Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2013"

Transkriptio

1 Rahalaitokset Vuosikatsaus 13 Uudet nostetut asuntolainat vuosittain, kumulatiivinen summa Mrd. euroa 1 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö 13..1

2 Sisällys 1 Yhteenveto Yhteenlaskettu tase 7 3 Lainat ja arvopaperisaamiset Lainat kotitalouksille Asuntolainat Kotitalouksien kulutusluotot ja muut lainat 1 3. Yrityslainat Luottolaitosten arvopaperisaamiset 19 Kehikko 1. Korkojakauma 1 Kehikko. EKP:n uudet indikaattorit helpottavat lainakorkojen vertailua euroalueella 3 Kehikko 3. Asuntolainat rahalaitoksia koskevassa tilastotiedonkeruussa Talletukset ja muu varainhankinta 7.1 Luottolaitosten varainhankinta Kotitalouksien talletukset 8.1. Velkapaperit 3 Raportoijajoukko ja sen muutokset 33 Kehikko. Rahalaitoksia koskeva Suomen Pankin tilastotietojärjestelmä 3 Liite 1. Kuviot 37 Päätoimittaja Elisabeth Hintikka Työryhmä Peter Halonen Hanna Häkkinen Katja Kelloniemi Harri Kuussaari Jyrki Lehtinen Jaakko Suni Essi Tamminen ISSN-L ISSN Tiedustelut Jaakko Suni Essi Tamminen Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomen rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosimuutos, kuukausivirta 1 kk:n liukuva summa 8 Kuvio. Rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosimuutos Suomessa, Saksassa ja euroalueella 8 Kuvio 3. Kotitalouksien ja yritysten lainojen vuosimuutos Suomessa ja euroalueella,1 kk:n liukuva keskiarvo 9 Kuvio. Kotitalouksien ja yritysten talletusten vuosimuutos Suomessa ja euroalueella,1 kk:n liukuva keskiarvo 1 Kuvio. Euroalueen yleisön euromääräisen lainakannan vuosikasvu sektoreittain 1 Kuvio 6. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella 13 Kuvio 7. Uudet nostetut asuntolainat 1 Kuvio 8. Uudet nostetut asuntolainat, kumulatiivinen summa 1 Kuvio 9. Uusien asuntolainasopimusten korkosidonnaisuudet 1 Kuvio 1. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali 1 Kuvio 11. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 1 Kuvio 1. Kotitalouksien muut lainat käyttötarkoituksittain 16 Kuvio 13. Yrityslainakanta ja sen kuukausimuutos 17 Kuvio 1. Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa 17 Kuvio 1. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen kanta ja nettomerkinnät 17 Kuvio 16. Uudet yrityslainasopimukset (ml. asuntoyhteisöt) kuukausittain 18 Kuvio 17. Uusien yrityslainasopimusten (pl. asuntoyhteisöt) korot 18 Kuvio 18. Uusien yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt) laskennallinen marginaali lainan koon mukaan 19 Kuvio 19. Uusien nostettujen euromääräisten asuntolainojen keskikorko ja rahalaitoskohtainen keskikorkojakauma 1 Kuvio. Yritysten (pl. asuntoyhteisöt) uusien lainasopimusten keskikorko ja rahalaitoskohtainen keskikorkojakauma Kuvio 1. Asuntoyhteisöjen uusien lainasopimusten keskikorko ja rahalaitoskohtainen keskikorkojakauma Kuvio. Kotitalouksien lainakustannusindikaattoreita Kuvio 3. Yritysten lainakustannusindikaattoreita Kuvio. Yleisön talletuskannan vuosikasvuvaikutukset sektoreittain 7 Kuvio. Yleisön laina- ja talletuskannan keskikorko sekä kokonaismarginaali Suomessa 8 Kuvio 6. Kotitalouksien talletuskannan vuosikasvu 9 Kuvio 7. Uusien määräaikaistalletusten kumulatiivinen summa Suomessa vuosina Kuvio 8. Kotitalouksien määräaikaistalletukset 9 Kuvio 9. Kotitalouksien uusien määräaikaistalletusten keskikorot 3 Kuvio 3. Pitkien velkapapereiden alkuperäinen maturiteetti 3 Kuvio 31. Rahalaitosten määrä euroalueella vuoden 13 lopussa 33 Kuvio 3. Suomen rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase 37 Kuvio 33. Yleisön lainakanta sektoreittain 37 Kuvio 3. Asuntolainojen kanta ja keskikorko 37 Kuvio 3. Asuntolainakannan jakauma viitekoron mukaan 37 Kuvio 36. Asuntolainakannan keskikorko viitekoron mukaan 37 Kuvio 37. Uusien nostettujen asuntolainojen määrä ja keskikorko 37 Kuvio 38. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 38 Kuvio 39. Opintolainakanta ja keskikorko 38 Kuvio. Uudet, yli 1 milj. euron yrityslainasopimukset vuosina

4 Kuvio 1. Koron kiinnitysajaltaan enintään 1 vuodeksi sidottujen uusien yrityslainasopimusten keskikorot lainan koon mukaan 38 Kuvio. Asuntoyhteisöjen lainakanta ja osuus luottolaitosten yrityslainakannasta 38 Kuvio 3. Yleisön talletukset sektoreittain 38 Kuvio. Elinkeinoharjoittajien lainakanta toimialoittain 39 Kuvio. Yleisön talletusten vuosikasvu ja keskikorko 39 Kuvio 6. Yleisön talletuskannan jakauma viitekoron mukaan 39 Kuvio 7. Yleisön talletuskannan keskikorot viitekoron mukaan 39 Kuvio 8. Kotitalouksien talletusten keskikorkoja Suomessa ja euroalueella 39 Kuvio 9. Suomalaisten yritysten talletuskannan vuosikasvu vaateittain 39 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase, milj. euroa 11 Taulukko. Luottolaitosten sijoitustodistusten kanta alkuperäisen ja jäljellä olevan juoksuajan mukaan vuosien 1 ja 13 lopussa, milj. euroa 31 Taulukko 3. Vuoden 13 aikana toimintansa Suomessa aloittaneet rahalaitokset 3 Taulukko. Vuoden 13 aikana Suomen rahalaitossektorista poistuneet yksiköt 3 Taulukko. Suomessa toimivien rahalaitosten fuusiot vuonna 13 3 Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

5 13..1 RAHALAITOKSET 1 Yhteenveto Talouden heikko kehitys ja korkotason mataluus loivat pankeille haasteellisen ympäristön toimia vuonna 13. Markkinatilanne on kuitenkin muuttunut kriisin pahimman vaiheen jälkeen vakaammaksi, mikä näkyi Suomen rahalaitosten yhteenlasketun taseen kehityksessä. Vuoden 1 puolella alkanut yhteenlasketun taseen pieneneminen jatkui vuoden 13 alkupuoliskolla. Tämän jälkeen taseen loppusumma pysyi melko vakaana. Taseen supistumisen taustalla oli luottolaitosten keskuspankkiin tekemien talletusten sekä johdannaisten väheneminen. Pohjoismaisten pankkikonsernien Suomessa toimivien yksiköiden kautta keskuspankkiin on ollut kanavoituneena runsaasti likviditeettiä, ja tämä konsernien kautta virranneen rahan määrä on vähentynyt. Johdannaisten väheneminen puolestaan johtuu keskusvastapuoliselvityksen käytön lisääntymisestä sekä johdannaisten markkina-arvon pienenemisestä pitkien korkojen noustessa. Suomessa yleisön lainakannan kasvu nopeutui jonkin verran vuonna 13. Kasvua piti edelleen yllä muiden rahoituslaitosten lainojen, lähinnä repoostojen, lisääntyminen. Kotitalouksien lainojen kasvu hidastui vaimeimmilleen koko vuosituhannella kaikissa käyttötarkoitusluokissa. Kasvun hidastumisesta huolimatta kotitalouksien lainojen määrä lisääntyy Suomessa edelleen nopeammin kuin useimmissa euroalueen maissa. Asuntolainojen vuosikasvu hidastui edelleen. Näin hidasta se oli edellisen kerran 199-luvun loppupuolella. Asuntolainakanta supistui joulukuussa ensimmäisen kerran yli 1 vuoteen marraskuun tilanteeseen verrattuna. Uusia asuntolainoja nostettiin vuoden aikana viidenneksen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusien nostojen määrä oli vähäisimmillään kymmeneen vuoteen. Asuntolainakannan kasvun hiipumisen taustalla oli taloustilanteen yleinen heikkeneminen. Asuntolainamarginaalien kasvu taittui alkusyksystä, jonka jälkeen marginaalit ovat pysyneet ennallaan. Marginaalien suurenemisesta huolimatta asuntolainojen korot ovat historiallisesti katsottuna edelleen matalat. Yritysten (pl. asuntoyhteisöt) lainakannan vuosikasvu hidastui syksyyn saakka, mutta nopeutui hieman loppuvuotta kohden. Yritykset ottivat lainaa edelleen lähinnä käyttöpääomatarpeisiin sekä rahoituksen uudelleenjärjestelyihin. Lainojen kysyntä investointeihin oli vaisua. Toisaalta yritykset lisäsivät vuoden aikana markkinoilta hankittua joukkovelkakirjarahoitusta. Myös yrityslainojen korkomarginaalit suurenivat selvästi. Eniten marginaalit ovat kasvaneet euromääräisesti pienemmissä lainoissa. Asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen kanta jatkoi sen sijaan vahvaa kasvuaan. Koko yrityssektorin (ml. asuntoyhteisöt) lainakanta kasvoi Suomessa edelleen nopeammin kuin euroalueella yleisesti. Talletukset ovat luottolaitosten merkittävin varainhankinnan erä. Kotitalouksien talletukset kattavat noin puolet yleisön talletuksista. Suomalaisten kotitalouksien talletusten vuosikasvu pysytteli nollan tuntumassa koko vuoden ajan ja jopa pieneni jonkin verran loppukeväästä alkaen. Erityisesti määräaikaistalletusten määrä väheni tuntuvasti, mikä selittyy korkotason mataluudella. Kotitaloudet ovat hakeneet parempaa tuottoa muista sijoituskohteista. Kotitalouksien uudet sijoitukset sijoitusrahastoihin muuttuivat vuoden 1 aikana nettomääräisesti positiivisiksi, ja tämä kehitys Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13

6 RAHALAITOKSET jatkui edelleen vuonna 13. Alkuvuodesta myös kotitalouksien sijoitukset osakkeisiin lisääntyivät. Muiden yleisöön laskettavien sektoreiden talletukset sen sijaan lisääntyivät vuoden aikana, vaikka yrityssektorilla kasvu olikin vaatimatonta. Liikkeeseen lasketut velkapaperit ovat toinen tärkeä varainhankinnan erä. Suomalaisilla pankeilla ei ole ollut vaikeuksia saada markkinaehtoista rahoitusta. 6 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 RAHALAITOKSET Yhteenlaskettu tase Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase supistui edelleen etenkin vuoden 13 alkupuoliskolla. Sama kehitys on jatkunut jo vuoden 1 loppupuolelta alkaen. Taseen pieneneminen johtuu pankkien keskuspankkitalletusten vähenemisestä ja johdannaisten tasearvon supistumisesta. Suomen rahalaitosten 1 yhteenlaskettu tase oli vuoden negatiivinen (velka). Koska pankit pyrkivät suojaamaan asiakkaiden kanssa tekemänsä johdannaissopimukset vastakkaisella positiolla, rahalaitosten johdannaissopimusten kanta on yleensä nettomääräisesti lähellä nollaa ja positioiden muutokset näkyvät kummallakin puolella tasetta lähes yhtä suurina. Vuoden 13 lopussa Suomen rahalaitoksilla oli taseessaan johdannaissaamisia ja -velkoja kumpiakin noin 7 mrd. euron edestä, kun edellisvuoden lopussa niitä oli lähes mrd. euroa enemmän. Johdannaiset sisältyvät yhteenlasketussa taseessa muihin saamisiin ja velkoihin. Johdannaisten supistumisen taustalla olivat keskusvastapuoliselvityksen käytön lisääntyminen sekä johdannaisten markkina-arvojen lasku pitkien korkojen noustessa. Johdannaisten kirjaaminen taseeseen vaihtelee maittain kansallisten kirjanpitokäytäntöjen mukaan; useassa maassa johdannaiset ovat taseen ulkopuolisia eriä. Kirjaamiskäytäntöjen eroavuuksien takia taseiden maakohtaiset vertailut ovat vaikeita. 13 lopussa mrd. euroa, mikä on 7 mrd. euroa eli vajaat 1 vähemmän kuin vuoden 1 lopun tase. Tase jatkoi kesällä 1 alkanutta supistumistaan vuoden alkupuolella. Vuoden loppupuolella yhteenlasketun taseen loppusumma pysyi suhteellisen vakaana. Taseen kutistuminen johtui pääasiassa johdannaisten tasearvojen pienenemisestä sekä rahalaitosten välisten talletusten vähenemisestä. Erityisesti suomalaisten luottolaitosten Suomen Pankkiin tekemien talletusten sekä euroalueen ulkopuolisten rahalaitosten suomalaisiin, pääasiassa konsernin sisäisiin, luottolaitoksiin suuntaamien talletusten määrät pienenivät vuonna 13. Keskuspankkitalletusten väheneminen heijastaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan vakautumista sekä keskuspankkirahan määrän pienentymistä markkinoilla. Suomessa johdannaiset kirjataan taseeseen markkina-arvon mukaisina taseen saamis- tai velkapuolelle sen mukaan, onko arvo positiivinen (saaminen) vai 1 Rahalaitossektoriin (pl. Suomen Pankki) kuuluvat Suomessa toimivat luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Rahamarkkinarahastojen osuus yhteenlasketusta taseesta on alle prosentin. Rahamarkkinarahastojen kehitystä käydään tarkemmin läpi..1 julkaistavassa Sijoitusrahastot-vuosikatsauksessa. Pentti Hakkarainen (13) Tase puolittunut vuodentakaisesta alle miljardiin. Blogikirjoitus Suomen Pankki. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 7

8 RAHALAITOKSET Kuvio 1. Suomen rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosimuutos, kuukausivirta 1 kk:n liukuva summa Lainat euroalueelle Saamiset keskuspankilta Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset euroalueen ulkopuolelta Muut saamiset Arvopaperisijoitukset Mrd. euroa Oma pääoma ja varaukset Velat keskuspankille Talletukset euroalueelta Liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut velat Taseen kasvu yhteensä Suomen rahalaitosten osuus euroalueen rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta oli vuoden 13 lopussa 1,7. Saksan ja Ranskan osuudet kattavat molemmat noin neljänneksen koko euroalueen yhteenlasketusta taseesta, Italian osuus on 13, Espanjan osuus 1 ja muiden maiden osuudet jäävät alle 1 prosentin. Rahalaitosten yhteenlaskettu tase supistui lähes jokaisessa euroalueen maassa vuoden 13 aikana, ja etenkin Saksassa taseen supistuminen oli nopeaa vuoden loppupuolella. Koko euroalueen rahalaitosten yhteenlaskettu tase pieneni vajaat 8. Kuvio. Rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosimuutos Suomessa, Saksassa ja euroalueella Suomi Saksa Euroalue Lähde: Euroopan keskuspankki. Yritysten ja kotitalouksien lainojen määrä kasvaa Suomessa nopeammin kuin euroalueella Keskuspankkitalletusten määrän vähenemisestä huolimatta euroalueelle pääasiassa Suomeen myönne- 8 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 RAHALAITOKSET Kuvio 3. Kotitalouksien ja yritysten lainojen vuosimuutos Suomessa ja euroalueella,1 kk:n liukuva keskiarvo Suomi: yritykset (ml. asuntoyhteisöt) Euroalue: yritykset Suomi: kotitaloudet Euroalue: kotitaloudet tyt lainat muodostivat edelleen noin puolet Suomessa toimivien rahalaitosten taseesta ja olivat näin ollen taseen saamispuolen merkittävin erä. 3 Lainat euroalueelle vähenivät vuoden aikana runsaat 1, mikä johtui pääosin rahalaitosten välisten lainojen vähenemisestä. Lainoista lähes puolet myönnettiin kotitalouksille ja vajaa kolmannes oli yrityslainoja. Vuoden aikana kotitalouksien lainakannan kasvu hidastui noin prosentista runsaaseen prosenttiin. Yritysten ja asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu nopeutui hieman vuoden aikana, mikä johtui asuntoyhteisöjen lainakannan kasvusta. Yritysten lainakannan (ml. asuntoyhtei Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. söt) vuosikasvu oli Suomessa euroalueen nopeinta. Muille rahoituslaitoksille myönnettyjen lainojen kanta suureni edelleen voimakkaasti, mikä johtui näiden laitosten kanssa tehtyjen reposopimusten määrän lisääntymisestä. Euroalueella yleisölle myönnettyjen lainojen kannan supistuminen nopeutui vuoden 13 aikana: joulukuussa kanta oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu on pysytellyt euroalueella nollan tuntumassa jo pari vuotta. Velkakriisimaissa kotitalouslainat vähenivät edelleen, ja muualla euroalueella ne kasvoivat vaatimattomasti. Yrityslainojen väheneminen euroalueella nopeutui vuoden 13 aikana; lainakanta oli vuoden lopussa 3 pienempi kuin vuotta aiemmin. Yritysten lainakanta supistui vuonna 13 tai oli edellisvuotisella tasolla suurimmassa osassa euroalueen maita lukuun ottamatta Suomea, Alankomaita, Belgiaa ja Viroa. 3 Rahalaitosten tasetilastossa luottolaitosten tekemät talletukset kirjataan taseeseen lainasaamisina. Reposopimus eli takaisinostosopimus on järjestely, jossa arvopapereita myytäessä myyjälle syntyy velvollisuus ostaa arvopaperit takaisin tiettyyn hintaan tiettynä ajankohtana. Yleisöön kuuluvat kaikki muut sektorit kuin rahalaitokset: kotitaloudet, yritykset, julkisyhteisöt, vakuutuslaitokset ja muut rahoitus- Kotitalouksien ja yritysten talletusten kasvu Suomessa hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin Taseen velkapuolella euroalueelta Suomen luottolaitoksiin tehdyt talletukset kattavat kolmanneksen yhteenlasketusta taseesta. Talletukset ovat luottolaitosten merkittävin varainhankinnan lähde. Koska ainoastaan talletuspankit saavat ottaa vastaan talletuksia yleisöltä, luottoyhteisöjen vastaanottamat talletukset ovat suurimmaksi osaksi emoyrityksen sisäistä rahoitusta. Yleisön talletuskannan vuosikasvu hidastui noin prosenttiyksikön verran vuonna 13 ja oli, vuoden lopussa. Etenkin muiden rahoituslaitosten tekemät talletukset lisääntyivät voimakkaasti. Taseen velkapuolella, kuten saamispuolellakin, reposopimusten lisääntyminen selittää kasvun. Suomen rahalaitosten talletuksista lähes puolet on suomalaisten kotitalouksien käyttelytilejä ja määräaikaistalletuksia. Kotitalouksien talletuskannan kasvu alkoi hidastua vuonna 1 ja kääntyi supistuvaan suuntaan vuoden 13 loppupuolella. Yritysten talletusten kasvu oli vielä vuoden 1 loppupuolella verrattain nopeaa, 6 9 prosentin tuntumassa, mutta hidastui voimakkaasti vuoden 13 aikana ja oli loka- laitokset. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 9

10 RAHALAITOKSET marraskuussa negatiivinen. Joulukuussa yritysten talletukset lisääntyivät edellisvuotisesta noin 7. Suomen kotitalouksien ja yritysten talletusten kasvu on selvästi hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kotitalouksien talletusten kasvu hidastui euroalueella vuoden aikana vajaasta prosentista, prosenttiin joulukuussa 13. Hidastumisesta huolimatta talletusten määrä lisääntyi hieman edellisvuotista nopeammin. Erityisesti Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa kotitalouksien talletusten kasvu nopeutui. Yritysten talletusten vuosikasvu kiihtyi vuonna 13 euroalueella keskimäärin ja oli vuoden lopussa vajaat 7. Kuvio. Kotitalouksien ja yritysten talletusten vuosimuutos Suomessa ja euroalueella,1 kk:n liukuva keskiarvo 1 Suomi: yritykset Euroalue: yritykset Suomi: kotitaloudet Euroalue: kotitaloudet Luottolaitosten toinen merkittävä varainhankinnan lähde on velkapapereiden liikkeeseenlasku. Suomalaisilla rahalaitoksilla ei ollut vaikeuksia saada markkinaehtoista rahoitusta, joskin liikkeeseen laskettujen velkakirjojen kannan vuosikasvu hidastui vuoden aikana runsaasta 1 prosentista vajaaseen 7 prosenttiin. Joukkovelkakirjojen määrän lisääntymisen taustalla oli pankkien varautuminen tuleviin sääntelymuutoksiin. Euroalueella rahalaitosten yhteenlasketun velkakirjakannan supistuminen jatkui: joulukuussa 13 velkakirjakanta oli lähes 9 pienempi kuin edellisvuoden lopussa. Liikkeeseen laskettujen velkakirjojen kanta supistui lähes jokaisessa euromaassa Suomea lukuun ottamatta. Markkinaehtoisen rahoituksen saanti oli vuonna 13 edelleen vaikeaa monille euroalueen kriisimaissa toimiville pankeille. Kannattaville ja vakavaraisille pankeille rahoituksen saanti sen sijaan helpottui Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. 6 Euro & talous /13: Talouden näkymät. Rahoitusjärjestelmän vakaus. 1 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 RAHALAITOKSET Taulukko 1. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase 1, milj. euroa Saamiset Luottolaitokset Rahamarkkinarahastot Yhteensä Lainat euroalueelle Muut arvopaperit kuin osakkeet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Osakkeet ja osuudet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Saamiset euroalueen ulkopuolelta Kiinteä omaisuus Muut saamiset Yhteensä Velat Talletukset euroalueelta Liikkeeseen lasketut velkapaperit, euroalueella olevien hallussa olevat Rahamarkkinarahasto-osuudet, euroalueella olevien hallussa olevat Oma pääoma Velat euroalueen ulkopuolelle Muut velat Yhteensä ) Johdannaiset sisältyvät eriin muut saamiset ja muut velat Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 11

12 RAHALAITOKSET Lainat ja arvopaperisaamiset Suomen rahalaitosten euroalueen yleisölle myöntämien euromääräisten lainojen vuosikasvu oli 7,8 vuoden 13 lopussa. Kasvu nopeutui hieman edellisvuotisesta, mikä johtui muiden rahoituslaitosten lainakannan kasvun nopeutumisesta. Yritysten lainakannan suureneminen hidastui alkuvuodesta mutta kiihtyi hieman loppuvuotta kohden. Kotitalouksien lainakannan kasvu hidastui vuoden aikana eniten. Suomen rahalaitosten euroalueen yleisölle myöntämien euromääräisten lainojen kannan keskimääräinen vuosikasvu nopeutui hieman vuonna 13 ja oli runsaat 8, kun se edellisvuonna oli 7 prosentin tuntumassa. Euroalueen yleisölle myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli vuoden lopussa 6 mrd euroa. Vuosikasvun nopeutumisen selittää lainakannan kasvu muille rahoituslaitoksille. Kasvun taustalla oli repo-ostojen voimakas lisääntyminen kuten myös edellisvuonna. Yleisön lainakantaan luetaan mukaan lainat kotitalouksille, yrityksille ja julkisyhteisöille sekä lainat vakuutusyhtiöille ja muille rahoituslaitoksille kuin rahalaitoksille. Vuoden 13 lopussa kotitalouksille myönnetyt lainat kattoivat 6 ja yrityksille myönnetyt lainat 3 koko yleisön lainakannasta. Kuvio. Euroalueen yleisön euromääräisen lainakannan vuosikasvu sektoreittain Kotitaloudet (ja KPVTY:t) Julkisyhteisöt Vakuutuslaitokset (vuosikasvu) Yritykset (ja asuntoyhteisöt) Muut rahoituslaitokset Yleisö, lainakannan vuosikasvu Suomen rahalaitosten yleisölle myöntämien lainojen kokonaiskanta, mukaan lukien valuuttamääräiset sekä euroalueen ulkopuolelle myönnetyt lainat, oli 3 mrd. euroa vuoden 13 lopussa. Tästä Suomeen myönnettyjen lainojen osuus oli 8, muihin euromaihin myönnettyjen lainojen osuus ja euroalueen ulkopuolisten maiden osuus 13. Lainakannan rakenne on muuttunut viime vuosina, kun reposopimukset erityisesti vakuutuslaitosten ja keskusvastapuolien 7 kanssa yleistyivät. Ennen vuotta 11 rahalaitokset tekivät reposopimuksia pääasiassa suoraan muiden rahalaitosten kanssa. Lainakannasta muita kun euromääräisiä lainoja oli vuoden 13 lopussa 1. Valuuttalainojen osuus on kasvanut selvästi vuodesta 11 eteenpäin samanaikaisesti reposopimusten lisääntymisen myötä. Ruotsin ja Tanskan kruunun määräiset lainat kattoivat 88 valuuttalainoista. 7 Keskusvastapuolet kuuluvat sektoriin muut rahoituslaitokset. 1 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 13..1 RAHALAITOKSET 3.1 Lainat kotitalouksille Kotitalouksien lainakannan kasvu hidastui Suomessa selvästi vuonna 13 mutta selvästi nopeampana kuin euroalueella keskimäärin. Vuonna 13 uusia asuntolainoja nostettiin vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla keskimääräinen asuntolainamarginaali 8 kasvoi ja oli suurimmillaan elokuussa 13. Syksyn aikana asuntolainamarginaalien suureneminen pysähtyi. Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien euromääräisten lainojen kanta oli joulukuun 13 lopussa 116,9 mrd. euroa, mikä on 1,8 mrd. euroa enemmän kuin vuonna 1. Vuosikasvu hidastui merkittävästi vuonna 13 ja oli joulukuussa,, kun se vielä joulukuussa 1 oli lähes. Huippuvuosina 8 lainakannan vuosikasvu oli yli 1. Kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut Suomessa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Vuoden 9 loppupuolella finanssikriisin aiheuttama epävarmuus johti euroalueella siihen, että lainakanta supistui joinakin kuukausina. Vuosina 1 ja 11 lainakannan kasvu piristyi euroalueella, mutta hiljeni jälleen nollan prosentin tuntumaan vuoden 1 puolivälissä ja on pysynyt siinä koko vuoden 13. Kuvio 6. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella Suomi Euroalue Lähde: Euroopan keskuspankki. Kotitalouksien lainat jaetaan käyttötarkoituksen mukaan asuntolainoihin, kulutusluottoihin ja muihin lainoihin Suomessa. Kotitalouslainakannasta asuntolainoja oli 76, kulutusluottoja 11 ja muita lainoja Asuntolainat Asuntolainakannan kasvu hidastui Suomessa vuonna 13. Joulukuun lopussa kanta oli 88,3 mrd. euroa, ja vuosikasvu hidastui edellisvuoden lopun,6 prosentista,3 prosenttiin. Asuntolainakannan vuosikasvu alkoi hidastua jo vuoden 1 jälkimmäisellä puoliskolla, mihin osaltaan vaikutti taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen. Vuosikasvu ei ole aikaisemmin - luvulla ollut yhtä vähäistä. Joulukuussa asuntolainakanta pieneni marraskuun kannasta, eli kuukauden aikana kuoletettiin asuntolainoja enemmän kuin uusia nostettiin. Asuntolainakanta supistui ensi kertaa 1 vuoteen. 8 Laskennallinen korkomarginaali on uuden lainan sovitun vuosikoron ja viitekoron erotus. Luottolaitokset eivät raportoi korkomarginaaleja Suomen Pankille, vaan laskennallinen korkomarginaali perustuu Suomen Pankin laskelmiin. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 13

14 RAHALAITOKSET Kuvio 7. Uudet nostetut asuntolainat Uudet nostetut asuntolainat (vasen asteikko) Uudet nostetut asuntolainat, trendi (vasen asteikko) Uudet nostetut asuntolainat, keskikorko (oikea asteikko), Mrd. euroa 1 1, 1, Vuonna 13 suomalaiset nostivat uusia asuntolainoja 9 1, mrd. euron edestä, mikä on noin mrd. vähemmän kuin edellisvuonna. Uusia asuntolainasopimuksia solmittiin vuonna 13 yhteensä reilun 17 mrd. euron edestä, mikä on vastaavasti mrd. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lainojen kysynnän hidastumisen taustalla ovat muun muassa vaikuttaneet taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen sekä todennäköisesti maaliskuussa voimaan tullut varainsiirtoveron korotus. Kuvio 8. Uudet nostetut asuntolainat, kumulatiivinen summa Mrd. euroa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8 6 Finanssialan Keskusliiton 1 mukaan ASP 11 - ensiasuntojen ostoissa oli kuitenkin nähtävissä piristymistä, vaikka muu asuntokauppa hidastui. Lokakuussa 13 ASP-lainalla ostettiin ensiasuntoja eniten lähes kahteen vuoteen. Suomessa asuntolainojen korko sidotaan useimmiten euriborkorkoihin. Joulukuussa 13 lähes 96 uusista asuntolainasopimuksista sidottiin euriboreihin. Edellisvuotiseen nähden euriborkorkojen suosio kasvoi prosenttiyksikköä. Euriboreista eniten käytetty viitekorko oli 1 kuukauden euribor. Joulukuussa 13 sen osuus oli 9 kaikista uusista euriborsidonnaisista asuntolainoista, kun vuotta aiemmin osuus oli alle. Kolmen kuukauden euriboriin sidottiin vajaa 7, kuuden kuukauden euriboriin 1 ja yhden kuukauden euriboriin uusista euriborsidonnaisista asuntolainoista. Kiinteään korkoon sidottiin 1,6 uusista asuntolainoista, mikä on prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus on supistunut suhteessa eniten vuoden 13 aikana. Pankkien omiin viitekorkoihin sidottujen uusien asuntolainojen osuus oli,. Pankit ovat kiristäneet lainaehtoja, ja kaikki pankit eivät enää myönnä yhden tai kolmen kuukauden euriboriin sidottua asuntolainaa. Kun euriborkorot ovat säilyneet matalina ja niiden suosion on kasvanut, myös uusien asuntolainojen keskikorot ovat pysyneet prosentin tuntumassa koko vuoden 13 ajan: joulukuussa uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli,3. 1 Finanssialan Keskusliiton tiedote.1.1 ASP-ensiasuntoja 9 Uudet nostot sisältävät raportointijakson aikana nostetut uudet lainat. Uusilla sopimuksilla tarkoitetaan uusien liiketoimien lisäksi uudelleen neuvoteltuja sopimuksia riippumatta siitä, nostetaanko laina raportointijakson aikana. ostetaan kiihtyvällä tahdilla, vaikka muu kauppa seisoo. 11 ASP-laina on (sanasta asuntosäästöpalkkio) 18 3-vuotiaille tarkoitettu valtion tukema järjestelmä ensiasunnon hankintaan. ASPlainan yhteydessä asuntolainaan myönnetään erilaisia tukia ja etuja. 1 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 13..1 RAHALAITOKSET Kuvio 9. Uusien asuntolainasopimusten korkosidonnaisuudet Euriborsidonnaiset Primesidonnaiset Kiinteäkorkoiset Muut korot Asuntojen kalliimman hintatason myötä pääkaupunkiseudulla asuvien asuntolainat ovat suuremmat kuin muualla maassa eli keskimäärin 19 euroa. Asuntolainojen keskikoon kasvuvauhti on tasaantunut kahden viime vuoden aikana, ja uudet asuntolainat ovat keskimäärin olleet 1 euroa Suomessa asuntolainojen korot olivat huomattavasti alemmat kuin euroalueella keskimäärin. Joulukuussa 13 uusien asuntolainasopimusten keskikorko oli 1,98, kun se euroalueella oli keskimäärin 3. Lainojen korkoihin vaikuttavat käytetyt viitekorot, joiden käyttö vaihtelee maittain. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali jatkoi kasvuaan koko alkuvuoden ja oli vuoden mittaan leveimmillään elokuussa, jolloin se oli 1,61 prosenttiyksikköä. Loppuvuoden aikana marginaalin 3.1. Kotitalouksien kulutusluotot ja muut lainat Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli vuoden 13 lopussa 13 mrd. euroa. Kanta supistui edellisvuotisesta hieman, noin, mrd. euroa. Kulutusluottojen kannan vuosimuutos 13 pieneni hieman eli 3,7 prosenttiin edellisvuoden prosentista. Lainakanta supistui, koska lainoja siirrettiin rahalaitossektorin ulkopuolelle. Kulutusluottojen kannan keskikorko nousi hieman vuodentakaisesta ja oli joulukuussa,6. Kuvio 11. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko kasvu pysähtyi, ja joulukuussa marginaali oli 1,6. Kanta (vasen asteikko) Keskikorko (oikea asteikko) Kuvio 1. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali 16 1 Mrd. euroa 1 9 Korkomarginaali (vasen asteikko) 1 kuukauden euribor (oikea asteikko), , , Lähde: Suomen Pankin laskelmat. Finanssialan Keskusliiton raportin 1 mukaan asuntovelallisilla on asuntolainaa keskimäärin 89 euroa. 13 Vuosimuutos lasketaan rahalaitostilastoissa virtatiedoista, jotka saadaan, kun kantatietojen muutoksesta poistetaan ajanjakson aikana kantaan vaikuttavat muut muutokset, kuten arvonalentumiset sekä 1 Finanssialan Keskusliitto (kevät 13) Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat. mahdolliset luokitusmuutokset. Luokitusmuutoksia syntyy esimerkiksi sektori- ja vaadeluokitusten muutoksista, rahalaitosjoukon rakenteen muuttumisesta ja kirjanpitokäytäntöjen muutoksista. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 1

16 RAHALAITOKSET Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat kotitalouksien kaikista kulutusluotoista lähes 9. Myös muut, ilman luottolaitoslupaa toimivat rahoituslaitokset myöntävät kotitalouksille kulutusluottoja etenkin autokaupan rahoitusta varten. Tilastokeskuksen mukaan muiden rahoituslaitosten kuin luottolaitosten myöntämien kulutusluottojen kanta oli syyskuun 13 lopussa 1, mrd. euroa. Vuoden 13 lopussa kulutusluotoista lähes puolet (8 ) kuului alaerään tili- ja korttiluotot. Nämä luotot ovat tarvittaessa käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka. Tili- ja korttiluotoista noin 1 oli luottokortteihin liitettyjä korottomia maksuaikalainoja. Pidennettyjen, yleensä korollisten luottokorttiluottojen osuus oli noin 6 ja niiden korko joulukuussa 9,. Tililuottojen osuus oli 8. Koko tili- ja korttiluottokannan keskikorko nousi hieman vuoden 13 aikana; keskikorko oli vuoden lopussa 6,8, kun se edellisvuoden lopussa oli 6,. Tili- ja korttiluotot olivat pääosin vakuudettomia. Finanssialan Keskusliiton raportin 1 mukaan kulutusluottojen keskimääräinen koko on ollut pienenemään päin kahden viime vuoden aikana. Vakuudellisten pankista otettujen kulutusluottojen suuruus on ollut keskimäärin 9 euroa. Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien muiden lainojen kanta oli joulukuun 13 lopussa 1 mrd. euroa. Muiden lainojen vuosikasvu hidastui yhden prosentin tuntumaan. Keskikorko näissä muissa lainoissa oli vuoden 13 lopussa. Lainat muihin käyttötarkoituksiin kattavat opintolainat, lainat vapaa-ajan asuntoja ja elinkeinonharjoittamista varten sekä muut lainat, joita ovat esimerkiksi sijoituslainat. Muiden lainojen suurin alaerä ovat lainat elinkeinon harjoittamista varten. Elinkeinonharjoittajien lainakanta oli noin mrd. euroa, ja lainakannan keskikorko oli joulukuussa,. Yli 8 elinkeinoharjoittajien lainoista oli myönnetty maa- ja metsätaloutta harjoittaville kotitalouksille. Kuvio 1. Kotitalouksien muut lainat käyttötarkoituksittain 7 Elinkeinon 33 harjoittaminen Vapaa-ajanasunnot Yrityslainat Opintolainat Lainat KPVTY:lle* Muut lainat * KPVTY = kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt mm. säätiöt, puolueet urheiluseurat. Yrityslainakanta kasvoi vuoden 13 aikana noin 6. Kasvusta lähes 7 tuli asuntoyhteisöjen lainojen kasvusta. Yritysten rahoituslähteet monipuolistuivat ja varsinkin joukkovelkakirjamuotoinen rahoitus lisääntyi selvästi vuoden 13 aikana. Yrityslainojen marginaalit levenivät. Suomen luottolaitosten kotimaisille yrityksille ja asuntoyhteisöille myöntämien lainojen kanta oli vuoden 13 lopussa reilut 68 mrd. euroa. Kanta kasvoi vajaat 3 mrd. euroa edellisvuotisesta. Alkuvuonna kanta kasvoi tasaisesti, mutta supistui noin puolen miljardin euron verran touko-heinäkuussa. Tämä johtui pääasiassa siitä, että lainoja siirrettiin rahalaitossektorin ulkopuolelle. Loppuvuonna kasvu nopeutui jonkin verran. Yrityslainakannan vuosimuutos oli joulukuussa 13 noin 6. Yritysluottojen heikkoon kehitykseen vaikutti muun muassa investointien vähäinen määrä. 1 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat (13). 16 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 13..1 RAHALAITOKSET Kuvio 1. Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa Vuoden 13 lopussa tehdyn yritysrahoituskyselyn 1 avulla selvitettiin Suomessa toimivien yritysten rahoituksen hankintaa ja hankinta-aikomuksia, rahoitusongelmia sekä rahoituksen saatavuutta ja hintaa. Kyselyn mukaan aiempaa suurempi osa keskisuurista ja suurista yrityksistä on hankkinut vuoden 13 aikana uutta rahoitusta, mutta samaan aikaan rahoituk- Yritykset: vaikutus lainakannan kasvuun Yritykset ja asuntoyhteisöt: vuosikasvu Asuntoyhteisöt: vuosikasvu 3 1 Asuntoyhteisöt: vaikutus lainakannan kasvuun Yritykset: vuosikasvu sen hankinta-aikeissa epäonnistuneiden tai näistä aikeista luopuneiden yritysten osuus on kasvanut. Kuvio 13. Yrityslainakanta ja sen kuukausimuutos Lainakanta (vasen asteikko) Lainakannan kuukausimuutos (oikea asteikko) Mrd. euroa Milj. euroa Yritysrahoituskyselyn perusteella yritysten rahoitusrakenne on monipuolistumassa. Aiempaa useammat suuret (yli työntekijän) yritykset ilmoittivat hank- 3 - kivansa rahoitusta erityisesti laskemalla liikkeeseen yritystodistuksia ja joukkovelkakirjoja. Tämä suuntaus Asuntoyhteisöjen osuus yrityslainakannasta oli vuoden 13 lopussa neljännes eli vajaat 18 mrd. euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi mrd. euroa. Perinteisten (yritykset pl. asuntoyhteisöt) kotimaisten yritysten lainakannan vuosikasvu oli vuoden 13 aikana keskimäärin vain noin prosentti. Toisaalta taas asuntoyhteisöjen lainojen vuosikasvu oli keskimäärin 1. Näin ollen yrityslainojen kannan kasvusta noin 7 aiheutui asuntoyhteisöjen lainarahoituksen lisääntymisestä. näkyy selvästi myös Suomen Pankin laatimissa arvopaperitilastoissa. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen kanta kasvoi vuoden 13 aikana lähes,3 mrd. euroa eli 16 ja oli vuoden lopussa runsaat 3 mrd. euroa. Joukkovelkakirjamuotoisen rahoituksen kasvun taustalla ovat markkinarahoituksen saannin helpottuminen ja toisaalta pankeista saatavan rahoituksen ehtojen kiristyminen. Kuvio 1. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen kanta ja nettomerkinnät Kanta (vasen asteikko) Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd. euroa Milj. euroa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finanssialan Keskusliitto, Finnvera, Suomen Pankki, Suomen Yrittäjät sekä työ- ja elinkeino- ministeriö: Yritysrahoituskysely 13. Ks. ituskyselyt/pages/default.aspx. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 17

18 RAHALAITOKSET Yrityslainakannassa (pl. asuntoyhteisöt) on eniten lainoja kiinteistöalan yrityksille (3 ) ja teollisuusyrityksille (17 ). Lainakannan kehitys oli kaikilla päätoimialoilla vaatimatonta. Eniten uusia lainasopimuksia tehtiin teollisuusalan yritysten kanssa, kuten edellisinä vuosina. Uusia yrityslainasopimuksia tehtiin vuonna 13 lähes mrd. eurolla, mikä on, mrd. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko vuoden aikana tehdyt sopimukset jäivät 1 mrd. euron verran jälkeen huippuvuosien 8 ja 1 tasosta. Ero selittyy lähes kokonaan suurten (yli miljoonan euron) yrityslainanostojen vähentymisellä. Uusia yrityslainoja otetaan edelleen lähinnä rahoituksen uudelleenjärjestelyihin ja käyttöpääomatarpeisiin. Sen sijaan investointeihin lainoja otetaan edelleen vaisusti. 16 Kuvio 16. Uudet yrityslainasopimukset (ml. asuntoyhteisöt) kuukausittain Milj. euroa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Uusien pienten, enintään euron, yrityslainasopimusten korot nousivat lähes koko vuoden 13 ajan. Nousua kertyi vuoden 1 lopusta lähes, prosenttiyksikköä, ja korko oli vuoden lopussa 3,9. Suurissa, yli 1 milj. euron, yrityslainoissa korko kohosi reilut,3 prosenttiyksikköä,38 prosenttiin vuoden 13 aikana. Kaikista uusista yrityslainasopimuksista (pl. asuntoyhteisöt) euriborkorkoihin sidottiin yli 7. Yli puolet uusista yrityslainasopimuksista sidot- tiin yhden kuukauden ja kolmen kuukauden euriborkorkoihin. Pidemmät euriborkorot laskivat vuoden 13 aikana edelleen, mutta lyhimmät euriborit nousivat muutamia prosenttiyksikön sadasosia vuoden aikana. Viitekorkojen muutos ei selitä sopimuskorkojen nousua. Kuvio 17. Uusien yrityslainasopimusten (pl. asuntoyhteisöt) korot 3 1 Enintään euroa Yli ja enintään euroa Enintään euroa Yli ja enintään 1 milj. euroa Yli 1 milj. euroa Lainamarginaalit levenivät kaikissa yrityslainojen kokoluokissa. Lainamarginaalien kasvua on ollut havaittavissa jo vuodesta 11 alkaen, mutta vuoden 13 aikana, varsinkin pienissä, enintään euron lainoissa, marginaalit levenivät eniten. Suurissa, yli miljoonan euron, lainoissa korkojen kuukausittainen vaihtelu voi olla suurtakin, koska yksittäisellä suurella lainalla on tässä luokassa mahdollisesti suurempi vaikutus keskikorkoon kuin pienemmissä lainoissa. Korko on yleensä sitä korkeampi, mitä pienempi laina on kyseessä. PK-yritykset maksavat siten tavallisesti korkeampia lainakorkoja kuin suuret yritykset. 16 Finanssialan Keskusliitto (13) Pankkibarometri IV/ Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 13..1 RAHALAITOKSET Kuvio 18. Uusien yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt) laskennallinen marginaali lainan koon mukaan Enintään euron uudet nostetut lainat Yli euron ja enintään euron uudet nostetut lainat Enintään euron uudet nostetut lainat Yli euron ja enintään miljoonan euron uudet nostetut lainat Yli miljoonan euron uudet nostetut lainat, 3, 3,,, 1, 1,,, Ilman tili- ja reposopimuksia. Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 3.3 Luottolaitosten arvopaperisaamiset Vuoden 13 lopussa kotimaisten luottolaitosten arvopaperisaamisten tasearvo oli 7 mrd. euroa eli vajaat 3 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu selittyy lähes kokonaan arvopaperien ostoilla. Luottolaitosten arvopaperisijoitukset kasvoivat vuoden 13 aikana selvästi hitaammin kuin parina edellisenä vuotena. Kasvua kertyi vain 3 mrd. euroa eli vajaat, mikä selittyy lähes kokonaan uusien arvopaperien ostoilla. Lähes 9 luottolaitosten arvopaperikannasta oli velkapapereita ja loput reilut 1 osakkeita ja osuuksia. Luottolaitosten arvopaperisalkusta suurin osa on pitkäaikaisia velkapapereita. Vuoden 13 lopussa niitä oli reilut 61 mrd. euroa. Lyhytaikaisten velkapapereiden määrä on pysynyt jo pidempään muuttumattomana vajaassa 3 mrd. eurossa. Tuleva likviditeetinsääntely edellyttää pankeilta riittäviä maksuvalmiuspuskureita, mikä korostaa laadukkaiden likviditeettivarojen merkitystä. Näitä ovat esimerkiksi valtionvelkakirjat, katetut joukkovelkakirjalainat ja hyvän luokituksen yrityspaperit. Luottolaitosten hallussa olevista joukkovelkakirjoista suurin osa on rahalaitosten liikkeeseen laskemia. Näiden osuus kaikista joukkovelkakirjoista oli vuoden 13 lopussa noin 6 (1 mrd. euroa). Tämä osuus on pysynyt samansuuruisena jo useita vuosia, joskin osuus hieman pieneni vuodesta 1. Näistä rahalaitosten liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjoista neljännes oli katettuja joukkovelkakirjoja. Suurin osa rahalaitosten liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjoista on laskettu liikkeeseen rahaliittoon kuulumattomissa EU-maissa. Merkittävin liikkeeseenlaskijamaa oli Tanska, jonka osuus rahalaitosten liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjoista oli yli. Toiseksi eniten oli Ruotsin rahalaitosten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, joita oli yli. Luottolaitosten hallussa olevien joukkovelkakirjojen kannan kasvun taustalla olivat erityisesti muiden sektoreiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen ostot. Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat kasvoivat vuoden 13 aikana noin mrd. euroa. Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemia velkapapereita luottolaitoksilla oli vuoden 13 lopussa yhteensä lähes 1 mrd. euron arvosta. Näistä oli valtioiden liikkeeseen laskemia 11 mrd. euron verran, mikä on noin, mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Maajakauma pysyi melko samanlaisena kuin vuonna 1, eli eniten luottolaitosten salkuissa oli Saksan, Suomen, Yhdysvaltojen ja Ruotsin valtionpapereita. Luottolaitosten taseissa jatkui vuonna 13 sama trendi kuin vuonna 1, eli paikallishallinnon (kunnat, osavaltiot) liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat kasvattivat suosiotaan. Niiden määrä kasvoi lähes 1, mrd. euroa vuoden 13 aikana. Varsinkin Saksan osavaltioiden liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjo- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 19

20 RAHALAITOKSET jen määrä lähes kaksinkertaistui noin, mrd. euroon. Suomen kuntien liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen määrä pysyi edellisvuotisella tasolla. Luottolaitosten hallussa olevista joukkovelkakirjoista noin 6 oli euromääräisiä, mikä on prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Valuuttamääräisissä joukkovelkakirjoissa oli eniten Ruotsin kruunun määräisiä velkakirjoja. Niiden määrä kasvoi vuoden 13 aikana noin mrd. euroa (9,8 mrd. euroa). Myös Tanskan kruunun määräiset velkapaperit olivat suosittuja vajaan 8,7 mrd. euron osuudellaan. Valuuttamääräisten joukkovelkakirjojen arvoihin vaikuttavat valuuttakurssien vaihtelut. Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2012

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2012 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 212 Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali Korkomarginaali (vasen asteikko) 1.6 12 kuukauden euribor (oikea asteikko) % % 2. 1. 2.1 1.2 1.8 1. 1.5.8 1.2.6.9..6.2.3.

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2010

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2010 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 21 Asuntolainakanta alkuperäisen maturiteetin mukaan, 31.12.21 2 18 16 1 12 1 8 6 2 % Vuotta Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö 1.2.211 Sisällys

Lisätiedot

Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2014

Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2014 Rahalaitokset Vuosikatsaus 1 1 1 - -1 Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa Yritykset ja asuntoyhteisöt, vuosikasvu Yritykset, vuosikasvu Asuntoyhteisöt, vuosikasvu -1 8 9 1 11 1 13 1 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina-

Lisätiedot

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008 Raha- ja pankkitilastot Vuosikatsaus 8 Uusien asuntolainasopimusten jakauma viitekoron mukaan Euribor Prime Kiinteät korot Muut korot 9 8 7 7 8 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..9

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2011

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2011 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 211 Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain Velkapaperit Osakkeet Rahasto-osuudet Talletukset Muut saamiset Rahasto-osuusvelka

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2009

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2009 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 9 Rahasto-osuusvelka rahastotyypeittäin ja nettomerkinnät yhteensä vuoden 9 aikana 3 1-1 Osakerahastot Yhdistelmärahastot Hedgerahastot Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd.

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 4. neljännes

Luottokanta 2009, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2009, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 98 miljardia vuoden 2009 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Luottokanta 2009, 2. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko

Kuvio 1. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien uudet asuntolainat ja uusien nostojen keskikorko asuntolainat, m keskikorko, %,,,,,, Lähde: Suomen Pankki Kuvio. Suomen rahalaitoksista nostetut kotitalouksien

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2014

PANKKIBAROMETRI IV/2014 PANKKIBAROMETRI IV/2014 17.12.2014 1 Pankkibarometri IV/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007 Suomen maksutase Vuosikatsaus 27 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suorien sijoitusten kanta 1998 27 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomessa (vasen ast.) Ulkomailla (vasen ast.) Suomessa, BKT:stä

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Veli-Matti Mattila Pääekonomisti PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Veli-Matti Mattila Pääekonomisti 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Yritysrahoituksen keskeiset piirteet eri maissa ennen finanssi- ja velkakriisiä Fokus: yksityinen velkamuotoinen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS

Olli Mattinen 27.11.2008 Tülin Bedretdin. Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kysely-yhteenveto 1(5) Kotitalousluottokysely 2008: OSALLA KOTITALOUKSISTA HUOLESTUTTAVAN KORKEA VELKARASITUS Kotitalousluottokyselyn mukaan asuntolainat keskittyvät nuorille lapsiperheille ja osalla kotitalouksista

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

PANKIT SUOMESSA 2012

PANKIT SUOMESSA 2012 PANKIT SUOMESSA 2012 27.6.2013 1 Pankit Suomessa 2012 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristö... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2 Pankkikonsernien henkilöstö

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2015

PANKKIBAROMETRI III/2015 PANKKIBAROMETRI III/2015 16.9.2015 1 Pankkibarometri III/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys

14.12.2007. Kulutusluottoselvitys 14.12.2007 Sisältö Sivu 1 Kulutusluotto käsitteenä 1 2 Eri kulutusluottomuodot 1 3 Kulutusluottojen määrittely tilastoissa 2 4 Kulutusluotot luotonmyöntäjittäin 3 5 Kulutusluottojen määrän kehitys 4 6

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Viitekorkojen merkitys lainanottajalle

Viitekorkojen merkitys lainanottajalle 9.5.008 Asuntolainat ovat Suomessa valtaosin vaihtuvakorkoisia, joten niiden korot nousevat ja laskevat yleisen korkotason mukana. Euriborsidonnaisten lainojen korot riippuvat euroalueen rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2014

PANKKIBAROMETRI I/2014 PANKKIBAROMETRI I/2014 7.3.2014 1 Pankkibarometri I/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa

LIITE A. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS. Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2010 KOM(2010) 774 lopullinen Liite A/Luku 14 LIITE A Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus

Euro & talous 2/2014 Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/214 Rahoitusjärjestelmän vakaus Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja 15.5.214 Talous- ja luottosuhdanteisiin liittyvät riskit Rahoituksen saatavuuden paraneminen tukee euroalueen

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 8.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalvelua

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009

Pankkibarometri 3/2009 5.10.2009 Pankkibarometri 3/2009 Pankkibarometri 3/2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 9 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien näkemystä

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Rahoitustoiminta 2013

Rahoitustoiminta 2013 Rahoitus ja vakuutus 201 Rahoitustoiminta 201 Muiden rahoituslaitosten luottokanta,. neljännes Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa syyskuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Luottokanta 2013, 4. neljännes

Luottokanta 2013, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 201, 4. neljännes Muiden rahoituslaitosten luottokanta Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa joulukuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava

Kehikko 1. EKP:n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet Rahapolitiikan välittymismekanismin toiminta euroalueella on turvattava Kehikko 1. :n neuvoston 6.9.2012 päättämät rahapoliittiset toimet :n neuvosto päätti 6.9.2012 rahapoliittisten suorien kauppojen (Outright Monetary Transactions, OMT) toteutuksesta valtion joukkolainojen

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

RATI-raportoijatapaaminen

RATI-raportoijatapaaminen RATI-raportoijatapaaminen 22.11.2012 Asetusten ja suuntaviivojen valmistelun vaihe EKP:n uudet vaatimukset kustannuksineen ovat käyttäjien arvioitavana Uudet vaatimukset ovat tiedossa kevään kuluessa Asetukset

Lisätiedot

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen Tietosisällön muutokset kuukausittaiseen kyselyyn ulkomaisista saamisista ja veloista yrityksille, rahoitus- ja vakuutuslaitoksille, kunnille ja valtiolle

Lisätiedot

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/213: Rahoitusjärjestelmän vakaus Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 23.5.213 1 Vakausjulkaisun teemat Kansainvälinen toimintaympäristö Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 3. neljännes

Luottokanta 2014, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa syyskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Luottokanta 2015, 3. neljännes

Luottokanta 2015, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottokanta 2015, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta pysyi 96 miljardissa eurossa syyskuun 2015 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 1:2015 1 23.1.2015 VELKAANTUNEISUUS VANTAALLA JA MUISSA SUURISSA KAUPUNGEISSA SEKÄ HELSINGIN SEUDUN KEHYSKUNNISSA Vantaalaisista asuntokunnista 55 prosentilla oli velkaa

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Tilastoyksikkö Suomen Pankki Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Rahamuseo 11.4.2016 Elisabeth Flittner Harri Kuussaari 11.4.2016 Julkinen 1 Suomen Pankin kaksi roolia Suomen

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 1. neljännes

Luottokanta 2014, 1. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 1. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa maaliskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011 sijoitustoiminta 211 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.211 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011

Pankkibarometri IV/2011 15.12.2011 Pankkibarometri IV/2011 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi

PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ. Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi PANKIT JA YRITYSRAHOITUS FINANSSIKRIISISSÄ Talous tutuksi koulutus Opetushallitus 28.8.2013 Piia-Noora Kauppi 1 SUOMESSA PANKKISEKTORIN LAINANANTOKYKY TUKEE TALOUSKASVUA Yrityksille myönnetyt lainat Suomessa

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

PANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus

PANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus PANKKIVUOSI 2015 Pankkien tuloskatsaus 8.6.2016 1 PANKKIVUOSI 2015 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristön kehitys... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.21 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Bkt 171,3 +Tuonti 9,8 =Kokonaistarjonta 231,1 Vienti 64, Kulutus 137, -yksityinen 94,

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja

Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007. Jan Lång Toimitusjohtaja Osavuosikatsauksen 1-3/2007 julkistus Helsinki 26.4.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Hyvä toimintaympäristö Euroopassa, heikko markkinatilanne USA:ssa jatkuu Uponorin tuotteiden kysyntä vilkasta Vahvaa kehitystä

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Osavuosikatsauksen julkistus Helsinki 7.8.2007

Osavuosikatsauksen julkistus Helsinki 7.8.2007 Osavuosikatsauksen julkistus Helsinki 7.8.2007 Jan Lång Toimitusjohtaja Kysyntä jatkui hyvänä Euroopassa, USA:ssa edelleen heikko markkinatilanne Kysyntä jatkui hyvänä Sekä taloteknisten että yhdyskuntateknisten

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Sijoitustoiminnan seuranta

Sijoitustoiminnan seuranta Ohje 1 (5) Viimeisin muutos 16.1.2012 VI Sijoitustoiminnan seuranta VI-tiedonkeruussa kerätään tietoa vakuutuslaitosten sijoitustoiminnasta. Tietoja käytetään Finanssivalvonnan, Suomen Pankin sekä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 57/34 27.2.2002 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) ( L 333, 17. joulukuuta

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 4.10.2011 Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Hanna Freystätter, VTL Ekonomisti Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) 8.4.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 94/75 EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EY) N:o 290/2009, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2009, korkotilastoista, jotka koskevat rahalaitosten soveltamia kotitalouksien

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot