Sijoitusrahastot. Vuosikatsaus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sijoitusrahastot. Vuosikatsaus 2013"

Transkriptio

1 Sijoitusrahastot Vuosikatsaus Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin Pitkän koron rahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Indeksi = 1 Osakerahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot /212 3/213 6/213 9/213 12/213 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö

2 Sisällys 1 Yhteenveto 4 2 Yhteenlaskettu tase 5 3 Sijoitusrahastojen tuotot 8 4 Sijoitusrahastojen velat 1 Kehikko 1. Sijoitusrahastojen pääomista 95 % kasvuosuuksia 13 5 Sijoitusrahastojen saamiset 14 Kehikko 2. Erikoissijoitusrahastojen määrä vähentynyt merkittävästi vuoden aikana 19 6 Raportoijajoukko 21 Liite 1. Kuviot 27 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain 5 Kuvio 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen alueittain vuoden 213 lopussa 6 Kuvio 3. Sijoitusrahastojen arvopaperisijoitukset alueittain Suomessa ja euroalueella joulukuussa Kuvio 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin 8 Kuvio 5. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 1 Kuvio 6. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sijoittajasektoreittain vuoden 213 lopussa 12 Kuvio 7. Suomalaisten kotitalouksien nettosijoitukset Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin 12 Kuvio 8. Nettosijoitukset suomalaisiin sijoitusrahastoihin sijoittajasektoreittain vuosina Kuvio 9. Sijoitusrahastojen rahastopääoma jaettuna tuotto- ja kasvuosuuksiin 13 Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten nettosijoitukset ja arvostusmuutokset instrumenteittain vuonna Kuvio 11. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen instrumenteittain 15 Kuvio 12. Suomalaisten sijoitusrahastojen velkapaperisaamiset suomalaisilta yrityksiltä 15 Kuvio 13. Suomalaisten sijoitusrahastojen arvopaperisaamisten jakautuminen valuutoittain 16 Kuvio 14. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten valuuttajakauma vuoden 213 lopussa 17 Päätoimittaja Elisabeth Hintikka Työryhmä Johanna Honkanen Katja Kelloniemi Harri Kuussaari Jori Oksanen ISSN-L ISSN Tiedustelut Johanna Honkanen Jori Oksanen Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvio 15. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen alueittain 17 Kuvio 16. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista 18 Kuvio 17. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma ja erikoissijoitusrahastojen lukumäärä 19 Kuvio 18. Suomalaisten sijoitus- (UCITS) ja erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) 2 Kuvio 19. Suomalaisten sijoitusrahastojen (ml. rahamarkkinarahastot) lukumäärä 21 Kuvio 2. Suomalaiset sijoitusrahastot tyyppiluokittain vuoden 213 lopussa 22 Kuvio 21. Kotimaisten sijoitusrahastojen tyyppiluokkien osuudet yhteenlasketusta rahasto-osuusvelasta 27 Kuvio 22. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 27 Kuvio 23. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sektoreittain 27 Kuvio 24. Kotimaisten sijoitusrahastojen nettomerkinnät tyyppiluokittain 27 Kuvio 25. Euroalueen sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain 27 Kuvio 26. Sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka eräissä Euroopan maissa 27 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Sijoitusrahastojen tunnuslukuja euroalueella syyskuussa Taulukko 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin vuoden 213 lopussa 9 Taulukko 3. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen maittain 11 Taulukko 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset maittain 17 Taulukko 5. Vuoden 213 aikana toimintansa aloittaneet suomalaiset sijoitusrahastot 23 Taulukko 6. Sijoitusrahastojen hallinnan siirrot vuonna Taulukko 7. Vuoden 213 aikana toimintansa lopettaneet suomalaiset sijoitusrahastot 24 Taulukko 8. Vuoden 213 aikana fuusioituneet suomalaiset sijoitusrahastot 25 Taulukko 9. Rahastotyyppimuutokset vuonna Taulukko 1. Erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) tyyppimuutokset UCITSsääntelyn mukaisiksi sijoitusrahastoiksi vuonna

4 SIJOITUSRAHASTOT Yhteenveto Suomeen rekisteröidyille sijoitusrahastoille vuosi 213 oli suotuisa. Osakekurssien positiivisen kehityksen myötä rahastojen arvo nousi, ja vuoden aikana rahastoihin virtasi myös uutta pääomaa. Sijoitusten arvonnousua hillitsivät kuitenkin hieman valuuttamääräisten sijoitusten valuuttakurssimuutokset, sillä euro vahvistui suhteessa useimpiin valuuttoihin. Rahastopääoman kasvu oli kuitenkin lähes koko vuoden vahvaa, joskin se tasaantui edellisvuotisesta. Rahastopääomakannan kasvu oli Suomessa edelleen nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kotitaloudet tekivät rahastosijoituksia vuonna 213 enemmän kuin edellisvuonna. Talletuskorkojen mataluuden takia kotitaloudet sijoittivat entistä vähemmän varallisuuttaan määräaikaistalletuksiin. Määräaikaistalletusten kanta supistui vuoden 213 aikana lähes viidenneksen. Samanaikaisesti kotitaloudet sijoittivat varojaan muihin sijoituskohteisiin kuten osakkeisiin ja rahastoihin. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet sijoittivat sijoitusrahastoihin nettomääräisesti reilut miljardi euroa vuoden 213 aikana. Myös muiden suurimpien sijoittajasektoreiden rahastosijoitukset olivat pääosin positiiviset vuonna 213. Markkinakorkojen mataluus toi haasteita rahastosijoittajille vuonna 213. Uhkana oli, että pieniriskisten sijoitusten reaalituotto inflaation jälkeen jäisi negatiiviseksi. Varallisuuden arvon säilyttääkseen ja lisätuottoa saadakseen sijoittajien oli siirrettävä varojaan suurempiriskisiin kohteisiin. Tämä näkyi sijoitusrahastosektorilla vuoden 213 aikana osake- ja pitkän koron rahastosijoitusten kasvuna. Sijoitusrahastojen tuotot kehittyivät pääosin positiivisesti koko vuoden lukuun ottamatta keskikesän pientä notkahdusta. Pääsyynä muutamaan heikkoon tuottokuukauteen oli huoli Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristämisen vaikutuksista. Suomen sijoitusrahastomarkkinoilla tapahtui rakenteellisia muutoksia vuoden aikana. Erikoissijoitusrahastojen määrä väheni merkittävästi vuoden mittaan, mikä johtui erityisesti siitä, että rahastoyhtiöt muuttivat toiminnassa olevia erikoissijoitusrahastojaan sijoitusrahastodirektiivin mukaisiksi sijoitusrahastoiksi. Suuntauksen taustalla oli pitkälti rahastoyhtiöiden varautuminen sääntelymuutosten tuomiin uusiin velvoitteisiin, jotka kohdistuvat vaihtoehtorahastojen hoitajiin. 4 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

5 SIJOITUSRAHASTOT 2 Yhteenlaskettu tase Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen 1 yhteenlaskettu tase kasvoi vuonna 213 voimakkaammin kuin euroalueen rahastojen tase keskimäärin. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase kasvoi Suomessa 13 %, kun euroalueella kasvua kertyi 8 %. Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli vuoden 213 lopussa 79 mrd. euroa. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli vuoden 213 lopussa lähes 8,8 mrd.euroa suurempi kuin vuoden 212 lopun yhteenlaskettu tase. Marraskuussa 213 sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli historian suurin, reilu 79 mrd. euroa. Aiemmin tase on ollut suurimmillaan vuonna 27, yhteensä 72 mrd. euroa. Taseen kasvusta yli puolet selittyi sijoittajien tekemien merkintöjen ja sijoitustoiminnan tuottojen kautta. Toinen puoli selittyi rahastojen sijoitusten, erityisesti osakkeiden, arvonnousulla. 1 Sijoitusrahastojen tasetiedon keruu kattaa tiedot myös Suomeen rekisteröidyistä rahamarkkinarahastoista. Euroopan keskuspankin asetuksen (EKP/28/32) mukaan rahamarkkinarahastot luetaan rahalaitossektoriin. Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain Velkapaperit Osakkeet Rahasto-osuudet Talletukset Muut saamiset Rahasto-osuusvelka Muut velat Mrd. euroa Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Sijoitusrahastojen velat muodostuvat lähes kokonaan siitä velasta, joka sijoitusrahastoilla on rahastoon varoja sijoittaneille. Edellisvuotiseen tapaan reilu kolme neljäsosaa tästä rahasto-osuusvelasta oli velkaa kotimaisille sijoittajille. Ruotsalaiset sijoittajat ovat suomalaisten sijoittajien jälkeen suurin suomalaisia sijoitusrahastoja omistava taho. Ruotsalaisten sijoittajien suuri osuus selittyy osaltaan sillä, että 16 suomalaisen sijoitusrahaston kotivaluutta on Ruotsin kruunu, ja näitä rahastoja markkinoidaan pääasiassa Ruotsissa. Vuonna 213 ruotsalaisten sijoittajien omistusosuus kuitenkin supistui hieman. Supistumista selittää osaltaan järjestely, jossa kotimaisten rahastoyhtiöiden hallinnoimia varoja siirrettiin ulkomaille. Toisaalta kehitystä lievensi se, että suomalaisiin sijoitusrahastoihin fuusioitui useita ruotsalaisia sijoitusrahastoja, joiden osuudenomistajissa oli ruotsalaisia sijoittajia. Merkittävä osa suomalaisten sijoitusrahastojen varoista on sijoitettu euroalueen ulkopuolelle (43 %). Euroopan ulkopuolelle kohdistuneet sijoitukset painot- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 213 5

6 SIJOITUSRAHASTOT tuivat Amerikkaan 2 (11 %) ja Aasiaan (4 %). Sijoitusrahastojen kautta kotimaisten sijoittajien varallisuus kansainvälistyy, sillä ainoastaan 29 % sijoitetusta varallisuudesta jää kotimaahan. 3 Kuvio 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen alueittain vuoden 213 lopussa Rahastoosuusvelka muihin maihin 2,8 % Muu EU (pl. Ruotsi) 8,6 % Muut velat 4,6 % Amerikka 11,3 % Muu Eurooppa (ei EU) 5,2 % Rahastoosuusvelka Ruotsiin 17,9 % Ruotsi 12,5 % Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin oli vuoden 213 lopussa sijoittanut hieman yli 2,8 miljoonaa osuudenomistajaa. 4 Rahastosijoittajien määrä kasvoi vuodentakaisesta reilulla 23 tuhannella osuudenomistajalla. Viiden viime vuoden aikana rahastosijoittajien määrä on kasvanut lähes viidenneksen, mikä selittyy erityisesti rahastojen lukumäärän kasvun kautta. Lisäk- 2 Etelä- ja Pohjois-Amerikka. VELAT SAAMISET Aasia 3,9 % Rahastoosuusvelka Suomeen 74,6 % Suomi 29, % Muu euroalue 28,3 % Muut 1,3 % si sijoittajat ovat saattaneet hajauttaa sijoituksiaan useaan eri rahastoon. Rahastot euroalueella 5 Vuonna 213 suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen kasvu oli voimakkaampaa kuin euroalueen rahastojen keskimäärin. Kaikkien euroalueelle rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli joulukuun 213 lopussa mrd. euroa, mikä oli noin 1 % suurempi kuin vuoden 212 lopun yhteenlaskettu tase. Samalla aikavälillä Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tase kasvoi nopeammin kuin euroalueen rahastojen keskimäärin (13 %). Euroalueen maista ainoastaan Maltan (-4 %) ja Portugalin (-2 %) yhteenlaskettu tase supistui vuonna 213. Voimakkaimmin yhteenlaskettu tase kasvoi puolestaan Kyproksella (38 %). Suomen rahastomarkkinat eroavat euroalueen vastaavista markkinoista tarkasteltaessa rahastojen sijoituksia. Suomeen rekisteröityneiden sijoitusrahastojen sijoituksista 56 % kohdistui euroalueelle joulukuussa 213. Luku on likimain sama (54 %) tarkasteltaessa euroalueelle rekisteröityjen muiden sijoitusrahastojen sijoituksia euroalueelle. Kuitenkin kotimaisten sijoitusrahastojen sijoituksista 2 % kohdistui muihin EUmaihin, kun vastaavasti muiden euroalueen rahastojen sijoituksista ainoastaan 9 % oli sijoitettuna muihin EUmaihin. Eroa selittävät kotimaisten sijoitusrahastojen merkittävät sijoitukset Ruotsiin (13 %). Euroalueen rahastojen sijoituksista puolestaan 17 % oli sijoitettu Yhdysvaltain markkinoille, kun kotimaisten rahastojen sijoitukset vastaavasti olivat reilusti pienemmät, noin 1 %. 3 Sijoitusten alueellista jakaumaa tarkastellaan seuraavassa kappaleessa Rahastot euroalueella. 4 Luku kertoo sijoitusrahastojen osuusrekisteriin kirjatun rahastosijoittajien yhteenlasketun määrän, eikä siinä oteta huomioon, että yksittäisellä sijoittajalla voi olla sijoituksia useassa eri rahastossa. 5 Rahamarkkinarahastot eivät ole mukana euroaluetta koskevissa vertailuissa. 6 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 SIJOITUSRAHASTOT Kuvio 3. Sijoitusrahastojen arvopaperisijoitukset alueittain Suomessa ja euroalueella joulukuussa 213 Suomi: Euroalue Muut EU-maat Yhdysvallat Japani Muut alueet 1 % 12 % 1 % 2 % 2 % 17 % 18 % 9 % 57 % Euroalue (pl. Suomi): Euroalue Muut EU-maat Yhdysvallat Japani Muut alueet Lähde: Euroopan keskuspankki. 54 % Luxemburg, Saksa, Ranska, Irlanti ja Alankomaat kattavat euroalueen yhteenlasketusta taseesta valtaosan (9 %). Suomen osuus euroalueen yhteenlasketusta taseesta oli lähes prosentin. Euroalueen maista Luxemburgin rahastomarkkinat olivat suurimmat tarkasteltaessa sekä rahastojen lukumäärän että niiden hallinnoimien pääomien mukaan. Verrattaessa rahastojen keskimääräistä kokoa 6 Luxemburgin rahastot ovat kuitenkin vasta euroalueen neljänneksi suurimmat (175 milj. euroa). Keskimäärin isoimmat rahastot sijaitsevat Alankomaissa, jossa rahastojen keskimääräinen koko on lähes 315 milj. euroa. Espanjassa puolestaan rahastoja on lukumäärällisesti paljon, mutta ne ovat keskimäärin hyvin pieniä (33 milj. euroa). Suomi sijoittuu rahastojen keskikoon vertailussa kuudenneksi (139 milj. euroa). Taulukko 1. Sijoitusrahastojen tunnuslukuja euroalueella syyskuussa 213 Pääoma (milj. euroa) Rahastojen keskimääräinen koko (milj. euroa) Alankomaat ,6 Irlanti ,4 Saksa ,2 Luxemburg , Italia ,4 Yhteensä ,1 Suomi , Ranska , Itävalta ,2 Belgia ,9 Slovakia ,9 Portugali ,4 Espanja ,8 Kreikka ,8 Kypros ,7 Viro ,3 Slovenia ,3 Malta , Lähde: Euroopan keskuspankki. Lukumäärä 6 Rahastojen keskimääräinen koko on laskettu aritmeettisena keskiarvona (pääoma/lukumäärä). Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 213 7

8 SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastojen tuotot Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tuotot kehittyivät edellisvuotiseen tapaan pääosin positiivisesti vuoden 213 aikana. Vuoden ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana tuottojen kehitys oli vahvaa. Toisella ja kolmannella neljänneksellä tuottojen kehitys oli sen sijaan hyvin vaihtelevaa ja paikoin huomattavan negatiivista. Vuonna 213 sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen tuotto 7 oli 8,1 %, kun vuonna 212 vastaavaksi tuotoksi kirjattiin 13,5 %. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tuotot kehittyivät vuonna 213 positiivisesti aina toukokuulle saakka. Kuitenkin erityisesti kesäkuussa rahastojen tuotot painuivat negatiivisiksi. Pääsyynä kesäkuun negatiiviseen maailmanlaajuiseen markkinakehitykseen oli huoli Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristämisen vaikutuksista. Syyskuusta alkanut vielä alkuvuotistakin parempi tuottojen kehitys siivitti rahastojen tuotot vuositasolla kuitenkin keskimäärin selvästi positiivisiksi. Koko vuoden ajan samassa tyyppiluokassa toimineista 482 sijoitusrahastosta 367 ylsi positiiviseen 7 Kotimaisten sijoitusrahastojen tuotot on laskettu jokaisen koko vuoden 213 samassa tyyppiluokassa toimineen sijoitusrahaston kasvuosuutta kohden. Painotettu keskimääräinen tuotto on saatu painottamalla kunkin rahasto-osuuden arvo suhteessa yhteenlaskettuun tasearvoon ja kertomalla tämä rahasto-osuuden tuotolla. Lopuksi saadut arvot on summattu. Eri rahastotyyppien tuotot on laskettu painottamalla tarkasteltujen rahasto-osuuksien arvot suhteessa kyseisen tyyppiluokan tasearvoon. Raportoijajoukkoa ja sen tyyppiluokkamuutoksia on kuvattu luvussa 6. vuosituottoon. 8 Vuosituotto jäi negatiiviseksi noin neljäsosalla rahastoista (118 rahastoa). Parhaimman yksittäisen sijoitusrahaston vuosituotto vuonna 213 oli 47,9 %, kun vastaavasti heikoimman rahaston tuotto oli 56,6 % negatiivinen. Parhainta tuottoa tarjosivat eurooppalaisiin pienyhtiöihin sekä suomalaisiin yhtiöihin sijoittavat osakerahastot. Kehittyvät markkinat, erityisesti Latinalainen Amerikka ja kehittyvä Eurooppa, olivat haasteellinen sijoituskohde. Näille alueille sijoittavat osakerahastot olivat yksittäisten hedgerahastojen lisäksi huonoiten tuottavia rahastoja. Kuvio 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin Pitkän koron rahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Indeksi = 1 Osakerahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot 9 12/212 3/213 6/213 9/213 12/213 Edellisvuosien tapaan rahastotyyppien väliset tuottoerot olivat suuria. Hedgerahastoja lukuun ottamatta kaikkien rahastotyyppien painotettu keskimääräinen tuotto oli kuitenkin vuonna 213 positiivinen. Paras tuotto, 16,9 %, kirjattiin vuonna 213 osakerahastoille. Yhdistelmärahastojen tuotto oli 11,4 %. Sekä osakeettä yhdistelmärahastoille kirjattiin hyvin samansuu- 8 Painotettuja keskimääräisiä tuottoja analysoitaessa lasketaan mukaan ainoastaan koko tarkastelujakson samassa tyyppiluokassa toimineet rahastot. Tällä pyritään poistamaan mahdollinen tyyppiluokkamuutoksen vaikutus rahaston tuoton kehityksessä. 8 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 SIJOITUSRAHASTOT ruiset tuotot kuin edellisvuonna. Vuonna 212 osakerahastojen tuotto oli 15,9 % ja yhdistelmärahastojen runsaat 13 %. Vuonna 212 jopa 25,7 prosentin tuoton kirjanneille kiinteistörahastoille vuosi 213 ei kuitenkaan ollut yhtä hyvä, sillä kiinteistörahastojen tuotoksi kirjattiin 4,2 %. Myöskään pitkän koron rahastojen ja hedgerahastojen kannalta vuosi 213 ei sujunut edellisvuoden malliin. Edellisvuonna runsaan 13 prosentin tuoton saavuttaneiden pitkän koron rahastojen tuotto jäi 1,9 prosenttiin. Hedgerahastojen tuotto painui ainoana tyyppiluokkana negatiiviseksi: 1,3 %. Taulukko 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin vuoden 213 lopussa Pitkän koron rahastot Osakerahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot Yhteensä Painotettu ka. 16,9 1,9 11,4 4,2-1,3,3 8,1 Mediaani 17,5 1,8 9,3 5,3-3,3,2 6,6 Ylin 47,9 12,3 19,9 13,8 25,,6 47,9 Alin -32,2-14, -51,3-4,1-56,6-4,5-56,6 Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 213 9

10 SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastojen velat Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlaskettu rahastopääoma oli joulukuussa 213 suurempi kuin koskaan aiemmin, reilut 75 mrd. euroa. Rahastopääoma kasvoi vuoden aikana 8,6 mrd. euroa. Kasvu tasaantui vuodentakaisesta, mutta oli edelleen vahvaa. kintöihin liittyvistä ajoituseroista johtuvat velat, johdannaisvelat, mahdolliset lainavelat sekä arvopaperien säilytyksestä ja hallinnoinnista aiheutuneet velat. Kuvio 5. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 8 Rahasto-osuusvelka (vasen asteikko) Mrd. euroa Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd. euroa Rahastopääomakanta kasvoi vuonna 213 edelleen mutta hitaammin kuin vuonna 212. Kotimaisten sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat 8,6 mrd. euroa vuonna 213, kun edellisvuonna pääomakanta kasvoi 11 mrd. euroa. Vaikka reaalitalouden epävarmuus jatkui vuonna 213, finanssimarkkinat kehittyivät pääosin positiivisesti koko vuoden ajan. Erityisesti osakesijoitusten arvo nousi yleisen kurssikehityksen saattelemana. Korkosijoitusten näkökulmasta pitkien korkojen nousu kuitenkin heikensi korkosijoitusten arvoa. Rahastopääoman muutokseen vaikuttavat sekä sijoitusrahastojen hallussa olevien arvopaperien arvon kehitys että sijoittajien rahastoihin tekemät lunastukset ja merkinnät. Pääomakannan kasvusta puolet (4,1 mrd. euroa) selittyi sijoitusrahastoihin virranneen nettomääräisen uuden pääoman kautta. 9 Positiivinen markkinakehitys, erityisesti osakkeiden hinnan nousu, kasvatti pääomakantaa puolestaan reilulla 4,5 mrd. eurolla. Yhteenlaskettu rahastopääoma käsitti 95 % sijoitusrahastojen kaikista veloista. Jäljelle jäävä osuus koostui sijoitusrahastojen muista veloista, joihin luetaan arvopaperikauppojen ja rahasto-osuuksien mer- 9 Sijoitusrahastot raportoivat kuukausittain bruttomerkinnät ja -lunastukset, joiden erotuksena nettomerkintätiedot lasketaan Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahastopääoma kasvoi vuonna 213 voimakkaammin kuin euroalueen rahastojen keskimäärin. Kun kotimaisten rahastojen pääomakanta suureni 13 %, euroalueella kasvua kertyi 8 %. Osaltaan eroa selittää se, että Suomessa rahastomarkkinat ovat tiiviimmin sidoksissa osakemarkkinoiden muutoksiin. Suomessa osakerahastojen osuus yhteenlasketusta rahastopääomasta oli 39 %, kun vastaava osuus euroalueella oli 25 %. Osakemarkkinoiden muutokset vaikuttavat siten suhteellisesti enemmän Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin kuin euroalueen rahastoihin. Suomen sijoitusrahastomarkkinat eroavat muissakin suhteissa euroalueen rahastomarkkinoista: pitkän koron rahastojen osuus kaikista rahastosijoituksista on suurempi ja rahamarkkinarahastojen pienempi kuin euroalueella keskimäärin. Eniten pääomia on Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista sijoitettu pitkän koron rahastoihin (36 mrd. euroa) ja osakerahastoihin (3 mrd. euroa). 1 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 SIJOITUSRAHASTOT Edellisvuotiseen tapaan eniten pääomia sijoitettiin nettomääräisesti vuoden 213 aikana pitkän koron rahastoihin, yhteensä 2,8 mrd. euroa. Pitkän koron rahastojen sijoitusten arvonmuutos oli tosin maltillinen,,4 mrd. euroa. Näiden rahastojen tuotto vuonna 213 oli keskimäärin 1,9 %. Muun muassa pitkien valtionlainojen korkojen nousu heikensi pitkän koron rahastojen sijoitusten arvoa. Sen sijaan sijoitukset yritysten velkapapereihin kasvattivat pitkän koron rahastojen tuottoja. Osakerahastot hyötyivät vuonna 213 niin osakemarkkinoiden vahvasta kehityksestä kuin sijoittajien riskinottohalukkuuden kasvusta. Osakerahastoihin sijoitettiin uutta pääomaa vuoden aikana nettomääräisesti 2,1 mrd. euroa ja osakerahastojen sijoitusten arvo kasvoi 3,6 mrd. euroa. Vaikka rahamarkkinarahastot tarjosivat vuonna 213 lähes nollatuottoa (,3 % 1 ) matalien markkinakorkojen takia, niihin sijoitettiin vuoden aikana enemmän varoja kuin niistä lunastettiin, tosin vain,2 mrd. euron verran. Rahamarkkinarahastojen mielletään usein korvaavan määräaikaistalletuksia 11, mutta nämä kaksi varallisuuserää poikkesivat kehitykseltään toisistaan määräaikaistalletusten vähetessä reilun 3,5 mrd. euroa vuoden aikana. Lisäksi vuonna 213 määräaikaistalletuksille maksettiin keskimäärin korkoa 1,3 %. Yhdistelmärahastojen kannalta vuosi oli haasteellinen, ja rahastopääomakanta supistui,7 mrd. euroa. Sijoittajat vähensivät omistustaan yhdistelmärahastoissa merkittävästi ja lunastivat varoja nettomääräisesti 1,2 mrd. euron verran vuoden aikana. Kuitenkin yhdistelmärahastojen osakesijoitusten positiivinen arvonmuutos hillitsi rahastopääoman supistumista. Myös 1 Sijoitusrahastojen tuotoista lähemmin, ks. luku On huomattava, että näiden kahden varallisuuserän välillä on eroja. hedgerahastojen pääomat supistuivat,2 mrd. euroa ja olivat 1,3 mrd. euroa vuoden lopuissa. Pääomien supistuminen johtui lähes kokonaan sijoittajien tekemistä lunastuksista. Maittain tarkasteltuna kotimaisten sijoitusrahastojen omistus oli hyvin keskittynyttä. Valtaosa rahastoosuusvelasta eli reilut 78 %, oli suomalaisten sijoittajien omistuksessa. Kotimaisten sijoittajien omistusosuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä vuoden 213 aikana, kun vuosina osuus pieneni lähes 5 prosenttiyksikköä. Ruotsalaiset sijoittajat olivat toiseksi suurin suomalaisia sijoitusrahastoja omistava taho. Rahastoosuusvelasta 19 % oli ruotsalaisten sijoittajien omistuksessa. Vuonna 213 ruotsalaisten sijoittajien osuus kuitenkin pieneni noin 2 prosenttiyksikköä. Ruotsalaisten sijoittajien nettosijoitusten vähentymistä selittää osaltaan järjestely, jossa kotimaisten rahastoyhtiöiden hallinnoimia varoja siirrettiin ulkomaille. Toisaalta kehitystä lievensi se, että suomalaisiin rahastoihin fuusioitui useita ruotsalaisia sijoitusrahastoja, joiden osuudenomistajissa oli ruotsalaisia sijoittajia. Erityisesti alkuvuodesta lukuisia ruotsalaisia sijoitusrahastoja fuusioitui suomalaisiin sijoitusrahastoihin. Taulukko 3. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen maittain Milj. euroa % Milj. euroa % Milj. euroa % Suomi , , ,1 Ruotsi , , ,5 Norja 594,8 57,8 346,6 Luxemburg 538,7 53,8 292,5 Irlanti 456,6 399,6 37,7 Viro 11,1 12,2 78,1 Liettua 74,1 77,1 72,1 Iso-Britannia 7,1 54, ,8 Sveitsi 69,1 66,1 67,1 Muut 32,4 288,4 241,4 Yhteensä , , , Edellisvuosien tapaan eniten sijoitusrahasto-osuuksia kotimaisista sijoittajasektoreista omistivat vakuutuslaitokset (18 mrd. euroa) ja kotitaloudet (15 mrd. euroa). Vuodesta 29 alkaen kotitalouksien suhteellinen Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

12 SIJOITUSRAHASTOT omistusosuus rahastoissa on vähentynyt vuosittain, mutta vuonna 213 tämä omistusosuus kasvoi. Kotitaloudet lisäsivät suhteellista omistusosuuttaan,5 prosenttiyksikköä. Myös vakuutuslaitosten omistusosuus kasvoi 23 prosentista 24 prosenttiin. Merkittävä osa vakuutusyhtiöiden rahasto-omistuksista liittyy sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin, joiden kautta rahastoomistukset ovat epäsuorasti kotitalouksien ja muiden vakuutuksenottajien varoja. Muut rahoituslaitokset omistavat 9,1 mrd. euroa rahastopääomasta. Suurin osa näistä sijoituksista on rahastojen välisiä. Ulkomaisen omistuksen osuus suomalaisista sijoitusrahastoista on reilu viidennes. Kuvio 6. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sijoittajasektoreittain vuoden 213 lopussa Rahalaitokset,9 % Yritykset ja asuntoyhteisöt 5,4 % Voittoa Voittoa tavoittelemattomat tavoittelemattomat yhteisöt yhteisöt 5,55,6 % % Julkisyhteisöt 1,4 % Ulkomaat 21,7 % Vakuutuslaitokset 23,2 % Kotitaloudet 19,6 % Muut rahoituslaitokset* 12,6 % *Sisältävät myös rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset. Suomalaisten kotitalouksien nettosijoitukset Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin kasvoivat vuonna 213 lukuun ottamatta alkusyksyn pientä notkahdusta. Kaikkiaan pääomia virtasi kotitalouksilta rahastoihin vuoden aikana nettomääräisesti hieman yli miljardi euroa. Tämä on eniten sitten vuoden 29, jolloin kotitaloudet sijoittivat rahastoihin nettomääräisesti 1,4 mrd. euroa. Talletuskorkojen mataluuden takia kotitaloudet ovat hakeneet rahastosijoituksista arvonsäilyttäjää ja lisätuottoa varallisuudelleen. Viimeisen kahden vuoden aikana kotitaloudet ovat tehneet rahastosijoituksia nettomääräisesti noin 1,6 mrd. euron arvosta. Käänne on ollut merkittävä vuoteen 211 nähden, jolloin kotitaloudet lunastivat varojaan rahastoista peräti 1,3 mrd. euroa. Kotitaloudet sijoittivat varoja vuoden aikana eniten pitkän koron rahastoihin, nettomääräisesti,5 mrd. euroa. Kuvio 7. Suomalaisten kotitalouksien nettosijoitukset Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin Milj. euroa Kotitalouksien ohella aktiivisimmin varoja suomalaisiin sijoitusrahastoihin sijoittivat vuonna 213 kotimaiset vakuutuslaitokset (1,3 mrd. euroa) ja muut kotimaiset sektorit (1,4 mrd. euroa), joihin luetaan muun muassa sijoitusrahastot ja yritykset. Euromääräisesti vakuutuslaitokset sijoittivat varoja sijoitusrahastoihin eniten neljään vuoteen. Vuonna 213 sijoitukset ulkomailta jäivät ensimmäisen kerran negatiivisiksi neljään vuoteen (,4 mrd. euroa). Kuvio 8. Nettosijoitukset suomalaisiin sijoitusrahastoihin sijoittajasektoreittain vuosina Kotitaloudet Vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Muut kotimaiset sektorit Ulkomaat Milj. euroa Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 SIJOITUSRAHASTOT Kehikko 1. Sijoitusrahastojen pääomista 95 % kasvuosuuksia Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahastopääomasta on 95 % kasvuosuuksia, joista ei jaeta vuosittaista tuottoa osuudenomistajille. Sijoitusrahastot voivat laskea liikkeeseen sekä kasvuettä tuotto-osuuksia. Osuudet poikkeavat toisistaan siinä, että tuotto-osuuden omistajalle maksetaan vuosittain rahastokohtaisissa säännöissä määritelty tuotto, kun taas kasvuosuuden omistajalle ei makseta tuottoa vuosittain. Kaupankäynnistä saatu voitto, samoin kuin osinko- tai korkotuotto, lisätään kasvuosuuksien tapauksessa rahaston sijoitusvarallisuuteen. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahastopääomasta valtaosa, 95 %, on kasvuosuuksia. Rahasto-osuuden omistajalle jaettu tuotto tai lunastusten yhteydessä mahdollisesti realisoituva myyntivoitto on sijoittajalle pääomatuloa, josta on maksettava pääomaveroa. Näin tuotto-osuuteen sijoittanut maksaa pääomaveroa vuosittain. Kasvuosuuksien myyntivoitoista sen sijaan maksetaan pääomaveroa vasta rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä. Viiden vuoden tarkasteluperiodilla tuottoosuuksien rahastopääoma on pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Joulukuun 213 lopussa tuottoosuuksien rahastopääoma oli 3,8 mrd. euroa, kun se tammikuussa 29 oli 3,4 mrd. euroa. Kasvuosuuksien pääomat ovat puolestaan kasvaneet reilusti eli viiden vuoden aikana yhteensä 88 %. Kasvuosuuksien pääomien kehitystä selittää erityisesti se, että kasvuosuuksien tuottama mahdollinen vuotuinen tuotto lisätään rahaston pääomaan, mikä näin automaattisesti kasvattaa kasvuosuuksia sisältävien rahastojen pääomia. Toisaalta kehitystä selittää myös se, että kasvuosuuksien tarjonta on lisääntynyt lukumäärällisesti viiden viime vuoden aikana. Joulukuussa 213 Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot olivat laskeneet liikkeeseen yhteensä 668 kasvuosuutta, kun lukumäärä tammikuussa 29 oli 579. Vastaavasti tuotto-osuuksia oli vuoden 213 lopussa laskettu liikkeeseen yhteensä 366, kun lukumäärä tammikuussa 29 oli 345. Kuvio 9. Sijoitusrahastojen rahastopääoma jaettuna tuotto- ja kasvuosuuksiin Tuotto-osuus Kasvuosuus Mrd. euroa Eniten Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tuotto-osuuksia oli joulukuussa 213 suomalaisten kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen hallussa. Näiden yhteisöjen omistus oli yhteensä 1,1 mrd. euroa (28 %). Yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten säätiöiden, verotus poikkeaa yksityishenkilöiden verotuksesta siten, että näille yhteisöille tuotto-osuudet sekä luovutusvoitot ovat verottomia. Suomalaiset vakuutuslaitokset omistavat tuottoosuuksia,9 mrd. euron ja kotitaloudet,6 mrd. euron verran. Neljänneksi eniten pääomia on suomalaisten rahastojen liikkeeseen laskemiin tuotto-osuuksiin sijoitettu Ruotsista, yhteensä,5 mrd. euroa. Suurin osa näistä sijoituksista tulee pääasiallisesti Ruotsissa markkinoitavista, mutta Suomeen rekisteröityjen rahastojen kautta. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

14 SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastojen saamiset Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen saamiset kehittyivät pääosin positiivisesti vuoden 213 aikana. Erityisesti rahastojen osakesaamisten arvonnousu kasvatti saamisten kokonaiskantaa. Muiden kuin euromääräisten saamisten valuuttakurssimuutokset hillitsivät arvonnousua euron vahvistuessa suhteessa useimpiin valuuttoihin. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase kasvoi noin 8,9 mrd. euroa vuonna 213. Kasvusta sijoitusten positiivisen arvonkehityksen osuus oli nettomääräisesti 41 %. Arvostusmuutokset muodostuvat niin arvopapereiden hintojen kuin mahdollisesta valuuttakurssien muuttumisesta. Euron vahvistuminen suhteessa muihin valuuttoihin aiheutti vuonna 213 sijoitusrahastoille kokonaistasolla noin 1,3 mrd. euron negatiiviset valuuttakurssimuutokset. Samanaikaisesti hinnanmuutokset kasvattivat arvopapereiden arvoa lähes 5 mrd. euron edestä. Valuuttakurssimuutosten osuus arvostusmuutoksista oli vuonna 213 huomattavan suuri verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin se on ollut noin 1 3 % koko arvostusmuutoksista. Taseen kasvusta loppuosa muodostui rahastoihin tehtyjen nettosijoitusten sekä sijoitustoiminnan muiden tuottojen kautta. Saamiset instrumenteittain ja sektoreittain Vuoden 213 aikana Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen osakesaamisten kehitys oli erittäin suotuisaa. Rahastojen osakesaamisten kanta kasvoi vuoden aikana reilusta 2 mrd. eurosta peräti 26 %, mikä suurensi osakesijoitusten kannan vajaaseen 26 mrd. euroon. Osakesaamiskannan kasvusta yli puolet (58 %) oli seurausta positiivisesta markkinakehityksestä. Velkapaperisaamiset olivat yhä kuitenkin suurin yksittäinen omaisuusluokka sijoitusrahastojen kaikista saamisista. Rahastojen velkapaperisijoitusten kanta kasvoi vuoden aikana noin 7 % ja oli vuoden 213 lopussa noin 31 mrd. euroa Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten nettosijoitukset ja arvostusmuutokset instrumenteittain vuonna 213 Arvostusmuutokset Mrd. euroa Osakkeet Rahasto-osuudet Velkapaperit Talletukset Nettosijoitukset Rahastojen osakesaamiskannasta yli neljä viidesosaa oli yritysten osakkeita. Edellisvuotiseen tapaan yhdysvaltalaisten yritysten osakkeet olivat merkittävä sijoitusrahastojen sijoituskohde. Niiden lisäksi rahastot sijoittivat erityisesti japanilaisiin yrityksiin. Nettomääräisesti rahastot sijoittivat yhdysvaltalaisten ja japanilaisten yritysten osakkeisiin yhteensä 1,3 mrd. euroa. Venäläisten yritysten sekä talletuspankkien osakkeista rahastot puolestaan vetivät sijoituksia pois yhteensä vajaan,3 mrd. euron verran. Rahastojen osakesaamisten positiiviset arvonmuutokset olivat pääosin seurausta suomalaisten, yhdysvaltalaisten, ruotsalaisten sekä tanskalaisten yritysten osakkeiden kurssinoususta. Vuonna 213 suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin kohdistuneet sijoitukset muuttuivat 14 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 SIJOITUSRAHASTOT ainoana omaisuusluokkana nettomääräisesti negatiivisiksi. Tämä johtui pääasiassa järjestelystä, jossa rahastojen rahastojen 12 hallinnoimia varoja siirrettiin Suomesta ulkomaille. Tämä näkyi Suomen tilastoissa negatiivisina nettosijoituksina. Yli puolet sijoitusrahastojen rahastosijoituksista on suomalaisten rahastojen osuuksia. Rahastosaamisten kokonaiskanta oli vuoden 213 lopussa noin 16 mrd. euroa. Kuvio 11. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen instrumenteittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Velkapaperit Osakkeet Rahasto-osuudet Talletukset Muut vaateet % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Velkapaperimarkkinoilla suomalaiset sijoitusrahastot sijoittivat uutta pääomaa erityisesti Saksan valtion liikkeeseen laskemiin velkapapereihin, nettomääräisesti yhteensä reilut miljardi euroa. Myös nettosijoitukset Espanjan ja Italian valtion liikkeeseen laskemiin velkapapereihin olivat vuonna 213 selvästi positiiviset. Italian ja Espanjan valtion velkapapereiden arvo nousi siinä, missä valtionpaperien hinnat laskivat yleisesti vuoden 213 aikana. Rahastot vähensivät nettomääräisesti sijoituksiaan Ruotsin valtion sekä ruotsalaisten talletuspankkien velkapapereihin. Sijoitusrahastot ohjasivat pääomiaan edellisvuosien tapaan myös suomalaisten sekä ruotsalaisten yritysten liikkeeseen laskemiin velkapapereihin, nettomääräises- ti yhteensä,7 mrd. euroa. Edellisvuodesta poiketen venäläisten yritysten liikkeeseen laskemien velkapapereiden kohdistuneita sijoituksia realisoitiin tai jätettiin erääntymisen jälkeen uusimatta. Sijoitusrahastojen kotimaisilta yrityksiltä olevien velkapaperisaamisten kanta kasvoi aina heinäkuuhun 213 saakka, kuten se oli kasvanut kahtena edellisenäkin vuotena. Rahastojen kotimaisten yritysten velkapaperisaamiset olivat heinäkuussa enimmillään reilussa 3,5 mrd. eurossa. Samanaikaisesti myös rahastojen suomalaisiin yrityksiin kohdistuneiden velkapaperisijoitusten osuus kaikista yritysten velkapaperisijoituksista oli suurimmillaan (46 %). Vastaavat luvut vuoden 213 lopussa olivat 3,2 mrd. euroa ja 41 %. Edellisvuosista jatkunut yritysten velkapaperisijoitusten kasvu kertoo osaltaan siitä, että kotimaisilla yrityksillä on yhä markkinaehtoisen rahoituksen tarvetta. 13 Kuvio 12. Suomalaisten sijoitusrahastojen velkapaperisaamiset suomalaisilta yrityksiltä Yli 1v:n velkapaperit (vasen asteikko) Alle 1 v:n velkapaperit (vasen asteikko) Osuus sijoitusrahastojen omistamien yritysten velkapapereista (oikea asteikko) Milj. euroa % Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon mukaan suomalaisten yritysten liikkeeseen laskemien velkapapereiden kanta on kasvanut 71 % maaliskuusta 29 syyskuuhun 213. Syyskuun 213 lopussa kanta oli noin 37 mrd. euroa. Samanaikaisesti myös sijoitusrahastojen omistusosuus kaikista suomalaisten yritysten liik Rahastojen rahastot ovat rahastoja, jotka sijoittavat varansa pääasiallisesti toisiin rahastoihin. Euroopan keskuspankin tilastomäärityksissä ei ole erillistä tyyppiluokkaa rahastojen rahasto, vaan ne luokitellaan lopullisen sijoituspäätöksen mukaan. 13 Aiheesta lähemmin, ks. Suomen Pankin Rahoitusmarkkinaraportti 2/213, s. 4 (Pankkien merkitys Suomen yritysrahoituksessa pienentynyt). Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

16 SIJOITUSRAHASTOT keeseen laskemista velkapapereista on suurentunut. Merkittävintä kasvu on ollut vuoden 211 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Tästä kesäkuuhun 213 mennessä rahastojen omistusosuus kasvoi reilu 4 prosenttiyksikköä ja oli 1 % kaikista suomalaisten yritysten liikkeeseen laskemista velkapapereista. Rahastot ovat merkittävä suomalaisten yritysten lyhyiden, alle 1 vuoden, velkapapereiden omistajaluokkana. Syyskuussa 213 rahastot omistivat yli 3 % näistä arvopapereista. Tällöin yritykset olivat laskeneet liikkeeseen lyhyitä velkapapereita noin 5,7 mrd. euron arvosta. Sijoitusrahastojen 4,5 mrd. euron talletuskannasta valtaosa (68 %) oli sijoitettu likvideihin yön yli -talletuksiin, joita rahastot tarvitsevat päivittäisten toimintojensa hoitamiseen. Määräaikaistalletusten osuus talletuskannasta oli noin 3 %. Loput talletuskannasta oli pääasiassa rahastojen takaisinmyyntisopimuksiin liittyviä niin sanottuja vakuudellisia repotalletuksia. Saamiset valuutoittain Suomeen rekisteröidyillä sijoitusrahastoilla oli vuoden 213 lopussa yhteensä 57:n eri valuutan määräisiä arvopaperisaamisia. Valtaosa rahastojen arvopaperisaamisista on euromääräisiä (61 %). Euromääräisten arvopaperisaamisten 14 osuus kasvoi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen edellisvuoden lopun tilanteeseen verrattaessa; kasvua oli yhteensä lähes 5 prosenttiyksikköä. Euromääräisten arvopapereiden osuuden kasvu selittyy Ruotsin kruunun määräisten sijoitusten vähenemisellä. Euron vahvistuminen suhteessa Ruotsin kruunuun vuoden 213 aikana selittää osaltaan kruunumääräisten sijoitusten suhteellisen osuuden pienentymistä. Ruotsin kruunun määräisten saamisten 14 Osake-, rahasto-osuus- sekä velkapaperisaamiset. osuuden supistuttua vuoden 213 aikana lähes 5 prosenttiyksikköä, euron jälkeen toiseksi suurimmaksi arvopaperisaamisten nimellisvaluutaksi nousi Yhdysvaltain dollari. Edellisvuosien tapaan ainoastaan reilu kymmenesosa kaikista arvopaperisaamisista oli muun kuin euron, Yhdysvaltain dollarin tai Ruotsin kruunun määräisiä. Kuvio 13. Suomalaisten sijoitusrahastojen arvopaperisaamisten jakautuminen valuutoittain Euro Yhdysvaltain dollari Ruotsin kruunu Englannin punta Hongkongin dollari Japanin jeni Muut valuutat % Sijoitusrahastojen 31 mrd. euron velkapaperisaamisista hieman yli kolme neljäsosaa oli noteerattu euromääräisinä vuoden 213 lopussa. Euromääräisten velkapaperisaamisten osuus kasvoi vuoden aikana lähes 8 prosenttiyksikköä. Ruotsin kruunun määräisten velkapapereiden suhteellinen osuus pieneni 6 prosenttiyksikköä ja Yhdysvaltain dollarin määräisten vajaat 2 prosenttiyksikköä. Kruunu- ja dollarimääräiset velkapaperit kattoivat vuoden 213 lopussa noin viidesosan kaikista sijoitusrahastojen velkapaperisaamisista. Instrumenttiluokittain jaoteltuna sijoitusrahastojen rahastosaamisten valuuttajakauman muutokset olivat suhteellisesti suurimpia vuonna 213. Sijoitusrahastojen 16 mrd. euron rahastosaamisista 74 % oli vuoden lopussa euromääräisiä. Euromääräisten rahastosaamisten osuus kasvoi vuoden aikana reilu 11 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahasto-osuuksien suhteellinen osuus supistui saman verran. 16 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 SIJOITUSRAHASTOT Edellisvuosien tapaan osakesaamisten valuuttajakauma ei muuttunut merkittävästi myöskään vuonna 213. Sijoitusrahastojen 26 mrd. euron osakesaamiskannasta euromääräiset osakkeet kattoivat noin 35 %. Toiseksi eniten sijoitusrahastot omistivat Yhdysvaltain dollarin määräisiä osakkeita, yhteensä 26 %. Sekä Yhdysvaltain dollarin että Japanin jenin määräisten osakkeiden suhteellinen osuus kasvoi vuoden 213 aikana 2 prosenttiyksikköä. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen 3,1 mrd. euron talletuskannasta 85 % oli euromääräisiä ja 7 % Ruotsin kruunun määräisiä. Kuvio 14. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten valuuttajakauma vuoden 213 lopussa Japanin jeni 1,3 % Hongkongin dollari 1,3 % Englannin punta 2,9 % Ruotsin kruunu 12,5 % Sveitsin frangi 1,1 % Saamiset alueittain Norjan kruunu 1,1 % Yhdysvaltain dollari 12,7 % Tanskan kruunu,6 % Intian rupia,3 % Muut valuutat 3,1 % Euro 63,1 % Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten maantieteellinen jakauma ei muuttunut paljon vuoden 213 aikana. Rahastojen 79 mrd. euron saamiset painottuivat edelleen Eurooppaan. Vuoden lopussa Euroopasta olevien saamisten osuus kaikista saamisista oli edellisvuotiseen tapaan 84 %. Saamisten suhteelliset osuudet Euroopan eri alueilta kuitenkin muuttuivat tarkasteluvuoden aikana: euroalueelta olevien saamisten osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä ja vastaavasti saamisten osuus muusta EU:sta pienenivät reilut 3 prosenttiyksikköä. Myös Etelä- ja Pohjois-Amerikasta olevien saamisten osuus kasvoi pääosin Yhdysvaltoihin kohdistuneiden sijoitusten ansiosta. Kuvio 15. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen alueittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Kotimaa Muu EU-alue Etelä- ja Pohjois-Amerikka Muut alueet % Muu euroalue Muu Eurooppa Aasia Rahastot sijoittivat uutta pääomaa erityisesti euroalueelle sekä Yhdysvaltoihin, yhteensä noin 6,5 mrd. euroa. Myös valtaosa sijoitusrahastoille kertyneistä arvostusmuutoksista tuli samoilta alueilta. Rahastot realisoivat varojaan vastaavasti euroalueen ulkopuolisesta EU:sta liki 1,3 mrd. euroa, vaikka toisaalta myös saman alueen saamisten arvostusmuutokset olivat selvästi positiiviset vuonna 213. Taulukko 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset maittain Rahastojen saamiset Suomesta kasvoivat vuonna 213 yli 3,5 mrd. euroa ja kasvattivat samalla myös Suomesta olevien saamisten suhteellista osuutta kaikista saamisista. Suhteellisesti eniten edellisvuotiseen verrattuna kasvoivat saamiset Yhdysvalloista: 2,3 pro- Kanta % Arvostusmuutosijoitukset Netto- Kanta % Suomi , ,6 Ruotsi , ,4 Yhdysvallat 7 7 9, ,7 Luxemburg , , Iso-Britannia , ,8 Saksa , ,7 Ranska , ,3 Alankomaat , ,4 Tanska , ,6 Italia , ,3 Espanja , , Irlanti , ,4 Venäjä , ,2 Norja , ,4 Sveitsi 987 1, ,9 Japani 938 1, ,4 Itävalta 489, ,6 Caymansaaret 448, ,7 Belgia 432, ,5 Kiina 359, ,5 Muut , ,5 Yhteensä , , Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

18 SIJOITUSRAHASTOT senttiyksikköä. Ruotsista olevien saamisten suhteellinen osuus sen sijaan pieneni vuoden aikana 2,9 prosenttiyksikköä. Maittain tarkasteltuna rahastojen saamisten arvostusmuutokset olivat pääosin positiiviset. Kehittyvien maiden tapauksessa kuitenkin sekä sijoitusten arvostusmuutokset että rahastojen nettosijoitukset olivat valtaosin negatiiviset vuonna 213. Muun muassa saamiset kehittyviä maita hyvin edustavista ns. BRICS-maista 15 pienenivät lähes,7 mrd. euroa. Valtaosa (56 %) BRICS-maista olevien saamisten pienenemisestä johtui rahastojen negatiivisista nettosijoituksista. Sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista olivat vuoden 213 lopussa noin 3 % kaikista saamisista. Kolme vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli vielä lähes 7 %. Kuvio 16. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista 5 Brasilia Venäjä Intia Kiina Etelä-Afrikka BRICS-maiden osuus kaikista saamisista (oikea asteikko) Mrd. euroa % Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. 18 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 SIJOITUSRAHASTOT Kehikko 2. Erikoissijoitusrahastojen määrä vähentynyt merkittävästi vuoden aikana Suomeen rekisteröityjen erikoissijoitusrahastojen lukumäärä väheni 26:lla vuoden 213 aikana. Erikoissijoitusrahastojen lukumäärän vähentymiseen vaikuttivat rahoitusmarkkinoiden sääntelyn muutokset muun muassa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan sääntelyn 16 myötä. Vuoden 213 lopussa erikoissijoitusrahastojen pääomat kattoivat 6,3 mrd. euroa eli 8 % kaikista Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista. Vielä vuoden 212 ensimmäisen neljänneksen lopussa erikoissijoitusrahastojen osuus oli noin 14 % rahastojen varoista. Erikoissijoitusrahastojen osuus kaikkien sijoitusrahastojen hallussa oleviin varoihin verrattuna on kautta aikojen ollut pieni. Erikoissijoitusrahastot poikkeavat sijoitusrahastodirektiivin mukaisista ns. UCITSrahastoista erityisesti sijoitustoiminnan riskien hajauttamisen kannalta siten, että sijoituksille ei ole asetettu yhtä tiukkoja rajoituksia. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin (ns. AIFMdirektiivin) kansallisen toimeenpanon myötä vaihtoehtorahaston hoitajat, jotka hoitavat esimerkiksi sopimusperusteisia erikoissijoitusrahastoja, lukeutuvat uuden sääntelyn ja velvoitteiden piiriin. 16 Ns. AIFM-direktiivi (211/61/EU) eli direktiivi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista (Alternative Investment Fund Manager) asettaa näiden rahastojen hoitajien toiminnalle monia vaatimuksia. Vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hallinnoivalta yhtiöltä edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä. Erikoissijoitusrahastoja hallinnoivien rahastoyhtiöiden, joilla on sijoitusrahastodirektiiviin perustuva toimilupa, on haettava erillinen toimilupa hallinnoida AIFMdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Merkittävimpänä syynä erikoissijoitusrahastojen pääoman vähenemiseen onkin useiden erikoissijoitusrahastojen tyyppimuutos UCITS-sääntelyn mukaisiksi sijoitusrahastoiksi. Erikoissijoitusrahastojen pääomien pieneneminen ei näin ollen johdu esimerkiksi erikoissijoitusrahastojen sijoitusrahastoja heikommasta tuottokehityksestä. Päinvastoin, koko vuoden 213 toiminnassa olleiden erikoissijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen tuotto oli 9,6 %, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä parempi kuin tavallisten sijoitusrahastojen keskimääräinen vuosituotto (8, %). Toisaalta 44 % erikoissijoitusrahastoista on tyyppiluokaltaan osakerahastoja, mikä osaltaan selittää myös vahvaa tuottokehitystä vuonna 213. Kuvio 17. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma ja erikoissijoitusrahastojen lukumäärä Erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) pääoma Sijoitusrahastojen (UCITS) pääoma Erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) lukumäärä (oikea asteikko) Kpl Mrd. euroa Enimmillään erikoissijoitusrahastoja on ollut marraskuussa 212, jolloin niitä oli yhteensä 139. Vuoden 213 lopussa Suomeen oli rekisteröitynyt 17 erikoissijoitusrahastoa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

20 SIJOITUSRAHASTOT Kuvio 18. Suomalaisten sijoitus- (UCITS) ja erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) UCITS-rahastot non-ucits-rahastot Indeksi = /212 3/213 6/213 9/213 12/213 Kotimaisten erikoissijoitusrahastojen keskeisiä omistajasektoreita ovat suomalaiset vakuutuslaitokset (1,6 mrd. euroa) ja kotitaloudet (1,2 mrd. euroa). Vakuutuslaitoksien ja kotitalouksien suhteellinen omistusosuus erikoissijoitusrahastoista on lähes yhtä suuri kuin tavallisista sijoitusrahastoista. Kolmanneksi eniten erikoissijoitusrahastojen osuuksia omistavat suomalaiset työeläkelaitokset. Nämä omistavat erikoissijoitusrahastojen osuuksia yhteensä lähes 1, mrd. euron arvosta. Suomalaiset työeläkelaitokset omistavat 16 % erikoissijoitusrahastojen pääomista, mutta vain 6 % sijoitusrahastojen pääomista. 2 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007 Suomen maksutase Vuosikatsaus 27 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suorien sijoitusten kanta 1998 27 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomessa (vasen ast.) Ulkomailla (vasen ast.) Suomessa, BKT:stä

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous

Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 4 2014 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous PÄÄTTÄVÄISTEN TOIMIEN AIKA Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Näiden vuosien aikana kehittyneiden

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto EPL 100 Erikoissijoitusrahasto Vuosikertomus 2011.12.27-2012.12.31 EPL 100 2012.12.31 Rahaston perustiedot Tuotto A1 D1 Rahastotyyppi Osakerahasto 1 kuukausi 2.83% 2.83% Toiminta alkanut 2011.12.27 3 kuukautta

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia. Kasvua työmatkalaisten yöpymisissä. Majoitusmyynti 25 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT SYYSKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät viisi prosenttia Syyskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin lähes 308 000 yöpymistä, joista suomalaisille 133 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Sijoitusrahasto/kuukausiraportti

Sijoitusrahasto/kuukausiraportti W03 Sijoituksien perustiedot Osuus Riski- Arvo rahaston luku, arvosta, % % 05 10 15 Rivino Tno 03 5 Sijoitusrahaston arvo 12 6 Osuudenomistajien lukumäärä 14 8 SRL:n 69 ja 71 :ssä tarkoitetut arvopaperit

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Makrokatsaus. Elokuu 2016

Makrokatsaus. Elokuu 2016 Makrokatsaus Elokuu 2016 Osakkeet nousussa elokuussa Osakemarkkinat ovat palautuneet entiselle tasolleen Brexit-päätöksen jälkeen. Elokuussa pörssin tuotto oli vaisua tai positiivisella puolella useimmilla

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2015 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto syyskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset laskivat 16,1 prosenttia n seudulla Syyskuussa 2016 n seudulla yövyttiin 11 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 9 200 yötä ja ulkomaalaiset 2 100 yötä (venäläiset 899 yötä).

Lisätiedot

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa

ja työmatkalaisten tekemiä. Yöpymisen keskihinta toukokuussa 2016 oli 64,4 euroa 1 Yöpymiset laskivat 20,9 prosenttia n seudulla Toukokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 14 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 12 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 2 000 yötä (venäläiset 709 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 11.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Valtio Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien.

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien. 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2009 12.2.2010 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2009 oli 124,9

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI.

TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI. TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI. Jos sijoittaja on epävarma tarvittavista toimenpiteistä, sijoittajaa kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä pörssivälittäjään, pankkiin, asiakassuhdejohtajaan,

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO OBLIGAATIOINDEKSIRAHASTO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO OBLIGAATIOINDEKSIRAHASTO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO OBLIGAATIOINDEKSIRAHASTO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2006 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO OBLIGAATIOINDEKSIRAHASTO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016

Markkinakatsaus. Helmikuu 2016 Markkinakatsaus Helmikuu 2016 Talouskehitys Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) alensi maailmantalouden kasvuennustetta kuluvalle vuodelle 0,2 prosenttiyksiköllä tasolle 3,4 prosenttia Euroalueen tammikuun

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016

Markkinakatsaus. Maaliskuu 2016 Markkinakatsaus Maaliskuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet, IMF varoitti kasvaneista riskeistä Suomen BKT kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 0,4 prosenttia Euroalue

Lisätiedot

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008 Raha- ja pankkitilastot Vuosikatsaus 8 Uusien asuntolainasopimusten jakauma viitekoron mukaan Euribor Prime Kiinteät korot Muut korot 9 8 7 7 8 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..9

Lisätiedot

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto kesäkuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset vähenivät 26,1 prosenttia n seudulla Kesäkuussa 2016 n seudulla yövyttiin 16 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 13 000 yötä ja ulkomaalaiset 3 200 yötä (venäläiset 1 200 yötä). Yhteensä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut

33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI PALVELUHINNASTO Osa 6 Arvopaperi- ja säilytyspalvelut 33 LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 2 Sisällysluettelo 1 ARVOPAPERIKAUPPA... 3 1.1 Toimeksiannot konttoripalveluna Helsingin Pörssiin... 3 1.2 Toimeksiannot muihin pörsseihin... 3 1.3 Internet-arvopaperikaupankäynti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2016

Markkinakatsaus. Elokuu 2016 Markkinakatsaus Elokuu 2016 Talouskehitys Brexit -tulos yllätti finanssimarkkinat, mutta sen aiheuttama volatiliteetti markkinoilla jäi suhteellisen lyhytaikaiseksi IMF laski kuitenkin globaalia kasvuennustettaan

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus

Lisätiedot

Sijoitus- ja arvopaperilainsäädännön kehityshankkeet

Sijoitus- ja arvopaperilainsäädännön kehityshankkeet Sijoitus- ja arvopaperilainsäädännön kehityshankkeet Työeläkeyhtiöiden hallinnon täydentävä koulutus 1.3.2016 Marita Rekola Ulkoistetut sijoitukset Sijoitusrahastot ja vaihtoehtoiset rahastot Ulkoistetut

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Marraskuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 9 800 yötä, joista suomalaiset 7 500 ja ulkomaalaiset 2 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko

Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus. Peter Halonen Analyytikko Työeläkesijoittamisen kulmakivet - tuottavuus ja turvaavuus Peter Halonen Analyytikko Sisältö Työeläkevarojen määrä ja kehitys Keskimäärin kasvua Varat maantieteellisesti Merkittävä kotimaan paino Sijoituskohteet

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt

Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt 1 Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt Rahoitustarkastuksen 2.2.2007 hyväksymät säännöt. 1 Sijoitusrahasto Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+, ruotsiksi

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2013 ERIKOISSIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2015 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2-3

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016

Markkinakatsaus. Syyskuu 2016 Markkinakatsaus Syyskuu 2016 Talouskehitys Talouden makroluvut vaihtelevia viime kuukauden aikana, kuitenkin enemmän negatiivisia kuin positiivisia yllätyksiä kehittyneiden talouksien osalta Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015

Markkinakatsaus. Toukokuu 2015 Markkinakatsaus Toukokuu 2015 Talouskehitys IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan kuluvana vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,8 prosenttia IMF:n mukaan euroalueen talous on piristymässä vähitellen,

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

1 Matkailutilasto elokuu 2016 Kaakko 135. Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia Kotka-Haminan seudulla 1 Yöpymiset laskivat 18,8 prosenttia n seudulla Elokuussa 2016 n seudulla yövyttiin 20 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 16 000 yötä ja ulkomaalaiset 4 700 yötä (venäläiset 1 500 yötä). Yhteensä yöpymiset

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot