Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2012

Transkriptio

1 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 212 Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali Korkomarginaali (vasen asteikko) kuukauden euribor (oikea asteikko) % % /21 1/211 7/211 1/212 7/212 Lähde: Suomen Pankin laskelmat. Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö

2 Sisällys Yhteenveto 6 1 Rahalaitokset Rahalaitosten yhteenlaskettu tase Lainat ja arvopaperisaamiset Kotitalouksien lainat Yrityslainat Luottolaitosten arvopaperisaamiset Talletukset ja muu varainhankinta Luottolaitosten varainhankinta Kotitalouksien talletukset Velkapaperit 23 Kehikko 1. Pitkäaikaissäästämistilien säästövarojen nostoehdot tiukkenivat 25 2 Sijoitusrahastot Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase Sijoitusrahastojen tuotot Sijoitusrahastojen velat 3 2. Sijoitusrahastojen saamiset 33 Kehikko 2. Rahamarkkinarahaston määritelmän muutoksella merkittävä vaikutus tilastotietoja analysoitaessa 37 3 Raportoijajoukko ja sen muutokset Rahalaitokset Sijoitusrahastot 39 Liite 1. Kuviot 5 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomen rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosikasvu, kuukausivirta 12 kk:n liukuva summa 9 Kuvio 2. Suomen rahalaitosten luotot muille kuin euroalueen rahalaitoksille, kuukausivirta 12 kk:n liukuva summa 1 Kuvio 3. Euroalueen muiden sektoreiden kuin rahalaitosten lainakannan kasvu Suomessa ja euroalueella, kuukausivirta 12 kk:n liukuva summa suhteessa BKT:hen 1 Kuvio. Yritysten ja kotitalouksien talletusten ja lainakannan kehitys, kuukausivirta 12 kk:n liukuva summa 11 Kuvio 5. Kotitalouksien ja yritysten yhteenlasketun talletuskannan vuosikasvu; kuukausivirta 12 kk:n liukuva summa suhteessa BKT:hen 11 Kuvio 6. Euroalueen yleisön euromääräisen lainakannan vuosikasvu sektoreittain 13 Päätoimittaja Elisabeth Hintikka Työryhmä Peter Halonen Johanna Honkanen Katja Kelloniemi Eeva Korhonen Kimmo Koskinen Jori Oksanen Jaakko Suni Essi Tamminen Hermanni Teräväinen ISSN-L ISSN Tiedustelut Rahalaitokset Essi Tamminen rahoitustilastot@bof.fi Sijoitusrahastot Johanna Honkanen sijoitusrahastot@bof.fi Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvio 7. Suomen asuntolainojen kanta ja vuosikasvu 1 Kuvio 8. Uudet nostetut asuntolainat vuosittain, kumulatiivinen summa 1 Kuvio 9. Ajankohdan otollisuus lainan ottamiselle 1 Kuvio 1. Uusien asuntolainasopimusten korkosidonnaisuudet 15 Kuvio 11. Uusien asuntolainasopimusten keskikorot Suomessa ja euroalueella 15 Kuvio 12. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali 15 Kuvio 13. Kotitalouksien muut lainat käyttötarkoituksittain 17 Kuvio 1. Uusien, yli 1 milj. euron, yrityslainasopimusten määrä 18 Kuvio 15. Uusien yrityslainasopimusten korot 18 Kuvio 16. Alkuperäiseltä koron kiinnitysajaltaan enintään 1 vuodeksi sidottujen uusien yrityslainasopimusten keskikorot Suomessa ja euroalueella 18 Kuvio 17. Yleisön talletusten kannan vuosikasvu sektoreittain 2 Kuvio 18. Luottolaitosten varainhankinta ja varojen sijoittaminen 2 Kuvio 19. Yleisön laina- ja talletuskannan vuosikasvu 21 Kuvio 2. Kotitalouksien talletuskannan vuosikasvu 22 Kuvio 21. Kotitalouksien määräaikaistalletukset 22 Kuvio 22. Kotitalouksien uusien määräaikaistalletusten keskikorot 22 Kuvio 23. Pitkien joukkovelkakirjojen alkuperäinen maturiteetti 2 Kuvio 2. Pitkäaikaissäästövarat yhteensä 25 Kuvio 25. Pitkäaikaissäästämissopimusten lukumäärä 26 Kuvio 26. Pitkäaikaissäästövarat 26 Kuvio 27. Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain 27 Kuvio 28. Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen alueittain vuoden 212 lopussa 28 Kuvio 29. Kotimaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin 29 Kuvio 3. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 31 Kuvio 31. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sijoittajasektoreittain vuoden 212 lopussa 32 Kuvio 32. Nettosijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin sijoittajasektoreittain vuosina Kuvio 33. Kotimaisten sijoitusrahastojen saamisten nettosijoitukset ja arvostusmuutokset instrumenteittain vuonna Kuvio 3. Kotimaisten sijoitusrahastojen velkapaperisaamiset kotimaisilta yrityksiltä 33 Kuvio 35. Kotimaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen instrumenteittain 3 Kuvio 36. Kotimaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen maittain 3 Kuvio 37. Kotimaisten sijoitusrahastojen velkapaperisaamiset GIIPS-maista ja osuus (%) kaikista saamisista 36

4 Kuvio 38. Kotimaisten sijoitusrahastojen saamisten valuuttajakauma vuoden 211 lopussa 36 Kuvio 39. Rahalaitosten määrä euroalueella vuoden 212 lopussa 38 Kuvio. Kotimaisten sijoitusrahastojen (ml.rahamarkkinarahastot) lukumäärä 39 Kuvio 1. Kotimaiset sijoitusrahastot tyyppiluokittain vuosien 211 ja 212 lopussa Kuvio 2. Suomen rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase 5 Kuvio 3. Yleisön lainakanta sektoreittain 5 Kuvio. Asuntolainojen kanta ja keskikorko 5 Kuvio 5. Asuntolainakannan jakauma viitekoron mukaan 5 Kuvio 6. Asuntolainakannan keskikorko viitekoron mukaan 5 Kuvio 7. Uusien nostettujen asuntolainojen määrä ja keskikorko 5 Kuvio 8. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 6 Kuvio 9. Opintolainakanta ja keskikorko 6 Kuvio 5. Uudet, yli 1 milj. euron yrityslainasopimukset vuosina Kuvio 51. Koron kiinnitysajaltaan enintään 1 vuodeksi sidottujen uusien yrityslainasopimusten keskikorot lainan koon mukaan 6 Kuvio 52. Asuntoyhteisöjen lainakanta ja osuus luottolaitosten yrityslainakannasta 6 Kuvio 53. Yleisön talletukset sektoreittain 6 Kuvio 5. Elinkeinoharjoittajien lainakanta toimialoittain 7 Kuvio 55. Yleisön talletusten vuosikasvu ja keskikorko 7 Kuvio 56. Yleisön talletuskannan jakauma viitekoron mukaan 7 Kuvio 57. Yleisön talletuskannan keskikorot viitekoron mukaan 7 Kuvio 58. Kotitalouksien talletusten keskikorkoja Suomessa ja euroalueella 7 Kuvio 59. Suomalaisten yritysten talletuskannan vuosikasvu vaateittain 7 Kuvio 6. Kotimaisten sijoitusrahastojen tyyppiluokkien osuudet yhteenlasketusta rahasto-osuusvelasta 8 Kuvio 61. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 8 Kuvio 62. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sektoreittain 8 Kuvio 63. Kotimaisten sijoitusrahastojen nettomerkinnät tyyppiluokittain 8 Kuvio 6. Euroalueen sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain 8 Kuvio 65. Sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka eräissä Euroopan maissa 8 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase 1, milj. euroa 12 Taulukko 2. Luottolaitosten sijoitustodistusten kanta alkuperäisen ja jäljellä olevan juoksuajan mukaan vuosien 211 ja 212 lopussa, milj. euroa 2 Taulukko 3. Kotimaisten sijoitusrahastojen taseen kehitys instrumenteittain 28 Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

5 Taulukko. Kotimaisten sijoitusrahastojen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin vuoden 212 lopussa 3 Taulukko 5. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen maittain 32 Taulukko 6. Kotimaisten sijoitusrahastojen saamiset maittain 35 Taulukko 7. Vuoden 212 aikana toimintansa Suomessa aloittaneet rahalaitokset 38 Taulukko 8. Vuoden 212 aikana Suomen rahalaitossektorista poistuneet yksiköt 38 Taulukko 9. Vuoden 212 aikana tapahtuneet fuusiot ja liiketoimintasiirrot (pl. rahamarkkinarahastot) 39 Taulukko 1. Rahalaitosten konttoreiden ja työntekijöiden lukumäärät 39 Taulukko 11. Vuoden 212 aikana toimintansa aloittaneet kotimaiset sijoitusrahastot 1 Taulukko 12. Sijoitusrahastojen hallinnan siirrot vuonna Taulukko 13. Vuoden 212 aikana toimintansa lopettaneet kotimaiset sijoitusrahastot 2 Taulukko 1. Vuoden 212 aikana fuusioituneet kotimaiset sijoitusrahastot 3 Taulukko 15. Rahastotyyppimuutokset vuonna 212

6 RAHOITUSTILASTOT Yhteenveto Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase supistui vuoden 212 loppupuoliskolla nopeasti, kun vielä alkuvuoden aikana tase kasvoi tuntuvasti. Supistumisen taustalla olivat johdannaisten arvojen aleneva markkinakehitys ja kirjanpitokäytäntöjen muutos 1 sekä Suomessa toimivien rahalaitosten Suomen Pankkiin tekemien talletusten väheneminen. Sijoitusrahastoille vuosi 212 oli suotuisa. Osakekurssien positiivisen kehityksen myötä rahastojen arvot nousivat, ja vuoden aikana rahastoihin virtasi myös uutta pääomaa. Kotitalouksien lainakannan kasvu hidastui koko vuoden ajan. Lainakannan suurenemista ylläpitivät asuntolainat. Taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen alkoi loppuvuodesta hieman hidastaa asuntolainojen kasvua. Mahdollinen lainakatto ja varainsiirtoveron korotus maaliskuun 213 alussa tulevat todennäköisesti vaikuttamaan asuntolainojen kehitykseen. Kulutusluottojen ja muiden kotitalouslainojen vuosikasvu oli koko vuoden vaatimatonta, joskin kulutusluottojen määrän vuotuinen lisääntyminen nopeutui jonkin verran edellisvuotisesta. Kotitalouslainojen kasvu on Suomessa edelleen nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Uusia asuntolainoja nostettiin syksyyn saakka samaan tahtiin kuin edellisvuonna, mutta syyskuusta lähtien uusien asuntolainojen nostot jäivät edellisvuotista pienemmiksi. Kaiken kaikkiaan uusia asuntolainoja nostettiin vuonna 212 kuitenkin enemmän kuin vuosina 29 21, mutta vähemmän kuin vuonna 211. Euriborkorot ovat olleet vuoden 28 loppupuolelta alkaen käytetyin uusien asuntolainojen viitekorko. Vuonna 212 euriborkorkojen osuus suureni entisestään. Euriborin suosio viitekorkona lisääntyy yleensä alenevien markkinakorkojen aikaan, ja näiden lähtiessä nousuun muiden korkojen käyttö viitekorkona yleistyy. Vuoden aikana siirryttiin aiempaa enemmän käyttämään 12 kuukauden euriboria viitekorkona. Uusien asuntolainojen marginaalit 2 suurenivat tuntuvasti vuoden 212 aikana. Yritysten (pl. asuntoyhteisöt) lainakanta alkoi kasvaa vuoden 211 aikana, ja kehitys jatkui edelleen syksyyn 212 saakka, jolloin kanta alkoi supistua. Vuosikasvu pysyi kuitenkin positiivisena. Etenkin teollisuusyritysten lainakannan kasvu hidastui vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Lainoja otettiin edelleen pääasiassa käyttöpääoman hankintaan ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin. Lisäksi etenkin suuryritykset hankkivat rahoitusta joukkovelkakirjalainamarkkinoilta, mikä vähensi osaltaan pankkirahoituksen tarvetta. Uusien yrityslainasopimusten määrät olivat vähenemään päin vuoden loppua kohden. Tosin joulukuussa uusia sopimuksia tehtiin poikkeuksellisen paljon. Pankkien perimät lainamarginaalit suurenivat myös uusissa yrityslainoissa. Suomessa yrityslainakanta kasvaa nopeammin kuin muissa euroalueen maissa. Koko euroalueen yrityslainakanta supistui vuonna 212. Asuntoyhteisöjen lainakanta jatkoi tasaista kasvuaan. Talletukset ja liikkeeseen lasketut velkakirjat ovat rahalaitosten keskeiset varainhankinnan erät. Yleisön talletuskannan kasvu jatkui vahvana vuonna 212, joskin se hidastui vuoden loppua kohden. Talletuskan- 1 Kirjanpitokäytännön muutos ei ole rahalaitoksen taloustoimi, joten sitä käsitellään tilastoissa luokitusmuutoksena. 2 Laskennallinen marginaali = rahalaitosten raportoima painotettu keskikorko viitekorkojen painotettu keskikorko. 6 Vuosikatsaus 212 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 RAHOITUSTILASTOT ta on suurentunut nopeammin kuin lainakanta vuodesta 21, mutta joulukuussa 212 lainakanta kasvoi talletuskantaa nopeammin. Kotitaloudet ovat tärkein tallettajasektori, ja niiden talletukset kattavat yli puolet kaikista yleisön talletuksista. Kotitalouksien talletukset ovat pääasiassa käyttelytileillä, joiden korot ovat hyvin alhaiset. Markkinakorkojen laskun myötä uusien määräaikaistalletusten korot laskivat, ja näitä talletuksia tehtiin aiempaa vähemmän. Määräaikaistalletusten kanta supistuikin vuoden 212 aikana noin viidenneksen, eli se palautui samalle tasolle kuin vuoden 21 lopussa. Samanaikaisesti kotitaloudet sijoittivat varojaan muihin sijoituskohteisiin, kuten rahastoihin, osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Käyttelytilien kanta kasvoi vuoden lopussa tuntuvasti. Toinen merkittävä varainhankinnan lähde pankeille ovat niiden liikkeeseen laskemat velkapaperit. Suomessa toimivat pankit ovat pystyneet hankkimaan markkinaehtoista rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta, ja joukkovelkakirjakanta kasvoi tuntuvasti vuoden aikana. Joukkovelkakirjaemissiot oli katettu pääasiassa asuntolainavakuudella. Suomalaiset kotitaloudet solmivat vuonna 212 uusia pitkäaikaissäästämissopimuksia hieman enemmän kuin vuonna 211. Pitkäaikaissäästämiseen on kuitenkin sijoitettu vaatimattomasti. Vuoden viimeisellä neljänneksellä uusien sopimusten määrä lisääntyi, koska lain muutoksen myötä vuoden 213 alusta alkaen tehtyjen sopimusten varoja on mahdollista nostaa vasta 68 vuoden iässä. Vanhan lain mukaisia pitkäaikaissäästöjä voidaan nostaa virallisen eläkeiän täyttyessä. Suomen sijoitusrahastomarkkinoilla vuosi 212 oli myönteinen. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase kasvoi vuoden 212 aikana noin viidenneksen. Taseen kasvusta yli puolet oli seurausta rahastojen sijoitusten, erityisesti osakkeiden, arvonnoususta ja lähes puolet sijoittajien tekemistä positiivisista nettomerkinnöistä. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase kasvoi lähes kaksi kertaa nopeammin kuin koko euroalueen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase. Rahastoihin sijoitettiin uutta pääomaa enemmän kuin lunastettiin, kun edellisvuonna lunastukset olivat suuremmat kuin sijoitukset. Kotitalouksien luottamus sijoitusrahastoihin palautui, ja niiden rahastoihin tekemät nettomerkinnät olivat positiiviset päinvastoin kuin kahtena edellisvuonna. Rahastoissa on aiempaa enemmän osuudenomistajia: neljässä vuodessa osuudenomistajien lukumäärä on lisääntynyt viidenneksen. Kotimaisten sijoitusrahastojen tuotot kehittyivät suotuisasti vuonna 212, kun edellisenä vuonna sijoitusrahastojen keskimääräinen tuotto oli negatiivinen. Tyyppiluokittain tarkasteltuna parhaimman keskimääräisen tuoton antoivat kiinteistörahastot, mutta myös muiden rahastotyyppien keskimääräinen tuotto oli positiivinen. Sijoitusrahastosektorin rakenne muuttui vuoden 212 alussa merkittävästi, kun EKP:n tasetilastoasetukseen perustuvaa rahamarkkinarahastojen määritelmää muutettiin aiempaa tiukemmaksi. Uusi määritelmä pohjautuu Euroopan arvopaperimarkkinavalvojien komitean suositukseen, ja sen tavoitteena on sijoittajansuojan parantaminen. Muutoksessa 19 rahamarkkinarahastoa luokiteltiin pitkän koron rahastoksi. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 212 7

8 RAHOITUSTILASTOT Rahalaitokset 1.1 Rahalaitosten yhteenlaskettu tase Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase supistui vuoden 212 jälkimmäisellä puoliskolla alkuvuoden nopean kasvun jälkeen. Supistuminen johtui johdannaisten ja keskuspankkitalletusten kasvun hidastumisesta. Suomen rahalaitosten 3 yhteenlaskettu tase oli vuoden 212 lopussa 6 mrd. euroa, mikä on mrd. euroa vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla yhteenlaskettu tase kasvoi voimakkaasti, mutta supistui nopeasti syksyn aikana. Taseen voimakasta kasvua alkuvuodesta selittävät pääasiassa johdannaisten kehitys sekä Suomessa toimivien rahalaitosten Suomen Pankkiin tekemien talletusten kasvu. Vastaavasti näiden erien nopea väheneminen syksyllä heijastui koko rahalaitosten taseen kehitykseen. Lisäksi johdannaisiin tehtiin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla luokitusmuutos, joka pienensi yhteenlaskettua tasetta. Taseeseen kirjattavat johdannaiset sisältyvät yhteenlasketussa taseessa EKP:n määritelmän mukaisesti muihin saamisiin ja velkoihin. Suomessa johdannaiset kirjataan markkina-arvon mukaan bruttomääräisesti kummallekin puolelle tasetta. 5 Johdannaisten kirjaamisessa taseeseen on suuria eroavuuksia eri maiden välillä, ja joissakin euroalueen maissa johdannaiset ovat taseen ulkopuolisia eriä. Maittaisten tietojen vertailu on tämän takia vaikeaa, ja vertailut tehdäänkin usein taseista, joista on poistettu muut saamiset ja velat. Suomessa johdannaiset ovat pääosin korko- ja valuuttajohdannaisia, joiden tasearvot muuttuvat voimakkaasti markkinoiden volatiliteetin ja koronmuutosten mukaan. Vuonna 212 johdannaisten tasearvoa laskivat olennaisesti keskusvastapuoliselvityksen käytön lisääntyminen ja johdannaisiin liittyneet vastuiden nettoutukset ja vakuussopimusten käyttö. Nettomääräisesti pankkien johdannaiskanta on hyvin lähellä nollaa. Tämä johtuu siitä, että pankit pyrkivät suojaamaan asiakkaiden kanssa tekemänsä johdannaissopimukset vastakkaisella sopimuksella. Näin ollen johdannaiskantojen muutokset näkyvät aina kummallakin puolella tasetta lähes yhtä suurena. Vuoden lopussa johdannaisten määrä oli saamisissa 129 mrd. euroa ja veloissa 125 mrd. euroa. 3 Rahalaitoksiin (pl. Suomen Pankki) sisältyvät luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Vuosimuutos lasketaan rahalaitostilastoissa virtatiedoista, jotka saadaan, kun kantatietojen muutoksesta poistetaan ajanjakson aikana kantaan vaikuttavat muut muutokset, kuten hinnanmuutokset ja arvonalentumiset sekä mahdolliset luokitusmuutokset. Luokitusmuutoksia syntyy esimerkiksi sektori- ja vaadeluokitusten muutoksista, rahalaitosjoukon rakenteen muuttumisesta ja kirjanpitokäytäntöjen muutoksista. Virtatiedot kuvaavat siis pankin tekemiä taloustoimia ajanjakson aikana. 5 Markkina-arvoltaan positiiviset saamisiin ja negatiiviset velkoihin. 8 Vuosikatsaus 212 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 RAHOITUSTILASTOT Kuvio 1. Suomen rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosikasvu, kuukausivirta 12 kk:n liukuva summa Lainat euroalueelle Saamiset keskuspankilta Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset euroalueen ulkopuolelta Muut saamiset Arvopaperisijoitukset Mrd. euroa Oma pääoma ja varaukset Velat keskuspankille Talletukset euroalueelta Liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut velat Taseen kasvu yhteensä Lähde: Euroopan keskuspankki. Rahalaitosten Suomen Pankkiin tekemien talletusten kasvu selittyy etenkin alkuvuodesta vallinneen rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden kautta. Epävarmoina aikoina sijoittajat irtautuvat suuririskisistä sijoituskohteista ja sijoittavat rahojaan likvideille pankkitileille. Vastaavasti pankeille on ollut turvallisinta edelleen sijoittaa tätä ylimääräistä likviditeettiä Suomen Pankkiin. Koska Suomen Pankki on Pohjoismaiden ainoa eurokeskuspankki, alueen liikepankkeihin kertynyt ylimääräinen euromääräinen likviditeetti on siirtynyt muista Pohjoismaista Suomeen. 6 Kun suomalaisten pankkien talletussaamiset Suomen Pankista kasvavat, tämä näkyykin usein pankkien muihin Pohjoismaihin kohdistuvien konsernivelkojen vastaavana kasvuna. Suomen Pankkiin tehtyjä rahapoliittisiin operaatioihin liittyviä euromääräisiä talletuksia oli joulukuussa 6 mrd. euron edestä. 7 Luottojen 8 kasvu Suomessa hidastui mutta oli selvästi nopeampaa kuin euroalueella Suomen rahalaitosten luotonannon kasvu euroalueen muille sektoreille kuin rahalaitoksille hidastui vuoden alun vajaasta 9 prosentista noin 7 prosenttiin. Kasvu hidastui pääasiassa sen takia, että pankkien sijoitukset euroalueen julkisyhteisöjen velkapapereihin vähenivät. Rahalaitokset vähensivät sijoituksiaan etenkin muualle euroalueelle kuin Suomeen, mutta myös niiden hallussaan pitämien kotimaisten julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemien velkakirjalainojen kanta supistui hieman. Myös lainakannan kasvuvauhti hidastui loppuvuodes- 6 Pentti Hakkarainen (212) Tase kävi yli 1 miljardin mistä syystä? Blogikirjoitus Suomen Pankki. 7 Suomen Pankin tase, ks. 8 Tässä luvussa luotot = lainat + velkapaperiomistukset. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 212 9

10 RAHOITUSTILASTOT ta. Muille kuin rahalaitoksille myönnettyjen lainojen vuosikasvu alkoi lokakuussa hiljentyä, noin 8,5 prosentista 7,5 prosenttiin. Vuosikasvu hiipui etenkin yrityslainakannan vuosikasvun hidastumisen takia. Yrityslainakannan vuosikasvu supistui vuoden alun 1 prosentista loppuvuonna noin 5 prosenttiin. Yrityslainakanta ilman asunto-osakeyhtiöiden lainoja lisääntyi ainoastaan 3 %. Kuvio 2. Suomen rahalaitosten luotot muille kuin euroalueen rahalaitoksille, kuukausivirta 12 kk:n liukuva summa Lainat Velkakirjalainat Luotonanto muille kuin rahalaitoksille Mrd. euroa Lähde: Euroopan keskuspankki. Suomen rahalaitosten luottojen vuosikasvu oli hienoisesta hidastumisestaan huolimatta selvästi nopeampaa kuin euroalueella. Suomen rahalaitosten luotot eli myönnetyt lainat ja salkkuun hankitut velkapaperit muille sektoreille kuin rahalaitoksille kasvoivat noin 7 % joulukuussa 212, kun vastaava kasvu euroalueella oli noin 1 %. 9 Euroalueen velkakriisistä kärsineiden GIIPSmaiden 1 pankit ovat investoineet merkittävästi kotimaisten julkisyhteisöjen velkakirjalainoihin. Sen sijaan lainakannan kehitys on GIIPS-maissa ollut viimeisen vuoden aikana erittäin heikkoa. Taloustilanteen ja taloudellisen aktiivisuuden heikkeneminen sekä pankkien vaikea tilanne ovat vaikuttaneet sekä lainojen kysyntään että tarjontaan. Lainakannan vuosikasvu on hidastunut selvästi myös muissa, kriisistä vähemmän kärsineissä hyvän luottoluokituksen maissa 11. Lainakannan kehityksen maittaisia vertailuja vaikeuttavat kuitenkin useat eri maissa tehdyt huonokuntoisten pankkien yritysjärjestelyt ja heikkolaatuisten lainasalkkujen siirrot erilaisiin omaisuudenhoitoyhtiöihin. Kuvio 3. Euroalueen muiden sektoreiden kuin rahalaitosten lainakannan kasvu Suomessa ja euroalueella, kuukausivirta 12 kk:n liukuva summa suhteessa BKT:hen Euroalue GIIPS-maat Hyvän luottoluokituksen maat Suomi % BKT:stä Lähde: Euroopan keskuspankki. Talletukset ja muu varainhankinta Talletukset ovat Suomen rahalaitosten suurin varainhankinnan erä. Yleisön talletusten kanta rahalaitoksissa oli joulukuun 212 lopussa noin 138 mrd. euroa. Pääasiassa talletuskanta koostuu kotitalouksien ja yritysten talletuksista. Etenkin muiden rahoituslaitosten talletukset sisältävät useissa maissa eriä, joita ei lueta perinteisiin vähittäistalletuksiin. Näitä ovat mm. keskusvastapuolien kanssa tehdyt repokaupat ja erilaisiin arvopaperistamisjärjestelyihin liittyvät tekniset kirjaukset. Nämä seikat on syytä ottaa huomioon, kun tehdään euroalueen maiden välisiä vertailuja. Usein vertailuissa käytetäänkin kotitalouksien ja yritysten yhteenlaskettuja lukuja. 9 Maittaisia vertailuja tehtäessä vuosikasvua on tässä mitattu suhteuttamalla virtatietoja bruttokansantuotteeseen. 1 GIIPS-maat: Kreikka, Irlanti, Italia, Portugali ja Espanja. 11 Hyvän luottoluokituksen maiksi luetaan tässä Suomi, Saksa, Hollanti, Itävalta, Luxemburg, Ranska ja Belgia. 1 Vuosikatsaus 212 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 RAHOITUSTILASTOT Suomessa kotitalouksien ja yritysten yhteenlaskettu lainakanta on kasvanut jo parin vuoden ajan nopeammin kuin vastaava talletuskanta. Sen sijaan koko yleisötalletusten kanta on kasvanut nopeammin kuin lainakanta vuodesta 21 lähtien joulukuuhun 212 saakka, jolloin lainakannan kasvu muuttui talletuskannan kasvua nopeammaksi. Suomen rahalaitosten onkin pitänyt kattaa laina- ja talletuskannan välinen erotus hankkimalla rahoitusta lähinnä kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta. Vaikka myös suomalaisten rahalaitosten varainhankinnan kustannukset ovat kasvaneet kansainvälisen finanssikriisin ja euroalueen velkakriisin myötä, ovat ne kansainvälisesti mitaten vähäiset. Tähän ovat vaikuttaneet suomalaisten pankkien hyvä vakavaraisuus ja Suomen talouden verrattain hyvä tila. Kuvio. Yritysten ja kotitalouksien talletusten ja lainakannan kehitys, kuukausivirta 12 kk:n liukuva summa Yritysten ja kotitalouksien lainat Mrd. euroa Yritysten ja kotitalouksien talletukset Sen sijaan Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemien lyhyiden rahamarkkinainstrumenttien kannan supistuminen jatkui. Syynä tähän on, ettei näitä instrumentteja enää hyväksytä eurojärjestelmän vakuuskelpoisten papereiden listalle. Tämä on vähentänyt näihin velkapapereihin kohdistuvaa kotimaisten pankkien keskinäistä kysyntää. Lisäksi rahalaitokset ovat siirtyneet entistä enemmän pidempiaikaiseen markkinarahoitukseen laskemalla liikkeeseen erilaisia joukkovelkakirjalainoja, millä varaudutaan myös tuleviin sääntelytarpeisiin. Kotitalouksien ja yritysten talletukset yhteensä ovat viimeisen vuoden aikana kehittyneet Suomessa hieman maltillisemmin kuin muissa euroalueen hyvän luottoluokituksen maissa. Suomessa kotitalouksien ja yritysten talletukset kasvoivat vuositasolla joulukuussa 212 vajaan 1 prosentin, kun kasvu hyvän luottoluokituksen maissa oli keskimäärin runsaat % (kuvio 5). Suomessa etenkin kotitaloudet ovat sijoittaneet vuoden aikana muihin varallisuuseriin, kuten sijoitusrahastoihin, osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin. Kuvio 5. Kotitalouksien ja yritysten yhteenlasketun talletuskannan vuosikasvu; kuukausivirta 12 kk:n liukuva summa suhteessa BKT:hen Lähde: Euroopan keskuspankki. Euroalue GIIPS-maat Suomi Hyvän luottoluokituksen maat % BKT:stä 1 8 Suomalaiset rahalaitokset laskivat liikkeeseen nettomääräisesti vuoden 212 aikana vajaan 1 mrd. euron edestä joukkovelkakirjalainoja, mikä on hieman enemmän kun edellisvuonna. Merkittävä osa suomalaisten rahalaitosten emissioista vuoden 212 aikana oli asuntovakuudellisia joukkovelkakirjalainoja Lähde: Euroopan keskuspankki. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

12 RAHOITUSTILASTOT Taulukko 1. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase 1, milj. euroa Saamiset Lainat euroalueelle Muut arvopaperit kuin osakkeet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Osakkeet ja osuudet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Saamiset euroalueen ulkopuolelta Kiinteä omaisuus Muut saamiset Yhteensä Velat Talletukset euroalueelta Liikkeeseen lasketut velkapaperit, euroalueella olevien hallussa olevat Rahamarkkinarahasto-osuudet, euroalueella olevien hallussa olevat Oma pääoma Valat euroalueen ulkopuolelle Muut velat Yhteensä ) Johdannaiset sisältyvät eriin muut saamiset ja muut velat. Luottolaitokset Rahamarkkinarahastot Yhteensä 1.2 Lainat ja arvopaperisaamiset Suomen rahalaitosten euroalueen yleisölle myöntämien euromääräisten lainojen keskimääräinen kasvu nopeutui hieman vuonna 212. Yritysten ja kotitalouksien lainakantojen kasvu jatkui, joskin hieman hitaampana kuin edellisvuonna. Suomen rahalaitosten euroalueen yleisölle myöntämien euromääräisten lainojen kannan keskimääräinen vuosikasvu nopeutui hieman vuonna 212 ja oli runsaat 7 %, kun se edellisvuonna oli 6 prosentin tuntumassa. Vuoden lopussa lainakanta oli 193 mrd. euroa. Vuosikasvun nopeutumisen selittää julkisyhteisöjen ja muiden rahoituslaitosten kuin rahalaitosten lainakannan kasvu, vaikka nämä lainat muodostavatkin koko lainakannasta vain 8 %. Muiden rahoituslaitosten kuin rahalaitosten kasvun taustalla on repo-ostojen 12 voimakas lisääntyminen. Yritysten ja kotitalouksien lainakannat lisääntyivät edellisvuotista hitaammin. Finanssialan Keskusliiton julkaiseman Pankkibarometrin (/212) mukaan sekä kotitalouksien että yritysten luotonkysyntä laimeni loppuvuonna 212, ja sen odotetaan jatkuvan edelleen heikkona vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Yleisön lainakantaan lasketaan mukaan lainat kotitalouksille 13, yrityksille 1 ja 12 Repo-osto eli takaisinostosopimus on järjestely, jossa arvopapereita myytäessä myyjälle syntyy velvollisuus ostaa arvopaperit takaisin tiettyyn hintaan tiettynä ajankohtana. 13 Sisältää kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTY). Näiden osuus kotitalouksien lainakannasta on hyvin pieni, noin 2 %. 1 Asuntoyhteisöjen osuus yrityslainakannasta on noin 25 %. 12 Vuosikatsaus 212 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 RAHOITUSTILASTOT julkisyhteisöille 15 sekä lainat vakuutusyhtiöille ja muille rahoituslaitoksille kuin rahalaitoksille. Vuoden lopussa kotitalouksille myönnetyt lainat kattoivat 59 % ja yrityksille myönnetyt lainat 33 % koko yleisön lainakannasta. Kuvio 6. Euroalueen yleisön euromääräisen lainakannan vuosikasvu sektoreittain Kotitaloudet (ja KPVTY:t) Julkisyhteisöt Vakuutuslaitokset % (vuosikasvu) Kun mukaan lasketaan myös valuuttamääräiset lainat ja lainat euroalueen ulkopuolelle, Suomen rahalaitosten yleisölle myöntämien lainojen kokonaiskanta oli yhteensä 22 mrd. euroa. Tästä Suomeen myönnettyjen lainojen osuus oli 86 %. Muihin euromaihin myönnettyjen lainojen osuus oli % ja euroalueen ulkopuolisten maiden osuus 1 %. Lainakannan kasvu hidastui noin 7 prosenttiin edellisvuoden voimakkaan kasvun jälkeen. Vuonna 211 lainakannan rakenne muuttui selvästi, kun repo-ostot vakuutuslaitosten ja keskusvastapuolien kanssa yleistyivät. Aikaisemmin rahalaitokset tekivät reposopimuksia pääasiassa suoraan muiden rahalaitosten kanssa. Finanssikriisin jälkeen keskusvastapuolien käyttö rahalaitosten välisten reposopimusten välittäjänä on kasvanut. Reposopimukset ovat pääasiassa valuuttamääräisiä, ja niitä on solmittu euroalueen ulkopuolisten, erityisesti Isossa- Britanniassa sijaitsevien arvopaperipörssien kanssa. 15 Valtio, kunnat, kuntayhtymät ja sosiaaliturvarahastot (työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot). Yritykset (ja asuntoyhteisöt) Muut rahoituslaitokset Yleisö, lainakannan vuosikasvu Lainakannasta muita kuin euromääräisiä lainoja oli vuoden 212 lopussa 1 %. Valuuttalainojen osuus lainakannasta on lisääntynyt samanaikaisesti kun reposopimuksia alettiin tehdä aiempaa enemmän myös muiden sektoreiden kuin rahalaitosten kanssa. Vielä vuoden 29 lopussa valuuttalainojen osuus oli vain prosentin koko lainakannasta. Ruotsin ja Tanskan kruunun määräiset lainat kattavat 9 % valuuttalainoista Kotitalouksien lainat Kotitalouksien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 212, mutta hitaampana kuin kertaakaan koko 2-luvulla. Asuntolainojen kasvuvahti alkoi hidastu vuoden loppupuolella. Alkuvuonna uusia asuntolainoja nostettiin lähes samaa tahtia kuin vuonna 211, mutta syksyllä nostot jäivät kuitenkin vähäisemmäksi kuin edellisvuonna. Asuntolainojen korkomarginaalit levenivät vuoden aikana selvästi. Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien euromääräisten lainojen kanta oli vuoden 212 lopussa 115 mrd. euroa, mikä on 5,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 211 lopulla. Kotitalouksien lainakannan kasvu hidastui vuoden loppua kohden ja oli joulukuussa,9 %. Vuosikasvu on hidastunut jo useamman vuoden peräkkäin. Vuosina 2 28 se oli voimakasta, keskimäärin lähes 13 %. Kotitalouksien lainat jaetaan käyttötarkoituksen mukaan asuntolainoihin, kulutusluottoihin ja muihin lainoihin. Kotitalouslainakannasta asuntolainoja oli 75 %, kulutusluottoja 12 % ja muita lainoja 13 %. Kotitalouksien asuntolainat Suomen rahalaitosten myöntämien asuntolainojen kanta oli 86 mrd. euroa joulukuussa 212 ja kannan Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

14 RAHOITUSTILASTOT vuosikasvu oli 5,6 %. Vuodesta 21 lähtien hyvin vakaana pysynyt asuntolainakannan vuosikasvu alkoi hieman hidastua vuoden 212 jälkimmäisellä puoliskolla (kuvio 7), mihin osaltaan vaikutti taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen. Vuosikasvu ei ole aikaisemmin 2-luvulla ollut yhtä vähäistä. Kuvio 7. Suomen asuntolainojen kanta ja vuosikasvu Asuntolainakanta (vasen asteikko) Vuosikasvu (oikea asteikko) Mrd. euroa % Uusia lainasopimuksia solmittiin vuonna 212 yhteensä lähes 22 mrd. euron arvosta, mikä on noin,7 mrd. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Finanssialan Keskusliiton Pankkibarometrin mukaan kotitaloudet ovat saattaneet siirtää asunnonostopäätöksiä vuoden 213 alkupuolelle. Mahdollinen enimmäisluototusaste eli ns. lainakatto ja varainsiirtoveron korotus maaliskuun 213 alussa vaikuttanevat asuntolainojen kehitykseen. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin (12/212) mukaan kuluttajat arvioivat lainaoton selkeästi kannattavammaksi loppuvuonna 212 kuin vuotta aiemmin (kuvio 9). Kuluttajien arvioihin ovat vaikuttaneet matalat markkinakorot sekä uusien asuntolainojen negatiiviset reaalikorot, vaikka korkomarginaalit ovatkin loppuvuodesta leventyneet. Kuvio 9. Ajankohdan otollisuus lainan ottamiselle Vuonna 212 suomalaiset kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja mrd. euron edestä, mikä on miljardi euroa vähemmän kuin vuonna 211 (kuvio 8). Kuvio 8. Uudet nostetut asuntolainat vuosittain, kumulatiivinen summa Oman talouden tilanne 12 kk:n kuluttua, saldoluku Lainanottoajankohdan otollisuus, saldoluku Mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 16 Uudet nostot sisältävät raportointiajanjakson aikana nostetut uudet lainat. Uusilla sopimuksilla tarkoitetaan uusien liiketoimien lisäksi olemassa olevien lainojen uudelleen neuvoteltuja sopimuksia riippumatta siitä, nostetaanko laina raportointiajanjakson aikana. Kotitaloudet sitoivat asuntolainansa pääasiassa euriborkorkoihin, jotka kattoivat lähes 88 % kaikista uusista solmituista asuntolainasopimuksista vuonna 212. Edellisvuotiseen nähden euriborien suosio kasvoi 6 prosenttiyksikköä. Euriborkorkojen laskun myötä pankkien omiin primekorkoihin sidottiin asuntolainoista vuoden 212 aikana vain reilut % ja kiinteisiin korkoihin vajaat 8 % (kuvio 1). Vuoden 212 aikana asuntolainojen viitekorkona siirryttiin aiempaa enemmän käyttämään pitempiaikaisia euriborkorkoja. Euriborien kiinnitysaikojen vaihtelu on ollut merkittävintä 3 ja 12 kuukauden kiinni- 1 Vuosikatsaus 212 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 RAHOITUSTILASTOT tysaikojen välillä. Joulukuussa 212 euriborsidonnaisista asuntolainoista korko kiinnitettiin 56 prosentissa sopimuksista 12 kuukaudeksi ja seuraavaksi yleisin (29 %) koron kiinnitysaika oli 3 kuukautta. Vuoden alussa 3 kuukauden euriboreihin sidottiin 36 % kaikista euriborsidonnaisista asuntolainoista ja vastaavasti 12 kuukauden euriboreihin %. Kuvio 11. Uusien asuntolainasopimusten keskikorot Suomessa ja euroalueella Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa Uusien asuntolainasopimusten keskikorko euroalueella 12 kk:n euriborkorko EKP:n ohjauskorko % Kuvio 1. Uusien asuntolainasopimusten korkosidonnaisuudet 1 Euriborsidonnaiset Primesidonnaiset Kiinteäkorkoiset Muut korot Euriborsidonnaiset, keskikorko (oikea ast.) Primesidonnaiset, keskikorko (oikea ast.) % % Lähteet: EKP, Reuters ja Suomen Pankki Prime 2 2 Euribor Euriborkorkojen suuren osuuden ja mataluuden vuoksi asuntolainojen korot ovat Suomessa keskimäärin huomattavasti alemmat kuin euroalueella. Joulukuussa 212 uusien asuntolainasopimusten keskikorko oli Suomessa 1,8 %, kun se euroalueella keskimäärin oli 3,2 % (kuvio 11). Useissa maissa, kuten esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa, suuri osa asuntolainoista on kiinteäkorkoisia. Nämä lainat ovat tyypillisesti kalliimpia kuin vaihtuvakorkoiset lainat. Suomessa uusien asuntolainojen keskimääräiset korot nousivat vuoden 212 jälkimmäisellä puoliskolla, vaikka markkinakorot laskivat edelleen. Tämä johtui siitä, että pankit ovat leventäneet uusien lainasopimusten marginaaleja (kuvio 12). Vuoden 211 lopussa laskennallinen korkomarginaali oli,87 %, kun se vuoden 212 lopussa oli suurentunut 1,36 prosenttiin. 17 Kuvio 12. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali Korkomarginaali (vasen asteikko) 12 kuukauden euribor (oikea asteikko) % /21 1/211 7/211 1/212 7/212 Lähde: Suomen Pankin laskelmat. % Vuoden 212 lopussa Suomen luottolaitoksilla oli yhteensä 1,3 miljoonaa asuntolaina-asiakasta. Asun- 17 Laskennallinen korkomarginaali on uuden lainan sovitun vuosikoron ja viitekoron erotus. Luottolaitokset eivät raportoi korkomarginaaleja koskevia lukuja Suomen Pankille, vaan laskennallinen korkomarginaali perustuu Suomen Pankin laskelmiin. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

16 RAHOITUSTILASTOT tolainaa oli keskimäärin 6 euroa asiakasta kohden, mikä on 3 euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Finanssialan Keskusliiton raportin 18 mukaan viimeisen kahden vuoden aikana otetun asuntolainan keskimääräinen koko oli noin 115 euroa. Kotitalouksien kulutusluotot ja muut lainat Suomessa toimivien luottolaitosten kulutusluottojen kanta oli vuoden 212 lopussa runsaat 13 mrd. euroa. Tämä oli % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kulutusluotot kasvoivat vuonna 212 hieman nopeammin kuin edellisenä vuonna. Kulutusluottokannan keskikorko oli vuoden lopussa, prosentin tuntumassa, mikä on noin,8 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuoden 211 lopussa. Luottolaitosten myöntämät kulutusluotot kattavat kotitalouksien kaikista kulutusluotoista vajaat 9 %, sillä myös muut, ilman luottolaitoslupaa toimivat rahoituslaitokset myöntävät kotitalouksille kulutusluottoja etenkin autorahoitusta varten. Tilastokeskuksen luottokantatilaston mukaan muiden rahoituslaitosten kulutusluottokanta oli syyskuun 212 lopussa 1,7 mrd. euroa. Kolmannes luottolaitosten kulutusluotoista oli pääasiassa vakuudettomia tili- ja korttiluottoja. Niiden keskikorko laski prosenttiyksikön verran vuoden 212 aikana markkinakorkojen alenemisen myötä ja oli vuoden lopussa 6,5 prosentin tuntumassa. Korollisten luottokorttiluottojen keskikorko oli vuoden lopussa vajaat 9 %. Kulutusluotoissa oli vuoden lopussa lähes 9 mrd. euron verran velkakirjamuotoisia kertalainoja, ja niiden keskikorko oli 3,7 %. Näistä lainoista noin 6 % oli vakuudellisia. Vakuudellisen lainakannan keskikorko oli 3,2 %. 18 Finanssialan Keskusliitto (kevät 212) Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat. Uusia kertaluonteisia kulutusluottosopimuksia solmittiin vuoden 212 aikana,2 mrd. euron edestä, mikä on, mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Asiakkaat eivät kuitenkaan ole hyötyneet markkinakorkojen laskusta, sillä pankit ovat kasvattaneet myös kulutusluottojen marginaaleja. Uusien sopimusten keskikorko oli prosentin tuntumassa, kuten edellisvuoden lopussa. Luottolaitokset myöntävät kotitalouksille asuntolainojen ja kulutusluottojen lisäksi lainoja myös muihin käyttötarkoituksiin. Vuoden 212 lopussa muiden lainojen kanta oli lähes 16 mrd. euroa. Lainakannan vuosikasvu hidastui hieman edellisvuosista ja oli 2 3 prosentin tuntumassa. Muiden lainojen keskikorko oli vuoden lopussa noin ½ prosenttiyksikköä korkeampi kuin asuntolainojen eli likimäärin 2,1 %. Lainat muihin käyttötarkoituksiin kattavat opintolainat, lainat vapaa-ajan asuntoja ja elinkeinonharjoittamista 19 varten, lainat kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (KPVTY) 2 sekä muut lainat, joita ovat esimerkiksi sijoituslainat. Näistä eristä muut lainat vähenivät vuoden 212 lopussa lähes prosentin vuosivauhtia. 19 Lainoihin elinkeinon harjoittamista varten lasketaan kaikki lainat, joiden käyttötarkoitukseksi on tilastoissa luokiteltu muu laina ja lainansaajasektori on elinkeinonharjoittajat. 2 Kotitalouksia palvelevia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä ovat esimerkiksi säätiöt, puolueet, urheiluseurat ja kirkot. 16 Vuosikatsaus 212 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 RAHOITUSTILASTOT Kuvio 13. Kotitalouksien muut lainat käyttötarkoituksittain 28 % 11 % 1 % 19 % Muiden lainojen suurin alaerä ovat lainat elinkeinon harjoittamista varten. Vuoden 212 aikana elinkeinon harjoittamista varten otettujen lainojen vuosikasvu nopeutui noin 5 prosentin tuntumaan. Elinkeinonharjoittajien lainakannan keskikorko oli vuoden 212 lopussa noin 2,7 %. Elinkeinoharjoittajien lainoista yli 8 % oli lainoja maa- ja metsätaloutta harjoittaville kotitalouksille. Taloutta koskevan epävarmuuden lisääntyminen ei toistaiseksi ole näkynyt kotitalouksien innokkuudessa nostaa lainoja vapaa-ajanasuntoja varten. Vuoden lopussa luottolaitosten myöntämien vapaaajanasuntolainojen kanta oli runsaat 3 mrd. euroa, ja se kasvoi lähes 8 prosentin vuosivauhtia. Lainaa vapaaajanasuntoa varten on myönnetty lähes samalla hinnalla kuin asuntolainoja ja vuoden lopussa kannan keskikorko oli 1,8 % Yrityslainat 32 % Elinkeinon harjoittaminen Vapaa-ajanasunnot Opintolainat Lainat KPVTY:lle Muut lainat Yritysten (pl. asuntoyhteisöt) lainakannan vuosikasvu hidastui vuoden 212 aikana. Syksyn aikana lainakanta pieneni. Asuntoyhteisöjen lainakanta on jatkanut tasaista kasvuaan. Myös yrityslainojen marginaalit kasvoivat. Suomen rahalaitosten euroalueen yrityksille ja asuntoyhteisöille myöntämien lainojen kanta oli vuoden 212 lopussa 67 mrd. euroa. Kanta kasvoi edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna noin 3 mrd. euroa eli 5 %. Joulukuussa 211 lainakannan vuosikasvu oli 1 prosentin tuntumassa. Vuoden 212 lopussa yritysten osuus tästä lainakannasta oli noin 51 mrd. euroa ja asuntoyhteisöjen noin 16 mrd. euroa. Etenkin yritysten (pl. asuntoyhteisöt) lainakannan vuosikasvu hidastui vuoden toisella puoliskolla, kun taas asuntoyhteisöjen lainakanta jatkoi tasaista kasvuaan läpi vuoden. Kotimaisen yrityslainakannan kasvun hidastumisen taustalla oli teollisuusyritysten lainakannan supistuminen vuoden jälkipuoliskolla. Finanssialan Keskusliiton Pankkibarometrin mukaan yritykset tarvitsivat pankkirahoitusta lähinnä rahoituksen uudelleenjärjestelyihin ja käyttöpääoman hankintaan. Sen sijaan investointeihin sekä yrityskauppoihin ja -järjestelyihin tarkoitetun rahoituksen kysynnän odotetaan pysyvän vaimeana. Lisäksi etenkin suuryritykset ovat hankkineet rahoitusta joukkovelkakirjalainamarkkinoilta, mikä osaltaan vähentää pankkirahoituksen tarvetta. Suomen Pankin arvopaperitilastojen mukaan yritysten joukkovelkakirjalainojen bruttoemissiot olivat 8 mrd. euroa vuonna 212, kun ne edellisvuonna olivat vain 1,5 mrd. euroa. Nettoemissiot olivat 7 mrd. euroa vuonna 212, kun ne edellisvuonna olivat milj. euroa negatiiviset. Uusien yrityslainasopimusten määrä oli hienoisesti vähenemään päin vuoden 212 loppua kohti sekä suurissa (yli 1 milj. euroa) yrityslainoissa että pienemmissä (enintään 1 milj. euroa) lainoissa. Joulukuussa uusien sopimusten määrä kuitenkin kasvoi reippaasti etenkin suurissa yrityslainoissa. Yritykset järjestelevät rahoitustaan usein uudelleen vuoden lopussa, mutta joulukuun 212 määrän kasvua voidaan pitää kuitenkin poikkeuksellisena. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

18 RAHOITUSTILASTOT Kuvio 1. Uusien, yli 1 milj. euron, yrityslainasopimusten määrä Yrityslainat, yli 1 milj. EUR yhteensä, määrä Mrd. EUR Liukuva keskiarvo (12kk) Lähde: Suomen Pankki Suomessa uusien yrityslainasopimusten keskikorot ovat matalat, kun verrataan euroalueen korkoihin. Alkuperäiseltä koron kiinnitysajaltaan enintään 1 vuodeksi sidottujen uusien yrityslainasopimusten keskikorko on liikkunut suunnilleen samalla tasolla kuin euroalueen muissa hyvän luottoluokituksen maissa, mutta selvästi alempana kuin euroalueella keskimäärin. Kuvio 16. Alkuperäiseltä koron kiinnitysajaltaan enintään 1 vuodeksi sidottujen uusien yrityslainasopimusten keskikorot Suomessa ja euroalueella 7 6 Hyvän luottoluokituksen maat GIIPS-maat 3 kk:n euribor Euroalue Suomi EKPJ:n minimitarjouskorko % 5 Yli puolet yritysten uusista lainasopimuksista sidotaan asuntolainojen tapaa euriborkorkoihin. Euriborkorkojen lasku vuonna 212 ei mennyt täysmääräisesti yrityslainojen korkoihin, vaikka uusien yrityslainojen korkotaso laskikin hieman. Samaan tapaan kuin asuntolainojen tapauksessa pankit ovat kasvattaneet myös yrityslainojen marginaaleja. Uusien yrityslainasopimusten keskikorko oli Suomessa vuoden 212 lopussa 2,1 %, kun se vielä vuoden 211 lopussa oli 2,9 %. Korkomarginaali kasvoi vuoden 211 lopun 1,5 prosentista 1,7 prosenttiin. Kuvio 15. Uusien yrityslainasopimusten korot Enintään 5 euroa Yli 5 ja enintään 25 euroa Enintään 25 euroa Yli 25 ja enintään 1 milj. euroa Yli 1 milj. euroa % Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankin laskelmat Luottolaitosten arvopaperisaamiset Luottolaitosten arvopaperisaamiset kasvoivat vuonna 212, mutta hitaammin kuin vuonna 211. Kolmannes arvopaperikannan kasvusta selittyy näiden paperien hinnan muutoksilla ja loput arvopapereiden ostoilla. Luottolaitosten arvopaperisijoitukset lisääntyivät vuoden 212 aikana mrd. eurolla eli 6 % edellisvuoden lopusta ja olivat 69 mrd. euroa. Kasvu johtui pääasiassa pitkäaikaisten velkapaperiomistusten lisääntymisestä. Arvopaperikannan kasvusta kolmannes selittyy näiden paperien hinnan muutosten kautta, ja kaksi kolmannesta perustuu arvopapereiden ostoihin. Noin 9 % luottolaitosten arvopaperikannasta oli velkapapereita ja 1 % osakkeita ja osuuksia. 18 Vuosikatsaus 212 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 RAHOITUSTILASTOT Luottolaitosten arvopaperisalkusta valtaosa on pitkäaikaisia velkapapereita. Vuoden lopussa näitä oli taseessa 59 mrd. euron edestä. Lyhytaikaisien velkapapereiden määrä pysyi lähes samalla tasolla kuin edellisvuoden lopussa eli runsaassa 3 mrd. eurossa. Luottolaitosten hallussa olevista joukkovelkakirjoista suurin osa on rahalaitosten liikkeeseen laskemia. Rahalaitosten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen osuus kaikista joukkovelkakirjasaamisista on ollut viime vuosina 6 7 %. Vuoden 212 lopussa osuus oli runsaat 7 %. Suurin osa näistä joukkovelkakirjoista on euroalueen ulkopuolisten maiden rahalaitosten liikkeeseen laskemia. Merkittävin liikkeeseenlaskijamaa oli vuoden lopussa Tanska. Joukkovelkakirjakannan kasvun nopeutumisen selittää se, että pankkien hallussa olevat julkisyhteisöjen joukkovelkakirjat ovat lisääntyneet jo muutaman vuoden ajan. Yhteensä julkisyhteisöiden pitkäaikaisia velkakirjoja oli luottolaitosten hallussa vuoden 212 lopussa runsaat 11 mrd. euroa. Valtioiden liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen suhteellinen osuus on vähentynyt vuoden 212 aikana 86 prosenttiin edellisvuoden lopun 93 prosentista. Luottolaitosten salkuissa oli eniten Suomen, Saksan ja Ruotsin valtionpapereita. Yhdysvaltojen liikkeeseen laskemien papereiden määrä lisääntyi loppuvuoden aikana tuntuvasti. Luottolaitosten taseissa paikallishallinnon (kunnat, osavaltiohallinto) liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen suhteellinen osuus kasvoi vuoden aikana. Etenkin Saksan osavaltiohallinnon liikkeeseen laskemiin papereihin on sijoitettu aiempaa enemmän eli 1,3 mrd. euroa. Pankkien hallussa olevista joukkovelkakirjoista 7 % on euromääräisiä, joten näihin sijoituksiin ei sisälly valuuttakurssiriskiä. Euromääräisten papereiden osuus on pysynyt vakaana viime vuosina. Lisäksi luottolaitokset ovat sijoittaneet Tanskan ja Ruotsin kruunun määräisin joukkovelkakirjoihin sekä Yhdysvaltain dollarin ja Norjan kruunun määräisiin joukkovelkakirjoihin. 1.3 Talletukset ja muu varainhankinta Luottolaitosten varainhankinta Yleisön talletusten kanta oli vuoden 212 lopussa 138 mrd. euroa ja liikkeeseen laskettujen velkapaperien kanta 88 mrd. euroa. Yleisötalletusten kannan kasvu pysyi tasaisena koko vuoden 212. Liikkeeseen laskettujen velkapaperien kanta jatkoi vahvaa kasvua. Talletuskannan keskikorko laski koko vuoden 212 ajan. Talletukset ja liikkeeseen lasketut velkapaperit ovat Suomen luottolaitosten tärkeimmät varainhankinnan erät. Eristä suurin on talletukset. Luottolaitoksilla oli vuoden 212 lopussa velkaa yhteensä 597 mrd. euroa, mistä 27 % koostui yleisön talletuksista. Interbanktalletusten osuus oli 29 %, sijoitustodistusten ja muiden liikkeeseen laskettujen velkapapereiden osuus 15 % ja oman pääoman osuus %. Interbanktalletuksista suurin osa oli konsernin sisäisiä talletuksia. Muut velat, joiden osuus oli 25 %, koostuvat lähes yksinomaan johdannaisten negatiivisesta bruttoarvosta. Suurin osa talletuksista on kotitalouksien tekemiä. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

20 RAHOITUSTILASTOT Kuvio 17. Yleisön talletusten kannan vuosikasvu sektoreittain Kuvio 18. Luottolaitosten varainhankinta ja varojen sijoittaminen Kotitaloudet ja KPVTY:t, vaikutus kasvuun Yritykset ja asuntoyhteisöt, vaikutus kasvuun Julkisyhteisöt, vaikutus kasvuun Rahoitus- ja vakuutuslaitokset,vaikutus kasvuun Yleisön talletukset yhteensä % Lainat yleisölle Yleisön talletukset Joukkovelkakirjalainat Muut saamiset ja velat (netto) Mrd. euroa Arvopaperisijoitukset Sijoitustodistukset Oma pääoma Perinteisten talletuspankkien varainhankinnasta merkittävä osa koostuu yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Tämän lisäksi talletuspankit voivat laskea liikkeeseen velkapapereita. Muut luottolaitokset kuin talletuspankit eli luottoyhteisöt 21 eivät saa ottaa vastaan talletuksia, ja ne kattavat varainhankintansa usein laskemalla liikkeeseen velkapapereita. Suuri osa Suomessa toimivista luottolaitoksista, niin talletuspankeista kuin luottoyhteisöistäkin, on osa isompaa pankkikonsernia tai -ryhmää, mikä mahdollistaa konsernin sisäisen varainhankinnan joko suomalaiselta tai ulkomaiselta emoyhtiöltä tai muilta konserniin kuuluvilta yhtiöiltä. Konsernin sisäisten erien osuus oli vuoden 212 lopussa 26 % luottolaitosten kokonaisvelasta. Luottolaitosten varainhankinnan tarpeeseen vaikuttaa olennaisesti lainakannan kasvuvauhti. Yhdysvaltojen asunto- ja rahoitusmarkkinoiden ongelmista alkaneen kansainvälisen finanssikriisin myötä lainakannan kasvu alkoi hidastua vuoden 28 lopussa ja lähes pysähtyi vuoden 29 lopulla. Akuutin kriisivaiheen jälkeen kasvu nopeutui vuonna 21, ja vuoden 211 aikana se kiihtyi edelleen taloudellisen tilanteen elpymisen myötä. Vuonna 212 lainakannan kasvu alkoi hienoisesti supistua, kun taloustilanne heikentyi vuoden loppupuolella, ja jäi samalle tasolle kuin vuonna 211. Yleisön lainakannan kasvun hidastumiseen on vaikuttanut etenkin yrityslainojen kasvu. Suomen luottolaitosten euroalueen yleisölle myöntämien lainojen kanta (ml. valuuttalainat) oli 2 mrd. euroa vuoden 212 lopussa. 21 Muihin luottolaitoksiin eli luottoyhteisöihin kuuluvat muun muassa asuntoluottopankit, luottokorttiyhtiöt ja luottolaitosluvan saaneet rahoitusyhtiöt. 2 Vuosikatsaus 212 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank