FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005
|
|
- Niilo Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005 Tampereen yliopisto, suomen kielen aineopinnot (A7) Perjantaisin klo Pinni B 4115 OHJELMA 1 Kognitio ja sen tutkimus 1.1 Kognition käsite 1.2 Kognitiota tutkivat tieteet 1.3 Kognitiivinen tutkimus kielentutkimuksen kentässä 1.4 Kielen kognitiivisen tulkinnan sovelluksista 2 Kognitio ja kielenoppiminen 2.1 Kognition synty 2.2 Chomsky: kielikyky ja universaalikielioppi 2.2 Piaget ja Vygotski: sisältä ulos vai ulkoa sisään? 2.3 Kriittinen kielenoppimisikä 3 Merkitys ja kognitio 3.1 Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka 3.2 Semanttisen tulkinnan päälinjat Totuusarvot Strukturaalisemantiikka Prototyyppisemantiikka Kehyssemantiikka Semanttiset universaalit tai primitiivit 3.3 Kielioppi ja kognitio Kognitiivinen kielioppi Konstruktiokielioppi 4 Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan 4.1 Merkityssuhteiden tulkinta ja luokittelu 4.2 Metafora ja kuvaannollinen kielenkäyttö 4.3 Kategorisaatio 4.4 Kulttuuriset mentaaliset kuvat 5 Opiskelijoiden esitelmiä esim. edellä mainituista tai erikseen sovittavista kognitiivisista teemoista FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu pekka.palli@hkkk.fi
2 KOGNITIIVINEN KIELENTUTKIMUS 2 ov Pekka Pälli pekka.palli@hkkk.fi
3 Kognition käsite Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Ajattelu, ajattelutoiminnot viittaa (inhimilliseen) aivotoimintaan, joka voidaan nähdä a) fysikaalisena, aivojen hermobiologisena (neuraalisena) toimintaan b) ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä toimintana Kaikki ja/tai informaation käsittelyyn kuuluvat (yksilön päänsisäisiksi tulkittavat) prosessit Osa tiedostettuja, osa (ainakin osaksi) tiedostamattomia: esim. muisti, havaitseminen, ymmärtäminen (esim. syyyhteyksien taju, kieli (?) Joissakin yhteyksissä kognitiosta erotetaan tunneprosessit (emootio)
4 Sosiaalisuus ja toiminnallisuus Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Kognitiota voidaan ihmisen sosiaalisuutta korostaen katsoa sellaisena kokonaisuutena, johon punoutuu ihmisen fyysisen ympäristön lisäksi koko hänen sosiaalinen ympäristönsä Muutoinkin voi korostaa kognition olevan jotain, jota käytämme (sosiaalisessa) maailmassa toimimiseen (meillä ei ole ajattelua, vaan ajattelemme)
5 Yksilöllinen vai sosiaalinen kognitio? Kognitiivisia toimintoja (kognitiota) voidaan katsoa yksilöstä käsin ( mitä yksilön päässä liikkuu?) Sosiaalinen kognitio I Se mitä yksilön päässä liikkuu, on sosiaalista perua, tutkimuslinja voi tällöin olla yksilöllinen kognitio Sosiaalinen kognitio II Se mitä yksilön päässä liikkuu, on sosiaalista. Tutkimuslinja voi tällöin olla se, että tutkitaan kognitiota käytössä
6 Kognitiota tutkivat tieteet (I) Kognitio ja sen tutkimus: johdanto (Filosofia) Biologia Tekniset tieteet ja tietojärjestelmätieteet Kognitiotiede Kognitiivinen psykologia Sosiaalipsykologia Diskursiivinen psykologia Kielentutkimus pelkästään kognitiivinen kielentutkimus sisältää useita erilaisia ja vaihtoehtoisia koulukuntia
7 Kognitiota tutkivat tieteet (II) Jaettavissa karkeasti ottaen kahtia sen perusteella, minkä (tulkinnallisen) arvon antavat päänsisäisille prosesseille Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Kognitivismi ja mentalismi: yksilön kognition mentaalisen rakenteen käyttö selityksenä erilaisille asioille/ilmiöille Vaihtoehtoinen ei-mentalistinen näkemys: selitysten hakeminen ihmisten toiminnasta ja sosiaalisuudesta
8 Kognitiivinen tutkimus kielentutkimuksen kentässä Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Modernin kielitieteen historiassa keskustelu kielitieteen kuvauskohteesta Kielellisen merkityksen tulkinnassa kognitiivinen tulkinta on ollut valtalinja Varsinaisesti nimellä kognitiivinen semantiikka tutkimusta harjoitettiin 1980-luvulta alkaen 1980-luvun loppupuolelta alkaen kehiteltiin tarkempia kuvaustapoja, erityisesti kognitiivinen kielioppi ja konstruktiokielioppi Tutkimustoiminta vilkasta suomen kielessä luvulla
9 Uutta suomalaista kognitiivista kielentutkimusta Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Onikki-Rantajääskö, Tiina 2001: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. Leino, Jaakko 2003: Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys. Pörn, Michaela 2004: Suomen tunnekausatiiviverbit ja niiden lausemaiset täydennykset Sivonen, Jari 2005 (tulossa): Mutkia matkassa. Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa
10 Kieli ja kognitio Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Lingvistisen relativismin mukaisesti kielen nähdään muokkaavan mentaalista samoin kuin muutakin maailmaa Kieli nähdään chomskylaiseen tapaan sisäsyntyisenä ja universaalina (kognitiivisena) ilmiönä ja kielikykynä Kieli ja kielellinen merkitys rinnastetaan käsitteelliseen rakenteeseen Kielen nähdään heijastavan käsiterakenteita, tapaamme ajatella. Kielen rakenteen katsotaan olevan muotoutunut käsitteellistämisen malleista.
11 Kielen kognitiivisen tulkinnan sovelluksista Kielenoppiminen, kehityksen häiriöt, sairaudet Automaattiset tietojärjestelmät, tietokonesovellukset Kielijärjestelmän luonteen kuvaus Käsitteellistämisen tapojen kuvaus Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Tekstit ja diskurssit: kognitiivinen tulkinta apuna diskurssianalyyttisessä tulkinnassa Ks. esim. kielen ja kognition tutkimuksen maaliskuun kongressin ohjelma ohjelma
12 Kognition synty Kognitio ja kielenoppiminen Jo sikiöillä havaittu kognitiivista toimintaa, samoin vastasyntyneillä. Onko kognitio valmiina erilaisina kykyinä vai kehittyykö se vuorovaikutuksessa? Voidaan ajatella joko tietyt asiat vain kuuluvat ihmiskognitioon TAI tapa ajatella saavutetaan kulttuurisesti sosiaalisessa toiminnassa > kognitiiviset prosessit ovat (ainakin jossain määrin) kulttuurisidonnaisia
13 Chomsky: kielikyky ja universaalikielioppi Kognitio ja kielenoppiminen Universaalikielioppi on musta laatikko, joka on vastuussa kielenoppimisesta. Se on mekanismi, joka antaa lapselle mahdollisuuden konstruoida kielioppi siitä kielellisestä raakamateriaalista, jonka lapsen vanhemmat lapselle tarjoavat (Cook 1997, Inside language) Kielikyky kognitiivinen, kaikilla ihmisillä sisäsyntyisesti olemassa Selittää maailman kielten samanlaisuuden: eroja vain pintarakenteessa, syvärakenne olennaisesti sama
14 Argumentteja UG:n puolesta ja sitä vastaan (I) Kieliä opitaan suht samanlaisessa (universaalissa) järjestyksessä Järjestyksessä samuutta sekä lapsittain että kulttuureittain Lapsen kieli on sääntöjen mukaista ja systemaattista, vaikka systematiikka ei vastaa aikuisen systematiikkaa Kognitio ja kielenoppiminen Kielenkehitys (nopeus) on irrallaan älykkyydestä Ulkopuolelta tapahtuva korjaus ei vaikuta lapsen kielen kehitykseen (resistance to correction)
15 Argumentteja UG:n puolesta Kognitio ja sitä vastaan (II) Välttämättä em. eivät tarkoita, että olisi olemassa erityinen kielimoduuli (aivoissa), vaan ko. seikat voivat liittyä yleisempään kognitiivisen kehitykseen Kieltä opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joka on välttämätön ehto yksilön (sosiaaliselle ja) kielelliselle kehitykselle Kieli ei ole irrallaan maailmasta, jossa sitä käytetään Voi olla, että samanlaisuudet selittyvät sosiaalisista syistä, ihmisen toiminnasta kielenoppiminen
16 Argumentteja UG:n puolesta Kognitio ja sitä vastaan kielenoppiminen Kokonaisuutena voidaan todeta, että UG ja kielikyky-ajatus on saanut osakseen kritiikkiä ja tullut hypoteesina hylätyksi sekä kognitivististen mallien harjoittajilta että kielen sosiaalisuuden puolestapuhujilta Autonomisen kielitieteen suhde UG:hen on ongelmallinen, periaatteessa kuitenkin kyse erilaisista näkemyksistä tutkimuskohteen määrittelyn osalta
17 Piaget ja Vygotski: sisältä Kognitio ulos ja vai ulkoa sisään? Keskustelu kielenoppimisesta ja kognitiosta voidaan typistää kahden lapsenkielenoppimista 1900-luvun alkupuolella tutkineen psykologin näkemyksiin Jean Piaget: kielenoppiminen tapahtuu periaatteella sisältä ulos Lapsella on kognitiivisia kykyjä, jotka (syötöksen avulla) saavat aikaan kielen kehittymisen L. S. Vygotski: kielenoppiminen tapahtuu periaatteella ulkoa sisään kielenoppiminen Lapsi oppii kielen vuorovaikutuksessa; puhe on aluksi ulkoista, muuttuu myöhemmin sisäiseksi. Tämä näkyy vielä aikuisellakin.
18 Kriittinen kielenoppimisikä Kognitio ja kielenoppiminen Sisältä ulos vai ulkoa sisään: ilman sosiaalista vuorovaikutusta kieltä ei opita Privaattikielen mahdottomuus (Wittgenstein) Asiaa tutkittu eristyksissä (sosiaalisesta vuorovaikutuksesta) kasvaneilla lapsilla Victor, (Ranska) 1700-luku Amala ja Kamala (kuuluisat susilapset, Intia 1920-l.) Genie (Yhdysvallat) Kolukhovan kaksoset Tapaukset viittaavat siihen, että n. 12 ikävuotta on kriittinen raja kielen kehitykselle kuten muullekin sosiaaliselle kehitykselle Tapaukset tulkinnallisesti hankalia, sillä kehitykseen liittyy muitakin seikkoja: esim. useita komerossa pidettyjä lapsia myös pahoinpidelty ja saatu aikaan vakavia kehityshäiriöitä
19 Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka Merkitys ja kognitio Missä merkitys sijaitsee ja mitä se on? De Saussure, Ogden & Richards ynnä koko muu 1900-luvun vaikutusvaltainen semantiikka: kognitiossa (esim. merkityskolmio) Myös strukturalistinen semantiikka sijoitti merkityksen kognitioon Toisaalta jo aiemmin semantiikan alkuaikoina painotuksia siitä, että sanat eivät ole irrallaan maailmasta Nyttemmin esim. diskurssianalyysi, keskusteluntutkimus ja dialoginen tutkimus näkevät merkityksen käyttönä
20 Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka Merkitys ja kognitio Semanttinen tulkinta voi ilman taustasitoumuksia käyttää kognitiivisia lähtökohtia kuvauksessaan Kognitiiviset tai kognitiivisiksi tulkittavat seikat perustelevat, miksi jokin merkitys on sellainen kuin on Erityisen hyvin kognitiiviset mallit sopivat merkityssuhteiden kuvaukseen Mallinnukseen löydettävissä kognitiivisia paralleeleja
21 Merkitys ja kognitio Totuusarvot (I) Lausekohtaisesti: lause on tosi, jos se kuvaa ulkoisen maailman asiaintilan oikein, asiaintila voi olla tosi tai epätosi Käytetyt sanat ovat suhteessa toisiinsa ja tietomme informaation kytkentämahdollisuuksista (kognitio) ratkaisee mahdollisen totuuden Kielen tulkinnassa tulkinnallisesti pakollista löytää mahdollinen totuusarvo voimme täydentää: esim lapsenkielen vaillinaiset lauseet, muutoinkin erilaiset lyhennelmät koska kieli on sosiaalista, on kielestä tehtävä sosiaalinen tulkinta Perustuu ajatukseen normaalista kognitiivisesta toiminnasta, kielen omaksuttuamme tiedämme, mitkä asiat ovat mahdollisia Esim. kognitiivisissa häiriöissä totuuden tunnistaminen erilaista
22 Merkitys ja kognitio Totuusarvot (II) Totuusarvojen pohdinta nojaa käsitteiden olemassaoloon ja oikeaan yleiseen merkitykseen (kognitiossa) Mahdollisten maailmojen semantiikka: on totta, että käpy on lehmä mahdollisessa maailmassa mahdolliset maailmat merkitään (esim. operaattori leikisti tai yleisemmin konteksti), totuustieto kyetään suhteuttamaan
23 Merkitys ja kognitio Strukturaalisemantiikka Ajatus suhteista on kytkettävissä yleisempään kognitiivisen toimintaan: ajattelemme asioita sen kautta, millaisissa suhteissa ne ovat toisiinsa käsite (merkitys) kuuluu kognitioon Kielelliset suhteet kognitiiviset suhteet Merkitysten kuvaus oppositioiden kautta: + jotain mikä on, - jotain mikä ei ole (kognitiivinen malli) Sanojen yhteenliittymät, kokonaisuudet käsitteiden yhteenliittymät (kognitiivinen malli)
24 Strukturaalista semantiikkaa: kentät Merkitys ja kognitio Sanakentät ja käsitekentät (lexical/semantic fields and conceptual fields) Sanat muodostavat yhteen liittyviä kokonaisuuksia, kenttiä, jotka ovat sidoksissa käsitteiden muodostamiin kenttiin Kentän sanat (merkitykset) voidaan kuvata suhteessa toisiinsa Muutokset toisessa kentässä saavat aikaan muutoksia toisessa Ei yksiyksistä vastaavuutta, mutta semanttisten kenttien teoriassa käsitteiden ja sanojen välillä siis suhde Attraktiokeskukset: jotkin käsitteet keräävät ympärilleen paljon sanoja (esim. slangin aihepiirit), käsite voi olla luonteeltaan attraktiivinen
25 Merkitys ja kognitio Prototyyppisemantiikka Ei + tai vaan enemmän tai vähemmän, luokan tyypilliset edustajat Ajattelemmeko prototyyppien kautta? Goodness of exemplar : kaikilla jonkin luokan edustajilla ei ole samaa statusta luokan sisällä Voidaan tutkia kokeellisesti: otetaan jokin sanaryhmä (esim. hedelmät) ja pyydetään pisteyttämään nämä 1 7 (yksi mahdollisimman paljon, 7 niin vähän kuin mahdollista, mutta kuitenkin kuuluu luokkaan)
26 Prototyypit (esim. 1), GOErating Appelsiini, omena, banaani, päärynä 1 Mango, kiivi 2 Vesimeloni 4 Sitruuna, kurpitsa 5 Karambola, sharon 6 Tomaatti 7 Seuratkaapa lasten peliä Hedelmänoita Merkitys ja kognitio
27 Prototyypit: kategorian edustajan hyvyys Merkitys ja kognitio Tavanomaisuus, representatiivisuus sidoksissa frekvenssiin Ideaalisuus Laadullisesti tyypillinen: esim. tyypilliseksi jalokiveksi ajatellaan harvinainen (ei siis tyypillinen kvantitatiivisessa mielessä) virheetön ja suuri jalokivi Stereotyyppisyys eroaa siinä tyypillisyydestä, että stereotyyppien käyttö on tietoista (kun taas tyypillisyys-ajattelu ei) ja stereotypiat muuttuvat mutta tyypillisyys ei ihmisen elämänkulussa (näin väittää Lakoff 1987: Women, fire, and dangerous things) Viimeisin ongelmallista: tyypillisyyskin muuttuu kun todellisuus muuttuu (tyypillinen kamera, tietokone) (Kritiikkiä Croft & Cruse 2004: Cognitive linguistics)
28 Kehyssemantiikka (frame semantics, C. Fillmore) Merkitys ja kognitio Paljolti samaa kuin sanakenttäsemantiikassa, paitsi: sanat muodostavat yhteenliittymiä, mutta yhteenliittymien tulkinnassa kehys olennainen kehyksen käyttö (selittäjänä) tulkinnassa Kehyssemantiikka keskittyy ymmärryksen (understanding) kuvaukseen, Fillmore: semantics of understanding) Kuvataan niitä tekijöitä, jotka ovat (merkityksen) ymmärryksen kannalta olennaisia
29 Kehyssemantiikka, esimerkkejä Merkitys ja kognitio Sanat 1) arpi ja leski? 2) nälkä ja syli? 3) kasvissyöjä, lainata, lakko, omenan kota? Fillmore: Arpi jälki iholla tai parantuva haavan merkki (arven historia tulkinnassa mukana), leski (samoin historia), nälkä (elollisten olioiden fysiologia), syli (kehon asento ja sylin funktio), kasvissyöjä (kulttuurinen kehys, jossa lihansyöntiä), lakko (kulttuurinen kehys, jossa lakkoillaan), kota (se osa, jonka useimmat meistä jättävät omenasta syömättä) Deiktiset ja grammatikaaliset ilmaukset herättävät esiin puheaktin tilanteen
30 Kehyssemantiikka Merkitys ja kognitio Samallakin sanalla monia kehyksiä, joista käyttötilanteessa aktualisoituu vain jokin Fillmore & Atkins (1992), esimerkkinä RISK-kehys (risk vaara uhka, tappionuhka ) 1. mahdollisuus (epävarmuus tulevasta) 2. vahinko, uhri (vahingon uhrina) 3. arvossa pidetty kohde (valued object) (jonka riski potentiaalisesti vaarantaa) 4. tilanne (joka saa aikaan tappionuhan)
31 Merkitys ja kognitio RISK-kehys 5. teko (deed) (joka aiheuttaa tilanteen) 6. tekijä (teon suorittaja, actor) 7. hyöty, saavutus (se, mitä riskinotosta saadaan) 8. tarkoitus (teon tekijällä) 9. hyöty ja motivaatio (teon tekijälle) Tarkastellaan usein syntaktisista konstruktioista, esimerkkilauseet esim. korpuksesta (korpuksena voi toimia nettikin)
32 Kognitiivinen kielioppi (R. Langacker) Merkitys ja kognitio Syntyi vastalauseena generativismille semanttinen struktuuri ei ole universaali Kognitiivisen kielentutkimuksen mukaan kielen rakenne ilmentää vakiintunutta käsitteistystä eli tulkintaa ympäröivästä maailmasta, ei todellisuutta sellaisenaan Etsitään muodoille (kognitiivisia) merkityksiä
33 Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta Merkitys ja kognitio Sanaluokat: miten hahmotamme kognitiivisesti eri sanaluokkia subst. perusluonteisesti olioita, verbit hahmottavat ajallisen suhteen Taivutus su. erityisesti sijajärjestelmä, miten ilmentää kognitiivisia suhteita? Johtaminen sekä nominin- että verbinj.: johtimien (johdinryhmien) kognitiivinen tulkinta
34 Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta (II) Partikkelit (pre- ja postpositiot, konjunktiot ja muut partikkelit): esim. spatiaalisten ja temporaalisten suhteiden kuvaus Pronominit deiktiset suhteet (mitä ja miten osoittavat?) Numeraalit ja muu kvantifiointi miten kielen järjestelmä osoittaa? Merkitys ja kognitio
35 Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta (III) Omistaminen ja sitä ilmaisevat rakenteet persoonajärjestelmä ja erityisesti su. taivutus (sijamuodot), verbit (miten esim. suomessa ilmaistaan hallussa oloa, omistamista) Vertailu ja arviointi Merkitys ja kognitio
36 Merkitys ja kognitio Konstruktiokielioppi Paljon samaa kuin kognitiivisessa kieliopissa, nojaa kuitenkin enemmän syntaksiin Kokonaisuuksien tulkintaa: kehittyi tarpeesta löytää tulkintoja idiomaattisille ilmauksille Idiomaattisille ilmauksille ominaista se, ettei niitä voida purkaa osiin eikä esim. järjestystä vaihtaa Esim. Tulee jos on tullakseen?jos on tullakseen, tulee Mutta: Menee jos on mennäkseen
37 Merkitys ja kognitio Konstruktiokielioppi (II) Täytyy miettiä, katsoa, pohtia, tarttee ajatella, pittää kahtoa jne. -konstruktio Konstruktion (lausekkeen) tulkinta: 1-persoonainen t. 1- persoonaisesti käytetty vb, joka ilmaisee relaatiota infinitiiviin, joka on objektina predikaatin ilmaisemalle tekemiselle Hankalampi tapaus pohdittavaksi Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Fonologia, (morfologia), syntaksi ja semantiikka muodostavat yhden tulkinnallisen kokonaisuuden, tulkinnassa mukana myös pragmatiikka eli käyttötieto
38 Merkityssuhteiden luokittelu ja tulkinta Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Polysemia ja tulkinta Kognitiivisen semantiikan kysymys: polyseemien yleinen yhdistävä merkitys ja sen suhde yksittäisiin polyseemeihin Talous, kotitalous, talouspiimä, maailmantalous, talouselämä, taloudellinen, talousalue, talouskehitys Mistä tiedämme, mistä seuraavissa on kyse: 1) Ajattelin puhua tänään taloudesta 2) Sain hyvän kuvan toiminnastanne Vaikuttavat tekijät: tilanne ja kehys
39 Esimerkki, tuntea Tuntea (esim. merkitykset 1) tietää, 2) olla tuttu 3) tuntea esim. henkilön ajattelua tai teorioita (tieteessä) Esim. 1. a. Tehän tunnette Roman Jakobsonin b. Tehän tunnette Auli Hakulisen c. Tehän tunnette Anneli Pajusen Esim. 2 Helena: ai sä tunnet Valman [Yli-Vakkurin]? Pekka: joo (.) tai siis oon mä tavannu. mut lähinnä noitten Nykysuomen seuran juttujen kautta. Valmahan on ollu munkin aikana siinä jonkiv verram mukana. Helena: joo. mä aattelinki et Valma ei varmaa ollu enää Tampereella sun kans samaan aikaan
40 Merkityssuhteet (I) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Tietokonemetafora : kansiot, alikansiot, ja tiedostot: hierarkia ja taksonomia Käsitteistys suhteiden kautta: käsitteet ymmärretään suhteina, ja kognitiivinen kielenkuvaus kuvaa merkityksiä käsitteiden suhteiden kautta hyponymia ( ylempi hyperonyymi, alempi hyponyymi)
41 Merkityssuhteet (II) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Hyponymiasuhde takaa semanttisen hyvinmuodostuneisuuden esim. Koira on eläin. vrt. Eläin on koira; koira on ihminen - semanttisia anomalioita Ohimennen pohdittavaksi: Pojat on poikia,?hannu on Hannu,?opiskelija on opiskelija jne. meronymia: tarkoitteiden osakokonaisuussuhde, kokonaisuus holonyymi, kokonaisuuden osat meronyymeja
42 Merkityssuhteet (III) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Metonymia: osa-kokonaisuus t. toinen tarkoite yleistyy toiseen; ilmenee eikirjaimellisena merkityksen ymmärryksenä Tulkittavaksi: 1) Käyn vessassa 2) Mä olen puhelinluettelossa
43 Merkityssuhteet (IV) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Vastakohtasuhteet eli antonymia astevastakohdat (nuori vanha) lajivastakohta (elävä kuollut) konverssivastakohta, esim. eri näkökulma samaan ilmiöön, esim. myydä ostaa) Vastakohtien luominen kuitenkin pitkälti tekstuaalinen ilmiö
44 Metafora ja kuvaannollinen kielenkäyttö Jokin käsite ymmärretään toisen käsitteen kautta Tulkinnallisesti: lähdealue ja kohdealue kohdealue ymmärretään ja jäsennetään lähdealueeseen liittyvien ominaisuuksien avulla Metafora konkretisoi abstraktia, yksinkertaistaa monimutkaista, keino tehdä ymmärrettäväksi Kognitiivinen metaforateoria keskittyy ihmismielen käsitteellistämisen malleihin
45 Metaforat ja kuvaannollinen kielenkäyttö Skeeman käsite: joistakin asioista käytetään johdonmukaisesti samaa metaforien lähtöaluetta esim. skeema elämä on matka (alku- ja loppumetrit, matkasi varrella, päätepysäkillä jne.), skeema rakkaus on sotaa (metsästää, jahdata, piirittää, taistella, liittoutua...), skeema argumentointi on sotaa/taistelua (voittaa väittely, puolustautua, hyökätä, ampua) skeema kieli on puutarha (kitkeä, hoitaa, itää, rikkaruohot, sairaudet, monimuotoisuus, rehottaa, rönsyillä...)
46 Metaforalajit Strukturaaliset, orientoivat ja ontologiset metaforat strukturaaliset metaforat: kohdekäsite on vieraampi, ja se ymmärretään tutumman kautta tai vieraammasta korostuu jokin puoli orientoivat: ilmentävät asioiden keskinäisiä suhteita (esim. ylös alas, sisään ulos, syvällä matalalla) ontologinen metafora: abstrakti toiminta ilmaistaan jonkin konkreetin, esim. ihmisen tai jonkin muun objektin aktiviteettina
47 Kategorisaatio Ympäröivän maailman järjestäminen luokkiin, tapa tehdä maailmaa ymmärrettäväksi ja yksinkertaistaa sitä kognitiivinen eli havaintoon perustuva prosessi Esim. värit: ihmissilmä havaitsee useita tuhansia värisävyjä, mutta kielessä vain muutamia väriennimityksiä Ajattelu kategorioiden kautta? Pidetäänkö kaikkea/kaikkia luokkansa edustajana
48 Kategorisaatio (II) Psykologista todistusaineistoa on siitä, että kyllä pidetään suhtautuminen yksilöihin kategorioiden edustajina kategorisaatio on seuraamuksellinen kognitiivinen prosessi; mikäli puhutaan sosiaalisesta kategorisaatiosta, tulee mukaan pakosti arvottamista (hyvä vs. huono, oikea vs. väärä jne.) Samoin kielellistä ja kielitieteen teoreettista todistusaineistoa
49 Merkitys ja mentaalinen representaatio Yleisesti semantiikassa hyväksytty ajatus on, että merkitys on mentaalinen representaatio siis jotain kognitiossa Kuva? Joissakin tapauksissa kyllä, mutta kaikista asioista ei voi olla kuvaa, vrt. esim. käsitteet tuoli, demokratia
50 Kulttuuriset mentaaliset kuvat Puhelin? Nainen? tyypillisyyden muutokset hitaita
51 Kulttuuriset mentaaliset kuvat Esim. aikajaksojen hahmottaminen: vuosi ja viikonpäivät? Koulussa opetettu kulttuurinen tapa jäsentää ja visualisoida
Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.
Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotKieli ja viestinnän kokonaisuus
Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot
LisätiedotKonstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus
HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Konstruktiokielioppi ja osittaisen produktiivisuuden arvoitus Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi 13.12.2006 Johdanto Konstruktiokielioppi
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotSuomen kielen opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)
Suomen kielen opetus 2019-2020 (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma) KOK-S100 Suomen kieli, perusopinnot Opintojakson nimi Tunniste Kurssin nimi / ryhmän nimi Laajuus (op) Opetuskielet
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotYleisen kielitieteen opetus
Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
Lisätiedotsemantiikan ja pragmatiikan pk / um
Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata
LisätiedotISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto
ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?
LisätiedotTommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1
Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotVälineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1
Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotLausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä
Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotLeikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa
Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
Lisätiedot3. Semantiikka ja pragmatiikka
3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1 Merkitys ja konteksti
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotSisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80
Sisällys Esipuhe.... 6 0. Aakkoset ja koulussa 8 Aakkoset Koulusanat Mikä sinun nimi on? Tavaaminen 4. Torilla 80 Isot numerot Mitä maksaa? Ruokia ja juomia Millainen? Partitiivi Negatiivinen verbi ko/kö-kysymys
LisätiedotYhdyssana suomen kielessä ja puheessa
Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite
LisätiedotOhjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen
582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue
LisätiedotSana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)
Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat
LisätiedotMITÄ PRAGMATIIKKA ON?
PRAGMATIIKKA MITÄ PRAGMATIIKKA ON? Pragmatiikka koskee merkityksen tilannekohtaista tulkintaa ja tämän tutkimusta, laajemmin yleensä kielen käytön tutkimusta. Tyypillisimmin pragmatiikalla tarkoitetaan
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotKaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki
KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 7 Kieli merkitys ja logiikka Luennot 7 ja 8: sivut 237-274 Luento 7: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kieli ja tulkinta Predikaattilogiikka
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotLauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä
lektiot Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan Salla Nurminen Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 19.
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotSuomen kielen Osaamispyörä -työkalu
Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotYleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset
Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) UrhoMäättä(urho.maatta@uta.fi) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset Luennot: ma 10 12 ja to 8-10 PINNI B 3107 Tenttiminen (= tentti ja kotitehtävien palautus):
LisätiedotObjekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:
Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotVarhainen leikki ja sen arviointi
Varhainen leikki ja sen arviointi Paula Lyytinen Jyväskylän yliopisto Psykologian laitos Hyvä Alku messut 2.9.2004 Leikin sisällöt eri ikävaiheissa Esine- ja toimintaleikit (0-3 v) Eksploratiiviset Funktionaalis-relationaaliset
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotMutkia matkassa Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa
lektiot Mutkia matkassa Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa JARI SIVONEN Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 14. toukokuuta 2005 Keskeistä kielessä on merkitys.
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1
Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotTurvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus
Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty
LisätiedotT Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )
T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotPropositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona
Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotPakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)
Pakollinen kurssi 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01) ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tekijöiden merkityksen ihmisen toiminnan selittämisessä ja ymmärtämisessä tuntee
Lisätiedot5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista
5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotPia Päiviö on onnistunut valitsemaan
tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus
LisätiedotSuomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi
Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi Elina Inkinen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2008 Tampereen yliopisto Suomen
Lisätiedot