset. Anturit ja mittausvahvistimet Elektroniset mittaukset Petri Kärhä 20/01/2006 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin Resistiiviset anturit Piezosähköiset anturit

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

Liite käyttöohjeeseen

Liite käyttöohjeeseen Valvontajärjestelmä CPKN, CPKNO, CPKN-CHs HPK, HPK-L MegaCPK RPH Liite käyttöohjeeseen Julkaisutiedot Liite käyttöohjeeseen Alkuperäinen käyttöohje Kaikki oikeudet pidätetään. Sisältöä ei saa levittää,

Lisätiedot

LÄMPÖTILA-ANTURIT INSTRUMENTIT 6 TUOTEHINNASTO 1.3.2005

LÄMPÖTILA-ANTURIT INSTRUMENTIT 6 TUOTEHINNASTO 1.3.2005 TUOTEHINNASTO 1.3.2005 LÄMPÖTILA-ANTURIT INSTRUMENTIT 6 SKS-automaatio Oy Martinkyläntie 50, PL 122, 01721 Vantaa, sähköposti: automaatio@sks.fi, faksi 852 6820, puh. *852 661 Etelä-Suomi Martinkyläntie

Lisätiedot

Anturit ja mittausvahvistimet

Anturit ja mittausvahvistimet Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin Resistiiviset anturit Piezosähköiset anturit Kapasitiiviset anturit (Induktiiviset anturit) Jänniteantoiset anturit Virta-antoiset

Lisätiedot

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1

S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 S-108.180 Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset Petri Kärhä 27/01/2004 Luento 1: Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin

Lisätiedot

Käyttöohje Ohjelmistoversiot V MTR262. langaton yleislähetin Pt100-, TC-, mv-, ma- ja V-tuloilla

Käyttöohje Ohjelmistoversiot V MTR262. langaton yleislähetin Pt100-, TC-, mv-, ma- ja V-tuloilla Käyttöohje Ohjelmistoversiot V1.1-1.2 19.10.05 MTR262 langaton yleislähetin Pt100-, TC-, mv-, ma- ja V-tuloilla YLEISKUVAUS MTR262 on paristokäyttöinen yleissisääntuloinen langaton lähetin. Laite on koteloitu

Lisätiedot

Elektroniset mittaukset. Anturit ja mittausvahvistimet

Elektroniset mittaukset. Anturit ja mittausvahvistimet Elektroniset mittaukset Petri Kärhä 28/01/2008 Anturit ja mittausvahvistimet 1 Anturit ja mittausvahvistimet Anturityypit ja kytkeminen mittauspiireihin Resistiiviset anturit Piezosähköiset anturit Kapasitiiviset

Lisätiedot

Termoelementtejä valmistetaan eri vakiotyyppejä. Valintaan vaikuttaa mittauskohde, lämpötila-alue, sijoitus, mittatarkkuus jne.

Termoelementtejä valmistetaan eri vakiotyyppejä. Valintaan vaikuttaa mittauskohde, lämpötila-alue, sijoitus, mittatarkkuus jne. YLEISTÄ Termoelementtejä valmistetaan eri vakiotyyppejä. Valintaan vaikuttaa mittauskohde, lämpötila-alue, sijoitus, mittatarkkuus jne. Yleisimmät ovat NiCrNi ja FeCuNI termoelementeissä, sekä PT100 vastusantureissa.

Lisätiedot

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden

Lisätiedot

MC5 ohje. Antti Harjunpää

MC5 ohje. Antti Harjunpää MC5 ohje Antti Harjunpää Mittauskytkennät Vastuslämpötila-anturin simulointi ( PT100..) 2,3 tai 4 johtiminen kytkentä Termopari lämpötila-anturin simulointi Esim K-tyyppi, NiCr/NiAl Paine INT1C = 1 bar

Lisätiedot

Anturit. Mittaustekniikan perusteet / luento 10. Lämpö: termopari. Antureita tällä luennolla. Antureita

Anturit. Mittaustekniikan perusteet / luento 10. Lämpö: termopari. Antureita tällä luennolla. Antureita Mittaustekniikan perusteet / luento 10 Antureita Antureista lisää: S-108.3010 Mittauselektroniikka Anturi Mittauslaitteen tai mittausketjun elementti, johon mittaussuure vaikuttaa välittömästi Anturit

Lisätiedot

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN

FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN FYSP104 / K2 RESISTANSSIN MITTAAMINEN Työn tavoite tutustua erilaisiin menetelmiin, jotka soveltuvat pienten, keskisuurten ja suurten vastusten mittaamiseen Työssä tutustutaan useisiin vastusmittauksen

Lisätiedot

RESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS

RESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS FYSP104 / K3 RESISTANSSIN LÄMPÖTILARIIPPUVUUS Työn tavoite havainnollistaa resistanssin lämpötilariippuvuutta opettaa tekemään DataStudiolla kalibraatiomuunnoksia sekä kahden ajasta riippuvan suureen kuvaajia

Lisätiedot

Nokeval. Käyttöohje. Ohjelmoitava viestimuunnin taajuuslähdöllä 6746B 27.5.2004

Nokeval. Käyttöohje. Ohjelmoitava viestimuunnin taajuuslähdöllä 6746B 27.5.2004 27..200 Nokeval Käyttöohje Ohjelmoitava viestimuunnin taajuuslähdöllä 676B 1 Ohjelmoitava viestimuunnin 676 Ohjelmointilaite 670 MekuWin konfigurointiohjelma PC:lle Tekniset tiedot: 670 Termoelementit:

Lisätiedot

Anturit. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Lämpö: termopari. Antureita tällä luennolla. Antureita

Anturit. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Lämpö: termopari. Antureita tällä luennolla. Antureita Mittaustekniikan perusteet / luento 9 Antureita Antureista lisää: S-08.94 Mittauselektroniikka sekä S-08.83 Micromechanics Anturi Mittauslaitteen tai mittausketjun elementti, johon mittaussuure vaikuttaa

Lisätiedot

Käyttöohje Ohjelmistoversiot V MTR165. langaton lähetin mv-, ma- ja 100V-tuloilla MTR265. langaton lähetin Pt100-, TC- ja mv-tuloilla

Käyttöohje Ohjelmistoversiot V MTR165. langaton lähetin mv-, ma- ja 100V-tuloilla MTR265. langaton lähetin Pt100-, TC- ja mv-tuloilla Käyttöohje Ohjelmistoversiot V1.0-1.2 31.10.07 MTR165 langaton lähetin -, ma- ja 100V-tuloilla MTR265 langaton lähetin Pt100-, TC- ja -tuloilla YLEISKUVAUS MTR165/265 on paristokäyttöinen langaton lähetin,

Lisätiedot

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä. 123 Turvallisuus Tämä symboli toisen symbolin, liittimen tai käyttölaitteen vieressä ilmaisee, että käyttäjän on katsottava oppaasta lisätietoja välttääkseen loukkaantumisen tai mittarin vaurioitumisen.

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NTUTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NTTAS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri kevät 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Nokeval. Käyttöohje. 2-johdinlähetin 6720. No 110400

Nokeval. Käyttöohje. 2-johdinlähetin 6720. No 110400 Nokeval No 1400 Käyttöohje 2johdinlähetin 6720 1 Galvaanisesti erotettu 2johdinlähetin 6720 Ohjelmointipistoke Jännitelähde...32 V 6720 + + DAC 420 ma Anturit Ohjelmointi PC:llä tai käsiohjelmointilaitteella

Lisätiedot

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Passiiviset piirikomponentit 1 DEE-11000 Piirianalyysi Risto Mikkonen Passiiviset piirikomponentit - vastus Resistanssi on sähkövastuksen ominaisuus. Vastuksen yli vaikuttava jännite

Lisätiedot

Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan.

Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan. Testo 106 suojakotelolla Nopea mittari omavalvontaan. Nopea mittaus ohuella mittapäällä jälkiä jättämättä Tarkka mittaustulos Äänihälytys Testo 106:ssa on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden

Lisätiedot

Uusi virtausmittarisarja kaasujen virtausmittauksiin vaativissa teollisuussovelluksissa SCHMIDT SS 20.600

Uusi virtausmittarisarja kaasujen virtausmittauksiin vaativissa teollisuussovelluksissa SCHMIDT SS 20.600 Uusi virtausmittarisarja kaasujen virtausmittauksiin vaativissa teollisuussovelluksissa SCHMIDT SS 20.600 Teollisuusprosessit Paineilmatekniikka Pidätämme oikeuden muutoksiin. Hantor-Mittaus Oy Tiituspohjantie

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Nokeval No 271101. Käyttöohje. Ohjelmoitava sarjaviestilähetin 7100 RS485-väylään

Nokeval No 271101. Käyttöohje. Ohjelmoitava sarjaviestilähetin 7100 RS485-väylään Nokeval No 271101 Käyttöohje Ohjelmoitava sarjaviestilähetin 7100 RS485väylään 1 Ohjelmoitava sarjaviestilähetin 7100 Käyttöjännite 24 VDC 7100 + + A Ohjelmointi PC:llä tai käsiohjelmointilaitteella 6790

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi

Lisätiedot

PTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset

PTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset PTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset Mittaustekniikan lisensiaattikurssi 14.4.2010 Mittatekniikan keskus Sari Saxholm, p. 010 6054 432, @mikes.fi Mittatekniikan keskus MIKES Kansalliset mittanormaalilaboratoriot

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Termoelementit ja Pt100-anturit Varastomallit

Termoelementit ja Pt100-anturit Varastomallit YLEISTÄ Termoelementtejä valmistetaan eri vakiotyyppejä. Valintaan vaikuttaa mittauskohde, lämpötila-alue, sijoitus, mittatarkkuus jne. Yleisimmät ovat NiCrNi ja FeCuNI termoelementeissä, sekä PT100-vastusantureissa.

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Passiiviset piirikomponentit Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet vastus käämi kondensaattori puolijohdekomponentit Tarkoitus on esitellä piiriteorian

Lisätiedot

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN

SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN FYSP107 / K3 Sähkösuureiden mittaaminen yleismittarilla - 1 - FYSP107 / K3 YLEISMITTARILLA SÄHKÖSUUREIDEN MITTAAMINEN Työn tavoitteita oppia tuntemaan digitaalisen yleismittarin suorituskyvyn rajat oppia

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Käyttöohje V1.0 RTB231 RTB232. Pt100-lähetin

Käyttöohje V1.0 RTB231 RTB232. Pt100-lähetin Käyttöohje 26.9.2007 V1.0 RTB231 RTB232 Pt100-lähetin 1 ESITTELY RTB231 ja RTB232 ovat DIN-kiskoon kiinnitettäviä 2-johdinlähettimiä platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. RTB231 on yksikanavainen

Lisätiedot

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita. Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita

Lisätiedot

Juottamista ei siis kannata harjoitella varsinaisessa oppilastyössä, vaan juotosharjoittelu on parempi tehdä erillisellä harjoituspiirilevyllä.

Juottamista ei siis kannata harjoitella varsinaisessa oppilastyössä, vaan juotosharjoittelu on parempi tehdä erillisellä harjoituspiirilevyllä. Juotosharjoitus. Mikko Esala, Veikko Pöyhönen Juotettaessa piirilevyn kuparifolion, johtimen ja juotteen väliin muodostuu ohut välimetallikerros, joka kiinnittää piirilevyn kuparijohtimen ja komponentin

Lisätiedot

Kanava-anturi. Siemens Building Technologies HVAC Products. Symaro. suhteellista kosteutta (suuri tarkkuus) ja lämpötilaa varten

Kanava-anturi. Siemens Building Technologies HVAC Products. Symaro. suhteellista kosteutta (suuri tarkkuus) ja lämpötilaa varten 1 882 1882P01 Symaro Kanava-anturi suhteellista kosteutta (suuri tarkkuus) ja lämpötilaa varten QFM31 Käyttö Esimerkkejä Käyttöjännite 24 VAC / 13,5 3DC Viestilähtö 0 10 VDC / 4 20 ma suhteellista kosteutta

Lisätiedot

Kosteusanturi. ja lämpötilalle. käyttö. Mallien yhteenveto. Käyttöjännite AC 24 V/DC 13, V Lähtöviesti DC V/4 20 ma

Kosteusanturi. ja lämpötilalle. käyttö. Mallien yhteenveto. Käyttöjännite AC 24 V/DC 13, V Lähtöviesti DC V/4 20 ma Air Comfort Ilmankäsittely 9583 FI 2014.10.13 Kosteusanturi suhteelliselle kosteudelle ja lämpötilalle» eq TIETOLEHDET Käyttöjännite AC 24 V/DC 13,5...35 V Lähtöviesti DC 0...10 V/4 20 ma suhteelliselle

Lisätiedot

FTR860. Nokeval. Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.0 10.4.2007

FTR860. Nokeval. Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.0 10.4.2007 Käyttöohje Ohjelmistoversio V1.0 10.4.2007 FTR860 2-kanavainen mittauslähetin lämpötila-anturi-, mv-, ma- ja digitaalituloilla ja RF-lähdöllä Nokeval YLEISKUVAUS FTR860 on kaksikanavainen lähetin lämpötila-anturille,

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

Nokeval. Käyttöohje. Käsiasema 540. No 100497

Nokeval. Käyttöohje. Käsiasema 540. No 100497 No 100497 Nokeval Käyttöohje Käsiasema 540 1 Nokeval Oy Yrittäjäkatu 12 37100 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Käsiasema 532 100.0 Verkkoliitäntä Asetusarvo potentiometri Lähtöviesti: 0..20 ma

Lisätiedot

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET

LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala VAHVAVIRTATEKNIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen LABORAATIO 1, YLEISMITTARI JA PERUSMITTAUKSET YLEISTÄ YLEISMITTARIN OMINAISUUKSISTA: Tässä laboratoriotyössä

Lisätiedot

PM10UNI2A card Ohje Dokumentin ID 6870 V3 22.4.2015

PM10UNI2A card Ohje Dokumentin ID 6870 V3 22.4.2015 PM0UNIA card Ohje Dokumentin ID 6870 V3.4.05 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... Esittely... 3 Kortti ja rekisterit... 3 Tulot... 4 Jumppereiden asettaminen... 4 Signaalien kytkeminen... 4 Käyttö... 4

Lisätiedot

Paineanturi nesteitä ja kaasuja varten

Paineanturi nesteitä ja kaasuja varten 904 Paineanturi nesteitä ja kaasuja varten QBE620-P Paineanturi ylipaineen mittaukseen LVIS-sovelluksissa, joissa käytetään väliaineena nesteitä tai kaasuja Pietsoresistiivinen mittausjärjestelmä Lähtöviesti

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015

SÄHKÖTEKNIIKKA. NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 SÄHKÖTEKNIIKKA NBIELS13 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2015 1. PERSKÄSITTEITÄ 1.1. VIRTAPIIRI Virtapiiri on johtimista ja komponenteista tehty reitti, jossa sähkövirta kulkee. 2 Virtapiirissä on vähintään

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

Laboratorioraportti 3

Laboratorioraportti 3 KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa

Lisätiedot

TDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

Pienikokoinen IR-anturi kaapelin päässä. Malli EL21 EL101 EL301 MLE21 MLE101 MLE301 OS101M OS101HT TLGA-13 TLT-1409 -20..+100 C 0..

Pienikokoinen IR-anturi kaapelin päässä. Malli EL21 EL101 EL301 MLE21 MLE101 MLE301 OS101M OS101HT TLGA-13 TLT-1409 -20..+100 C 0.. Anturin koko ø18 x 45 mm EL101 MLE101 OS-101 TLGA-13 TLT1409 2-johdin Pienikokoinen IR-anturi kaapelin päässä Säädettävä emissiokerroin IR-anturi korkeille lämpötiloille Malli EL21 EL101 EL301 MLE21 MLE101

Lisätiedot

VAKIORAKENTEISET VASTUSLÄMPÖTILA-ANTURIT

VAKIORAKENTEISET VASTUSLÄMPÖTILA-ANTURIT VAKIORAKENEISE VASUSLÄMPÖILAANURI Vastuslämpötilaanturit Valintaopas sivut ja Mallit A sivut 4 ja 5 Mallit B sivut 6 ja 7 Mallit F sivut 8 ja 9 Mallit D sivut 0 ja Malli VHA sivu Malli E sivu Sisäelementit

Lisätiedot

Mallin 400 ja 401 johtokykyanturit

Mallin 400 ja 401 johtokykyanturit Revisio. Käyttöohjekirja..999 Mallin 00 ja 0 johtokykyanturit Fisher-Rosemount Oy Pakkalankuja 6 Postitorvenkatu 6; PL 0 Kipparinkatu - 00 VANTAA 0 TAMPERE 00 LAPPEENRANTA Puh. 00 00 Puh. 00 00 Puh. 00

Lisätiedot

HTB230. Käyttöohje. ID1880 V Ohjelmaversiot

HTB230. Käyttöohje. ID1880 V Ohjelmaversiot HTB230 Käyttöohje ID1880 V32 27.3.2015 Ohjelmaversiot 1.0-1.2 Sisällysluettelo Esittely...2 Käyttöönotto...2 Ylläpito...5 Ongelmanratkaisu...6 Teoriaa...6 Tekniset tiedot...7 Varoitukset...8 Tavaramerkit...8

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen SMG-2100 Sähkötekniikka Luento 2 1 Sähköenergia ja -teho Hetkellinen teho p( t) u( t) i( t) Teho = työ aikayksikköä kohti; [p] = J/s =VC/s = VA = W (watti) Energian kulutus aikavälillä [0 T] W T 0 p( t)

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN

LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J3/2001 LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Thua Weckström Helsinki 2001 SUMMARY The interlaboratory comparison on calculating coefficients

Lisätiedot

1 TEHTÄVÄNKUVAUS... 2 2 PAINE, MITÄ SE ON?... 2 3 ANTURI... 3. 3.1 Ominaisuudet... 3. 3.2 Toiminta... 3 4 KOKEET... 6. 4.1 Mittausvälineet...

1 TEHTÄVÄNKUVAUS... 2 2 PAINE, MITÄ SE ON?... 2 3 ANTURI... 3. 3.1 Ominaisuudet... 3. 3.2 Toiminta... 3 4 KOKEET... 6. 4.1 Mittausvälineet... 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS... 2 2 PAINE, MITÄ SE ON?... 2 3 ANTURI... 3 3.1 Ominaisuudet... 3 3.2 Toiminta... 3 3.3 Anturin sovittaminen... 5 4 KOKEET... 6 4.1 Mittausvälineet... 6 4.2 Mittauskytkentä...

Lisätiedot

SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit. Käyttöohje ja tekninen selostus

SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit. Käyttöohje ja tekninen selostus SPTM 8A1, SPTM 6A2, SPTM 6A3 Muunninmoduulit Käyttöohje ja tekninen selostus 1MRS 751733-MUM FI Julkaistu 99-12-07 Versio A Tarkastanut EP Hyväksynyt TK Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta

Lisätiedot

STM-20 OHJELMOITAVA 2-JOHDINLÄHETIN KÄYTTÖOHJE

STM-20 OHJELMOITAVA 2-JOHDINLÄHETIN KÄYTTÖOHJE STM-20 OHJELMOITAVA 2-JOHDINLÄHETIN KÄYTTÖOHJE 01.09.2001 STM-20 KÄYTTÖOHJE 01.09.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 1 2. RAKENNE... 1 3. LIITÄNNÄT... 2 4. LÄHETTIMEN OHJELMOINTI JA KALIBROINTI... 2 4.1.

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u. DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, ratkaisuehdotukset Järjestelmien lineaarisuus ja aikainvarianttisuus Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla

Lisätiedot

Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan

Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan IEC standardin asettama vaatimus: IEC 60664-1:2007 Pienjänniteverkon laitteiden eristyskoordinaatio. Osa 1:Periaatteet, vaatimukset ja testit.

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen S-55.103 SÄHKÖTKNIIKKA 19.12.2002 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät 1,3,4,7,9 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn? Voit täyttää lomakkeen

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Lämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen:

Lämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen: Lämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen: olet tutustunut mittausjärjestelyissä vastaan tuleviin elektronisiin piireihin, osaat tehdä yksinkertaisen lämpötilamittauksen analogisilla lämpöantureilla,

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 9..006: tehtävät,3,5,7,9. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo Silvonen.

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

Osakäämikoneiden mittausohje

Osakäämikoneiden mittausohje Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden

Lisätiedot

TSI DP-CALC 5815 KÄYTTÖOHJE

TSI DP-CALC 5815 KÄYTTÖOHJE TSI DP-CALC 5815 KÄYTTÖOHJE DP-CALC 5815 käyttöohje 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mittarin perusvarusteet.. 3 2 Käyttöönotto. 3 Virransyöttö.. 3 Paristojen ja akkujen asennus... 3 3 Mittarin käyttö... 3 Näppäintoiminnot...

Lisätiedot

Sähköiset koestimet 22

Sähköiset koestimet 22 22 Sähköiset koestimet SÄHKÖISET KOESTIMET TALO- JA SÄHKÖTEKNIIKKA Oikea sähköinen koestin joka käyttöön Johdanto tarjoaa yleiskuvan sähköisistä koestintyypeistä ja niiden käyttöalueista. Käyttöalueet

Lisätiedot

KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Käyttö- ja asennusohje

KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Käyttö- ja asennusohje Labkotec Oy Myllyhaantie 6 33960 PIRKKALA Vaihde: 029 006 260 Fax: 029 006 1260 9.1.2013 Internet: www.labkotec.fi 1/8 KAS/3W Kapasitiivinen pinnankorkeusanturi Copyright 2013 Labkotec Oy Varaamme oikeuden

Lisätiedot

VAISALA GMD20 Manual(1) http://www.manuallib.com/file/2539132. From ManualLib.com

VAISALA GMD20 Manual(1) http://www.manuallib.com/file/2539132. From ManualLib.com VAISALA GMD20 Manual(1) http://www.manuallib.com/file/2539132 From ManualLib.com ManualLib.com collects and classifies the global product instrunction manuals to help users access anytime and anywhere,

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

L-sarjan mittamuuntimet

L-sarjan mittamuuntimet Keskus Signaalimuuntimet Signaalimuuntimet standardisignaalille L-sarjan mittamuuntimet Sisäänmenoviesti (virta, jännite, lämpötila, vastus) sekä vakioidut sisäänmenoviestialueet Ulostuloviesti 4-20 ma,

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen

Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen Ryhmä 3 Henri Palosuo Kaarle Patomäki Heidi Strengell Sheng Tian 1. Johdanto Materiaalin

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I SMG-1100: PIIIANALYYSI I Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Kirja: luku 3 Luentomoniste: luvut 4.2, 4.3 ja 4.4

Lisätiedot