Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016"

Transkriptio

1 Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 Tomas Lehtinen 1 Strategia ja kehittäminen

2 Sisällys Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu... 3 Suppea elinvoimatarkastelu... 3 Laaja elinvoimatarkastelu Aluetalous... 6 a) Bruttokansantuote asukasta kohden... 6 b) Työpaikkaomavaraisuus... 7 c) Kunnallisverotulot asukasta kohden... 9 d) Yritysperustanta suhteessa yrityskantaan Työllisyys a) Työpaikkojen määrä b) Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä c) Työllisyysaste d) Työttömyysaste Innovatiivisuus a) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet yli 15-vuotiaasta väestöstä b) Koulutustasomittain koko väestön osalta c) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot asukasta kohden d) Yksityisen sektorin osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista Vetovoima a) Väestön määrä b) Taloudellisen huoltosuhde c) Väestöllinen huoltosuhde 2014 ja ennuste d) Vieraskielisten määrä Sosiaalinen tasa-arvo a) Pitkäaikaisten toimeentuloasiakkaiden osuus b) KELA:n sairastavuusindeksi c) Asuntokuntien tuloerot Gini -kertoimella d) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden Tulokset Lähteet

3 Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu Nämä kaksi elinvoimatutkimusta, suppea ja laaja, perustuvat Timo Aron tutkimuksiin, joita hän on tehnyt niin kaupunki- kuin seutukuntatasoisina (Aro, 2015; Aro et al., 2016). Tutkimuksissaan Aron tapa esittää elinvoima alueilla on selkeä ja helppo ymmärtää. Elinvoiman määrittely on vaikeaa. Kaupunkien elinvoiman tai kilpailukyvyn yksiselitteinen määrittely ei ole mahdollista, koska kyse on moniulotteisesta käsitteestä. Elinvoimaa kuvaa muun muassa termit kasvu, kilpailukyky, tuloksellisuus ja tekemisen meininki. Kaupungin elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri näkökulmasta tai keskittymällä vain yhteen näkökulmaan kerrallaan. Yleensä aluetaloustieteen tutkimuksissa ja kirjallisuudessa tarkastellaan vain kasvua ja kehitystä eikä elinvoimaa (Jauhiainen & Huovari 2013). Suppea elinvoimatarkastelu Timo Aro on tehnyt samanlaisen tutkimuksen seutukohtaisesti, mutta tässä vastaava tutkimus on tehty kaupunkitasolla kuusikkokunnista ja koko Suomesta (Aro et al., 2016). Tutkimuksen ja analyysin tarkoitus oli yhdistää aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, tulo- ja veropohjaan ja osaamiseen liittyviä muuttujia kuten Arollakin. Tutkimuksen aineisto on kerätty Tilastokeskuksen tietokannoista. Suppeassa tutkimuksessa on kymmenen muuttujaa ja kaikki ovat painottomia. Kaupungit ja koko maa jaettiin muuttujittain paremmuusjärjestykseen. Jokaiselle kaupungille tai Suomelle laskettiin pisteet muuttujittain siten, että parhaasta arvosta sai yhden pisteen ja heikoimmasta 7 pistettä. Lopuksi laskettiin pisteiden keskiarvo. Muuttujat: Bruttokansantuote per asukas, euroa 2013 BTV indeksi 2013 Koulutustasomittain 2014 Työllisyysaste % 2014 Työttömyysaste % Tulonsaajien mediaanitulo 2014 Taloudellinen huoltosuhde 2013 Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto % Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /asukas 2014 Bruttokansantuote per asukas -muuttuja kuvaa alueen yhteenlaskettujen palveluiden ja tuotannon määrää suhteessa alueen väkilukuun vuonna Muuttuja on seutukohtainen, jonka vuoksi Espoolla, Vantaalla ja Helsingillä on sama luku. Ne jakavat ykkössijan eurolla. Muut seutukunnat ovat selkeästi Helsingin seutukuntaa jäljessä. Oulu jää alle koko maan tason. BTV-indeksi on seutukunnan tuotannon, työllisyyden ja väestön määrän muutos verrattuna koko maan vastaavaan kehitykseen. Se on laskennallinen tilastoluku, jolla voidaan seurata alueen kehitys- ja muutosvauhtia suhteessa koko maan kehitykseen. Koska BTV-indeksi on seutukohtainen, on Espoolla, Vantaalla ja Helsingillä edellisen muuttujan tavoin sama luku, 1,48. Toisena on Oulu, 1,2. Tampereella indeksi on negatiivinen ja tällöin alle koko Suomen. Koulutustasomittaimessa lasketaan yhteen 20 vuotta täyttäneen väestön suorittamat tutkinnot eri koulutusasteilla. Mittain huomioi väestön koulutuksien lukumäärän ja painottaa 3

4 ne koulutusasteen mukaan. Espoo on selkeästi paras kuusikkokunnista. Mittain on 464, kun seuraavan, Helsingin, on 427. Vantaan mittain on jopa alle koko maan keskiarvon. Työllisyysaste kertoo alueen vuotiaiden työllisten osuuden vastaavanikäisestä väestöstä. Työttömyysaste taas kertoo kaupungin työttömien osuuden vastaavanikäisestä työvoimasta. Molemmissa Espoo on paras vuotiaissa työllisyysaste oli 73,5. Vantaan työllisyysaste oli 73,3 prosenttia ja Helsingin 69,7. Tampereen, Oulun ja Turun työllisyysasteet olivat pienemmät kuin koko Suomen työllisyysaste. Espoossa työttömyysaste oli vuoden 2015 lopussa 10,9 prosenttia. Vantaan työttömyysaste oli 12,6 prosenttia ja Helsingin 12,7. Tulonsaajien mediaanitulo on kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan tulot vuodessa. Mediaanituloissa tulot asetetaan suuruusjärjestykseen, joilloin mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Vuonna 2014 Espoon mediaanitulot, euroa, olivat kuusikkokunnista ja koko maasta korkeimmat. Vantaalla tulot, euroa, olivat hieman Helsingin tuloja, 26938, korkeammat. Taloudellinen huoltosuhde -muuttuja kertoo alueen työllisten määrän suhteessa ei-työllisten (työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat) määrään. Taloudellinen huoltosuhde on analyysin ensimmäinen muuttuja, jossa Espoo ei ole ensimmäisenä. Espoon huoltosuhde oli vuonna ,2, kun Vantaan oli paras, 106,9, ja Helsingin 107. Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas -muuttuja on näiden kahden veron yhteenlaskettu määrä keskimäärin seudun asukasta kohden. Espoossa muuttuja oli suurin, 4807 euroa, kun se oli Helsingissä 4494 ja Vantaalla Kokonaisnettomuutto kertoo kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton määrä suhteessa väkilukuun. Vuonna 2014 Espoon luku oli 4,2 prosenttia, joka oli toiseksi paras. Paras oli Helsingin, 5,0 %. Viimeinen muuttuja on tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä keskimäärin asukasta kohden ja se on saatavana vain seutukohtaisesti. Espoo, Vantaa ja Helsinki sijoittuvat kolmanneksi 1988 eurolla, kun eniten tutkimus- ja tuotekehitysmenoja oli käytettävissä Oulussa. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot per asukas vuonna 2014 olivat Oulun seutukunnassa 3224 euroa. Espoo Vantaa Helsinki Tampere Oulu Turku Suomi Bkta per asukas BTV indeksi Koulutustasomittain Työllisyysaste Työttömyysaste Tulonsaajien mediaanitulo Taloudellinen huoltosuhde Kunnallisverot + yhteisöverot /asukas Kokonaisnettomuutto Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /asukas Keskiarvo 1,5 2,8 2,1 4,6 5,2 5,5 5,4 4

5 Laaja elinvoimatarkastelu Kaupungin elinvoimaa voidaan analysoida useasta eri näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa keskitytään kahteen elinvoimaan: alueiden tämän hetkiseen elinvoimaan ja muutoksen elinvoimaan. Kaupunkeja ja koko maata vertaillaan samanaikaisesti viiden teeman ja 20 muuttujan avulla. Analyysissa on mukana viisi elinvoimaan liittyvää teemapohjaista osaaluetta: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa on neljä muuttujaa. Tämä tutkimus poikkeaa hieman Timo Aron reilu vuosi sitten tekemästä tutkimuksesta. Tämän hetkinen tilanne mittaa aina uusimmalla yksittäisellä indikaattorilla (Aro, 2015). Tämän hetkistä elinvoimaa analysoidaan muuttujittain korkeimman tai parhaimman arvon perusteella. Muutosta analysoidaan muuttujittain muutosprosentin perusteella. Aikajana on aina viisi vuotta ja osa muuttujista on seudullisia. Kaupungit ja koko maa jaetaan muuttujittain paremmuusjärjestykseen. Jokaiselle kaupungille tai Suomelle laskettiin pisteet muuttujittain siten, että parhaasta arvosta saa yhden pisteen ja heikoimmasta 7 pistettä. Lopuksi lasketaan pisteiden keskiarvo. Jokaisen teeman alussa on pisteet muuttujittain. Huomioitavaa on myös, että Oulun vuoden 2013 suuri kuntaliitos on otettu huomioon luvuissa ennen vuotta 2013 vertailtavuuden vuoksi. 5

6 1. Aluetalous Alueiden kasvuun ja kehitykseen ovat vaikuttaneet monet eri tekijät historian kuluessa. Esimerkiksi luonnonvarat ja teollistumisen alkuvaiheen sijaintipäätökset ovat vuosien kuluessa vaikuttaneet eri alueilla. Nykyään taantuminen uhkaa erityisesti alueita, joiden talous nojaa pääomaintensiiviseen teollisuuteen ja luonnonvaroihin. (Jauhiainen & Huovari, 2013) Aina eivät pelkät taloudelliset mittarit riitä yksinään antamaan riittävää kuvaa aluetalouden tilasta. Aluetalouden hyvinvointiin vaikuttaa myös muita indikaattoreita, kuten väestön määrä ja rakenne, väestön koulutustaso ja työllisyys. Nämä indikaattorit ovat käytössä tämän tutkimuksen muissa teemoissa. Tämän hetken tilanne ALUETALOUS Espoo Vantaa Helsinki Tampere Turku Oulu Bruttokansantuote asukasta kohden Työpaikkaomavaraisuus Kunnallisverotulot asukasta kohden Yritysperustanta suhteessa yrityskantaan Keskiarvo Koko Suomi ,5 2,25 2,75 3,5 4 5,5 5,75 Muutos ALUETALOUS Espoo Vantaa Helsinki Tampere Turku Oulu Bruttokansantuote asukasta kohden Työpaikkaomavaraisuus Kunnallisverotulot asukasta kohden Yritysperustanta suhteessa yrityskantaan Keskiarvo Koko Suomi ,75 2,75 5 3,75 3 5,5 2,5 a) Bruttokansantuote asukasta kohden Taloudellista kehitystä voidaan kuvata monin tilastoin. Talouden nopea muutos asettaa kuitenkin aina uusia vaatimuksia tilastoille. Yksi taloustilastojen keskeisin tunnusluku on bruttokansantuote. Bruttokansantuote asukasta kohden -muuttuja kuvaa alueen kokonaistuotannon kehitystä. Bruttokansantuote on markkinahintaan kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Se voidaan määritellä kolmella tavalla: institutionaalisten sektoreiden tai eri toimialojen bruttoarvonlisäysten summana lisättynä tuoteveroilla ja vähennettynä tuotetukipalkkioilla; kotimaisten institutionaalisten yksiköiden tavaroiden ja palveluiden loppukäytön summana; tulojen summana. (Tilastokeskus, 2016a) 6

7 Huomioitavaa on, että muuttuja on seutukuntakohtainen, jonka vuoksi Espoo, Vantaa ja Helsinki jakavat saman luvun. Kolmikon bruttokansantuote oli vuonna euroa per asukas. Oulun luku oli , joka jäi alle koko Suomen luvusta. Turussa bruttokansantuote on kasvanut ,4 prosenttia, kun koko maan oli samaan aikaan kasvanut 2,2 prosenttia. Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä kasvua on ollut 1,7 prosenttia. Tämän hetken tilanne (2013) Muutos ( ) Bruttokansantuote asukasta kohden, Bruttokansantuote asukasta kohden, % 1. Espoo Turku 8,4 1. Vantaa Koko Suomi 2,2 1. Helsinki Espoo 1,7 4. Turku Vantaa 1,7 5. Tampere Helsinki 1,7 6. Koko Suomi Tampere -2,6 7. Oulu Oulu -7, BKTA/Asukas seutukunnittain, euroa KOKO MAA Helsinki Turku Tampere Oulu b) Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen. (Tilastokeskus, 2016b) Kuntauudistuksen myötä valtionosuusjärjestelmään tuli uutena kriteerinä kunnan työpaikkaomavaraisuus. Kuntien työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta käytetään myös kuntarakennelaissa yhtenä kuntien yhdistymisselvityksen perusteena. (Huhta, 2014) 7

8 Espoolla oli matalin työpaikkaomavaraisuus, 96,0, vuonna Korkein työpaikkaomavaraisuus oli Helsingillä. Vantaalla luku oli taas 105,8. Helsingillä on kuitenkin työpaikkaomavaraisuus laskenut 2,5 prosenttiyksikköä vuosina Espoolla se on kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä ja Vantaalla 1,7. Tämän hetken tilanne (2013) Muutos ( ) Työpaikkaomavaraisuus Työpaikkaomavaraisuus 1. Helsinki 129,0 1. Vantaa 1,7 2. Tampere 123,3 2. Espoo 0,7 3. Turku 123,3 3. Turku 0,5 4. Vantaa 105,8 4. Tampere 0,0 5. Oulu 105,4 5. Koko Suomi 0 6. Koko Suomi 100,0 6. Oulu -1,6 7. Espoo 96,0 7. Helsinki -2,5 140 Työpaikkaomavaraisuus % KOKO MAA Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 8

9 LKM Työpaikkaomavaraisuus, % Espoon työpaikkaomavaraisuuden kehitys Työpaikat Työlliset Työpaikkaomavaraisuus 97,0 96,5 96,0 95,5 95,0 94,5 94,0 93,5 c) Kunnallisverotulot asukasta kohden Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisveroista, yhteisöveron osuudesta ja kiinteistöverotuloista. Kunnallisverotulot asukasta kohden olivat vuonna 2014 korkeimmat kuusikkokunnista Espoossa, euroa. Helsingissä verotulot olivat euroa per asukas ja Vantaalla Oulu ja Turku jäivät alle Suomen keskiarvon. Kunnallisverotulot asukasta kohden eivät kuitenkaan ole kasvaneet samaan tahtiin kuin muissa kuusikkokunnissa. Espoossa tulot ovat nousseet 10,4 prosenttia vuosina Vantaalla tulot ovat kasvaneet hieman enemmän, 11,7 % ja Helsingissä selkeästi enemmän, 15,7 %. Tämän hetken tilanne (2014) Muutos ( ) Kunnallisverotulot asukasta kohden, Kunnallisverotulot asukasta kohden, % 1. Espoo Koko Suomi 18,7 2. Helsinki Tampere 18,7 3. Vantaa Oulu 16,8 4. Tampere Turku 16,2 5. Koko Suomi Helsinki 15,7 6. Oulu Vantaa 11,7 7. Turku Espoo 10,4 9

10 4500 Kunnallisverotulot asukasta kohden, euroa Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa d) Yritysperustanta suhteessa yrityskantaan Yritysperustanta ilmaisee aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten välisen erotuksen. Suhteessa alueen yrityskantaan yritysperustanta on helpommin vertailtavissa. Yritysperustanta perustuu Tilastokeskuksen yritysrekisteriin sekä rekisterin lähdeaineistoina käytettävien Verohallinnon rekisteröintitietoihin. Tilastossa on yritykset, jotka ovat liiketoiminnasta tai kiinteistön käyttöoikeuden luovutuksesta arvonlisäverovelvollisia tai toimivat työnantajina. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kuitenkin säätiöt, aatteelliset yhdistykset, julkiset viranomaiset ja uskonnolliset yhteisöt. Tilastoon sisältyvät valtion liikelaitokset mutta eivät kuntien liikelaitokset. Lopettaneisiin yrityksiin kuuluu myös alueelta kokonaan poismuuttaneet yritykset. (Tilastokeskus, 2011) Kaikissa kuusikkokunnissa paitsi Vantaalla ja Turussa yritysperustanta suhteessa yrityskantaan oli negatiivinen vuonna Vantaalla luku oli peräti 4,3 prosenttia, kun Espoossa se oli -4,5. Helsingissä yritysperustanta oli -546, jolloin suhteessa yrityskantaan se oli -9,4 prosenttia. Vuosina yritysperustanta suhteessa yrityskantaan on laskenut koko maassa ja kuusikkokunnissa. Espoossa se on laskenut 3,3 prosenttiyksikköä, mikä on kuusikkokunnista suurin lasku. 10

11 Tämän hetken tilanne (2014) Muutos ( ) Yritysperustanta suhteessa yrityskantaan, Yritysperustanta suhteessa yrityskantaan, % % 1. Vantaa 4,3 1. Vantaa -1,7 2. Turku 0,7 2. Koko Suomi -2,1 3. Tampere -0,2 3. Tampere -2,3 4. Oulu -3,0 4. Turku -2,4 5. Espoo -4,5 5. Helsinki -3,0 6. Koko Suomi -5,3 6. Oulu -3,1 7. Helsinki -9,3 7. Espoo -3,3 6 Yritysperustanta suhteessa yrityskantaan % Koko Suomi Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 11

12 2. Työllisyys Suomen työpaikkarakenne on muuttunut erittäin paljon viimeisen 25 vuoden aikana. Maamme talouden rakennemuutos ja taantuma ovat vähentäneet työvoiman tarvetta etenkin teollisuudessa. Työvoimaresurssit onkin saatava tehokkaaseen käyttöön, sillä korkea työllisyysaste on keskeistä hyvinvointivaltion rahoitukselle. Tämän hetken tilanne TYÖLLISYYS Espoo Vantaa Helsinki Tampere Turku Oulu Työpaikkojen määrä Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä Työllisyysaste Työttömyysaste Keskiarvo Koko Suomi ,25 2,5 5,25 6,25 6,25 2,5 Muutos TYÖLLISYYS Espoo Vantaa Helsinki Tampere Turku Oulu Työpaikkojen määrä Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä Työllisyysaste Työttömyysaste Keskiarvo Koko Suomi ,25 4,5 4,5 5 3,5 4 a) Työpaikkojen määrä Muuttuja pitää sisällään työpaikat kaikilta työantajasektoreilta kuten valtio, valtioenemmistöinen osakeyhtiö, kunta, yksityinen sektori ja yrittäjät. Alueella työssäkäyvät muodostavat ns. työllisen päiväväestön, jonka määrää voidaan pitää mittarina alueen työpaikkojen määrälle. Alueella työssäkäyvillä tarkoitetaan kaikkia tällä alueella työssäkäyviä henkilöitä riippumatta heidän asuinpaikastaan. (Tilastokeskus, 2016c) Vuonna 2013 työpaikkoja oli luonnollisesti eniten koko maassa ja toiseksi eniten Helsingissä. Espoossa työpaikkoja oli Vuosina eniten työpaikkoja määrä on kasvanut Espoossa, 1,1 prosenttia. Vantaa oli toinen kuusikkokunnista, jossa työpaikkojen määrä on noussut. Helsingissä määrä oli laskenut 1,6 prosenttia. 12

13 Tämän hetken tilanne (2013) Muutos ( ) Työpaikkojen määrä Työpaikkojen määrä, % 1. Koko Suomi Espoo 1,1 2. Helsinki Vantaa 0,7 3. Espoo Oulu -0,5 4. Tampere Helsinki -1,6 5. Vantaa Tampere -2,5 6. Turku Turku -3,1 7. Oulu Koko Suomi -3, Työpaikkojen määrä Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa b) Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä Tämä muuttuja pitää sisällään vain yksityisen sektorin työpaikat. Tämän hetken tilanne (2013) yksityisen sektorin työpaikkojen määrissä on hyvin samanlainen kuin kaikkien työpaikkojen määrissä. Espoo on kolmantena yksityisen sektorin työpaikalla. Muutos on kuitenkin ollut negatiivinen, -0,4 prosenttia, vuosina , kuten kaikissa kuusikkokunnissa paitsi Vantaalla. Vantaalla yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut 5,5 prosenttia eli työpaikalla. Helsingissä lasku on ollut 3,8 prosenttia. 13

14 Tämän hetken tilanne (2013) Muutos ( ) Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä, % 1. Koko Suomi Vantaa 5,5 2. Helsinki Espoo -0,4 3. Espoo Helsinki -3,8 4. Vantaa Oulu -4,2 5. Tampere Tampere -4,3 6. Turku Koko Suomi -5,6 7. Oulu Turku -7, Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa c) Työllisyysaste Muuttuja kuvaa vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaavanikäiseen väestöön. Espoossa työllisyysaste oli 73,5 prosenttia vuonna Se oli kuusikkokunnista paras. Vantaan työllisyysaste, 73,3 %, ja Helsingin, 69,7 %, olivat yli maan keskiarvon. Työllisyysaste on laskenut kaikissa kuusikkokunnissa vuosina Espoossa lasku on ollut suurin, 1,9 prosenttiyksikköä. Vantaalla ja Helsingissä lasku on lähellä Espoon laskua. 14

15 Tämän hetken tilanne (2014) Muutos ( ) Työllisyysaste, % Työllisyysaste, % 1. Espoo 73,5 1. Koko Suomi 0,2 2. Vantaa 73,3 2. Tampere -0,1 3. Helsinki 69,7 3. Turku -1,3 4. Koko Suomi 68,0 4. Oulu -1,3 5. Tampere 64,0 5. Vantaa -1,4 6. Oulu 63,5 6. Helsinki -1,5 7. Turku 63,3 7. Espoo -1,9 80,0 78,0 76,0 Työllisyysaste % 74,0 72,0 70,0 68,0 66,0 64,0 62,0 KOKO MAA Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 60, d) Työttömyysaste Muuttuja kuvaa vuotiaiden työttömien osuutta suhteessa vastaavanikäiseen työvoimaan. Työttömyysaste oli Espoossa 10,9 prosenttia Vantaan ja Helsingin työttömyysasteet olivat myös Espoon tavoin koko maan työttömyysastetta alemmat. Työttömyysaste on kuitenkin noussut Espoossa 5,1 prosenttiyksikköä, kun koko maassa nousua on ollut 4,1 %. Vantaa on ainoa kuusikkokunnista, joissa työttömyysaste on suhteellisesti noussut vähemmän kuin koko Suomessa. 15

16 Tämän hetken tilanne (2010) Muutos ( ) Työttömyysaste, % Työttömyysaste, % 1. Espoo 10,9 1. Vantaa 4 2. Vantaa 12,6 2. Koko Suomi 4,1 3. Helsinki 12,7 3. Oulu 4,3 4. Koko Suomi 14,4 4. Turku 4,5 5. Oulu 17,1 5. Helsinki 4,9 6. Turku 17,7 6. Tampere 5,1 7. Tampere 18,9 6. Espoo 5, Työttömyysaste % Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa Koko Suomi

17 3. Innovatiivisuus Kun alueella on koulutettua työvoimaa ja inhimillistä pääomaa, alue kasvaa. Ihmiset oppivat toisiltaan, jolloin inhimillinen pääoma lisää alueella kaikkien tuottavuutta. Nämä alueet houkuttelevat sitten entistä enemmän asukkaita. Työpaikkojen määrä kasvaa, ja palkat ja asuntojen hinnat nousevat nopeammin kuin muualla. Tämän hetken tilanne INNOVATIIVISUUS Espoo Vantaa Helsinki Tampere Turku Oulu Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet yli 15- vuotiaasta väestöstä Koulutustasomittain (VKTM) koko väestön osalta Tutkimus- ja tuotekehitysmenot asukasta kohden Yksityisen sektorin osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista Keskiarvo Koko Suomi ,25 5 2, ,5 Muutos INNOVATIIVISUUS Espoo Vantaa Helsinki Tampere Turku Oulu Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet yli 15- vuotiaasta väestöstä Koulutustasomittain (VKTM) koko väestön osalta Tutkimus- ja tuotekehitysmenot asukasta kohden Yksityisen sektorin osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista Keskiarvo Koko Suomi ,25 4,25 2 3,75 2,5 6 3,75 17

18 a) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet yli 15-vuotiaasta väestöstä Muuttuja kuvaa alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuutta yli 15-vuotiaasta väestöstä. Espoossa oli vuonna 2014 kuusikkokunnista korkein korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus. 45,2 prosenttia yli 15-vuotiaista oli korkea-koulutettuja. Helsingissä osuus oli 40,1 prosenttia ja Vantaalla 30,3. Vain Vantaalla on osuuden kasvu ollut hitaampaa kuin Espoossa. Espoossa korkea-koulutettujen osuus on kasvanut 1,8 prosenttiyksikköä vuosina Samaan aikaan Helsingissä kasvu on ollut 3,3 prosenttiyksikköä. Tämän hetken tilanne (2014) Muutos ( ) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet yli 15- Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet yli 15- vuotiaasta väestöstä, % vuotiaasta väestöstä, % 1. Espoo 45,2 1. Helsinki 3,3 2. Helsinki 40,1 2. Tampere 3,2 3. Oulu 35,2 3. Koko Suomi 2,4 4. Tampere 34,9 4. Turku 2,3 5. Turku 32,4 5. Oulu 2,0 6. Vantaa 30,3 6. Espoo 1,8 7. Koko Suomi 29,7 7. Vantaa 1,3 50 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet yli 15-vuotiaasta väestöstä, % Espoo Helsinki KOKO MAA Oulu Tampere Turku Vantaa

19 b) Koulutustasomittain koko väestön osalta Koulutustasomittaimessa lasketaan yhteen 20 vuotta täyttäneen väestön suorittamat tutkinnot eri koulutusasteilla. Mittain huomioi väestön koulutuksien lukumäärän ja painottaa ne koulutusasteen mukaan sekä tiivistää tiedot yhdeksi indikaattoriksi. Vuonna 2014 Espoossa oli selkeästi korkein koulutustasomittain, 464, kun Helsingissä oli toiseksi korkein, 427. Vantaan koulutustasomittain, 347, oli matalampi kuin koko maan, 352. Koulutustasomittain ei ole kasvanut Espoossa yhtä paljon kuin muissa kuusikkokunnissa vuosina Espoossa kasvuprosentti oli 3,3, kun Helsingissä se oli 7,6 ja Vantaalla 4,5. Tämän hetken tilanne (2014) Muutos ( ) Koulutustasomittain koko väestön osalta Koulutustasomittain koko väestön osalta, % 1. Espoo Tampere 7,8 2. Helsinki Koko Suomi 7,6 3. Oulu Helsinki 7,3 4. Tampere Turku 6,7 5. Turku Oulu 5,6 6. Koko Suomi Vantaa 4,5 7. Vantaa Espoo 3,3 480 Koulutustasomittain KOKO MAA Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu c) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot asukasta kohden Tämä muuttuja ilmaisee alueen tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrän asukasta kohden. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältävät korkeakoulujen, valtion ja yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenot. Muuttuja on seutukuntakohtainen. Oulun seutukunnassa oli vuonna 2014 tutkimus- ja tuotekehitysmenot asukasta kohden euroa, kun Helsingin seutukunnassa ne olivat Turku on ainoa alueista, joissa menot ovat kasvaneet vuosina

20 Helsingin seutukunnassa suhteellinen muutos oli -0,4 prosenttia, kun samaan aikaan koko maassa muutos oli -6,2 prosenttia. Tämän hetken tilanne (2014) Muutos ( ) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot asukasta Tutkimus- ja tuotekehitysmenot asukasta kohden, kohden, % 1. Oulu Turku 1,5 2. Tampere Espoo -0,4 3. Espoo Vantaa -0,4 3. Vantaa Helsinki -0,4 3. Helsinki Koko Suomi -6,2 6. Koko Suomi Tampere -27,6 7. Turku Oulu -27, Tutkimus- ja tuotekehitysmenot asukasta kohden, euroa KOKO MAA Helsingin seutukunta Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta d) Yksityisen sektorin osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista Muuttuja pitää sisällään vain yksityisen sektorin tutkimus- ja tuotekehitysmenot. Aivan kuten tutkimus- ja tuotekehitysmenot asukasta kohden -indikaattorissa myös yksityisen sektorin osuudessa tutkimus- ja tuotekehitysmenoista on Oulun ja Tampereen seutukunnat kärjessä vuonna Koska kyseessä on seutukuntakohtainen indikaattori jakavat Espoo, Vantaa ja Helsinki saman luvun, 66,7 prosenttia. Ainoastaan Turun seutukunnassa on osuus kasvanut vuosina Helsingin seutukunnassa osuus on laskenut 0,4 prosenttia. Oulussa lasku on ollut peräti 6,7 prosenttia. 20

21 Tämän hetken tilanne (2014) Muutos ( ) Yksityisen sektorin osuus tutkimus- ja Yksityisen sektorin osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista, % tuotekehitysmenoista, % 1. Oulu 76,7 1. Turku 0,4 2. Tampere 75,7 2. Espoo -0,7 3. Koko Suomi 67,7 2. Vantaa -0,7 4. Espoo 66,7 2. Helsinki -0,7 4. Vantaa 66,7 5. Koko Suomi -3,7 4. Helsinki 66,7 6. Tampere -4,6 7. Turku 51,3 7. Oulu -6,7 90,0 85,0 80,0 75,0 70,0 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 40,0 Yksityisen sektorin osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista, % KOKO MAA Helsinki Turku Tampere Oulu 21

22 4. Vetovoima Kullakin kaupungilla on oma vetovoimansa muun muassa sijaintinsa, yritystensä tai vaikka koulutusmahdollisuuksiensa kautta. Vetovoimatekijät houkuttelevat asukkaita ja yrityksiä. Erityisesti kunnat kilpailevat asukkaista, sillä asuinpaikka antaa kunnalle verotusoikeuden. Väestönkehitys vaikuttaa kaupungin resursseihin ja työvoimaan. Väestönkehitys onkin yksi tärkeimmistä pitkän aikavälin kehitystekijöistä kaupungin elinvoiman kannalta. Tämän hetken tilanne VETOVOIMA Espoo Vantaa Helsinki Tampere Turku Oulu Väestön määrä Taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde 2014 ja ennuste 2024 Vieraskielisten määrä Koko Suomi Keskiarvo 3,25 2,75 2 3,75 4,75 6,5 5 Muutos VETOVOIMA Espoo Vantaa Helsinki Tampere Turku Oulu Väestön määrä Taloudellinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde 2014 ja ennuste 2024 Vieraskielisten määrä Koko Suomi Keskiarvo 2,5 3,5 3,25 5,5 4 4,

23 a) Väestön määrä Muuttuja pitää sisällään kaikki väestönkehityksen osatekijät eli luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja siirtolaisuuden Espoossa oli asukkaita Espoossa väkiluku on kasvanut kuusikkokunnista eniten vuosina , 8,8 prosenttia. Vantaalla kasvua on ollut 7,3 prosenttia ja Helsingissä 6,7. Kaikissa kuusikkokunnissa väestönlisäys on ollut suhteellisesti suurempaa kuin koko maassa. Tämän hetken tilanne (2016) Muutos ( ) Väestö Väestö, % 1. Koko Suomi Espoo 8,8 2. Helsinki Vantaa 7,3 3. Espoo Oulu 7,1 4. Tampere Helsinki 6,7 5. Vantaa Tampere 5,6 6. Oulu Turku 4,8 7. Turku Koko Suomi 2, Väestön määrä Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa b) Taloudellisen huoltosuhde Väestörakennetta mitataan niin sanotulla taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työikäisten määrä vähenee Suomessa melko voimakkaasti, jolloin työssäkäyvien huoltotaakka kasvaa entisestään. Yksi työssäkäyvä joutuu elättämään yhä useampia työelämän ulkopuolella olevia. 23

24 Pienin huoltosuhde vuonna 2013 oli Vantaalla, 106,9. Helsingissä oli hieman parempi huoltosuhde kuin Espoossa. Espoon suhde oli 108,2. Kolmikon ero muihin kuusikkokuntiin on hyvin iso. Taloudellinen huoltosuhde on noussut vuosina eniten Vantaalla, 15,7 prosenttia, ja toiseksi eniten Espoossa, 15,5 prosenttia. Koko maassa huoltosuhde on noussut 10,2 prosenttia. Tämän hetken tilanne (2013) Muutos ( ) Taloudellinen huoltosuhde Taloudellisen huoltosuhde, % 1. Vantaa 106,9 1. Koko Suomi 10,2 2. Helsinki Oulu 11,9 3. Espoo 108,2 3. Helsinki 12,0 4. Tampere 132,9 4. Turku 13,6 5. Turku 135,8 5. Tampere 14,9 6. Koko Suomi 136,8 6. Espoo 15,5 7. Oulu 142,9 7. Vantaa 15,7 150 Taloudellinen huoltosuhde 140 % KOKO MAA Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa

25 110 Taloudellinen huoltosuhde, PKS % Espoo Vantaa Helsinki Vuonna 2009 Espoon taloudellinen huoltosuhde ylitti sadan rajan. Työllisten määrä laski noin samaan aikaan kun työttömien määrä kasvoi noin ja opiskelijoiden Vuonna 2013 työvoiman ulkopuolella olevia ja työttömiä oli yli enemmän kuin työllisiä Espoon työlliset ja ei-työlliset Muut Varus- ja siviilipalvelu Eläkeläiset Opiskelijat, koululaiset 0-14-vuotiaat Työttömät Työlliset 0 25

26 Tässä osiossa pohditaan yleisesti huoltosuhteita, niin taloudellista huoltosuhdetta kuin seuraavan kappaleen väestöllistä huoltosuhdetta, Juhana Vartiaisen Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiön rahoittaman keskustelunaloitteen Työvoima tehokkaaseen käyttöön (2013) pohjalta. Suomalainen hyvinvointivaltio luotiin aikana, jolloin työvoima kasvoi vahvasti. Tällöin kustannukset saatettiin jättää uudelle ja ennen kaikkea suuremmalle työntekijä- ja veronmaksajasukupolvelle. Nyt kuitenkin, työvoima pysyy samana tai jopa pienenee, niin hyvinvointipalvelujen ja tulosiirtojen rahoitus muuttuu niukemmaksi. Hyvinvointivaltion, kuten myös Espoon kaupungin, kannalta olennaisimmat muuttujat ovat veroaste ja työllisyys. Tulopohja koostuu vain veroasteesta, henkisestä pääomasta ja työllisyydestä, ja asioista joihin valtio/kunta ei voi vaikuttaa. Henkisen pääoman vaikuttaminen on mahdollista, mutta hidasta. Veroasteen nostaminen on myös hankalaa, sillä vastaan tulee, valtiolla poliittinen rajoite ja sekä tehokkuusrajoite. Työllisyysasteen nostaminen onkin tärkein keino rahoittaa hyvinvointivaltio, erityisesti nykyisessä tilanteessa, kun työvoima ei enää kasva vanhaan tapaansa ja huoltoasema heikkenee. Kasvava työllisyys on aina hyvän huoltosuhteen taustalla. Väestön vanheneminen aiheuttaa valtion tai kunnan talouden rahoitukseen ongelmia. Potentiaalinen työttömyys koostuu työikäisestä väestöstä ja osallistumisasteesta. Osallistumisasteeseen vaikuttaa aina myös rakenteellinen työttömyys. Rakenteellinen työttömyys ei riipu työvoiman määrästä. Työpaikkojen luominen ei vaikuta siis pysyvästi työllisyyteen. Työvoimaan osallistumisen kannustimet ovat erityisasemassa tässä tilanteessa. Potentiaalinen työllisyys kasvaa, jos työikäinen väestö kasvaa. Syitä voi olla vaikka eläkeiän nostaminen tai siirtolaisuus. Osallistumisaste voi nousta esimerkiksi silloin, kun kotiäitejä siirtyy työmarkkinoille. Maahanmuuttoa ei voi pitää minään ihmelääkkeenä ongelmaan, sillä maahanmuuttajien työllisyysasteet ovat kantasuomalaisia alhaisemmat. Siitä voi kuitenkin olla apua, jos kotouttamisessa ja työllistämisessä onnistutaan hyvin. Juhana Vartiainen kirjoittaa, että maahanmuuttajien työllistämistä parantavat sosiaaliset innovaatiot saattaisivat olla Suomen talousongelmien kannalta tärkeämpiä kuin teknologinen innovaatiotoiminta. c) Väestöllinen huoltosuhde 2014 ja ennuste 2024 Väestöllinen huoltosuhde ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten määrien suhteena: kuinka monta ei-työikäistä kansalaista on kutakin työikäistä kohti jollakin. Suhdeluku lasketaan niin, että ei-työikäisiksi määritellään kaikki alle 15-vuotiaat ja yli 64-vuotiaat. Työikäisiä ovat loput eli näiden rajojen väliin sijoittuvat. Kyse on siis lähinnä väestön ikärakenteen ja sen muutosten kuvaamisesta. (Ruotsalainen, 2013) Ennusteen mukaan vuonna 2024 Helsingissä suhde on ainoana kaupunkina kuusikkokunnista alle 50 prosenttia. Espoolla väestöllinen huoltosuhde on 53,8 prosenttia ja Vantaalla 53,7. Prosenttiyksiköissä huoltosuhteen kasvu on Espoossa pienintä, 8,7 prosenttia, vuosina Helsingissä muutos on 10,8 prosenttia ja Vantaalla

27 Tämän hetken tilanne (2024) Muutos ( ) Väestöllinen huoltosuhde 2014 ja ennuste Väestöllinen huoltosuhde 2014 ja ennuste , % 1. Helsinki 48,1 1. Espoo 8,7 2. Tampere 52,8 2. Turku 10,1 3. Turku 53,5 3. Helsinki 10,8 4. Vantaa 53,7 4. Vantaa 11,0 5. Espoo 53,8 5. Oulu 13,2 6. Oulu 56,6 6. Tampere 13,5 7. Koko Suomi 65,9 7. Koko Suomi 15,4 70 Väestöllinen huoltosuhde KOKO MAA Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa d) Vieraskielisten määrä Muuttuja kuvaa nimensä mukaisesti vieraskielisten eli muiden kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten osuutta alueen väestöstä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä oli korkein Vantaalla, 15,4 prosenttia. Helsingissä osuus oli hieman matalampi, 14,0 %, ja Espoossa, 14,2 %. Oulu oli ainoa kuusikkokunnista, joka jäi alle koko maan osuuden. Vantaalla on myös vieraskielisten osuus kasvanut eniten vuosina Osuus on kasvanut 5,5 prosenttiyksikköä, samaan aikaan Espoossa kasvua on ollut 4,6 prosenttiyksikköä ja Helsingissä 3,3. 27

28 Tämän hetken tilanne (2016) Muutos ( ) Vieraskielisten osuus, % Vieraskielisten määrän kehitys, % 1. Vantaa 15,4 1. Vantaa 5,5 2. Espoo 14,2 2. Espoo 4,6 3. Helsinki 14,0 3. Helsinki 3,3 4. Turku 10,1 4. Turku 2,5 5. Tampere 6,8 5. Koko Suomi 1,8 6. Koko Suomi 6,0 6. Tampere 1,6 7. Oulu 3,5 7. Oulu 1,0 18,0 16,0 14,0 Vieraskielisten osuus, % 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 KOKO MAA Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 2,0 0,

29 5. Sosiaalinen tasa-arvo Sosiaalisen tasa-arvon ajatus vakiintui Suomessa 1960-luvulla. Sosiaalinen tasa-arvo korostaa tasa-arvoa sosiaalisten ryhmien näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa sitä mittaa pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkaiden osuus, KELA:n sairastavuusindeksi, tuloerot ja sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset. SOSIAALINEN TASA-ARVO Pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkaiden osuus vuotiaista KELA:n sairastavuusindeksi Asuntokuntien tuloerot Gini -kertoimella Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden Keskiarvo Tämän hetken tilanne Espoo Vantaa Helsinki Tampere Turku Oulu Koko Suomi , ,25 4,75 3,25 4,5 SOSIAALINEN TASA-ARVO Pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkaiden osuus vuotiaista KELA:n sairastavuusindeksi Asuntokuntien tuloerot Gini -kertoimella Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden Keskiarvo Muutos Espoo Vantaa Helsinki Tampere Turku Oulu Koko Suomi ,25 4,75 2,75 4,75 3,75 4,25 3,5 29

30 a) Pitkäaikaisten toimeentuloasiakkaiden osuus Muuttuja kuvaa vuotiaiden toimeentulotukiasiakkaiden osuutta suhteessa vastaavanikäiseen väestöön. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, jotka tarvitsevat tukea vuodesta toiseen. Espoossa pitkäaikaisten toimeentuloasiakkaiden osuus väestöstä oli 2,6 prosenttia , kun Vantaalla osuus oli 4,8 % ja Helsingissä 3,8 %. Vuosina osuus on kuitenkin kasvanut Espoossa 44,4 prosenttia. Prosenttiyksikköinä osuus on kuitenkin kasvanut 0,8. Vantaalla osuus on samaan aikaan kasvanut 33,3 prosenttia, prosenttiyksikköinä 1,2. Helsingissä kasvua on ollut 18,8 prosenttia. Tämän hetken tilanne (2014) Muutos ( ) Pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkaiden Pitkäaikaisten toimeentulotukiasiakkaiden osuus vuotiaista, % osuus vuotiaista, % 1. Oulu 1,7 1. Turku 5,0 2. Turku 2,1 2. Koko Suomi 9,5 3. Koko Suomi 2,3 3. Tampere 10,7 4. Espoo 2,6 4. Oulu 13,3 5. Tampere 3,1 5. Helsinki 18,8 6. Helsinki 3,8 6. Vantaa 33,3 7. Vantaa 4,8 7. Espoo 44,4 6 Pitkäaikaisten toimeentuloasiakkaiden osuus, % Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa

31 b) KELA:n sairastavuusindeksi Ikävakioitu sairastavuusindeksi kuvaa kuinka tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (100). Indeksi perustuu kolmeen vakioituun muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavien osuuteen alueen väestöstä. Vuonna 2014 Espoon sairastavuusindeksi oli 75,5. Se on selkeästi parempi kuin muiden kuusikkokuntien. Vantaan sairastavuusindeksi oli toiseksi paras, 88,4, ja Helsingin 89,2. Espoon sairastavuusindeksi on laskenut vuosina ,2 prosenttia. Kuusikkokunnista Helsinki on toinen, jossa indeksi on laskenut. Tämän hetken tilanne (2014) Muutos ( ) KELA:n sairastavuusindeksi KELA:n sairastavuusindeksi, % 1. Espoo 75,5 1. Espoo -1,2 2. Vantaa 88,4 2. Helsinki -0,7 3. Helsinki 89,2 3. Koko Suomi 0,0 4. Tampere 96,8 4. Vantaa 0,3 5. Turku 98,4 5. Turku 0,5 6. Koko Suomi Oulu 0,6 7. Oulu 108,5 7. Tampere 0,9 120 KELA:n sairastavuusindeksi Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa c) Asuntokuntien tuloerot Gini -kertoimella Gini-kerroin on yleisin tuloeroja kuvaava tunnusluku. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. Gini-kertoimen suurin mahdollinen arvo on yksi tai sata. Tällöin suurituloisin tulonsaaja saa kaikki tulot. Pienin mahdollinen Ginikertoimen arvo on 0, jolloin kaikkien tulonsaajien tulot ovat yhtä suuret. Gini-kerroin kuvaa 31

32 suhteellisia tuloeroja. Gini-kerroin ei muutu, jos kaikkien tulonsaajien tulot muuttuvat prosenteissa saman verran. (Tilastokeskus, 2016d) Asuntokuntien tuloerot Gini-kertoimella mitattuna olivat pienimmät Vantaalla vuonna Kuusikkokunnista Espoolla oli korkein Gini-kerroin, 33,6. Helsingissä luku oli 33,3. Ainoastaan Espoossa asuntokuntien tuloerot ovat kasvaneet vuosina Kasvuprosentti oli 3,7. Vantaalla laskua oli 0,4 prosenttia ja Helsingissä 2,6. Tämän hetken tilanne (2013) Muutos ( ) Asuntokuntien tuloerot Gini -kertoimella, Asuntokuntien tuloerot Gini -kertoimella % 1. Vantaa 24,6 1. Oulu -2,9 2. Oulu 26,9 2. Koko Suomi -2,8 3. Koko Suomi 27,6 3. Helsinki -2,6 4. Tampere 29,1 4. Tampere -1,7 5. Turku 29,8 5. Turku -1,7 6. Helsinki 33,3 6. Vantaa -0,4 7. Espoo 33,6 7. Espoo 3,7 38 Asuntokuntien tuloerot Gini -kertoimella Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa d) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden Muuttuja kuvaa sosiaali- ja terveystoimen yhteenlaskettuja nettokustannuksia per asukas. Toimintakustannuksissa ovat mukana kunnan oman toiminnan, kuntayhtymän tai kuntayhtymien ja näiden ulkopuolelta ostettujen palvelujen kustannukset. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden ovat nousseet kaikissa kuusikkokunnissa viime vuosina selkeästi. Vuonna 2014 Espoossa oli alhaisimmat sosiaalija terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden, euroa. Toisena kaupungeista oli Vantaa, euroa, kun samaan aikaan kustannukset Helsingissä olivat euroa. 32

33 euroa Vuosina kustannukset ovat nousseet kaikista vähiten Helsingissä, 6,5 prosenttia. Espoossa kustannukset ovat nousseet 12,4 prosenttia ja Vantaalla 15,0. Tämän hetken tilanne (2014) Muutos ( ) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden, asukasta kohden, % 1. Espoo Helsinki 6,5 2. Vantaa Espoo 12,4 3. Oulu Vantaa 15,0 4. Tampere Turku 17,6 5. Helsinki Tampere 18,0 6. Koko Suomi Oulu 18,5 7. Turku Koko Suomi 19, Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden Koko maa Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa

34 Tulokset Tämän hetken tilanne Loppukeskiarvo Muutos Loppukeskiarvo 1. Espoo 2,85 1. Vantaa 3,50 2. Vantaa 3,25 2. Helsinki 3,50 3. Helsinki 3,00 3. Turku 3,65 4. Tampere 3,95 4. Koko Suomi 3,75 5. Turku 5,15 5. Espoo 3,95 6. Oulu 4,70 6. Tampere 4,45 7. Koko Suomi 4,65 7. Oulu 4,70 30 Tämän hetken tilanne, pisteet ALUETALOUS TYÖLLISYYS INNOVATIIVISUUS VETOVOIMA SOSIAALINEN TASA- ARVO Muutos, pisteet ALUETALOUS TYÖLLISYYS INNOVATIIVISUUS VETOVOIMA SOSIAALINEN TASA- ARVO 34

35 Tämän hetkisessä tilanteessa Espoo on elinvoimaisin kaupunki, mutta muutos on ollut huonompaa kuin monella muulla. Ainoastaan Tampere ja Oulu pärjäsivät muutoksen elinvoimassa huonommin. Monessa teemassa korostuu tietty trendi Espoon kohdalla. Espoo on tämän hetkisessä elinvoimassa hyvällä sijalla, mutta muutoksessa huonolla. Tämä toistuu myös muutamassa kohdassa toiste päin. Espoo on pärjännyt monella indikaattorilla todella hyvin, mutta tavallaan pudotus on ollut suurempaa kuin muilla. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti, että Espoo on pärjännyt erittäin huonosti kaikilla näillä indikaattoreilla, vaan monet kuusikkokunnista ovat ottaneet Espoon etumatkaa kiinni. Aluetaloudessa työpaikkaomavaraisuus ja yritysperustanta suhteessa yrityskantaan - indikaattorissa Espoo pärjää huonosti, mutta muutos on ollut selkeästi parempaa. Työpaikkaomavaraisuus on perinteisesti ollut alhaisempi Espoossa kuin muissa kuusikkokunnissa. Yritysperustanta suhteessa yrityskantaan on ollut laskussa vuodesta 2010 ja vuonna 2014 luku oli negatiivinen ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Kunnallisverot asukasta kohden olivat korkeimmat Espoossa, mutta nousu ei ole ollut suhteellisesti niin suurta kuin muissa kuusikkokunnissa. Työpaikkojen määrä ja yksityisen sektorin työpaikkojen määrä on kasvanut Espoossa hyvin suhteessa muihin kuusikkokuntiin. Työllisyys- ja työttömyysasteet olivat Espoossa parhaimmat, mutta ovat selkeästi huonontuneet viiden vuoden takaisista luvuista. Espoossa on aina ollut vahva koulutustaso. Vaikka korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ja koulutustasomittain eivät ole suhteellisesti nousseet yhtä paljon kuin muissa kuusikkokunnissa, on Espoo silti omalla tasollaan. Vetovoimassa Espoon väestöllisen huoltosuhteen ennuste viidenneksi huonoin, mutta silti suhteellinen muutos on toiseksi parasta. Muilla kuusikkokunnilla väestöllinen huoltosuhde huononee suhteellisesti vielä enemmän. Vaikka taloudellinen huoltosuhde on suhteellisesti huonontunut Espoossa kuudenneksi eniten, on Espoo, Vantaa ja Helsinki omassa luokassaan tällä hetkellä. Väestön määrä on kasvanut suhteellisesti eniten Espoossa. KELA:n ikävakioitu sairastavuusindeksi oli 2014 Espoossa selkeästi alhaisempi kuin muissa kuusikkokunnissa ja se on laskenut vuosina Helsingin tavoin. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat matalimmat. 35

36 Lähteet Aro, Timo Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi. TA oy. Aro, T. & Aro, R Seutukuntien elinvoimaindeksi. Saatavilla: Huhta, J Työpaikkaomavaraisuus kuntien tunnuslukuna. Hyvinvointikatsaus 2/2014. Saatavilla Jauhiainen, S. & Huovari, J Kuntarakenne ja alueiden elinvoima. Tutkimusjulkaisusarjan julkaisu nro 72. Kunnallisalan kehittämissäätiö: Helsinki. Tilastokeskus Aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Lainattu Saatavilla: Tilastokeskus. 2016a. Bruttokansantuote. Lainattu Saatavilla: Tilastokeskus. 2016b. Työpaikkaomavaraisuus. Lainattu Saatavilla: Tilastokeskus. 2016c. Käsitteet ja määritelmät. Lainattu Saatavilla: Tilastokeskus. 2016d. Gini-kerroin. Lainattu Saatavilla: Ruotsalainen, Kaija Väestö vanhenee heikkeneekö huoltosuhde? Lainattu Saatavilla: Vartiainen, Juhana Työvoima tehokkaaseen käyttöön. Julkaisusarja 3. Tehokkaan Tuotannon Tutkimussäätiö. Helsinki. 36

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash

YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI. maaliskuu Tyler Wanlass / Unsplash YLÄ-SAVON SEUTU TILASTOANALYYSI maaliskuu 2019 Tyler Wanlass / Unsplash SISÄLTÖ 1 TAUSTA 2 ALUETALOUSDYNAMIIKKA Taloudellinen huoltosuhde 2010-2016 BKT per asukas 2010-2016 Yrityskanta suhteessa alueen

Lisätiedot

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI

KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI KAUPUNKIEN ELINVOIMAN VERTAILUANALYYSI Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Tammikuu 2014 SISÄLTÖ 1 Analyysin tausta

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko

Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys. Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi-Vihti selvitys: Toimintaympäristön tila ja kehitys Ohjausryhmä 28.1.2014 Kirkkonummi Teuvo Savikko Toimintaympäristön tila ja kehitys raportin sisältö Tekijätiedot ja/tai esityksen

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2016

TILASTOKATSAUS 6:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2016 1 7.4.2016 SELLAISTEN ASUNTOKUNTIEN, JOISSA ON PARISKUNTA JA LAPSIA, TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012

Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset 17.4.2012 Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 17.4.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Lisätiedot

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen

ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella

Lisätiedot

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I

Yritykset T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset 4.5.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 4.5.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015

Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Päijät-Hämeen sote-uudistus - kohti hyvinvointikuntayhtymää 8.10.2015 Koko maassa sote-palveluiden nettokustannusten kasvu ei vastaa maksukyvyn kasvua Toteutunut ja ennustettu kustannuskasvu 2004-2020

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Vaasan kaupunki ja seutu

Vaasan kaupunki ja seutu Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015 Hyvinvointi Harri Jokiranta 25.11.2015 Tulonjako ja toimeentulotuki 2013 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Koko maa 7 Etelä-Pohjanmaa 6,2 Alajärvi 7,7 Vimpeli 5,5 Soini 5,6

Lisätiedot

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030

Lisätiedot

SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki

SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU. Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki 20 SUURIMMAN KAUPUNGIN ELINVOIMAISUUSVERTAILU Marraskuu 2017 Hallintotieteiden kandidaatti Salla Tenho ja valtiotieteen tohtori Timo Aro Porin kaupunki SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta, toteuttaminen, keskeiset

Lisätiedot

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista Työllisyysaste koulutusasteittain Vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien osuus 25-39-vuotiaista Uudenmaan ja muun Suomen kehityksen eroja Toimeentulotuen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017

NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 NAKKILAN KUNNAN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Toukokuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Porvoon elinvoima ja kilpailukyky suhteessa muihin C21-kaupunkeihin. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Maaliskuu 2018

Porvoon elinvoima ja kilpailukyky suhteessa muihin C21-kaupunkeihin. VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Maaliskuu 2018 Porvoon elinvoima ja kilpailukyky suhteessa muihin C21-kaupunkeihin VTT Timo Aro ja VTK Rasmus Aro Maaliskuu 218 I Analyysin tausta, toteuttaminen ja keskeiset käsitteet Analyysin tausta Lähtökohta: kaupunkien

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro Kesäkuu 2017

SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI. VTT Timo Aro Kesäkuu 2017 SASTAMALAN KAUPUNGIN ELINVOIMA- JA VERTAILUANALYYSI VTT Timo Aro Kesäkuu 2017 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima- ja vertailuanalyysin tulokset 1. Tausta MISTÄ PUHUTAAN, KUN PUHUTAAN ALUEEN ELINVOIMASTA? Hyvinvoinnista

Lisätiedot

KILPAILUKYKY, INNOVATIIVISUUS JA YRITTÄJYYS -OHJELMA, OHJAUSRYHMÄ

KILPAILUKYKY, INNOVATIIVISUUS JA YRITTÄJYYS -OHJELMA, OHJAUSRYHMÄ PÖYTÄKIRJA 1 (5) KILPAILUKYKY, INNOVATIIVISUUS JA YRITTÄJYYS -OHJELMA, OHJAUSRYHMÄ Aika Maanantai 18.4.2016 klo 15.05 17.00 Paikka Albergan kartano Kutsutut jäsenet Saija Äikäs (pj) Kimmo Oila (vara-pj)

Lisätiedot

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA

KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA KYMENLAAKSON ALUEELLINEN POSITIO ALUEKEHITYKSEN TUNNUSLUVUILLA 100 % 80 % 60 % 40 % 8% 9% 10% 12% 10% 10% 11% 15% 66% 65% 64% 59% Väestörakenne ja väestönkehitys 20 % 0 % 16% 16% 15% 14% 2000 2005 2010

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Väestömuutos hankekunnissa

Väestömuutos hankekunnissa Väestömuutos hankekunnissa Nettomuutto v. Väestömuutos % - -40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 Ikärakenteen muutos - Lapissa ja koko maassa 30 20 10 0-10 -20-30 0-14 -vuotiaiden määrän muutos % 65 v. täyttäneiden

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot