Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008"

Transkriptio

1 Raha- ja pankkitilastot Vuosikatsaus 8 Uusien asuntolainasopimusten jakauma viitekoron mukaan Euribor Prime Kiinteät korot Muut korot Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..9

2 Sisällys Johdanto Lainat yleisölle. Yleisön lainat. Lainat kotitalouksille 8. Yrityslainat Talletukset ja muu varainhankinta. Talletukset. Kotitalouksien talletukset. Muu varainhankinta. Rahamarkkinarahastot 7 Rahalaitosten yhteenlaskettu tase 9 Muutokset rahalaitossektorilla Liite. Kuviot Kuvioluettelo Kuvio. Euroalueen yleisölle myönnetyt euromääräiset lainat Kuvio. Yleisön lainakannan keskikorko ja eräitä viitekorkoja 7 Kuvio. Valuuttalainat ja lainat euroalueen ulkopuolelle 7 Kuvio. Valuuttalainojen valuuttajakauma..8 8 Kuvio. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvuja euroalueella 8 Kuvio. Asuntolainakannan vuositasolle korotettu kuukausikasvu, vuosikasvu ja keskikorko 9 Kuvio 7. Uudet asuntolainasopimukset kuukausittain vuosina 8 9 Kuvio 8. Uusien asuntolainasopimusten keskikorot korkosidonnaisuuksittain Kuvio 9. Uudet nostetut asuntolainat kuukausittain vuosina 8 Kuvio. Uudet nostetut asuntolainat Kuvio. Kulutusluottojen vuosikasvuja euroalueella Kuvio. Muut kotitalouslainat kuin asuntolainat ja kulutusluotot Kuvio. Yritysten lainakannan keskikorko ja vuosikasvu Kuvio. Yrityslainojen vuosikasvuja muissa euromaissa Kuvio. Uudet, enintään milj. euron yrityslainasopimukset vuosina 8 Kuvio. Yrityslainojen korot Kuvio 7. Asuntoyhteisöjen lainakanta ja kannan vuosikasvu Kuvio 8. Euroalueen yleisöltä vastaanotetut euromääräiset talletukset Kuvio 9. Yleisön talletuskannan korkosidonnaisuudet Kuvio. Kotitalouksien talletusten vuosikasvu vaateen ja maturiteetin mukaan Kuvio. Kotitalouksien yön yli -talletusten kanta ja keskikorko Päätoimittaja Elisabeth Hintikka Työryhmä Kimmo Koskinen Johanna Pöyry- Renholm Tony Schildt ISSN 797-X Tiedustelut Kimmo Koskinen 8 Tony Schildt 8 99 Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL Puhelin 8 Y-tunnus 8- HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvio. Enintään vuoden määräaikaistalletusten kuukausimuutos ja sijoitusrahastojen nettomerkinnät Kuvio. Kotitalouksien talletusten keskikorkoja vaateittain ja kk:n euribor Kuvio. Laina- ja talletuskannan erotus: rahalaitosten yleisölle myöntämät lainat vähennettynä rahalaitosten vastaanottamien talletusten määrällä. Kuvio. Lainojen ja talletusten välinen korkomarginaali ja kk:n euriborkorko 7 Kuvio. Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen ja rahamarkkinapapereiden kanta 7 Kuvio 7. Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen ja rahamarkkinapapereiden kanta valuutan mukaan 7 Kuvio 8. Rahamarkkinarahastojen yhteenlaskettujen osuuksien kanta ja kuukausittainen kannanmuutos 8 Kuvio 9. Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien hallussapito alueittain 8 Kuvio. Maittaiset osuudet euroalueen yhteenlasketusta taseesta vuoden 8 lopussa 9 Kuvio. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase Kuvio. Ulkomaisessa omistuksessa olevien sivukonttorien ja tytäryritysten osuus Suomessa olevien luottolaitosten yhteenlasketusta taseesta Kuvio. Yleisön lainakanta sektoreittain Kuvio. Yleisön lainakannan vuosikasvu sektoreittain Kuvio. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvuja eräissä euroalueen maissa Kuvio. Asuntolainojen kanta ja keskikorko Kuvio 7. Asuntolainakannan jakauma viitekoron mukaan Kuvio 8. Asuntolainakannan keskikorko viitekoron mukaan Kuvio 9. Asuntorahoitukseen erikoistuneiden muiden luottolaitosten kuin pankkien eriä Kuvio. Uusien nostettujen asuntolainojen määrä ja keskikorko Kuvio. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko Kuvio. Kotitalouksien tili- ja korttiluottojen kanta ja keskikorko Kuvio. Opintolainakanta ja keskikorko Kuvio. Uudet, yli milj. euron yrityslainasopimukset vuosina 8 Kuvio. Koron kiinnitysajaltaan enintään vuodeksi sidottujen uusien yrityslainasopimusten keskikorot lainan koon mukaan 7 Kuvio. Asuntoyhteisöjen lainakanta ja osuus luottolaitosten yrityslainakannasta 7 Kuvio 7. Yleisön talletusten jakauma viitekoron mukaan 7 Kuvio 8. Yleisön talletusten keskikorkoja sektoreittain ja kk:n euribor 7 Kuvio 9. Suomen rahalaitoksiin tehdyt yleisön talletukset maittain 7 Kuvio. Kotitalouksien talletusten keskikorkoja Suomessa ja euroalueella 7 Kuvio. Kotitalouksien talletusten jakauma maturiteetin mukaan vuoden 8 lopussa 8 Kuvio. Yritysten talletusten jakauma maturiteetin mukaan vuoden 8 lopussa 8

4 Kuvio. Kotitalouksien talletusten vuosikasvu ja keskikorko 8 Kuvio. Yritysten talletusten vuosikasvu ja keskikorko 8 Kuvio. Kotitalouksien enintään vuoden määräaikaistalletusten vuosikasvuja eräissä euroalueen maissa 8 Kuvio. Kotitalouksien enintään vuoden määräaikaistalletusten keskikorkoja eräissä euroalueen maissa 8 Kuvio 7. Yritysten enintään vuoden määräaikaistalletusten vuosikasvuja eräissä euroalueen maissa 9 Kuvio 8. Yritysten enintään vuoden määräaikaistalletusten keskikorkoja eräissä euroalueen maissa 9 Taulukkoluettelo Taulukko. Yleisön lainakannan korkosidonnaisuudet eräinä kuukausina vuonna 8 Taulukko. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase, milj. euroa Taulukko. EU:n alueella olevien rahalaitosten lukumäärä maittain ja rahalaitostyypeittäin sekä luottolaitosten lukumäärä suhteessa väestöön vuoden 8 lopussa. Lyhenteet BE BG CZ DK DE EE IE GR ES FR IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK MU EU7 Belgia Bulgaria Tšekki Tanska Saksa Viro Irlanti Kreikka Espanja Ranska Italia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Unkari Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Iso-Britannia Euroalueen jäsenvaltiota Euroopan unionin 7 jäsenvaltiota Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL Puhelin 8 Y-tunnus 8- HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

5 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T Johdanto Kansainvälinen rahoitusmarkkinoiden kriisi leimasi vuoden 8 talouskehitystä. Kriisin vaikutukset näkyivät myös lainojen ja talletusten kehityksessä. Tässä raha- ja pankkitilastojen vuosikatsauksessa kuvataan vuoden 8 kehitystä Suomessa ja esitetään rahalaitoksilta kerättäviä tietoja kattavammin kuin kuukausittain Suomen Pankin internetsivuilla julkaistavissa taulukoissa ja kuvioissa. Katsauksen ensimmäisessä luvussa kuvataan yleisön lainojen kehitystä, jossa keskeisintä oli voimakas yrityslainojen lisääntyminen ja kotitalouslainojen kasvun hidastuminen. Toisessa luvussa esitellään rahalaitosten vastaanottamien talletusten ja muun varainhankinnan kehitystä. Talletusten voimakas kasvu vuonna 8 oli seurausta pankkien välisestä korkokilpailusta etenkin alkuvuodesta sekä muihin sijoituskohteisiin, kuten sijoitusrahastoihin, kohdistuvan epävarmuuden lisääntymisestä. Kolmannessa luvussa käydään läpi rahalaitosten yhteenlasketussa taseessa näkyviä muutoksia. Julkaisun neljännessä luvussa kuvataan rahalaitossektorin institutionaalisia muutoksia. Ks. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8

6 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T..9 Lainat yleisölle. Yleisön lainat Yleisön lainakannan vuosikasvua vauhditti voimakkaasti kasvanut yrityslainakanta. Pääosa tästä lainakannasta on sidottu euriborkorkoihin. Suomen ulkopuolelle myönnettyjen lainojen kanta kasvoi edelleen noin miljardi euroa vuodessa. Valuuttalainojen kanta pysyi lähes ennallaan. Suomen rahalaitosten euroalueen yleisölle myöntämien euromääräisten lainojen kannan vuosikasvu pysyi lähes koko vuoden 8 poikkeuksellisen voimakkaana verrattuna -luvun edellisiin vuosiin. Yleisön lainakantaan lasketaan mukaan rahalaitosten lainat kotitalouksille, yrityksille, julkisyhteisöille ja muille rahoituslaitoksille kuin rahalaitoksille. Pääasiassa nopeaa vuosikasvua piti yllä yrityslainojen voimakas kasvu. Kuvio. Euroalueen yleisölle myönnetyt euromääräiset lainat 8 Kanta (oikea asteikko) Yleisön euromääräinen lainakanta oli vuoden lopussa 8, mrd. euroa, mikä on, enemmän kuin Sisältävät myös vakuutuslaitokset. Vuosikasvu (vasen asteikko) Mrd. euroa vuotta aikaisemmin. Yleisön lainakannan keskikorko seurasi vuonna 8 hiukan viiveellä markkinakorkojen kehitystä, sillä lainakannasta suurin osa, noin 7, on viime vuosina sidottu euriborkorkoihin. Vuoden 8 lopussa euriborsidonnaisten lainojen osuus oli kaikista lainoista eli 9, mrd. euroa. Joulukuussa 8 yleisön lainakannan keskikorko oli,, kun se edellisvuoden joulukuussa oli,9. Taulukko. Yleisön lainakannan korkosidonnaisuudet eräinä kuukausina vuonna 8 Uusien sopimusten korkeaa korkotasoa selittää se, että uusiin sopimuksiin tilastoidaan tässä tapauksessa myös tili- ja korttiluottojen kuukauden lopun kanta. Tammikuu Kesäkuu Joulukuu Yleisön lainakanta yhteensä, (mrd. euroa),7, 8, Euriborsidonnaiset 8, 87, 9, Pankkien omiin viitekorkoihin sidotut,,7 9,8 Kiinteäkorkoiset ja muut,,, Yleisön lainakanta yhteensä, keskikorko (),,, Euriborsidonnaiset,,, Pankkien omiin viitekorkoihin sidotut,,,78 Kiinteäkorkoiset ja muut,8,9,77 Yleisön uudet lainasopimukset yhteensä, määrä (mrd. euroa),,,9 Euriborsidonnaiset,9 7, 9, Pankkien omiin viitekorkoihin sidotut,8,9,9 Kiinteäkorkoiset ja muut,9,, Yleisön uudet lainasopimukset yhteensä, keskikorko (),8,77,87 Euriborsidonnaiset 7, 7,, Pankkien omiin viitekorkoihin sidotut,9,,99 Kiinteäkorkoiset ja muut,,,9 Vuosikatsaus 8 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T Yleisön lainakanta koostuu pääasiassa kotitalouksille ja yrityksille myönnetyistä lainoista, sillä näiden kahden sektorin osuus on 9 koko lainakannasta. Kotitalouslainojen osuus yleisön lainakannasta oli vuoden 8 lopussa 9 ja yritysten osuus. Yrityslainakannan voimakkaan kasvun vuoksi yritysten suhteellinen osuus suureni hieman vuonna 8. Suomessa muiden rahoituslaitosten kuin rahalaitosten lainakanta oli vuoden lopussa, mrd. euroa ja julkisyhteisöjen lainakanta,8 mrd. euroa.,8 mrd. euroa oli myönnetty euroalueelle ja,8 mrd. euroa euroalueen ulkopuolelle. Lähes kaikki valuuttalainat euroalueelle ovat yrityslainoja. Kuvio. Valuuttalainat ja lainat euroalueen ulkopuolelle Valuuttalainat euroalueen yleisölle, kanta Lainat yleisölle euroalueen ulkopuolella, kanta Valuuttalainat yleisölle euroalueen ulkopuolella, kanta 7 8 Mrd. euroa Kuvio. Yleisön lainakannan keskikorko ja eräitä viitekorkoja 7 Lainakannan keskikorko kk:n euriborkorko (tod. pv/) Primekorkojen keskiarvo Valtionobligaatioiden (maturiteetti v) tuotto, Lainat yleisölle olivat vuoden 8 lopussa, mrd. euroa, kun mukaan lasketaan myös lainat euroalueen ulkopuolelle ja valuuttalainat. Lainoista 9 oli myönnetty Suomeen. Muualle euroalueelle oli myönnetty lainoja, mrd. euroa ja euroalueen ulkopuolelle, mrd. euroa. Muualle kuin Suomeen myönnettyjen lainojen kanta oli vuoden 8 aikana selvässä kasvussa, mutta joulukuussa tämä lainakanta supistui, mrd. eurolla. Suomesta ulkomaille myönnettyjen lainojen kannan määrä on edelleen suhteessa koko lainakantaan pieni, vain,7. Vuoden 8 lopussa rahalaitosten yleisölle myöntämien valuuttalainojen kanta oli, mrd. euroa, mikä on,8 koko yleisön lainakannasta. Näistä lainoista Valuuttalainoista oli vuoden 8 lopussa Yhdysvaltain dollarin määräisiä ja 7 Ruotsin kruunun määräisiä. Valuuttalainat eivät kasvaneet merkittävästi vuoden 8 aikana. Niiden osuus kaikista lainoista suureni vuoden 8 aikana, prosentista,8 prosenttiin. Valuuttalainojen osuus euroalueelle myönnetyistä lainoista oli vain,8, kun taas euroalueen ulkopuolelle myönnetyistä yleisön lainoista niiden osuus oli 9. Valuuttalainat yleisölle euroalueen ulkopuolella -erä sisältyy sarjaan Lainat yleisölle euroalueen ulkopuolella. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8 7

8 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T..9 Kuvio. Valuuttalainojen valuuttajakauma..8 Yhdysvaltain dollari Ruotsin kruunu Tanskan kruunu Englannin punta Muut valuutat Kuvio. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvuja euroalueella DKK GBP Muut valuutat FI Euroalue DE ES FR IT USD SEK Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki.. Lainat kotitalouksille Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu hidastui niin Suomessa kuin euroalueellakin. Finanssikriisin kärjistyminen näkyi asuntolainojen kysynnässä. Kotitalouksien lainakanta oli vuoden 8 lopussa 9, mrd. euroa. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu hidastui koko vuoden 8, kuten se on tehnyt vuodesta alkaen. Joulukuussa 8 kotitalouksien lainakanta kasvoi 8, edellisvuotisesta. Vuotta aikaisemmin vuosikasvu oli,. Kotitalouksien lainakannan keskikorko oli vuoden 8 lopussa,, kun se vuotta aikaisemmin oli,. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu hidastui myös koko euroalueella keskimäärin. Vuoden 8 lopulla euroalueen kotitalouksien lainakannan vuosikasvu oli,8. Lainakannan kasvu alkoi hidastua euroalueella noin puoli vuotta myöhemmin kuin Suomessa, jossa hidastuminen alkoi alkuvuodesta. Osassa euromaista, kuten esimerkiksi Espanjassa ja Irlannissa, kiinteistömarkkinoiden ongelmat ovat saaneet aikaan kotitalouksien lainakannan vuosikasvun voimakkaan hidastumisen, kun taas esimerkiksi Suomessa ja Ranskassa kotitalouksien lainakannan vuosikasvun hidastuminen on ollut selvästi maltillisempaa. Saksassa kotitalouksien lainakannan vuosikasvu on ollut jo pitkään nollakasvun tuntumassa, mikä johtuu asuntomarkkinoiden heikosta kehityksestä. 8 Vuosikatsaus 8 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T Kuvio. Asuntolainakannan vuositasolle korotettu kuukausikasvu, vuosikasvu ja keskikorko Korotettu kuukausikasvu prosentteina, trendi (vasen asteikko) Vuosikasvu prosentteina, trendi (vasen asteikko) Keskikorko (oikea asteikko) Suomen kotitalouksien asuntolainakanta oli vuoden lopussa 7, mrd. euroa, mikä on runsaat 7 kaikista kotitalouslainoista. Globaalin finanssikriisin kärjistyttyä ja talousnäkymien nopeasti heikennyttyä asuntolainakannan vuosikasvu hidastui entistä nopeammin vuoden 8 loppua kohden. Asuntolainakannan vuosikasvu oli vuoden lopussa 8,7, kun se vuotta aikaisemmin oli,. Vuositasolle korotettu kuukausikasvu oli vuoden 8 lopussa,, kun se vuotta aikaisemmin oli,. Asuntolainakannan vuosikasvu on yleensä seurannut vuositasolle korotettua kuukausikasvua noin puolen vuoden viiveellä. Finanssikriisin aiheuttama epävarmuus kotitalouksien talousnäkymissä ja asuntomarkkinoilla näkyi selvästi kotitalouksien solmimien uusien asuntolainasopimusten määrissä vuoden 8 viimeisen neljänneksen aikana. Vuoden 8 uusien asuntolainasopimusten kehitys olikin erittäin kaksijakoista. Kuuden ensimmäisen kuukauden aikana rahalaitokset solmivat kotitalouksien kanssa uusia asuntolainasopimuksia suunnilleen yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin, ja kasvua edellisvuotisesta oli, mrd. euroa. Sen sijaan kuuden viimeisen kuukauden aikana jäätiin selvästi edellisvuotisesta, sillä uusia asuntolainasopimuksia solmittiin, mrd. euroa vähemmän, vaikka joulukuussa uusien sopimusten määrä kasvoikin lähes milj. euroa suuremmaksi kuin vuonna 7. Joulukuun 8 korkeaa uusien asuntolainasopimusten määrää selittää todennäköisesti se, että kotitaloudet vaihtoivat runsaasti lainojensa viitekorkoja. Asuntolainojen viitekorkoina yleisesti käytössä olleita kuukauden euribor- ja primekorkoja vaihdettiin marras-joulukuussa lyhyisiin markkinakorkoihin kuten esimerkiksi kuukauden euriboriin, joka on laskenut nopeasti Kuvio 7. Uudet asuntolainasopimukset kuukausittain vuosina Milj. euroa Kaiken kaikkiaan vuonna 8 solmittiin uusia asuntolainasopimuksia keskimäärin, mrd. eurolla kuukaudessa, kun vuoden 7 vastaava luku oli, mrd. euroa. Koko vuonna solmittiin,7 mrd. euron edestä uusia asuntolainasopimuksia, mikä on, mrd. euroa vähemmän kuin vuonna 7.Perinteisesti suomalaiset kotitaloudet ovat sitoneet uudet asuntolainasopimukset koronkiinnitysajaltaan lyhyisiin eli enintään yhden vuoden mittaisiin viitekorkoihin. Vuonna 8 keskimäärin 9 uusista asuntolainasopimuksista oli kiinnitetty tähän luokkaan. Koron kiinni- Uudet asuntolainasopimukset sisältävät kaikki kuukauden aikana ensimmäistä kertaa solmitut lainasopimukset sekä sellaiset sopimukset, jotka syntyvät jo olemassa olevien lainojen sopimusehtojen uudelleenneuvottelujen tuloksena. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8 9

10 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T..9 tysajaltaan enintään yhden vuoden viitekorkoja ovat mm. euriborkorot ja pankkien omat primekorot. Tähän luokkaan kuuluvien uusien asuntolainasopimusten keskikorko oli vuoden 8 joulukuussa,7. Kiinteiden korkojen tai pitkien viitekorkojen osuus uusissa asuntolainasopimuksissa on ollut historiallisesti hyvin pieni. Kuvio 8. Uusien asuntolainasopimusten keskikorot korkosidonnaisuuksittain,,,,,,,,, Euriborsidonnaiset Kiinteisiin korkoihin sidotut 7 8 Primekorkoihin sidotut Muihin korkoihin sidotut Euribor- ja primekorkojen keskinäiset osuudet uusien asuntolainasopimusten viitekorkoina ovat vaihdelleet hyvinkin voimakkaasti kuukaudesta toiseen. Näyttääkin siltä, että kotitaloudet suosivat uuden asuntolainasopimuksen tekohetkellä sitä viitekorkoa, joka on sillä hetkellä edullisin. Vuoden 8 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana euriborkorkojen osuus uusien asuntolainasopimusten viitekorkona supistui lähes prosentista kesäkuun prosenttiin euriborkorkojen noustua primekorkoja nopeammin. Marras-joulukuussa euriborkorkojen käyttö viitekorkona lisääntyi voimakkaasti, kun markkinakorot lähtivät jyrkkään laskuun EKP:n laskiessa ohjauskorkoaan kolmeen otteeseen loka-joulukuussa. Vuoden lopussa noin 8 uusista asuntolainasopimuksista oli euriborsidonnaisia. Samalla pankkien primekorot pysyivät lähes muuttumattomina, noin viidessä prosentissa, aina joulukuuhun asti, jolloin myös primekorot laskivat jyrkästi. Vuoden 8 lopussa uusien euriborsidonnaisten asuntolainasopimusten keskikorko oli,98 ja pankkien primekorkoihin sidottujen uusien asuntolainasopimusten keskikorko,. Uusia asuntolainoja nostettiin vuoden 8 aikana yhteensä 9,7 mrd. euroa, mikä on, mrd. euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Uudet nostetut asuntolainat kehittyivätkin vuoden aikana hyvin samansuuntaisesti kuin uudet asuntolainasopimukset. Uudet nostot olivat alkuvuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana noin, mrd. euroa suuremmat kuin vuoden 7 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Loppuvuodesta uudet nostot olivat lähes mrd. euroa pienemmät kuin vuonna 7. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli vuoden lopussa,. Kuvio 9. Uudet nostetut asuntolainat kuukausittain vuosina Milj. euroa Uusiin nostettuihin asuntolainoihin luetaan sellaiset uudet lainat, jotka on nostettu tilastointikuukauden aikana riippumatta lainan sopimushetkestä. Esimerkiksi omakotitalon rakentamista varten solmitun lainasopimuksen laina saatetaan nostaa useassa erässä. Uudet nostetut lainat on kansallinen tilastokäsite, ja pankkien kirjaamiskäytännöt saattavat poiketa jonkin verran toisistaan, mikä vaikeuttaa osaltaan lukujen tulkintaa. Vuosikatsaus 8 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T Kuvio. Uudet nostetut asuntolainat Kotitalouksien kulutusluottokanta oli vuoden 8 lopussa, mrd. euroa. Kulutusluottojen vuosikasvu nopeutui vuoden aikana 8, prosentista 9, prosenttiin joulukuussa. Kulutusluottokannan keskikorko oli joulukuun lopussa 7,. Kulutusluottoihin lasketaan mukaan myös tili- ja korttiluotot, joiden keskikorko oli vuoden lopussa,7 ja määrä, mrd. euroa. Euroalueen tasolla kulutusluottojen kasvu on ollut Suomessa keskimääräistä nopeampaa, sillä euroalueen kulutusluottojen vuosikasvu hiipui alkuvuoden prosentin tuntumasta noin, prosenttiin joulukuussa. Kuvio. Kulutusluottojen vuosikasvuja euroalueella Uudet nostetut asuntolainat (vasen asteikko) Uudet nostetut asuntolainat, trendi (vasen asteikko) Uudet nostetut asuntolainat, keskikorko (oikea asteikko) Milj. euroa FI Euroalue DE ES FR IT 8 8. Muihin kotitalouslainoihin kuuluvat muun muassa lainat elinkeinonharjoittajille, vapaaajanasuntojen lainat, sijoituslainat ja opintolainat. Muiden lainojen vuosikasvu hidastui edelleen. Kasvu oli vuoden 8 alussa 8, ja joulukuussa,. Muista lainoista opintolainoja oli, mrd. euroa, lainoja elinkeinonharjoittajille,7 mrd. euroa ja vapaaajanasuntojen lainoja, mrd. euroa 7. Kuvio. Muut kotitalouslainat kuin asuntolainat ja kulutusluotot 8 Muut luotot euroalueelta, kanta (oikea asteikko) Muut luotot euroalueelta, vuosikasvu (vasen asteikko) Mrd. euroa 7 8. Yrityslainat Yrityslainojen kasvu kiihtyi vuoden 8 aikana. Suomessa yrityslainojen kasvu on poikkeuksellisen voimakasta myös verrattuna euroalueen vastaaviin lainoihin. Kansainvälisen rahoituskriisin myötä rahalaitosten myöntämät yrityslainat ovat olleet Suomessa voimakkaimmassa kasvussa sitten 99-luvun lopun. Rahoituskriisin vuoksi yritysten markkinarahoituksen saanti on kallistunut ja vaikeutunut, mistä syystä yritykset Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki. ovat siirtyneet käyttämään suuressa määrin pankkirahoitusta. Yrityslainojen vuosikasvu oli vuoden 8 Muiden kotitalouslainojen kuin asuntolainojen ja kulutusluottojen määrä oli,7 mrd. euroa joulukuussa 7 Elinkeinonharjoittajien lainakannan ja vapaa-ajanasuntojen lainojen kannan lähteenä on Tilastokeskuksen luottokantatilasto 8;. neljännes. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8

12 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T..9 alussa,8, mutta kiihtyi loppuvuonna 8, prosenttiin. Suurimmillaan yrityslainakannan vuosikasvu kävi syyskuussa,9 prosentissa. Yrityslainakannan keskikorko oli vuoden alussa, ja vuoden lopussa,8. Kuvio. Yritysten lainakannan keskikorko ja vuosikasvu - - Vuosikasvu (vasen asteikko) Yritysten lainakanta kasvoi Suomessa nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Yrityslainojen vuosikasvu hidastui euroalueella maaliskuun noin prosentista joulukuun 9, prosenttiin. Suurista euromaista vain Saksassa nähtiin vastaavanlainen kasvukehitys. Espanjassa rakentamisen hiipuminen ja kansainvälisen rahoituskriisin kärjistyminen näkyvät yrityslainojen vuosikasvun voimakkaana hiipumisena. Keskikorko (oikea asteikko) 8 Kuvio. Yrityslainojen vuosikasvuja muissa euromaissa - FI Euroalue DE ES FR IT 7 8 Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki. Rahalaitokset solmivat yritysten kanssa uusia lainasopimuksia vuonna 8 yhteensä, mrd. euron arvosta, mikä on,7 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Joulukuussa 8 uusia yrityslainoja solmittiin, mrd. euron edestä. Uusia yli yhden miljoonan euron yrityslainasopimuksia solmittiin vuoden aikana, mrd. euroa ja pieniä, enintään yhden miljoonan euron yrityslainasopimuksia,9 mrd. euroa. 8 Vuoden 8 alussa pienten yrityslainojen määrät pysyttelivät, pääsiäispyhien sijoittumisesta johtuvaa heiluntaa lukuun ottamatta, lähes viimevuotisella tasolla. Kansainvälisen finanssikriisin kärjistyttyä vuoden viimeisellä neljänneksellä pienten yrityslainojen kehitys taittui marraskuussa vuoden tasolle. Tämän ilmiön taustalla on saattanut olla esimerkiksi PKyritysten luoton saatavuuden vaikeutuminen, yritysten lainaehtojen kiristyminen tai investointiprojektien peruuntuminen talousnäkymien heikentyessä. Tämä kehitys jäi kuitenkin toistaiseksi hetkelliseksi, sillä joulukuussa pienten yrityslainojen määrä kasvoi voimakkaasti verrattuna edellisten vuosien tilanteeseen. Tarkkaa analyysiä pienten yrityslainojen kehityksestä 8 Yrityslainojen koolla pyritään kuvaamaan lainoja ottaneiden yritysten kokoluokkia. Vuosikatsaus 8 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T on tilastojen näkökulmasta vaikea tehdä, sillä tällä hetkellä ei ole saatavilla tietoa, kuinka paljon esimerkiksi yrityslainojen sopimusehtoja, kuten korkosidonnaisuuksia tai koron kiinnitysaikoja, on joulukuussa neuvoteltu uudelleen. On myös mahdollista, että yrityslainojen kysyntä (ja tarjonta) on aidosti kasvanut. Suurten, yli miljoonan euron, yrityslainasopimusten kehitys on ollut vuoden 8 aikana selvästi edellisvuotista voimakkaampaa, kun suuryritykset ovat siirtyneet käyttämään pankkirahoitusta hankaloituneen markkinarahoituksen sijaan. Kaiken kaikkiaan suuria yrityslainasopimuksia solmittiin vuoden aikana, mrd. euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuvio. Uudet, enintään milj. euron yrityslainasopimukset vuosina 8 Kuvio. Yrityslainojen korot 7 kk:n euriborkorko (tod. pv/) Yrityslainakannan keskikorko Uusien yrityslainojen keskikorko Yli milj. euron uusien yrityslainojen keskikorko Enintään milj. euron uusien yrityslainojen keskikorko 7 8 Asuntoyhteisöt lasketaan osaksi yrityssektoria. Vuoden 8 lopussa asuntoyhteisöjen lainakanta oli 9, Milj. euroa mrd. euroa, joka oli noin yrityssektorin lainakannasta. Asuntoyhteisöjen lainakannan osuus yrityssektorin lainakannasta supistui vuoden 8 aikana selvästi, sillä vielä vuoden alussa asuntoyhteisöjen osuus koko yrityslainakannasta oli 9. Joulukuussa asuntoyhteisöjen lainakanta supistui milj. euroa marraskuusta. Kaiken kaikkiaan asuntoyhteisöjen lainakannan vuosikasvu oli huomattavasti hitaampaa kuin yritysten. Joulukuussa asuntoyhteisöjen lainakannan vuosikasvu oli,. Kuvio 7. Asuntoyhteisöjen lainakanta ja kannan vuosikasvu Uusien yrityslainasopimusten keskikorko oli,9 vuoden 8 joulukuussa. Yrityslainojen korot ovat laskeneet erittäin voimakkaasti markkinakorkojen mukana. Suurin osa yrityslainasopimuksista on sidottu mitä ilmeisimmin lyhyisiin euriborkorkoihin. 9 Isojen, kooltaan yli miljoonan euron uusien lainasopimusten keskikorko oli,97. Enintään yhden miljoonan euron lainojen keskikorko oli,7. Kanta (vasen asteikko) Vuosikasvu (oikea asteikko) Mrd. euroa Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Suomen Pankin kuukausittaista asuntoyhteisöjen lainakanta-sarjaa on 9 Yrityslainojen viitekorkokäytäntöjä ei tilastoida tältä osin kattavasti. jatkettu Tilastokeskuksen neljännesvuosisarjalla. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8

14 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T..9 Talletukset ja muu varainhankinta. Talletukset Yleisön talletukset kasvoivat ennätysvauhtia vuonna 8. Keskimäärin talletuksille maksettiin korkeinta korkoa lokakuussa, jolloin keskikorko oli,9. Vuoden 7 lopulla alkanut kilpailu etenkin kotitalouksien talletuksista sai jatkoa vuoden 8 kuluessa. Euroalueen yleisön Suomen rahalaitoksiin tekemien euromääräisten talletusten kannan keskikorko nousi edellisvuotisesta ja oli vuoden aikana korkeimmillaan,9 lokakuussa 8. Talletuskannan keskikorko seurasi markkinakorkojen yleistä kehitystä ja putosi joulukuussa, prosenttiin. Samaan aikaan kun varainhankinta rahalaitosten välisiltä markkinoilta kiristyi, Suomessa oleviin rahalaitoksiin virtasi yleisön talletuksia ennätysvauhtia. Talletusten -luvun ennätyskasvu kirjattiin huhtikuussa 8, jolloin yleisön talletukset kasvoivat 8, prosentin vuosivauhtia. Kuvio 8. Euroalueen yleisöltä vastaanotetut euromääräiset talletukset Talletusten voimakasta kasvua selittävät talletusten korkokilpailu, rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden syventyminen ja sitä seurannut rahamarkkinakorkojen nousu. Epävarmuuden heijastumaa oli myös varojen siirto sijoitusrahastoista talletuksiin. Joulukuussa euroalueen yleisön Suomen rahalaitoksiin tekemien euromääräisten talletusten kanta, 7, mrd. euroa, oli,9 suurempi kuin vuonna 7. Euriborsidonnaisten talletusten osuus yleisön talletuskannasta on kasvanut viime vuosina tasaisesti ja oli vuoden 8 lopussa. Kiinteäkorkoisia ja muihin korkoihin sidottuja talletuksia oli, ja pankkien omiin viitekorkoihin sidottuja oli yleisön talletuskannasta. Kuvio 9. Yleisön talletuskannan korkosidonnaisuudet 8 Yleisön talletukset yhteensä Euriborsidonnaiset yleisön talletukset Pankkien omiin viitekorkoihin sidotut yleisön talletukset Kiinteäkorkoiset ja muihin korkoihin sidotut yleisön talletukset Mrd. euroa Vuosikasvu (vasen asteikko) Keskikorko (oikea asteikko),,, 7 8,, Asukasta kohden laskettu talletusten euromäärä on, Suomessa pienempi kuin keskimäärin euroalueella. -, Talletusmäärä asukasta kohden laskettuna oli Suo , messa euroa ja euroalueella euroa joulukuussa. Rahalaitosten vastaanottamat talletukset mukaan lukien euroalueelta rahalaitosten väliset talletukset. Vuosikatsaus 8 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T. Kotitalouksien talletukset Kotitaloudet ovat edelleen tärkein tallettajaryhmä. Enintään vuoden määräaikaistalletukset kasvoivat ja yli vuoden määräaikaistalletukset vähenivät. Vuonna 8 kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt olivat merkittävin tallettajaryhmä Suomen rahalaitoksissa. Näiden osuus talletuksista oli 9 vuoden lopussa. Suomalaisten kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen rahoitusvarallisuus oli, mrd. euroa vuoden 8 kolmannen neljänneksen lopulla. Tästä talletusten osuus oli. Kotitaloudet pyrkivät hyötymään korkotason muutoksista ja tallettivat varojaan pääasiassa enintään vuoden määräaikaistalletuksina. Enintään vuoden määräaikaistalletusten kasvuvauhti oli nopeimmillaan 78 heinäkuussa. Sen sijaan yli vuoden määräaikaistalletukset vähenivät vuoden aikana 9. Kuvio. Kotitalouksien talletusten vuosikasvu vaateen ja maturiteetin mukaan Määräaikaistalletukset, enintään vuosi Määräaikaistalletukset, yli vuosi ja enintään vuotta Määräaikaistalletukset, yli vuotta Yön yli -talletukset 7 8 Kotitalouksien varoja oli vuoden lopussa enintään vuoden määräaikaistalletuksissa, mrd. euroa ja yli vuoden määräaikaistalletuksissa, mrd. euroa. Edelleen suurin osa kotitalouksien talletuksista on käyttelytilin tyyppisillä yön yli -talletustileillä, joilla ei ole määräaikaa eikä nostorajoituksia. Yön yli -talletusten määrä pysyi vakaana, ja vuoden lopussa kotitalouksien varoja oli yön yli -talletuksissa,7 mrd. euroa, ja niiden keskikorko oli,87. Kuvio. Kotitalouksien yön yli -talletusten kanta ja keskikorko Yön yli -talletukset (vasen asteikko) Yön yli -talletusten keskikorko (oikea asteikko) Mrd. euroa 7 8 Kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi heijastui vuoden 8 aikana myös talletuskorkoihin. Rahamarkkinakorkojen noustessa ja epävarmuuden jatkuessa sijoittajat pakenivat Suomen sijoitusrahastoista. Samaan aikaan Suomen rahalaitokset keräsivät runsaasti enintään vuoden määräaikaistalletuksia kotitalouksilta.,,,, Rahoitusvarallisuutta sektoreittain kuvataan tarkemmin neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa. Ks. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8

16 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T..9 Kuvio. Enintään vuoden määräaikaistalletusten kuukausimuutos ja sijoitusrahastojen nettomerkinnät Enintään vuoden määräaikaistalletusten kuukausimuutos ja Mrd. euroa sijoitusrahastojen nettomerkinnät Kotitalouksien enintään vuoden määräaikaistalletusten kk-muutos Sijoitusrahastojen nettomerkinnät yhteensä 7 8 Lähteet: Suomen Pankki ja Suomen Sijoitusrahastoyhdistys ry. Rahamarkkinakorkojen lasku vuoden 8 lopulla heijastui myös kotitalouksien talletuskorkoihin: erityisesti uusien määräaikaistalletusten korot laskivat. Laina- ja talletuskannan erotus on kasvanut tasaisesti -luvulla. Vuoden 8 lopussa suomalaisten rahalaitosten vastaanottamat euromääräiset talletukset olivat yhteensä 7, mrd. euroa ja niiden myöntämät euromääräiset lainat 8, mrd. euroa, eli lainojen suhde talletuksiin oli,-kertainen. Kun lainojen määrä on talletusten määrää suurempi, erotus rahoitetaan muulla varainhankinnalla kuin talletuksilla. Muun varainhankinnan kustannukset poikkeavat yleisesti talletuksille maksettavasta korosta, ja erityisesti näin on ollut kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin aikana. Kuvio. Laina- ja talletuskannan erotus: rahalaitosten yleisölle myöntämät lainat vähennettynä rahalaitosten vastaanottamien talletusten määrällä. Suomen rahalaitosten laina- ja talletuskanta ja kantojen erotus Kuvio. Kotitalouksien talletusten keskikorkoja vaateittain ja kk:n euribor Kotitalouksien talletusten keskikorkoja vaateittain ja kk:n euribor ) kk:n euribor ) Yön yli-talletukset ) Enintään vuoden määräaikaistalletukset ) Yli vuoden määräaikaistalletukset ) Irtisanomisehtoiset talletukset ) Uudet määräaikaistalletukset 8 Laina- ja talletuskannan erotus (oikea asteikko) Suomen rahalaitosten euromääräiset lainat euroalueen yleisölle (vasen asteikko) Euroalueen yleisön euromääräiset talletukset Suomen rahalaitoksiin (vasen asteikko) Mrd. euroa Mrd. euroa 9 ) ) ) ) ) ) 7 8 Lähteet: Suomen Pankki ja Reuters Yleisön lainojen ja talletusten välinen korkomarginaali on pysynyt melko vakaana, ja vuoden 8 lopussa se oli, prosenttiyksikköä.. Muu varainhankinta Suomen rahalaitosten laina- ja talletuskannan erotus on kasvanut tasaisesti - luvulla. Lainojen ja talletusten välinen korkomarginaali säilyi vakaana. Vuonna 8 Suomen rahalaitokset laskivat liikkeeseen velkapapereita pääasiallisesti ulkomailla ja enimmäkseen euromääräisinä. Lainojen ja talletusten välinen korkomarginaali on rahalaitosten yleisölle myönnetyistä lainoista perimä keskikorko vähennettynä yleisön talletuksille maksetulla keskikorolla. Vuosikatsaus 8 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T Kuvio. Lainojen ja talletusten välinen korkomarginaali ja kk:n euriborkorko Erityisesti muun valuutan määräisten joukkovelkakirjalainojen kanta kasvoi loppuvuodesta. Korkomarginaali (vasen asteikko) kk:n euriborkorko (oikea asteikko) Korkopistettä Kuvio 7. Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen ja rahamarkkinapapereiden kanta valuutan mukaan Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinapaperit Joukkovelkakirjalainat, euromääräiset Joukkovelkakirjalainat, muut valuutat kuin euro Rahamarkkinapaperit, euromääräiset Rahamarkkinapaperit, muut valuutat kuin euro Mrd. euroa Talletusten lisäksi rahalaitokset hankkivat varoja joko raha- tai pääomamarkkinoilta laskemalla liikkeelle velkapapereita. Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemien velkapapereiden kanta oli joulukuussa, mrd. euroa, josta oli kotimaisia ja ulkomaisia joukkovelkakirjalainoja ja rahamarkkinapapereita. Ulkomaisten joukkovelkakirjalainojen kanta oli korkeimmillaan, mrd. euroa marraskuussa 8. Kuvio. Suomen rahalaitosten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen ja rahamarkkinapapereiden kanta Ulkomaiset rahamarkkinapaperit Kotimaiset rahamarkkinapaperit Mrd. euroa Ulkomaiset joukkovelkakirjat Kotimaiset joukkovelkakirjat Rahamarkkinarahastot Rahamarkkinarahasto-osuuksien kanta vähentyi vuonna 8. Suomalaisten sijoittajien hallussa oli 77 rahamarkkinarahastojen yhteenlasketuista osuuksista vuoden lopussa. Rahamarkkinarahastojen yhteenlaskettujen osuuksien kanta pienentyi peräti eli 8, mrd. euroa heinäkuusta 7 joulukuuhun 8. Joulukuussa yhteenlaskettujen rahamarkkinarahasto-osuuksien kanta oli, mrd. euroa. 7 8 Rahalaitosten liikkeeseen laskemista joukkovelkakirjalainoista ja rahamarkkinapapereista oli euromääräisiä 7 ja muun valuutan määräisiä joulukuussa. Vuoden alussa rahalaitossektori laajeni kattamaan talletuspankkien ohella myös muut luottolaitokset, mikä näkyy joukkovelkakirjalainojen tason nousuna. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8 7

18 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T..9 Kuvio 8. Rahamarkkinarahastojen yhteenlaskettujen osuuksien kanta ja kuukausittainen kannanmuutos Rahamarkkinarahastot, kannan muutos (oikea asteikko) Rahamarkkinarahastot, kanta (vasen asteikko) Vuoden 8 lopussa Suomen rahamarkkinarahastojen yhteenlasketuista osuuksista oli suomalaisten sijoittajien hallussa 77 ja muiden euroalueen sijoittajien hallussa sekä euroalueen ulkopuolisten sijoittajien hallussa. Euroalueen ulkopuolisten sijoittajien hallussa olevien yhteenlaskettujen osuuksien arvo kehittyi poikkeuksellisesti ylöspäin vuoden 8 lopussa. Yhteenlasketut osuudet kasvoivat, mrd. euroa elokuusta lokakuuhun. Kasvu selittyy euroalueen ulkopuolisten sijoittajien suurilla nettomerkinnöillä Suomessa oleviin rahamarkkinarahastoihin. Mrd. euroa Mrd. euroa Kuvio 9. Rahamarkkinarahastojen rahastoosuuksien hallussapito alueittain Suomen rahamarkkinarahastojen rahasto-osuuksien hallussapito alueittain Suomalaisten sijoittajien hallussa (vasen asteikko) Muualta euroalueelta tulevien sijoittajien hallussa (oikea asteikko) Muualta kuin euroalueelta tulevien sijoittajien hallussa (oikea asteikko) Mrd. euroa Mrd. euroa, ,,,, 999 7,, 8 Vuosikatsaus 8 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T Rahalaitosten yhteenlaskettu tase Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase, ilman Suomen Pankin tasetta, kasvoi vuonna 8 runsaat 9. Luottolaitosten osuus yhteenlasketusta taseesta kasvoi lähes 97 prosenttiin. Euroalueen rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta Suomen rahalaitokset kattoivat vuoden lopussa,. Vuoden 8 lopussa Suomen rahalaitosten (ilman Suomen Pankkia) yhteenlaskettu tase oli 9, mrd. euroa, mikä on 9, enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Euroalueen rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta Suomen osuus oli vuoden lopussa,, kun se vuoden 7 lopussa oli,. Euroalueen rahalaitosten yhteenlasketun taseen vuosikasvu oli vajaat 8 vuonna 8. Kuvio. Maittaiset osuudet euroalueen yhteenlasketusta taseesta vuoden 8 lopussa BE IE NL 7 ES GR PT AT LU IT FI CY, SI, MT yhteensä Rahalaitoksia ovat Suomen Pankki, luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Tässä julkaisussa käsitellään rahalaitosten tietoja ilman keskuspankkeja. Rahalaitosten lukumäärä on viime vuosina pysynyt Suomessa vakaana eli 9 tuntumassa. DE FR Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. Luottolaitosten osuus rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta oli vuoden 8 lopussa 97 ja rahamarkkinarahastojen osuus. Viimeksi mainittujen osuus pieneni vuoden 8 aikana. Muutos johtui kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin aikana toteutuneista rahasto-osuuksien lunastuksista sekä rahastojen arvonmuutoksista, jotka olivat poikkeuksellisen suuria, etenkin kun rahamarkkinarahastoja on yleensä pidetty riskittöminä sijoituksina. Suurimmillaan (7, ) rahamarkkinarahastojen osuus rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta oli kesällä 7 juuri ennen kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin alkua. Vuonna 8 rahalaitosten yhteenlasketun taseen kasvu tuli luottolaitosten, prosentin vuosikasvusta. Rahalaitosten yhteenlasketun taseen kasvun taustalla oli ennen kaikkea vuoden 8 loppupuolen voimakas kasvu johdannaisissa, jotka sisältyvät muihin saamisiin ja muihin velkoihin. Eräs syy johdannaisten tasearvon kasvuun oli muutokset valuuttakursseissa ja koroissa. Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n johdannaiskyselyn perusteella suurin osa Suomen rahalaitosten johdannaissopimuksista on korko- ja valuuttajohdannaisia, joiden tasearvot muuttuvat kurssi- ja korkokehityksen myötä. Rahamarkkinarahastojen yhteenlaskettu tase pieneni,. Saamispuolen eristä muiden saamisten lisäksi myös lainat euroalueelle lisääntyivät, kun sen sijaan rahalaitosten hallussa olevien arvopapereiden sekä osakkeiden ja osuuksien määrät vähenivät. Lainojen lisääntyminen johtui erityisesti yrityslainakannan voimakkaasta kasvusta vuonna 8. Lisäksi lainojen määrän kasvuun ja rahalaitosten hallussa olevien arvopaperien vähenemiseen vaikutti syksyllä 8 tehty Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8 9

20 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T..9 kirjanpitostandardin muutos, joka sallii rahalaitosten kirjata taseessa olevia arvopapereita lainoiksi. Kuvio. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase Rahalaitosten yhteenlaskettu tase (pl. Suomen Pankki) Luottolaitokset Rahamarkkinarahastot Mrd. euroa 7 8 Suurin tase-erä rahalaitosten yhteenlasketun taseen saamispuolella vuoden 8 lopussa olivat euroalueelle myönnetyt lainat. Lainojen osuus kuitenkin pieneni vuoden 8 aikana, etenkin loka-joulukuussa, kun johdannaisten määrä lisääntyi. Euroalueelle myönnettyjen lainojen osuus oli vuoden 8 lopussa 8, kun se vuotta aikaisemmin oli lähes. Lainojen osuus yhteenlasketusta taseesta olisi pienentynyt jonkin verran enemmän, ellei aikaisemmin mainittua kirjanpitostandardin muutosta olisi tehty vuonna 8. Muiden saamisten osuus kasvoi vuonna 8 yli prosenttiyksikköä prosenttiin ja näin ollen siitä tuli toiseksi suurin tase-erä. Myös euroalueen ulkopuoliset saamiset ja muut arvopaperit kuin osakkeet ja osuudet suhteessa yhteenlaskettuun taseeseen pienenivät. Euroalueen ulkopuolisten saamisten osuus oli vuoden lopussa 8 ja muiden arvopaperien kuin osakkeiden ja osuuksien puolestaan. Yhteenlasketun taseen velkapuolta kasvattivat muiden velkojen lisäksi myös talletukset euroalueelta, liikkeeseen lasketut velkapaperit ja velat euroalueen ulkopuolelle. Rahamarkkinarahastojen rahastoosuuksien väheneminen pienensi yhteenlasketun taseen velkapuolta. Edellisvuotiseen tapaan talletukset euroalueelta olivat taseen velkapuolen eristä suurin, vaikka niiden osuus pienenikin vuoden 7 lopusta lähes prosenttiyksikköä eli prosenttiin. Toiseksi suurimmaksi tase-eräksi velkapuolella kasvoivat muut velat, mikä johtui johdannaisten lisääntymisestä. Muiden velkojen osuus oli, kun se vuotta aikaisemmin oli. Euroalueen ulkopuolisten velkojen osuus oli 8, mikä on vajaan prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisvuonna. Rahalaitosten liikkeeseen laskemien velkapaperien osuus väheni runsaat prosenttiyksikköä eli prosenttiin. Euroalueen rahalaitosten yhteenlaskettu tase ei muuttunut yhtä suuresti vuoden 8 aikana kuin Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase. Euroalueen rahalaitosten yhteenlasketun taseen saamispuolen merkittävin erä vuoden 8 lopussa olivat lainat euroalueelle ja velkapuolella talletukset euroalueelta. Lainojen osuus oli 7 ja talletusten. Lainojen osuus pieneni ja talletusten osuus lisääntyi hieman vuoden 8 aikana. Saamispuolella seuraavaksi suurimmat tase-erät olivat saamiset euroalueen ulkopuolelta ( ) ja muut arvopaperit kuin osakkeet ( ). Taseen velkapuolen eristä toiseksi merkittävin olivat rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit ( ) ja kolmanneksi merkittävin velat euroalueen ulkopuolelle ( ). Kirjanpitostandardista johtuva muutos vaikuttaa näiden tase-erien osuuksiin suhteessa yhteenlaskettuun taseeseen, mutta sillä ei ole vaikutusta vuosikasvulukuihin, joissa muutoksen vaikutus on korjattu pois luokitusmuutoksilla. Vuosikatsaus 8 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

21 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T Taulukko. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase 7, milj. euroa Saamiset Lainat euroalueelle Muut arvopaperit kuin osakkeet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Osakkeet ja osuudet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat 8 8 Saamiset euroalueen ulkopuolelta Kiinteä omaisuus Muut saamiset Yhteensä Velat Talletukset euroalueelta 7 7 Liikkeeseen lasketut velkapaperit, euroalueella olevien hallussa olevat Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet, euroalueella olevien hallussa olevat Oma pääoma Velat euroalueen ulkopuolelle Muut velat Yhteensä Luottolaitokset Rahamarkkinarahastot Yhteensä 7 Johdannaiset sisältyvät eriin muut saamiset ja velat. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8

22 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T..9 Muutokset rahalaitossektorilla Kansainvälinen rahoitusmarkkinakriisi aiheutti muutoksia Suomen rahalaitossektorilla vuonna 8. Islantilaisten toimijoiden poistuessa rahalaitossektorille ilmaantui myös uusia tulokkaita. Kansainvälisen rahoitusmarkkinakriisin vaikutukset heijastuivat myös pitkälti Suomen ulkomaisessa omistuksessa olevaan rahalaitossektorin osaan vuonna 8. Kuvio. Ulkomaisessa omistuksessa olevien sivukonttorien ja tytäryritysten osuus Suomessa olevien luottolaitosten yhteenlasketusta taseesta Rahalaitossektorilla koettiin muutos marraskuussa, kun vuoden ajan islantilaisessa omistuksessa ollut Glitnir Oyj palautti nimensä myynnin yhteydessä FIM Oyj:ksi, ja samaan konserniin kuuluva Glitnir Pankki Oy vastaavasti FIM Pankki Oy:ksi. Glitnir Alternative Investments Oy fuusioitiin Glitnir Pankki Oy:öön jo aiemmin huhtikuussa. Lokakuussa Rahoitustarkastus keskeytti tilapäisesti Kaupthing Bank hf:n Suomen sivuliikkeen toiminnot ja vaati sivuliikettä keskeyttämään sen Suomesta keräämien talletusten siirtämisen Suomen ulkopuolelle samalla, kun muiden islantilaisomisteisten pankkien varojen siirto tilapäisesti estettiin. Kolmas islantilaisomisteinen rahalaitos, Landsbanki Islands hf, Helsingin sivuliike, aiheutti sektorilla muutoksia lopettaessaan toimintansa Suomessa joulukuussa. Kesäkuussa lopetti toimintansa Suomessa englantilaisomisteinen FCE Bank plc:n Suomen sivuliike. Kotimaisista toimijoista Celeres Rahastoyhtiö Oy:n Sijoitusrahasto Celeres Korko lakkautettiin helmikuussa, ja Celeres Oy:n rahastot siirtyivät Aventum Rahastoyhtiö Oy:lle. Rahalaitossektorille tuli uusia rahalaitoksia vuonna 8. Ruotsalaisen TeliaSonera Sverige Finans AB:n sivukonttori TeliaSonera Finans Finland, filial till TeliaSonera Finans AB aloitti toimintansa tammikuussa. Kansainvälisen jättipankin JPMorgan Chase & Co.:n englantilaisen tytäryhtiön J.P. Morgan Europe Limited, Helsingin sivuliike, käynnisti toimintansa Suomessa heinäkuussa. Kotimaiselle tulokkaalle Sofia Capital Oyj:lle myönnettiin luottolaitoksen toimilupa toimintaan talletuspankkina, ja yhtiö aloitti toiminnan joulukuussa toiminimellä Sofia Pankki Oyj. Vuoden 8 aikana rahalaitoksia fuusioitiin ja lisäksi toteutettiin muita rakenteellisia järjestelyjä. OP- Pohjola-ryhmän Kontiolahden Osuuspankki ja Joensuun Osuuspankki fuusioituivat joulukuussa Joensuun Seudun Osuuspankiksi. Aktia Säästöpankki Oyj:n pankkitoiminta siirrettiin liikkeenluovutuksella Aktia Pankki Oyj:öön syyskuussa, ja Karunan Osuuspankki sulautui Sauvon Osuuspankkiin lokakuussa. Vuoden 8 lopulla Töysän Säästöpankki säätiöitiin ja kaikki varat, velat ja sitoumukset sekä muut oikeudet ja velvoitteet siirrettiin Töysän Säästöpankki Oy:lle. Vuosikatsaus 8 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

23 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T Hauhon Säästöpankin liiketoiminta siirtyi luovutuksella Kantasäästöpankki Oy:lle vuoden lopulla. Uusina rahamarkkinarahastoina aloittivat vuoden 8 aikana Sijoitusrahasto SEB Gyllenberg Money Manager Plus, Sijoitusrahasto Tapiola Kassakorko ja Sijoitusrahasto ICECAPITAL Qualifying Money Market. Rahalaitossektorilla toteutettiin muutamia nimenmuutoksia. OP-Pohjola-ryhmän OKO Pankki Oyj:n toiminimi vaihtui Pohjola Pankki Oyj:ksi maaliskuussa. Heinäkuussa Pieksämäen Seudun Osuuspankki vaihtoi toiminimensä Pieksämäen Osuuspankiksi. Rahalaitosten määrä säilyi Suomessa vakaana huolimatta kansainvälisestä rahoitusmarkkinakriisistä. Vuoden 8 lopussa rahalaitoksia oli Suomessa 9 eli kolme vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 7. Suomen rahalaitoksista luottolaitoksia oli 7 ja rahamarkkinarahastoja (Taulukko ). Rahalaitoksiin lasketaan mukaan myös Suomen Pankki. Euroalue laajentui..8, kun eurojärjestelmän uusiksi jäsenmaiksi tulivat vuoden alusta lukien Kypros ja Malta. Uusien jäsenmaiden myötä euroalueen rahalaitossektoriin (euroalue ) tuli 9 rahalaitosta lisää. Rahalaitosten määrä EU7-alueen maissa on kaikkiaan 7 ja vaihtelee suuresti maittain (Taulukko ). Vuoden 8 lopussa eniten rahalaitoksia oli Saksassa ( rahalaitosta) ja vähiten Sloveniassa (8 rahalaitosta). Rahalaitosten lukumäärän perusteella Suomi sijoittuu suuruusjärjestyksessä kymmenenneksi vuoden 8 lopussa. Irlannissa luottolaitosten lukumäärä kasvoi :llä ja Espanjassa rahamarkkinarahastojen lukumäärä kasvoi :llä vuodesta 7. Kasvu selittyy tilastointimuutoksella, kun entisiä rahalaitossektorin ulkopuolisia toimijoita alettiin luokitella rahalaitoksiksi. Väestön kokoon suhteutettuna Suomessa oli luottolaitosta kohden asukasta, kun vastaava luku Ruotsissa oli asukasta. EU7-alueella oli 8 asukasta luottolaitosta kohden ja euroalueella vastaavasti 9 asukasta. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8

24 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T..9 Taulukko. EU:n alueella olevien rahalaitosten 8 lukumäärä maittain ja rahalaitostyypeittäin sekä luottolaitosten lukumäärä suhteessa väestöön 9 vuoden 8 lopussa. Maa Kaikki rahalaitokset Keskuspankki Luottolaitokset Rahamarkkinarahastot Muut rahalaitokset Väestö per luottolaitos LU 9 CY IE AT 8 8 FI 9 7 MT 9 8 DK 7 7 LT 87 8 DE HU 8 9 SE 7 8 PL 7 7 NL 7 PT 78 7 LV 7 7 IT EE 7 79 SI 8 8 FR BE ES 77 UK 9 9 GR 9 7 CZ 9 SK 8 BG RO 78 EU MU Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Eurostat. 8 EKP ja kansalliset keskuspankit ylläpitävät rahalaitoslistaa osoitteessa 9 Eurostatin väestötieto perustuu ajankohtaan..8. Väestön kokoon suhteutetut tulokset esitetään tuhannen tarkkuudella. Vuosikatsaus 8 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

25 ..9 R AH A- J A P AN K K I TIL AS T O T Liite. Kuviot Kuvio. Yleisön lainakanta sektoreittain Kuvio Asuntolainojen. Asuntolainojen kanta ja keskikorko kanta ja keskikorko 8 - Yritykset ja asuntoyhteisöt Muut julkisyhteisöt kuin valtio Muut rahoituslaitokset Kotitaloudet (ml. KPVTY:t) Vakuutuslaitokset Yleisö, lainakannan vuosikasvu 7 8 Kanta (vasen asteikko) Keskikorko (oikea asteikko) 8 7 Mrd. euroa Kuvio. Yleisön lainakannan vuosikasvu sektoreittain - Kotitaloudet (ml. KPVTY:t) Yleisö Yritykset ja asuntoyhteisöt Kuvio. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvuja eräissä euroalueen maissa - Kotitaloudet sisältävät kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTY). FI IE AT PT 7 Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki. Kuvio 7. Asuntolainakannan jakauma viitekoron mukaan 8 Asuntolainakannan jakauma viitekoron mukaan Euribor Prime Kiinteät ja muut korot 7 8 Kuvio 8. Asuntolainakannan keskikorko viitekoron mukaan,,,,,,,, Euriborsidonnaiset Primekorkoihin sidotut Kiinteäkorkoiset Muihin korkoihin sidotut 7 8 Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 8

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2007

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2007 Raha- ja pankkitilastot Vuosikatsaus 7 Uudet nostetut asuntolainat vuosina 7 7,,,,,, 7 8 9 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..8 Sisällys Rahalaitosten yhteenlaskettu tase

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2009

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2009 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 9 Rahasto-osuusvelka rahastotyypeittäin ja nettomerkinnät yhteensä vuoden 9 aikana 3 1-1 Osakerahastot Yhdistelmärahastot Hedgerahastot Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd.

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2011

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2011 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 211 Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain Velkapaperit Osakkeet Rahasto-osuudet Talletukset Muut saamiset Rahasto-osuusvelka

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2010

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2010 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 21 Asuntolainakanta alkuperäisen maturiteetin mukaan, 31.12.21 2 18 16 1 12 1 8 6 2 % Vuotta Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö 1.2.211 Sisällys

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2012

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2012 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 212 Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali Korkomarginaali (vasen asteikko) 1.6 12 kuukauden euribor (oikea asteikko) % % 2. 1. 2.1 1.2 1.8 1. 1.5.8 1.2.6.9..6.2.3.

Lisätiedot

Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2013

Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2013 Rahalaitokset Vuosikatsaus 13 Uudet nostetut asuntolainat vuosittain, kumulatiivinen summa 11 1 13 Mrd. euroa 1 1 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Suomen Pankki Rahoitusmarkkina-

Lisätiedot

Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2014

Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2014 Rahalaitokset Vuosikatsaus 1 1 1 - -1 Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa Yritykset ja asuntoyhteisöt, vuosikasvu Yritykset, vuosikasvu Asuntoyhteisöt, vuosikasvu -1 8 9 1 11 1 13 1 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina-

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012

Euro & talous 2/2012 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2012 Euro & talous 2/212 Rahoitusjärjestelmän vakaus 212 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 8.5.212 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Teemat 1) Suomen rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkeläisten toimeentulo on parantunut useimmilla keskeisillä toimeentulomittareilla

Lisätiedot

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007 Suomen maksutase Vuosikatsaus 27 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suorien sijoitusten kanta 1998 27 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomessa (vasen ast.) Ulkomailla (vasen ast.) Suomessa, BKT:stä

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko

Kotitalouksien velkaantuneisuus. Elina Salminen, Analyytikko Kotitalouksien velkaantuneisuus Elina Salminen, Analyytikko 19.4.2017 Lähde: Macrobond Kotitalouksien velkaantumisasteen kehitys maltillista 150 % % 12,5 125 10,0 7,5 100 5,0 75 2,5 50 0,0 25-2,5 0 2000

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Viitekorkojen merkitys lainanottajalle

Viitekorkojen merkitys lainanottajalle 9.5.008 Asuntolainat ovat Suomessa valtaosin vaihtuvakorkoisia, joten niiden korot nousevat ja laskevat yleisen korkotason mukana. Euriborsidonnaisten lainojen korot riippuvat euroalueen rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

ALV-yhteenvetoilmoitus

ALV-yhteenvetoilmoitus OHJE 1(5) ALV-yhteenvetoilmoitus n versiossa 7.20 ohjelmaan on lisätty ALV-yhteenvetoilmoitus ja sen korjausilmoitus. Tässä dokumentissa ohjeistamme toiminnon käyttöönottoa. Asetukset Tiedot ALV-yhteenvetoilmoitukseen

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 57/34 27.2.2002 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) ( L 333, 17. joulukuuta

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta

Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta Finanssimarkkinoiden riskit ja valvonta Liikesivistysrahaston vuosikokous 16.4.2008 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euroalueen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaraportin kuvioliite

Rahoitusmarkkinaraportin kuvioliite Rahoitusmarkkinaraportin kuvioliite Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto.. Sisällys Rahoituksen välitys ja rahoituskäyttäytyminen Arvopaperimarkkinat ja sijoitusrahastot 7 Pankit Vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot

Julkaistavissa 8.2.2016, klo 9.00. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot Julkaistavissa 8.2.216, klo 9. VUOSIJULKAISU: ennakkotiedot VIENNIN ARVO LASKI VUONNA 215 NELJÄ PROSENTTIA Kauppataseen alijäämä väheni merkittävästi ulkokaupan ylijäämäisen kaupan vuoksi Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus

Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus XXXIV valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 10.5.2012 Lauri Kajanoja Esityksen sisältö 1. Suomen Pankki, rahapolitiikka ja asuntomarkkinat

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 4. neljännes

Luottokanta 2009, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2009, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 98 miljardia vuoden 2009 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille

Lisätiedot

LIITTEET. asiakirjaan

LIITTEET. asiakirjaan ROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.11.201 COM(201) 906 final ANNEXES 1 to LIITTEET asiakirjaan LUONNOS KOMISSION JA NVOSTON YHTEISEKSI TYÖLLISYYSRAPORTIKSI - oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kasvuselvityksestä

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot)

Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) Kuvio 1. Rahalaitosten lyhytaikaisten talletusten korot ja vertailussa käytetty markkinakorko (vuotuisina prosentteina; uusien liiketoimien korot) 2,5 2,5 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 Tammi Helmi Maalis Huhti

Lisätiedot

PANKIT SUOMESSA 2012

PANKIT SUOMESSA 2012 PANKIT SUOMESSA 2012 27.6.2013 1 Pankit Suomessa 2012 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristö... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2 Pankkikonsernien henkilöstö

Lisätiedot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Tilastoyksikkö Suomen Pankki Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Rahamuseo 11.4.2016 Elisabeth Flittner Harri Kuussaari 11.4.2016 Julkinen 1 Suomen Pankin kaksi roolia Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät vuosina

Talouden näkymät vuosina Talouden näkymät vuosina 211 213 Euro & talous 5/211 Pääjohtaja Erkki Liikanen Talouskasvu hidastuu Suomessa tuntuvasti 18 Talouden elpyminen pysähtyy Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko)

Lisätiedot

Tammi-joulukuu Op-ryhmä

Tammi-joulukuu Op-ryhmä Tammi-joulukuu 22 Op-ryhmä Osuuspankkiryhmä 31.12.22 243 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus- OPK Osuuskunta OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 24 9 Asiakkaita

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen?

Euroopan ja Suomen talouden näkymät. Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Olli Rehn Suomen Pankki Euroopan ja Suomen talouden näkymät Miten (talous)politiikka vaikuttaa kansantalouteen ja sijoittamiseen? Arvopaperilehden Rahapäivä 2017 Helsinki, 21.9.2017 21.9.2017 1 Rahapolitiikan

Lisätiedot

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 8.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalvelua

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus

Euro & talous 2/2013: Rahoitusjärjestelmän vakaus Euro & talous 2/213: Rahoitusjärjestelmän vakaus Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 23.5.213 1 Vakausjulkaisun teemat Kansainvälinen toimintaympäristö Kotimainen toimintaympäristö ja finanssisektori

Lisätiedot

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden

Lisätiedot

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut 33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 2 Sisällysluettelo 1 ARVOPAPERIKAUPPA... 3 1.1 Toimeksiannot konttoripalveluna Helsingin Pörssiin... 3 1.2 Toimeksiannot muihin pörsseihin... 3 1.3 Internet-arvopaperikaupankäynti

Lisätiedot

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä?

Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Mitkä ovat keskuspankkien toimet Euroopan velkakriisissä? Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Lainopillinen Yhdistys ry 8.3.2012 1 Työnjako hallitukset - keskuspankit Miksi poikkeuksellisiin

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Luottokanta 2009, 2. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAARISKIN ILMOITTAMISESTA 105.7

MÄÄRÄYS MAARISKIN ILMOITTAMISESTA 105.7 N01 Luottolaitos ilman ulkomaisia sivukonttoreita ja ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttori Suomessa / Ulkomaiset saamiset ja velat Tiedonantajatasot: 202, 211, 221, 222 Alue / Valtio : Valitse Nimi,

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.21 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Bkt 171,3 +Tuonti 9,8 =Kokonaistarjonta 231,1 Vienti 64, Kulutus 137, -yksityinen 94,

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen

Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Suomen Pankki Rahapolitiikka ja sen välittyminen talouteen Talousneuvosto 1 Kansainvälisen talouden viimeaikainen kehitys 2 Kasvun nopeutumisesta merkkejä Maailmantalouden kasvu kiihtynyt Euroalueen talouskasvu

Lisätiedot

Pankkisääntely ja asuntomarkkinat

Pankkisääntely ja asuntomarkkinat Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Pankkisääntely ja asuntomarkkinat Asuntosijoittaja 2017 -tapahtuma, Helsinki, 12.10.2017 12.10.2017 1 Puheenvuoron aiheet Miksi pankkisääntelyä tarvitaan?

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

PANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus

PANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus PANKKIVUOSI 2015 Pankkien tuloskatsaus 8.6.2016 1 PANKKIVUOSI 2015 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristön kehitys... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 11.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Valtio Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot