Sijoitusrahastot. Vuosikatsaus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sijoitusrahastot. Vuosikatsaus 2013"

Transkriptio

1 Sijoitusrahastot Vuosikatsaus Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin Pitkän koron rahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Indeksi = 1 Osakerahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot /212 3/213 6/213 9/213 12/213 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö

2 Sisällys 1 Yhteenveto 4 2 Yhteenlaskettu tase 5 3 Sijoitusrahastojen tuotot 8 4 Sijoitusrahastojen velat 1 Kehikko 1. Sijoitusrahastojen pääomista 95 % kasvuosuuksia 13 5 Sijoitusrahastojen saamiset 14 Kehikko 2. Erikoissijoitusrahastojen määrä vähentynyt merkittävästi vuoden aikana 19 6 Raportoijajoukko 21 Liite 1. Kuviot 27 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain 5 Kuvio 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen alueittain vuoden 213 lopussa 6 Kuvio 3. Sijoitusrahastojen arvopaperisijoitukset alueittain Suomessa ja euroalueella joulukuussa Kuvio 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin 8 Kuvio 5. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 1 Kuvio 6. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sijoittajasektoreittain vuoden 213 lopussa 12 Kuvio 7. Suomalaisten kotitalouksien nettosijoitukset Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin 12 Kuvio 8. Nettosijoitukset suomalaisiin sijoitusrahastoihin sijoittajasektoreittain vuosina Kuvio 9. Sijoitusrahastojen rahastopääoma jaettuna tuotto- ja kasvuosuuksiin 13 Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten nettosijoitukset ja arvostusmuutokset instrumenteittain vuonna Kuvio 11. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen instrumenteittain 15 Kuvio 12. Suomalaisten sijoitusrahastojen velkapaperisaamiset suomalaisilta yrityksiltä 15 Kuvio 13. Suomalaisten sijoitusrahastojen arvopaperisaamisten jakautuminen valuutoittain 16 Kuvio 14. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten valuuttajakauma vuoden 213 lopussa 17 Päätoimittaja Elisabeth Hintikka Työryhmä Johanna Honkanen Katja Kelloniemi Harri Kuussaari Jori Oksanen ISSN-L ISSN Tiedustelut Johanna Honkanen Jori Oksanen Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvio 15. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen alueittain 17 Kuvio 16. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista 18 Kuvio 17. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma ja erikoissijoitusrahastojen lukumäärä 19 Kuvio 18. Suomalaisten sijoitus- (UCITS) ja erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) 2 Kuvio 19. Suomalaisten sijoitusrahastojen (ml. rahamarkkinarahastot) lukumäärä 21 Kuvio 2. Suomalaiset sijoitusrahastot tyyppiluokittain vuoden 213 lopussa 22 Kuvio 21. Kotimaisten sijoitusrahastojen tyyppiluokkien osuudet yhteenlasketusta rahasto-osuusvelasta 27 Kuvio 22. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 27 Kuvio 23. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sektoreittain 27 Kuvio 24. Kotimaisten sijoitusrahastojen nettomerkinnät tyyppiluokittain 27 Kuvio 25. Euroalueen sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain 27 Kuvio 26. Sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka eräissä Euroopan maissa 27 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Sijoitusrahastojen tunnuslukuja euroalueella syyskuussa Taulukko 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin vuoden 213 lopussa 9 Taulukko 3. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen maittain 11 Taulukko 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset maittain 17 Taulukko 5. Vuoden 213 aikana toimintansa aloittaneet suomalaiset sijoitusrahastot 23 Taulukko 6. Sijoitusrahastojen hallinnan siirrot vuonna Taulukko 7. Vuoden 213 aikana toimintansa lopettaneet suomalaiset sijoitusrahastot 24 Taulukko 8. Vuoden 213 aikana fuusioituneet suomalaiset sijoitusrahastot 25 Taulukko 9. Rahastotyyppimuutokset vuonna Taulukko 1. Erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) tyyppimuutokset UCITSsääntelyn mukaisiksi sijoitusrahastoiksi vuonna

4 SIJOITUSRAHASTOT Yhteenveto Suomeen rekisteröidyille sijoitusrahastoille vuosi 213 oli suotuisa. Osakekurssien positiivisen kehityksen myötä rahastojen arvo nousi, ja vuoden aikana rahastoihin virtasi myös uutta pääomaa. Sijoitusten arvonnousua hillitsivät kuitenkin hieman valuuttamääräisten sijoitusten valuuttakurssimuutokset, sillä euro vahvistui suhteessa useimpiin valuuttoihin. Rahastopääoman kasvu oli kuitenkin lähes koko vuoden vahvaa, joskin se tasaantui edellisvuotisesta. Rahastopääomakannan kasvu oli Suomessa edelleen nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kotitaloudet tekivät rahastosijoituksia vuonna 213 enemmän kuin edellisvuonna. Talletuskorkojen mataluuden takia kotitaloudet sijoittivat entistä vähemmän varallisuuttaan määräaikaistalletuksiin. Määräaikaistalletusten kanta supistui vuoden 213 aikana lähes viidenneksen. Samanaikaisesti kotitaloudet sijoittivat varojaan muihin sijoituskohteisiin kuten osakkeisiin ja rahastoihin. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet sijoittivat sijoitusrahastoihin nettomääräisesti reilut miljardi euroa vuoden 213 aikana. Myös muiden suurimpien sijoittajasektoreiden rahastosijoitukset olivat pääosin positiiviset vuonna 213. Markkinakorkojen mataluus toi haasteita rahastosijoittajille vuonna 213. Uhkana oli, että pieniriskisten sijoitusten reaalituotto inflaation jälkeen jäisi negatiiviseksi. Varallisuuden arvon säilyttääkseen ja lisätuottoa saadakseen sijoittajien oli siirrettävä varojaan suurempiriskisiin kohteisiin. Tämä näkyi sijoitusrahastosektorilla vuoden 213 aikana osake- ja pitkän koron rahastosijoitusten kasvuna. Sijoitusrahastojen tuotot kehittyivät pääosin positiivisesti koko vuoden lukuun ottamatta keskikesän pientä notkahdusta. Pääsyynä muutamaan heikkoon tuottokuukauteen oli huoli Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristämisen vaikutuksista. Suomen sijoitusrahastomarkkinoilla tapahtui rakenteellisia muutoksia vuoden aikana. Erikoissijoitusrahastojen määrä väheni merkittävästi vuoden mittaan, mikä johtui erityisesti siitä, että rahastoyhtiöt muuttivat toiminnassa olevia erikoissijoitusrahastojaan sijoitusrahastodirektiivin mukaisiksi sijoitusrahastoiksi. Suuntauksen taustalla oli pitkälti rahastoyhtiöiden varautuminen sääntelymuutosten tuomiin uusiin velvoitteisiin, jotka kohdistuvat vaihtoehtorahastojen hoitajiin. 4 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

5 SIJOITUSRAHASTOT 2 Yhteenlaskettu tase Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen 1 yhteenlaskettu tase kasvoi vuonna 213 voimakkaammin kuin euroalueen rahastojen tase keskimäärin. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase kasvoi Suomessa 13 %, kun euroalueella kasvua kertyi 8 %. Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli vuoden 213 lopussa 79 mrd. euroa. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli vuoden 213 lopussa lähes 8,8 mrd.euroa suurempi kuin vuoden 212 lopun yhteenlaskettu tase. Marraskuussa 213 sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli historian suurin, reilu 79 mrd. euroa. Aiemmin tase on ollut suurimmillaan vuonna 27, yhteensä 72 mrd. euroa. Taseen kasvusta yli puolet selittyi sijoittajien tekemien merkintöjen ja sijoitustoiminnan tuottojen kautta. Toinen puoli selittyi rahastojen sijoitusten, erityisesti osakkeiden, arvonnousulla. 1 Sijoitusrahastojen tasetiedon keruu kattaa tiedot myös Suomeen rekisteröidyistä rahamarkkinarahastoista. Euroopan keskuspankin asetuksen (EKP/28/32) mukaan rahamarkkinarahastot luetaan rahalaitossektoriin. Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain Velkapaperit Osakkeet Rahasto-osuudet Talletukset Muut saamiset Rahasto-osuusvelka Muut velat Mrd. euroa Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Sijoitusrahastojen velat muodostuvat lähes kokonaan siitä velasta, joka sijoitusrahastoilla on rahastoon varoja sijoittaneille. Edellisvuotiseen tapaan reilu kolme neljäsosaa tästä rahasto-osuusvelasta oli velkaa kotimaisille sijoittajille. Ruotsalaiset sijoittajat ovat suomalaisten sijoittajien jälkeen suurin suomalaisia sijoitusrahastoja omistava taho. Ruotsalaisten sijoittajien suuri osuus selittyy osaltaan sillä, että 16 suomalaisen sijoitusrahaston kotivaluutta on Ruotsin kruunu, ja näitä rahastoja markkinoidaan pääasiassa Ruotsissa. Vuonna 213 ruotsalaisten sijoittajien omistusosuus kuitenkin supistui hieman. Supistumista selittää osaltaan järjestely, jossa kotimaisten rahastoyhtiöiden hallinnoimia varoja siirrettiin ulkomaille. Toisaalta kehitystä lievensi se, että suomalaisiin sijoitusrahastoihin fuusioitui useita ruotsalaisia sijoitusrahastoja, joiden osuudenomistajissa oli ruotsalaisia sijoittajia. Merkittävä osa suomalaisten sijoitusrahastojen varoista on sijoitettu euroalueen ulkopuolelle (43 %). Euroopan ulkopuolelle kohdistuneet sijoitukset painot- Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 213 5

6 SIJOITUSRAHASTOT tuivat Amerikkaan 2 (11 %) ja Aasiaan (4 %). Sijoitusrahastojen kautta kotimaisten sijoittajien varallisuus kansainvälistyy, sillä ainoastaan 29 % sijoitetusta varallisuudesta jää kotimaahan. 3 Kuvio 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen alueittain vuoden 213 lopussa Rahastoosuusvelka muihin maihin 2,8 % Muu EU (pl. Ruotsi) 8,6 % Muut velat 4,6 % Amerikka 11,3 % Muu Eurooppa (ei EU) 5,2 % Rahastoosuusvelka Ruotsiin 17,9 % Ruotsi 12,5 % Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin oli vuoden 213 lopussa sijoittanut hieman yli 2,8 miljoonaa osuudenomistajaa. 4 Rahastosijoittajien määrä kasvoi vuodentakaisesta reilulla 23 tuhannella osuudenomistajalla. Viiden viime vuoden aikana rahastosijoittajien määrä on kasvanut lähes viidenneksen, mikä selittyy erityisesti rahastojen lukumäärän kasvun kautta. Lisäk- 2 Etelä- ja Pohjois-Amerikka. VELAT SAAMISET Aasia 3,9 % Rahastoosuusvelka Suomeen 74,6 % Suomi 29, % Muu euroalue 28,3 % Muut 1,3 % si sijoittajat ovat saattaneet hajauttaa sijoituksiaan useaan eri rahastoon. Rahastot euroalueella 5 Vuonna 213 suomalaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen kasvu oli voimakkaampaa kuin euroalueen rahastojen keskimäärin. Kaikkien euroalueelle rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli joulukuun 213 lopussa mrd. euroa, mikä oli noin 1 % suurempi kuin vuoden 212 lopun yhteenlaskettu tase. Samalla aikavälillä Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tase kasvoi nopeammin kuin euroalueen rahastojen keskimäärin (13 %). Euroalueen maista ainoastaan Maltan (-4 %) ja Portugalin (-2 %) yhteenlaskettu tase supistui vuonna 213. Voimakkaimmin yhteenlaskettu tase kasvoi puolestaan Kyproksella (38 %). Suomen rahastomarkkinat eroavat euroalueen vastaavista markkinoista tarkasteltaessa rahastojen sijoituksia. Suomeen rekisteröityneiden sijoitusrahastojen sijoituksista 56 % kohdistui euroalueelle joulukuussa 213. Luku on likimain sama (54 %) tarkasteltaessa euroalueelle rekisteröityjen muiden sijoitusrahastojen sijoituksia euroalueelle. Kuitenkin kotimaisten sijoitusrahastojen sijoituksista 2 % kohdistui muihin EUmaihin, kun vastaavasti muiden euroalueen rahastojen sijoituksista ainoastaan 9 % oli sijoitettuna muihin EUmaihin. Eroa selittävät kotimaisten sijoitusrahastojen merkittävät sijoitukset Ruotsiin (13 %). Euroalueen rahastojen sijoituksista puolestaan 17 % oli sijoitettu Yhdysvaltain markkinoille, kun kotimaisten rahastojen sijoitukset vastaavasti olivat reilusti pienemmät, noin 1 %. 3 Sijoitusten alueellista jakaumaa tarkastellaan seuraavassa kappaleessa Rahastot euroalueella. 4 Luku kertoo sijoitusrahastojen osuusrekisteriin kirjatun rahastosijoittajien yhteenlasketun määrän, eikä siinä oteta huomioon, että yksittäisellä sijoittajalla voi olla sijoituksia useassa eri rahastossa. 5 Rahamarkkinarahastot eivät ole mukana euroaluetta koskevissa vertailuissa. 6 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 SIJOITUSRAHASTOT Kuvio 3. Sijoitusrahastojen arvopaperisijoitukset alueittain Suomessa ja euroalueella joulukuussa 213 Suomi: Euroalue Muut EU-maat Yhdysvallat Japani Muut alueet 1 % 12 % 1 % 2 % 2 % 17 % 18 % 9 % 57 % Euroalue (pl. Suomi): Euroalue Muut EU-maat Yhdysvallat Japani Muut alueet Lähde: Euroopan keskuspankki. 54 % Luxemburg, Saksa, Ranska, Irlanti ja Alankomaat kattavat euroalueen yhteenlasketusta taseesta valtaosan (9 %). Suomen osuus euroalueen yhteenlasketusta taseesta oli lähes prosentin. Euroalueen maista Luxemburgin rahastomarkkinat olivat suurimmat tarkasteltaessa sekä rahastojen lukumäärän että niiden hallinnoimien pääomien mukaan. Verrattaessa rahastojen keskimääräistä kokoa 6 Luxemburgin rahastot ovat kuitenkin vasta euroalueen neljänneksi suurimmat (175 milj. euroa). Keskimäärin isoimmat rahastot sijaitsevat Alankomaissa, jossa rahastojen keskimääräinen koko on lähes 315 milj. euroa. Espanjassa puolestaan rahastoja on lukumäärällisesti paljon, mutta ne ovat keskimäärin hyvin pieniä (33 milj. euroa). Suomi sijoittuu rahastojen keskikoon vertailussa kuudenneksi (139 milj. euroa). Taulukko 1. Sijoitusrahastojen tunnuslukuja euroalueella syyskuussa 213 Pääoma (milj. euroa) Rahastojen keskimääräinen koko (milj. euroa) Alankomaat ,6 Irlanti ,4 Saksa ,2 Luxemburg , Italia ,4 Yhteensä ,1 Suomi , Ranska , Itävalta ,2 Belgia ,9 Slovakia ,9 Portugali ,4 Espanja ,8 Kreikka ,8 Kypros ,7 Viro ,3 Slovenia ,3 Malta , Lähde: Euroopan keskuspankki. Lukumäärä 6 Rahastojen keskimääräinen koko on laskettu aritmeettisena keskiarvona (pääoma/lukumäärä). Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 213 7

8 SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastojen tuotot Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tuotot kehittyivät edellisvuotiseen tapaan pääosin positiivisesti vuoden 213 aikana. Vuoden ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen aikana tuottojen kehitys oli vahvaa. Toisella ja kolmannella neljänneksellä tuottojen kehitys oli sen sijaan hyvin vaihtelevaa ja paikoin huomattavan negatiivista. Vuonna 213 sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen tuotto 7 oli 8,1 %, kun vuonna 212 vastaavaksi tuotoksi kirjattiin 13,5 %. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tuotot kehittyivät vuonna 213 positiivisesti aina toukokuulle saakka. Kuitenkin erityisesti kesäkuussa rahastojen tuotot painuivat negatiivisiksi. Pääsyynä kesäkuun negatiiviseen maailmanlaajuiseen markkinakehitykseen oli huoli Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan kiristämisen vaikutuksista. Syyskuusta alkanut vielä alkuvuotistakin parempi tuottojen kehitys siivitti rahastojen tuotot vuositasolla kuitenkin keskimäärin selvästi positiivisiksi. Koko vuoden ajan samassa tyyppiluokassa toimineista 482 sijoitusrahastosta 367 ylsi positiiviseen 7 Kotimaisten sijoitusrahastojen tuotot on laskettu jokaisen koko vuoden 213 samassa tyyppiluokassa toimineen sijoitusrahaston kasvuosuutta kohden. Painotettu keskimääräinen tuotto on saatu painottamalla kunkin rahasto-osuuden arvo suhteessa yhteenlaskettuun tasearvoon ja kertomalla tämä rahasto-osuuden tuotolla. Lopuksi saadut arvot on summattu. Eri rahastotyyppien tuotot on laskettu painottamalla tarkasteltujen rahasto-osuuksien arvot suhteessa kyseisen tyyppiluokan tasearvoon. Raportoijajoukkoa ja sen tyyppiluokkamuutoksia on kuvattu luvussa 6. vuosituottoon. 8 Vuosituotto jäi negatiiviseksi noin neljäsosalla rahastoista (118 rahastoa). Parhaimman yksittäisen sijoitusrahaston vuosituotto vuonna 213 oli 47,9 %, kun vastaavasti heikoimman rahaston tuotto oli 56,6 % negatiivinen. Parhainta tuottoa tarjosivat eurooppalaisiin pienyhtiöihin sekä suomalaisiin yhtiöihin sijoittavat osakerahastot. Kehittyvät markkinat, erityisesti Latinalainen Amerikka ja kehittyvä Eurooppa, olivat haasteellinen sijoituskohde. Näille alueille sijoittavat osakerahastot olivat yksittäisten hedgerahastojen lisäksi huonoiten tuottavia rahastoja. Kuvio 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin Pitkän koron rahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Indeksi = 1 Osakerahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot 9 12/212 3/213 6/213 9/213 12/213 Edellisvuosien tapaan rahastotyyppien väliset tuottoerot olivat suuria. Hedgerahastoja lukuun ottamatta kaikkien rahastotyyppien painotettu keskimääräinen tuotto oli kuitenkin vuonna 213 positiivinen. Paras tuotto, 16,9 %, kirjattiin vuonna 213 osakerahastoille. Yhdistelmärahastojen tuotto oli 11,4 %. Sekä osakeettä yhdistelmärahastoille kirjattiin hyvin samansuu- 8 Painotettuja keskimääräisiä tuottoja analysoitaessa lasketaan mukaan ainoastaan koko tarkastelujakson samassa tyyppiluokassa toimineet rahastot. Tällä pyritään poistamaan mahdollinen tyyppiluokkamuutoksen vaikutus rahaston tuoton kehityksessä. 8 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 SIJOITUSRAHASTOT ruiset tuotot kuin edellisvuonna. Vuonna 212 osakerahastojen tuotto oli 15,9 % ja yhdistelmärahastojen runsaat 13 %. Vuonna 212 jopa 25,7 prosentin tuoton kirjanneille kiinteistörahastoille vuosi 213 ei kuitenkaan ollut yhtä hyvä, sillä kiinteistörahastojen tuotoksi kirjattiin 4,2 %. Myöskään pitkän koron rahastojen ja hedgerahastojen kannalta vuosi 213 ei sujunut edellisvuoden malliin. Edellisvuonna runsaan 13 prosentin tuoton saavuttaneiden pitkän koron rahastojen tuotto jäi 1,9 prosenttiin. Hedgerahastojen tuotto painui ainoana tyyppiluokkana negatiiviseksi: 1,3 %. Taulukko 2. Suomalaisten sijoitusrahastojen 12 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin vuoden 213 lopussa Pitkän koron rahastot Osakerahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot Yhteensä Painotettu ka. 16,9 1,9 11,4 4,2-1,3,3 8,1 Mediaani 17,5 1,8 9,3 5,3-3,3,2 6,6 Ylin 47,9 12,3 19,9 13,8 25,,6 47,9 Alin -32,2-14, -51,3-4,1-56,6-4,5-56,6 Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 213 9

10 SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastojen velat Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlaskettu rahastopääoma oli joulukuussa 213 suurempi kuin koskaan aiemmin, reilut 75 mrd. euroa. Rahastopääoma kasvoi vuoden aikana 8,6 mrd. euroa. Kasvu tasaantui vuodentakaisesta, mutta oli edelleen vahvaa. kintöihin liittyvistä ajoituseroista johtuvat velat, johdannaisvelat, mahdolliset lainavelat sekä arvopaperien säilytyksestä ja hallinnoinnista aiheutuneet velat. Kuvio 5. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 8 Rahasto-osuusvelka (vasen asteikko) Mrd. euroa Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd. euroa Rahastopääomakanta kasvoi vuonna 213 edelleen mutta hitaammin kuin vuonna 212. Kotimaisten sijoitusrahastojen pääomat kasvoivat 8,6 mrd. euroa vuonna 213, kun edellisvuonna pääomakanta kasvoi 11 mrd. euroa. Vaikka reaalitalouden epävarmuus jatkui vuonna 213, finanssimarkkinat kehittyivät pääosin positiivisesti koko vuoden ajan. Erityisesti osakesijoitusten arvo nousi yleisen kurssikehityksen saattelemana. Korkosijoitusten näkökulmasta pitkien korkojen nousu kuitenkin heikensi korkosijoitusten arvoa. Rahastopääoman muutokseen vaikuttavat sekä sijoitusrahastojen hallussa olevien arvopaperien arvon kehitys että sijoittajien rahastoihin tekemät lunastukset ja merkinnät. Pääomakannan kasvusta puolet (4,1 mrd. euroa) selittyi sijoitusrahastoihin virranneen nettomääräisen uuden pääoman kautta. 9 Positiivinen markkinakehitys, erityisesti osakkeiden hinnan nousu, kasvatti pääomakantaa puolestaan reilulla 4,5 mrd. eurolla. Yhteenlaskettu rahastopääoma käsitti 95 % sijoitusrahastojen kaikista veloista. Jäljelle jäävä osuus koostui sijoitusrahastojen muista veloista, joihin luetaan arvopaperikauppojen ja rahasto-osuuksien mer- 9 Sijoitusrahastot raportoivat kuukausittain bruttomerkinnät ja -lunastukset, joiden erotuksena nettomerkintätiedot lasketaan Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahastopääoma kasvoi vuonna 213 voimakkaammin kuin euroalueen rahastojen keskimäärin. Kun kotimaisten rahastojen pääomakanta suureni 13 %, euroalueella kasvua kertyi 8 %. Osaltaan eroa selittää se, että Suomessa rahastomarkkinat ovat tiiviimmin sidoksissa osakemarkkinoiden muutoksiin. Suomessa osakerahastojen osuus yhteenlasketusta rahastopääomasta oli 39 %, kun vastaava osuus euroalueella oli 25 %. Osakemarkkinoiden muutokset vaikuttavat siten suhteellisesti enemmän Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin kuin euroalueen rahastoihin. Suomen sijoitusrahastomarkkinat eroavat muissakin suhteissa euroalueen rahastomarkkinoista: pitkän koron rahastojen osuus kaikista rahastosijoituksista on suurempi ja rahamarkkinarahastojen pienempi kuin euroalueella keskimäärin. Eniten pääomia on Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista sijoitettu pitkän koron rahastoihin (36 mrd. euroa) ja osakerahastoihin (3 mrd. euroa). 1 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 SIJOITUSRAHASTOT Edellisvuotiseen tapaan eniten pääomia sijoitettiin nettomääräisesti vuoden 213 aikana pitkän koron rahastoihin, yhteensä 2,8 mrd. euroa. Pitkän koron rahastojen sijoitusten arvonmuutos oli tosin maltillinen,,4 mrd. euroa. Näiden rahastojen tuotto vuonna 213 oli keskimäärin 1,9 %. Muun muassa pitkien valtionlainojen korkojen nousu heikensi pitkän koron rahastojen sijoitusten arvoa. Sen sijaan sijoitukset yritysten velkapapereihin kasvattivat pitkän koron rahastojen tuottoja. Osakerahastot hyötyivät vuonna 213 niin osakemarkkinoiden vahvasta kehityksestä kuin sijoittajien riskinottohalukkuuden kasvusta. Osakerahastoihin sijoitettiin uutta pääomaa vuoden aikana nettomääräisesti 2,1 mrd. euroa ja osakerahastojen sijoitusten arvo kasvoi 3,6 mrd. euroa. Vaikka rahamarkkinarahastot tarjosivat vuonna 213 lähes nollatuottoa (,3 % 1 ) matalien markkinakorkojen takia, niihin sijoitettiin vuoden aikana enemmän varoja kuin niistä lunastettiin, tosin vain,2 mrd. euron verran. Rahamarkkinarahastojen mielletään usein korvaavan määräaikaistalletuksia 11, mutta nämä kaksi varallisuuserää poikkesivat kehitykseltään toisistaan määräaikaistalletusten vähetessä reilun 3,5 mrd. euroa vuoden aikana. Lisäksi vuonna 213 määräaikaistalletuksille maksettiin keskimäärin korkoa 1,3 %. Yhdistelmärahastojen kannalta vuosi oli haasteellinen, ja rahastopääomakanta supistui,7 mrd. euroa. Sijoittajat vähensivät omistustaan yhdistelmärahastoissa merkittävästi ja lunastivat varoja nettomääräisesti 1,2 mrd. euron verran vuoden aikana. Kuitenkin yhdistelmärahastojen osakesijoitusten positiivinen arvonmuutos hillitsi rahastopääoman supistumista. Myös 1 Sijoitusrahastojen tuotoista lähemmin, ks. luku On huomattava, että näiden kahden varallisuuserän välillä on eroja. hedgerahastojen pääomat supistuivat,2 mrd. euroa ja olivat 1,3 mrd. euroa vuoden lopuissa. Pääomien supistuminen johtui lähes kokonaan sijoittajien tekemistä lunastuksista. Maittain tarkasteltuna kotimaisten sijoitusrahastojen omistus oli hyvin keskittynyttä. Valtaosa rahastoosuusvelasta eli reilut 78 %, oli suomalaisten sijoittajien omistuksessa. Kotimaisten sijoittajien omistusosuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä vuoden 213 aikana, kun vuosina osuus pieneni lähes 5 prosenttiyksikköä. Ruotsalaiset sijoittajat olivat toiseksi suurin suomalaisia sijoitusrahastoja omistava taho. Rahastoosuusvelasta 19 % oli ruotsalaisten sijoittajien omistuksessa. Vuonna 213 ruotsalaisten sijoittajien osuus kuitenkin pieneni noin 2 prosenttiyksikköä. Ruotsalaisten sijoittajien nettosijoitusten vähentymistä selittää osaltaan järjestely, jossa kotimaisten rahastoyhtiöiden hallinnoimia varoja siirrettiin ulkomaille. Toisaalta kehitystä lievensi se, että suomalaisiin rahastoihin fuusioitui useita ruotsalaisia sijoitusrahastoja, joiden osuudenomistajissa oli ruotsalaisia sijoittajia. Erityisesti alkuvuodesta lukuisia ruotsalaisia sijoitusrahastoja fuusioitui suomalaisiin sijoitusrahastoihin. Taulukko 3. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen maittain Milj. euroa % Milj. euroa % Milj. euroa % Suomi , , ,1 Ruotsi , , ,5 Norja 594,8 57,8 346,6 Luxemburg 538,7 53,8 292,5 Irlanti 456,6 399,6 37,7 Viro 11,1 12,2 78,1 Liettua 74,1 77,1 72,1 Iso-Britannia 7,1 54, ,8 Sveitsi 69,1 66,1 67,1 Muut 32,4 288,4 241,4 Yhteensä , , , Edellisvuosien tapaan eniten sijoitusrahasto-osuuksia kotimaisista sijoittajasektoreista omistivat vakuutuslaitokset (18 mrd. euroa) ja kotitaloudet (15 mrd. euroa). Vuodesta 29 alkaen kotitalouksien suhteellinen Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

12 SIJOITUSRAHASTOT omistusosuus rahastoissa on vähentynyt vuosittain, mutta vuonna 213 tämä omistusosuus kasvoi. Kotitaloudet lisäsivät suhteellista omistusosuuttaan,5 prosenttiyksikköä. Myös vakuutuslaitosten omistusosuus kasvoi 23 prosentista 24 prosenttiin. Merkittävä osa vakuutusyhtiöiden rahasto-omistuksista liittyy sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin, joiden kautta rahastoomistukset ovat epäsuorasti kotitalouksien ja muiden vakuutuksenottajien varoja. Muut rahoituslaitokset omistavat 9,1 mrd. euroa rahastopääomasta. Suurin osa näistä sijoituksista on rahastojen välisiä. Ulkomaisen omistuksen osuus suomalaisista sijoitusrahastoista on reilu viidennes. Kuvio 6. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sijoittajasektoreittain vuoden 213 lopussa Rahalaitokset,9 % Yritykset ja asuntoyhteisöt 5,4 % Voittoa Voittoa tavoittelemattomat tavoittelemattomat yhteisöt yhteisöt 5,55,6 % % Julkisyhteisöt 1,4 % Ulkomaat 21,7 % Vakuutuslaitokset 23,2 % Kotitaloudet 19,6 % Muut rahoituslaitokset* 12,6 % *Sisältävät myös rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset. Suomalaisten kotitalouksien nettosijoitukset Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin kasvoivat vuonna 213 lukuun ottamatta alkusyksyn pientä notkahdusta. Kaikkiaan pääomia virtasi kotitalouksilta rahastoihin vuoden aikana nettomääräisesti hieman yli miljardi euroa. Tämä on eniten sitten vuoden 29, jolloin kotitaloudet sijoittivat rahastoihin nettomääräisesti 1,4 mrd. euroa. Talletuskorkojen mataluuden takia kotitaloudet ovat hakeneet rahastosijoituksista arvonsäilyttäjää ja lisätuottoa varallisuudelleen. Viimeisen kahden vuoden aikana kotitaloudet ovat tehneet rahastosijoituksia nettomääräisesti noin 1,6 mrd. euron arvosta. Käänne on ollut merkittävä vuoteen 211 nähden, jolloin kotitaloudet lunastivat varojaan rahastoista peräti 1,3 mrd. euroa. Kotitaloudet sijoittivat varoja vuoden aikana eniten pitkän koron rahastoihin, nettomääräisesti,5 mrd. euroa. Kuvio 7. Suomalaisten kotitalouksien nettosijoitukset Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin Milj. euroa Kotitalouksien ohella aktiivisimmin varoja suomalaisiin sijoitusrahastoihin sijoittivat vuonna 213 kotimaiset vakuutuslaitokset (1,3 mrd. euroa) ja muut kotimaiset sektorit (1,4 mrd. euroa), joihin luetaan muun muassa sijoitusrahastot ja yritykset. Euromääräisesti vakuutuslaitokset sijoittivat varoja sijoitusrahastoihin eniten neljään vuoteen. Vuonna 213 sijoitukset ulkomailta jäivät ensimmäisen kerran negatiivisiksi neljään vuoteen (,4 mrd. euroa). Kuvio 8. Nettosijoitukset suomalaisiin sijoitusrahastoihin sijoittajasektoreittain vuosina Kotitaloudet Vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Muut kotimaiset sektorit Ulkomaat Milj. euroa Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 SIJOITUSRAHASTOT Kehikko 1. Sijoitusrahastojen pääomista 95 % kasvuosuuksia Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahastopääomasta on 95 % kasvuosuuksia, joista ei jaeta vuosittaista tuottoa osuudenomistajille. Sijoitusrahastot voivat laskea liikkeeseen sekä kasvuettä tuotto-osuuksia. Osuudet poikkeavat toisistaan siinä, että tuotto-osuuden omistajalle maksetaan vuosittain rahastokohtaisissa säännöissä määritelty tuotto, kun taas kasvuosuuden omistajalle ei makseta tuottoa vuosittain. Kaupankäynnistä saatu voitto, samoin kuin osinko- tai korkotuotto, lisätään kasvuosuuksien tapauksessa rahaston sijoitusvarallisuuteen. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahastopääomasta valtaosa, 95 %, on kasvuosuuksia. Rahasto-osuuden omistajalle jaettu tuotto tai lunastusten yhteydessä mahdollisesti realisoituva myyntivoitto on sijoittajalle pääomatuloa, josta on maksettava pääomaveroa. Näin tuotto-osuuteen sijoittanut maksaa pääomaveroa vuosittain. Kasvuosuuksien myyntivoitoista sen sijaan maksetaan pääomaveroa vasta rahasto-osuuden lunastuksen yhteydessä. Viiden vuoden tarkasteluperiodilla tuottoosuuksien rahastopääoma on pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Joulukuun 213 lopussa tuottoosuuksien rahastopääoma oli 3,8 mrd. euroa, kun se tammikuussa 29 oli 3,4 mrd. euroa. Kasvuosuuksien pääomat ovat puolestaan kasvaneet reilusti eli viiden vuoden aikana yhteensä 88 %. Kasvuosuuksien pääomien kehitystä selittää erityisesti se, että kasvuosuuksien tuottama mahdollinen vuotuinen tuotto lisätään rahaston pääomaan, mikä näin automaattisesti kasvattaa kasvuosuuksia sisältävien rahastojen pääomia. Toisaalta kehitystä selittää myös se, että kasvuosuuksien tarjonta on lisääntynyt lukumäärällisesti viiden viime vuoden aikana. Joulukuussa 213 Suomeen rekisteröidyt sijoitusrahastot olivat laskeneet liikkeeseen yhteensä 668 kasvuosuutta, kun lukumäärä tammikuussa 29 oli 579. Vastaavasti tuotto-osuuksia oli vuoden 213 lopussa laskettu liikkeeseen yhteensä 366, kun lukumäärä tammikuussa 29 oli 345. Kuvio 9. Sijoitusrahastojen rahastopääoma jaettuna tuotto- ja kasvuosuuksiin Tuotto-osuus Kasvuosuus Mrd. euroa Eniten Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen tuotto-osuuksia oli joulukuussa 213 suomalaisten kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen hallussa. Näiden yhteisöjen omistus oli yhteensä 1,1 mrd. euroa (28 %). Yleishyödyllisten yhteisöjen, kuten säätiöiden, verotus poikkeaa yksityishenkilöiden verotuksesta siten, että näille yhteisöille tuotto-osuudet sekä luovutusvoitot ovat verottomia. Suomalaiset vakuutuslaitokset omistavat tuottoosuuksia,9 mrd. euron ja kotitaloudet,6 mrd. euron verran. Neljänneksi eniten pääomia on suomalaisten rahastojen liikkeeseen laskemiin tuotto-osuuksiin sijoitettu Ruotsista, yhteensä,5 mrd. euroa. Suurin osa näistä sijoituksista tulee pääasiallisesti Ruotsissa markkinoitavista, mutta Suomeen rekisteröityjen rahastojen kautta. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

14 SIJOITUSRAHASTOT Sijoitusrahastojen saamiset Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen saamiset kehittyivät pääosin positiivisesti vuoden 213 aikana. Erityisesti rahastojen osakesaamisten arvonnousu kasvatti saamisten kokonaiskantaa. Muiden kuin euromääräisten saamisten valuuttakurssimuutokset hillitsivät arvonnousua euron vahvistuessa suhteessa useimpiin valuuttoihin. Sijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase kasvoi noin 8,9 mrd. euroa vuonna 213. Kasvusta sijoitusten positiivisen arvonkehityksen osuus oli nettomääräisesti 41 %. Arvostusmuutokset muodostuvat niin arvopapereiden hintojen kuin mahdollisesta valuuttakurssien muuttumisesta. Euron vahvistuminen suhteessa muihin valuuttoihin aiheutti vuonna 213 sijoitusrahastoille kokonaistasolla noin 1,3 mrd. euron negatiiviset valuuttakurssimuutokset. Samanaikaisesti hinnanmuutokset kasvattivat arvopapereiden arvoa lähes 5 mrd. euron edestä. Valuuttakurssimuutosten osuus arvostusmuutoksista oli vuonna 213 huomattavan suuri verrattuna aikaisempiin vuosiin, jolloin se on ollut noin 1 3 % koko arvostusmuutoksista. Taseen kasvusta loppuosa muodostui rahastoihin tehtyjen nettosijoitusten sekä sijoitustoiminnan muiden tuottojen kautta. Saamiset instrumenteittain ja sektoreittain Vuoden 213 aikana Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen osakesaamisten kehitys oli erittäin suotuisaa. Rahastojen osakesaamisten kanta kasvoi vuoden aikana reilusta 2 mrd. eurosta peräti 26 %, mikä suurensi osakesijoitusten kannan vajaaseen 26 mrd. euroon. Osakesaamiskannan kasvusta yli puolet (58 %) oli seurausta positiivisesta markkinakehityksestä. Velkapaperisaamiset olivat yhä kuitenkin suurin yksittäinen omaisuusluokka sijoitusrahastojen kaikista saamisista. Rahastojen velkapaperisijoitusten kanta kasvoi vuoden aikana noin 7 % ja oli vuoden 213 lopussa noin 31 mrd. euroa Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten nettosijoitukset ja arvostusmuutokset instrumenteittain vuonna 213 Arvostusmuutokset Mrd. euroa Osakkeet Rahasto-osuudet Velkapaperit Talletukset Nettosijoitukset Rahastojen osakesaamiskannasta yli neljä viidesosaa oli yritysten osakkeita. Edellisvuotiseen tapaan yhdysvaltalaisten yritysten osakkeet olivat merkittävä sijoitusrahastojen sijoituskohde. Niiden lisäksi rahastot sijoittivat erityisesti japanilaisiin yrityksiin. Nettomääräisesti rahastot sijoittivat yhdysvaltalaisten ja japanilaisten yritysten osakkeisiin yhteensä 1,3 mrd. euroa. Venäläisten yritysten sekä talletuspankkien osakkeista rahastot puolestaan vetivät sijoituksia pois yhteensä vajaan,3 mrd. euron verran. Rahastojen osakesaamisten positiiviset arvonmuutokset olivat pääosin seurausta suomalaisten, yhdysvaltalaisten, ruotsalaisten sekä tanskalaisten yritysten osakkeiden kurssinoususta. Vuonna 213 suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin kohdistuneet sijoitukset muuttuivat 14 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 SIJOITUSRAHASTOT ainoana omaisuusluokkana nettomääräisesti negatiivisiksi. Tämä johtui pääasiassa järjestelystä, jossa rahastojen rahastojen 12 hallinnoimia varoja siirrettiin Suomesta ulkomaille. Tämä näkyi Suomen tilastoissa negatiivisina nettosijoituksina. Yli puolet sijoitusrahastojen rahastosijoituksista on suomalaisten rahastojen osuuksia. Rahastosaamisten kokonaiskanta oli vuoden 213 lopussa noin 16 mrd. euroa. Kuvio 11. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen instrumenteittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Velkapaperit Osakkeet Rahasto-osuudet Talletukset Muut vaateet % Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Velkapaperimarkkinoilla suomalaiset sijoitusrahastot sijoittivat uutta pääomaa erityisesti Saksan valtion liikkeeseen laskemiin velkapapereihin, nettomääräisesti yhteensä reilut miljardi euroa. Myös nettosijoitukset Espanjan ja Italian valtion liikkeeseen laskemiin velkapapereihin olivat vuonna 213 selvästi positiiviset. Italian ja Espanjan valtion velkapapereiden arvo nousi siinä, missä valtionpaperien hinnat laskivat yleisesti vuoden 213 aikana. Rahastot vähensivät nettomääräisesti sijoituksiaan Ruotsin valtion sekä ruotsalaisten talletuspankkien velkapapereihin. Sijoitusrahastot ohjasivat pääomiaan edellisvuosien tapaan myös suomalaisten sekä ruotsalaisten yritysten liikkeeseen laskemiin velkapapereihin, nettomääräises- ti yhteensä,7 mrd. euroa. Edellisvuodesta poiketen venäläisten yritysten liikkeeseen laskemien velkapapereiden kohdistuneita sijoituksia realisoitiin tai jätettiin erääntymisen jälkeen uusimatta. Sijoitusrahastojen kotimaisilta yrityksiltä olevien velkapaperisaamisten kanta kasvoi aina heinäkuuhun 213 saakka, kuten se oli kasvanut kahtena edellisenäkin vuotena. Rahastojen kotimaisten yritysten velkapaperisaamiset olivat heinäkuussa enimmillään reilussa 3,5 mrd. eurossa. Samanaikaisesti myös rahastojen suomalaisiin yrityksiin kohdistuneiden velkapaperisijoitusten osuus kaikista yritysten velkapaperisijoituksista oli suurimmillaan (46 %). Vastaavat luvut vuoden 213 lopussa olivat 3,2 mrd. euroa ja 41 %. Edellisvuosista jatkunut yritysten velkapaperisijoitusten kasvu kertoo osaltaan siitä, että kotimaisilla yrityksillä on yhä markkinaehtoisen rahoituksen tarvetta. 13 Kuvio 12. Suomalaisten sijoitusrahastojen velkapaperisaamiset suomalaisilta yrityksiltä Yli 1v:n velkapaperit (vasen asteikko) Alle 1 v:n velkapaperit (vasen asteikko) Osuus sijoitusrahastojen omistamien yritysten velkapapereista (oikea asteikko) Milj. euroa % Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon mukaan suomalaisten yritysten liikkeeseen laskemien velkapapereiden kanta on kasvanut 71 % maaliskuusta 29 syyskuuhun 213. Syyskuun 213 lopussa kanta oli noin 37 mrd. euroa. Samanaikaisesti myös sijoitusrahastojen omistusosuus kaikista suomalaisten yritysten liik Rahastojen rahastot ovat rahastoja, jotka sijoittavat varansa pääasiallisesti toisiin rahastoihin. Euroopan keskuspankin tilastomäärityksissä ei ole erillistä tyyppiluokkaa rahastojen rahasto, vaan ne luokitellaan lopullisen sijoituspäätöksen mukaan. 13 Aiheesta lähemmin, ks. Suomen Pankin Rahoitusmarkkinaraportti 2/213, s. 4 (Pankkien merkitys Suomen yritysrahoituksessa pienentynyt). Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

16 SIJOITUSRAHASTOT keeseen laskemista velkapapereista on suurentunut. Merkittävintä kasvu on ollut vuoden 211 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Tästä kesäkuuhun 213 mennessä rahastojen omistusosuus kasvoi reilu 4 prosenttiyksikköä ja oli 1 % kaikista suomalaisten yritysten liikkeeseen laskemista velkapapereista. Rahastot ovat merkittävä suomalaisten yritysten lyhyiden, alle 1 vuoden, velkapapereiden omistajaluokkana. Syyskuussa 213 rahastot omistivat yli 3 % näistä arvopapereista. Tällöin yritykset olivat laskeneet liikkeeseen lyhyitä velkapapereita noin 5,7 mrd. euron arvosta. Sijoitusrahastojen 4,5 mrd. euron talletuskannasta valtaosa (68 %) oli sijoitettu likvideihin yön yli -talletuksiin, joita rahastot tarvitsevat päivittäisten toimintojensa hoitamiseen. Määräaikaistalletusten osuus talletuskannasta oli noin 3 %. Loput talletuskannasta oli pääasiassa rahastojen takaisinmyyntisopimuksiin liittyviä niin sanottuja vakuudellisia repotalletuksia. Saamiset valuutoittain Suomeen rekisteröidyillä sijoitusrahastoilla oli vuoden 213 lopussa yhteensä 57:n eri valuutan määräisiä arvopaperisaamisia. Valtaosa rahastojen arvopaperisaamisista on euromääräisiä (61 %). Euromääräisten arvopaperisaamisten 14 osuus kasvoi ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen edellisvuoden lopun tilanteeseen verrattaessa; kasvua oli yhteensä lähes 5 prosenttiyksikköä. Euromääräisten arvopapereiden osuuden kasvu selittyy Ruotsin kruunun määräisten sijoitusten vähenemisellä. Euron vahvistuminen suhteessa Ruotsin kruunuun vuoden 213 aikana selittää osaltaan kruunumääräisten sijoitusten suhteellisen osuuden pienentymistä. Ruotsin kruunun määräisten saamisten 14 Osake-, rahasto-osuus- sekä velkapaperisaamiset. osuuden supistuttua vuoden 213 aikana lähes 5 prosenttiyksikköä, euron jälkeen toiseksi suurimmaksi arvopaperisaamisten nimellisvaluutaksi nousi Yhdysvaltain dollari. Edellisvuosien tapaan ainoastaan reilu kymmenesosa kaikista arvopaperisaamisista oli muun kuin euron, Yhdysvaltain dollarin tai Ruotsin kruunun määräisiä. Kuvio 13. Suomalaisten sijoitusrahastojen arvopaperisaamisten jakautuminen valuutoittain Euro Yhdysvaltain dollari Ruotsin kruunu Englannin punta Hongkongin dollari Japanin jeni Muut valuutat % Sijoitusrahastojen 31 mrd. euron velkapaperisaamisista hieman yli kolme neljäsosaa oli noteerattu euromääräisinä vuoden 213 lopussa. Euromääräisten velkapaperisaamisten osuus kasvoi vuoden aikana lähes 8 prosenttiyksikköä. Ruotsin kruunun määräisten velkapapereiden suhteellinen osuus pieneni 6 prosenttiyksikköä ja Yhdysvaltain dollarin määräisten vajaat 2 prosenttiyksikköä. Kruunu- ja dollarimääräiset velkapaperit kattoivat vuoden 213 lopussa noin viidesosan kaikista sijoitusrahastojen velkapaperisaamisista. Instrumenttiluokittain jaoteltuna sijoitusrahastojen rahastosaamisten valuuttajakauman muutokset olivat suhteellisesti suurimpia vuonna 213. Sijoitusrahastojen 16 mrd. euron rahastosaamisista 74 % oli vuoden lopussa euromääräisiä. Euromääräisten rahastosaamisten osuus kasvoi vuoden aikana reilu 11 prosenttiyksikköä. Samanaikaisesti Ruotsin kruunun ja Yhdysvaltain dollarin määräisten rahasto-osuuksien suhteellinen osuus supistui saman verran. 16 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 SIJOITUSRAHASTOT Edellisvuosien tapaan osakesaamisten valuuttajakauma ei muuttunut merkittävästi myöskään vuonna 213. Sijoitusrahastojen 26 mrd. euron osakesaamiskannasta euromääräiset osakkeet kattoivat noin 35 %. Toiseksi eniten sijoitusrahastot omistivat Yhdysvaltain dollarin määräisiä osakkeita, yhteensä 26 %. Sekä Yhdysvaltain dollarin että Japanin jenin määräisten osakkeiden suhteellinen osuus kasvoi vuoden 213 aikana 2 prosenttiyksikköä. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen 3,1 mrd. euron talletuskannasta 85 % oli euromääräisiä ja 7 % Ruotsin kruunun määräisiä. Kuvio 14. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten valuuttajakauma vuoden 213 lopussa Japanin jeni 1,3 % Hongkongin dollari 1,3 % Englannin punta 2,9 % Ruotsin kruunu 12,5 % Sveitsin frangi 1,1 % Saamiset alueittain Norjan kruunu 1,1 % Yhdysvaltain dollari 12,7 % Tanskan kruunu,6 % Intian rupia,3 % Muut valuutat 3,1 % Euro 63,1 % Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten maantieteellinen jakauma ei muuttunut paljon vuoden 213 aikana. Rahastojen 79 mrd. euron saamiset painottuivat edelleen Eurooppaan. Vuoden lopussa Euroopasta olevien saamisten osuus kaikista saamisista oli edellisvuotiseen tapaan 84 %. Saamisten suhteelliset osuudet Euroopan eri alueilta kuitenkin muuttuivat tarkasteluvuoden aikana: euroalueelta olevien saamisten osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä ja vastaavasti saamisten osuus muusta EU:sta pienenivät reilut 3 prosenttiyksikköä. Myös Etelä- ja Pohjois-Amerikasta olevien saamisten osuus kasvoi pääosin Yhdysvaltoihin kohdistuneiden sijoitusten ansiosta. Kuvio 15. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamisten jakautuminen alueittain 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Kotimaa Muu EU-alue Etelä- ja Pohjois-Amerikka Muut alueet % Muu euroalue Muu Eurooppa Aasia Rahastot sijoittivat uutta pääomaa erityisesti euroalueelle sekä Yhdysvaltoihin, yhteensä noin 6,5 mrd. euroa. Myös valtaosa sijoitusrahastoille kertyneistä arvostusmuutoksista tuli samoilta alueilta. Rahastot realisoivat varojaan vastaavasti euroalueen ulkopuolisesta EU:sta liki 1,3 mrd. euroa, vaikka toisaalta myös saman alueen saamisten arvostusmuutokset olivat selvästi positiiviset vuonna 213. Taulukko 4. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset maittain Rahastojen saamiset Suomesta kasvoivat vuonna 213 yli 3,5 mrd. euroa ja kasvattivat samalla myös Suomesta olevien saamisten suhteellista osuutta kaikista saamisista. Suhteellisesti eniten edellisvuotiseen verrattuna kasvoivat saamiset Yhdysvalloista: 2,3 pro- Kanta % Arvostusmuutosijoitukset Netto- Kanta % Suomi , ,6 Ruotsi , ,4 Yhdysvallat 7 7 9, ,7 Luxemburg , , Iso-Britannia , ,8 Saksa , ,7 Ranska , ,3 Alankomaat , ,4 Tanska , ,6 Italia , ,3 Espanja , , Irlanti , ,4 Venäjä , ,2 Norja , ,4 Sveitsi 987 1, ,9 Japani 938 1, ,4 Itävalta 489, ,6 Caymansaaret 448, ,7 Belgia 432, ,5 Kiina 359, ,5 Muut , ,5 Yhteensä , , Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

18 SIJOITUSRAHASTOT senttiyksikköä. Ruotsista olevien saamisten suhteellinen osuus sen sijaan pieneni vuoden aikana 2,9 prosenttiyksikköä. Maittain tarkasteltuna rahastojen saamisten arvostusmuutokset olivat pääosin positiiviset. Kehittyvien maiden tapauksessa kuitenkin sekä sijoitusten arvostusmuutokset että rahastojen nettosijoitukset olivat valtaosin negatiiviset vuonna 213. Muun muassa saamiset kehittyviä maita hyvin edustavista ns. BRICS-maista 15 pienenivät lähes,7 mrd. euroa. Valtaosa (56 %) BRICS-maista olevien saamisten pienenemisestä johtui rahastojen negatiivisista nettosijoituksista. Sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista olivat vuoden 213 lopussa noin 3 % kaikista saamisista. Kolme vuotta aikaisemmin vastaava osuus oli vielä lähes 7 %. Kuvio 16. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista 5 Brasilia Venäjä Intia Kiina Etelä-Afrikka BRICS-maiden osuus kaikista saamisista (oikea asteikko) Mrd. euroa % Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. 18 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 SIJOITUSRAHASTOT Kehikko 2. Erikoissijoitusrahastojen määrä vähentynyt merkittävästi vuoden aikana Suomeen rekisteröityjen erikoissijoitusrahastojen lukumäärä väheni 26:lla vuoden 213 aikana. Erikoissijoitusrahastojen lukumäärän vähentymiseen vaikuttivat rahoitusmarkkinoiden sääntelyn muutokset muun muassa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan sääntelyn 16 myötä. Vuoden 213 lopussa erikoissijoitusrahastojen pääomat kattoivat 6,3 mrd. euroa eli 8 % kaikista Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääomista. Vielä vuoden 212 ensimmäisen neljänneksen lopussa erikoissijoitusrahastojen osuus oli noin 14 % rahastojen varoista. Erikoissijoitusrahastojen osuus kaikkien sijoitusrahastojen hallussa oleviin varoihin verrattuna on kautta aikojen ollut pieni. Erikoissijoitusrahastot poikkeavat sijoitusrahastodirektiivin mukaisista ns. UCITSrahastoista erityisesti sijoitustoiminnan riskien hajauttamisen kannalta siten, että sijoituksille ei ole asetettu yhtä tiukkoja rajoituksia. Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin (ns. AIFMdirektiivin) kansallisen toimeenpanon myötä vaihtoehtorahaston hoitajat, jotka hoitavat esimerkiksi sopimusperusteisia erikoissijoitusrahastoja, lukeutuvat uuden sääntelyn ja velvoitteiden piiriin. 16 Ns. AIFM-direktiivi (211/61/EU) eli direktiivi vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista (Alternative Investment Fund Manager) asettaa näiden rahastojen hoitajien toiminnalle monia vaatimuksia. Vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja hallinnoivalta yhtiöltä edellytetään toimilupaa tai rekisteröintiä. Erikoissijoitusrahastoja hallinnoivien rahastoyhtiöiden, joilla on sijoitusrahastodirektiiviin perustuva toimilupa, on haettava erillinen toimilupa hallinnoida AIFMdirektiivin soveltamisalaan kuuluvia vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Merkittävimpänä syynä erikoissijoitusrahastojen pääoman vähenemiseen onkin useiden erikoissijoitusrahastojen tyyppimuutos UCITS-sääntelyn mukaisiksi sijoitusrahastoiksi. Erikoissijoitusrahastojen pääomien pieneneminen ei näin ollen johdu esimerkiksi erikoissijoitusrahastojen sijoitusrahastoja heikommasta tuottokehityksestä. Päinvastoin, koko vuoden 213 toiminnassa olleiden erikoissijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen tuotto oli 9,6 %, mikä on 1,6 prosenttiyksikköä parempi kuin tavallisten sijoitusrahastojen keskimääräinen vuosituotto (8, %). Toisaalta 44 % erikoissijoitusrahastoista on tyyppiluokaltaan osakerahastoja, mikä osaltaan selittää myös vahvaa tuottokehitystä vuonna 213. Kuvio 17. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen pääoma ja erikoissijoitusrahastojen lukumäärä Erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) pääoma Sijoitusrahastojen (UCITS) pääoma Erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) lukumäärä (oikea asteikko) Kpl Mrd. euroa Enimmillään erikoissijoitusrahastoja on ollut marraskuussa 212, jolloin niitä oli yhteensä 139. Vuoden 213 lopussa Suomeen oli rekisteröitynyt 17 erikoissijoitusrahastoa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus

20 SIJOITUSRAHASTOT Kuvio 18. Suomalaisten sijoitus- (UCITS) ja erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) painotettu keskimääräinen 12 kuukauden tuotto (%) UCITS-rahastot non-ucits-rahastot Indeksi = /212 3/213 6/213 9/213 12/213 Kotimaisten erikoissijoitusrahastojen keskeisiä omistajasektoreita ovat suomalaiset vakuutuslaitokset (1,6 mrd. euroa) ja kotitaloudet (1,2 mrd. euroa). Vakuutuslaitoksien ja kotitalouksien suhteellinen omistusosuus erikoissijoitusrahastoista on lähes yhtä suuri kuin tavallisista sijoitusrahastoista. Kolmanneksi eniten erikoissijoitusrahastojen osuuksia omistavat suomalaiset työeläkelaitokset. Nämä omistavat erikoissijoitusrahastojen osuuksia yhteensä lähes 1, mrd. euron arvosta. Suomalaiset työeläkelaitokset omistavat 16 % erikoissijoitusrahastojen pääomista, mutta vain 6 % sijoitusrahastojen pääomista. 2 Vuosikatsaus 213 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Sijoitusrahastot. Vuosikatsaus 2014

Sijoitusrahastot. Vuosikatsaus 2014 Sijoitusrahastot Vuosikatsaus 14 Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista 9-14 5 4 3 1 Etelä-Afrikka Kiina Intia Venäjä Brasilia BRICS-maiden osuus kaikista saamisista (oikea asteikko) Mrd.

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2007 Suomen maksutase Vuosikatsaus 27 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suorien sijoitusten kanta 1998 27 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Suomessa (vasen ast.) Ulkomailla (vasen ast.) Suomessa, BKT:stä

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin)

HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) 1 HEINOLAN KAUPUNKI ENERGIARAHASTON SIJOITUSPERIAATTEET KH 3.9.2007, KH 25.11.2013 (esitys muutoksin) SIJOITTAMISEN PERIAATTEITA Sijoittaminen tapahtuu rahastojen kautta käyttäen vähintään kahta varainhoitajaa.

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011 sijoitustoiminta 211 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.211 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset

Lisätiedot

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto EPL Hyödyke Erikoissijoitusrahasto Vuosikertomus 17.6.-31.12.2013 EPL Hyödyke 2013.12.31 Rahaston perustiedot Tuotto A1 Rahastotyyppi Raaka-ainerahasto 1 kuukausi 0.57% Toiminta alkanut 2009.06.01 3 kuukautta

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008

Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 2008 1(6) Sijoitusrahastojen pääomitettuihin omaisuustuloihin liittyvä revisio kansantalouden tilinpidossa tammikuussa 28 Tausta Sijoitusrahastot saavat sijoituksistaan omaisuustuloja, korkoja ja osinkoja.

Lisätiedot

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO?

KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? KUINKA KESKUSPANKIT TOIMIVAT RAHOITUSMARKKINOILLA? MIKSI KESKUSPANKEILLA ON VALUUTTAVARANTO? Pentti Pikkarainen Pankkitoimintaosasto 12.4.2005 PANKKITOIMINTAOSASTO Pankkitoimintaosasto vastaa seuraavista

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2012 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 8.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalvelua

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

KOTIMAISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMA HEINÄKUUN LOPUSSA 57,42 MILJARDIA EUROA

KOTIMAISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMA HEINÄKUUN LOPUSSA 57,42 MILJARDIA EUROA Helsinki 9.8.2010 KOTIMAISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN PÄÄOMA HEINÄKUUN LOPUSSA 57,42 MILJARDIA EUROA Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen yhteenlaskettu pääoma kasvoi heinäkuussa 56 miljardista eurosta

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2011

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2011 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 211 Kotimaisten sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain Velkapaperit Osakkeet Rahasto-osuudet Talletukset Muut saamiset Rahasto-osuusvelka

Lisätiedot

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto

OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto OP-Local Emerging Market Debt -erikoissijoitusrahasto Kehittyvien maiden talouskasvu jatkuu vahvana 10 % 9 % 8 % 2007 2008 Lähde: Consensus Economics 10/2007 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % 0 % Turkki Brasilia

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2014 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO EURO-OBLIGAATIO 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2-3 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto

Eufex Rahastohallinto Oy Y-tunnus 2179399-4 Eteläesplanadi 22 A, 00130 Helsinki 09-86761413 www.eufex.fi/rahastohallinto EPL 100 Erikoissijoitusrahasto Vuosikertomus 2011.12.27-2012.12.31 EPL 100 2012.12.31 Rahaston perustiedot Tuotto A1 D1 Rahastotyyppi Osakerahasto 1 kuukausi 2.83% 2.83% Toiminta alkanut 2011.12.27 3 kuukautta

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA

Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Yksinkertainen on tehokasta Sijoitusrahasto Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA Puolivuosikatsaus 30.6.2012 Rahastotyyppi: Lyhyet korot, euro-alue Rekisteröimisvuosi: 4/1998 Salkunhoitajat: Jani Holmberg

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2013 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO RUSSIAN PROSPERITY FUND EURO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2014

SIJOITUSRAHASTO RUSSIAN PROSPERITY FUND EURO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2014 SIJOITUSRAHASTO RUSSIAN PROSPERITY FUND EURO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2014 SIJOITUSRAHASTO RUSSIAN PROSPERITY FUND EURO 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2-3 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2014 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO RAHAMARKKINARAHASTO AAA 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2012

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2012 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 212 Uusien asuntolainojen laskennallinen korkomarginaali Korkomarginaali (vasen asteikko) 1.6 12 kuukauden euribor (oikea asteikko) % % 2. 1. 2.1 1.2 1.8 1. 1.5.8 1.2.6.9..6.2.3.

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016

Makrokatsaus. Maaliskuu 2016 Makrokatsaus Maaliskuu 2016 Myönteinen ilmapiiri maaliskuussa Maaliskuu oli kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla hyvä kuukausi ja markkinoiden tammi-helmikuun korkea volatiliteetti tasoittui. Esimerkiksi

Lisätiedot

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen.

SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto. Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. SÄÄNNÖT [1] Sijoitusrahasto Rahaston voimassa olevat säännöt on vahvistettu 12.1.2016. Säännöt ovat voimassa 1.3.2016 alkaen. -sijoitusrahaston säännöt Rahaston säännöt muodostuvat näistä rahastokohtaisista

Lisätiedot

Suorien sijoitusten pääoma

Suorien sijoitusten pääoma Suorien sijoitusten pääoma 16.3.2010 Topias Leino topias.leino@bof.fi maksutase@bof.fi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Suorat sijoitukset Suomeen ja Suomesta ulkomaille: SIJOITUSVIRRAT VUONNA

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä on 40 529

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2010

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2010 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 21 Asuntolainakanta alkuperäisen maturiteetin mukaan, 31.12.21 2 18 16 1 12 1 8 6 2 % Vuotta Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö 1.2.211 Sisällys

Lisätiedot

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt

OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori Myyntiesite/säännöt Voimassa 24.9.2014 alkaen. OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori OP-Säästö tulevaisuuteen -sijoituskori (jäljempänä sijoituskori) tarjoaa valmiin,

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Helsingin Pörssin pohjoismaisella listalla (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. - 31.12.2014 SIJOITUSRAHASTO SELIGSON & CO KEHITTYVÄT MARKKINAT 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 2-3

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008

Raha- ja pankkitilastot. Vuosikatsaus 2008 Raha- ja pankkitilastot Vuosikatsaus 8 Uusien asuntolainasopimusten jakauma viitekoron mukaan Euribor Prime Kiinteät korot Muut korot 9 8 7 7 8 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö..9

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Sijoitusrahasto on sijoitusinstrumentti, joka sijoittaa varansa mm. osakkeisiin (osakerahasto), joukkolainoihin (korkorahasto), kiinteistöihin tai sekä osakkeisiin

Lisätiedot

Sijoitusrahasto/kuukausiraportti

Sijoitusrahasto/kuukausiraportti W03 Sijoituksien perustiedot Osuus Riski- Arvo rahaston luku, arvosta, % % 05 10 15 Rivino Tno 03 5 Sijoitusrahaston arvo 12 6 Osuudenomistajien lukumäärä 14 8 SRL:n 69 ja 71 :ssä tarkoitetut arvopaperit

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2011 2012/I II

Suomen maksutase. Vuosikatsaus 2011 2012/I II Julkinen Suomen maksutase Vuosikatsaus 11 1/I II Suorina sijoituksina Suomeen suuntautuneet sijoitusvirrat ja koko maailman sijoitusvirrat 1 1 1 1 - Koko maailman sijoitusvirrat (vasen asteikko) Sijoitusvirrat

Lisätiedot

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat

Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Talouden näkymät ja Suomen rahoitusmarkkinat Suomen arvo-osuusjärjestelmä 2 vuotta Juhlaseminaari 1.5.212 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Päätalousalueiden kehitys eritahtista

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI.

TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI. TÄMÄ ASIAKIRJA ON TÄRKEÄ, JA SE ON LUETTAVA VÄLITTÖMÄSTI. Jos sijoittaja on epävarma tarvittavista toimenpiteistä, sijoittajaa kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä pörssivälittäjään, pankkiin, asiakassuhdejohtajaan,

Lisätiedot

Euro kansainvälisenä valuuttana

Euro kansainvälisenä valuuttana Euro kansainvälisenä valuuttana 2.4. 26 Tapio Korhonen neuvonantaja rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.

Lisätiedot

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012

Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan. lokakuu 2012 Korkosalkun rakentaminen matalan koron aikaan lokakuu 2012 Miltä maailma näyttää 12 kk:n horisontilla? Globaali kasvu jatkuu ja elpyy 2013 Kiina ja Yhdysvallat elvyttävät Euroopan velkakriisi laimenee

Lisätiedot

Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2014

Rahalaitokset. Vuosikatsaus 2014 Rahalaitokset Vuosikatsaus 1 1 1 - -1 Yrityslainakannan vuosikasvu Suomessa Yritykset ja asuntoyhteisöt, vuosikasvu Yritykset, vuosikasvu Asuntoyhteisöt, vuosikasvu -1 8 9 1 11 1 13 1 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina-

Lisätiedot

eq Oyj Q2 2015 13.8.2015

eq Oyj Q2 2015 13.8.2015 eq Oyj Q2 2015 13.8.2015 eq-konserni tuloslaskelma EUR milj. 1-6/2015 1-6/2014 Muutos % 1-12/2014 Nettoliikevaihto 15,0 11,1 35% 24,4 Liikevoitto 6,3 3,6 73% 9,0 Tulos 5,0 2,8 76% 7,1 Tulos per osake (EUR)

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 4. neljännes

Luottokanta 2009, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2009, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 98 miljardia vuoden 2009 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille

Lisätiedot

Henkilöstörahastot 2007

Henkilöstörahastot 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo

Lisätiedot

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN. Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio KATSAUS ILMARISEN SIJOITUSTOIMINTAAN JA SIJOITUSMARKKINOIDEN NÄKYMIIN Johdon työeläkepäivä 26.11.2014 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 2 Ilmarisen sijoitustoiminnan kehitys tammi- syyskuussa 2014

Lisätiedot

Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt

Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt 1 Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+:n rahastokohtaiset säännöt Rahoitustarkastuksen 2.2.2007 hyväksymät säännöt. 1 Sijoitusrahasto Sijoitusrahaston nimi on Sijoitusrahasto Aktia Inflation Bond+, ruotsiksi

Lisätiedot

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012

Säästäjän vaihtoehdot. Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Säästäjän vaihtoehdot Sijoitus-Invest 14. 15.11.2012 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 14.11.2012 Terhi Lambert-Karjalainen Finanssivalvonta Suomen rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.

Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti. Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05. Uudenlainen tapa sijoittaa kiinteistöihin verotehokkaasti Sijoitusjohtaja Jussi Pekka Talsi Arvoasuntopäivä, Pörssitalo, Helsinki, 06.05.2015 Investium Oy Perustettu 1994 Suomen suurin ja vanhin finanssialan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015

Markkinakatsaus. Lokakuu 2015 Markkinakatsaus Lokakuu 2015 Talouskehitys Maailmanpankki laski Itä- ja Kaakkois-Aasian sekä Kiinan kasvuennusteita Kansainvälinen valuuttarahasto laski globaalin kasvuennusteen tasoille 3,1 prosenttia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015

Markkinakatsaus. Syyskuu 2015 Markkinakatsaus Syyskuu 2015 Talouskehitys Suomen vienti hienoisessa kasvussa heinäkuussa Pk-yritysten työllistämisnäkymät ovat Suomessa parantuneet keväästä Euroopan keskuspankki (EKP) valmis tarvittaessa

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2014 24.10.2014 1 SIJOITUSTUOTTO HYVÄLLÄ TASOLLA Tammi syyskuu 2014 Sijoitustuotto 5,7 % Osakesijoitusten tuotto 8,8 % Korkosijoitusten tuotto 3,1 % Kiinteistösijoitusten tuotto

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy

jälkeen Return on Knowledge Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Rahastojen tuottonäkymät finanssikriisin jälkeen Arvopaperin Rahapäivä, 16. syyskuuta 2009 Finlandia-talo Aku Leijala Sampo Rahastoyhtiö Oy Return on Knowledge Houkuttelevat vaihtoehdot eri markkinatilanteisiin.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Elokuu 2015

Markkinakatsaus. Elokuu 2015 Markkinakatsaus Elokuu 2015 Talouskehitys EK:n heinäkuussa julkaisemien luottamusindikaattoreiden mukaan Suomen teollisuuden näkymät ovat edelleen vaimeat Saksan teollisuuden näkymiä kuvaava Ifo-indeksi

Lisätiedot

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 kolmannen neljänneksen lopussa

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 kolmannen neljänneksen lopussa 1 Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 kolmannen neljänneksen lopussa Tekstin joukossa olevat kuvat aukeavat täysikokoisina hiirellä klikkaamalla. 1 Perustiedot Telan tekemästä sijoitustilastoinnista

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne

Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 1 2013 Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne Euroalueen velkakriisin syveneminen lisäsi epävarmuutta ja heikensi rahoitusmarkkinoiden toimintaa loppukeväästä 2012 lähtien. Epävarmuus ja rahoitusolojen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI 31.12.2013 Y-tunnus: 2574013-6 SIJOITUSRAHASTO FRONT SUOMI SISÄLLYSLUETTELO Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Eufex Aegis Erikoissijoitusrahaston sulautuminen EPL Korko Sijoitusrahastoon

Eufex Aegis Erikoissijoitusrahaston sulautuminen EPL Korko Sijoitusrahastoon TIEDOTE 1 Eufex Aegis Erikoissijoitusrahaston sulautuminen EPL Korko Sijoitusrahastoon Sulautumisen syyt Sulautumisen seuraukset Elite Varainhoito Oy selkeyttää rahastovalikoimaansa yhdistämällä kaksi

Lisätiedot

Luottokanta 2009, 2. neljännes

Luottokanta 2009, 2. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.2011 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki Näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla 14.4.211 Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki 13 12 11 1 9 8 7 6 4 3 2 1-1 -2-3 -4 - -6-7 -8-9 -1-11 Maailma: Bkt ja maailmankauppa %, volyymin vuosikasvu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös 2014

KONEen tilinpäätös 2014 Paikallinen huoltotiimi palveluksessasi. Huollon asiantuntijamme päivystävät ympäri vuorokauden ja huoltavat yli miljoonaa laitetta lähes 60 maassa. He pitävät hissit, liukuportaat ja automaattiovet toiminnassa

Lisätiedot

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2009

Rahoitustilastot. Vuosikatsaus 2009 Rahoitustilastot Vuosikatsaus 9 Rahasto-osuusvelka rahastotyypeittäin ja nettomerkinnät yhteensä vuoden 9 aikana 3 1-1 Osakerahastot Yhdistelmärahastot Hedgerahastot Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd.

Lisätiedot