Sijoitusrahastot. Vuosikatsaus 2013

Transkriptio

1 Sijoitusrahastot Vuosikatsaus Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin Pitkän koron rahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Indeksi = 1 Osakerahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot /212 3/213 6/213 9/213 12/213 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö

2 Sisällys 1 Yhteenveto 4 2 Yhteenlaskettu tase 5 3 Sijoitusrahastojen tuotot 8 4 Sijoitusrahastojen velat 1 Kehikko 1. Sijoitusrahastojen pääomista 95 % kasvuosuuksia 13 5 Sijoitusrahastojen saamiset 14 Kehikko 2. Erikoissijoitusrahastojen määrä vähentynyt merkittävästi vuoden aikana 19 6 Raportoijajoukko 21 Liite 1. Kuviot 27 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain 5 Kuvio 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen alueittain vuoden 213 lopussa 6 Kuvio 3. Sijoitusrahastojen arvopaperisijoitukset alueittain Suomessa ja euroalueella joulukuussa Kuvio 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin 8 Kuvio 5. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 1 Kuvio 6. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sijoittajasektoreittain vuoden 213 lopussa 12 Kuvio 7. Suomalaisten kotitalouksien nettosijoitukset Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin 12 Kuvio 8. Nettosijoitukset suomalaisiin sijoitusrahastoihin sijoittajasektoreittain vuosina Kuvio 9. Sijoitusrahastojen rahastopääoma jaettuna tuotto- ja kasvuosuuksiin 13 Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten nettosijoitukset ja arvostusmuutokset instrumenteittain vuonna Kuvio 11. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen instrumenteittain 15 Kuvio 12. Suomalaisten sijoitusrahastojen velkapaperisaamiset suomalaisilta yrityksiltä 15 Kuvio 13. Suomalaisten sijoitusrahastojen arvopaperisaamisten jakautuminen valuutoittain 16 Kuvio 14. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten valuuttajakauma vuoden 213 lopussa 17 Päätoimittaja Elisabeth Hintikka Työryhmä Johanna Honkanen Katja Kelloniemi Harri Kuussaari Jori Oksanen ISSN-L ISSN Tiedustelut Johanna Honkanen sijoitusrahastot@bof.fi Jori Oksanen sijoitusrahastot@bof.fi Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvio 15. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen alueittain 17 Kuvio 16. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista 18 Kuvio 17. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma ja erikoissijoitusrahastojen lukumäärä 19 Kuvio 18. Suomalaisten sijoitus- (UCITS) ja erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) 2 Kuvio 19. Suomalaisten sijoitusrahastojen (ml. rahamarkkinarahastot) lukumäärä 21 Kuvio 2. Suomalaiset sijoitusrahastot tyyppiluokittain vuoden 213 lopussa 22 Kuvio 21. Kotimaisten sijoitusrahastojen tyyppiluokkien osuudet yhteenlasketusta rahasto-osuusvelasta 27 Kuvio 22. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 27 Kuvio 23. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sektoreittain 27 Kuvio 24. Kotimaisten sijoitusrahastojen nettomerkinnät tyyppiluokittain 27 Kuvio 25. Euroalueen sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain 27 Kuvio 26. Sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka eräissä Euroopan maissa 27 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Sijoitusrahastojen tunnuslukuja euroalueella syyskuussa Taulukko 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin vuoden 213 lopussa 9 Taulukko 3. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen maittain 11 Taulukko 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset maittain 17 Taulukko 5. Vuoden 213 aikana toimintansa aloittaneet suomalaiset sijoitusrahastot 23 Taulukko 6. Sijoitusrahastojen hallinnan siirrot vuonna Taulukko 7. Vuoden 213 aikana toimintansa lopettaneet suomalaiset sijoitusrahastot 24 Taulukko 8. Vuoden 213 aikana fuusioituneet suomalaiset sijoitusrahastot 25 Taulukko 9. Rahastotyyppimuutokset vuonna Taulukko 1. Erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) tyyppimuutokset UCITSsääntelyn mukaisiksi sijoitusrahastoiksi vuonna

4 SIJOITUSRAHASTOT Yhteenveto Suomeen rekisteröidyille sijoitusrahastoille vuosi 213 oli suotuisa. Osakekurssien positiivisen kehityksen myötä rahastojen arvo nousi, ja vuoden aikana rahastoihin virtasi myös uutta pääomaa. Sijoitusten arvonnousua hillitsivät kuitenkin hieman valuuttamääräisten sijoitusten valuuttakurssimuutokset, sillä euro vahvistui suhteessa useimpiin valuuttoihin. Rahastopääoman kasvu oli kuitenkin lähes koko vuoden vahvaa, joskin se tasaantui edellisvuotisesta. Rahastopääomakannan kasvu oli Suomessa edelleen nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kotitaloudet tekivät rahastosijoituksia vuonna 213 enemmän kuin edellisvuonna. Talletuskorkojen mataluuden takia kotitaloudet sijoittivat entistä vähemmän varallisuuttaan määräaikaistalletuksiin. Määräaikaistalletusten kanta supistui vuoden 213 aikana lähes viidenneksen. Samanaikaisesti kotitaloudet sijoittivat varojaan muihin sijoituskohteisiin kuten osakkeisiin ja rahastoihin. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet sijoittivat sijoitusrahastoihin nettomääräisesti reilut miljardi euroa vuoden 213 aikana. Myös muiden suurimpien sijoittajasektoreiden rahastosijoitukset olivat pääosin positiiviset vuonna 213. Markkinakorkojen mataluus toi haasteita rahastosijoittajille vuonna 213. Uhkana oli, että pieniriskisten sijoitusten reaalituotto inflaation jälkeen jäisi negatiiviseksi. Varallisuuden arvon säilyttääkseen ja lisätuottoa saadakseen sijoittajien oli siirrettävä varojaan suurempiriskisiin kohteisiin. Tämä näkyi sijoitusrahastosektorilla vuoden 213 aikana osake- ja pitkän koron rahastosijoitusten kasvuna. Sijoitusrahastojen tuotot kehittyivät pääosin positiivisesti koko vuoden lukuun ottamatta keskikesän pientä notkahdusta. Pääsyynä muutamaan heikkoon tuottokuukauteen oli huoli Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristämisen vaikutuksista. Suomen sijoitusrahastomarkkinoilla tapahtui rakenteellisia muutoksia vuoden aikana. Erikoissijoitusrahastojen määrä väheni merkittävästi vuoden mittaan, mikä johtui erityisesti siitä, että rahastoyhtiöt muuttivat toiminnassa olevia erikoissijoitusrahastojaan sijoitusrahastodirektiivin mukaisiksi sijoitusrahastoiksi. Suuntauksen taustalla oli pitkälti rahastoyhtiöiden varautuminen sääntelymuutosten tuomiin uusiin velvoitteisiin, jotka kohdistuvat vaihtoehtorahastojen hoitajiin. 4 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

5 SIJOITUSRAHASTOT 2 Yhteenlaskettu tase Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen 1 yhteenlaskettu tase kasvoi vuonna 213 voimakkaammin kuin euroalueen rahastojen tase keskimäärin. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase kasvoi Suomessa 13 %, kun euroalueella kasvua kertyi 8 %. Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli vuoden 213 lopussa 79 mrd. euroa. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli vuoden 213 lopussa lähes 8,8 mrd.euroa suurempi kuin vuoden 212 lopun yhteenlaskettu tase. Marraskuussa 213 sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli historian suurin, reilu 79 mrd. euroa. Aiemmin tase on ollut suurimmillaan vuonna 27, yhteensä 72 mrd. euroa. Taseen kasvusta yli puolet selittyi sijoittajien tekemien merkintöjen ja sijoitustoiminnan tuottojen kautta. Toinen puoli selittyi rahastojen sijoitusten, erityisesti osakkeiden, arvonnousulla. 1 Sijoitusrahastojen tasetiedon keruu kattaa tiedot myös Suomeen rekisteröidyistä rahamarkkinarahastoista. Euroopan keskuspankin asetuksen (EKP/28/32) mukaan rahamarkkinarahastot luetaan rahalaitossektoriin. Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain Velkapaperit Osakkeet Rahasto-osuudet Talletukset Muut saamiset Rahasto-osuusvelka Muut velat Mrd. euroa Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Sijoitusrahastojen velat muodostuvat lähes kokonaan siitä velasta, joka sijoitusrahastoilla on rahastoon varoja sijoittaneille. Edellisvuotiseen tapaan reilu kolme neljäsosaa tästä rahasto-osuusvelasta oli velkaa kotimaisille sijoittajille. Ruotsalaiset sijoittajat ovat suomalaisten sijoittajien jälkeen suurin suomalaisia sijoitusrahastoja omistava taho. Ruotsalaisten sijoittajien suuri osuus selittyy osaltaan sillä, että 16 suomalaisen sijoitusrahaston kotivaluutta on Ruotsin kruunu, ja näitä rahastoja markkinoidaan pääasiassa Ruotsissa. Vuonna 213 ruotsalaisten sijoittajien omistusosuus kuitenkin supistui hieman. Supistumista selittää osaltaan järjestely, jossa kotimaisten rahastoyhtiöiden hallinnoimia varoja siirrettiin ulkomaille. Toisaalta kehitystä lievensi se, että suomalaisiin sijoitusrahastoihin fuusioitui useita ruotsalaisia sijoitusrahastoja, joiden osuudenomistajissa oli ruotsalaisia sijoittajia. Merkittävä osa suomalaisten sijoitusrahastojen varoista on sijoitettu euroalueen ulkopuolelle (43 %). Euroopan ulkopuolelle kohdistuneet sijoitukset painot- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 213 5

6 SIJOITUSRAHASTOT tuivat Amerikkaan 2 (11 %) ja Aasiaan (4 %). Sijoitusrahastojen kautta kotimaisten sijoittajien varallisuus kansainvälistyy, sillä ainoastaan 29 % sijoitetusta varallisuudesta jää kotimaahan. 3 Kuvio 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen alueittain vuoden 213 lopussa Rahastoosuusvelka muihin maihin 2,8 % Muu EU (pl. Ruotsi) 8,6 % Muut velat 4,6 % Amerikka 11,3 % Muu Eurooppa (ei EU) 5,2 % Rahastoosuusvelka Ruotsiin 17,9 % Ruotsi 12,5 % Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin oli vuoden 213 lopussa sijoittanut hieman yli 2,8 miljoonaa osuudenomistajaa. 4 Rahastosijoittajien määrä kasvoi vuodentakaisesta reilulla 23 tuhannella osuudenomistajalla. Viiden viime vuoden aikana rahastosijoittajien määrä on kasvanut lähes viidenneksen, mikä selittyy erityisesti rahastojen lukumäärän kasvun kautta. Lisäk- 2 Etelä- ja Pohjois-Amerikka. VELAT SAAMISET Aasia 3,9 % Rahastoosuusvelka Suomeen 74,6 % Suomi 29, % Muu euroalue 28,3 % Muut 1,3 % si sijoittajat ovat saattaneet hajauttaa sijoituksiaan useaan eri rahastoon. Rahastot euroalueella 5 Vuonna 213 suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen kasvu oli voimakkaampaa kuin euroalueen rahastojen keskimäärin. Kaikkien euroalueelle rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli joulukuun 213 lopussa mrd. euroa, mikä oli noin 1 % suurempi kuin vuoden 212 lopun yhteenlaskettu tase. Samalla aikavälillä Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tase kasvoi nopeammin kuin euroalueen rahastojen keskimäärin (13 %). Euroalueen maista ainoastaan Maltan (-4 %) ja Portugalin (-2 %) yhteenlaskettu tase supistui vuonna 213. Voimakkaimmin yhteenlaskettu tase kasvoi puolestaan Kyproksella (38 %). Suomen rahastomarkkinat eroavat euroalueen vastaavista markkinoista tarkasteltaessa rahastojen sijoituksia. Suomeen rekisteröityneiden sijoitusrahastojen sijoituksista 56 % kohdistui euroalueelle joulukuussa 213. Luku on likimain sama (54 %) tarkasteltaessa euroalueelle rekisteröityjen muiden sijoitusrahastojen sijoituksia euroalueelle. Kuitenkin kotimaisten sijoitusrahastojen sijoituksista 2 % kohdistui muihin EUmaihin, kun vastaavasti muiden euroalueen rahastojen sijoituksista ainoastaan 9 % oli sijoitettuna muihin EUmaihin. Eroa selittävät kotimaisten sijoitusrahastojen merkittävät sijoitukset Ruotsiin (13 %). Euroalueen rahastojen sijoituksista puolestaan 17 % oli sijoitettu Yhdysvaltain markkinoille, kun kotimaisten rahastojen sijoitukset vastaavasti olivat reilusti pienemmät, noin 1 %. 3 Sijoitusten alueellista jakaumaa tarkastellaan seuraavassa kappaleessa Rahastot euroalueella. 4 Luku kertoo sijoitusrahastojen osuusrekisteriin kirjatun rahastosijoittajien yhteenlasketun määrän, eikä siinä oteta huomioon, että yksittäisellä sijoittajalla voi olla sijoituksia useassa eri rahastossa. 5 Rahamarkkinarahastot eivät ole mukana euroaluetta koskevissa vertailuissa. 6 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 SIJOITUSRAHASTOT Kuvio 3. Sijoitusrahastojen arvopaperisijoitukset alueittain Suomessa ja euroalueella joulukuussa 213 Suomi: Euroalue Muut EU-maat Yhdysvallat Japani Muut alueet 1 % 12 % 1 % 2 % 2 % 17 % 18 % 9 % 57 % Euroalue (pl. Suomi): Euroalue Muut EU-maat Yhdysvallat Japani Muut alueet Lähde: Euroopan keskuspankki. 54 % Luxemburg, Saksa, Ranska, Irlanti ja Alankomaat kattavat euroalueen yhteenlasketusta taseesta valtaosan (9 %). Suomen osuus euroalueen yhteenlasketusta taseesta oli lähes prosentin. Euroalueen maista Luxemburgin rahastomarkkinat olivat suurimmat tarkasteltaessa sekä rahastojen lukumäärän että niiden hallinnoimien pääomien mukaan. Verrattaessa rahastojen keskimääräistä kokoa 6 Luxemburgin rahastot ovat kuitenkin vasta euroalueen neljänneksi suurimmat (175 milj. euroa). Keskimäärin isoimmat rahastot sijaitsevat Alankomaissa, jossa rahastojen keskimääräinen koko on lähes 315 milj. euroa. Espanjassa puolestaan rahastoja on lukumäärällisesti paljon, mutta ne ovat keskimäärin hyvin pieniä (33 milj. euroa). Suomi sijoittuu rahastojen keskikoon vertailussa kuudenneksi (139 milj. euroa). Taulukko 1. Sijoitusrahastojen tunnuslukuja euroalueella syyskuussa 213 Pääoma (milj. euroa) Rahastojen keskimääräinen koko (milj. euroa) Alankomaat ,6 Irlanti ,4 Saksa ,2 Luxemburg , Italia ,4 Yhteensä ,1 Suomi , Ranska , Itävalta ,2 Belgia ,9 Slovakia ,9 Portugali ,4 Espanja ,8 Kreikka ,8 Kypros ,7 Viro ,3 Slovenia ,3 Malta , Lähde: Euroopan keskuspankki. Lukumäärä 6 Rahastojen keskimääräinen koko on laskettu aritmeettisena keskiarvona (pääoma/lukumäärä). Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 213 7

8 SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastojen tuotot Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tuotot kehittyivät edellisvuotiseen tapaan pääosin positiivisesti vuoden 213 aikana. Vuoden ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana tuottojen kehitys oli vahvaa. Toisella ja kolmannella neljänneksellä tuottojen kehitys oli sen sijaan hyvin vaihtelevaa ja paikoin huomattavan negatiivista. Vuonna 213 sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen tuotto 7 oli 8,1 %, kun vuonna 212 vastaavaksi tuotoksi kirjattiin 13,5 %. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tuotot kehittyivät vuonna 213 positiivisesti aina toukokuulle saakka. Kuitenkin erityisesti kesäkuussa rahastojen tuotot painuivat negatiivisiksi. Pääsyynä kesäkuun negatiiviseen maailmanlaajuiseen markkinakehitykseen oli huoli Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristämisen vaikutuksista. Syyskuusta alkanut vielä alkuvuotistakin parempi tuottojen kehitys siivitti rahastojen tuotot vuositasolla kuitenkin keskimäärin selvästi positiivisiksi. Koko vuoden ajan samassa tyyppiluokassa toimineista 482 sijoitusrahastosta 367 ylsi positiiviseen 7 Kotimaisten sijoitusrahastojen tuotot on laskettu jokaisen koko vuoden 213 samassa tyyppiluokassa toimineen sijoitusrahaston kasvuosuutta kohden. Painotettu keskimääräinen tuotto on saatu painottamalla kunkin rahasto-osuuden arvo suhteessa yhteenlaskettuun tasearvoon ja kertomalla tämä rahasto-osuuden tuotolla. Lopuksi saadut arvot on summattu. Eri rahastotyyppien tuotot on laskettu painottamalla tarkasteltujen rahasto-osuuksien arvot suhteessa kyseisen tyyppiluokan tasearvoon. Raportoijajoukkoa ja sen tyyppiluokkamuutoksia on kuvattu luvussa 6. vuosituottoon. 8 Vuosituotto jäi negatiiviseksi noin neljäsosalla rahastoista (118 rahastoa). Parhaimman yksittäisen sijoitusrahaston vuosituotto vuonna 213 oli 47,9 %, kun vastaavasti heikoimman rahaston tuotto oli 56,6 % negatiivinen. Parhainta tuottoa tarjosivat eurooppalaisiin pienyhtiöihin sekä suomalaisiin yhtiöihin sijoittavat osakerahastot. Kehittyvät markkinat, erityisesti Latinalainen Amerikka ja kehittyvä Eurooppa, olivat haasteellinen sijoituskohde. Näille alueille sijoittavat osakerahastot olivat yksittäisten hedgerahastojen lisäksi huonoiten tuottavia rahastoja. Kuvio 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin Pitkän koron rahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Indeksi = 1 Osakerahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot 9 12/212 3/213 6/213 9/213 12/213 Edellisvuosien tapaan rahastotyyppien väliset tuottoerot olivat suuria. Hedgerahastoja lukuun ottamatta kaikkien rahastotyyppien painotettu keskimääräinen tuotto oli kuitenkin vuonna 213 positiivinen. Paras tuotto, 16,9 %, kirjattiin vuonna 213 osakerahastoille. Yhdistelmärahastojen tuotto oli 11,4 %. Sekä osakeettä yhdistelmärahastoille kirjattiin hyvin samansuu- 8 Painotettuja keskimääräisiä tuottoja analysoitaessa lasketaan mukaan ainoastaan koko tarkastelujakson samassa tyyppiluokassa toimineet rahastot. Tällä pyritään poistamaan mahdollinen tyyppiluokkamuutoksen vaikutus rahaston tuoton kehityksessä. 8 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 SIJOITUSRAHASTOT ruiset tuotot kuin edellisvuonna. Vuonna 212 osakerahastojen tuotto oli 15,9 % ja yhdistelmärahastojen runsaat 13 %. Vuonna 212 jopa 25,7 prosentin tuoton kirjanneille kiinteistörahastoille vuosi 213 ei kuitenkaan ollut yhtä hyvä, sillä kiinteistörahastojen tuotoksi kirjattiin 4,2 %. Myöskään pitkän koron rahastojen ja hedgerahastojen kannalta vuosi 213 ei sujunut edellisvuoden malliin. Edellisvuonna runsaan 13 prosentin tuoton saavuttaneiden pitkän koron rahastojen tuotto jäi 1,9 prosenttiin. Hedgerahastojen tuotto painui ainoana tyyppiluokkana negatiiviseksi: 1,3 %. Taulukko 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin vuoden 213 lopussa Pitkän koron rahastot Osakerahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot Yhteensä Painotettu ka. 16,9 1,9 11,4 4,2-1,3,3 8,1 Mediaani 17,5 1,8 9,3 5,3-3,3,2 6,6 Ylin 47,9 12,3 19,9 13,8 25,,6 47,9 Alin -32,2-14, -51,3-4,1-56,6-4,5-56,6 Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 213 9

10 SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastojen velat Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlaskettu rahastopääoma oli joulukuussa 213 suurempi kuin koskaan aiemmin, reilut 75 mrd. euroa. Rahastopääoma kasvoi vuoden aikana 8,6 mrd. euroa. Kasvu tasaantui vuodentakaisesta, mutta oli edelleen vahvaa. kintöihin liittyvistä ajoituseroista johtuvat velat, johdannaisvelat, mahdolliset lainavelat sekä arvopaperien säilytyksestä ja hallinnoinnista aiheutuneet velat. Kuvio 5. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 8 Rahasto-osuusvelka (vasen asteikko) Mrd. euroa Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd. euroa Rahastopääomakanta kasvoi vuonna 213 edelleen mutta hitaammin kuin vuonna 212. Kotimaisten sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat 8,6 mrd. euroa vuonna 213, kun edellisvuonna pääomakanta kasvoi 11 mrd. euroa. Vaikka reaalitalouden epävarmuus jatkui vuonna 213, finanssimarkkinat kehittyivät pääosin positiivisesti koko vuoden ajan. Erityisesti osakesijoitusten arvo nousi yleisen kurssikehityksen saattelemana. Korkosijoitusten näkökulmasta pitkien korkojen nousu kuitenkin heikensi korkosijoitusten arvoa. Rahastopääoman muutokseen vaikuttavat sekä sijoitusrahastojen hallussa olevien arvopaperien arvon kehitys että sijoittajien rahastoihin tekemät lunastukset ja merkinnät. Pääomakannan kasvusta puolet (4,1 mrd. euroa) selittyi sijoitusrahastoihin virranneen nettomääräisen uuden pääoman kautta. 9 Positiivinen markkinakehitys, erityisesti osakkeiden hinnan nousu, kasvatti pääomakantaa puolestaan reilulla 4,5 mrd. eurolla. Yhteenlaskettu rahastopääoma käsitti 95 % sijoitusrahastojen kaikista veloista. Jäljelle jäävä osuus koostui sijoitusrahastojen muista veloista, joihin luetaan arvopaperikauppojen ja rahasto-osuuksien mer- 9 Sijoitusrahastot raportoivat kuukausittain bruttomerkinnät ja -lunastukset, joiden erotuksena nettomerkintätiedot lasketaan Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahastopääoma kasvoi vuonna 213 voimakkaammin kuin euroalueen rahastojen keskimäärin. Kun kotimaisten rahastojen pääomakanta suureni 13 %, euroalueella kasvua kertyi 8 %. Osaltaan eroa selittää se, että Suomessa rahastomarkkinat ovat tiiviimmin sidoksissa osakemarkkinoiden muutoksiin. Suomessa osakerahastojen osuus yhteenlasketusta rahastopääomasta oli 39 %, kun vastaava osuus euroalueella oli 25 %. Osakemarkkinoiden muutokset vaikuttavat siten suhteellisesti enemmän Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin kuin euroalueen rahastoihin. Suomen sijoitusrahastomarkkinat eroavat muissakin suhteissa euroalueen rahastomarkkinoista: pitkän koron rahastojen osuus kaikista rahastosijoituksista on suurempi ja rahamarkkinarahastojen pienempi kuin euroalueella keskimäärin. Eniten pääomia on Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista sijoitettu pitkän koron rahastoihin (36 mrd. euroa) ja osakerahastoihin (3 mrd. euroa). 1 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 SIJOITUSRAHASTOT Edellisvuotiseen tapaan eniten pääomia sijoitettiin nettomääräisesti vuoden 213 aikana pitkän koron rahastoihin, yhteensä 2,8 mrd. euroa. Pitkän koron rahastojen sijoitusten arvonmuutos oli tosin maltillinen,,4 mrd. euroa. Näiden rahastojen tuotto vuonna 213 oli keskimäärin 1,9 %. Muun muassa pitkien valtionlainojen korkojen nousu heikensi pitkän koron rahastojen sijoitusten arvoa. Sen sijaan sijoitukset yritysten velkapapereihin kasvattivat pitkän koron rahastojen tuottoja. Osakerahastot hyötyivät vuonna 213 niin osakemarkkinoiden vahvasta kehityksestä kuin sijoittajien riskinottohalukkuuden kasvusta. Osakerahastoihin sijoitettiin uutta pääomaa vuoden aikana nettomääräisesti 2,1 mrd. euroa ja osakerahastojen sijoitusten arvo kasvoi 3,6 mrd. euroa. Vaikka rahamarkkinarahastot tarjosivat vuonna 213 lähes nollatuottoa (,3 % 1 ) matalien markkinakorkojen takia, niihin sijoitettiin vuoden aikana enemmän varoja kuin niistä lunastettiin, tosin vain,2 mrd. euron verran. Rahamarkkinarahastojen mielletään usein korvaavan määräaikaistalletuksia 11, mutta nämä kaksi varallisuuserää poikkesivat kehitykseltään toisistaan määräaikaistalletusten vähetessä reilun 3,5 mrd. euroa vuoden aikana. Lisäksi vuonna 213 määräaikaistalletuksille maksettiin keskimäärin korkoa 1,3 %. Yhdistelmärahastojen kannalta vuosi oli haasteellinen, ja rahastopääomakanta supistui,7 mrd. euroa. Sijoittajat vähensivät omistustaan yhdistelmärahastoissa merkittävästi ja lunastivat varoja nettomääräisesti 1,2 mrd. euron verran vuoden aikana. Kuitenkin yhdistelmärahastojen osakesijoitusten positiivinen arvonmuutos hillitsi rahastopääoman supistumista. Myös 1 Sijoitusrahastojen tuotoista lähemmin, ks. luku On huomattava, että näiden kahden varallisuuserän välillä on eroja. hedgerahastojen pääomat supistuivat,2 mrd. euroa ja olivat 1,3 mrd. euroa vuoden lopuissa. Pääomien supistuminen johtui lähes kokonaan sijoittajien tekemistä lunastuksista. Maittain tarkasteltuna kotimaisten sijoitusrahastojen omistus oli hyvin keskittynyttä. Valtaosa rahastoosuusvelasta eli reilut 78 %, oli suomalaisten sijoittajien omistuksessa. Kotimaisten sijoittajien omistusosuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä vuoden 213 aikana, kun vuosina osuus pieneni lähes 5 prosenttiyksikköä. Ruotsalaiset sijoittajat olivat toiseksi suurin suomalaisia sijoitusrahastoja omistava taho. Rahastoosuusvelasta 19 % oli ruotsalaisten sijoittajien omistuksessa. Vuonna 213 ruotsalaisten sijoittajien osuus kuitenkin pieneni noin 2 prosenttiyksikköä. Ruotsalaisten sijoittajien nettosijoitusten vähentymistä selittää osaltaan järjestely, jossa kotimaisten rahastoyhtiöiden hallinnoimia varoja siirrettiin ulkomaille. Toisaalta kehitystä lievensi se, että suomalaisiin rahastoihin fuusioitui useita ruotsalaisia sijoitusrahastoja, joiden osuudenomistajissa oli ruotsalaisia sijoittajia. Erityisesti alkuvuodesta lukuisia ruotsalaisia sijoitusrahastoja fuusioitui suomalaisiin sijoitusrahastoihin. Taulukko 3. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen maittain Milj. euroa % Milj. euroa % Milj. euroa % Suomi , , ,1 Ruotsi , , ,5 Norja 594,8 57,8 346,6 Luxemburg 538,7 53,8 292,5 Irlanti 456,6 399,6 37,7 Viro 11,1 12,2 78,1 Liettua 74,1 77,1 72,1 Iso-Britannia 7,1 54, ,8 Sveitsi 69,1 66,1 67,1 Muut 32,4 288,4 241,4 Yhteensä , , , Edellisvuosien tapaan eniten sijoitusrahasto-osuuksia kotimaisista sijoittajasektoreista omistivat vakuutuslaitokset (18 mrd. euroa) ja kotitaloudet (15 mrd. euroa). Vuodesta 29 alkaen kotitalouksien suhteellinen Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

12 SIJOITUSRAHASTOT omistusosuus rahastoissa on vähentynyt vuosittain, mutta vuonna 213 tämä omistusosuus kasvoi. Kotitaloudet lisäsivät suhteellista omistusosuuttaan,5 prosenttiyksikköä. Myös vakuutuslaitosten omistusosuus kasvoi 23 prosentista 24 prosenttiin. Merkittävä osa vakuutusyhtiöiden rahasto-omistuksista liittyy sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin, joiden kautta rahastoomistukset ovat epäsuorasti kotitalouksien ja muiden vakuutuksenottajien varoja. Muut rahoituslaitokset omistavat 9,1 mrd. euroa rahastopääomasta. Suurin osa näistä sijoituksista on rahastojen välisiä. Ulkomaisen omistuksen osuus suomalaisista sijoitusrahastoista on reilu viidennes. Kuvio 6. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sijoittajasektoreittain vuoden 213 lopussa Rahalaitokset,9 % Yritykset ja asuntoyhteisöt 5,4 % Voittoa Voittoa tavoittelemattomat tavoittelemattomat yhteisöt yhteisöt 5,55,6 % % Julkisyhteisöt 1,4 % Ulkomaat 21,7 % Vakuutuslaitokset 23,2 % Kotitaloudet 19,6 % Muut rahoituslaitokset* 12,6 % *Sisältävät myös rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset. Suomalaisten kotitalouksien nettosijoitukset Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin kasvoivat vuonna 213 lukuun ottamatta alkusyksyn pientä notkahdusta. Kaikkiaan pääomia virtasi kotitalouksilta rahastoihin vuoden aikana nettomääräisesti hieman yli miljardi euroa. Tämä on eniten sitten vuoden 29, jolloin kotitaloudet sijoittivat rahastoihin nettomääräisesti 1,4 mrd. euroa. Talletuskorkojen mataluuden takia kotitaloudet ovat hakeneet rahastosijoituksista arvonsäilyttäjää ja lisätuottoa varallisuudelleen. Viimeisen kahden vuoden aikana kotitaloudet ovat tehneet rahastosijoituksia nettomääräisesti noin 1,6 mrd. euron arvosta. Käänne on ollut merkittävä vuoteen 211 nähden, jolloin kotitaloudet lunastivat varojaan rahastoista peräti 1,3 mrd. euroa. Kotitaloudet sijoittivat varoja vuoden aikana eniten pitkän koron rahastoihin, nettomääräisesti,5 mrd. euroa. Kuvio 7. Suomalaisten kotitalouksien nettosijoitukset Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin Milj. euroa Kotitalouksien ohella aktiivisimmin varoja suomalaisiin sijoitusrahastoihin sijoittivat vuonna 213 kotimaiset vakuutuslaitokset (1,3 mrd. euroa) ja muut kotimaiset sektorit (1,4 mrd. euroa), joihin luetaan muun muassa sijoitusrahastot ja yritykset. Euromääräisesti vakuutuslaitokset sijoittivat varoja sijoitusrahastoihin eniten neljään vuoteen. Vuonna 213 sijoitukset ulkomailta jäivät ensimmäisen kerran negatiivisiksi neljään vuoteen (,4 mrd. euroa). Kuvio 8. Nettosijoitukset suomalaisiin sijoitusrahastoihin sijoittajasektoreittain vuosina Kotitaloudet Vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Muut kotimaiset sektorit Ulkomaat Milj. euroa Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 SIJOITUSRAHASTOT Kehikko 1. Sijoitusrahastojen pääomista 95 % kasvuosuuksia Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahastopääomasta on 95 % kasvuosuuksia, joista ei jaeta vuosittaista tuottoa osuudenomistajille. Sijoitusrahastot voivat laskea liikkeeseen sekä kasvuettä tuotto-osuuksia. Osuudet poikkeavat toisistaan siinä, että tuotto-osuuden omistajalle maksetaan vuosittain rahastokohtaisissa säännöissä määritelty tuotto, kun taas kasvuosuuden omistajalle ei makseta tuottoa vuosittain. Kaupankäynnistä saatu voitto, samoin kuin osinko- tai korkotuotto, lisätään kasvuosuuksien tapauksessa rahaston sijoitusvarallisuuteen. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahastopääomasta valtaosa, 95 %, on kasvuosuuksia. Rahasto-osuuden omistajalle jaettu tuotto tai lunastusten yhteydessä mahdollisesti realisoituva myyntivoitto on sijoittajalle pääomatuloa, josta on maksettava pääomaveroa. Näin tuotto-osuuteen sijoittanut maksaa pääomaveroa vuosittain. Kasvuosuuksien myyntivoitoista sen sijaan maksetaan pääomaveroa vasta rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä. Viiden vuoden tarkasteluperiodilla tuottoosuuksien rahastopääoma on pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Joulukuun 213 lopussa tuottoosuuksien rahastopääoma oli 3,8 mrd. euroa, kun se tammikuussa 29 oli 3,4 mrd. euroa. Kasvuosuuksien pääomat ovat puolestaan kasvaneet reilusti eli viiden vuoden aikana yhteensä 88 %. Kasvuosuuksien pääomien kehitystä selittää erityisesti se, että kasvuosuuksien tuottama mahdollinen vuotuinen tuotto lisätään rahaston pääomaan, mikä näin automaattisesti kasvattaa kasvuosuuksia sisältävien rahastojen pääomia. Toisaalta kehitystä selittää myös se, että kasvuosuuksien tarjonta on lisääntynyt lukumäärällisesti viiden viime vuoden aikana. Joulukuussa 213 Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot olivat laskeneet liikkeeseen yhteensä 668 kasvuosuutta, kun lukumäärä tammikuussa 29 oli 579. Vastaavasti tuotto-osuuksia oli vuoden 213 lopussa laskettu liikkeeseen yhteensä 366, kun lukumäärä tammikuussa 29 oli 345. Kuvio 9. Sijoitusrahastojen rahastopääoma jaettuna tuotto- ja kasvuosuuksiin Tuotto-osuus Kasvuosuus Mrd. euroa Eniten Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tuotto-osuuksia oli joulukuussa 213 suomalaisten kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen hallussa. Näiden yhteisöjen omistus oli yhteensä 1,1 mrd. euroa (28 %). Yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten säätiöiden, verotus poikkeaa yksityishenkilöiden verotuksesta siten, että näille yhteisöille tuotto-osuudet sekä luovutusvoitot ovat verottomia. Suomalaiset vakuutuslaitokset omistavat tuottoosuuksia,9 mrd. euron ja kotitaloudet,6 mrd. euron verran. Neljänneksi eniten pääomia on suomalaisten rahastojen liikkeeseen laskemiin tuotto-osuuksiin sijoitettu Ruotsista, yhteensä,5 mrd. euroa. Suurin osa näistä sijoituksista tulee pääasiallisesti Ruotsissa markkinoitavista, mutta Suomeen rekisteröityjen rahastojen kautta. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

14 SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastojen saamiset Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen saamiset kehittyivät pääosin positiivisesti vuoden 213 aikana. Erityisesti rahastojen osakesaamisten arvonnousu kasvatti saamisten kokonaiskantaa. Muiden kuin euromääräisten saamisten valuuttakurssimuutokset hillitsivät arvonnousua euron vahvistuessa suhteessa useimpiin valuuttoihin. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase kasvoi noin 8,9 mrd. euroa vuonna 213. Kasvusta sijoitusten positiivisen arvonkehityksen osuus oli nettomääräisesti 41 %. Arvostusmuutokset muodostuvat niin arvopapereiden hintojen kuin mahdollisesta valuuttakurssien muuttumisesta. Euron vahvistuminen suhteessa muihin valuuttoihin aiheutti vuonna 213 sijoitusrahastoille kokonaistasolla noin 1,3 mrd. euron negatiiviset valuuttakurssimuutokset. Samanaikaisesti hinnanmuutokset kasvattivat arvopapereiden arvoa lähes 5 mrd. euron edestä. Valuuttakurssimuutosten osuus arvostusmuutoksista oli vuonna 213 huomattavan suuri verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin se on ollut noin 1 3 % koko arvostusmuutoksista. Taseen kasvusta loppuosa muodostui rahastoihin tehtyjen nettosijoitusten sekä sijoitustoiminnan muiden tuottojen kautta. Saamiset instrumenteittain ja sektoreittain Vuoden 213 aikana Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen osakesaamisten kehitys oli erittäin suotuisaa. Rahastojen osakesaamisten kanta kasvoi vuoden aikana reilusta 2 mrd. eurosta peräti 26 %, mikä suurensi osakesijoitusten kannan vajaaseen 26 mrd. euroon. Osakesaamiskannan kasvusta yli puolet (58 %) oli seurausta positiivisesta markkinakehityksestä. Velkapaperisaamiset olivat yhä kuitenkin suurin yksittäinen omaisuusluokka sijoitusrahastojen kaikista saamisista. Rahastojen velkapaperisijoitusten kanta kasvoi vuoden aikana noin 7 % ja oli vuoden 213 lopussa noin 31 mrd. euroa Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten nettosijoitukset ja arvostusmuutokset instrumenteittain vuonna 213 Arvostusmuutokset Mrd. euroa Osakkeet Rahasto-osuudet Velkapaperit Talletukset Nettosijoitukset Rahastojen osakesaamiskannasta yli neljä viidesosaa oli yritysten osakkeita. Edellisvuotiseen tapaan yhdysvaltalaisten yritysten osakkeet olivat merkittävä sijoitusrahastojen sijoituskohde. Niiden lisäksi rahastot sijoittivat erityisesti japanilaisiin yrityksiin. Nettomääräisesti rahastot sijoittivat yhdysvaltalaisten ja japanilaisten yritysten osakkeisiin yhteensä 1,3 mrd. euroa. Venäläisten yritysten sekä talletuspankkien osakkeista rahastot puolestaan vetivät sijoituksia pois yhteensä vajaan,3 mrd. euron verran. Rahastojen osakesaamisten positiiviset arvonmuutokset olivat pääosin seurausta suomalaisten, yhdysvaltalaisten, ruotsalaisten sekä tanskalaisten yritysten osakkeiden kurssinoususta. Vuonna 213 suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin kohdistuneet sijoitukset muuttuivat 14 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 SIJOITUSRAHASTOT ainoana omaisuusluokkana nettomääräisesti negatiivisiksi. Tämä johtui pääasiassa järjestelystä, jossa rahastojen rahastojen 12 hallinnoimia varoja siirrettiin Suomesta ulkomaille. Tämä näkyi Suomen tilastoissa negatiivisina nettosijoituksina. Yli puolet sijoitusrahastojen rahastosijoituksista on suomalaisten rahastojen osuuksia. Rahastosaamisten kokonaiskanta oli vuoden 213 lopussa noin 16 mrd. euroa. Kuvio 11. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen instrumenteittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Velkapaperit Osakkeet Rahasto-osuudet Talletukset Muut vaateet % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Velkapaperimarkkinoilla suomalaiset sijoitusrahastot sijoittivat uutta pääomaa erityisesti Saksan valtion liikkeeseen laskemiin velkapapereihin, nettomääräisesti yhteensä reilut miljardi euroa. Myös nettosijoitukset Espanjan ja Italian valtion liikkeeseen laskemiin velkapapereihin olivat vuonna 213 selvästi positiiviset. Italian ja Espanjan valtion velkapapereiden arvo nousi siinä, missä valtionpaperien hinnat laskivat yleisesti vuoden 213 aikana. Rahastot vähensivät nettomääräisesti sijoituksiaan Ruotsin valtion sekä ruotsalaisten talletuspankkien velkapapereihin. Sijoitusrahastot ohjasivat pääomiaan edellisvuosien tapaan myös suomalaisten sekä ruotsalaisten yritysten liikkeeseen laskemiin velkapapereihin, nettomääräises- ti yhteensä,7 mrd. euroa. Edellisvuodesta poiketen venäläisten yritysten liikkeeseen laskemien velkapapereiden kohdistuneita sijoituksia realisoitiin tai jätettiin erääntymisen jälkeen uusimatta. Sijoitusrahastojen kotimaisilta yrityksiltä olevien velkapaperisaamisten kanta kasvoi aina heinäkuuhun 213 saakka, kuten se oli kasvanut kahtena edellisenäkin vuotena. Rahastojen kotimaisten yritysten velkapaperisaamiset olivat heinäkuussa enimmillään reilussa 3,5 mrd. eurossa. Samanaikaisesti myös rahastojen suomalaisiin yrityksiin kohdistuneiden velkapaperisijoitusten osuus kaikista yritysten velkapaperisijoituksista oli suurimmillaan (46 %). Vastaavat luvut vuoden 213 lopussa olivat 3,2 mrd. euroa ja 41 %. Edellisvuosista jatkunut yritysten velkapaperisijoitusten kasvu kertoo osaltaan siitä, että kotimaisilla yrityksillä on yhä markkinaehtoisen rahoituksen tarvetta. 13 Kuvio 12. Suomalaisten sijoitusrahastojen velkapaperisaamiset suomalaisilta yrityksiltä Yli 1v:n velkapaperit (vasen asteikko) Alle 1 v:n velkapaperit (vasen asteikko) Osuus sijoitusrahastojen omistamien yritysten velkapapereista (oikea asteikko) Milj. euroa % Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon mukaan suomalaisten yritysten liikkeeseen laskemien velkapapereiden kanta on kasvanut 71 % maaliskuusta 29 syyskuuhun 213. Syyskuun 213 lopussa kanta oli noin 37 mrd. euroa. Samanaikaisesti myös sijoitusrahastojen omistusosuus kaikista suomalaisten yritysten liik Rahastojen rahastot ovat rahastoja, jotka sijoittavat varansa pääasiallisesti toisiin rahastoihin. Euroopan keskuspankin tilastomäärityksissä ei ole erillistä tyyppiluokkaa rahastojen rahasto, vaan ne luokitellaan lopullisen sijoituspäätöksen mukaan. 13 Aiheesta lähemmin, ks. Suomen Pankin Rahoitusmarkkinaraportti 2/213, s. 4 (Pankkien merkitys Suomen yritysrahoituksessa pienentynyt). Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

16 SIJOITUSRAHASTOT keeseen laskemista velkapapereista on suurentunut. Merkittävintä kasvu on ollut vuoden 211 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Tästä kesäkuuhun 213 mennessä rahastojen omistusosuus kasvoi reilu 4 prosenttiyksikköä ja oli 1 % kaikista suomalaisten yritysten liikkeeseen laskemista velkapapereista. Rahastot ovat merkittävä suomalaisten yritysten lyhyiden, alle 1 vuoden, velkapapereiden omistajaluokkana. Syyskuussa 213 rahastot omistivat yli 3 % näistä arvopapereista. Tällöin yritykset olivat laskeneet liikkeeseen lyhyitä velkapapereita noin 5,7 mrd. euron arvosta. Sijoitusrahastojen 4,5 mrd. euron talletuskannasta valtaosa (68 %) oli sijoitettu likvideihin yön yli -talletuksiin, joita rahastot tarvitsevat päivittäisten toimintojensa hoitamiseen. Määräaikaistalletusten osuus talletuskannasta oli noin 3 %. Loput talletuskannasta oli pääasiassa rahastojen takaisinmyyntisopimuksiin liittyviä niin sanottuja vakuudellisia repotalletuksia. Saamiset valuutoittain Suomeen rekisteröidyillä sijoitusrahastoilla oli vuoden 213 lopussa yhteensä 57:n eri valuutan määräisiä arvopaperisaamisia. Valtaosa rahastojen arvopaperisaamisista on euromääräisiä (61 %). Euromääräisten arvopaperisaamisten 14 osuus kasvoi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen edellisvuoden lopun tilanteeseen verrattaessa; kasvua oli yhteensä lähes 5 prosenttiyksikköä. Euromääräisten arvopapereiden osuuden kasvu selittyy Ruotsin kruunun määräisten sijoitusten vähenemisellä. Euron vahvistuminen suhteessa Ruotsin kruunuun vuoden 213 aikana selittää osaltaan kruunumääräisten sijoitusten suhteellisen osuuden pienentymistä. Ruotsin kruunun määräisten saamisten 14 Osake-, rahasto-osuus- sekä velkapaperisaamiset. osuuden supistuttua vuoden 213 aikana lähes 5 prosenttiyksikköä, euron jälkeen toiseksi suurimmaksi arvopaperisaamisten nimellisvaluutaksi nousi Yhdysvaltain dollari. Edellisvuosien tapaan ainoastaan reilu kymmenesosa kaikista arvopaperisaamisista oli muun kuin euron, Yhdysvaltain dollarin tai Ruotsin kruunun määräisiä. Kuvio 13. Suomalaisten sijoitusrahastojen arvopaperisaamisten jakautuminen valuutoittain Euro Yhdysvaltain dollari Ruotsin kruunu Englannin punta Hongkongin dollari Japanin jeni Muut valuutat % Sijoitusrahastojen 31 mrd. euron velkapaperisaamisista hieman yli kolme neljäsosaa oli noteerattu euromääräisinä vuoden 213 lopussa. Euromääräisten velkapaperisaamisten osuus kasvoi vuoden aikana lähes 8 prosenttiyksikköä. Ruotsin kruunun määräisten velkapapereiden suhteellinen osuus pieneni 6 prosenttiyksikköä ja Yhdysvaltain dollarin määräisten vajaat 2 prosenttiyksikköä. Kruunu- ja dollarimääräiset velkapaperit kattoivat vuoden 213 lopussa noin viidesosan kaikista sijoitusrahastojen velkapaperisaamisista. Instrumenttiluokittain jaoteltuna sijoitusrahastojen rahastosaamisten valuuttajakauman muutokset olivat suhteellisesti suurimpia vuonna 213. Sijoitusrahastojen 16 mrd. euron rahastosaamisista 74 % oli vuoden lopussa euromääräisiä. Euromääräisten rahastosaamisten osuus kasvoi vuoden aikana reilu 11 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahasto-osuuksien suhteellinen osuus supistui saman verran. 16 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 SIJOITUSRAHASTOT Edellisvuosien tapaan osakesaamisten valuuttajakauma ei muuttunut merkittävästi myöskään vuonna 213. Sijoitusrahastojen 26 mrd. euron osakesaamiskannasta euromääräiset osakkeet kattoivat noin 35 %. Toiseksi eniten sijoitusrahastot omistivat Yhdysvaltain dollarin määräisiä osakkeita, yhteensä 26 %. Sekä Yhdysvaltain dollarin että Japanin jenin määräisten osakkeiden suhteellinen osuus kasvoi vuoden 213 aikana 2 prosenttiyksikköä. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen 3,1 mrd. euron talletuskannasta 85 % oli euromääräisiä ja 7 % Ruotsin kruunun määräisiä. Kuvio 14. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten valuuttajakauma vuoden 213 lopussa Japanin jeni 1,3 % Hongkongin dollari 1,3 % Englannin punta 2,9 % Ruotsin kruunu 12,5 % Sveitsin frangi 1,1 % Saamiset alueittain Norjan kruunu 1,1 % Yhdysvaltain dollari 12,7 % Tanskan kruunu,6 % Intian rupia,3 % Muut valuutat 3,1 % Euro 63,1 % Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten maantieteellinen jakauma ei muuttunut paljon vuoden 213 aikana. Rahastojen 79 mrd. euron saamiset painottuivat edelleen Eurooppaan. Vuoden lopussa Euroopasta olevien saamisten osuus kaikista saamisista oli edellisvuotiseen tapaan 84 %. Saamisten suhteelliset osuudet Euroopan eri alueilta kuitenkin muuttuivat tarkasteluvuoden aikana: euroalueelta olevien saamisten osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä ja vastaavasti saamisten osuus muusta EU:sta pienenivät reilut 3 prosenttiyksikköä. Myös Etelä- ja Pohjois-Amerikasta olevien saamisten osuus kasvoi pääosin Yhdysvaltoihin kohdistuneiden sijoitusten ansiosta. Kuvio 15. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen alueittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Kotimaa Muu EU-alue Etelä- ja Pohjois-Amerikka Muut alueet % Muu euroalue Muu Eurooppa Aasia Rahastot sijoittivat uutta pääomaa erityisesti euroalueelle sekä Yhdysvaltoihin, yhteensä noin 6,5 mrd. euroa. Myös valtaosa sijoitusrahastoille kertyneistä arvostusmuutoksista tuli samoilta alueilta. Rahastot realisoivat varojaan vastaavasti euroalueen ulkopuolisesta EU:sta liki 1,3 mrd. euroa, vaikka toisaalta myös saman alueen saamisten arvostusmuutokset olivat selvästi positiiviset vuonna 213. Taulukko 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset maittain Rahastojen saamiset Suomesta kasvoivat vuonna 213 yli 3,5 mrd. euroa ja kasvattivat samalla myös Suomesta olevien saamisten suhteellista osuutta kaikista saamisista. Suhteellisesti eniten edellisvuotiseen verrattuna kasvoivat saamiset Yhdysvalloista: 2,3 pro- Kanta % Arvostusmuutosijoitukset Netto- Kanta % Suomi , ,6 Ruotsi , ,4 Yhdysvallat 7 7 9, ,7 Luxemburg , , Iso-Britannia , ,8 Saksa , ,7 Ranska , ,3 Alankomaat , ,4 Tanska , ,6 Italia , ,3 Espanja , , Irlanti , ,4 Venäjä , ,2 Norja , ,4 Sveitsi 987 1, ,9 Japani 938 1, ,4 Itävalta 489, ,6 Caymansaaret 448, ,7 Belgia 432, ,5 Kiina 359, ,5 Muut , ,5 Yhteensä , , Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

18 SIJOITUSRAHASTOT senttiyksikköä. Ruotsista olevien saamisten suhteellinen osuus sen sijaan pieneni vuoden aikana 2,9 prosenttiyksikköä. Maittain tarkasteltuna rahastojen saamisten arvostusmuutokset olivat pääosin positiiviset. Kehittyvien maiden tapauksessa kuitenkin sekä sijoitusten arvostusmuutokset että rahastojen nettosijoitukset olivat valtaosin negatiiviset vuonna 213. Muun muassa saamiset kehittyviä maita hyvin edustavista ns. BRICS-maista 15 pienenivät lähes,7 mrd. euroa. Valtaosa (56 %) BRICS-maista olevien saamisten pienenemisestä johtui rahastojen negatiivisista nettosijoituksista. Sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista olivat vuoden 213 lopussa noin 3 % kaikista saamisista. Kolme vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli vielä lähes 7 %. Kuvio 16. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista 5 Brasilia Venäjä Intia Kiina Etelä-Afrikka BRICS-maiden osuus kaikista saamisista (oikea asteikko) Mrd. euroa % Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. 18 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 SIJOITUSRAHASTOT Kehikko 2. Erikoissijoitusrahastojen määrä vähentynyt merkittävästi vuoden aikana Suomeen rekisteröityjen erikoissijoitusrahastojen lukumäärä väheni 26:lla vuoden 213 aikana. Erikoissijoitusrahastojen lukumäärän vähentymiseen vaikuttivat rahoitusmarkkinoiden sääntelyn muutokset muun muassa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan sääntelyn 16 myötä. Vuoden 213 lopussa erikoissijoitusrahastojen pääomat kattoivat 6,3 mrd. euroa eli 8 % kaikista Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista. Vielä vuoden 212 ensimmäisen neljänneksen lopussa erikoissijoitusrahastojen osuus oli noin 14 % rahastojen varoista. Erikoissijoitusrahastojen osuus kaikkien sijoitusrahastojen hallussa oleviin varoihin verrattuna on kautta aikojen ollut pieni. Erikoissijoitusrahastot poikkeavat sijoitusrahastodirektiivin mukaisista ns. UCITSrahastoista erityisesti sijoitustoiminnan riskien hajauttamisen kannalta siten, että sijoituksille ei ole asetettu yhtä tiukkoja rajoituksia. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin (ns. AIFMdirektiivin) kansallisen toimeenpanon myötä vaihtoehtorahaston hoitajat, jotka hoitavat esimerkiksi sopimusperusteisia erikoissijoitusrahastoja, lukeutuvat uuden sääntelyn ja velvoitteiden piiriin. 16 Ns. AIFM-direktiivi (211/61/EU) eli direktiivi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista (Alternative Investment Fund Manager) asettaa näiden rahastojen hoitajien toiminnalle monia vaatimuksia. Vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hallinnoivalta yhtiöltä edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä. Erikoissijoitusrahastoja hallinnoivien rahastoyhtiöiden, joilla on sijoitusrahastodirektiiviin perustuva toimilupa, on haettava erillinen toimilupa hallinnoida AIFMdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Merkittävimpänä syynä erikoissijoitusrahastojen pääoman vähenemiseen onkin useiden erikoissijoitusrahastojen tyyppimuutos UCITS-sääntelyn mukaisiksi sijoitusrahastoiksi. Erikoissijoitusrahastojen pääomien pieneneminen ei näin ollen johdu esimerkiksi erikoissijoitusrahastojen sijoitusrahastoja heikommasta tuottokehityksestä. Päinvastoin, koko vuoden 213 toiminnassa olleiden erikoissijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen tuotto oli 9,6 %, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä parempi kuin tavallisten sijoitusrahastojen keskimääräinen vuosituotto (8, %). Toisaalta 44 % erikoissijoitusrahastoista on tyyppiluokaltaan osakerahastoja, mikä osaltaan selittää myös vahvaa tuottokehitystä vuonna 213. Kuvio 17. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma ja erikoissijoitusrahastojen lukumäärä Erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) pääoma Sijoitusrahastojen (UCITS) pääoma Erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) lukumäärä (oikea asteikko) Kpl Mrd. euroa Enimmillään erikoissijoitusrahastoja on ollut marraskuussa 212, jolloin niitä oli yhteensä 139. Vuoden 213 lopussa Suomeen oli rekisteröitynyt 17 erikoissijoitusrahastoa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

20 SIJOITUSRAHASTOT Kuvio 18. Suomalaisten sijoitus- (UCITS) ja erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) UCITS-rahastot non-ucits-rahastot Indeksi = /212 3/213 6/213 9/213 12/213 Kotimaisten erikoissijoitusrahastojen keskeisiä omistajasektoreita ovat suomalaiset vakuutuslaitokset (1,6 mrd. euroa) ja kotitaloudet (1,2 mrd. euroa). Vakuutuslaitoksien ja kotitalouksien suhteellinen omistusosuus erikoissijoitusrahastoista on lähes yhtä suuri kuin tavallisista sijoitusrahastoista. Kolmanneksi eniten erikoissijoitusrahastojen osuuksia omistavat suomalaiset työeläkelaitokset. Nämä omistavat erikoissijoitusrahastojen osuuksia yhteensä lähes 1, mrd. euron arvosta. Suomalaiset työeläkelaitokset omistavat 16 % erikoissijoitusrahastojen pääomista, mutta vain 6 % sijoitusrahastojen pääomista. 2 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank