Jussi Onnismaa HY Palmenia i

Transkriptio

1 Miten ohjausvuorovaikutus tehdään? Jussi Onnismaa, dos., HY, Palmenia Asiantuntijaksi kasvu korkea-asteen asteen täydennyskoulutuksessa - löytöretki osaamisen kehittämisen ilmiökenttään , Futurex Jussi Onnismaa HY Palmenia i

2 Oppimistavoitteita Mitä oivalluksia tai tietoja tarvitsen, jotta pääsen lähemmäs tavoitettani? Mitä taitoja minun täytyy hankkia, jotta pääsisin sellaiseen asemaan tai tilanteeseen, joka on minulle merkityksellinen? Millaiset arvot tai asenteet palvelevat minua parhaiten? Mitä mahdollisia tulevaisuuksia minulla on? Voinko nähdä itseni keskeneräisenä, tekeillä olevana projektina? Miten voin ymmärtää paremmin ympäristöä, jossa elän, ja olla sen kanssa paremmin vuorovaikutuksessa? Mitä rajoituksia tielläni on? Voinko voittaa ne? Miten? Otanko vastuuta tekemisistäni ja ratkaisuistani? (Peavy 1999) Jussi Onnismaa HY Palmenia

3 Miten asiantuntijuus syntyy/näkyy työssä? Jussi Onnismaa HY Palmenia i

4 Tiedämme enemmän kuin voimme kertoa (M. Polanyi n. 50 v. sitten) Mistä johtuu hiljaisen tiedon buumi organisaatioissa? Miksi ja miten kokeneiden, eläkkeelle siirtyvien työntekijöiden hiljaisen tiedon saisi tehokkaasti käyttöön? Mentorointihankkeet ym. tukevat kokeneiden työntekijöiden arvokkuutta Mutta voiko hiljaista tietoa yksioikoisesti hyödyntää ja ottaa käyttöön? Miten hiljainen tieto tulee näkyviin ohjausvuorovaikutuksessa? 4

5 Missä hiljainen tieto on? Yksilön korvien välissä? (perinteinen psykologinen, kasvatustieteellinen ja organisaatiotutkimus) Vuorovaikutustilanteissa, suhteissa, dialogissa, oppimistilana? Ruumiissa? Diskursseissa? Käytännöissä? (Organisaation) kulttuurissa, kollektiivisena muistina? 5

6 Vuorovaikutus Jussi Onnismaa HY Palmenia i

7 Länsimainen yksilöllisyyden perinne Jussi Onnismaa HY Palmenia i

8 Elämme suhteissa Kaikki mikä saa elämän tuntumaan elämisen arvoiselta, saa alkunsa vuorovaikutuksessa ja suhteissa, ei sielun syvyyksissä. Yksilö on vuorovaikutussuhteiden risteyskohta Suhteissa oleminen ei tarkoita yksilöiden yhdessä oloa, vaan minä tai minuus (self) on suhteissa olemisen tulosta osallistuessamme moninaisiin suhteisiin ja kantaessamme suhteiden jälkiä olemme jatkuvan virtauksen tilassa, osana yhteistä virtaavuutta (confluence). Emme tee, muista tai ajattele paljoakaan, ellei meitä kutsuta tällaiseen toimintaan. Palmenia i

9 Elämme suhteissa Jollemme tavoita toisen ajatusta, kyse ei välttämättä ole eläytymiskyvyn puutteesta vaan siitä, ettemme onnistu tavoittamaan skenaariota, johon toinen meitä kutsuu. Emme niinkään tunne tunteita, vaan teemme tunteita. Perinteinen malli: Ongelma ratkaisu Toinen tapa: havainnoida avoimin mielin mitä tapahtuu tilanteessa, jossa jokin toivottu asia on mukana tai puuttuu. Mitä tapahtuu päivittäin kun on xxxx roolissa? Miten ystävyys, rakkaus tai kollegasuhde tehdään? Mitä arvostat eniten tässä (organisaatiossa, vuorovaikutuksessa jne) ja mikä antaa elinvoimaa? Mikä on sinulle muutenkin arvokasta? Miten (organisaatiota, vuorovaikutusta jne.) voi muuttaa siten, että sinulle arvokkaat asiat pysyvät? (Kenneth J. Gergen 2009) Jussi Onnismaa HY Palmenia i

10 Vuorovaikutuksessa syntyvä tieto Vuorovaikutuksessa syntyvä tieto on tilannekohtaista pikemminkin kuin yleispätevää: Knowing what knowing how. Mutta myös kolmannenlaista tietoa: knowing from within ainutkertaisista sosiaalisista tilanteista nousevaa tietoa, jota on vaikea välittää muille Hyvä vuorovaikutus on ajan, huomion ja kunnioituksen antamista Jussi Onnismaa HY Palmenia i

11 Dialogisuus vuorovaikutuksen tapana Dialogisuus: dialogisen tilan luominen Puhuminen ja kuuntelu Kompuroidaan luovasti kielessä (Maurice Merleau-Ponty) Dialogi on keskustelu, jossa ihmiset rakentavat yhdessä merkitystä, tarkoitusta ja tulkintaa elämälleen ja maailmalleen Mutta: dialogi ei ole kaksinpuhelu. Kreikan dia: kautta, läpi tai välillä ; Logos: merkki, merkitys, ymmärrys, tarkoitus, tulkinta Logos ) syntyy välitilassa ihmisten kautta, välillä ja läpi, joten se ei voi olla kenenkään omaisuutta Jussi Onnismaa HY Palmenia i

12 Ohjaus on määritelmän mukaan ajan, huomion ja kunnioituksen antamista Milloin, missä ja miten aikaa, huomiota ja kunnioitusta annetaan tai ei anneta? Pohtikaa parin kanssa tilanteita, jolloin olette saaneet/joku muu on saanut aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Mitä tapahtuu kun näitä saadaan ja annetaan? Mitä tapahtuu, kun näitä ei saada/anneta? Jussi Onnismaa HY Palmenia i

13 Vuorovaikutuksen välineitä Kun vuorovaikutuksella on kohde, siihen on oltava myös välineitä Sopiminen: tapaamisen tavoitteiden selkiyttäminen, kesto ja ajoitus Tavoitteen asettaminen ja toiminnan suunnittelu: Katse tulevaan toimintaan, rakennetaan perspektiiviä tekemiseen Kysyminen, selventäminen ja tarkentaminen: Konsultti/opettaja auttaa itseään ymmärtämään oppijan tilannetta ja toimintaa Kohdentaminen: Suuntaa tai tarkentaa huomiota yksityiskohtaan tai uuteen asiaan 13

14 Vuorovaikutuksen välineitä II Konkretisoiminen ja välittömyys: mitä tapahtuu todella. Esimerkkien kautta tunteet, uskomukset ja ajatukset saavat konkreettisen muodon ja sisällön Konfrontaatio: kriittinen tai kyseenalaistava ote, tarkoituksena ei kasvojen menetys Määräävä ote Vahvuuksien korostaminen Keskustelun rajoittaminen/viivyttäminen Sanattoman ja sanallisen viestinnän yhteensopivuus Hiljaisuus ja tauot Huumori Yhteen vetäminen Prosessin havainnointi (Amundson 2005; Pasanen 2004; Onnismaa 2007) 14

15 Kirjallisuutta Arnkil, E Dialogista opintojen ohjausta. Janus 8(4): Gergen. K Relational being. Beyond self and community. Oxford: Oxford University Press Hakkarainen, P. & Jääskeläinen, P Osaamisesta ammatinhallintaan. Teoksessa A. Eteläpelto & J. Onnismaa (toim.). Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. KVS/ATS. Lahikainen, S Ohjaus- ja neuvontatyön lähtökohtia ja näköaloja kuntoutuksessa. Teoksessa Onnismaa, J., Pasanen, H. & Spangar, T (toim.). Ohjaus ammattina ja tieteenalana. 2. Jyväskylä: PS-kustannus, s Levinas, E Etiikka ja äärettömyys. Keskusteluja Philippe Nemon kanssa. Tampere: Gaudeamus. Onnismaa, J Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus. Peavy, R.V Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien kustannus. Penman, R Good theory and good practice: An argument in progress. Communication Theory 2:3, Repo, S Yhteisöllisyys voimavarana yliopisto-opetuksen ja -opiskelun kehittämisessä. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia. 228 Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos. Helsinki: Helsingin yliopisto. Riikonen, E Inspiring dialogues and relational responsibility. In McNamee, S. & Gergen, K. (Eds.). Relational responsibility. Resources for sustainable dialogue. London: Sage. Sennett, R Kunnioitus eriarvoisuuden maailmassa. Tampere: Vastapaino. Jussi Onnismaa HY Palmenia i