Vaasan kaupunki ja seutu

Transkriptio

1 Vaasa kaupunkiseutuvertailussa

2 Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Kilpailukyky s. 10 Elinvoimaisuus s VÄESTÖ Väestönkasvu s TYÖPAIKAT JA TYÖLLISYYS Teollisuustyöpaikat s Työpaikkojen määrän kasvu s Suurimmat työpaikat s TALOUS T&K-panostukset s Viennin arvo s EnergyVaasa s BKT s. 32 Huoltosuhde s. 40 Arvonlisäys s KOULUTUS Opiskelumahdollisuudet s. 35 Korkeakoulutettujen osuus s. 39 KANSAINVÄLISYYS Linkit maailmalle s KUSTANNUKSET Asuntojen hinnat s. 38 2

3 Vaasan kaupunki ja seutu Vaasan seutu kuuluu maan elinvoimaisimpiin, kilpailukykyisimpiin ja nopeimmin kasvaviin kaupunkiseutuihin. Se on kokoluokkansa huippua väestönkasvussa ja työpaikkojen määrän kasvussa. Tämän osoittavat kaupunkiseutuvertailut ja elinvoima- sekä kilpailukykytutkimukset. Tärkein syy kasvuun on seudun energiaklusteri, johon kuuluu 140 alan yritystä. Niissä työskentelee tekijää, joista tekee kehitystyötä. Yritysten vuosittaiset T&K-panostukset ovat noin 160 milj., ja ne kasvoivat lähes 100 milj. vuosina Kasvu on toiseksi suurin Helsingin seutukunnan jälkeen. 3

4 Vaasan kaupunki ja seutu Energiaklusterin vienti on noin 3,5 miljardia euroa. Se vastaa kolmasosaa koko Suomen energiateknologiaviennistä. Energiaklusterin menestys näkyy. Vaasa on ainoana kaupunkina onnistunut kasvattamaan teollisuustyöpaikkojen määrää merkittävästi viime vuosina. Vuosien aikana teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi yli 1400:lla Myös muilla toimialoilla työpaikkojen määrä on kasvanut voimakkaasti. Vuosien aikana näille toimialoille on tullut noin työpaikkaa lisää. 4

5 Vaasan kaupunki ja seutu Seudun väkiluku on kasvanut lähes asukkaalla vuodesta Lisäys näkyy erityisesti lasten ja nuorten aikuisten määrässä vuotiaiden määrä on kasvanut yli 3 000:lla ja 0 6-vuotiaiden määrä yli 1 200:lla kymmenessä vuodessa. Syntyvyys on pitkään pysynyt korkeana ja voidaan jopa puhua vauvabuumista. Lasten ja nuorten aikuisten määrän kasvun ennustetaan myös jatkuvan voimakkaana. Vaasan seutu on maamme kansainvälisimpiä seutuja. Tähän syynä ovat vientiyrityksemme, kansainväliset korkeakoulut ja seudulla asuvat yli 120 kansallisuutta. 5

6 Onnellisia ihmisiä Työllisyystilanne maan kärkitasoa jo 10 vuoden ajan Korkea tulotaso ja edullista asumista 30 minuutissa töihin, kätevästi maailmalle Korkea odotettu elinikä Matala sairastavuusindeksi Suomen ainut Unescon luonnonperintökohde Suomen kansainvälisimpiä seutuja Työttömyysaste (%) Työttömyysaste seutukunnittain 2/2016 6

7 Vaasan seutu kartalla asukasta ( ) Oulu Mustasaari Vaasa Vaasa Vöyri 6714 Uumaja Tampere Korsnäs 2201 Maalahti 5545 Laihia 8090 Isokyrö 4785 Tukholma Helsinki 7

8 Vaasa naapuriseutuineen kasvaa voimakkaasti 120 km säteellä Vaasasta asuu noin asukasta. Alueella on noin korkeakouluopiskelijaa. Alueen seutujen väestö kasvoi yli asukkaalla ja työpaikkojen määrä lähes :lla Mikäli kyse olisi yksittäisestä seudusta, se olisi väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin. Se olisi työpaikkamäärältään maan nopeimmin kasvava ja väestöltään maan neljänneksi nopeimmin kasvava. 8

9 Vaasa naapuriseutuineen kasvaa voimakkaasti Väestö- ja työpaikkakehitys sekä korkeakouluopiskelijat Vaasan, Uumajan, Seinäjoen, Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla YHTEENSÄ asukasta seuduilla (2015) (n as. koko alueella) * asukasta ( ) * työpaikkaa (2013) * työpaikkaa ( ) korkeakouluopiskelijaa *Seutujen kasvuluvut (ei koko alueen) UUMAJA asukasta (2015) ( ) työpaikkaa (2013) ( ) korkeakouluopiskelijaa Uumaja Vaasa Kokkola Pietarsaari PIETARSAARI - KOKKOLA asukasta (2015) ( ) työpaikkaa (2013) ( ) korkeakouluopiskelijaa VAASA asukasta (2015) ( ) työpaikkaa (2013) ( ) korkeakouluopiskelijaa SEINÄJOKI asukasta (2015) ( ) työpaikkaa (2013) ( ) korkeakouluopiskelijaa 9

10 Vaasan seudun kilpailukyky on maan paras Suomen seutukuntien kilpailukyky 2013 Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2013 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Vaasan seutukunta sijoittui ykköseksi ja sen vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso. Vaasa Helsinki Tampere Porvoo Etelä-Pirkanmaa Oulu Hämeenlinna Jakobstadsregionen Lappeenranta Turku Kokkola Salo Rauma Seinäjoki Pori 9,00 13,00 13,67 14,17 16,50 17,67 18,33 19,17 19,33 19,50 19,67 20,83 21,00 22,17 22,50 15 parhaimman kilpailukyvyn seutukuntaa (seutukuntia on yhteensä 70 kpl). Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö (2015) 10

11 Vaasan kaupunki kuuluu maan elinvoimaisimpiin Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi vuosina Tutkimuksessa vertailtiin Suomen 26 suurimman kaupungin elinvoimaa 5 teeman ja 40 muuttujan avulla. Suhteellinen elinvoima osoittaa, mitkä kaupungit ovat eniten kyenneet parantamaan asemaansa ja kilpailukykyään. Vahvimmassa nosteessa ovat Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola. Hyvä sijoitus absoluuttisessa elinvoimassa perustuu pitkäaikaiseen myönteiseen kehitykseen erityisesti aluetalouden, työpaikkakehityksen, osaamisen ja vetovoiman osalta. Absoluuttisessa elinvoimassa Vaasa on 4. sijalla. Edellä on vain Espoo, Vantaa ja Helsinki. Mikäli Vaasan erinomaiset sijoitukset absoluuttisessa ja suhteellisessa elinvoimassa lasketaan yhteen, kaupunki on Suomen elinvoimaisin! Espoo Vantaa Helsinki Vaasa Tampere Oulu Porvoo Hyvinkää Seinäjoki Jyväskylä Sijoitus, absoluuttinen elinvoima Sijoitus, suhteellinen elinvoma 10 parasta absoluuttisen elinvoiman mukaan Lähde: Timo Aro (2015) 11

12 Vaasan seutukunta on kaupungin tapaan elinvoimaisuusindeksin kärjessä Vaasan seutukunta erottuu (Porvoon ja Maarianhaminan kanssa) Helsingin jälkeen toiseksi elinvoimaisimpana seutukuntana Elinvoimaisimmat seudut keskittyvät Helsinki-Vaasa kasvukäytävän varrelle Vaasan seutu sijoittui yhdeksässä muuttujassa kymmenestä parhaaseen viidennekseen 12

13 Vaasan seutukunta on kaupungin tapaan elinvoimaisuusindeksin kärjessä SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Indeksi sisältää 10 alueen elinvoimaa kuvaavaa rakenneindikaattoria. Kaikki 70 seutua on jaettu viiteen viidennekseen 10 indikaattorin keskiarvon perusteella. Jokainen seutu on sijoitettu edelleen paremmuusjärjestykseen laskemalla yhteen 10 indikaattorin arvopisteet. Jokaisesta muuttujasta seutu voi saada 1-70 pistettä (1 = paras arvo ja 70 = heikoin arvo). Indikaattorit ovat: BKT euroa asukasta kohden (2013) BTV-indeksi (2013) Koulutustasomittain (2014) Työllisyysaste % (2014) Työttömyysaste % (2014) Tulonsaajien mediaanitulot (2014) Taloudellinen huoltosuhde (2014) Kunnallis- ja yhteisöverotulot yhteensä euroa asukasta kohden (2014) Kokonaisnettomuutto promillea ( ) Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as. kohden (2014) Paras viidennes Toiseksi paras viidennes Kolmanneksi paras viidennes Toiseksi heikoin viidennes Heikoin viidennes Lähde: Seutukuntien elinvoimaindeksi, Timo Aro (2016) 13

14 Voimakasta väestönkasvua Vaasan seudun väestö kasvaa lähes 900 asukkaalla ja Vaasan kaupungin väestö yli 600 asukkaalla vuodessa. Väestötavoitteemme mukaan Vaasan seudulla asuu noin asukasta ja Vaasan kaupungissa noin asukasta vuonna Väestötavoitteen oletuksena on voimakkaan väestönkasvun kiihtyminen. Vaasan seudun nykyinen asukasluku on ja Vaasan kaupungin (2015) Vaasan seudun tavoite as. vuonna 2040 Vaasan kaupungin tavoite as. vuonna Lähde: Tilastokeskus ( ), Vaasan kaupunki ja VRK 14

15 Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vaasan tk-alue Vaasan seudun väestönkasvu on suurin saman kokoluokan työssäkäyntialueiden joukossa. Suomen kaikkien työssäkäyntialueiden joukossa (37 kpl) seudun väestönkasvu on kuudenneksi suurin. Vaasan seutu on väestöltään Suomen 10. suurin työssäkäyntialue. Seinäjoen tk-alue Kuopion tk-alue Joensuun tk-alue Lappeenrannan tk-alue 376 Porin tk-alue Kotkan tk-alue Kouvolan tk-alue Väestömuutos asukkaan työssäkäyntialueilla Lähde: Tilastokeskus 15

16 Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vaasan seudun väkiluku Lähde: Tilastokeskus 16

17 Väestönkasvussa kokoluokkansa kärjessä Vuosittainen väestömuutos Lähde: Tilastokeskus 17

18 Lasten ja nuorten määrä kasvaa Ennustettu väestömuutos ikäryhmittäin Vaasan seudulla Lasten ja nuorten aikuisten määrä on voimakkaassa kasvussa Vaasan seudulla, mikä on hyvin myönteistä. Koko väestö Seutu saa muuttovoittoa erityisesti nuorista aikuisista, joista moni on opiskelija. Heitä tarvitaan, sillä uuden työvoiman tarve on suuri vuotiaiden määrä on kasvanut yli 3 000:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samalla ajanjaksolla 0 6-vuotiaiden määrä on kasvanut yli 1 200:lla, ja syntyvyys on pysynyt korkeana. Voidaan jopa puhua vauvabuumista! Lähde: Vaasan kaupunki 18

19 Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Vaasassa teollisuustyöpaikkojen määrä kasvoi yli 1 400:lla vuosina , mikä oli ylivoimaisesti eniten koko maassa! Teollisuustyöpaikkojen määrä väheni useimmissa muissa kaupungeissa. Vaasassa on seitsemänneksi eniten teollisuustyöpaikkoja. Niitä on lähes yhtä paljon kuin Turussa ja Oulussa, jotka molemmat ovat väestöltään kolme kertaa suurempia. Vaasassa on noin ja Vaasan seudulla noin teollista työpaikkaa. 19

20 Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Teollisuuden henkilöstömäärän muutos suurimmassa kaupungissa Vaasa - Vasa Hyvinkää - Hyvinge Seinäjoki Kokkola - Karleby Rovaniemi Nurmijärvi Vantaa - Vanda Hämeenlinna - Tavastehus Porvoo - Borgå Mikkeli - S:t Michels Kuopio Lappeenranta - Villmanstrand Pori - Björneborg Joensuu Lohja - Lojo Kotka Espoo - Esbo Lahti - Lahtis Jyväskylä Kouvola Turku - Åbo Oulu - Uleåborg Tampere - Tammerfors Helsinki - Helsingfors Salo Lähde: Tilastokeskus 20

21 Vahvaa ja kasvavaa teollisuutta Teollisuuden henkilöstö suurimmassa kaupungissa Helsinki Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Vaasa Lahti Jyväskylä Pori Lappeenranta Porvoo Seinäjoki Hämeenlinna Joensuu Salo Kouvola Hyvinkää Kotka Kokkola Kuopio Lohja Mikkeli Nurmijärvi Rovaniemi Lähde: Tilastokeskus 21

22 Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Vaasan seudun työpaikkojen määrän kasvu on toiseksi suurin saman kokoluokan työssäkäyntialueiden joukossa ja kuudenneksi suurin maan kaikkien työssäkäyntialueiden joukossa. Kuopion tk-alue Vaasan tk-alue Seinäjoen tk-alue Joensuun tk-alue Lappeenrannan tk-alue 737 Porin tk-alue -133 Kotkan tk-alue Kouvolan tk-alue Työpaikkojen määrän muutos asukkaan työssäkäyntialueilla Lähde: Tilastokeskus 22

23 Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Työpaikat Vaasan seudulla Lähde: Tilastokeskus 23

24 Kärjessä työpaikkojen määrän kasvussa Vuosittainen muutos Lähde: Tilastokeskus 24

25 Myös muut toimialat kasvavat Työpaikkojen määrän muutos viisi suurinta toimialaa Seudulle on syntynyt yli uutta työpaikkaa 2000-luvulla (nettokasvu). Kasvu on ollut suurin työpaikkamäärältään suurimmilla toimialoilla. Sekä yksityinen, että julkinen sektori kasvaa. Terveys- ja sosiaalipalvelut Teollisuus 610 Koulutus 537 Tukku- ja vähittäiskauppa 528 Rakentaminen 436 Vaasan seutu Lähde: Tilastokeskus 25

26 T&K-panostukset maan kärkitasoa T&K-panostukset Vaasan seutukunnassa Vaasan seutukunnan yritysten T&K-panostukset ovat 161 miljoonaa vuodessa (kuudenneksi eniten seutukunnista). Panostukset kasvoivat lähes 100 miljoonaa (158 %) vuosina Kasvu on toiseksi suurin Helsingin seutukunnan jälkeen. Kasvavat panostukset ovat osoitus yritysten vahvasta uskosta tulevaisuuteen. Myös julkisen sektorin T&Kpanostukset ovat kasvaneet. Vaasan seutukunnan yhteenlasketut T&K-panostukset ovat lähes 200 miljoonaa ,7 62,6 13,1 Kaikki T&K-panostukset : +118,6 milj. / +156,7 % Julkisen sektorin T&K-panostukset : +20,0 milj. / +152,7 % Yritysten T&K-panostukset : +98,6 milj. / +157,5 % 194,3 161,2 33, Lähde: Tilastokeskus Kaikki panostukset: yritykset, julkinen sektori + YVT* ja korkeakoulut Yritykset Julkinen sektori *) YVT tarkoittaa yksityistä voittoa tavoittelematonta toimintaa: säätiöt, yhdistykset, rahastot ja työntekijäjärjestöt. 26

27 T&K-panostukset maan kärkitasoa Toiseksi suurin yritysten T&K-panostusten kasvu Helsingin jälkeen Helsinki Vaasa Oulu Pori Turku Rauma Seinäjoki Lahti Lappeenranta Joensuu Mikkeli Rovaniemi Kouvola Kemi-Tornio Kuopio Salo Hämeenlinna Kotka-Hamina Jyväskylä Tampere -1,6-1,7-6,4-6,5-6,8-8,6-41,8-51,3 98,6 47,5 24,8 20,5 19,3 19,2 17,6 7,9 4,8 2,9 0,6 431,2 Yritysten T&K panostukset, muutos (milj. ), 20 suurinta seutukuntaa Lähde: Tilastokeskus 27

28 Suurin viennin arvo / asukas Pohjanmaan viennin arvo on 4,6 miljardia, mikä on neljänneksi eniten maakunnista Uusimaa Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa 5,6 4,7 4,6 4,4 20,7 Satakunta 3,8 Lappi 3,4 Keski-Suomi 2,2 Kymenlaakso 1,9 Etelä-Karjala 1,9 Pohjois-Savo 1,6 Päijät-Häme 1,5 Kanta-Häme 1,3 Pohjois-Karjala 1,0 Keski-Pohjanmaa 0,9 Etelä-Pohjanmaa 0,8 Etelä-Savo Kainuu 0,6 0,1 mrd. Maakuntien viennin arvo (mrd. ) 2012 Lähde: Tilastokeskus 28

29 Suurin viennin arvo / asukas Viennin arvo / asukas on maan ylivoimaisesti suurin Pohjanmaa Lappi Satakunta Etelä-Karjala Uusimaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kymenlaakso Pirkanmaa Keski-Suomi Päijät-Häme Kanta-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Viennin arvo ( / asukas) maakunnittain 2012 Lähde: Tilastokeskus 29

30 EnergyVaasa Pohjoismaiden johtava energiaklusteri 30

31 EnergyVaasa Pohjoismaiden johtava energiaklusteri Vaasan seudulta viedään teknologiaa 140 yritystä Usea on globaali markkinajohtaja työntekijää 1/4 Suomen energia-alan työntekijöistä kehittäjää Merkittävät henkilöresurssit T&K-työssä 4,4 miljardia Energiaklusterin yritysten yhteenlaskettu liikevaihto Viennin osuus 80 % Noin 3,5 miljardia 30 % Suomen energiateknologiaviennistä 2 % väestöstä Vaasan seudun osuus Suomen teknologiaviennistä Vaasan seudun osuus Suomen energiateknologiaviennistä 12% 30% Vaasan seudun osuus Suomen väestöstä 2% energyvaasa.vaasanseutu.fi Lähde: Vaasan seutu, Tulli ja Tilastokeskus 31

32 Vaasa on Suomen talouden pikkujättiläinen Vaasan seudulla on korkein BKT / asukas saman kokoluokan seutujen joukossa. Vaasan kaupungissa on neljänneksi korkeimmat tulot 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasan tk-alue Lappeenrannan tk-alue Seinäjoen tk-alue Kouvolan tk-alue Kotkan tk-alue Kuopion tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue Espoo Helsinki Vantaa Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Oulu Tampere Kuopio Turku Lappeenranta Kouvola Lahti Jyväskylä Kotka Pori Rovaniemi Salo Mikkeli Joensuu BKT ( ) / asukas 2013, asukkaan kaupunkiseudut Valtionveronalainen keskitulo / tulonsaaja, 20 suurinta kaupunkia 2013 Lähde: Tilastokeskus 32

33 Työ ei tekijöiltä lopu Työllisyystilanne maan kärkitasoa jo 10 vuoden ajan Vaasassa on kolmanneksi matalin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin joukossa (työttömyysaste keskimäärin 2015) Vaasan seudun suurimmat työnantajat Vaasan kaupunki (liikelaitokset mukana) Wärtsilä-konserni Vaasan sairaanhoitopiirin ky / Keskussairaala ,4 % 4 ABB Oy ,4 % 10,8 % 5 Valtio Mustasaaren kunta Vacon Oyj Vaasan yliopisto KPO-konserni 451 Vaasan seutu Vaasan kaupunki Suomi 10 Laihian kunta 420 Lähde: TEM Vaasan kaupungin 25 suurinta työnantajaa: 33

34 Työ ei tekijöiltä lopu Teollisuudessa on yli viidesosa seudun työpaikoista Teollisuus Terveys- ja sosiaalipalv. Tukku- ja vähittäiskauppa Koulutus Rakentaminen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Julk. hallinto ja maanpuol.; pak.sos.vak Ammatill., tieteellinen ja tekn. toiminta Kuljetus ja varastointi Alkutuotanto Informaatio ja viestintä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Muu palvelutoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Yhteensä työpaikkaa Muut, tuntematon 555 LVI-, sähkö- ja jätehuolto ym. 545 Kiinteistöalan toiminta 368 Työpaikat toimialoittain Vaasan seudulla Lähde: Tilastokeskus 34

35 Koulutus seudun yritykset Vaasassa voi opiskella suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi esikoulusta tohtoriksi saakka. Yli 30 yliopisto- ja AMK-tutkintoa: Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, VAMK, Novia, Hanken ja Helsingin yliopisto. Kansainvälinen opiskelijavaihto on vilkasta ammattiopiskelijaa korkeakouluopiskelijaa Koulutusalojen painopisteet Tekniikka Kauppatieteet Sosiaali- ja terveysala Tiivis yhteistyö yritysten kanssa Harjoittelupaikat Tutkimusyhteistyö Professuurien rahoitus Laboratorioinvestoinnit asukasta Lähde: Vaasan korkeakoulut ja oppilaitokset & VRK 35

36 Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen 36

37 Vaasan seutu on aidosti kansainvälinen Yritykset syntyvät kansainvälisiksi täysin globaaleilla markkinoilla toimivan teollisuuden syleilyssä. Vaasan seudulla puhutaan noin 100 kieltä. Seudulla on edustettuna yli 120 kansalaisuutta. Esimerkiksi Wärtsilän Vaasan yksikössä työskentelee n. 47 eri kansalaisuutta. Linnuntien maailmalle mahdollistaa yksi Suomen vilkkaimmista lentokentistä matkustajaa vuonna 2015 Lyhimmän meritien Ruotsiin varmistaa sujuva ja perinteikäs yhteys Vaasasta Uumajaan Wasaline on maailman pohjoisin ympärivuotinen matkustajalaivayhteys! matkustajaa vuonna ,3 % suomenkielisiä 5,9 % muita kieliä 35,7 % ruotsinkielisiä 37

38 Täällä rahaa jää myös elämiseen Rivi- ja omakotitaloasunnon keskihinta ( /m²) 2013 Vaasassa rivi- ja omakotitaloasunnon keskihinta ( /m²) on huomattavasti alhaisempi kuin suuremmissa kaupungeissa Keskimääräiset tulot kuukaudessa 2013 Palkkataso on kuitenkin korkea korkeampi kuin esim. Tampereella ja Turussa Käteen jää siis paljon enemmän rahaa elämiseen Espoo Helsinki Vantaa Vaasa Tampere Turku Lähde: Tilastokeskus 38

39 Korkeakoulutettujen osuus on suuri Yliopisto- ja AMK-tutkinnon suorittaneiden osuus on kolmanneksi korkein Vaasan seudulla. Korkea-asteen tutkinnon (AMK & yliopisto) suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista työssäkäyntialueella Lähde: Tilastokeskus, Kaupunkikehitys Helsingin tk-alue Oulun tk-alue Vaasan tk-alue Tampereen tk-alue Turun tk-alue Jyväskylän tk-alue Koko maa Kuopion tk-alue Lappeenrannan tk-alue Rauman tk-alue Seinäjoen tk-alue Mikkelin tk-alue Salon tk-alue Lahden tk-alue Pietarsaaren tk-alue Maarianhaminan tk-alue Joensuun tk-alue Kajaanin tk-alue Porin tk-alue Kotkan tk-alue Kokkolan tk-alue Kouvolan tk-alue Varkauden tk-alue Närpiön tk-alue Savonlinnan tk-alue Kemin tk-alue Loimaan tk-alue Jämsän tk-alue Keuruun tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Imatran tk-alue Alajärven tk-alue Uudenkaupungin tk-alue Kankaanpään tk-alue Mänttä-Vilppulan tk-alue Iisalmen tk-alue Raahen tk-alue Äänekosken tk-alue Alavuden tk-alue Nurmeksen tk-alue Parkanon tk-alue Kiteen tk-alue 44,1 % 44,1 % 43,8 % 43,4 % 43,2 % 42,3 % 39,9 % 39,6 % 39,0 % 38,3 % 38,2 % 38,0 % 38,0 % 37,2 % 37,2 % 36,9 % 36,8 % 36,7 % 36,7 % 36,4 % 35,4 % 35,3 % 34,9 % 34,6 % 34,5 % 33,4 % 33,0 % 32,9 % 32,6 % 32,4 % 31,8 % 31,7 % 31,7 % 30,6 % 30,3 % 30,2 % 30,1 % 30,0 % 27,8 % 27,6 % 27,5 % 51,4 % 39

40 Taloudellinen huoltosuhde on maan kärkitasoa Vaasan seudulla on kolmanneksi edullisin taloudellinen huoltosuhde Suomen 37 työssäkäyntialueen joukossa. Seudulla on yhtä työllistä kohden 1,27 työelämän ulkopuolella olevaa. Taloudellinen huoltosuhde osoittaa, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan kaikki työvoiman ulkopuolella olevat, eli mm vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset. Taloudellinen huoltosuhde työssäkäyntialueilla 2014 Lähde: Tilastokeskus Maarianhaminan tk-alue Helsingin tk-alue Vaasan tk-alue Närpiön tk-alue Pietarsaaren tk-alue Turun tk-alue Uudenkaupungin tk-alue Tampereen tk-alue Seinäjoen tk-alue Koko maa Kokkolan tk-alue Jyväskylän tk-alue Rauman tk-alue Kuopion tk-alue Lappeenrannan tk-alue Oulun tk-alue Kristiinankaupungin tk-alue Loimaan tk-alue Mikkelin tk-alue Kankaanpään tk-alue Lahden tk-alue Porin tk-alue Joensuun tk-alue Kouvolan tk-alue Alavuden tk-alue Kajaanin tk-alue Iisalmen tk-alue Parkanon tk-alue Kotkan tk-alue Raahen tk-alue Imatran tk-alue Savonlinnan tk-alue Kemin tk-alue Alajärven tk-alue Varkauden tk-alue Äänekosken tk-alue Keuruun tk-alue Nurmeksen tk-alue 1,00 1,15 1,27 1,31 1,33 1,37 1,39 1,40 1,40 1,41 1,42 1,49 1,49 1,50 1,50 1,51 1,53 1,55 1,56 1,57 1,58 1,58 1,61 1,62 1,66 1,67 1,70 1,74 1,74 1,76 1,78 1,79 1,81 1,84 1,87 1,88 1,92 1,97 40

41 Vaasan arvonlisäyksen kasvu on seutukunnista suurin maan merkittävimmällä teollisuustoimialalla Vaasa Rauma Seinäjoki Hämeenlinna Lahti Pori Lappeenranta Arvonlisäyksen* muutos 20 suurimmassa seutukunnassa Vaasan seutukunnassa arvonlisäyksen kasvu on ollut yli kaksinkertaista toiseksi parhaimpaan nähden. Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Joensuu Turku Rovaniemi Mikkeli Kuopio Kouvola Kotka-Hamina Kemi-Tornio Jyväskylä *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Oulu Tampere Arvonlisäyksen muutos brutto perushintaan ja käyvin hinnoin (milj. ) 20 suurimmassa seutukunnassa Helsinki Salo milj. Lähde: Tilastokeskus 41

42 Arvonlisäyksen määrä maan suurimpien kaupunkien joukossa Helsinki Tampere Oulu Vaasa Turku Pori 476 Arvonlisäys* 20 suurimmassa seutukunnassa 2013 Vaasan seutukunnan arvonlisäyksen määrä oli 20 suurimmasta seutukunnasta neljänneksi suurinta vuonna 2013 Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Lahti Rauma Seinäjoki Hämeenlinna Kemi-Tornio Jyväskylä Joensuu *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Salo Lappeenranta Kotka-Hamina 110 Kuopio 81 Kouvola 80 Arvonlisäys brutto perushintaan ja käyvin hinnoin (milj. ) 20 suurimmassa seutukunnassa 2013 Rovaniemi Mikkeli milj. Lähde: Tilastokeskus 42

43 Asukasmäärään nähden Vaasan seutukunnan asukkaat tuottavat kaupungeista suurimman arvonlisäyksen Vaasa Kemi-Tornio Rauma Oulu Hämeenlinna Pori Tampere Salo Seinäjoki Arvonlisäys* / asukas 20 suurimmassa seutukunnassa 2013 Helsinki Turku Lahti Väkilukuun suhteutettuna Vaasan seutukunnan arvonlisäys oli 20 suurimmasta seutukunnasta kaikista suurinta Toimialat: Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus. Joensuu Jyväskylä Lappeenranta Kotka-Hamina Rovaniemi Kouvola *) Arvonlisäys = tuotos perushintaan - välituotekäyttö Mikkeli Kuopio Lähde: Tilastokeskus 43

44 Koko maa ja koko kansantalous (käypiin hintoihin) mrd. Toimialat yhteensä 174,4 Kiinteistötoiminta; Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 18,3 Terveys- ja sosiaalipalvelut 17,5 Asuntojen vuokraus ja hallinta 17,2 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 17,2 Metallien jalostus, metalli- ja elektroniikkatuotteiden, sähkölaitteiden, muiden koneiden ja laitteiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden kulkuneuvojen valmistus Muu teollisuus 14,3 Rakentaminen 11,2 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 11,2 Koulutus 10,2 14,3 Arvonlisäys toimialoittain (mrd. ) koko maassa 2013 Vaasan seudun energiaklusterin yritykset kuuluvat pääosin siihen teollisuuden toimialaan, joka on arvonlisäykseltään maan merkittävin teollisuuden toimiala (arvonlisäys 14,3 mrd. ). Tämän teollisuuden toimialan arvonlisäys on viidenneksi suurin maan kaikkien toimialojen joukossa. Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu 9,2 Kuljetus ja varastointi 8,9 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta 5,3 Puuteollisuus; Paperiteollisuus ja painaminen 4,4 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 4,3 Metsätalous ja kalatalous 3,4 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,8 Elintarviketeollisuus ym. 2,7 Maatalous ja metsästys 1,8 Kotitalouspalvelut 0,2 Lähde: Tilastokeskus 44

45 45

46