FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu pekka.palli@hkkk.fi. Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005"

Transkriptio

1 Kognitiivisen kielentutkimuksen kurssi, 2 ov. Kevät 2005 Tampereen yliopisto, suomen kielen aineopinnot (A7) Perjantaisin klo Pinni B 4115 OHJELMA 1 Kognitio ja sen tutkimus 1.1 Kognition käsite 1.2 Kognitiota tutkivat tieteet 1.3 Kognitiivinen tutkimus kielentutkimuksen kentässä 1.4 Kielen kognitiivisen tulkinnan sovelluksista 2 Kognitio ja kielenoppiminen 2.1 Kognition synty 2.2 Chomsky: kielikyky ja universaalikielioppi 2.2 Piaget ja Vygotski: sisältä ulos vai ulkoa sisään? 2.3 Kriittinen kielenoppimisikä 3 Merkitys ja kognitio 3.1 Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka 3.2 Semanttisen tulkinnan päälinjat Totuusarvot Strukturaalisemantiikka Prototyyppisemantiikka Kehyssemantiikka Semanttiset universaalit tai primitiivit 3.3 Kielioppi ja kognitio Kognitiivinen kielioppi Konstruktiokielioppi 4 Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan 4.1 Merkityssuhteiden tulkinta ja luokittelu 4.2 Metafora ja kuvaannollinen kielenkäyttö 4.3 Kategorisaatio 4.4 Kulttuuriset mentaaliset kuvat 5 Opiskelijoiden esitelmiä esim. edellä mainituista tai erikseen sovittavista kognitiivisista teemoista FT Pekka Pälli Helsingin kauppakorkeakoulu

2 KOGNITIIVINEN KIELENTUTKIMUS 2 ov Pekka Pälli

3 Kognition käsite Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Ajattelu, ajattelutoiminnot viittaa (inhimilliseen) aivotoimintaan, joka voidaan nähdä a) fysikaalisena, aivojen hermobiologisena (neuraalisena) toimintaan b) ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä toimintana Kaikki ja/tai informaation käsittelyyn kuuluvat (yksilön päänsisäisiksi tulkittavat) prosessit Osa tiedostettuja, osa (ainakin osaksi) tiedostamattomia: esim. muisti, havaitseminen, ymmärtäminen (esim. syyyhteyksien taju, kieli (?) Joissakin yhteyksissä kognitiosta erotetaan tunneprosessit (emootio)

4 Sosiaalisuus ja toiminnallisuus Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Kognitiota voidaan ihmisen sosiaalisuutta korostaen katsoa sellaisena kokonaisuutena, johon punoutuu ihmisen fyysisen ympäristön lisäksi koko hänen sosiaalinen ympäristönsä Muutoinkin voi korostaa kognition olevan jotain, jota käytämme (sosiaalisessa) maailmassa toimimiseen (meillä ei ole ajattelua, vaan ajattelemme)

5 Yksilöllinen vai sosiaalinen kognitio? Kognitiivisia toimintoja (kognitiota) voidaan katsoa yksilöstä käsin ( mitä yksilön päässä liikkuu?) Sosiaalinen kognitio I Se mitä yksilön päässä liikkuu, on sosiaalista perua, tutkimuslinja voi tällöin olla yksilöllinen kognitio Sosiaalinen kognitio II Se mitä yksilön päässä liikkuu, on sosiaalista. Tutkimuslinja voi tällöin olla se, että tutkitaan kognitiota käytössä

6 Kognitiota tutkivat tieteet (I) Kognitio ja sen tutkimus: johdanto (Filosofia) Biologia Tekniset tieteet ja tietojärjestelmätieteet Kognitiotiede Kognitiivinen psykologia Sosiaalipsykologia Diskursiivinen psykologia Kielentutkimus pelkästään kognitiivinen kielentutkimus sisältää useita erilaisia ja vaihtoehtoisia koulukuntia

7 Kognitiota tutkivat tieteet (II) Jaettavissa karkeasti ottaen kahtia sen perusteella, minkä (tulkinnallisen) arvon antavat päänsisäisille prosesseille Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Kognitivismi ja mentalismi: yksilön kognition mentaalisen rakenteen käyttö selityksenä erilaisille asioille/ilmiöille Vaihtoehtoinen ei-mentalistinen näkemys: selitysten hakeminen ihmisten toiminnasta ja sosiaalisuudesta

8 Kognitiivinen tutkimus kielentutkimuksen kentässä Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Modernin kielitieteen historiassa keskustelu kielitieteen kuvauskohteesta Kielellisen merkityksen tulkinnassa kognitiivinen tulkinta on ollut valtalinja Varsinaisesti nimellä kognitiivinen semantiikka tutkimusta harjoitettiin 1980-luvulta alkaen 1980-luvun loppupuolelta alkaen kehiteltiin tarkempia kuvaustapoja, erityisesti kognitiivinen kielioppi ja konstruktiokielioppi Tutkimustoiminta vilkasta suomen kielessä luvulla

9 Uutta suomalaista kognitiivista kielentutkimusta Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Onikki-Rantajääskö, Tiina 2001: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. Leino, Jaakko 2003: Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys. Pörn, Michaela 2004: Suomen tunnekausatiiviverbit ja niiden lausemaiset täydennykset Sivonen, Jari 2005 (tulossa): Mutkia matkassa. Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa

10 Kieli ja kognitio Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Lingvistisen relativismin mukaisesti kielen nähdään muokkaavan mentaalista samoin kuin muutakin maailmaa Kieli nähdään chomskylaiseen tapaan sisäsyntyisenä ja universaalina (kognitiivisena) ilmiönä ja kielikykynä Kieli ja kielellinen merkitys rinnastetaan käsitteelliseen rakenteeseen Kielen nähdään heijastavan käsiterakenteita, tapaamme ajatella. Kielen rakenteen katsotaan olevan muotoutunut käsitteellistämisen malleista.

11 Kielen kognitiivisen tulkinnan sovelluksista Kielenoppiminen, kehityksen häiriöt, sairaudet Automaattiset tietojärjestelmät, tietokonesovellukset Kielijärjestelmän luonteen kuvaus Käsitteellistämisen tapojen kuvaus Kognitio ja sen tutkimus: johdanto Tekstit ja diskurssit: kognitiivinen tulkinta apuna diskurssianalyyttisessä tulkinnassa Ks. esim. kielen ja kognition tutkimuksen maaliskuun kongressin ohjelma ohjelma

12 Kognition synty Kognitio ja kielenoppiminen Jo sikiöillä havaittu kognitiivista toimintaa, samoin vastasyntyneillä. Onko kognitio valmiina erilaisina kykyinä vai kehittyykö se vuorovaikutuksessa? Voidaan ajatella joko tietyt asiat vain kuuluvat ihmiskognitioon TAI tapa ajatella saavutetaan kulttuurisesti sosiaalisessa toiminnassa > kognitiiviset prosessit ovat (ainakin jossain määrin) kulttuurisidonnaisia

13 Chomsky: kielikyky ja universaalikielioppi Kognitio ja kielenoppiminen Universaalikielioppi on musta laatikko, joka on vastuussa kielenoppimisesta. Se on mekanismi, joka antaa lapselle mahdollisuuden konstruoida kielioppi siitä kielellisestä raakamateriaalista, jonka lapsen vanhemmat lapselle tarjoavat (Cook 1997, Inside language) Kielikyky kognitiivinen, kaikilla ihmisillä sisäsyntyisesti olemassa Selittää maailman kielten samanlaisuuden: eroja vain pintarakenteessa, syvärakenne olennaisesti sama

14 Argumentteja UG:n puolesta ja sitä vastaan (I) Kieliä opitaan suht samanlaisessa (universaalissa) järjestyksessä Järjestyksessä samuutta sekä lapsittain että kulttuureittain Lapsen kieli on sääntöjen mukaista ja systemaattista, vaikka systematiikka ei vastaa aikuisen systematiikkaa Kognitio ja kielenoppiminen Kielenkehitys (nopeus) on irrallaan älykkyydestä Ulkopuolelta tapahtuva korjaus ei vaikuta lapsen kielen kehitykseen (resistance to correction)

15 Argumentteja UG:n puolesta Kognitio ja sitä vastaan (II) Välttämättä em. eivät tarkoita, että olisi olemassa erityinen kielimoduuli (aivoissa), vaan ko. seikat voivat liittyä yleisempään kognitiivisen kehitykseen Kieltä opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joka on välttämätön ehto yksilön (sosiaaliselle ja) kielelliselle kehitykselle Kieli ei ole irrallaan maailmasta, jossa sitä käytetään Voi olla, että samanlaisuudet selittyvät sosiaalisista syistä, ihmisen toiminnasta kielenoppiminen

16 Argumentteja UG:n puolesta Kognitio ja sitä vastaan kielenoppiminen Kokonaisuutena voidaan todeta, että UG ja kielikyky-ajatus on saanut osakseen kritiikkiä ja tullut hypoteesina hylätyksi sekä kognitivististen mallien harjoittajilta että kielen sosiaalisuuden puolestapuhujilta Autonomisen kielitieteen suhde UG:hen on ongelmallinen, periaatteessa kuitenkin kyse erilaisista näkemyksistä tutkimuskohteen määrittelyn osalta

17 Piaget ja Vygotski: sisältä Kognitio ulos ja vai ulkoa sisään? Keskustelu kielenoppimisesta ja kognitiosta voidaan typistää kahden lapsenkielenoppimista 1900-luvun alkupuolella tutkineen psykologin näkemyksiin Jean Piaget: kielenoppiminen tapahtuu periaatteella sisältä ulos Lapsella on kognitiivisia kykyjä, jotka (syötöksen avulla) saavat aikaan kielen kehittymisen L. S. Vygotski: kielenoppiminen tapahtuu periaatteella ulkoa sisään kielenoppiminen Lapsi oppii kielen vuorovaikutuksessa; puhe on aluksi ulkoista, muuttuu myöhemmin sisäiseksi. Tämä näkyy vielä aikuisellakin.

18 Kriittinen kielenoppimisikä Kognitio ja kielenoppiminen Sisältä ulos vai ulkoa sisään: ilman sosiaalista vuorovaikutusta kieltä ei opita Privaattikielen mahdottomuus (Wittgenstein) Asiaa tutkittu eristyksissä (sosiaalisesta vuorovaikutuksesta) kasvaneilla lapsilla Victor, (Ranska) 1700-luku Amala ja Kamala (kuuluisat susilapset, Intia 1920-l.) Genie (Yhdysvallat) Kolukhovan kaksoset Tapaukset viittaavat siihen, että n. 12 ikävuotta on kriittinen raja kielen kehitykselle kuten muullekin sosiaaliselle kehitykselle Tapaukset tulkinnallisesti hankalia, sillä kehitykseen liittyy muitakin seikkoja: esim. useita komerossa pidettyjä lapsia myös pahoinpidelty ja saatu aikaan vakavia kehityshäiriöitä

19 Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka Merkitys ja kognitio Missä merkitys sijaitsee ja mitä se on? De Saussure, Ogden & Richards ynnä koko muu 1900-luvun vaikutusvaltainen semantiikka: kognitiossa (esim. merkityskolmio) Myös strukturalistinen semantiikka sijoitti merkityksen kognitioon Toisaalta jo aiemmin semantiikan alkuaikoina painotuksia siitä, että sanat eivät ole irrallaan maailmasta Nyttemmin esim. diskurssianalyysi, keskusteluntutkimus ja dialoginen tutkimus näkevät merkityksen käyttönä

20 Merkityksen kognitiivinen tulkinta: semantiikka Merkitys ja kognitio Semanttinen tulkinta voi ilman taustasitoumuksia käyttää kognitiivisia lähtökohtia kuvauksessaan Kognitiiviset tai kognitiivisiksi tulkittavat seikat perustelevat, miksi jokin merkitys on sellainen kuin on Erityisen hyvin kognitiiviset mallit sopivat merkityssuhteiden kuvaukseen Mallinnukseen löydettävissä kognitiivisia paralleeleja

21 Merkitys ja kognitio Totuusarvot (I) Lausekohtaisesti: lause on tosi, jos se kuvaa ulkoisen maailman asiaintilan oikein, asiaintila voi olla tosi tai epätosi Käytetyt sanat ovat suhteessa toisiinsa ja tietomme informaation kytkentämahdollisuuksista (kognitio) ratkaisee mahdollisen totuuden Kielen tulkinnassa tulkinnallisesti pakollista löytää mahdollinen totuusarvo voimme täydentää: esim lapsenkielen vaillinaiset lauseet, muutoinkin erilaiset lyhennelmät koska kieli on sosiaalista, on kielestä tehtävä sosiaalinen tulkinta Perustuu ajatukseen normaalista kognitiivisesta toiminnasta, kielen omaksuttuamme tiedämme, mitkä asiat ovat mahdollisia Esim. kognitiivisissa häiriöissä totuuden tunnistaminen erilaista

22 Merkitys ja kognitio Totuusarvot (II) Totuusarvojen pohdinta nojaa käsitteiden olemassaoloon ja oikeaan yleiseen merkitykseen (kognitiossa) Mahdollisten maailmojen semantiikka: on totta, että käpy on lehmä mahdollisessa maailmassa mahdolliset maailmat merkitään (esim. operaattori leikisti tai yleisemmin konteksti), totuustieto kyetään suhteuttamaan

23 Merkitys ja kognitio Strukturaalisemantiikka Ajatus suhteista on kytkettävissä yleisempään kognitiivisen toimintaan: ajattelemme asioita sen kautta, millaisissa suhteissa ne ovat toisiinsa käsite (merkitys) kuuluu kognitioon Kielelliset suhteet kognitiiviset suhteet Merkitysten kuvaus oppositioiden kautta: + jotain mikä on, - jotain mikä ei ole (kognitiivinen malli) Sanojen yhteenliittymät, kokonaisuudet käsitteiden yhteenliittymät (kognitiivinen malli)

24 Strukturaalista semantiikkaa: kentät Merkitys ja kognitio Sanakentät ja käsitekentät (lexical/semantic fields and conceptual fields) Sanat muodostavat yhteen liittyviä kokonaisuuksia, kenttiä, jotka ovat sidoksissa käsitteiden muodostamiin kenttiin Kentän sanat (merkitykset) voidaan kuvata suhteessa toisiinsa Muutokset toisessa kentässä saavat aikaan muutoksia toisessa Ei yksiyksistä vastaavuutta, mutta semanttisten kenttien teoriassa käsitteiden ja sanojen välillä siis suhde Attraktiokeskukset: jotkin käsitteet keräävät ympärilleen paljon sanoja (esim. slangin aihepiirit), käsite voi olla luonteeltaan attraktiivinen

25 Merkitys ja kognitio Prototyyppisemantiikka Ei + tai vaan enemmän tai vähemmän, luokan tyypilliset edustajat Ajattelemmeko prototyyppien kautta? Goodness of exemplar : kaikilla jonkin luokan edustajilla ei ole samaa statusta luokan sisällä Voidaan tutkia kokeellisesti: otetaan jokin sanaryhmä (esim. hedelmät) ja pyydetään pisteyttämään nämä 1 7 (yksi mahdollisimman paljon, 7 niin vähän kuin mahdollista, mutta kuitenkin kuuluu luokkaan)

26 Prototyypit (esim. 1), GOErating Appelsiini, omena, banaani, päärynä 1 Mango, kiivi 2 Vesimeloni 4 Sitruuna, kurpitsa 5 Karambola, sharon 6 Tomaatti 7 Seuratkaapa lasten peliä Hedelmänoita Merkitys ja kognitio

27 Prototyypit: kategorian edustajan hyvyys Merkitys ja kognitio Tavanomaisuus, representatiivisuus sidoksissa frekvenssiin Ideaalisuus Laadullisesti tyypillinen: esim. tyypilliseksi jalokiveksi ajatellaan harvinainen (ei siis tyypillinen kvantitatiivisessa mielessä) virheetön ja suuri jalokivi Stereotyyppisyys eroaa siinä tyypillisyydestä, että stereotyyppien käyttö on tietoista (kun taas tyypillisyys-ajattelu ei) ja stereotypiat muuttuvat mutta tyypillisyys ei ihmisen elämänkulussa (näin väittää Lakoff 1987: Women, fire, and dangerous things) Viimeisin ongelmallista: tyypillisyyskin muuttuu kun todellisuus muuttuu (tyypillinen kamera, tietokone) (Kritiikkiä Croft & Cruse 2004: Cognitive linguistics)

28 Kehyssemantiikka (frame semantics, C. Fillmore) Merkitys ja kognitio Paljolti samaa kuin sanakenttäsemantiikassa, paitsi: sanat muodostavat yhteenliittymiä, mutta yhteenliittymien tulkinnassa kehys olennainen kehyksen käyttö (selittäjänä) tulkinnassa Kehyssemantiikka keskittyy ymmärryksen (understanding) kuvaukseen, Fillmore: semantics of understanding) Kuvataan niitä tekijöitä, jotka ovat (merkityksen) ymmärryksen kannalta olennaisia

29 Kehyssemantiikka, esimerkkejä Merkitys ja kognitio Sanat 1) arpi ja leski? 2) nälkä ja syli? 3) kasvissyöjä, lainata, lakko, omenan kota? Fillmore: Arpi jälki iholla tai parantuva haavan merkki (arven historia tulkinnassa mukana), leski (samoin historia), nälkä (elollisten olioiden fysiologia), syli (kehon asento ja sylin funktio), kasvissyöjä (kulttuurinen kehys, jossa lihansyöntiä), lakko (kulttuurinen kehys, jossa lakkoillaan), kota (se osa, jonka useimmat meistä jättävät omenasta syömättä) Deiktiset ja grammatikaaliset ilmaukset herättävät esiin puheaktin tilanteen

30 Kehyssemantiikka Merkitys ja kognitio Samallakin sanalla monia kehyksiä, joista käyttötilanteessa aktualisoituu vain jokin Fillmore & Atkins (1992), esimerkkinä RISK-kehys (risk vaara uhka, tappionuhka ) 1. mahdollisuus (epävarmuus tulevasta) 2. vahinko, uhri (vahingon uhrina) 3. arvossa pidetty kohde (valued object) (jonka riski potentiaalisesti vaarantaa) 4. tilanne (joka saa aikaan tappionuhan)

31 Merkitys ja kognitio RISK-kehys 5. teko (deed) (joka aiheuttaa tilanteen) 6. tekijä (teon suorittaja, actor) 7. hyöty, saavutus (se, mitä riskinotosta saadaan) 8. tarkoitus (teon tekijällä) 9. hyöty ja motivaatio (teon tekijälle) Tarkastellaan usein syntaktisista konstruktioista, esimerkkilauseet esim. korpuksesta (korpuksena voi toimia nettikin)

32 Kognitiivinen kielioppi (R. Langacker) Merkitys ja kognitio Syntyi vastalauseena generativismille semanttinen struktuuri ei ole universaali Kognitiivisen kielentutkimuksen mukaan kielen rakenne ilmentää vakiintunutta käsitteistystä eli tulkintaa ympäröivästä maailmasta, ei todellisuutta sellaisenaan Etsitään muodoille (kognitiivisia) merkityksiä

33 Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta Merkitys ja kognitio Sanaluokat: miten hahmotamme kognitiivisesti eri sanaluokkia subst. perusluonteisesti olioita, verbit hahmottavat ajallisen suhteen Taivutus su. erityisesti sijajärjestelmä, miten ilmentää kognitiivisia suhteita? Johtaminen sekä nominin- että verbinj.: johtimien (johdinryhmien) kognitiivinen tulkinta

34 Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta (II) Partikkelit (pre- ja postpositiot, konjunktiot ja muut partikkelit): esim. spatiaalisten ja temporaalisten suhteiden kuvaus Pronominit deiktiset suhteet (mitä ja miten osoittavat?) Numeraalit ja muu kvantifiointi miten kielen järjestelmä osoittaa? Merkitys ja kognitio

35 Kognitiivinen kielioppi: kielen muotorakenteen tulkinnasta (III) Omistaminen ja sitä ilmaisevat rakenteet persoonajärjestelmä ja erityisesti su. taivutus (sijamuodot), verbit (miten esim. suomessa ilmaistaan hallussa oloa, omistamista) Vertailu ja arviointi Merkitys ja kognitio

36 Merkitys ja kognitio Konstruktiokielioppi Paljon samaa kuin kognitiivisessa kieliopissa, nojaa kuitenkin enemmän syntaksiin Kokonaisuuksien tulkintaa: kehittyi tarpeesta löytää tulkintoja idiomaattisille ilmauksille Idiomaattisille ilmauksille ominaista se, ettei niitä voida purkaa osiin eikä esim. järjestystä vaihtaa Esim. Tulee jos on tullakseen?jos on tullakseen, tulee Mutta: Menee jos on mennäkseen

37 Merkitys ja kognitio Konstruktiokielioppi (II) Täytyy miettiä, katsoa, pohtia, tarttee ajatella, pittää kahtoa jne. -konstruktio Konstruktion (lausekkeen) tulkinta: 1-persoonainen t. 1- persoonaisesti käytetty vb, joka ilmaisee relaatiota infinitiiviin, joka on objektina predikaatin ilmaisemalle tekemiselle Hankalampi tapaus pohdittavaksi Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen Fonologia, (morfologia), syntaksi ja semantiikka muodostavat yhden tulkinnallisen kokonaisuuden, tulkinnassa mukana myös pragmatiikka eli käyttötieto

38 Merkityssuhteiden luokittelu ja tulkinta Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Polysemia ja tulkinta Kognitiivisen semantiikan kysymys: polyseemien yleinen yhdistävä merkitys ja sen suhde yksittäisiin polyseemeihin Talous, kotitalous, talouspiimä, maailmantalous, talouselämä, taloudellinen, talousalue, talouskehitys Mistä tiedämme, mistä seuraavissa on kyse: 1) Ajattelin puhua tänään taloudesta 2) Sain hyvän kuvan toiminnastanne Vaikuttavat tekijät: tilanne ja kehys

39 Esimerkki, tuntea Tuntea (esim. merkitykset 1) tietää, 2) olla tuttu 3) tuntea esim. henkilön ajattelua tai teorioita (tieteessä) Esim. 1. a. Tehän tunnette Roman Jakobsonin b. Tehän tunnette Auli Hakulisen c. Tehän tunnette Anneli Pajusen Esim. 2 Helena: ai sä tunnet Valman [Yli-Vakkurin]? Pekka: joo (.) tai siis oon mä tavannu. mut lähinnä noitten Nykysuomen seuran juttujen kautta. Valmahan on ollu munkin aikana siinä jonkiv verram mukana. Helena: joo. mä aattelinki et Valma ei varmaa ollu enää Tampereella sun kans samaan aikaan

40 Merkityssuhteet (I) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Tietokonemetafora : kansiot, alikansiot, ja tiedostot: hierarkia ja taksonomia Käsitteistys suhteiden kautta: käsitteet ymmärretään suhteina, ja kognitiivinen kielenkuvaus kuvaa merkityksiä käsitteiden suhteiden kautta hyponymia ( ylempi hyperonyymi, alempi hyponyymi)

41 Merkityssuhteet (II) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Hyponymiasuhde takaa semanttisen hyvinmuodostuneisuuden esim. Koira on eläin. vrt. Eläin on koira; koira on ihminen - semanttisia anomalioita Ohimennen pohdittavaksi: Pojat on poikia,?hannu on Hannu,?opiskelija on opiskelija jne. meronymia: tarkoitteiden osakokonaisuussuhde, kokonaisuus holonyymi, kokonaisuuden osat meronyymeja

42 Merkityssuhteet (III) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Metonymia: osa-kokonaisuus t. toinen tarkoite yleistyy toiseen; ilmenee eikirjaimellisena merkityksen ymmärryksenä Tulkittavaksi: 1) Käyn vessassa 2) Mä olen puhelinluettelossa

43 Merkityssuhteet (IV) Kognitiivisia lähtökohtia leksikaaliseen semantiikkaan Vastakohtasuhteet eli antonymia astevastakohdat (nuori vanha) lajivastakohta (elävä kuollut) konverssivastakohta, esim. eri näkökulma samaan ilmiöön, esim. myydä ostaa) Vastakohtien luominen kuitenkin pitkälti tekstuaalinen ilmiö

44 Metafora ja kuvaannollinen kielenkäyttö Jokin käsite ymmärretään toisen käsitteen kautta Tulkinnallisesti: lähdealue ja kohdealue kohdealue ymmärretään ja jäsennetään lähdealueeseen liittyvien ominaisuuksien avulla Metafora konkretisoi abstraktia, yksinkertaistaa monimutkaista, keino tehdä ymmärrettäväksi Kognitiivinen metaforateoria keskittyy ihmismielen käsitteellistämisen malleihin

45 Metaforat ja kuvaannollinen kielenkäyttö Skeeman käsite: joistakin asioista käytetään johdonmukaisesti samaa metaforien lähtöaluetta esim. skeema elämä on matka (alku- ja loppumetrit, matkasi varrella, päätepysäkillä jne.), skeema rakkaus on sotaa (metsästää, jahdata, piirittää, taistella, liittoutua...), skeema argumentointi on sotaa/taistelua (voittaa väittely, puolustautua, hyökätä, ampua) skeema kieli on puutarha (kitkeä, hoitaa, itää, rikkaruohot, sairaudet, monimuotoisuus, rehottaa, rönsyillä...)

46 Metaforalajit Strukturaaliset, orientoivat ja ontologiset metaforat strukturaaliset metaforat: kohdekäsite on vieraampi, ja se ymmärretään tutumman kautta tai vieraammasta korostuu jokin puoli orientoivat: ilmentävät asioiden keskinäisiä suhteita (esim. ylös alas, sisään ulos, syvällä matalalla) ontologinen metafora: abstrakti toiminta ilmaistaan jonkin konkreetin, esim. ihmisen tai jonkin muun objektin aktiviteettina

47 Kategorisaatio Ympäröivän maailman järjestäminen luokkiin, tapa tehdä maailmaa ymmärrettäväksi ja yksinkertaistaa sitä kognitiivinen eli havaintoon perustuva prosessi Esim. värit: ihmissilmä havaitsee useita tuhansia värisävyjä, mutta kielessä vain muutamia väriennimityksiä Ajattelu kategorioiden kautta? Pidetäänkö kaikkea/kaikkia luokkansa edustajana

48 Kategorisaatio (II) Psykologista todistusaineistoa on siitä, että kyllä pidetään suhtautuminen yksilöihin kategorioiden edustajina kategorisaatio on seuraamuksellinen kognitiivinen prosessi; mikäli puhutaan sosiaalisesta kategorisaatiosta, tulee mukaan pakosti arvottamista (hyvä vs. huono, oikea vs. väärä jne.) Samoin kielellistä ja kielitieteen teoreettista todistusaineistoa

49 Merkitys ja mentaalinen representaatio Yleisesti semantiikassa hyväksytty ajatus on, että merkitys on mentaalinen representaatio siis jotain kognitiossa Kuva? Joissakin tapauksissa kyllä, mutta kaikista asioista ei voi olla kuvaa, vrt. esim. käsitteet tuoli, demokratia

50 Kulttuuriset mentaaliset kuvat Puhelin? Nainen? tyypillisyyden muutokset hitaita

51 Kulttuuriset mentaaliset kuvat Esim. aikajaksojen hahmottaminen: vuosi ja viikonpäivät? Koulussa opetettu kulttuurinen tapa jäsentää ja visualisoida

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...

Ruma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ... Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1 Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa

Lisätiedot

3. Semantiikka ja pragmatiikka

3. Semantiikka ja pragmatiikka 3. Semantiikka ja pragmatiikka 3.1 Merkitsemisen eri "tavat Lokakuu ja talvi tulivat taas yhdessä! Onko ilmauksen (?) merkitys sanoilla? (ehkä morfeemeilla?) lauseella? teolla? 1 Merkitys ja konteksti

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

MITÄ PRAGMATIIKKA ON?

MITÄ PRAGMATIIKKA ON? PRAGMATIIKKA MITÄ PRAGMATIIKKA ON? Pragmatiikka koskee merkityksen tilannekohtaista tulkintaa ja tämän tutkimusta, laajemmin yleensä kielen käytön tutkimusta. Tyypillisimmin pragmatiikalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä

Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä lektiot Lauseen aspektin ilmaiseminen suomen kielessä Tutkimus olla-, tehdä- ja tulla-verbillisistä tekstilauseista käyttökonteksteissaan Salla Nurminen Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 19.

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi

Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi Suomen kielen alaraajojen nimitysten kieliopillistumisprosessi Elina Inkinen Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2008 Tampereen yliopisto Suomen

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Mutkia matkassa Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa

Mutkia matkassa Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa lektiot Mutkia matkassa Nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivista semantiikkaa JARI SIVONEN Väitöksenalkajaisesitelmä Oulun yliopistossa 14. toukokuuta 2005 Keskeistä kielessä on merkitys.

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Tieto kielestä. Tieto kielestä. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät 2010 Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Kielen oppimisen ongelma Kieltä koskeva tietomme on "hiljaista" tietoa (Tacit Knowledge). Voimme arvioida

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 Pakollinen kurssi 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36 tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen

Lisätiedot

TAITAVA KIEKON KANSSA

TAITAVA KIEKON KANSSA TAITAVA KIEKON KANSSA kanssa-grammin polysemiaa Suomen kielen Pro gradu -tutkielma Oulun yliopisto elokuu 2015 Johanna Meriläinen SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 1.1. Tutkimuksen tavoite ja tutkimuskysymykset 1

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

Todisteena äänen kuva

Todisteena äänen kuva lektiot Todisteena äänen kuva Suomen kielen imitatiivikonstruktiot Anni Jääskeläinen Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 11. kesäkuuta 2013 Tässä väitöksenalkajaisesitelmässä tarkastelen kahta

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Muodosta merkitykseen

Muodosta merkitykseen lektiot Muodosta merkitykseen MINNA JAAKOLA Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 17. syyskuuta 2004 Tilannetta, jossa nyt olemme, voidaan pitää erittäin muodollisena. Alkamassa on perinteinen

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030

Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Humanistinen tiedekunta. Nykysuomen ja kääntämisen laitos

VAASAN YLIOPISTO. Humanistinen tiedekunta. Nykysuomen ja kääntämisen laitos VAASAN YLIOPISTO Humanistinen tiedekunta Nykysuomen ja kääntämisen laitos Hanna Haapasalo Adjektiivien muodostamat merkitykset uskonnollisessa diskurssissa Semanttinen analyysi Kotimaan ja Viikkolehden

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto

Tekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA

LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA LAUSEEN RAJATUN JA RAJAAMATTOMAN ASPEKTIN MÄÄRÄYTYMINEN: KIELEN KÄYTÖN NÄKÖKULMA Pro gradu -tutkielma Suomen kieli Turun yliopisto 12. toukokuuta 2010 Salla Nurminen SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 1.1. Tutkimuksen

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Luonnolliset vs. muodolliset kielet

Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnolliset vs. muodolliset kielet Luonnollisia kieliä ovat esim. 1. englanti, 2. suomi, 3. ranska. Muodollisia kieliä ovat esim. 1. lauselogiikan kieli (ilmaisut p, p q jne.), 2. C++, FORTRAN, 3. bittijonokokoelma

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

Kiteen lukio suorittelee, että opiskelija hankkii lukioajaksi käyttöönsä joko tabletin tai kannettavan

Kiteen lukio suorittelee, että opiskelija hankkii lukioajaksi käyttöönsä joko tabletin tai kannettavan KITEEN LUKIO OPPIKIRJAT 2015-2016 Kurssin oppimateriaalin voi hankkia joko paperimuotoisena kirjana tai sen sähköisenä versiona. Mikäli opiskelija käyttää sähköistä materiaalia, hänellä on itsellään oltava

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Jouni Pöllänen Timo Rope ASIAKKUUSJOHTAMINEN. Kuinka kehitän asiakkuuksia ja toimintaa tyytyväisyyskokemuksia. hyödyntäen

Jouni Pöllänen Timo Rope ASIAKKUUSJOHTAMINEN. Kuinka kehitän asiakkuuksia ja toimintaa tyytyväisyyskokemuksia. hyödyntäen Jouni Pöllänen Timo Rope ASIAKKUUSJOHTAMINEN Kuinka kehitän asiakkuuksia ja toimintaa tyytyväisyyskokemuksia hyödyntäen Sisällys Esipuhe 4 1. Johdanto 7 1.1. Aiheen käsitteistön tulkinta-avaimet 7 1.2.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot