Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisyyttä ja yliopistoopettajan toimijuutta rakentamassa

Transkriptio

1 Ohjaukselliset interventiot yhteisöllisyyttä ja yliopistoopettajan toimijuutta rakentamassa Sanna Vehviläinen, projektipäällikkö yliopistopedagogiikan kouluttaja, työnohjaaja Campus Conexus, Tampereen yliopisto Aikuiskasvatuksen tutkijatapaaminen Turku Teemaryhmä: Toimijuuden vahvistaminen aikuisten elämänkentillä

2 Millaisia toimijuuden mahdollisuuksia ohjaukselliset interventiot tuovat yliopistoopettajille ja (mahdollisesti myös) pedagogisille yhteisöille? Alustavia tutkimustuloksia sekä ehdotuksia tutkimuksen jatkosuunnista kouluttajakokemusten perusteella Oma taustaoletukseni: ohjaus toimintana sisältää perustavan päämäärän yksilön, ryhmän tai yhteisön toimijuuden tukemiseen

3 Yliopisto pedagogisena yhteisönä riskejä ja mahdollisuuksia Individualistinen opetuskulttuuri näkökulmana yliopistoopetuksen ongelmiin Polarisoituvan ja pirstaloituvan yliopistotyön sekä opettajan vieraantumisen näkökulma (esim. Nikunen 2012; Ylijoki & Ursin 2013) Terapisoituvan koulutuksen kritiikki : yksilön kokemukseen ja tunteisiin keskittyvä ohjauksellinen koulutus sosiaalisia ongelmia psykologisoivaa ja ihmiskuvaa kaventavaa?? (esim. Ecclestone 2004) Miten tarkastella yliopisto-opettajien toimijuutta sosiaalisten rakenteiden kannalta realistisesti mutta luomatta fatalistista ansaa? (ks. Edwards 2005; Fenwick 2008)

4 Taustaa tarkastelulle Tampereen yliopiston mullistanut koulutusuudistus 2011 Siirtyminen tieteenalayksiköihin Siirtyminen laaja-alaisiin tutkintoihin Siirtyminen osaamisperustaisiin opetussuunnitelmiin Lisäksi opintohallinnon keskittäminen, OTUKE-yksikön lakkauttaminen ja yliopistopedagogiikan siirtäminen osaksi Kasvatustieteiden yksikön toimintaa Campus Conexus ESR-hanke mukana liikkuvassa junassa fasilitaattorirooli ja pedagogisen näkökulman tähdentäjä ja operationalisoija Yliopistopedagogiikan rakentaminen yhteisöjä vahvistavaksi keskustelevaksi ja dialogiseksi toiminnaksi YOPEDA uudessa ympäristössä Individualistisen opetuskulttuurin aktiivinen muuttaminen Uusi tulkinta siitä mitä YOPEDA voisi olla Yksilöiden ja yhteisöjen osaamista kehittävä, joustava yliopistopedagoginen koulutus- ja kehittämistoiminta ja opettajien kollegiaalisuuden aktiivinen tukeminen kaikilla toiminnan tasoilla

5 Miksi ohjauksellista ryhmätoimintaa? Kasvavaa kysyntää opettajakollegiaalisuutta rakentavalle ryhmätoiminnalle ja työnohjaukselliselle tuelle Ryhmien opettaminen opettajille haasteellista Rakenteellisesti myllätyssä yliopistossa ja koulutusuudistuksen keskellä jaksaminen koetuksella ja yhteisöt uuden edessä Yhteisöllinen opetuskulttuuri tekee opetuksesta jaetumpaa ja läpinäkyvämpää opettaminen ei ole yksilön performanssi vaan yhteistyötä 5

6 Pienimuotoinen tutkimus ryhmäohjauksen mahdollisuuksista ja koetusta annista (Vehviläinen tulossa) Interventioiden taustalla sosiokulttuurisen ja tiedonrakentelun, toiminnan teorian ja sosiodynaamisen ohjauksen aineksia Ensin temaattinen analyysi, sitten diskurssianalyyttinen arvioiden kehystäviä tekijöitä valottava analyysi

7 Aineistot Ryhmä ryhmä työnohjauksellinen koulutus korkeakouluopettajille, keskittyy ryhmänohjausvalmiuksien kehittämiseen 5 ryhmätoteutusta, 35 hlöä kahden ryhmän pohdinta-aineistot Vertaisryhmämentorointi kollegaryhmässä tapahtuva ohjattu ammatillisen oppimisen ja kollegiaalisen tuen muoto Pilotin arviointimateriaali (ryhmä- ja yksilöarviointi) Kuvaus näistä myös: ot-campus_conexus_verkkoaineisto-2012_ pdf

8 Merkitys ja koettu anti ohjauksellisista ryhmäinterventioista Mitä osallistuminen antoi Tuki : kuorman huojentaminen, turvalliseksi koettu tila, omien kokemusten validointi Peili : kokemusten vertailu jolloin oma tulee tunnistettavaksi samuuden ja erilaisuuden havainnot uuden perspektiivin tai tulkintakehyksen löytäminen kokemuksille Ongelmanratkaisu: ratkaisutapojen harjoittelua vaikeisiin tilanteisiin, ehdotuksia siitä, keneltä apua voi saada, hahmotuksia vastuista työyhteisössä tietoa ja perspektiiviä omasta organisaatiosta Millaisten kehysten valossa kokemuksia eriteltiin (Vehviläinen & Halttunen 2012)

9 Ohjausinterventioiden variaatiota kuvaava kehikko Temaattisesti väljä VMR Vertaisohj. RR Temaattisesti fokusoitunut Metodisesti väljä Metodisesti fokusoitunut Näkökulmien kirjo Näkökulmien yhdenmukaisuus Huolenkerronta Orientaatio = TUKI Ongelmanratkaisuorientaatio Tutkiva orientaatio = PEILI

10 Alustavia johtopäätöksiä ohjauksellisista ryhmäinterventioista: Vetäjän rooli keskeinen jotta ryhmätoiminta toteuttaa potentiaalinsa ja jotta löytyy tilanteisesti oikea variaatio em. ohjausinterventioiden kehikosta Tukee yksilöitä Jaksamisessa Ammatillisessa itsereflektiossa ja rikastaa heidän kokemustaan; muovaa tulkintahorisontteja Ammatillisessa ongelmanratkaisussa Oman yhteisön ja toimintaympäristöjen tuntemuksessa Tukee yhteisöjä Rakentamalla ja mallintamalla kunnioittavaa dialogia eriävien mielipiteiden kesken Tukemalla yksilöiden psykologista joustavuutta Verkottamalla opettajia

11 Läsnäolo Psykologinen joustavuus (Pietikäinen 2010) Tarkkaileva minä Tunteiden ja ajatusten hyväksyntä / havainnointi niihin suoraan samaistumatta Arvojen kirkastaminen arvojen suunnassa toimiminen

12 Mutta - mitä kaikkea olikaan toimijuus? Toimijuus sosiologiasta t. sosiaalisesta teoriasta päin tarkasteltuna: sosiaalisen todellisuuden potentiaalinen muovautuvuus; rakenteen ja toiminnan (eli toimijoiden valintojen) yhteen kietoutuminen ja jatkuva keskinäisvaikuttaminen (esim. Giddens; Harvey 2002)

13 Toimijuuden eri tulkinnat pedagogiikassa: toimijuuden muutokset tai toimijuuspotentiaalit Sisäinen motivaatio ja sen säilyttäminen pitkäkestoisessa yhteistoiminnassa ja sen säätelyssä (Pietarinen ym. 2008; Deci & Ryan 2008) Aktiivinen vaikuttaminen omaan oppimistoimintaan (Reeve & Tseng 2011) Osallisuus, tekijyys ja asianomistajuus erilaisissa käytännöissä ja sen muuntuminen (Wenger 1998; Young & Miller 2004; Säljö 2000; Dysthe ym. 2006; Hopwood 2010; Alanen ym. 2011) Aktiivinen vaikuttaminen osallisuudessa ja konkreettisissa olosuhteissa (Fenwick 2008; Jyrkämä 2008; Vähäsantanen ym. 2012; Lipponen & Kumpulainen 2011) Relationaalinen toimijuus; kyky toimia suhteissa ja pyytää apua (Edwards 2005; Pyhältö & Keskinen 2012) Episteeminen toimijuus ja tekijyys: kenen ideoita hyödynnetään, kuka on tietävän positiossa (Lipponen & Kumpulainen 2011) 13

14 Psykologisen joustavuuden näkökulma (Pietikäinen 2010) Työnohjauksellinen näkökulma: Mikä on minulle kohtuullista, omien arvojen mukaista ja mielekästä? Toimijuus arvojen tunnistamisena. 14

15 Olenkohan siis tekemisissä ainakin kolmen asian kanssa yhtä aikaa: kollektiivisen (ja jatkuvasti muuntuvan) toiminnan, kehkeytyvän yhteisöllisen toimijuuden, ja sen lomaan kutoutuvan yksilöllisen, elämänhistoriallisesti jäsentyvän toimijuuden kanssa? Toimijuus on yksilön, ryhmän tai yhteisön toimintapotentiaali Ohjauksen keinoin voidaan vaikuttaa niihin kaikkiin 15

16 Havaintoja joissa toimijuuden muutoksen elementtejä? Erojen havainnoiminen ja kunnioittava erilaisuuden kanssa eläminen minun näkemykseni yliopistosta ja akateemisesta työstä ei ole ainoa mahdollinen Valittamiseen ja moraalisiin dilemmoihin liittyvät erimielisyyden tilanteet kiinnostavia tutkimuskohteita! Toiminnan kohteen uudelleen jäsentyminen Ohjausvastaavat alkavat fasilitoida yhteisöä sen sijaan että itse tekisivät kaiken Yopedakurssin käyneet opettajat tunnistavat ohjauksen kohteeksi prosessin (pelkän tuotoksen sijasta Yhteisön uudelleenjäsentyminen tai siihen liittyvät uudet merkitykset minkä tunnistan yhteisökseni tai verkostokseni, millä perusteella tai minkä ympärille yhteisöllisyyttä voi syntyä opettajakollegiaalisuus yli tieteenalarajojen, ohjausvastaavakollegiaalisuus tms. Yopeda/ohjauspaja-työskentelyssä opitut ohjaustaidot auttavat toimimaan omassa työyhteisössä toisin Erilaisten tehtäväkeskeisten ryhmien kokoaminen omassa työyhteisössä (ks. Janson ym. 2004) Opettajaidentiteetti/ Pelinrakentaien kollektiivi sen tunnistaminen ja tukeminen Ohjausvastaavat, ohjausvastaavien kollektiivin rakentaminen muut pedahörhöt (oman pedaheimon löytäminen yli tieteenalarajojen relational agency?) Oman tieteenalan taustateoriat kietoutuvat opettajuuden /ohjaajuuden jäsennykseen Minkä tieteenalan genre hallitsee keskustelua opettajuudesta? (Vehviläinen & Heikkinen

17 Toimijuuden konkreettisia ulottuvuuksia ja jatkotutkimuksen aineksia Toiminta ja osallistuminen omassa työyhteisössä Tekeminen aikominen, tahtominen - tulevaisuusorientaatio Käsitteelliset välineet ja työtavat ja niiden käyttäminen Asennoituminen: uskaltaminen, mahdollisena pitäminen, innostuminen Relationaalinen toimijuus: keihin luon kontakteja, kenen apuun nojaan Muutos työn kohteessa Halu, kyky ja keinot rakentaa yhteisöllisyyttä aktiivisesti Arvoihin ja identiteettiin liittyvät pohdinnat: minkä tunnistan perimmäiseksi syyksi olla yliopistolla ja kuka on kanssani samalla asialla?

18 Lähteet Alanen, R., Huhta, A., Taalas, P., Tarnanen, M. & Ylönen, S Toimijuus ja asiantuntijaksi kasvaminen monimediaisessa kielenopettamisessa. In E. Lehtinen, S. Aaltonen, M. Koskela, E. Nevasaari ja M. Skog- Södersved. (toim) AFinLan vuosikirja AFinLan vuosikirja 69, Jyväskylä: AfFinLa. Dysthe, O, Samara, A. & Westrheim, K. (2006). Multivoiced supervision of Master s students: a case study of alternative supervision practices in higher education. Studies in Higher education 31,3: Ecclestone, K Learning or Therapy? The demoralisation of education. The British Journal of Educational Studies 52(2): Edwards, A Relational Agency: Learning to be a resourceful practitioner. International Journal of Educational Research. 43: Fenwick, T Understanding relations of individual collective learning in work: a review of research. Management Learning 39 (3): Harvey, D. L Agency and community: a critical realist paradigm. Journal for the Theory of Social Behaviour 32 (2): Hopwood, N Doctoral experience and learning from a sociocultural perspective. Studies in Higher Education 35 (7), Janson, A., Howard, L. & Schoenberger-Orgad, M The odyssey of PhD students becoming a community of practice. Business Communication Quarterly 67(2): Jyrkämä, J Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä hahmottelua teoreettis-metodiologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4, Lipponen, L. & Kumpulainen, K Acting as accountable authors: Creating interactional spcaes for agency work in teacher education. Teaching and Teacher Education 27: Nikunen, M Precarious work at the entrepreneurial university: ;Adaptation versus abandon ship. Individualization and identity work: coping with the entrepreneurial university. Teoksessa

19 Pietarinen, J. Soini, T. Pyhältö, K Pedagoginen hyvinvointi uutta ja tuttua koulun arjesta. Teoksessa Lappalainen, K., Kuittinen, M. & Meriläinen, M. (toim.). Pedagoginen hyvinvointi. Kasvatusalan tutkimuksia- Research in Educational Scences 41. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura. Pietikäinen, A: Joustava mieli. Vapaudu stressin, uupumuksen ja masennuksen yliotteesta. Duodecim. Pyhältö, K. & Keskinen, J Doctoral student s sense of relational agency in their scholarloy communities. International Journal of Higher Education 1(2): Reeve, J. & Tseng, C-M Agency as a fourth aspect of students engagement during learning activities. Contemporary Educational Psychology 36: Säljö, R Oppimiskäytännöt. Sosiokulttuurinen näkökulma. WSOY Vehviläinen. S. tulossa. Työnohjaukselliset ryhmäinterventiot kohtaamispaikkana ja keskustelutilana: mahdollisuuksia ja riskejä Teokseen Heroja ym. (toim) Parempaa työelämää tekemässä. Tutkiva ote työnohjaukseen. Vehviläinen, S. & Löfström, E Opinnäytteen ohjauksen haasteet opettajien näkökulmasta tulkinta kehittämishaasteista. Teoksessa Mäkinen M. ym. (toim) Osallistava korkeakoulutus. Tampere University Press. Vehviläinen, S. & Halttunen, K Kollegiaalinen ryhmätoiminta kohtaamispaikkana ja keskustelutilana: mahdollisuuksia ja jännitteitä. Esitelmä työryhmässä Ammatillinen kestävyysvaje ja rajojen ylitykset akateemisessa työssä, Työelämän tutkimuspäivät, Tampereen yliopisto Vähäsantanen, K. Hökkä, P. Eteläpelto, A. & Rasku-Puttonen, H Opettajien ammatillinen identiteetti, toimijuus ja sitoutuminen väljä- ja tiukkakytkentäisessä koulutusorganisaatiossa. Aikuiskasvatus 2, Wenger, E Communities of practice. Learning, meaning, and identity. Cambridge: Cambridge University Press. Ylijoki, O-H. & Ursin, J The construction of academic identity in the changes of Finnish Higher Education. Studies in Higher Education 38 (8): Young, R. F. and Miller. E.R. (2004). Learning as changing participation: Discourse roles in ESLwriting conferences. Modern Language Journal, 88: