FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu pekka.palli@hkkk.fi. Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005"

Transkriptio

1 Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005 Tampereen yliopisto, suomen kielen aineopinnot (A7) Perjantaisin klo Pinni B 4115 OHJELMA 1 Kognitio ja sen tutkimus 1.1 Kognition käsite 1.2 Kognitiota tutkivat tieteet 1.3 Kognitiivinen tutkimus kielentutkimuksen kentässä 1.4 Kielen kognitiivisen tulkinnan sovelluksista 2 Kognitio ja kielenoppiminen 2.1 Kognition synty 2.2 Chomsky: kielikyky ja universaalikielioppi 2.2 Piaget ja Vygotski: sisältä ulos vai ulkoa sisään? 2.3 Kriittinen kielenoppimisikä 3 Merkitys ja kognitio 3.1 Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka 3.2 Semanttisen tulkinnan päälinjat Totuusarvot Strukturaalisemantiikka Prototyyppisemantiikka Kehyssemantiikka Semanttiset universaalit tai primitiivit 3.3 Kielioppi ja kognitio Kognitiivinen kielioppi Konstruktiokielioppi 4 Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan 4.1 Merkityssuhteiden tulkinta ja luokittelu 4.2 Metafora ja kuvaannollinen kielenkäyttö 4.3 Kategorisaatio 4.4 Kulttuuriset mentaaliset kuvat 5 Opiskelijoiden esitelmiä esim. edellä mainituista tai erikseen sovittavista kognitiivisista teemoista FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu

2 KOGNITIIVINEN KIELENTUTKIMUS 2 ov Pekka Pälli

3 Kognition käsite Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Ajattelu, ajattelutoiminnot viittaa (inhimilliseen) aivotoimintaan, joka voidaan nähdä a) fysikaalisena, aivojen hermobiologisena (neuraalisena) toimintaan b) ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä toimintana Kaikki ja/tai informaation käsittelyyn kuuluvat (yksilön päänsisäisiksi tulkittavat) prosessit Osa tiedostettuja, osa (ainakin osaksi) tiedostamattomia: esim. muisti, havaitseminen, ymmärtäminen (esim. syyyhteyksien taju, kieli (?) Joissakin yhteyksissä kognitiosta erotetaan tunneprosessit (emootio)

4 Sosiaalisuus ja toiminnallisuus Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Kognitiota voidaan ihmisen sosiaalisuutta korostaen katsoa sellaisena kokonaisuutena, johon punoutuu ihmisen fyysisen ympäristön lisäksi koko hänen sosiaalinen ympäristönsä Muutoinkin voi korostaa kognition olevan jotain, jota käytämme (sosiaalisessa) maailmassa toimimiseen (meillä ei ole ajattelua, vaan ajattelemme)

5 Yksilöllinen vai sosiaalinen kognitio? Kognitiivisia toimintoja (kognitiota) voidaan katsoa yksilöstä käsin ( mitä yksilön päässä liikkuu?) Sosiaalinen kognitio I Se mitä yksilön päässä liikkuu, on sosiaalista perua, tutkimuslinja voi tällöin olla yksilöllinen kognitio Sosiaalinen kognitio II Se mitä yksilön päässä liikkuu, on sosiaalista. Tutkimuslinja voi tällöin olla se, että tutkitaan kognitiota käytössä

6 Kognitiota tutkivat tieteet (I) Kognitio ja sen tutkimus: johdanto (Filosofia) Biologia Tekniset tieteet ja tietojärjestelmätieteet Kognitiotiede Kognitiivinen psykologia Sosiaalipsykologia Diskursiivinen psykologia Kielentutkimus pelkästään kognitiivinen kielentutkimus sisältää useita erilaisia ja vaihtoehtoisia koulukuntia

7 Kognitiota tutkivat tieteet (II) Jaettavissa karkeasti ottaen kahtia sen perusteella, minkä (tulkinnallisen) arvon antavat päänsisäisille prosesseille Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Kognitivismi ja mentalismi: yksilön kognition mentaalisen rakenteen käyttö selityksenä erilaisille asioille/ilmiöille Vaihtoehtoinen ei-mentalistinen näkemys: selitysten hakeminen ihmisten toiminnasta ja sosiaalisuudesta

8 Kognitiivinen tutkimus kielentutkimuksen kentässä Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Modernin kielitieteen historiassa keskustelu kielitieteen kuvauskohteesta Kielellisen merkityksen tulkinnassa kognitiivinen tulkinta on ollut valtalinja Varsinaisesti nimellä kognitiivinen semantiikka tutkimusta harjoitettiin 1980-luvulta alkaen 1980-luvun loppupuolelta alkaen kehiteltiin tarkempia kuvaustapoja, erityisesti kognitiivinen kielioppi ja konstruktiokielioppi Tutkimustoiminta vilkasta suomen kielessä luvulla

9 Uutta suomalaista kognitiivista kielentutkimusta Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Onikki-Rantajääskö, Tiina 2001: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. Leino, Jaakko 2003: Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys. Pörn, Michaela 2004: Suomen tunnekausatiiviverbit ja niiden lausemaiset täydennykset Sivonen, Jari 2005 (tulossa): Mutkia matkassa. Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa

10 Kieli ja kognitio Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Lingvistisen relativismin mukaisesti kielen nähdään muokkaavan mentaalista samoin kuin muutakin maailmaa Kieli nähdään chomskylaiseen tapaan sisäsyntyisenä ja universaalina (kognitiivisena) ilmiönä ja kielikykynä Kieli ja kielellinen merkitys rinnastetaan käsitteelliseen rakenteeseen Kielen nähdään heijastavan käsiterakenteita, tapaamme ajatella. Kielen rakenteen katsotaan olevan muotoutunut käsitteellistämisen malleista.

11 Kielen kognitiivisen tulkinnan sovelluksista Kielenoppiminen, kehityksen häiriöt, sairaudet Automaattiset tietojärjestelmät, tietokonesovellukset Kielijärjestelmän luonteen kuvaus Käsitteellistämisen tapojen kuvaus Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Tekstit ja diskurssit: kognitiivinen tulkinta apuna diskurssianalyyttisessä tulkinnassa Ks. esim. kielen ja kognition tutkimuksen maaliskuun kongressin ohjelma ohjelma

12 Kognition synty Kognitio ja kielenoppiminen Jo sikiöillä havaittu kognitiivista toimintaa, samoin vastasyntyneillä. Onko kognitio valmiina erilaisina kykyinä vai kehittyykö se vuorovaikutuksessa? Voidaan ajatella joko tietyt asiat vain kuuluvat ihmiskognitioon TAI tapa ajatella saavutetaan kulttuurisesti sosiaalisessa toiminnassa > kognitiiviset prosessit ovat (ainakin jossain määrin) kulttuurisidonnaisia

13 Chomsky: kielikyky ja universaalikielioppi Kognitio ja kielenoppiminen Universaalikielioppi on musta laatikko, joka on vastuussa kielenoppimisesta. Se on mekanismi, joka antaa lapselle mahdollisuuden konstruoida kielioppi siitä kielellisestä raakamateriaalista, jonka lapsen vanhemmat lapselle tarjoavat (Cook 1997, Inside language) Kielikyky kognitiivinen, kaikilla ihmisillä sisäsyntyisesti olemassa Selittää maailman kielten samanlaisuuden: eroja vain pintarakenteessa, syvärakenne olennaisesti sama

14 Argumentteja UG:n puolesta ja sitä vastaan (I) Kieliä opitaan suht samanlaisessa (universaalissa) järjestyksessä Järjestyksessä samuutta sekä lapsittain että kulttuureittain Lapsen kieli on sääntöjen mukaista ja systemaattista, vaikka systematiikka ei vastaa aikuisen systematiikkaa Kognitio ja kielenoppiminen Kielenkehitys (nopeus) on irrallaan älykkyydestä Ulkopuolelta tapahtuva korjaus ei vaikuta lapsen kielen kehitykseen (resistance to correction)

15 Argumentteja UG:n puolesta Kognitio ja sitä vastaan (II) Välttämättä em. eivät tarkoita, että olisi olemassa erityinen kielimoduuli (aivoissa), vaan ko. seikat voivat liittyä yleisempään kognitiivisen kehitykseen Kieltä opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joka on välttämätön ehto yksilön (sosiaaliselle ja) kielelliselle kehitykselle Kieli ei ole irrallaan maailmasta, jossa sitä käytetään Voi olla, että samanlaisuudet selittyvät sosiaalisista syistä, ihmisen toiminnasta kielenoppiminen

16 Argumentteja UG:n puolesta Kognitio ja sitä vastaan kielenoppiminen Kokonaisuutena voidaan todeta, että UG ja kielikyky-ajatus on saanut osakseen kritiikkiä ja tullut hypoteesina hylätyksi sekä kognitivististen mallien harjoittajilta että kielen sosiaalisuuden puolestapuhujilta Autonomisen kielitieteen suhde UG:hen on ongelmallinen, periaatteessa kuitenkin kyse erilaisista näkemyksistä tutkimuskohteen määrittelyn osalta

17 Piaget ja Vygotski: sisältä Kognitio ulos ja vai ulkoa sisään? Keskustelu kielenoppimisesta ja kognitiosta voidaan typistää kahden lapsenkielenoppimista 1900-luvun alkupuolella tutkineen psykologin näkemyksiin Jean Piaget: kielenoppiminen tapahtuu periaatteella sisältä ulos Lapsella on kognitiivisia kykyjä, jotka (syötöksen avulla) saavat aikaan kielen kehittymisen L. S. Vygotski: kielenoppiminen tapahtuu periaatteella ulkoa sisään kielenoppiminen Lapsi oppii kielen vuorovaikutuksessa; puhe on aluksi ulkoista, muuttuu myöhemmin sisäiseksi. Tämä näkyy vielä aikuisellakin.

18 Kriittinen kielenoppimisikä Kognitio ja kielenoppiminen Sisältä ulos vai ulkoa sisään: ilman sosiaalista vuorovaikutusta kieltä ei opita Privaattikielen mahdottomuus (Wittgenstein) Asiaa tutkittu eristyksissä (sosiaalisesta vuorovaikutuksesta) kasvaneilla lapsilla Victor, (Ranska) 1700-luku Amala ja Kamala (kuuluisat susilapset, Intia 1920-l.) Genie (Yhdysvallat) Kolukhovan kaksoset Tapaukset viittaavat siihen, että n. 12 ikävuotta on kriittinen raja kielen kehitykselle kuten muullekin sosiaaliselle kehitykselle Tapaukset tulkinnallisesti hankalia, sillä kehitykseen liittyy muitakin seikkoja: esim. useita komerossa pidettyjä lapsia myös pahoinpidelty ja saatu aikaan vakavia kehityshäiriöitä

19 Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka Merkitys ja kognitio Missä merkitys sijaitsee ja mitä se on? De Saussure, Ogden & Richards ynnä koko muu 1900-luvun vaikutusvaltainen semantiikka: kognitiossa (esim. merkityskolmio) Myös strukturalistinen semantiikka sijoitti merkityksen kognitioon Toisaalta jo aiemmin semantiikan alkuaikoina painotuksia siitä, että sanat eivät ole irrallaan maailmasta Nyttemmin esim. diskurssianalyysi, keskusteluntutkimus ja dialoginen tutkimus näkevät merkityksen käyttönä

20 Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka Merkitys ja kognitio Semanttinen tulkinta voi ilman taustasitoumuksia käyttää kognitiivisia lähtökohtia kuvauksessaan Kognitiiviset tai kognitiivisiksi tulkittavat seikat perustelevat, miksi jokin merkitys on sellainen kuin on Erityisen hyvin kognitiiviset mallit sopivat merkityssuhteiden kuvaukseen Mallinnukseen löydettävissä kognitiivisia paralleeleja

21 Merkitys ja kognitio Totuusarvot (I) Lausekohtaisesti: lause on tosi, jos se kuvaa ulkoisen maailman asiaintilan oikein, asiaintila voi olla tosi tai epätosi Käytetyt sanat ovat suhteessa toisiinsa ja tietomme informaation kytkentämahdollisuuksista (kognitio) ratkaisee mahdollisen totuuden Kielen tulkinnassa tulkinnallisesti pakollista löytää mahdollinen totuusarvo voimme täydentää: esim lapsenkielen vaillinaiset lauseet, muutoinkin erilaiset lyhennelmät koska kieli on sosiaalista, on kielestä tehtävä sosiaalinen tulkinta Perustuu ajatukseen normaalista kognitiivisesta toiminnasta, kielen omaksuttuamme tiedämme, mitkä asiat ovat mahdollisia Esim. kognitiivisissa häiriöissä totuuden tunnistaminen erilaista

22 Merkitys ja kognitio Totuusarvot (II) Totuusarvojen pohdinta nojaa käsitteiden olemassaoloon ja oikeaan yleiseen merkitykseen (kognitiossa) Mahdollisten maailmojen semantiikka: on totta, että käpy on lehmä mahdollisessa maailmassa mahdolliset maailmat merkitään (esim. operaattori leikisti tai yleisemmin konteksti), totuustieto kyetään suhteuttamaan

23 Merkitys ja kognitio Strukturaalisemantiikka Ajatus suhteista on kytkettävissä yleisempään kognitiivisen toimintaan: ajattelemme asioita sen kautta, millaisissa suhteissa ne ovat toisiinsa käsite (merkitys) kuuluu kognitioon Kielelliset suhteet kognitiiviset suhteet Merkitysten kuvaus oppositioiden kautta: + jotain mikä on, - jotain mikä ei ole (kognitiivinen malli) Sanojen yhteenliittymät, kokonaisuudet käsitteiden yhteenliittymät (kognitiivinen malli)

24 Strukturaalista semantiikkaa: kentät Merkitys ja kognitio Sanakentät ja käsitekentät (lexical/semantic fields and conceptual fields) Sanat muodostavat yhteen liittyviä kokonaisuuksia, kenttiä, jotka ovat sidoksissa käsitteiden muodostamiin kenttiin Kentän sanat (merkitykset) voidaan kuvata suhteessa toisiinsa Muutokset toisessa kentässä saavat aikaan muutoksia toisessa Ei yksiyksistä vastaavuutta, mutta semanttisten kenttien teoriassa käsitteiden ja sanojen välillä siis suhde Attraktiokeskukset: jotkin käsitteet keräävät ympärilleen paljon sanoja (esim. slangin aihepiirit), käsite voi olla luonteeltaan attraktiivinen

25 Merkitys ja kognitio Prototyyppisemantiikka Ei + tai vaan enemmän tai vähemmän, luokan tyypilliset edustajat Ajattelemmeko prototyyppien kautta? Goodness of exemplar : kaikilla jonkin luokan edustajilla ei ole samaa statusta luokan sisällä Voidaan tutkia kokeellisesti: otetaan jokin sanaryhmä (esim. hedelmät) ja pyydetään pisteyttämään nämä 1 7 (yksi mahdollisimman paljon, 7 niin vähän kuin mahdollista, mutta kuitenkin kuuluu luokkaan)

26 Prototyypit (esim. 1), GOErating Appelsiini, omena, banaani, päärynä 1 Mango, kiivi 2 Vesimeloni 4 Sitruuna, kurpitsa 5 Karambola, sharon 6 Tomaatti 7 Seuratkaapa lasten peliä Hedelmänoita Merkitys ja kognitio

27 Prototyypit: kategorian edustajan hyvyys Merkitys ja kognitio Tavanomaisuus, representatiivisuus sidoksissa frekvenssiin Ideaalisuus Laadullisesti tyypillinen: esim. tyypilliseksi jalokiveksi ajatellaan harvinainen (ei siis tyypillinen kvantitatiivisessa mielessä) virheetön ja suuri jalokivi Stereotyyppisyys eroaa siinä tyypillisyydestä, että stereotyyppien käyttö on tietoista (kun taas tyypillisyys-ajattelu ei) ja stereotypiat muuttuvat mutta tyypillisyys ei ihmisen elämänkulussa (näin väittää Lakoff 1987: Women, fire, and dangerous things) Viimeisin ongelmallista: tyypillisyyskin muuttuu kun todellisuus muuttuu (tyypillinen kamera, tietokone) (Kritiikkiä Croft & Cruse 2004: Cognitive linguistics)

28 Kehyssemantiikka (frame semantics, C. Fillmore) Merkitys ja kognitio Paljolti samaa kuin sanakenttäsemantiikassa, paitsi: sanat muodostavat yhteenliittymiä, mutta yhteenliittymien tulkinnassa kehys olennainen kehyksen käyttö (selittäjänä) tulkinnassa Kehyssemantiikka keskittyy ymmärryksen (understanding) kuvaukseen, Fillmore: semantics of understanding) Kuvataan niitä tekijöitä, jotka ovat (merkityksen) ymmärryksen kannalta olennaisia

29 Kehyssemantiikka, esimerkkejä Merkitys ja kognitio Sanat 1) arpi ja leski? 2) nälkä ja syli? 3) kasvissyöjä, lainata, lakko, omenan kota? Fillmore: Arpi jälki iholla tai parantuva haavan merkki (arven historia tulkinnassa mukana), leski (samoin historia), nälkä (elollisten olioiden fysiologia), syli (kehon asento ja sylin funktio), kasvissyöjä (kulttuurinen kehys, jossa lihansyöntiä), lakko (kulttuurinen kehys, jossa lakkoillaan), kota (se osa, jonka useimmat meistä jättävät omenasta syömättä) Deiktiset ja grammatikaaliset ilmaukset herättävät esiin puheaktin tilanteen

30 Kehyssemantiikka Merkitys ja kognitio Samallakin sanalla monia kehyksiä, joista käyttötilanteessa aktualisoituu vain jokin Fillmore & Atkins (1992), esimerkkinä RISK-kehys (risk vaara uhka, tappionuhka ) 1. mahdollisuus (epävarmuus tulevasta) 2. vahinko, uhri (vahingon uhrina) 3. arvossa pidetty kohde (valued object) (jonka riski potentiaalisesti vaarantaa) 4. tilanne (joka saa aikaan tappionuhan)

31 Merkitys ja kognitio RISK-kehys 5. teko (deed) (joka aiheuttaa tilanteen) 6. tekijä (teon suorittaja, actor) 7. hyöty, saavutus (se, mitä riskinotosta saadaan) 8. tarkoitus (teon tekijällä) 9. hyöty ja motivaatio (teon tekijälle) Tarkastellaan usein syntaktisista konstruktioista, esimerkkilauseet esim. korpuksesta (korpuksena voi toimia nettikin)

32 Kognitiivinen kielioppi (R. Langacker) Merkitys ja kognitio Syntyi vastalauseena generativismille semanttinen struktuuri ei ole universaali Kognitiivisen kielentutkimuksen mukaan kielen rakenne ilmentää vakiintunutta käsitteistystä eli tulkintaa ympäröivästä maailmasta, ei todellisuutta sellaisenaan Etsitään muodoille (kognitiivisia) merkityksiä

33 Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta Merkitys ja kognitio Sanaluokat: miten hahmotamme kognitiivisesti eri sanaluokkia subst. perusluonteisesti olioita, verbit hahmottavat ajallisen suhteen Taivutus su. erityisesti sijajärjestelmä, miten ilmentää kognitiivisia suhteita? Johtaminen sekä nominin- että verbinj.: johtimien (johdinryhmien) kognitiivinen tulkinta

34 Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta (II) Partikkelit (pre- ja postpositiot, konjunktiot ja muut partikkelit): esim. spatiaalisten ja temporaalisten suhteiden kuvaus Pronominit deiktiset suhteet (mitä ja miten osoittavat?) Numeraalit ja muu kvantifiointi miten kielen järjestelmä osoittaa? Merkitys ja kognitio

35 Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta (III) Omistaminen ja sitä ilmaisevat rakenteet persoonajärjestelmä ja erityisesti su. taivutus (sijamuodot), verbit (miten esim. suomessa ilmaistaan hallussa oloa, omistamista) Vertailu ja arviointi Merkitys ja kognitio

36 Merkitys ja kognitio Konstruktiokielioppi Paljon samaa kuin kognitiivisessa kieliopissa, nojaa kuitenkin enemmän syntaksiin Kokonaisuuksien tulkintaa: kehittyi tarpeesta löytää tulkintoja idiomaattisille ilmauksille Idiomaattisille ilmauksille ominaista se, ettei niitä voida purkaa osiin eikä esim. järjestystä vaihtaa Esim. Tulee jos on tullakseen?jos on tullakseen, tulee Mutta: Menee jos on mennäkseen

37 Merkitys ja kognitio Konstruktiokielioppi (II) Täytyy miettiä, katsoa, pohtia, tarttee ajatella, pittää kahtoa jne. -konstruktio Konstruktion (lausekkeen) tulkinta: 1-persoonainen t. 1- persoonaisesti käytetty vb, joka ilmaisee relaatiota infinitiiviin, joka on objektina predikaatin ilmaisemalle tekemiselle Hankalampi tapaus pohdittavaksi Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Fonologia, (morfologia), syntaksi ja semantiikka muodostavat yhden tulkinnallisen kokonaisuuden, tulkinnassa mukana myös pragmatiikka eli käyttötieto

38 Merkityssuhteiden luokittelu ja tulkinta Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Polysemia ja tulkinta Kognitiivisen semantiikan kysymys: polyseemien yleinen yhdistävä merkitys ja sen suhde yksittäisiin polyseemeihin Talous, kotitalous, talouspiimä, maailmantalous, talouselämä, taloudellinen, talousalue, talouskehitys Mistä tiedämme, mistä seuraavissa on kyse: 1) Ajattelin puhua tänään taloudesta 2) Sain hyvän kuvan toiminnastanne Vaikuttavat tekijät: tilanne ja kehys

39 Esimerkki, tuntea Tuntea (esim. merkitykset 1) tietää, 2) olla tuttu 3) tuntea esim. henkilön ajattelua tai teorioita (tieteessä) Esim. 1. a. Tehän tunnette Roman Jakobsonin b. Tehän tunnette Auli Hakulisen c. Tehän tunnette Anneli Pajusen Esim. 2 Helena: ai sä tunnet Valman [Yli-Vakkurin]? Pekka: joo (.) tai siis oon mä tavannu. mut lähinnä noitten Nykysuomen seuran juttujen kautta. Valmahan on ollu munkin aikana siinä jonkiv verram mukana. Helena: joo. mä aattelinki et Valma ei varmaa ollu enää Tampereella sun kans samaan aikaan

40 Merkityssuhteet (I) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Tietokonemetafora : kansiot, alikansiot, ja tiedostot: hierarkia ja taksonomia Käsitteistys suhteiden kautta: käsitteet ymmärretään suhteina, ja kognitiivinen kielenkuvaus kuvaa merkityksiä käsitteiden suhteiden kautta hyponymia ( ylempi hyperonyymi, alempi hyponyymi)

41 Merkityssuhteet (II) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Hyponymiasuhde takaa semanttisen hyvinmuodostuneisuuden esim. Koira on eläin. vrt. Eläin on koira; koira on ihminen - semanttisia anomalioita Ohimennen pohdittavaksi: Pojat on poikia,?hannu on Hannu,?opiskelija on opiskelija jne. meronymia: tarkoitteiden osakokonaisuussuhde, kokonaisuus holonyymi, kokonaisuuden osat meronyymeja

42 Merkityssuhteet (III) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Metonymia: osa-kokonaisuus t. toinen tarkoite yleistyy toiseen; ilmenee eikirjaimellisena merkityksen ymmärryksenä Tulkittavaksi: 1) Käyn vessassa 2) Mä olen puhelinluettelossa

43 Merkityssuhteet (IV) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Vastakohtasuhteet eli antonymia astevastakohdat (nuori vanha) lajivastakohta (elävä kuollut) konverssivastakohta, esim. eri näkökulma samaan ilmiöön, esim. myydä ostaa) Vastakohtien luominen kuitenkin pitkälti tekstuaalinen ilmiö

44 Metafora ja kuvaannollinen kielenkäyttö Jokin käsite ymmärretään toisen käsitteen kautta Tulkinnallisesti: lähdealue ja kohdealue kohdealue ymmärretään ja jäsennetään lähdealueeseen liittyvien ominaisuuksien avulla Metafora konkretisoi abstraktia, yksinkertaistaa monimutkaista, keino tehdä ymmärrettäväksi Kognitiivinen metaforateoria keskittyy ihmismielen käsitteellistämisen malleihin

45 Metaforat ja kuvaannollinen kielenkäyttö Skeeman käsite: joistakin asioista käytetään johdonmukaisesti samaa metaforien lähtöaluetta esim. skeema elämä on matka (alku- ja loppumetrit, matkasi varrella, päätepysäkillä jne.), skeema rakkaus on sotaa (metsästää, jahdata, piirittää, taistella, liittoutua...), skeema argumentointi on sotaa/taistelua (voittaa väittely, puolustautua, hyökätä, ampua) skeema kieli on puutarha (kitkeä, hoitaa, itää, rikkaruohot, sairaudet, monimuotoisuus, rehottaa, rönsyillä...)

46 Metaforalajit Strukturaaliset, orientoivat ja ontologiset metaforat strukturaaliset metaforat: kohdekäsite on vieraampi, ja se ymmärretään tutumman kautta tai vieraammasta korostuu jokin puoli orientoivat: ilmentävät asioiden keskinäisiä suhteita (esim. ylös alas, sisään ulos, syvällä matalalla) ontologinen metafora: abstrakti toiminta ilmaistaan jonkin konkreetin, esim. ihmisen tai jonkin muun objektin aktiviteettina

47 Kategorisaatio Ympäröivän maailman järjestäminen luokkiin, tapa tehdä maailmaa ymmärrettäväksi ja yksinkertaistaa sitä kognitiivinen eli havaintoon perustuva prosessi Esim. värit: ihmissilmä havaitsee useita tuhansia värisävyjä, mutta kielessä vain muutamia väriennimityksiä Ajattelu kategorioiden kautta? Pidetäänkö kaikkea/kaikkia luokkansa edustajana

48 Kategorisaatio (II) Psykologista todistusaineistoa on siitä, että kyllä pidetään suhtautuminen yksilöihin kategorioiden edustajina kategorisaatio on seuraamuksellinen kognitiivinen prosessi; mikäli puhutaan sosiaalisesta kategorisaatiosta, tulee mukaan pakosti arvottamista (hyvä vs. huono, oikea vs. väärä jne.) Samoin kielellistä ja kielitieteen teoreettista todistusaineistoa

49 Merkitys ja mentaalinen representaatio Yleisesti semantiikassa hyväksytty ajatus on, että merkitys on mentaalinen representaatio siis jotain kognitiossa Kuva? Joissakin tapauksissa kyllä, mutta kaikista asioista ei voi olla kuvaa, vrt. esim. käsitteet tuoli, demokratia

50 Kulttuuriset mentaaliset kuvat Puhelin? Nainen? tyypillisyyden muutokset hitaita

51 Kulttuuriset mentaaliset kuvat Esim. aikajaksojen hahmottaminen: vuosi ja viikonpäivät? Koulussa opetettu kulttuurinen tapa jäsentää ja visualisoida

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa

Tommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen opetus

Yleisen kielitieteen opetus Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,

Lisätiedot

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä Adjektiivi- ja adverbilausekkeet AP ja AdvP: paljon yhteistä monet AP:t voi jopa suoraan muuttaa AdvP:ksi -sti-johtimella: Ihan mahdottoman kaunis Ihan

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

semantiikan ja pragmatiikan pk / um

semantiikan ja pragmatiikan pk / um Sanasto l. leksikko Lekseemien merkityksen kuvaus on sanojen välisten merkityssuhteiden kuvaamiseen Kielen sanat muodostavat yhdessä leksikaalisia kenttiä eli merkityskenttiä Sanan merkitys voidaan kuvata

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1 Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin

Ihmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet ) T-79144 Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 7 (opetusmoniste, kappaleet 11-22) 26 29102004 1 Ilmaise seuraavat lauseet predikaattilogiikalla: a) Jokin porteista on viallinen

Lisätiedot

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course)

Sana rakenteen kategoriana (A. Radford: Transformational Grammar. A First Course) Sanaluokista Lauseet eivät ole mitä tahansa äännejonoja; niillä on hierarkkinen konstituenttirakenne, jossa äänteet muodostavat sanoja, sanat lausekkeita ja lausekkeet lauseita. konstituentit kuuluvat

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä lektiot Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan Salla Nurminen Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 19.

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

3. Semantiikka ja pragmatiikka

3. Semantiikka ja pragmatiikka 3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1 Merkitys ja konteksti

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3

Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset

Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) UrhoMäättä(urho.maatta@uta.fi) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset Luennot: ma 10 12 ja to 8-10 PINNI B 3107 Tenttiminen (= tentti ja kotitehtävien palautus):

Lisätiedot

Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7)

Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7) Uuden testamentin sosiaalinen maailma Aineseminaari 14.12.06 ja 18.1.- 1.3.07 klo 16-19 (sh 7) Ensimmäinen tapaaminen Kurssin tavoitteet 3 op:n tai 5 op: laajuus kandidaatintöiden ohjaus Sovitaan esseiden

Lisätiedot

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut

T kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut T-79.5101 kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1. Jokaiselle toteutuvalle lauselogiikan lauseelle voidaan etsiä malli taulumenetelmällä merkitsemällä lause taulun juureen

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona

Propositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet

Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Johdatus dialogiseen hahmotustapaan Toimijuuden tuki hanke 15.5.2014-12.2. 2015 Mikael Leiman, Emeritusprofessori Laudito Oy Dialoginen ohjaus ja sen työvälineet Ohjauksen perusedellytykset Kannattelevan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Todisteena äänen kuva

Todisteena äänen kuva lektiot Todisteena äänen kuva Suomen kielen imitatiivikonstruktiot Anni Jääskeläinen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 11. kesäkuuta 2013 Tässä väitöksenalkajaisesitelmässä tarkastelen kahta

Lisätiedot

Kiteen lukio suorittelee, että opiskelija hankkii lukioajaksi käyttöönsä joko tabletin tai kannettavan

Kiteen lukio suorittelee, että opiskelija hankkii lukioajaksi käyttöönsä joko tabletin tai kannettavan KITEEN LUKIO OPPIKIRJAT 2015-2016 Kurssin oppimateriaalin voi hankkia joko paperimuotoisena kirjana tai sen sähköisenä versiona. Mikäli opiskelija käyttää sähköistä materiaalia, hänellä on itsellään oltava

Lisätiedot

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa

7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Ohjelmointi 1 / syksy 2007 7/20: Paketti kasassa ensimmäistä kertaa Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

Muodolliset kieliopit

Muodolliset kieliopit Muodolliset kieliopit Luonnollisen kielen lauseenmuodostuksessa esiintyy luonnollisia säännönmukaisuuksia. Esimerkiksi, on jokseenkin mielekästä väittää, että luonnollisen kielen lauseet koostuvat nk.

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Lukion. Calculus. Lukuteoria ja logiikka. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. Lukuteoria ja logiikka. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Calculus Lukion 6 MAA11 Lukuteoria ja logiikka Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Lukuteoria ja logiikka (MAA11) Pikatesti ja kertauskokeet

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

CODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0

CODEONLINE. Monni Oo- ja Java-harjoituksia. Version 1.0 CODEONLINE Monni Oo- ja Java-harjoituksia Version 1.0 Revision History Date Version Description Author 25.10.2000 1.0 Initial version Juha Johansson Inspection History Date Version Inspectors Approved

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä

Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 582104 Ohjelmistojen mallintaminen luokkamallin lisäpiirteitä 1 Luokkamallin lisäpiirteitä Erilaiset yhteystyypit kooste kompositio Muita luokkien välisiä suhteita riippuvuudet periytyminen eli luokkahierarkia

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot