Ohjaaminen oppijan parhaaksi ohjaus oppimisprosessien tukemisena

Transkriptio

1 Ohjaaminen oppijan parhaaksi ohjaus oppimisprosessien tukemisena Sanna Vehviläinen KT, dosentti, työnohjaaja projektipäällikkö Campus Conexus Tampereen yliopisto Hammaslääkäripäivät, Helsinki Klo 9:40-10:45

2 Keskustelevan alustuksen teemat: Akateemisen ohjauksen erit. opinnäytteen ohjauksen haasteet ohjausmallin lähtökohtana Malli ohjauksesta ohjaus yhteistoimintana ja oppimisprosessien ohjaamisena Onnistuneen ohjauksen avainelementtejä ja hyviä käytäntöjä

3 Keskustele hetki vieressäsi istuvan kanssa: Mikä ohjauksessa on vaikeinta/kuormittavinta/ turhauttavinta?

4 f55b-4afc-8b4f-7d31d03ef0a1 4

5 Akateemisen ohjauksen dilemmat 5

6 Hyvää ohjausprosessia tukevat tekijät 6

7 Hyvän ohjauksen avainelementit MITÄ: Mihin ohjaus kohdistuu? KUKA: Kuka hahmotetaan ohjauksen toimijaksi? MITEN: Millaista ohjaustoiminta on luonteeltaan? 7

8 Keskustele vieruskaverisi kanssa: Mikä ohjauksessa on hienointa, antoisinta, palkitsevinta? 8

9 Mitä ohjaus on? Ohjaus on institutionaalista ja yhteisöllistä toimintaa, jossa edistetään ja tuetaan ohjattavan työ-, oppimis- tai ongelmanratkaisuprosesseja siten, että ohjattavan toimijuus vahvistuu. (Annala 2007; Dysthe ym. 2006; Frischer & Larsson 2000; Hopwood 2010; Stubb 2012; Nummenmaa & Lautamatti 2004; Nummenmaa & Pyhältö 2008; Pyhältö ym. 2009; Vehviläinen ym. 2009)

10 Tämän ohjausmallin teoreettiset ainekset Sosiokulttuurinen, yhteisöön osallistumista painottava oppimisnäkemys (Wenger 1998; Säljö 2005) Tiedonrakenteluun ja toiminnan teoriaan nojaava oppimisnäkemys; oppiminen = kohteellisen (yhteis)toiminnan jäsentymistä ja muutosta yhteisöissä (Bereiter 2002; Hakkarainen ym. 2004, Engeström 2004) Neuvotteleva t. kumppanuuteen perustuva (dialoginen) toiminta ohjaustyöskentelyn ydinelementtinä (Dysthe ym. 2006; Nummenmaa ym. 2008, Peavy 2000, Onnismaa ym. 2000) Asiantuntijuuden kehittyminen tuettujen työprosessien kautta (Pyhältö ym. 2009, Vehviläinen ym. 2009, Stubb ym. 2010)

11 Ohjausajattelua jäsentävät peruskysymykset

12 MIHIN OHJAUS KOHDISTUU YLIOPISTO- OPETUKSESSA Ohjauksen kohteena ovat pedagogiset ydinprosessit Opiskeluprosessit (kuinka opiskellaan) Osaamisen karttuminen tutkinnossa (kuinka opitaan ja osataan) Tieteellisen asiantuntijuuden kehittyminen (kuinka opitaan tutkimustaitoja ja tieteellistä ajattelua) Institutionaaliset pyrkimykset ja yksilöiden tavoitteet kohtaavat neuvottelevuus Osapuolet saman pöydän (ja kohteen) ääreen

13 KUKA OHJAA OHJAUKSEN TOIMIJA? YKSILÖT: henkilökohtainen ohjaussuhde RYHMÄT: vertaisryhmä, seminaari, tutkimusryhmä, työtiimi YHTEISÖT: yksiköt, tutkintoohjelmat, tutkijakoulut, verkostot, työpaikat

14 Millaiset vuorovaikutuksen käytännöt tukevat ohjattavan toimijuutta? ohjattavan tavoitteet pääsevät esille ja vaikuttamaan prosessiin; ohjattava suunnittelee, arvioi ja muokkaa toimintaansa; ohjattavan oma työskentely vie prosessia eteenpäin; ohjauksessa tulee selväksi, milloin ohjattavan oma valinta tai päätös ovat välttämättömiä; ohjattava oppii hahmottamaan ja sanallistamaan sitä prosessia, jonka parissa toimitaan; ohjattavan luottamus prosessista selviytymiseen kasvaa. 14

15 Ohjauksen hyviä käytäntöjä ja laatutekijöitä 1 Pedagoginen tietoisuus yhteisössä joka ohjausprosessista vastaa Polkuosaaminen Ympäristöosaaminen Tila-osaaminen 2 Prosessin taitava käynnistäminen; lisäksi tavoitteen tarkistaminen; jatkuva arviointi 3Tavoitellun osaamisen tukeminen oikeaaikaisesti (scaffolding) 4 Substanssi- ja prosessiohjaamisen tasapaino ja työnjako 5 Ohjauksen orientaatiot ja vuorovaikutustaidot 15

16 Prosessin käynnistämisen muistilista Ketkä ovat osapuolia ja osallisia neuvotteluyhteys ja yhteinen tavoite Mitä tavoitteita, laajempia päämääriä, intressejä ja arvoja? Rajoitteet, puitteet, ehdot ja kriteerit? Ennakko-odotukset ja prosessin ennakointi Resurssit, vahvuudet, osaaminen Tarpeet, epävarmuustekijät Pelisäännöt ja työnjako 16

17 Osaamisen tukeminen systemaattisin tavoin Mitä osaamisia/asiantuntijuutta/taitoa ohjattavan prosessin on tarkoitus kehittää? Tuetaanko osaamisen alueita tehokkaasti ja oikeissa kohdissa? Proaktiivisesti ja reaktiivisesti? Mitä kognitiivisia ja muita haasteita? Mitä esteitä? Tunnistaako ohjattava itse osaamisen karttumista ja oppiiko arvioimaan sitä? Millaisiin toimintakäytänteisiin, toimijapositioihin ja asennoitumisiin oppimisympäristö pitkällä aikavälillä harjaannuttaa? Sitä opitaan mitä harjoitetaan eniten 17

18 Ohjausvastuun jakaminen substanssi- ja prosessiohjauksessa Miten substanssiohjausta ja prosessiohjauksen vastuuta voidaan jakaa eri toimijoille erilaisissa oppimisympäristöissä sopivin tavoin? Esim. miten vertaisryhmää hyödynnetään 18

19 Oppimisprosessien ohjauksessa toimijuutta tukeva toimintatapa edellyttää useimmiten kahdenlaista orientaatiota Substanssiohjaus - spesifiä, alakohtaista - Kehittymisen alaisena oleva tuotos t. suoritus t. osaaminen - Hyvän toiminnan kriteerit - Se mikä on annettua Prosessiohjaus - geneeristä - Työprosessi henkilökohtaisena polkuna; kuinka juuri minä työskentelen ja opin - kuinka valitsen toimia, mitkä ovat arvoni, mikä kiinnittää minua tähän prosessiin ja ympäristöön -Se missä on liikkumavaraa

20 Hyvä ohjausvuorovaikutus Ohjauksen orientaatioiden joustava vaihtelu Opettamisorientaatio: suuntaudutaan ennakoiden, tukien ja fokusoidusti haastaviin oppimistehtäviin ja pyritään turvaamaan tietty osaaminen Kannatteleva orientaatio: suuntaudutaan läsnäoloon ja hyväksyntään Tutkiva orientaatio: suuntaudutaan reflektiiviseen, tutkivaan tai kriittiseen pohdintaan Ongelmanratkaisuorientaatio: suuntaudutaan ongelmien ratkomiseen 20

21 Keskustele vieruskaverisi kanssa: mihin olet omassa ohjaustyössäsi tyytyväinen? Entä millaisia kehittämisajatuksia sinulle on mahdollisesti virinnyt? 21

22 (Lähteet toisen kalvosarjani lopussa) Campus Conexus materiaaleja: Haastavat ohjaustilanteet Ryhmäinterventioiden ohjaamisesta (tekstimuotoinen) Sama ääni/kuvatallenteena: Viivästyneiden gradujen ohjaamisesta ?e= / (tekstimuotoinen) Tiedonhankinnan ohjaamisesta 22