Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2014"

Transkriptio

1 Rahalaitokset Vuosikatsaus Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa Yritykset ja asuntoyhteisöt, vuosikasvu Yritykset, vuosikasvu Asuntoyhteisöt, vuosikasvu Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö.3.1

2 Sisällys 1 Yhteenveto Rahalaitosten yhteenlaskettu tase 3 Lainat ja arvopaperisaamiset Lainat kotitalouksille Asuntolainat Kulutusluotot 1 3. Yrityslainat Lainat kotimaisille yrityksille Lainat kotimaisille asuntoyhteisöille Luottolaitokset kasvattivat osakesijoituksiaan 17 Talletukset ja muu varainhankinta.1 Yleisön talletukset.1.1 Kotitalouksien talletukset 1. Muu varainhankinta Raportoijajoukko ja sen muutokset Liite 1. Kuviot Päätoimittaja Harri Kuussaari Työryhmä Peter Halonen Elisabeth Hintikka Johanna Honkanen Katja Kelloniemi Jaakko Suni Essi Tamminen Anne Turkkila ISSN-L 3-83 ISSN 3-83 Tiedustelut Johanna Honkanen bof.fi Anne Turkkila Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 1 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase 7 Kuvio. Kotitalouksien ja yritysten lainojen vuosimuutos Suomessa ja euroalueella, 1 kk:n liukuva keskiarvo 8 Kuvio 3. Kotitalouksien ja yritysten talletusten vuosimuutos Suomessa ja euroalueella, 1 kk:n liukuva keskiarvo 9 Kuvio. Kotitalouksien lainakanta suhteessa yleisön lainakantaan 11 Kuvio. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella 1 Kuvio. Asuntolainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella 1 Kuvio 7. Uusien asuntolainojen korkosidonnaisuudet 13 Kuvio 8. Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa ja euroalueella 13 Kuvio 9. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali 1 Kuvio 1. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 1 Kuvio 11. Yrityslainojen vuosikasvu Suomessa ja euromaissa 1 Kuvio 1. Yrityslainakanta 1 Kuvio 13. Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa 17 Kuvio 1. Luottalaitosten velkojen rakenne Kuvio 1. Yleisön talletukset sektoreittain Kuvio 1. Yleisön talletuskannan vuosikasvumuutokset sektoreittain 1 Kuvio 17. Kotitalouksien talletuskannan vuosikasvu 1 Kuvio 18. Kotitalouksien kaikkien talletusten kanta Kuvio 19. Kotitalouksien määräaikasitalletukset Kuvio. Uusien määräaikaistalletusten korot, kotitaloudet Kuvio 1. Joukkolainat maturiteeteittain vuosina Kuvio. Rahalaitosten määrä euroalueella vuoden 1 lopussa Kuvio 3. Suomen rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase Kuvio. Yleisön lainakanta sektoreittain Kuvio. Asuntolainojen kanta ja keskikorko Kuvio. Asuntolainakannan jakauma viitekoron mukaan Kuvio 7. Asuntolainakannan keskikorko viitekoron mukaan Kuvio 8. Uusien nostettujen asuntolainojen määrä ja keskikorko Kuvio 9. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 7 Kuvio 3. Opintolainakanta ja keskikorko 7 Kuvio 31. Uudet, yli 1 milj. euron yrityslainasopimukset vuosina Kuvio 3. Koron kiinnitysajaltaan enintään 1 vuodeksi sidottujen uusien yrityslainasopimusten keskikorot lainan koon mukaan 7 Kuvio 33. Asuntoyhteisöjen lainakanta ja osuus luottolaitosten yrityslainakannasta 7 Kuvio 3. Elinkeinoharjoittajien lainakanta toimialoittain 7 Kuvio 3. Yleisön talletusten vuosikasvu ja keskikorko 8 Kuvio 3. Yleisön talletuskannan keskikorot viitekoron mukaan 8 Kuvio 37. Kotitalouksien talletusten keskikorkoja Suomessa ja euroalueella 8 Kuvio 38. Suomalaisten yritysten talletuskannan vuosikasvu vaateittain 8

4 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase, milj euroa 1 Taulukko. Luottolaitosten arvopaperisijoitukset vuosina Taulukko 3. Vuoden 1 aikana toimintansa Suomessa aloittaneet rahalaitokset Taulukko. Vuoden 1 aikana fuusioituneet rahalaitokset (pl. rahamarkkinarahastot) Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 1 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

5 .3.1 R AH AL AI T O K SE T 1 Yhteenveto Lainojen kysyntä pankeista heikentyi vuonna 1. Lainamarkkinoiden kehitys oli Suomessa silti vahvempaa kuin useimmissa muissa euromaissa ja sekä kotitalouksien että yritysten lainakannat kasvoivat lainojen kysynnän vähenemisestä huolimatta. Huono talouden tilanne, kotitalouksien heikentynyt luottamus oman talouden tulevaisuuteen ja asuntokaupan hiljeneminen hidastuttivat asuntolainakannan kasvua. Alhainen korkotaso ja asuntolainojen korkomarginaalien hienoinen supistuminenkaan vuoden 1 aikana eivät piristäneet asuntokauppaa. Asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu oli sen sijaan nopeaa vuonna 1. Käytännössä asuntoyhteisöjen velkaantuminen on rinnasteista kotitalouksien asuntolainan ottamiselle ja heijastaa korjausrakentamisen aktiivisuutta. Vaisun taloudellisen kehityksen aikana peruskorjauksia rahoitetaan enemmän yhtiölainoilla, mikä lisää kotitalouksien velkataakkaa. Toinen asuntoyhteisöjen lainakannan kasvuvauhtia selittävä tekijä on, että uudisrakennuskohteiden yhtiölainojen velkaosuus on usein hyvin suuri. Pankkien suomalaisille yrityksille myöntämien lainojen kanta kasvoi tasaisesti. Kuten edeltävinäkin vuosina, uusia yrityslainoja otettiin vuonna 1 lähinnä rahoituksen uudelleenjärjestelyihin ja käyttöpääomatarpeisiin. Investointeihin lainoja otettiin edelleen vaisusti. Yritykset eivät vuonna 1 lisänneet myöskään suoraan markkinoilta haettavaa velkakirjarahoitusta. Pankkien arvopaperisijoituksissa lyhytaikaisten velkapapereiden osuus kasvoi selvästi vuoden 1 aikana. Sääntelyn muutokset edellyttävät pankeilta aiempaa enemmän korkealaatuisia likvidejä varoja, ns. maksuvalmiusvaatimuksen kautta. Lyhytaikaisten velkapapereiden ohella vaatimukset täyttäviä instrumentteja ovat valtioiden liikkeeseen laskemat velkapaperi, katetut joukkovelkakirjat sekä hyvän luottoluokituksen yrityspaperit. Vaikka maksuvalmiusvaatimus tulee täysimääräisenä voimaan vasta vuonna 18, pankit pyrkivät täyttämään tulevat vaatimukset jo ennakkoon. Pankkien varainhankinnassa yleisön talletusten osuus supistui hieman edellisvuotiseen verrattuna. Kotitalouksien määräaikaistalletusten suosio vähentyi, ja talletuksia siirrettiin määräaikaisista sitoumuksista yön yli -talletuksiin. Epävarmassa taloustilanteessa rahoitusvarallisuus halutaan pitää likvidissä muodossa. Koska talletuskorot ovat erittäin alhaiset, kotitalouksien sijoituksia suuntautuu myös sijoitusrahastoihin ja osakkeisiin, joista on mahdollista saada parempaa tuottoa kuin talletuksista. Luottolaitosten liikkeeseen laskemien velkakirjojen kanta kasvoi vuoden 1 aikana. Joukkovelkakirjojen määrän lisääntymisen taustalla on pankkien varautuminen tuleviin sääntelyn muutoksiin. Pysyvän varainhankinnan vaatimuksella pyritään välttämään liiallista rakenteellista rahoitusriskiä, joka syntyy saamisten ja velkojen eriaikaisesta erääntymisestä. Vaatimus edellyttää, että pankilla on riittävän paljon pysyvää varainhankintaa (pitkäaikaiset määräaikaistalletukset ja velkapaperit) suhteessa antolainauksen maturiteettiin ja määrän. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1

6 R AH AL AI T O K SET.3.1 Rahalaitosten yhteenlaskettu tase Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase kasvoi vuoden 1 aikana runsaat 1. 1 Taustalla oli pääosin johdannaisten tasearvon kasvu, joka johtuu pitkien markkinakorkojen laskusta. Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase oli vuoden 1 lopussa 79 mrd. euroa, mikä oli mrd. euroa eli runsaat 1 enemmän kuin vuotta aiemmin. Yhteenlaskettu tase alkoi pienentyä vuonna 1, ja väheneminen jatkui vielä vuoden 1 ensimmäisten kuukausien ajan. Toukokuussa vuosimuutoksessa on havaittavissa käänne positiiviseksi. Taseen saamisia kasvattivat johdannaisten ( mrd. euroa) lisäksi myös muiden saamisten muut erät (7 mrd. euroa), mikä johtui johdannaisiin liittyvien vakuustalletusten kasvusta. Taseen velkapuolella lisääntyivät vastaavasti luottolaitosten liikkeeseen laskemat velkapaperit (8 mrd. euroa). EKP:n neuvosto päätti kesällä 1 luotonantoa tukevista toimista, joista yhdeksi rahapolitiikan välineeksi ilmoitettiin kohdennetut pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot (targeted longer-term refinancing operations, TLTRO). Operaatioiden tavoitteena on edistää pankkien lainanantoa ja tätä kautta edesauttaa talouden elpymistä. Operaatiot alkoivat elokuussa 1 ja jatkuvat vuoteen 1 saakka. Pankeilla, jotka toimivat rahapolitiikan vastapuolina, on mahdollisuus halutessaan osallistua näihin operaatioihin. Vuoden 1 loppuun mennessä operaatioiden vaikutus Suomen rahalaitosten taseeseen oli vähäinen. Vuoden 1 lopussa rahalaitoksilla oli johdannaisia sekä taseen saamis- että velkapuolella noin 11 mrd. euron edestä. Taseessa olevat johdannaiset ovat pääasiassa korkojohdannaisia, joiden markkinaarvo muuttuu korkojen muutosten myötä. Johdannaisten tase-arvon kasvun taustalla olikin suurelta osin pitkien markkinakorkojen lasku vuoden 1 aikana. Suomen rahalaitosten osuus euroalueen rahalaitosten yhteenlasketusta taseesta pysyi vajaassa prosentissa vuonna 1. Ranska ja Saksa kattoivat molemmat yhteenlasketusta taseesta noin neljänneksen, Italia 13 ja Espanja 1. Kaikkiaan euroalueen yhteenlaskettu tase oli vuoden 1 lopussa mrd. euroa. Euroalueen yhteenlasketun taseen vuosimuutos on ollut vuoden 1 marraskuusta alkaen negatiiviinen. Joulukuussa vuosikasvussa tapahtui kuitenkin käänne positiiviseen suuntaan, ja yhteenlaskettu tase kasvoi 1, edellisvuodesta. Euromaista erityisesti ns. GIIPS-maissa yhteenlaskettu tase kehittyi edelleen heikosti. Näissä maissa taseet supistuivat koko vuoden ajan. 1 Rahalaitossektoriin (pl. Suomen Pankki) kuuluvat Suomessa toimivat luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Rahamarkkinarahastojen osuus yhteenlasketusta taseesta pieneni vuonna 1 ja oli vuoden lopussa, prosenttiyksikköä. Rahamarkkinarahastojen kehitystä käydään tarkemmin läpi Sijoitusrahastot-vuosikatsauksessa. Suomessa johdannaissopimukset kirjataan taseeseen markkina-arvon mukaisina saamis- tai velkapuolelle sen mukaan, onko arvo positiivinen (saaminen) tai negatiivinen (velka). Rahalaitosten johdannaissopimusten kanta on yleensä nettomääräisesti lähellä nollaa, koska pankit pyrkivät suojaamaan asiakkaidensa kanssa tekemänsä johdannaissopimukset vastakkaisella positiolla Vuosikatsaus 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 .3.1 R AH AL AI T O K SET Kuvio 1. Suomen rahalaitosten yhteenlaskettu tase Thousands 8 Rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet Kiinteä omaisuus Arvopaperit Muut saamiset Saamiset euroalueen ulkopuolelta Lainat euroalueelle Mrd. euroa Oma pääoma ja varaukset Liikkeeseen lasketut velkapaperit Muut velat Velat euroalueen ulkopuolelle Talletukset euroalueelle Kotitalouksien ja yritysten lainakanta kasvaa Suomessa nopeammin kuin muualla euroalueella Suomen rahalaitosten saamisista lainat euroalueelle lähinnä Suomeen olivat taseen saamispuolen suurin erä. Lainat kattoivat lähes puolet kaikista saamisista. Euroalueelle myönnettyjen lainojen määrä kääntyi vuoden 1 aikana hienoiseen kasvuun noin kaksi vuotta jatkuneen pienenemisen jälkeen. Vuoden 1 3 Vuosimuutokset lasketaan rahalaitostilastoissa virtatiedoista, jotka saadaan, kun kantatietojen muutoksesta poistetaan ajanjakson aikana kantaan vaikuttavat muut muutokset, kuten hinnanmuutokset, arvonalentumiset sekä luokitusmuutokset. Luokitusmuutoksia syntyy esimerkiksi sektori- ja vaadeluokitusten muutoksista, rahalaitossektorin rakenteen muuttumisesta ja kirjanpitokäytäntöjen muutoksista. Virtatiedot kuvaavat siis pankin tekemiä taloustoimia ajanjakson ailopussa lainakanta oli 3 suurempi kuin edellisvuoden lopussa. 3 Kotitalouslainat kattoivat lainakannasta noin ja yrityslainat runsaan neljänneksen. Tammikuussa 1 otettiin käyttöön uuden kansatalouden tilinpitojärjestelmän mukainen (EKT1) sektoriluokitus ja tässä yhteydessä valtaosa raportoijista siirtyi käyttämään Tilastokeskuksen ajantasaista yritysrekisteriä. Muutoksen myötä paljon yrityksiä siirtyi tilastoissa sektoreihin muut rahoituslaitokset sekä julkana. Virtatiedoista laskettu vuosimuutos kuvaa siten puhtaiden taloustoimien vaikutusta kantaan. Vuoden 1 alussa rahalaitostilastoissa otettiin käyttöön uusi sektoriluokitus, jonka myötä useat vaateista siirtyivät sektorista toiseen. Näin ollen virtatiedoista laskettu vuosimuutos ei vastaa kahden ajankohdan kannasta laskettua muutosta. Tilastokeskus (1): Sektoriluokitus 1. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1 7

8 R AH AL AI T O K SET.3.1 kisyhteisöt. Lisäksi yrityssektorin sisällä tehtiin runsaasti yritysten uudelleenluokituksia, kuten siirtoja varsinaisista yrityksistä asuntoyhteisöihin. Kotitalouslainojen vuosikasvu hidastui vuoden 1 aikana ja oli vuoden lopussa vajaat. Yritysten ja asuntoyhteisöjen yhteenlasketun lainakannan kasvu hidastui niin ikään hieman vuoden aikana ja oli vuoden lopussa noin. Kasvua ylläpiti ennen kaikkea asuntoyhteisöjen lainakannan lisääntyminen. Muille rahoituslaitoksille myönnettyjen lainojen voimakas kasvu jatkui, joskin selvästi aiempaa hitaammin. Tämä johtui näiden laitosten kanssa tehtyjen reposopimusten määrän kasvun hidastumisesta. Euroalueella muille kuin rahalaitoksille ja julkisyhteisöille myönnettyjen lainojen kanta pieneni edelleen vuoden 1 aikana, joskin hitaammin kuin edellisvuonna: joulukuussa lainakanta supistui,. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu on pysytellyt nollan tuntumassa kolmen vuoden ajan. Vuoden 1 aikana lainakanta pieneni hienoisesti ja oli joulukuussa,3 pienempi kuin vuotta aiemmin. Yritysten lainakanta kasvoi Suomessa nopeammin (,9 joulukuussa 1) kuin useammassa muussa euroalueen maassa. Vuoden 1 aikana koko euroalueen yrityslainojen vuosimuutos oli negatiivinen; joulukuussa 1,3. Vuoden lopussa vain Luxemburgin ja Maltan yrityslainojen vuosikasvu oli nopeampi kuin Suomen. Kuvio. Kotitalouksien ja yritysten lainojen vuosimuutos Suomessa ja euroalueella, 1 kk:n liukuva keskiarvo 1 1 Suomi: yritykset (ml. asuntoyhteisöt) Euroalue: yritykset Kotitalouksien talletukset kasvavat muualla euroalueella nopeammin kuin Suomessa, yritysten hitaammin Talletukset ovat luottolaitosten tärkein varainhankinnan erä. Euroalueelta Suomen luottolaitoksiin tehdyt talletukset kattavat kolmanneksen yhteenlasketun taseen velkapuolesta. Euroalueen ulkopuolelta luottolaitoksiin tehtyjen talletusten osuus on runsas viidennes yhteenlasketusta taseesta. Suuri osa talletuksista on kuitenkin rahalaitosten välisiä. Esimerkiksi luottoyhteisöjen talletukset ovat pääosin emoyhtiöltä saatua rahoitusta, sillä luottoyhteisöt eivät saa vastaanottaa yleisön talletuksia. Suomi: kotitaloudet Euroalue: kotitaloudet Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. Euroalueen yleisön talletuskannan vuosikasvu Suomen rahalaitoksissa hidastui vuonna 1 lähes prosenttiyksikköä ja jäi, prosenttiin joulukuussa. Muiden rahoituslaitosten talletuskanta jatkoi kasvuaan, joskin hitaammin kuin aikaisemmin. Tämä johtui reposopimusten kasvun hidastumisesta, kuten taseen saamispuolellakin. Reposopimus eli takaisinostosopimus on järjestely, jossa arvopapereita myytäessä myyjälle syntyy velvoite ostaa arvopaperit tiettyyn hintaan tiettynä ajankohtana. 8 Vuosikatsaus 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 .3.1 R AH AL AI T O K SET Suomen rahalaitoksiin tehdyistä yleisön talletuksista suurin osa on kotitalouksien tekemiä. Näistä talletuksista pääosa on suomalaisten kotitalouksien käyttelytilejä ja määräaikaistalletuksia. Kotitalouksien talletuskanta alkoi supistua hienoisesti vuonna 13, ja sama trendi jatkui vuoden 1 aikana. Vuoden lopussa kotitalouksien talletuskanta oli prosentin pienempi kuin edellisvuoden lopussa. Yritysten talletuskannan kasvu hidastui voimakkaasti vuonna 13, mutta nopeutui jälleen vuonna 1 vuosikasvun vaihdellessa 1 prosentin molemmin puolin. Yritysten talletuskannan taustalla on reposopimusten tuntuva lisääntyminen. Koko euroalueen yleisön talletuskanta lisääntyi runsaan prosentin vuoden 1 aikana. Yleisön talletukset ovat euroalueella kehittyneet vaatimattomasti jo useamman vuoden ajan; vuosikasvu on vuodesta 11 alkaen pysynyt alle 3 prosentissa. Ainoastaan Virossa ja Maltalla yleisön talletukset lisääntyivät nopeammin kuin Suomessa. Epävarmuuden lisääntyminen Kreikassa tammikuussa pidettyjen parlamenttivaalien alla näkyi joulukuussa Kreikan rahalaitosten yleisön talletuskannan noin 3 prosentin vähenemisenä. Kuvio 3. Kotitalouksien ja yritysten talletusten vuosimuutos Suomessa ja euroalueella, 1 kk:n liukuva keskiarvo 1 1 Suomi: yritykset Euroalue: yritykset Suomi: kotitaloudet Euroalue: kotitaloudet Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. Suomalaisilla rahalaitoksilla ei ollut vuonna 1 vaikeuksia saada markkinaehtoista rahoitusta. Liikkeeseen laskettujen velkapapereiden määrä, joka on toinen merkittävä varainhankinnan erä, lisääntyi keskimäärin runsaaseen prosenttiin edellisvuoden runsaasta prosentista. Muualla euroalueella rahalaitosten velkakirjalainakanta jatkoi sen sijaan supistumistaan: vuoden lopussa liikkeeseen laskettu kanta oli lähes 8 pienempi kuin edellisvuoden lopussa. Markkinaehtoisen rahoituksen tarvetta vähensivät pankkien pyrkimykset sopeuttaa taseitaan heikkoon taloustilanteeseen. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1 9

10 R AH AL AI T O K SET.3.1 Taulukko 1. Rahalaitosten (pl. Suomen Pankki) yhteenlaskettu tase 1, milj euroa Saamiset Luottolaitokset Rahamarkkinarahastot Yhteensä Lainat euroalueelle Muut arvopaperit kuin osakkeet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Osakkeet ja osuudet, euroalueella olevien liikkeeseen laskemat Saamiset euroalueen ulkopuolelta Kiinteä omaisuus Muut saamiset Yhteensä Velat Talletukset euroalueelta Liikkeeseen lasketut velkapaperit, euroalueella olevien hallussa olevat Rahamarkkinarahasto-osuudet, euroalueella olevien hallussa olevat Oma pääoma Velat euroalueen ulkopuolelle Muut velat Yhteensä ) Johdannaiset sisältyvät eriin muut saamiset ja muut velat 1 Vuosikatsaus 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 .3.1 R AH AL AI T O K SET 3 Lainat ja arvopaperisaamiset Suomen rahalaitosten euroalueen yleisölle myöntäminen euromääräisten lainojen kanta oli vuoden 1 lopussa 1 mrd. euroa. Lainojen vuosikasvu hidastui vuoden mittaan selvästi ja oli,1 joulukuussa 1. Yritysten ja kotitalouksien lainakantojen kasvu jatkui, joskin asuntolainoissa hitaampana kuin aiemmin. Yleisön lainakantaan luetaan mukaan lainat kotitalouksille, yrityksille ja julkisyhteisöille sekä lainat vakuutusyhtiöille ja muille rahoituslaitoksille kuin rahalaitoksille. Suurin osa Suomen rahalaitosten yleisölle myöntämien lainojen kannasta muodostuu lainoista kotitalouksille. Vuoden 1 lopussa yleisön lainakannasta eli 119 mrd. euroa oli kotitalouslainoja. Osuus pysyi lähes samana kuin vuonna 13. Tätä ennen kotitalouslainojen osuus oli pitkään noin prosentin tuntumassa. Kuvio. Kotitalouksien lainakanta suhteessa yleisön lainakantaan Kotitalouksien lainakanta suhteessa yleisön lainakantaan Suomen rahalaitosten yleisölle myöntämien lainojen kokonaiskanta, mukaan lukien valuuttamääräiset sekä euroalueen ulkopuolelle myönnetyt lainat, oli mrd. euroa vuoden 1 lopussa. Lainakannan kasvu edellisvuotisesta oli 1 mrd. euroa. Koko yleisön lainakannasta Suomeen myönnettyjen lainojen osuus oli 8, muihin euromaihin myönnettyjen lainojen osuus ja euroalueen ulkopuolisten maiden osuus 1. Lainakannan rakenne on muuttunut viime vuosina, ja syy tähän on vuonna 11 alkanut repo-ostojen voimakas kasvu. Reposopimukset erityisesti vakuutuslaitosten ja keskusvastapuolien 7 kanssa yleistyivät. Ennen vuotta 11 rahalaitokset tekivät reposopimuksia pääasiassa suoraan muiden rahalaitosten kanssa. Lainakannasta muita kun euromääräisiä lainoja oli vuoden 1 lopussa 1. Valuuttalainojen osuus on viime vuosina kasvanut samanaikaisesti reposopimusten lisääntymisen myötä. Ruotsin ja Tanskan kruunun määräiset lainat kattoivat 9 valuuttalainoista. 3.1 Lainat kotitalouksille Repo-osto eli takaisinostosopimus on järjestely, jossa arvopapereita myytäessä myyjälle syntyy velvollisuus ostaa arvopaperit takaisin tiettyyn hintaan tiettynä ajankohtana. Suomessa repo-ostojen Suomen rahalaitosten kotitalouksille myöntämien euromääräisten lainojen kanta oli vuoden 1 lopussa 119 mrd. euroa. Kotitalouksien lainakanta jatkoi kasvuaan, mutta kasvuvauhti hidastui vuoden takaisesta. Vaikka Suomessa kotitalouksien lainakannan kasvuvauhti onkin hidastunut, on se euroalueeseen verratkasvu johtuu yhden pankin organisatorisista ratkaisuista, jotka keskittävät tiettyjä markkinatoimintoja Suomeen. 7 Keskusvastapuolet kuuluvat sektoriin muut rahoituslaitokset. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1 11

12 R AH AL AI T O K SET.3.1 tuna ollut nopeampaa. Euroalueella kotitalouksien lainakanta supistui joulukuussa 1 edellisvuodesta, kun vastaavasti Suomessa kotitalouksien lainakanta kasvoi 1,9. Kuvio. Kotitalouksien lainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella Kuvio. Asuntolainakannan vuosikasvu Suomessa ja euroalueella 1 1 Suomi Portugali Espanja Euroalue Saksa 8 Suomi Euroalue Euroalue (pl. arvopaperistetut lainat) Lähteet: Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki Lähde: Euroopan keskuspankki Asuntolainat Suomen rahalaitosten myöntämien euromääräisten asuntolainojen kanta oli 9 mrd. euroa joulukuussa 1. Alkuvuodesta 1 asuntolainojen kasvuvauhti oli tasaista, mutta hiipui loppuvuotta kohden. Kannan vuosikasvu hidastui 1,7 prosenttiin. Hidastumisesta huolimatta vuosikasvu säilyi edelleen nopeampana kuin euroalueella, jossa keskimääräinen kasvuvauhti vuonna 1 pysyi nollan prosentin tuntumassa. Euroalueen asuntolainojen kasvuvauhtia hillitsivät suurten maiden, kuten Espanjan, Portugalin ja Ranskan, vaatimattomat kasvulukemat. Ranskan vuosikasvuun vaikutti merkittävästi toukokuussa 1 toteutettu asuntolainojen arvopaperistaminen, jossa asuntolainoja siirrettiin Ranskan rahalaitosten taseista euroalueen ulkopuolelle. Tämä asuntolainojen arvopaperistaminen näkyy selvänä tasomuutoksena koko euroalueen aikasarjassa. 8 Uudet nostot sisältävät raportointijakson aikana nostetut uudet lainat. Uusilla sopimuksilla tarkoitetaan uusien liiketoimien lisäksi uudelleen neuvoteltuja sopimuksia riippumatta siitä, nostetaanko Vuonna 1 suomalaiset kotitaloudet nostivat uusia asuntolainoja 1 mrd. euron edestä eli keskimäärin 1, mrd. euroa kuukaudessa. Uusia asuntolainasopimuksia 8 solmittiin yhteensä 17 mrd. euron arvosta, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna 13. Viime vuosina lainojen kysynnän hidastumiseen on vaikuttanut jo pidempään jatkunut taloudellinen epävarmuus. Finanssialan Keskusliiton Pankkibarometrin (IV/1) mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän pysyvän myös lähitulevaisuudessa laimeana. Asuntolainamarkkinoiden hiljaisuudesta huolimatta, kotitaloudet ovat kuitenkin velkaantuneet lisää. Tätä selittää osaltaan se, että osa asuntoosakeyhtiöiden kautta otetusta lainasta, jolla rahoitetaan esimerkiksi korjausrakentamista, on itse asiassa kotitalouksien lainaa. Kotitaloudet maksavat tätä lainaa pois usein rahoitusvastikkeen muodossa. 9 Suomessa kotitaloudet sitovat asuntolainansa pääasiassa euriborkorkoihin. Vuonna 1 kaikista asuntolainasopimuksista 9 sidottiin euriborkorkoihin. Kun Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoa ja talletuskorkoa ennätysalhaiselle tasolle vuonna 1, heilaina raportointijakson aikana. 9 Tilastokeskus, Rahoitustilinpito. 1 Vuosikatsaus 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 .3.1 R AH AL AI T O K SET jastui tämä välittömästi näitä korkoja seuraaviin euriborkorkoihin ja tätä kautta kotitalouksien asuntolainakorkoihin. Matala korkotaso onkin pitänyt markkinakorkoihin asuntolainansa sitoneiden kotitalouksien korkomenot pieninä. Uusien euriborsidonnaisisten asuntolainojen eniten käytetty koronkiinnitysaika on edelleen 1 kuukautta. Joulukuussa 1 euriborsidonnaisista asuntolainoista 3 prosentissa korko kiinnitettiin 1 kuukaudeksi. Seuraavaksi yleisin (3 ) koronkiinnitysaika euriboreissa oli kuusi kuukautta. Osaltaan johtuen matalista markkinakoroista, pankit eivät ole juurikaan viimeisen kahden vuoden aikana myöntäneet yhden kuukauden euriboriin sidottua asuntolainaa. Koska lyhimmät euriborkorot ovat lähellä nollaa, jää pankkien saamat korkotuotot vähäisiksi, jos tätä ei ole otettu huomioon esimerkiksi asiakkaan lainamarginaalissa. Kolmen kuukauden euriboriin sidotut asuntolainat ovat myös vähentyneet selvästi: vuonna 1 niihin sidottiin noin euriborsidonnaisista asuntolainoista, kun edellisenä vuonna osuus oli 7. Kuvio 7. Uusien asuntolainojen korkosidonnaisuudet 1 8 Euriborsidonnaiset Primesidonnaiset Kiinteäkorkoiset Muut korot Kiinteiden korkojen sekä primekorkojen osuus asuntolainoissa pysyi vuonna 1 pienenä eli prosentissa kuukaudesta riippuen. Joulukuussa 1 kiinteäkorkoisten asuntolainojen osuus oli 3,8 ja primekorkoisten osuus,. Suomessa uusien asuntolainasopimusten keskikorko oli 1, joulukuussa 1, kun se oli euroalueella,8. Lainojen korkoihin vaikuttavat sovellettavat viitekorot, joiden käyttö vaihtelee maittain. Suomessa asuntolainoja sidotaan suhteellisesti enemmän vaihtuviin korkoihin, joiden kiinnitysaika on lyhyt. Useissa euroalueen maissa asuntolainoja sidotaan puolestaan kiinteisiin, useaksi vuodeksi kiinnitettyihin korkoihin. Kuvio 8. Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa ja euroalueella 3 1 Uusien asuntolainasopimusten keskikorko Suomessa Uusien asuntolainasopimusten keskikorko euroalueella EKP:n ohjauskorko 1 kk:n euriborkorko Lähteet: Euroopan keskuspankki, Reuters ja Suomen Pankki. Suomen luottolaitosten uusien asuntolainojen keskimääräinen laskennallinen korkomarginaali 1 oli 1, joulukuussa 1. Korkomarginaali supistui hienoisesti vuoden 1 aikana. Asuntolainojen korkomarginaalit ovat kuitenkin selvästi suuremmat kuin vielä 11, jolloin marginaali oli keskimäärin,7 prosenttiyksikön tuntumassa. 1 Laskennallinen korkomarginaali on uuden nostetun asuntolainan sovitun vuosikoron ja viitekoron erotus. Luottolaitokset eivät raportoi korkomarginaaleja koskevia tietoja Suomen Pankille, vaan laskennallinen korkomarginaali perustuu Suomen Pankin laskelmiin. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1 13

14 R AH AL AI T O K SET.3.1 Kuvio 9. Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali, 1, Laskennallinen korkomarginaali 1 kk euribor, yleisin viitekorko,, 1,,8. Vuosimuutos suureni selvästi vuoden 13 lopun, prosentista. Kulutusluottojen kannan keskikorko nousi hieman vuodesta 13 ja oli joulukuussa,7. Kuvio 1. Kotitalouksien kulutusluottojen kanta ja keskikorko 1 1,,,, Lähde: Suomen Pankin laskelmat. Finanssialan Keskusliiton raportin 11 mukaan asuntovelallisilla on asuntolainaa keskimäärin 89 euroa, kun sitä vuotta aiemmin oli 89 euroa. Asuntolainamäärien kehitys on ollut varsin erilaista alueellisesti. Pääkaupunkiseudulla asuntolainamäärät ovat kasvaneet kevään 13 tilanteeseen verrattuna, kun taas muualla Suomessa lainamäärät ovat pienentyneet. Asuntojen hintojen kalleuden myötä myös pääkaupunkiseudulla asuvien asuntolainamäärät ovat suuremmat kuin muualla maassa asuvien lainamäärät. Vuonna 1 pääkaupunkiseudulla asuvalla oli asuntolainaa keskimäärin 11 7 euroa, missä oli kasvua edellisestä vuodesta,7. Muualla Suomessa keskimääräinen asuntolaina on tällä hetkellä 8 euroa, ja lainamäärä on pienentynyt etenkin maaseutukunnissa. Viimeisen kahden vuoden aikana otettujen asuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 1,9 vuotta Kulutusluotot Suomen luottolaitosten kotitalouksille myöntämien kulutusluottojen kanta oli 13, mrd. euroa joulukuussa 1, mikä on, mrd. euroa enemmän kuin edellisvuoden lopussa. Kulutusluottojen vuosimuutos oli Thousands Kanta (vasen asteikko) Keskikorko (oikea asteikko) 1 Mrd. euroa Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat kotitalouksien kaikista kulutusluotoista lähes 9. Myös muut, ilman luottolaitoslupaa toimivat rahoituslaitokset myöntävät kotitalouksille kulutusluottoja etenkin autokaupan rahoitusta varten. Tilastokeskuksen mukaan kotimaisista luotonantajista muiden rahoituslaitosten (pl. vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt) kotitalouksille myöntämien luottojen kanta oli mrd. euroa syyskuun 1 lopussa. Kulutusluottojen osuus tästä oli 9. Vuoden 1 lopussa kulutusluottokannasta kolmasosa oli tili- ja korttiluottoja. Nämä luotot ovat tarvittaessa käytettävissä ennalta sovittuun luottorajaan saakka. Tili- ja korttiluottojen kanta oli vuoden 1 lopussa, mrd. euroa, ja tästä 1 oli luottokortteihin liitettyjä korottomia maksuaikalainoja. Pidennettyjen, yleensä korollisten luottokorttiluottojen osuus oli noin ja tililuottojen osuus 1. Osuudet ovat säilyneet ennallaan verrattuna edellisen vuoden tilan- 11 Finanssialan Keskusliitto (kevät 1) Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat. 1 Vuosikatsaus 1 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 .3.1 R AH AL AI T O K SET teeseen. Tili- ja korttiluottokannan keskikorko oli vuoden lopussa,7, kun se edellisvuoden lopussa oli,8. Tili- ja korttiluotot ovat pääosin vakuudettomia. Rahalaitosten kotitalouksille myöntämien muiden lainojen kanta oli joulukuun lopussa 1 mrd. euroa. Muiden lainojen vuosikasvu nopeutui prosentin tuntumaan. Keskikorko oli muissa lainoissa joulukuun lopussa,. Lainat muihin käyttötarkoituksiin kattavat opintolainat, lainat vapaa-ajanasuntoja ja elinkeinon harjoittamista varten sekä muut lainat, jotka ovat esimerkiksi sijoituslainoja. Suurin alaerä muissa lainoissa ovat lainat elinkeinon harjoittamista varten. Elinkeinonharjoittajien lainakanta oli, mrd. euroa ja lainakannan keskikorko,. Suurin osa (yli 8 ) elinkeinoharjoittajien lainoista oli myönnetty maa- ja metsätaloutta harjoittaville kotitalouksille lopussa 71 mrd. euroa. Tämä on alle koko euroalueen yrityslainakannasta. Talouden epävarmuus ja Suomen talouden heikko suhdannekehitys näkyvät yrityslainakannan maltillisena kasvuna, mutta kun verrataan tilannetta euroalueeseen ja muihin euromaihin, on Suomen yrityslainakannan kehitys ollut hyvä. Kun euroalueella yrityslainakannan vuosikasvu oli negatiivinen koko vuoden 1, oli se Suomessa koko vuoden positiivinen ja joulukuussa kasvuvauhti oli,9. Vaikka yrityksille myönnettyjen lainojen kasvuvauhti säilyi Suomessa vuoden 1 aikana positiivisena, vauhti kuitenkin hidastui. Yrityslainakannan kehittymisessä on eroja euromaiden välillä. Esimerkiksi vuonna 1 Portugalissa yrityslainakanta supistui 7,, kun taas Ranskassa yrityslainakanta kasvoi,9 prosentin vuosivauhtia. 3. Yrityslainat Yrityslainakannan kasvuvauhti oli Suomessa koko vuoden positiivinen ja verrattuna valtaosaan euromaista yrityslainakanta kasvoi nopeasti. Suomessa yritysten maksama lainarahan hinta oli lähellä euroalueen keskitasoa. Kuitenkin pienemmissä lainoissa Suomessa yritykset maksoivat matalampaa korkoa lainastaan verrattuna muihin euromaihin. Suuremmat, yli 1 milj. euron lainat, olivat samoissa hinnoissa kuin euroalueella keskimäärin. Talouden epävarmuus heijastui kuitenkin yritysten lainankysyntään, joka jäi heikommaksi kuin aiempina vuosina. Suomen luottolaitosten euroalueen yrityksille ja asuntoyhteisille myöntämien lainojen kokonaiskanta, mukaan lukien valuuttamääräiset lainat, oli vuoden 1 Vahvinta kasvu oli vuoden 1 lopussa Suomessa, Maltassa ja Luxemburgissa. Euroalueen yrityslainakannan vuosikasvu painui negatiiviseksi jo vuonna 1, kun Italian, Portugalin, Espanjan ja Ranskan kasvulukemat heikkenivät merkittävästi. Kuvio 11. Yrityslainojen vuosikasvu Suomessa ja euromaissa Euroalue Suomi Portugali Ranska Itävalta Saksa Lähteet: Suomen Pankki ja Euroopan keskuspankki. Suomessa yritysten maksama lainarahan hinta on lähellä euroalueen keskitasoa, kun tarkastellaan kaikkia yrityslainoja. Joulukuussa uusien yrityslainasopimusten keskikorko oli Suomessa, ja euroalueella,. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 1 1

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008 Raha- ja pankkitilastot Vuosikatsaus 8 Uusien asuntolainasopimusten jakauma viitekoron mukaan Euribor Prime Kiinteät korot Muut korot 9 8 7 7 8 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..9

Lisätiedot

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Suomen talouden haasteet ja yritysten rahoitusolot Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki 2.11.214 Julkinen Esityksen sisältö I. Suomen talouden haasteet II. Yritysten rahoitusolot 2.11.214

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012

Pankkibarometri I/2012 14.3.2012 Pankkibarometri I/2012 1 Sisältö Sivu Kotitaloudet 2 Yritykset 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä.

Lisätiedot

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007 Suomen maksutase Vuosikatsaus 27 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suorien sijoitusten kanta 1998 27 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomessa (vasen ast.) Ulkomailla (vasen ast.) Suomessa, BKT:stä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2016

PANKKIBAROMETRI IV/2016 PANKKIBAROMETRI IV/2016 13.12.2016 1 Pankkibarometri IV/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitalouksien luotonkysyntä... 2 2 Yritysten luotonkysyntä... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2016

PANKKIBAROMETRI III/2016 PANKKIBAROMETRI III/2016 27.9.2016 1 Pankkibarometri III/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2013

PANKKIBAROMETRI I/2013 PANKKIBAROMETRI I/2013 15.3.2013 1 Pankkibarometri I/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 6 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2016

PANKKIBAROMETRI II/2016 PANKKIBAROMETRI II/2016 28.6.2016 1 Pankkibarometri II/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2016

PANKKIBAROMETRI I/2016 PANKKIBAROMETRI I/2016 18.3.2016 1 Pankkibarometri I/2016 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 5,1 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne

Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Katsaus syksyn rahamarkkinoihin ja tämän päivän tilanne Hallitusammattilaiset ry Suomen Pankissa 27.11.2008 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki 6.11.2008 1 Kolmen kuukauden Libor-viitekorkoja

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta 3 ANALYYSI Asuntovelalliset ovat hyötyneet matalasta korkotasosta TÄNÄÄN 13:00 ANALYYSI

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla

Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla Elisa Newby, markkinaoperaatioiden päällikkö elisa.newby@bof.fi Suomen Pankki Velallinen tienaa koron? Rahapolitiikkaa negatiivisilla koroilla After Work Suomen IR-yhdistys ry Suomen Sijoitusanalyytikot

Lisätiedot

1 Muutokset raportoijajoukossa tammikuu 2015 kesäkuu 2016

1 Muutokset raportoijajoukossa tammikuu 2015 kesäkuu 2016 1 Muutokset raportoijajoukossa tammikuu 215 kesäkuu 216 Suomen rahalaitosten lukumäärä väheni edelleen tammikuun 215 ja kesäkuun 216 välisenä aikana samaan tapaan kuin edellisvuosina luottolaitosfuusioiden

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit

Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015. Ekonomistit Asuntomarkkinakatsaus 21.5.2015 Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016

Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 1(9) Luottokantatietojen raportointiohjeet 2016 2(9) SISÄLLYS 1 RAPORTOINTIOHJEET... 3 Tietojen toimitus... 3 Muutokset toiminnassa... 3 Lomaketietojen täyttö... 3 Muuttujakohtaiset ohjeet... 4 Yhteystiedot

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI I/2015

PANKKIBAROMETRI I/2015 PANKKIBAROMETRI I/2015 17.3.2015 1 Pankkibarometri I/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

PANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus

PANKKIVUOSI 2015. Pankkien tuloskatsaus PANKKIVUOSI 2015 Pankkien tuloskatsaus 8.6.2016 1 PANKKIVUOSI 2015 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristön kehitys... 2 2 Suomessa toimivat pankit... 3 2.1 Luottolaitosten markkinaosuudet Suomessa... 4 2.2

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä

Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kansantalous 2012 Rahoitustilinpito 2012, 1. vuosineljännes Kotitalouksien nettorahoitusvarojen elpyminen jatkui vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä Kotitalouksien nettorahoitusvarojen vuoden 2011

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, L 14/30 21.1.2016 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/65, annettu 18 päivänä marraskuuta 2015, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen

10.6.2011. Pankkibarometri II/2011 Ulla Halonen 10.6.2011 barometri II/2011 Ulla Halonen barometri II/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy barometrin avulla pankinjohtajien käsitystä

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa

Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Asiantuntijaseminaari Kuluttajatutkimuskeskuksessa 2.11.29 Energiatehokkuuden rahoitus pientaloissa Finanssisektorin puheenvuoro: Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksesta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14.

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 5.2, 12.1 ja 14. L 14/36 FI EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/66, annettu 26 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan keskuspankin tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa

Lisätiedot

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero

Euro & talous 4/2010 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Euro & talous 4/21 ja Rahoitusjärjestelmän vakaus -erikoisnumero Pääjohtaja Erkki Liikanen Teemat Valtioiden velkakriisi ja Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus Maailmantalouden näkymät Euroalueen taloustilanne

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.2010 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Kansantalous ja rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoiden kehitys 29.9.21 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Bkt 171,3 +Tuonti 9,8 =Kokonaistarjonta 231,1 Vienti 64, Kulutus 137, -yksityinen 94,

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 10.2.2015 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinaraportin kuvioliite

Rahoitusmarkkinaraportin kuvioliite Rahoitusmarkkinaraportin kuvioliite Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto.. Sisällys Rahoituksen välitys ja rahoituskäyttäytyminen Arvopaperimarkkinat ja sijoitusrahastot 7 Pankit Vakuutusyhtiöt

Lisätiedot

Velkaantumistilasto 2015

Velkaantumistilasto 2015 Tulot ja kulutus 2016 Velkaantumistilasto 2015 Asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 95 740 euroa asuntovelallista asuntokuntaa kohti vuonna 2015,

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan, 17.12.2016 L 344/117 EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2016/2299, annettu 2 päivänä marraskuuta 2016, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot

Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot Pentti Hakkarainen, johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Kansainvälinen talous vahvistuu, kotimaan näkymät huonot Suurten kaupunkien talous- ja rahoitusjohtajien tilaisuus Vantaa 6.8.2015 6.8.2015

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011

Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Euro & talous 2/2011 Rahoitusjärjestelmän vakaus 2011 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen 12.5.2011 12.5.2011 Pentti Hakkarainen Teemat 1) Suomen ja muun Euroopan rahoitusjärjestelmän vakaustilanne

Lisätiedot

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Euro & talous 4/2012 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Euro & talous 4/212 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous Pääjohtaja Erkki Liikanen 12.9.212 1 Euro & talous 4/212 sisältö Pääartikkeli: Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Suhdannetilanne, maailmantalouden

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 11.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Valtio Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2004 OP-ryhmä 31.12.2004 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot

Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Tilastoyksikkö Suomen Pankki Ohjauskorko ennen ja nyt sekä Suomen Pankin keskeiset tilastot Rahamuseo 11.4.2016 Elisabeth Flittner Harri Kuussaari 11.4.2016 Julkinen 1 Suomen Pankin kaksi roolia Suomen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Mistä investointien vaimeus

Mistä investointien vaimeus Lauri Kajanoja Suomen Pankki Mistä investointien vaimeus johtuu? Talousneuvosto 19.10.2015 19.10.2015 1 Investoinneista viime vuosina Suomessa vähäisiä etenkin yksityiset tuotannolliset Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Neljännen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.6% edellisvuodesta ollen EUR 46.2m (EUR 28.7m /2). Neljännen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2014 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2010 2012 2011

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 57/34 27.2.2002 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) ( L 333, 17. joulukuuta

Lisätiedot