Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus

Transkriptio

1 Euro & talous 2/214 Rahoitusjärjestelmän vakaus Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja

2 Talous- ja luottosuhdanteisiin liittyvät riskit

3 Rahoituksen saatavuuden paraneminen tukee euroalueen asteittaista toipumista kriisistä 8 Rahoituslaitosten ja julkisyhteisöjen* liikkeeseen laskemien velkakirjalainojen riskilisä Julkisyhteisöt: periferiamaat * Julkisyhteisöt: hyvän luottoluokituksen maat * Rahalaitokset: periferiamaat Rahoituslaitokset: hyvän luottoluokituksen maat Korkopistettä * Julkisyhteisöjen lainoilla tarkoitetaan paikallishallinnon liikkeeseen laskemia ja valtion takaamia lainoja. ** Periferiamaat: Italia, Espanja, Kreikka, Irlanti ja Portugali. Lähteet: Bloomberg ja BofA Merrill Lynch.

4 Kasvanut riskinottohalukkuus voi vääristää hintoja arvopaperimarkkinoilla Suuririskisten yritysten velkakirjojen emissiot ja korkojen riskilisät Emissioiden määrä (oikea asteikko) Riskilisä (vasen asteikko) 25 % Kpl Lähde: Bloomberg.

5 Osakkeiden hinnat nousussa 22 Suurten maiden osakeindeksit S & P 5 -indeksi DJ EURO STOXX (laaja) -indeksi Jakson alku = 1 Tokio, Nikkei 225 -indeksi MSCI kehittyvät taloudet -indeksi Lähde: Bloomberg.

6 Ulkomailta Suomeen välittyvät riskit Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksellä on suuri vaikutus Suomen talouden ja rahoitusjärjestelmän näkymiin ja riskeihin. Suomen kannalta keskeisiä riskejä: Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden uusi epävakautuminen. Pitkään jatkuva matala korkotaso ja omaisuuserien hintojen liiallinen nousu. Geopoliittisten jännitteiden vaikutus Suomen talouden näkymiin.

7 Kotimaantalous, yritykset, kotitaloudet, julkinen talous

8 Makrotalous Makrotalous Velkaantuminen ja reaalitalouden kehitys suurimpia riskejä Suomen rahoitusjärjestelmälle Reaalitalous n kien kestävyys kestävyys Asuntojen Asuntojen hinnat hinnat Pankkien kestävyys Asuntojen hinnat Riskipreemiot Riskipreemiot Riskilisät Velkaantuneisuus Velkaantuneisuus IV/29 Kesäkuu IV/ I/212 Kesäkuu I/ III/212 III/212 Toukokuu 214 Ulommat arvot kuvastavat suurempia riskejä. Lähteet: NASDAQ OMX Helsinki, pankit, Tilastokeskus ja Suomen Pankki. hteet: NASDAQ t: NASDAQ OMX Pentti Helsinki, OMX Hakkarainen Helsinki, pankit, pankit, Tilastokeskus Tilastokeskus ja ja Suomen ja Suomen Pankki. Pankki.

9 Rahalaitosten myöntämien yrityslainojen kasvuvauhti pysynyt vaimeana Rahalaitosten myöntämien yrityslainojen keskikorkoja ja vuosikasvu Suomessa 1 Yrityslainakannan keskikorko* (vasen asteikko) 2 Uusien yrityslainasopimusten keskikorko* (vasen asteikko) 3 Yrityslainojen vuosikasvu (oikea asteikko) 1 % % * Sisältää myös asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen korot. Lähde: Suomen Pankki. -2

10 Yrityslainakannan vuosikorko euromaissa Suomi Saksa Ranska Italia Espanja Euroalue Lähteet: EKP ja Suomen Pankin laskelmat.

11 Yritysrahoituksen saatavuus on säilynyt hyvänä 1 Saatu kaikki Ei nostettu korkean koron vuoksi Ei vastausta % Saatu osa Hylätty * Kysely tehty loka maaliskuussa. ** Kysely tehty huhti-syyskuussa. Lähde: Euroopan keskuspankki. * ** * ** * **

12 Konkurssien määrä hienoisessa kasvussa, mutta edelleen vähäinen Konkurssit ja järjestämättömät saamiset Suomessa Yritysten vireille pannut konkurssit, 12 kk:n liukuva summa (vasen asteikko) Pankkien järjestämättömät saamiset* (oikea asteikko) 8 Lkm., 1 kpl Mrd. euroa * Vähintään 9 päivää erääntyneinä ja maksamatta olleet saamiset. Lähteet: Tilastokeskus, Finanssivalvonta ja Suomen Pankin laskelmat.

13 Kotitalouksien velkaantuminen jatkunut, mutta aiempaa hitaammin Kotitalouksien velkaantuneisuus ja korkorasitus Suomessa Asuntolainat (vasen asteikko) Muut lainat (vasen asteikko) Yhtiölainat* (vasen asteikko) Korkomenot (oikea asteikko) 14 % käytettävissä olevasta tulosta % käytettävissä olevasta tulosta * Tilastokeskuksen arvio kotitalouksien omistamien asunto-osakeyhtiöiden lainakannasta. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

14 Puolet kotitalouksien velasta kymmenesosalla Kotitaloudet ja niiden velat velkaantumisasteen* mukaan % Osuus kotitalouksista (vasen asteikko) Osuus kotitalouksien velasta (vasen asteikko) Velkaa keskimäärin kotitaloutta kohti (oikea asteikko) Tuhatta euroa Velattomat kotitaloudet Kotitaloudet, joiden velkaantumisaste on yli % ja enintään 3 % Kotitaloudet, joiden velkaantumisaste on yli 3 % * Velkaantumisaste = kotitalouden velka, % käytettävissä olevasta rahatulosta vuonna 212. Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankin laskelmat.

15 Asuntolainojen kasvuvauhti hidastunut 2 Kotitalouksien lainakannan* vuosimuutos Suomessa Lainat yhteensä Asuntolainat % * Suomalaisten kotitalouksien euromääräiset lainat Suomessa toimivista rahalaitoksista ilman kotitalouksien omistamien asunto-osakeyhtiöiden lainoja. Lähde: Suomen Pankki.

16 Asuntojen reaaliset hinnat laskeneet, hintakehityksessä alueellisia eroja Asuntojen reaaliset hinnat Suomessa Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi 16 Indeksi, 2 = Asuntojen nimelliset hintaindeksit on muunnettu reaalisiksi koko maan kuluttajahintaindeksiä käyttäen. Lähde: Tilastokeskus.

17 Rahoitusjärjestelmän riskiensietokyky ja rakenteelliset riskit

18 Suomen pankkisektorin riskiensietokyky pysynyt hyvänä Suomen pankkisektorin omat varat ja vakavaraisuus Tappiopuskuri* (vasen asteikko) Omien varojen vähimmäisvaatimus (vasen asteikko) Vakavaraisuussuhde (oikea asteikko) Vakavaraisuussuhde rajoituksettomin ensisijaisin omin varoin (oikea asteikko) 25 Mrd. euroa % * Omien varojen ylijäämä = omat varat omien varojen vähimmäisvaatimus. Lähde: Finanssivalvonta.

19 Pankkisektorin tuloskunto säilynyt ja luottotappiot pienet Suomen pankkisektorin tuloskehitys Korkokate Kaupankäynnin ja sijoitustoiminnan nettotuotot Kulut ja poistot Tulos ennen veroja Nettopalkkiotuotot Muut tuotot Arvonalentumistappiot luotoista 8 Mrd. euroa Lähde: Finanssivalvonta.

20 Matala korkotaso ja lainakannan kasvun hidastuminen koettelevat pankkien kannattavuutta Kokonaismarginaali ja 3 kk:n euribor Kokonaismarginaali (lainakannan keskikorko talletuskannan keskikorko) 3 kk:n euribor 6 % Suomen rahalaitosten lainat yleisölle ja talletukset yleisöltä. Lähteet: Reuters ja Suomen Pankki.

21 Riippuvuus kansainvälisestä tukkuvarainhankinnasta lisää haavoittuvuutta 2 Suomen pankkitoiminnan riippuvuus tukkuvarainhankinnasta Liikkeeseen lasketut lyhytaikaiset velkapaperit Liikkeeseen lasketut pitkäaikaiset velkapaperit Lainat kotitalouksille ja yrityksille Talletukset kotitalouksilta ja yrityksiltä Rakenteellinen rahoitusvaje (lainakanta talletuskanta) Mrd. euroa Talletuspankit, asuntoluottopankit ja samaan konserniin kuuluvat muut luottolaitokset. Lähde: Suomen Pankki.

22 Pankkisektori tartuntaherkkä Pankkisektori Suomessa EU-maiden keskittyneimpiä. Pohjoismaisen pankkijärjestelmän keskinäiset sidokset vahvat. Pohjoismaista paljon saamisia, suuririskisinä pidetyistä maista vain pieniä määriä. Merkittävä osa Suomen pankkisektorista pohjoismaisten emopankkien omistuksessa. Kotimaisten pankkien ulkomaiset saamiset ja velat kasvaneet 2-luvulla.

23 Vakuutussektori säilynyt vakavaraisena Sektorin kannattavuus ja vakavaraisuus säilyneet hyvinä, mutta huomattavia yhtiökohtaisia eroja. Vakuutusyhtiöt kyenneet sopeuttamaan liiketoimintamallejaan matalan koron ympäristössä. Sijoitusmarkkinoiden odottamattomat sokit keskeisin riski kannattavuudelle ja vakavaraisuudelle.

24 Infrastruktuuri toiminut luotettavasti Luotettava ja kaikissa oloissa toimiva infrastruktuuri on olennainen osa vakaata rahoitusjärjestelmää Kansainvälisen yleisvalvontayhteistyön merkitys suuri. Toimintojen pirstaloituminen voi vaarantaa niiden jatkuvuuden. Kansallisesti hoidettavissa olevat varajärjestelyt tärkeitä. Suomi siirtyi SEPAan aikataulussa, kehitystyö jatkuu. Uusia yhteistyöryhmiä on perustettu: Euroopassa Euro Retail Payments Board (ERPB) ja Suomessa maksuneuvosto.

25 Rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamistoimet

26 Tulevia makrovakausvälineitä Suomessa Muuttuva lisäpääomavaatimus ( vastasyklinen pääomapuskurivaatimus ): 215. Asuntolainojen sitova enimmäisluototussuhde ( lainakatto ): 7/216. Asuntolainojen vähimmäisriskipainojen säätely: 215. Lisäpääomavaatimus kansallisesti systeemisesti merkittäville luottolaitoksille ( O-SII -vaatimus): 216.

27 . tulisi vielä täydentää Järjestelmäriskipuskurin käyttö tulisi tehdä mahdolliseksi myös Suomessa. Vakavaraisuusdirektiivin sallima lisäpääomavaatimus, jos kansallinen pankkijärjestelmä rakenteellisesti haavoittuva. Yhdentyneillä pankkimarkkinoilla sääntelyn ja valvonnan tulee olla yhdenmukaista. Lähes kaikki EU-maat sisällyttämässä säädöksiinsä. Kansainvälisesti vertailukelpoinen välineistö tarpeen, käyttö harkitaan erikseen.

28 Systeemisesti merkittäville luottolaitoksille Pohjoismaissa asetettavat kansalliset lisäpääomavaatimukset enintään Systeemisesti merkittäville luottolaitoksille asetettavat kansalliset lisäpääoma-vaatimukset Pohjoismaissa, enintään 6 % Ruotsi Norja Tanska Suomi Lähde: Maiden keskuspankit.

29 Pankkiunioni on käynnistymässä Pankkiunionin kaksi tärkeintä osaa yhteinen pankkivalvonta ja yhteinen kriisinratkaisu käynnistymässä. Kriisinratkaisumekanismi ja sijoittajanvastuu poistavat/vähentävät pankkikriisien kustannuksia veronmaksajille. Myös Suomessa kriisinratkaisulainsäädäntö ja sen viranomaisvaltuudet tulee saattaa ripeästi voimaan kaikilta osin.

30 Yhteinen kriisinratkaisumekanismi

31 Johtopäätöksiä Heikkojen reaalitalouden näkymien johdosta kotimaisen rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuksiin kiinnitettävä erityistä huomiota. Riskejä voi luoda: asuntohintojen kehitys ja kotitalouksien huomattava velkataso, matalan koron vaikutukset sekä pankkien luotonannon välittyminen. Finanssikriisin oppina Suomeenkin kansainvälisesti vertailukelpoiset välineet järjestelmäriskien torjumiseksi. Pankkiunioni merkittävä edistysaskel. Valvonta ja kriisinratkaisu samalle maiden rajat ylittävälle tasolle kuin rahoituslaitosten todellinen toiminta.

32 Kiitos!