MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA"

Transkriptio

1 Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014

2 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys Työpaikka- ja työllisyyskehitys Väestökehitys Satakunnan sote alueeseen liittyviä karttoja

3 Kuva: Toni Mailanen Alue- ja paikallistalouden kehitys

4 Alue- ja paikallistalouden kehityksen keskeiset nostot Porin seutu oli monipuolisuusindeksissä (HHI-indeksi) toimialarakenteeltaan 8:nneksi monipuolisin seutu 70 seutukunnan joukossa koko maassa. Porin seutu kuului monipuolisimpien seutujen joukkoon, kun kaikki seudut jaettiin kuuteen luokkaan. Monipuolisuus on eräänlainen suojakilpi äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia kuin yksipuolisen toimialarakenteen seuduilla. Porin asukkaiden mediaanituloja tarkasteltiin asuinalueittain. Asukkaat jaettiin kahdeksaan tuloryhmään: hyvätuloisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin tuloluokkien mukaan. Asukkaiden mediaanitulot olivat korkeimmat keskustassa tai keskustan läheisyydessä olevilla pientalovaltaisilla asuinalueilla sekä Noormarkun taajama-alueella Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut olivat tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen määrä oli vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisinä tarkasteluvuosina. Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä oli kuitenkin alhaisemmalla tasolla heinä-syyskuussa kuin koko maassa, mutta tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen verohallinnon kuntakohtaisesti poikkeavien jaksotuksen vuoksi Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin 346 yritystä vuosina Yritysperustanta on ollut keskimäärin 85 yritystä vuodessa vuodesta 2005 alkaen. Porissa oli toimivaa yritystä vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin jälkeen (viimeisin käyettävissä oleva tilastotieto).

5 Seutukuntien (70) monipuolisuusindeksi (HHIindeksi) vuonna 2012 HHI-indeksin(Herfindahl Hirschman-indeksi ) avulla voidaan mitata eri toimialojen henkilöstön keskittyneisyyttä tai monipuolisuutta. Indeksin arvot vaihtelevat välillä: mitä korkeampi arvo, sitä keskittyneempää ja mitä alhaisempi arvo, sitä monipuolisempaa Viereisessä kartassa on kuvattu Suomen kaikkien seutukuntien (70) teollisuuden toimialan työllisten sijoittumista teollisuuden toimialan 24 alaluokkaan. Seudut on jaettu kuuteen luokkaan arvojen perusteella. Sininen väri kartassa kuvaa niitä seutuja, joissa työlliset ovat monipuolisimmin sijoittuneet teollisuuden eri toimialoille. Monipuolisuus antaa vahvan suojakilven äkillisille muutoksille tai suhdannevaihteluille, jolloin muutokset ylös- tai alaspäin ovat tasaisempia. Monipuolisuusindeksi on vahvin yhdeksällä seudulla: Kuopion, Turun, Lahden, Hämeenlinnan, Tampereen, Helsingin, Pietarsaaren, Porin, Joensuun ja Kotka-Haminan seuduilla. Kuopion seutu on monipuolisin. Porin seutu oli 8:nneksi monipuolisin seutu vuonna 2012 ja kuului parhaaseen kuudennekseen seuduista. Porin Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö 2014 Kartta: Timo Widbom

6 30 väestöllisesti suurimman seutukunnan HHI-indeksi vuonna 2012 Imatran Salon Kemi-Tornion Oulun Vaasan Savonlinnan Porvoon Etelä-Pirkanmaan Raaseporin Rovaniemen Seinäjoen Kajaanin Kouvolan Jyväskylän Ylivieskan Rauman Lappeenrannan Kokkolan Mikkelin Ylä-Savon Riihimäen Kotka-Haminan Joensuun Porin Jakobstadsregionen Helsingin Tampereen Hämeenlinnan Lahden Turun Kuopion 8,4 7,88 9,3 8,99 8,95 9,96 9,44 9,43 11,85 11,45 12,08 13,29 13,1 12,93 12,91 12,81 14,6 14,58 14,48 14,37 15,69 15,68 15,28 17,52 17,39 19,95 21,61 22,27 24,95 29,81 29,57 Lähde: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö

7 Porin asukkaiden mediaanitulot alueittain vuonna 2012 Porin asukkaiden mediaanituloja tarkasteltiin asuinalueittain vuoden 2012 tietojen perusteella Asukkaat jaettiin mekaanisesti kahdeksaan tuloryhmään: hyvätuloisiin, keskituloisiin ja pienituloisiin tuloluokkien mukaan Asukkaiden mediaanitulot olivat korkeimmat keskustassa tai keskustan läheisyydessä olevilla pientalovaltaisilla asuinalueilla, Enäjärvellä sekä Noormarkun taajama-alueella

8 Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa) Porissa huhti-kesäkuussa 2014 Vuosi 2012 Vuosi 2013 Vuosi Lähde: Verohallinto Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut tasaisia vuonna 2014: kunnallisverojen määrä oli heinä- ja syyskuussa korkeammalla tasolla vuonna 2014 kuin vastaavana aikana edellisinä tarkasteluvuosina KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

9 5 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos% kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa heinäsyyskuussa ,2 Pori Koko maa 4 3 2,4 2,5 2, ,7 0,7 0 Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lähde: Verohallinto Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä alhaisempi kuin koko maan keskiarvo vuoden 2014 kolmannella kvartaalilla, mutta muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen verohallinnon kunnittain poikkeavan jaksotuksen vuoksi

10 2011/1 2011/2 2011/3 2011/4 2011/5 2011/6 2011/7 2011/8 2011/9 2011/ / / /1 2012/2 2012/3 2012/4 2012/5 2012/6 2012/7 2012/8 2012/9 2012/ / / /1 2013/2 2013/3 2013/4 2013/5 2013/6 2013/7 2013/8 2013/9 2013/ / / /1 2014/2 2014/3 2014/4 2014/5 2014/6 2014/7 2014/8 2014/9 Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (miljoonaa euroa) kuukausittain vuosina Lähde: Verohallinto Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: tilitykset suurimmillaan toukokuussa KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

11 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Porissa on aloittanut keskimäärin 431 yritystä vuodessa ja lopettanut keskimäärin 346 yritystä vuosina KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

12 Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa. Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä vaikuttaa vuosien 2013 ja -14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom

13 Kuva: Toni Mailanen Työpaikka- ja työllisyyskehitys

14 Työpaikka- ja työllisyyskehityksen keskeiset nostot Satakunnassa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa Satakunnan työttömyysaste 12,5 % oli kuudenneksi alhaisin kaikkien 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla (8,3 %), Uudellamaalla (10,0 %), Etelä-Pohjanmaalla (10,0 %), Varsinais- Suomessa (12,4 %) ja Pohjois-Savossa (12,4 %). Porin työttömyysaste oli 14,8 % lokakuun lopussa ja vuosikeskiarvo 14,7 %. Porin työttömyysaste oli 20 suurimman kaupungin keskitasoa. Porin työttömyysaste oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kaupungin keskiarvo. Poria alhaisempi työttömyysaste oli pääkaupunkiseudun vaikutusalueella, Vaasassa, Seinäjoella, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Porin työttömyysaste oli alhaisempi kuin esimerkiksi Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Kotkassa tai Rovaniemellä. Porissa oli työtöntä työnhakijaa lokakuun lopussa 2014, joka oli 523 työtöntä työnhakijaa enemmänkuin lokakuun lopussa Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi noin 10 prosenttia vuodessa. Porin työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 81 henkilöllä tammikuuhun 2014 verrattuna. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä oli 1887 henkilöä syyskuun lopussa. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli kolmannes (33 %) kaikista työttömistä. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi 187 henkilöllä syyskuun 2013 loppuun verrattuna. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 2469 henkilöä eli noin neljä kymmenestä (42 %) työttömistä työnhakijoista Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli yhteensä 815 syyskuun lopussa Nuorten työttömien määrä kasvoi 81 henkilöllä vuoden takaiseen ajankohtaan verrattuna, mutta oli 16 henkilöä alhaisempi kuin kuluvan vuoden alussa.

15 Työttömyysaste (%) 20 suurimmassa kaupungissa lokakuussa 2014 Kotka Lahti Jyväskylä Tampere Joensuu Oulu Rovaniemi Salo Turku Pori Kouvola Lappeenranta Kuopio Hämeenlinna Helsinki Vantaa Seinäjoki Vaasa Porvoo Espoo 9 9,1 9,9 11, ,5 10,9 15,9 16,4 15, ,1 15,3 15,6 14,8 14,3 13,8 14,3 17,7 18,2 Porin työttömyysaste 20 suurimman kaupungin keskitasoa Työttömyysaste alhaisin pääkaupunkiseudulla, Vaasassa ja Seinäjoella Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus

16 Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo verrattuna 25 suurimpaan kuntaan vuosina Pori 25 suurinta Lähde: TEM, Satakunnan Ely-keskus Porin työttömyysaste oli 5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2000 ja enää 1,7 %-yksikköä korkeampi vuonna 2014

17 Porin työttömyysaste (%) (vuosikeskiarvot) Lähde: Lähde: TEM, TEM, vuosikeskiarvot Satakunnan TK 14A Ely-keskus ,4 14,7 14,1 13,8 12,5 12,6 12,6 12,4 12,3 11,1 Työttömyysaste on heikentynyt niin Porissa kuin koko maassa vuosien tasolle

18 Porin pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Lähde: TEM, Satakunnan ELY-keskus Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleiden määrä kasvoi yhtäjaksoisesti vuosina , mutta kasvu on tasoittunut vuoden 2014 aikana

19 Porin alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain vuosina Nuorten työttömien määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain ja siirtymät nopeampia kuin muilla työttömillä työnhakijoilla: nuorten työttömien määrä on suurimmillaan kesäkuukausien aikana

20 Kuva: Toni Mailanen Väestökehitys

21 Väestökehityksen keskeiset nostot Porin seudulla asuu 7:nneksi eniten väestöä kaikkien 70 kaupunkiseudun joukossa. Porin seudun väkiluku oli henkilöä lokakuun lopussa Porin seudun väkiluku vähentyi noin tuhannella henkilöllä vuosina Pori on ainoa seudun kunnista, jonka väestö on kasvu-uralla. Porissa asui henkilöä lokakuun lopussa Porin väestönlisäys oli yhteensä 137 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Väestönlisäys oli suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana ( jälkeen). Porin luonnollinen väestönlisäys (syntyvyys miinus kuolleisuus) oli -14 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin luonnollinen väestönlisäys oli tammi-lokakuussa yhteensä -145 henkilöä. Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä +116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen. Porin muuttovoitto kuntien välisestä muuttoliikkeestä oli tammi-lokakuussa yhteensä +51 henkilöä. Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa +39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Porin muuttovoitto siirtolaisuudesta oli tammi-lokakuussa yhteensä +117 henkilöä

22 Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien välisenä aikana 200 I kvartaali II kvartaali III kvartaali IV kvartaali Porin väestönlisäys oli vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä suurempi kuin kertaakaan viimeisen 10 vuoden aikana ( jälkeen)

23 Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosien välisenä aikana Porin väestönlisäys on korkeimmillaan vuoden kolmannella neljänneksellä opiskelijamuuttojen ansiosta: vuoden 2013 väestönlisäys oli korkeammalla tasolla kuin aikaisempien vuosien vastaavana ajankohtana

24 Porin väestönkehitys osatekijöittäin vuoden kolmannella neljänneksellä vuosina Syntyneiden enemmyys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Porin väkiluku kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 137 henkilöllä: kuntien välinen muuttoliike nousi heinä-syyskuussa korkeammalle tasolle kuin aikaisempina vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

25 2010/9 2011/9 2012/9 2013/9 2014/9 Luonnollinen väestönlisäys kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Luonnollinen väestönlisäys oli -14 henkilöä heinä-syyskuussa Syyskuussa luonnollinen väestönlisäys oli positiivinen, heinä- ja elokuussa negatiivinen.

26 2010/9 2011/9 2012/9 2013/9 2014/9 Porin kuntien välinen nettomuutto kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä 116 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä: elokuun muuttovoitto oli määrällisesti suurempi kuin kertaakaan vuoden 2004 jälkeen

27 2010/9 2011/9 2012/6 2013/9 2014/9 Porin nettosiirtolaisuus kuukausittain Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kunnittain Pori sai siirtolaisuudesta muuttovoittoa 39 henkilöä vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

28 Kuva: Toni Mailanen Sote karttoja Satakunnasta

29 Diaesitys kokonaisuudessaan Länsi-Suomen sote -alueesta keskeisten tunnuslukujen perusteella osoitteessa: Länsi-Suomen sote alue tulee oletko valmis

30 KELA:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2012 KELA:n sairastavuusindeksi ilmaisee kuinka tervettä tai sairasta kunnan väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (100): mitä enemmän arvo jää alle 100, sitä terveempi väestö Sairastavuusindeksi lasketaan kolmesta ikävakioidusta muuttujasta: kuolleisuuden osuus väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työllisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrästä Satakunnan kuntien erot sairastavuudessa olivat suuret: sairastavuusindeksi oli korkein Laviassa (122) ja alhaisin Luvialla (86,6). Alueen mediaani oli 103,6 joka oli koko maan mediaania korkeampi (97,7). Porin indeksi oli 105,3, Rauman 93,1 ja Kankaanpään 107: Porin indeksi heikkeni hieman vuosina Lähde: SotkaNet -tietokanta

31 THL:N SAIRASTAVUUSINDEKSI VUONNA 2010 THL:n sairastavuusindeksi mittaa väes-tön sairastavuutta seitsemän yleisimmän sairausryhmän avulla. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on kyseisen sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. THL:n sairastavuusindeksi antaa kuntien sairastavuudesta hieman erilaisen kuvan kuntatasolla kuin KELA:n sairastavuusindeksi. Satakunnan kuntien mediaani (97,2) oli THL:n sairastavuusindeksin mukaan alle Suomen keskitason (100). Satakunnan alueen sairastavin kunta oli Lavia (126) ja vähiten sairastavin Luvia (75) Porin indeksiluku oli 100,6, Rauman 88,1 ja Kankaanpään 97,1. Porin muutos oli vähäinen vuosina Lähde: SotkaNet -tietokanta

32 Asuntokuntien tuloeroja mittaava Gini-kerroin vuonna 2012 Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Se ilmaisee alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista eli kuinka suuret tuloerot asuntokuntien välillä ovat tietyllä alueella. Tuloerojen taso on kiteytetty yhteen lukuarvoon, mikä voi vaihdella nollan ja sadan välillä: mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako tarkasteltavalla alueella on. Satakunnassa tuloerot kaventuivat kaikissa kunnissa paitsi Siikaisissa. Satakunnan gini-kerroin vaihteli 29,1 (Siikainen) ja 22,5 (Köyliö) välillä. Koko maassa Gini kerroin oli keskimäärin 27,7, Satakunnassa puolestaan 25. Porin Gini kerroin oli 25,6 ja Rauman 25,5. Molempien kaupunkien tuloerot olivat alueen mediaania suuremmat, mutta pienemmät kuin Suomessa keskimäärin. Kankaanpään 24,9 tuloerot olivat sekä alueen että koko maan mediaania pienemmät. Porin asuntokuntien tuloerot kaventuivat vuosien välisenä aikana Lähde: SotkaNet -tietokanta

33 Pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden aikuisten osuus suhteessa vastaavanikäiseen väestöön vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Pitkäaikais-asiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä. Suomessa toimeentulotukea sai pitkäaikaisesti 2,1 % työikäisestä väestöstä vuonna Satakunnan kuntien mediaani oli 1,0 %. Kuntien osuudet eroavat toisistaan: suhteessa eniten toimeentulotuen piiriin kuuluvia oli Harjavallassa (2,8 %) ja vähiten Honkajoella (0,5 %). Porissa toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaita oli 1,4 %, Raumalla 1,3 % ja Kankaanpäässä 1 %. Asiakkaiden määrä säilyi samalla tasolla Porissa vuosina Lähde: SotkaNet -tietokanta

34 Toimeentulotuen määrä euroina asukasta kohden vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen kustannukset asukasta kohti. Satakunnan kuntien toimeentulotuen mediaani (62,5 /asukas) alitti yli kaksinkertaisesti koko maan keskimääräiset toimeentulon kustannukset (135 /asukas). Alueen kuntien keskinäiset erot olivat suuret. Eniten toimeentulotuen kustannuksia kertyi yhtä asukasta kohden Harjavallassa (154 /asukas) ja vähiten Jämijärvellä (17 /asukas). Porin (93 /asukas) ja Rauman (65 /asukas) toimeentulon kustannukset ylittivät alueen mediaanin. Kankaanpää (56 /asukas) jäi alle Satakunnan mediaanin. Toimeentulotukimenojen muutos asukasta kohden säilyi samalla tasolla lähinnä Porin seudun kunnissa ja Karviassa vuosina Lähde: SotkaNet -tietokanta

35 Perusterveydenhuollon nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee kuntien perusterveydenhuollon nettokustannukset euroina asukasta kohti. Perusterveydenhuollon nettokustannuksiin lasketaan perusterveydenhuollon avohoidon nettokustannukset (sis. hammashuollon, kouluterveydenhuollon, koulupsykologin toiminnan ja perusterveydenhuollon ylläpitämät mielenterveystoimistot tai vastaavat toiminnat) sekä vuodeosastohoidon nettokustannukset. Satakunnan kuntien perusterveydenhuollon nettokustannusten mediaani oli 752 euroa asukasta kohden vuonna Koko maan perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat samaa luokkaa (663 /asukas). Alueen kuntien nettokustannukset vaihtelivat Lavian 1369 eurosta Ulvilan 527 euroon asukasta kohden. Porissa (658 /asukas) ja Kankaanpäässä (647 ) nettokustannukset olivat alueen mediaania ja koko Suomen keskiarvoa alhaisemmat. Raumalla (757 ) nettokustannukset olivat yli alueen mediaanin ja koko Suomen keskiarvon. Perusterveydenhuollon nettokustannukset nousivat kaikissa satakuntalaisissa kunnissa vuosina Lähde: SotkaNet -tietokanta

36 Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden vuonna 2012 Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaalitoimen nettokustannukset euroina asukasta kohti. Satakunnan kuntien sosiaalitoimen nettokustannusten mediaani oli 1645 asukasta kohti vuonna Satakunnan mediaani oli alhaisempi kuin koko maan keskiarvo (1 700 /asukas). Alueen sisältä löytyy kuitenkin suuria eroja: korkeimmat sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat Merikarvialla (2 003 ) ja alhaisimmat Luvialla (1 343 ). Porin ja Rauman (molemmilla ) kustannukset olivat Kankaanpään lisäksi alueen mediaania alemmat. Sosiaalitoimen nettokustannukset kasvoivat kaikissa satakuntalaisissa kunnissa vuosina Sosiaalitoimen nettokustannukset nousivat suhteellisesti eniten Merikarvialla, Harjavallassa ja Karviassa. Lähde: SotkaNet -tietokanta

37 Kuva: Kalle Aaltonen Kuva: Toni Mailanen Kiitos!

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS?

LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS? LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen Sote alueen kuntien kantokyvystä Porin kaupungin sisäinen työryhmä: Timo Aro, Sirpa Kynäslahti, Marko Lundenius, Anna Tuomola

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ

VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ VERTAILEVA ANALYYSI SATAKUNNAN KUNTIEN KANTOKYVYSTÄ LAATIJAT: TIMO ARO (TOIM.) SIRPA KYNÄSLAHTI MARKO LUNDENIUS TIMO WIDBOM PORIN KAUPUNKI, JOULUKUU 214 SATAKUNNAN KUNTIEN PROFIILIKUVAUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012 Kuva: Jan Virtanen SISÄLTÖ: Pori Satakunnassa elinkeino-, väestö-, työllisyys- ja talouskehityksen näkökulmasta Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015

Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Työttömyyskatsaus Toukokuu 2015 Edellisvuoden toukokuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi prosenttiyksiköllä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015

Työttömyyskatsaus. Huhtikuu 2015 Työttömyyskatsaus Huhtikuu 2015 Edellisvuoden huhtikuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 2.12.21 Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos % ed. vuodesta Helsingissä, pk-seudulla,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Työttömyyskatsaus Lokakuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita lokakuun lopussa 14576, joista miehiä 8272 ja naisia 6304. Turun työttömyysaste oli 16,0 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2015 Turun työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 18,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 1,1 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita syyskuun lopussa 14884, joista miehiä 8349 ja naisia 6535. Turun työttömyysaste oli %, lisäystä edellisvuodesta 0,9 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015. Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Työttömyyskatsaus Marraskuu 2015 Strategia ja kehittämisyksikkö/kimmo Lemmetyinen Turussa oli työttömiä työnhakijoita marraskuun lopussa 14696, joista miehiä 8412 ja naisia 6284. Turun työttömyysaste oli

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 11.3.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY?

MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? MISTÄ ON VAHVAT KUNNAT TEHTY? Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.3.2014 Alueet (lue organisaatiot ja rakenteet!) eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015

Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Työttömyyskatsaus Elokuu 2015 Turun työttömyysaste oli elokuun lopussa 16,8 %, lisäystä edellisvuodesta 0,7 prosenttiyksikköä. Kasvu oli hieman pienempi kuin koko maan 0,9 prosenttiyksikköä. 10 suurimman

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Työttömien määrä lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tekemise Pori eikä meinaamise

Tekemise Pori eikä meinaamise Kuva: Antero Saari Tekemise Pori eikä meinaamise Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Kuntajohtajapäivät Myyttejä Porista ja porilaisista 28.8.2014, Pori Ai, onko Yyteri muka Porissa? Kun muutin tänne,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Avoimia työpaikkoja enemmän kuin vuosi sitten Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014

Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Yritykset

Toimintaympäristö: Yritykset Toimintaympäristö: Yritykset Tampere 5.2.29 Janne Vainikainen Toimipaikat 12 1 8 6 4 2 lkm 1 6 1 4 1 2 1 8 6 4 2 % 14, 12, 1, 8, 6, 4, 2,, -2, 8 812 8 67 8 743 126 134 145 9 32 144 164 151 liikevaihto/hlö,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 6/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 21.7.2015 klo 9.00 Työttömyys kohosi Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat

Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Yritykset ja yrittäjyys maakunnat Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien osuus työllisistä 2011 14 % 12 % 10 % 8 % 8,2 % 8,5 % 8,8 % 9,0 % 9,5 % 9,1 % 9,2 % %12,2 % 11,6 %11,6 %11,6 %12,2 11,2 %11,2 % 9,8 % 9,8 %10,1

Lisätiedot

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 15.4.2016 Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 Tomas Lehtinen 1 Strategia ja kehittäminen Sisällys Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu... 3 Suppea elinvoimatarkastelu... 3 Laaja elinvoimatarkastelu...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot