Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2013"

Transkriptio

1 Rahalaitokset Vuosikatsaus 13 Uudet nostetut asuntolainat vuosittain, kumulatiivinen summa Mrd. euroa 1 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö 13..1

2 Sisällys 1 Yhteenveto Yhteenlaskettu tase 7 3 Lainat ja arvopaperisaamiset Lainat kotitalouksille Asuntolainat Kotitalouksien kulutusluotot ja muut lainat 1 3. Yrityslainat Luottolaitosten arvopaperisaamiset 19 Kehikko 1. Korkojakauma 1 Kehikko. EKP:n uudet indikaattorit helpottavat lainakorkojen vertailua euroalueella 3 Kehikko 3. Asuntolainat rahalaitoksia koskevassa tilastotiedonkeruussa Talletukset ja muu varainhankinta 7.1 Luottolaitosten varainhankinta Kotitalouksien talletukset 8.1. Velkapaperit 3 Raportoijajoukko ja sen muutokset 33 Kehikko. Rahalaitoksia koskeva Suomen Pankin tilastotietojärjestelmä 3 Liite 1. Kuviot 37 Päätoimittaja Elisabeth Hintikka Työryhmä Peter Halonen Hanna Häkkinen Katja Kelloniemi Harri Kuussaari Jyrki Lehtinen Jaakko Suni Essi Tamminen ISSN-L ISSN Tiedustelut Jaakko Suni Essi Tamminen Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomen rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosimuutos, kuukausivirta 1 kk:n liukuva summa 8 Kuvio. Rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosimuutos Suomessa, Saksassa ja euroalueella 8 Kuvio 3. Kotitalouksien ja yritysten lainojen vuosimuutos Suomessa ja euroalueella,1 kk:n liukuva keskiarvo 9 Kuvio. Kotitalouksien ja yritysten talletusten vuosimuutos Suomessa ja euroalueella,1 kk:n liukuva keskiarvo 1 Kuvio. Euroalueen yleisön euromääräisen lainakannan vuosikasvu sektoreittain 1 Kuvio 6. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella 13 Kuvio 7. Uudet nostetut asuntolainat 1 Kuvio 8. Uudet nostetut asuntolainat, kumulatiivinen summa 1 Kuvio 9. Uusien asuntolainasopimusten korkosidonnaisuudet 1 Kuvio 1. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali 1 Kuvio 11. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 1 Kuvio 1. Kotitalouksien muut lainat käyttötarkoituksittain 16 Kuvio 13. Yrityslainakanta ja sen kuukausimuutos 17 Kuvio 1. Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa 17 Kuvio 1. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen kanta ja nettomerkinnät 17 Kuvio 16. Uudet yrityslainasopimukset (ml. asuntoyhteisöt) kuukausittain 18 Kuvio 17. Uusien yrityslainasopimusten (pl. asuntoyhteisöt) korot 18 Kuvio 18. Uusien yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt) laskennallinen marginaali lainan koon mukaan 19 Kuvio 19. Uusien nostettujen euromääräisten asuntolainojen keskikorko ja rahalaitoskohtainen keskikorkojakauma 1 Kuvio. Yritysten (pl. asuntoyhteisöt) uusien lainasopimusten keskikorko ja rahalaitoskohtainen keskikorkojakauma Kuvio 1. Asuntoyhteisöjen uusien lainasopimusten keskikorko ja rahalaitoskohtainen keskikorkojakauma Kuvio. Kotitalouksien lainakustannusindikaattoreita Kuvio 3. Yritysten lainakustannusindikaattoreita Kuvio. Yleisön talletuskannan vuosikasvuvaikutukset sektoreittain 7 Kuvio. Yleisön laina- ja talletuskannan keskikorko sekä kokonaismarginaali Suomessa 8 Kuvio 6. Kotitalouksien talletuskannan vuosikasvu 9 Kuvio 7. Uusien määräaikaistalletusten kumulatiivinen summa Suomessa vuosina Kuvio 8. Kotitalouksien määräaikaistalletukset 9 Kuvio 9. Kotitalouksien uusien määräaikaistalletusten keskikorot 3 Kuvio 3. Pitkien velkapapereiden alkuperäinen maturiteetti 3 Kuvio 31. Rahalaitosten määrä euroalueella vuoden 13 lopussa 33 Kuvio 3. Suomen rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase 37 Kuvio 33. Yleisön lainakanta sektoreittain 37 Kuvio 3. Asuntolainojen kanta ja keskikorko 37 Kuvio 3. Asuntolainakannan jakauma viitekoron mukaan 37 Kuvio 36. Asuntolainakannan keskikorko viitekoron mukaan 37 Kuvio 37. Uusien nostettujen asuntolainojen määrä ja keskikorko 37 Kuvio 38. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 38 Kuvio 39. Opintolainakanta ja keskikorko 38 Kuvio. Uudet, yli 1 milj. euron yrityslainasopimukset vuosina

4 Kuvio 1. Koron kiinnitysajaltaan enintään 1 vuodeksi sidottujen uusien yrityslainasopimusten keskikorot lainan koon mukaan 38 Kuvio. Asuntoyhteisöjen lainakanta ja osuus luottolaitosten yrityslainakannasta 38 Kuvio 3. Yleisön talletukset sektoreittain 38 Kuvio. Elinkeinoharjoittajien lainakanta toimialoittain 39 Kuvio. Yleisön talletusten vuosikasvu ja keskikorko 39 Kuvio 6. Yleisön talletuskannan jakauma viitekoron mukaan 39 Kuvio 7. Yleisön talletuskannan keskikorot viitekoron mukaan 39 Kuvio 8. Kotitalouksien talletusten keskikorkoja Suomessa ja euroalueella 39 Kuvio 9. Suomalaisten yritysten talletuskannan vuosikasvu vaateittain 39 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase, milj. euroa 11 Taulukko. Luottolaitosten sijoitustodistusten kanta alkuperäisen ja jäljellä olevan juoksuajan mukaan vuosien 1 ja 13 lopussa, milj. euroa 31 Taulukko 3. Vuoden 13 aikana toimintansa Suomessa aloittaneet rahalaitokset 3 Taulukko. Vuoden 13 aikana Suomen rahalaitossektorista poistuneet yksiköt 3 Taulukko. Suomessa toimivien rahalaitosten fuusiot vuonna 13 3 Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

5 13..1 RAHALAITOKSET 1 Yhteenveto Talouden heikko kehitys ja korkotason mataluus loivat pankeille haasteellisen ympäristön toimia vuonna 13. Markkinatilanne on kuitenkin muuttunut kriisin pahimman vaiheen jälkeen vakaammaksi, mikä näkyi Suomen rahalaitosten yhteenlasketun taseen kehityksessä. Vuoden 1 puolella alkanut yhteenlasketun taseen pieneneminen jatkui vuoden 13 alkupuoliskolla. Tämän jälkeen taseen loppusumma pysyi melko vakaana. Taseen supistumisen taustalla oli luottolaitosten keskuspankkiin tekemien talletusten sekä johdannaisten väheneminen. Pohjoismaisten pankkikonsernien Suomessa toimivien yksiköiden kautta keskuspankkiin on ollut kanavoituneena runsaasti likviditeettiä, ja tämä konsernien kautta virranneen rahan määrä on vähentynyt. Johdannaisten väheneminen puolestaan johtuu keskusvastapuoliselvityksen käytön lisääntymisestä sekä johdannaisten markkina-arvon pienenemisestä pitkien korkojen noustessa. Suomessa yleisön lainakannan kasvu nopeutui jonkin verran vuonna 13. Kasvua piti edelleen yllä muiden rahoituslaitosten lainojen, lähinnä repoostojen, lisääntyminen. Kotitalouksien lainojen kasvu hidastui vaimeimmilleen koko vuosituhannella kaikissa käyttötarkoitusluokissa. Kasvun hidastumisesta huolimatta kotitalouksien lainojen määrä lisääntyy Suomessa edelleen nopeammin kuin useimmissa euroalueen maissa. Asuntolainojen vuosikasvu hidastui edelleen. Näin hidasta se oli edellisen kerran 199-luvun loppupuolella. Asuntolainakanta supistui joulukuussa ensimmäisen kerran yli 1 vuoteen marraskuun tilanteeseen verrattuna. Uusia asuntolainoja nostettiin vuoden aikana viidenneksen vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusien nostojen määrä oli vähäisimmillään kymmeneen vuoteen. Asuntolainakannan kasvun hiipumisen taustalla oli taloustilanteen yleinen heikkeneminen. Asuntolainamarginaalien kasvu taittui alkusyksystä, jonka jälkeen marginaalit ovat pysyneet ennallaan. Marginaalien suurenemisesta huolimatta asuntolainojen korot ovat historiallisesti katsottuna edelleen matalat. Yritysten (pl. asuntoyhteisöt) lainakannan vuosikasvu hidastui syksyyn saakka, mutta nopeutui hieman loppuvuotta kohden. Yritykset ottivat lainaa edelleen lähinnä käyttöpääomatarpeisiin sekä rahoituksen uudelleenjärjestelyihin. Lainojen kysyntä investointeihin oli vaisua. Toisaalta yritykset lisäsivät vuoden aikana markkinoilta hankittua joukkovelkakirjarahoitusta. Myös yrityslainojen korkomarginaalit suurenivat selvästi. Eniten marginaalit ovat kasvaneet euromääräisesti pienemmissä lainoissa. Asuntoyhteisöille myönnettyjen lainojen kanta jatkoi sen sijaan vahvaa kasvuaan. Koko yrityssektorin (ml. asuntoyhteisöt) lainakanta kasvoi Suomessa edelleen nopeammin kuin euroalueella yleisesti. Talletukset ovat luottolaitosten merkittävin varainhankinnan erä. Kotitalouksien talletukset kattavat noin puolet yleisön talletuksista. Suomalaisten kotitalouksien talletusten vuosikasvu pysytteli nollan tuntumassa koko vuoden ajan ja jopa pieneni jonkin verran loppukeväästä alkaen. Erityisesti määräaikaistalletusten määrä väheni tuntuvasti, mikä selittyy korkotason mataluudella. Kotitaloudet ovat hakeneet parempaa tuottoa muista sijoituskohteista. Kotitalouksien uudet sijoitukset sijoitusrahastoihin muuttuivat vuoden 1 aikana nettomääräisesti positiivisiksi, ja tämä kehitys Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13

6 RAHALAITOKSET jatkui edelleen vuonna 13. Alkuvuodesta myös kotitalouksien sijoitukset osakkeisiin lisääntyivät. Muiden yleisöön laskettavien sektoreiden talletukset sen sijaan lisääntyivät vuoden aikana, vaikka yrityssektorilla kasvu olikin vaatimatonta. Liikkeeseen lasketut velkapaperit ovat toinen tärkeä varainhankinnan erä. Suomalaisilla pankeilla ei ole ollut vaikeuksia saada markkinaehtoista rahoitusta. 6 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 RAHALAITOKSET Yhteenlaskettu tase Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase supistui edelleen etenkin vuoden 13 alkupuoliskolla. Sama kehitys on jatkunut jo vuoden 1 loppupuolelta alkaen. Taseen pieneneminen johtuu pankkien keskuspankkitalletusten vähenemisestä ja johdannaisten tasearvon supistumisesta. Suomen rahalaitosten 1 yhteenlaskettu tase oli vuoden negatiivinen (velka). Koska pankit pyrkivät suojaamaan asiakkaiden kanssa tekemänsä johdannaissopimukset vastakkaisella positiolla, rahalaitosten johdannaissopimusten kanta on yleensä nettomääräisesti lähellä nollaa ja positioiden muutokset näkyvät kummallakin puolella tasetta lähes yhtä suurina. Vuoden 13 lopussa Suomen rahalaitoksilla oli taseessaan johdannaissaamisia ja -velkoja kumpiakin noin 7 mrd. euron edestä, kun edellisvuoden lopussa niitä oli lähes mrd. euroa enemmän. Johdannaiset sisältyvät yhteenlasketussa taseessa muihin saamisiin ja velkoihin. Johdannaisten supistumisen taustalla olivat keskusvastapuoliselvityksen käytön lisääntyminen sekä johdannaisten markkina-arvojen lasku pitkien korkojen noustessa. Johdannaisten kirjaaminen taseeseen vaihtelee maittain kansallisten kirjanpitokäytäntöjen mukaan; useassa maassa johdannaiset ovat taseen ulkopuolisia eriä. Kirjaamiskäytäntöjen eroavuuksien takia taseiden maakohtaiset vertailut ovat vaikeita. 13 lopussa mrd. euroa, mikä on 7 mrd. euroa eli vajaat 1 vähemmän kuin vuoden 1 lopun tase. Tase jatkoi kesällä 1 alkanutta supistumistaan vuoden alkupuolella. Vuoden loppupuolella yhteenlasketun taseen loppusumma pysyi suhteellisen vakaana. Taseen kutistuminen johtui pääasiassa johdannaisten tasearvojen pienenemisestä sekä rahalaitosten välisten talletusten vähenemisestä. Erityisesti suomalaisten luottolaitosten Suomen Pankkiin tekemien talletusten sekä euroalueen ulkopuolisten rahalaitosten suomalaisiin, pääasiassa konsernin sisäisiin, luottolaitoksiin suuntaamien talletusten määrät pienenivät vuonna 13. Keskuspankkitalletusten väheneminen heijastaa rahoitusmarkkinoiden toiminnan vakautumista sekä keskuspankkirahan määrän pienentymistä markkinoilla. Suomessa johdannaiset kirjataan taseeseen markkina-arvon mukaisina taseen saamis- tai velkapuolelle sen mukaan, onko arvo positiivinen (saaminen) vai 1 Rahalaitossektoriin (pl. Suomen Pankki) kuuluvat Suomessa toimivat luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Rahamarkkinarahastojen osuus yhteenlasketusta taseesta on alle prosentin. Rahamarkkinarahastojen kehitystä käydään tarkemmin läpi..1 julkaistavassa Sijoitusrahastot-vuosikatsauksessa. Pentti Hakkarainen (13) Tase puolittunut vuodentakaisesta alle miljardiin. Blogikirjoitus Suomen Pankki. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 7

8 RAHALAITOKSET Kuvio 1. Suomen rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosimuutos, kuukausivirta 1 kk:n liukuva summa Lainat euroalueelle Saamiset keskuspankilta Lainat euroalueen ulkopuolelle Talletukset euroalueen ulkopuolelta Muut saamiset Arvopaperisijoitukset Mrd. euroa Oma pääoma ja varaukset Velat keskuspankille Talletukset euroalueelta Liikkeeseen lasketut velkakirjat Muut velat Taseen kasvu yhteensä Suomen rahalaitosten osuus euroalueen rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta oli vuoden 13 lopussa 1,7. Saksan ja Ranskan osuudet kattavat molemmat noin neljänneksen koko euroalueen yhteenlasketusta taseesta, Italian osuus on 13, Espanjan osuus 1 ja muiden maiden osuudet jäävät alle 1 prosentin. Rahalaitosten yhteenlaskettu tase supistui lähes jokaisessa euroalueen maassa vuoden 13 aikana, ja etenkin Saksassa taseen supistuminen oli nopeaa vuoden loppupuolella. Koko euroalueen rahalaitosten yhteenlaskettu tase pieneni vajaat 8. Kuvio. Rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosimuutos Suomessa, Saksassa ja euroalueella Suomi Saksa Euroalue Lähde: Euroopan keskuspankki. Yritysten ja kotitalouksien lainojen määrä kasvaa Suomessa nopeammin kuin euroalueella Keskuspankkitalletusten määrän vähenemisestä huolimatta euroalueelle pääasiassa Suomeen myönne- 8 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 RAHALAITOKSET Kuvio 3. Kotitalouksien ja yritysten lainojen vuosimuutos Suomessa ja euroalueella,1 kk:n liukuva keskiarvo Suomi: yritykset (ml. asuntoyhteisöt) Euroalue: yritykset Suomi: kotitaloudet Euroalue: kotitaloudet tyt lainat muodostivat edelleen noin puolet Suomessa toimivien rahalaitosten taseesta ja olivat näin ollen taseen saamispuolen merkittävin erä. 3 Lainat euroalueelle vähenivät vuoden aikana runsaat 1, mikä johtui pääosin rahalaitosten välisten lainojen vähenemisestä. Lainoista lähes puolet myönnettiin kotitalouksille ja vajaa kolmannes oli yrityslainoja. Vuoden aikana kotitalouksien lainakannan kasvu hidastui noin prosentista runsaaseen prosenttiin. Yritysten ja asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu nopeutui hieman vuoden aikana, mikä johtui asuntoyhteisöjen lainakannan kasvusta. Yritysten lainakannan (ml. asuntoyhtei Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. söt) vuosikasvu oli Suomessa euroalueen nopeinta. Muille rahoituslaitoksille myönnettyjen lainojen kanta suureni edelleen voimakkaasti, mikä johtui näiden laitosten kanssa tehtyjen reposopimusten määrän lisääntymisestä. Euroalueella yleisölle myönnettyjen lainojen kannan supistuminen nopeutui vuoden 13 aikana: joulukuussa kanta oli pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu on pysytellyt euroalueella nollan tuntumassa jo pari vuotta. Velkakriisimaissa kotitalouslainat vähenivät edelleen, ja muualla euroalueella ne kasvoivat vaatimattomasti. Yrityslainojen väheneminen euroalueella nopeutui vuoden 13 aikana; lainakanta oli vuoden lopussa 3 pienempi kuin vuotta aiemmin. Yritysten lainakanta supistui vuonna 13 tai oli edellisvuotisella tasolla suurimmassa osassa euroalueen maita lukuun ottamatta Suomea, Alankomaita, Belgiaa ja Viroa. 3 Rahalaitosten tasetilastossa luottolaitosten tekemät talletukset kirjataan taseeseen lainasaamisina. Reposopimus eli takaisinostosopimus on järjestely, jossa arvopapereita myytäessä myyjälle syntyy velvollisuus ostaa arvopaperit takaisin tiettyyn hintaan tiettynä ajankohtana. Yleisöön kuuluvat kaikki muut sektorit kuin rahalaitokset: kotitaloudet, yritykset, julkisyhteisöt, vakuutuslaitokset ja muut rahoitus- Kotitalouksien ja yritysten talletusten kasvu Suomessa hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin Taseen velkapuolella euroalueelta Suomen luottolaitoksiin tehdyt talletukset kattavat kolmanneksen yhteenlasketusta taseesta. Talletukset ovat luottolaitosten merkittävin varainhankinnan lähde. Koska ainoastaan talletuspankit saavat ottaa vastaan talletuksia yleisöltä, luottoyhteisöjen vastaanottamat talletukset ovat suurimmaksi osaksi emoyrityksen sisäistä rahoitusta. Yleisön talletuskannan vuosikasvu hidastui noin prosenttiyksikön verran vuonna 13 ja oli, vuoden lopussa. Etenkin muiden rahoituslaitosten tekemät talletukset lisääntyivät voimakkaasti. Taseen velkapuolella, kuten saamispuolellakin, reposopimusten lisääntyminen selittää kasvun. Suomen rahalaitosten talletuksista lähes puolet on suomalaisten kotitalouksien käyttelytilejä ja määräaikaistalletuksia. Kotitalouksien talletuskannan kasvu alkoi hidastua vuonna 1 ja kääntyi supistuvaan suuntaan vuoden 13 loppupuolella. Yritysten talletusten kasvu oli vielä vuoden 1 loppupuolella verrattain nopeaa, 6 9 prosentin tuntumassa, mutta hidastui voimakkaasti vuoden 13 aikana ja oli loka- laitokset. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 9

10 RAHALAITOKSET marraskuussa negatiivinen. Joulukuussa yritysten talletukset lisääntyivät edellisvuotisesta noin 7. Suomen kotitalouksien ja yritysten talletusten kasvu on selvästi hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kotitalouksien talletusten kasvu hidastui euroalueella vuoden aikana vajaasta prosentista, prosenttiin joulukuussa 13. Hidastumisesta huolimatta talletusten määrä lisääntyi hieman edellisvuotista nopeammin. Erityisesti Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa kotitalouksien talletusten kasvu nopeutui. Yritysten talletusten vuosikasvu kiihtyi vuonna 13 euroalueella keskimäärin ja oli vuoden lopussa vajaat 7. Kuvio. Kotitalouksien ja yritysten talletusten vuosimuutos Suomessa ja euroalueella,1 kk:n liukuva keskiarvo 1 Suomi: yritykset Euroalue: yritykset Suomi: kotitaloudet Euroalue: kotitaloudet Luottolaitosten toinen merkittävä varainhankinnan lähde on velkapapereiden liikkeeseenlasku. Suomalaisilla rahalaitoksilla ei ollut vaikeuksia saada markkinaehtoista rahoitusta, joskin liikkeeseen laskettujen velkakirjojen kannan vuosikasvu hidastui vuoden aikana runsaasta 1 prosentista vajaaseen 7 prosenttiin. Joukkovelkakirjojen määrän lisääntymisen taustalla oli pankkien varautuminen tuleviin sääntelymuutoksiin. Euroalueella rahalaitosten yhteenlasketun velkakirjakannan supistuminen jatkui: joulukuussa 13 velkakirjakanta oli lähes 9 pienempi kuin edellisvuoden lopussa. Liikkeeseen laskettujen velkakirjojen kanta supistui lähes jokaisessa euromaassa Suomea lukuun ottamatta. Markkinaehtoisen rahoituksen saanti oli vuonna 13 edelleen vaikeaa monille euroalueen kriisimaissa toimiville pankeille. Kannattaville ja vakavaraisille pankeille rahoituksen saanti sen sijaan helpottui Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. 6 Euro & talous /13: Talouden näkymät. Rahoitusjärjestelmän vakaus. 1 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 RAHALAITOKSET Taulukko 1. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase 1, milj. euroa Saamiset Luottolaitokset Rahamarkkinarahastot Yhteensä Lainat euroalueelle Muut arvopaperit kuin osakkeet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Osakkeet ja osuudet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Saamiset euroalueen ulkopuolelta Kiinteä omaisuus Muut saamiset Yhteensä Velat Talletukset euroalueelta Liikkeeseen lasketut velkapaperit, euroalueella olevien hallussa olevat Rahamarkkinarahasto-osuudet, euroalueella olevien hallussa olevat Oma pääoma Velat euroalueen ulkopuolelle Muut velat Yhteensä ) Johdannaiset sisältyvät eriin muut saamiset ja muut velat Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 11

12 RAHALAITOKSET Lainat ja arvopaperisaamiset Suomen rahalaitosten euroalueen yleisölle myöntämien euromääräisten lainojen vuosikasvu oli 7,8 vuoden 13 lopussa. Kasvu nopeutui hieman edellisvuotisesta, mikä johtui muiden rahoituslaitosten lainakannan kasvun nopeutumisesta. Yritysten lainakannan suureneminen hidastui alkuvuodesta mutta kiihtyi hieman loppuvuotta kohden. Kotitalouksien lainakannan kasvu hidastui vuoden aikana eniten. Suomen rahalaitosten euroalueen yleisölle myöntämien euromääräisten lainojen kannan keskimääräinen vuosikasvu nopeutui hieman vuonna 13 ja oli runsaat 8, kun se edellisvuonna oli 7 prosentin tuntumassa. Euroalueen yleisölle myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli vuoden lopussa 6 mrd euroa. Vuosikasvun nopeutumisen selittää lainakannan kasvu muille rahoituslaitoksille. Kasvun taustalla oli repo-ostojen voimakas lisääntyminen kuten myös edellisvuonna. Yleisön lainakantaan luetaan mukaan lainat kotitalouksille, yrityksille ja julkisyhteisöille sekä lainat vakuutusyhtiöille ja muille rahoituslaitoksille kuin rahalaitoksille. Vuoden 13 lopussa kotitalouksille myönnetyt lainat kattoivat 6 ja yrityksille myönnetyt lainat 3 koko yleisön lainakannasta. Kuvio. Euroalueen yleisön euromääräisen lainakannan vuosikasvu sektoreittain Kotitaloudet (ja KPVTY:t) Julkisyhteisöt Vakuutuslaitokset (vuosikasvu) Yritykset (ja asuntoyhteisöt) Muut rahoituslaitokset Yleisö, lainakannan vuosikasvu Suomen rahalaitosten yleisölle myöntämien lainojen kokonaiskanta, mukaan lukien valuuttamääräiset sekä euroalueen ulkopuolelle myönnetyt lainat, oli 3 mrd. euroa vuoden 13 lopussa. Tästä Suomeen myönnettyjen lainojen osuus oli 8, muihin euromaihin myönnettyjen lainojen osuus ja euroalueen ulkopuolisten maiden osuus 13. Lainakannan rakenne on muuttunut viime vuosina, kun reposopimukset erityisesti vakuutuslaitosten ja keskusvastapuolien 7 kanssa yleistyivät. Ennen vuotta 11 rahalaitokset tekivät reposopimuksia pääasiassa suoraan muiden rahalaitosten kanssa. Lainakannasta muita kun euromääräisiä lainoja oli vuoden 13 lopussa 1. Valuuttalainojen osuus on kasvanut selvästi vuodesta 11 eteenpäin samanaikaisesti reposopimusten lisääntymisen myötä. Ruotsin ja Tanskan kruunun määräiset lainat kattoivat 88 valuuttalainoista. 7 Keskusvastapuolet kuuluvat sektoriin muut rahoituslaitokset. 1 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 13..1 RAHALAITOKSET 3.1 Lainat kotitalouksille Kotitalouksien lainakannan kasvu hidastui Suomessa selvästi vuonna 13 mutta selvästi nopeampana kuin euroalueella keskimäärin. Vuonna 13 uusia asuntolainoja nostettiin vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla keskimääräinen asuntolainamarginaali 8 kasvoi ja oli suurimmillaan elokuussa 13. Syksyn aikana asuntolainamarginaalien suureneminen pysähtyi. Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien euromääräisten lainojen kanta oli joulukuun 13 lopussa 116,9 mrd. euroa, mikä on 1,8 mrd. euroa enemmän kuin vuonna 1. Vuosikasvu hidastui merkittävästi vuonna 13 ja oli joulukuussa,, kun se vielä joulukuussa 1 oli lähes. Huippuvuosina 8 lainakannan vuosikasvu oli yli 1. Kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut Suomessa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Vuoden 9 loppupuolella finanssikriisin aiheuttama epävarmuus johti euroalueella siihen, että lainakanta supistui joinakin kuukausina. Vuosina 1 ja 11 lainakannan kasvu piristyi euroalueella, mutta hiljeni jälleen nollan prosentin tuntumaan vuoden 1 puolivälissä ja on pysynyt siinä koko vuoden 13. Kuvio 6. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella Suomi Euroalue Lähde: Euroopan keskuspankki. Kotitalouksien lainat jaetaan käyttötarkoituksen mukaan asuntolainoihin, kulutusluottoihin ja muihin lainoihin Suomessa. Kotitalouslainakannasta asuntolainoja oli 76, kulutusluottoja 11 ja muita lainoja Asuntolainat Asuntolainakannan kasvu hidastui Suomessa vuonna 13. Joulukuun lopussa kanta oli 88,3 mrd. euroa, ja vuosikasvu hidastui edellisvuoden lopun,6 prosentista,3 prosenttiin. Asuntolainakannan vuosikasvu alkoi hidastua jo vuoden 1 jälkimmäisellä puoliskolla, mihin osaltaan vaikutti taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen. Vuosikasvu ei ole aikaisemmin - luvulla ollut yhtä vähäistä. Joulukuussa asuntolainakanta pieneni marraskuun kannasta, eli kuukauden aikana kuoletettiin asuntolainoja enemmän kuin uusia nostettiin. Asuntolainakanta supistui ensi kertaa 1 vuoteen. 8 Laskennallinen korkomarginaali on uuden lainan sovitun vuosikoron ja viitekoron erotus. Luottolaitokset eivät raportoi korkomarginaaleja Suomen Pankille, vaan laskennallinen korkomarginaali perustuu Suomen Pankin laskelmiin. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 13

14 RAHALAITOKSET Kuvio 7. Uudet nostetut asuntolainat Uudet nostetut asuntolainat (vasen asteikko) Uudet nostetut asuntolainat, trendi (vasen asteikko) Uudet nostetut asuntolainat, keskikorko (oikea asteikko), Mrd. euroa 1 1, 1, Vuonna 13 suomalaiset nostivat uusia asuntolainoja 9 1, mrd. euron edestä, mikä on noin mrd. vähemmän kuin edellisvuonna. Uusia asuntolainasopimuksia solmittiin vuonna 13 yhteensä reilun 17 mrd. euron edestä, mikä on vastaavasti mrd. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lainojen kysynnän hidastumisen taustalla ovat muun muassa vaikuttaneet taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen sekä todennäköisesti maaliskuussa voimaan tullut varainsiirtoveron korotus. Kuvio 8. Uudet nostetut asuntolainat, kumulatiivinen summa Mrd. euroa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu 8 6 Finanssialan Keskusliiton 1 mukaan ASP 11 - ensiasuntojen ostoissa oli kuitenkin nähtävissä piristymistä, vaikka muu asuntokauppa hidastui. Lokakuussa 13 ASP-lainalla ostettiin ensiasuntoja eniten lähes kahteen vuoteen. Suomessa asuntolainojen korko sidotaan useimmiten euriborkorkoihin. Joulukuussa 13 lähes 96 uusista asuntolainasopimuksista sidottiin euriboreihin. Edellisvuotiseen nähden euriborkorkojen suosio kasvoi prosenttiyksikköä. Euriboreista eniten käytetty viitekorko oli 1 kuukauden euribor. Joulukuussa 13 sen osuus oli 9 kaikista uusista euriborsidonnaisista asuntolainoista, kun vuotta aiemmin osuus oli alle. Kolmen kuukauden euriboriin sidottiin vajaa 7, kuuden kuukauden euriboriin 1 ja yhden kuukauden euriboriin uusista euriborsidonnaisista asuntolainoista. Kiinteään korkoon sidottiin 1,6 uusista asuntolainoista, mikä on prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa. Kiinteäkorkoisten lainojen osuus on supistunut suhteessa eniten vuoden 13 aikana. Pankkien omiin viitekorkoihin sidottujen uusien asuntolainojen osuus oli,. Pankit ovat kiristäneet lainaehtoja, ja kaikki pankit eivät enää myönnä yhden tai kolmen kuukauden euriboriin sidottua asuntolainaa. Kun euriborkorot ovat säilyneet matalina ja niiden suosion on kasvanut, myös uusien asuntolainojen keskikorot ovat pysyneet prosentin tuntumassa koko vuoden 13 ajan: joulukuussa uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli,3. 1 Finanssialan Keskusliiton tiedote.1.1 ASP-ensiasuntoja 9 Uudet nostot sisältävät raportointijakson aikana nostetut uudet lainat. Uusilla sopimuksilla tarkoitetaan uusien liiketoimien lisäksi uudelleen neuvoteltuja sopimuksia riippumatta siitä, nostetaanko laina raportointijakson aikana. ostetaan kiihtyvällä tahdilla, vaikka muu kauppa seisoo. 11 ASP-laina on (sanasta asuntosäästöpalkkio) 18 3-vuotiaille tarkoitettu valtion tukema järjestelmä ensiasunnon hankintaan. ASPlainan yhteydessä asuntolainaan myönnetään erilaisia tukia ja etuja. 1 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 13..1 RAHALAITOKSET Kuvio 9. Uusien asuntolainasopimusten korkosidonnaisuudet Euriborsidonnaiset Primesidonnaiset Kiinteäkorkoiset Muut korot Asuntojen kalliimman hintatason myötä pääkaupunkiseudulla asuvien asuntolainat ovat suuremmat kuin muualla maassa eli keskimäärin 19 euroa. Asuntolainojen keskikoon kasvuvauhti on tasaantunut kahden viime vuoden aikana, ja uudet asuntolainat ovat keskimäärin olleet 1 euroa Suomessa asuntolainojen korot olivat huomattavasti alemmat kuin euroalueella keskimäärin. Joulukuussa 13 uusien asuntolainasopimusten keskikorko oli 1,98, kun se euroalueella oli keskimäärin 3. Lainojen korkoihin vaikuttavat käytetyt viitekorot, joiden käyttö vaihtelee maittain. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali jatkoi kasvuaan koko alkuvuoden ja oli vuoden mittaan leveimmillään elokuussa, jolloin se oli 1,61 prosenttiyksikköä. Loppuvuoden aikana marginaalin 3.1. Kotitalouksien kulutusluotot ja muut lainat Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli vuoden 13 lopussa 13 mrd. euroa. Kanta supistui edellisvuotisesta hieman, noin, mrd. euroa. Kulutusluottojen kannan vuosimuutos 13 pieneni hieman eli 3,7 prosenttiin edellisvuoden prosentista. Lainakanta supistui, koska lainoja siirrettiin rahalaitossektorin ulkopuolelle. Kulutusluottojen kannan keskikorko nousi hieman vuodentakaisesta ja oli joulukuussa,6. Kuvio 11. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko kasvu pysähtyi, ja joulukuussa marginaali oli 1,6. Kanta (vasen asteikko) Keskikorko (oikea asteikko) Kuvio 1. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali 16 1 Mrd. euroa 1 9 Korkomarginaali (vasen asteikko) 1 kuukauden euribor (oikea asteikko), , , Lähde: Suomen Pankin laskelmat. Finanssialan Keskusliiton raportin 1 mukaan asuntovelallisilla on asuntolainaa keskimäärin 89 euroa. 13 Vuosimuutos lasketaan rahalaitostilastoissa virtatiedoista, jotka saadaan, kun kantatietojen muutoksesta poistetaan ajanjakson aikana kantaan vaikuttavat muut muutokset, kuten arvonalentumiset sekä 1 Finanssialan Keskusliitto (kevät 13) Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat. mahdolliset luokitusmuutokset. Luokitusmuutoksia syntyy esimerkiksi sektori- ja vaadeluokitusten muutoksista, rahalaitosjoukon rakenteen muuttumisesta ja kirjanpitokäytäntöjen muutoksista. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 1

16 RAHALAITOKSET Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat kotitalouksien kaikista kulutusluotoista lähes 9. Myös muut, ilman luottolaitoslupaa toimivat rahoituslaitokset myöntävät kotitalouksille kulutusluottoja etenkin autokaupan rahoitusta varten. Tilastokeskuksen mukaan muiden rahoituslaitosten kuin luottolaitosten myöntämien kulutusluottojen kanta oli syyskuun 13 lopussa 1, mrd. euroa. Vuoden 13 lopussa kulutusluotoista lähes puolet (8 ) kuului alaerään tili- ja korttiluotot. Nämä luotot ovat tarvittaessa käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka. Tili- ja korttiluotoista noin 1 oli luottokortteihin liitettyjä korottomia maksuaikalainoja. Pidennettyjen, yleensä korollisten luottokorttiluottojen osuus oli noin 6 ja niiden korko joulukuussa 9,. Tililuottojen osuus oli 8. Koko tili- ja korttiluottokannan keskikorko nousi hieman vuoden 13 aikana; keskikorko oli vuoden lopussa 6,8, kun se edellisvuoden lopussa oli 6,. Tili- ja korttiluotot olivat pääosin vakuudettomia. Finanssialan Keskusliiton raportin 1 mukaan kulutusluottojen keskimääräinen koko on ollut pienenemään päin kahden viime vuoden aikana. Vakuudellisten pankista otettujen kulutusluottojen suuruus on ollut keskimäärin 9 euroa. Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien muiden lainojen kanta oli joulukuun 13 lopussa 1 mrd. euroa. Muiden lainojen vuosikasvu hidastui yhden prosentin tuntumaan. Keskikorko näissä muissa lainoissa oli vuoden 13 lopussa. Lainat muihin käyttötarkoituksiin kattavat opintolainat, lainat vapaa-ajan asuntoja ja elinkeinonharjoittamista varten sekä muut lainat, joita ovat esimerkiksi sijoituslainat. Muiden lainojen suurin alaerä ovat lainat elinkeinon harjoittamista varten. Elinkeinonharjoittajien lainakanta oli noin mrd. euroa, ja lainakannan keskikorko oli joulukuussa,. Yli 8 elinkeinoharjoittajien lainoista oli myönnetty maa- ja metsätaloutta harjoittaville kotitalouksille. Kuvio 1. Kotitalouksien muut lainat käyttötarkoituksittain 7 Elinkeinon 33 harjoittaminen Vapaa-ajanasunnot Yrityslainat Opintolainat Lainat KPVTY:lle* Muut lainat * KPVTY = kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt mm. säätiöt, puolueet urheiluseurat. Yrityslainakanta kasvoi vuoden 13 aikana noin 6. Kasvusta lähes 7 tuli asuntoyhteisöjen lainojen kasvusta. Yritysten rahoituslähteet monipuolistuivat ja varsinkin joukkovelkakirjamuotoinen rahoitus lisääntyi selvästi vuoden 13 aikana. Yrityslainojen marginaalit levenivät. Suomen luottolaitosten kotimaisille yrityksille ja asuntoyhteisöille myöntämien lainojen kanta oli vuoden 13 lopussa reilut 68 mrd. euroa. Kanta kasvoi vajaat 3 mrd. euroa edellisvuotisesta. Alkuvuonna kanta kasvoi tasaisesti, mutta supistui noin puolen miljardin euron verran touko-heinäkuussa. Tämä johtui pääasiassa siitä, että lainoja siirrettiin rahalaitossektorin ulkopuolelle. Loppuvuonna kasvu nopeutui jonkin verran. Yrityslainakannan vuosimuutos oli joulukuussa 13 noin 6. Yritysluottojen heikkoon kehitykseen vaikutti muun muassa investointien vähäinen määrä. 1 Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat (13). 16 Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 13..1 RAHALAITOKSET Kuvio 1. Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa Vuoden 13 lopussa tehdyn yritysrahoituskyselyn 1 avulla selvitettiin Suomessa toimivien yritysten rahoituksen hankintaa ja hankinta-aikomuksia, rahoitusongelmia sekä rahoituksen saatavuutta ja hintaa. Kyselyn mukaan aiempaa suurempi osa keskisuurista ja suurista yrityksistä on hankkinut vuoden 13 aikana uutta rahoitusta, mutta samaan aikaan rahoituk- Yritykset: vaikutus lainakannan kasvuun Yritykset ja asuntoyhteisöt: vuosikasvu Asuntoyhteisöt: vuosikasvu 3 1 Asuntoyhteisöt: vaikutus lainakannan kasvuun Yritykset: vuosikasvu sen hankinta-aikeissa epäonnistuneiden tai näistä aikeista luopuneiden yritysten osuus on kasvanut. Kuvio 13. Yrityslainakanta ja sen kuukausimuutos Lainakanta (vasen asteikko) Lainakannan kuukausimuutos (oikea asteikko) Mrd. euroa Milj. euroa Yritysrahoituskyselyn perusteella yritysten rahoitusrakenne on monipuolistumassa. Aiempaa useammat suuret (yli työntekijän) yritykset ilmoittivat hank- 3 - kivansa rahoitusta erityisesti laskemalla liikkeeseen yritystodistuksia ja joukkovelkakirjoja. Tämä suuntaus Asuntoyhteisöjen osuus yrityslainakannasta oli vuoden 13 lopussa neljännes eli vajaat 18 mrd. euroa. Kasvua edellisvuodesta kertyi mrd. euroa. Perinteisten (yritykset pl. asuntoyhteisöt) kotimaisten yritysten lainakannan vuosikasvu oli vuoden 13 aikana keskimäärin vain noin prosentti. Toisaalta taas asuntoyhteisöjen lainojen vuosikasvu oli keskimäärin 1. Näin ollen yrityslainojen kannan kasvusta noin 7 aiheutui asuntoyhteisöjen lainarahoituksen lisääntymisestä. näkyy selvästi myös Suomen Pankin laatimissa arvopaperitilastoissa. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen kanta kasvoi vuoden 13 aikana lähes,3 mrd. euroa eli 16 ja oli vuoden lopussa runsaat 3 mrd. euroa. Joukkovelkakirjamuotoisen rahoituksen kasvun taustalla ovat markkinarahoituksen saannin helpottuminen ja toisaalta pankeista saatavan rahoituksen ehtojen kiristyminen. Kuvio 1. Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen kanta ja nettomerkinnät Kanta (vasen asteikko) Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd. euroa Milj. euroa Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Finanssialan Keskusliitto, Finnvera, Suomen Pankki, Suomen Yrittäjät sekä työ- ja elinkeino- ministeriö: Yritysrahoituskysely 13. Ks. ituskyselyt/pages/default.aspx. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 17

18 RAHALAITOKSET Yrityslainakannassa (pl. asuntoyhteisöt) on eniten lainoja kiinteistöalan yrityksille (3 ) ja teollisuusyrityksille (17 ). Lainakannan kehitys oli kaikilla päätoimialoilla vaatimatonta. Eniten uusia lainasopimuksia tehtiin teollisuusalan yritysten kanssa, kuten edellisinä vuosina. Uusia yrityslainasopimuksia tehtiin vuonna 13 lähes mrd. eurolla, mikä on, mrd. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Koko vuoden aikana tehdyt sopimukset jäivät 1 mrd. euron verran jälkeen huippuvuosien 8 ja 1 tasosta. Ero selittyy lähes kokonaan suurten (yli miljoonan euron) yrityslainanostojen vähentymisellä. Uusia yrityslainoja otetaan edelleen lähinnä rahoituksen uudelleenjärjestelyihin ja käyttöpääomatarpeisiin. Sen sijaan investointeihin lainoja otetaan edelleen vaisusti. 16 Kuvio 16. Uudet yrityslainasopimukset (ml. asuntoyhteisöt) kuukausittain Milj. euroa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Uusien pienten, enintään euron, yrityslainasopimusten korot nousivat lähes koko vuoden 13 ajan. Nousua kertyi vuoden 1 lopusta lähes, prosenttiyksikköä, ja korko oli vuoden lopussa 3,9. Suurissa, yli 1 milj. euron, yrityslainoissa korko kohosi reilut,3 prosenttiyksikköä,38 prosenttiin vuoden 13 aikana. Kaikista uusista yrityslainasopimuksista (pl. asuntoyhteisöt) euriborkorkoihin sidottiin yli 7. Yli puolet uusista yrityslainasopimuksista sidot- tiin yhden kuukauden ja kolmen kuukauden euriborkorkoihin. Pidemmät euriborkorot laskivat vuoden 13 aikana edelleen, mutta lyhimmät euriborit nousivat muutamia prosenttiyksikön sadasosia vuoden aikana. Viitekorkojen muutos ei selitä sopimuskorkojen nousua. Kuvio 17. Uusien yrityslainasopimusten (pl. asuntoyhteisöt) korot 3 1 Enintään euroa Yli ja enintään euroa Enintään euroa Yli ja enintään 1 milj. euroa Yli 1 milj. euroa Lainamarginaalit levenivät kaikissa yrityslainojen kokoluokissa. Lainamarginaalien kasvua on ollut havaittavissa jo vuodesta 11 alkaen, mutta vuoden 13 aikana, varsinkin pienissä, enintään euron lainoissa, marginaalit levenivät eniten. Suurissa, yli miljoonan euron, lainoissa korkojen kuukausittainen vaihtelu voi olla suurtakin, koska yksittäisellä suurella lainalla on tässä luokassa mahdollisesti suurempi vaikutus keskikorkoon kuin pienemmissä lainoissa. Korko on yleensä sitä korkeampi, mitä pienempi laina on kyseessä. PK-yritykset maksavat siten tavallisesti korkeampia lainakorkoja kuin suuret yritykset. 16 Finanssialan Keskusliitto (13) Pankkibarometri IV/ Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 13..1 RAHALAITOKSET Kuvio 18. Uusien yrityslainojen (pl. asuntoyhteisöt) laskennallinen marginaali lainan koon mukaan Enintään euron uudet nostetut lainat Yli euron ja enintään euron uudet nostetut lainat Enintään euron uudet nostetut lainat Yli euron ja enintään miljoonan euron uudet nostetut lainat Yli miljoonan euron uudet nostetut lainat, 3, 3,,, 1, 1,,, Ilman tili- ja reposopimuksia. Lähde: Suomen Pankin laskelmat. 3.3 Luottolaitosten arvopaperisaamiset Vuoden 13 lopussa kotimaisten luottolaitosten arvopaperisaamisten tasearvo oli 7 mrd. euroa eli vajaat 3 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu selittyy lähes kokonaan arvopaperien ostoilla. Luottolaitosten arvopaperisijoitukset kasvoivat vuoden 13 aikana selvästi hitaammin kuin parina edellisenä vuotena. Kasvua kertyi vain 3 mrd. euroa eli vajaat, mikä selittyy lähes kokonaan uusien arvopaperien ostoilla. Lähes 9 luottolaitosten arvopaperikannasta oli velkapapereita ja loput reilut 1 osakkeita ja osuuksia. Luottolaitosten arvopaperisalkusta suurin osa on pitkäaikaisia velkapapereita. Vuoden 13 lopussa niitä oli reilut 61 mrd. euroa. Lyhytaikaisten velkapapereiden määrä on pysynyt jo pidempään muuttumattomana vajaassa 3 mrd. eurossa. Tuleva likviditeetinsääntely edellyttää pankeilta riittäviä maksuvalmiuspuskureita, mikä korostaa laadukkaiden likviditeettivarojen merkitystä. Näitä ovat esimerkiksi valtionvelkakirjat, katetut joukkovelkakirjalainat ja hyvän luokituksen yrityspaperit. Luottolaitosten hallussa olevista joukkovelkakirjoista suurin osa on rahalaitosten liikkeeseen laskemia. Näiden osuus kaikista joukkovelkakirjoista oli vuoden 13 lopussa noin 6 (1 mrd. euroa). Tämä osuus on pysynyt samansuuruisena jo useita vuosia, joskin osuus hieman pieneni vuodesta 1. Näistä rahalaitosten liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjoista neljännes oli katettuja joukkovelkakirjoja. Suurin osa rahalaitosten liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjoista on laskettu liikkeeseen rahaliittoon kuulumattomissa EU-maissa. Merkittävin liikkeeseenlaskijamaa oli Tanska, jonka osuus rahalaitosten liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjoista oli yli. Toiseksi eniten oli Ruotsin rahalaitosten liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja, joita oli yli. Luottolaitosten hallussa olevien joukkovelkakirjojen kannan kasvun taustalla olivat erityisesti muiden sektoreiden kuin rahalaitosten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen ostot. Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat kasvoivat vuoden 13 aikana noin mrd. euroa. Julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemia velkapapereita luottolaitoksilla oli vuoden 13 lopussa yhteensä lähes 1 mrd. euron arvosta. Näistä oli valtioiden liikkeeseen laskemia 11 mrd. euron verran, mikä on noin, mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Maajakauma pysyi melko samanlaisena kuin vuonna 1, eli eniten luottolaitosten salkuissa oli Saksan, Suomen, Yhdysvaltojen ja Ruotsin valtionpapereita. Luottolaitosten taseissa jatkui vuonna 13 sama trendi kuin vuonna 1, eli paikallishallinnon (kunnat, osavaltiot) liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat kasvattivat suosiotaan. Niiden määrä kasvoi lähes 1, mrd. euroa vuoden 13 aikana. Varsinkin Saksan osavaltioiden liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjo- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 13 19

20 RAHALAITOKSET jen määrä lähes kaksinkertaistui noin, mrd. euroon. Suomen kuntien liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjojen määrä pysyi edellisvuotisella tasolla. Luottolaitosten hallussa olevista joukkovelkakirjoista noin 6 oli euromääräisiä, mikä on prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuoden lopussa. Valuuttamääräisissä joukkovelkakirjoissa oli eniten Ruotsin kruunun määräisiä velkakirjoja. Niiden määrä kasvoi vuoden 13 aikana noin mrd. euroa (9,8 mrd. euroa). Myös Tanskan kruunun määräiset velkapaperit olivat suosittuja vajaan 8,7 mrd. euron osuudellaan. Valuuttamääräisten joukkovelkakirjojen arvoihin vaikuttavat valuuttakurssien vaihtelut. Vuosikatsaus 13 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008 Raha- ja pankkitilastot Vuosikatsaus 8 Uusien asuntolainasopimusten jakauma viitekoron mukaan Euribor Prime Kiinteät korot Muut korot 9 8 7 7 8 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..9

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007 Suomen maksutase Vuosikatsaus 27 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suorien sijoitusten kanta 1998 27 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomessa (vasen ast.) Ulkomailla (vasen ast.) Suomessa, BKT:stä

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot

Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot Pentti Hakkarainen, johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot Suurten kaupunkien talous- ja rahoitusjohtajien tilaisuus Vantaa 6.8.2015 6.8.2015

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta 3 ANALYYSI Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta TÄNÄÄN 13:00 ANALYYSI

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Globaalit näkymät vuonna 2008

Globaalit näkymät vuonna 2008 Globaalit näkymät vuonna 2008 TALOUS 2008 -seminaari Finlandia-talo 25.10.2007 Pentti Hakkarainen Johtokunnan jäsen Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Globaalit näkymät vuonna

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla

Kainuun työttömyys pysytteli marraskuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla 1 (8) Julkistettavissa 21.12. klo 9.00 Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Kainuun työttömyys pysytteli kuussa yli 700 vuoden takaista alemmalla Hyvä työllisyys jatkuu, vaikka kausivaihtelu pyrkii taas kohottamaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 8,2 prosenttia

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Tilastoyksikkö Suomen Pankki Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Rahamuseo 11.4.2016 Elisabeth Flittner Harri Kuussaari 11.4.2016 Julkinen 1 Suomen Pankin kaksi roolia Suomen

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 11.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Valtio Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 57/34 27.2.2002 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) ( L 333, 17. joulukuuta

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä?

Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Uhkaako raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys kasvunäkymiä? Pääjohtaja Erkki Liikanen Talousvaliokunnan seminaari 17.10.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Kolme pääkysymystä rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot