Luottokanta 2009, 2. neljännes

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luottokanta 2009, 2. neljännes"

Transkriptio

1 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokanta 2009, 2. neljännes Antolainauskanta 206 miljardia kesäkuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen kanta oli yhteensä vajaat 206 miljardia vuoden 2009 toisen neljänneksen lopussa. Antolainauskanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna vajaat 11 prosenttia. Uusia antolainoja nostettiin vuoden 2009 toisella neljänneksellä yhteensä 34 miljardilla eurolla, kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen luottokantatilastosta. Kotitalouksien asuntoluottokanta 71 miljardia Kotitalouksilla oli luottoja vuoden 2009 kesäkuun lopussa yhteensä vajaat 96 miljardia. Kotitalouksien luottokanta kasvoi edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna runsaat viisi prosenttia. Kotitalouksien luottokannasta asunto- ja vapaa-ajan asuntoluottoja oli runsaat 71 miljardia, runsaat kuusi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitaloudet nostivat vuoden 2009 toisen neljänneksen aikana uusia asuntoluottoja yhteensä 4,5 miljardia eli kolmanneksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kotitalouksien asuntoluottokanta (ml. vapaa-ajan asuntoluotot) ja sen vuosimuutos vuosina Vuoden 2009 toisen neljänneksen aikana uusia pikaluottoja myönnettiin kotitalouksille vajaat 58 miljoonaa yhteensä yli kappaletta. Euromääräinen volyymi kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna vajaan prosentin ja kappalemääräinen volyymi neljä prosenttia. Keskimääräinen pikavippi oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä siten suuruudeltaan hieman edellistä neljännestä pienempi, 198. Pikavippien takaisinmaksuaika oli vuoden toisella neljänneksellä keskimäärin 29 päivää. Pikavipinottajat maksoivat toisen vuosineljänneksen aikana ottamistaan lainoista yhteensä runsaat 15 miljoonaa erilaisia kuluja. Pikavippiin kohdistuvat kulut olivat siten keskimäärin 27 prosenttia myönnetystä lainapääomasta. Vuoden 2009 toisella neljänneksellä tilastoituja yrityksiä oli 56 kappaletta eli neljä enemmän kuin edellisellä neljänneksellä. Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 Sisällys Liitetaulukot 1. Luottokanta ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Luottokanta ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina Kotitalouksien asuntoluottokanta ja uudet asuntoluotot (ml. vapaa-ajan asunnot) sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kotitalouksien kulutusluotto- ja opintolainakanta sekä niiden vuosimuutokset vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja uudet nostetut luotot sekä niiden vuosimuutokset vuosina Pienlainayritysten tunnuslukuja vuosina Luottokantatietoja vuosina Kuviot 1. Antolainauskanta ja sen vuosimuutos vuosina Kotitalouksien asuntoluottokanta (ml. vapaa-ajan asunnot) ja sen vuosimuutos vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja sen vuosimuutos vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta luotonsaajan toimialaryhmän mukaan 2009/Q2, %9 Laatuseloste: Luottokantatilasto10 2

3 Liitetaulukot 1. Luottokanta ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Antolainaus Valtion varoista välitetyt Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat Luottokanta yhteensä Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , , , ,9 2009/Q , , , ,9 2008/Q , , , ,2 2008/Q , , , ,4 2008/Q , , , ,0 2008/Q , , , ,5 2007/Q , , , ,1 2007/Q , , , ,2 2007/Q , , , ,2 2007/Q , , , ,8 2006/Q , , , ,0 2006/Q , , , ,9 2006/Q , , , ,1 2006/Q , , , ,2 2005/Q , , , ,3 2005/Q , , , ,5 2005/Q , , , ,5 2005/Q , , , ,5 2004/Q , , , ,1 2004/Q , , , ,5 2004/Q , , , ,3 2004/Q , , , ,6 2. Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos rahoitusvaateittain vuosina Antolainaus Valtion varoista välitetyt Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat Uudet luotot yhteensä Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , , , ,3 2009/Q ,8 2-42, , ,6 2008/Q ,8 6 47, , ,4 2008/Q ,3 2-59, , ,3 2008/Q ,4 1-73, , ,3 2008/Q ,1 4-65, , ,5 2007/Q ,5 4-58, , ,2 2007/Q ,2 4-70, , ,1 2007/Q ,9 5-78, , ,1 2007/Q , , , ,5 2006/Q , , , ,8 2006/Q , , , ,6 2006/Q , , , ,8 2006/Q , , , ,8 2005/Q , , , ,8 2005/Q , , , ,8 2005/Q , , , ,1 2005/Q , , , ,2 2004/Q , , , ,3 2004/Q , , , ,4 2004/Q , , , ,7 2004/Q , , , ,9 3

4 3. Luottokanta ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina S.11 Yritykset ja asuntoyhteisöt S.12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset S.13 Julkisyhteisöt S.14 Kotitaloudet Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , , , ,2 2009/Q , , , ,4 2008/Q , , , ,6 2008/Q , , , ,0 2008/Q , , , ,1 2008/Q , , , ,7 2007/Q , , , ,2 2007/Q , , , ,1 2007/Q , , , ,7 2007/Q , , , ,0 2006/Q , , , ,8 2006/Q , , , ,4 2006/Q , , , ,3 2006/Q , , , ,8 2005/Q , , , ,8 2005/Q , , , ,3 2005/Q , , , ,2 2005/Q , , , ,9 2004/Q , , , ,1 2004/Q , , , ,0 2004/Q , , , ,4 2004/Q , , , ,2 S.15 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Milj. %-muutos , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 S.2 Ulkomaat Milj. %-muutos , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 4. Uudet nostetut luotot ja sen vuosimuutos luotonsaajasektoreittain vuosina S.11 Yrityksetja asuntoyhteisöt S.12 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset S.13 Julkisyhteisöt S.14 Kotitaloudet Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , , , ,2 2009/Q , , , ,6 2008/Q , , , ,0 2008/Q , , , ,2 2008/Q , , , ,1 2008/Q , , , ,4 2007/Q , , , ,2 2007/Q , , , ,6 2007/Q , , , ,7 2007/Q , , , ,3 2006/Q , , , ,7 2006/Q , , , ,5 2006/Q , , , ,7 2006/Q , , , ,6 2005/Q , , , ,7 2005/Q , , , ,6 2005/Q , , , ,6 2005/Q , , , ,7 2004/Q , , , ,1 2004/Q , , , ,5 2004/Q , , , ,0 2004/Q , , , ,8 S.15 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Milj. %-muutos 76-26, , , , , , , , , , , , ,5 93 5, , , , , , , ,9 76-9,4 S.2 Ulkomaat Milj. %-muutos , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 4

5 5. Kotitalouksien asuntoluottokanta ja uudet asuntoluotot (ml. vapaa-ajan asunnot) sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kanta Uudet Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , ,1 2009/Q , ,0 2008/Q , ,8 2008/Q , ,8 2008/Q , ,0 2008/Q , ,0 2007/Q , ,2 2007/Q , ,3 2007/Q , ,4 2007/Q , ,3 2006/Q , ,5 2006/Q , ,1 2006/Q , ,6 2006/Q , ,4 2005/Q , ,9 2005/Q , ,9 2005/Q , ,1 2005/Q , ,4 2004/Q , ,0 2004/Q , ,4 2004/Q , ,3 2004/Q , ,6 6. Kotitalouksien kulutusluotto- ja opintolainakanta sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kulutusluotot Opintolainat Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , ,1 2009/Q , ,4 2008/Q , ,1 2008/Q , ,4 2008/Q , ,1 2008/Q , ,5 2007/Q , ,5 2007/Q , ,4 2007/Q , ,8 2007/Q , ,2 2006/Q , ,5 2006/Q , ,2 2006/Q , ,4 2006/Q , ,3 2005/Q , ,9 2005/Q , ,1 2005/Q , ,8 2005/Q , ,6 2004/Q , ,9 2004/Q , ,8 2004/Q , ,1 2004/Q , ,2 5

6 7. Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja uudet nostetut luotot sekä niiden vuosimuutokset vuosina Kanta Uudet Milj. %-muutos Milj. %-muutos 2009/Q , ,8 2009/Q , ,0 2008/Q , ,3 2008/Q , ,9 2008/Q , ,1 2008/Q , ,7 2007/Q , ,9 2007/Q , ,9 2007/Q , ,2 2007/Q , ,8 2006/Q , ,4 2006/Q , ,2 2006/Q , ,3 2006/Q , ,9 2005/Q , ,3 2005/Q , ,3 2005/Q , ,9 2005/Q , ,1 2004/Q , ,4 2004/Q , ,5 2004/Q , ,0 2004/Q , ,1 8. Pienlainayritysten tunnuslukuja vuosina Uudet myönnetyt luotot, 1000 Uusiin luottoihin kohdistuneet kulut, 1000 Kulut / uudet luotot, % Uusien luottojen keskimääräinen takaisinmaksuaika, päivää Luottokanta, 1000 Uusien luottojen kappalemäärä Keskimääräinen lainamäärä, Tilastoitujen yritysten lukumäärä 2008/Q ,8 27, /Q ,9 27, /Q ,3 27, /Q ,0 28, /Q ,8 28,

7 9. Luottokantatietoja vuosina Luottokanta yhteensä Kotitalouksien luottokanta Milj. Vuosimuutos, Milj. % Vuosimuutos, % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 2009/Q , ,2 Kotitalouksien asuntoluottokanta Milj. Vuosimuutos, % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Kotitalouksien kulutusluottokanta Milj. Vuosimuutos, % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 7

8 Kuviot 1. Antolainauskanta ja sen vuosimuutos vuosina Kotitalouksien asuntoluottokanta (ml. vapaa-ajan asunnot) ja sen vuosimuutos vuosina Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta ja sen vuosimuutos vuosina

9 4. Yritysten ja elinkeinonharjoittajien kotitalouksien luottokanta luotonsaajan toimialaryhmän mukaan 2009/Q2, % 9

10 Laatuseloste: Luottokantatilasto 1. Tilastotietojen relevanssi Luottokantatilastosta käy ilmi luottojen takaisin maksamatta oleva pääoma neljänneksen lopussa sekä nostetut uudet luotot neljänneksen aikana. Mukana ovat Suomessa toimivien tiedonantajien kotimaahan ja ulkomaille antamat luotot. Tilastokeskus kerää myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Pienlainayrityksiltä kerätään tiedot neljänneksen aikaisista uusista luotoista, niihin kohdistuvista kuluista, uusien luottojen keskimääräisestä maturiteetista, neljänneksen lopun luottokannasta ja neljänneksen aikaisesta asiakaslukumäärästä. Uudet luotot sekä luottokantatiedot sisältyvät pienalainayritysten osalta myös varsinaisen luottokantatilaston lukuihin. Luottokanta jakaantuu euroluottokantaan ja muun valuutan määräiseen luottokantaan. Euroluottokanta jakaantuu ntolainaukseen, valtion varoista välitettyihin lainoihin ja euro-määräisiin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoihin. Muun valuutan määräinen luottokanta jakaantuu vastaavasti valuutta-antolainaukseen ja muun valuutan määräisiin sijoitusomaisuusjoukko-velkakirjoihin. Antolainauskanta neljänneksen lopussa, sekä euromääräinen että muun valuutan määräinen, koostuu sekkitililuotoista, vekseleistä, suorista velkakirjoista ja muista lainoista. Sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjat (eräpäivään asti pidettävät joukkovelkakirjat) koostuvat sijoitusomaisuuteen eli pysyviin vastaaviin kirjatuista joukkovelkakirjoista. Vakuutusyhtiöillä erä koostuu sijoituksiin kirjatuista joukkovelkakirjoista. Luottokantaa tarkastellaan luotonantajasektoreittain, luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä luoton käyttötarkoituksen mukaan. Neljännesvuosittaisten luottokantatietojen merkitys on entisestään kasvanut Euroopan yhdentymisen myötä. Euroopan Unionin jäsenmaat raportoivat EU-komissiolle kahdesti vuodessa nk. EMU-alijäämä ja -velkatiedot, joita käytetään EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen yhteydessä arvioitaessa EU:n jäsenmaiden julkisen talouden tilaa. Osaksi EMU:n tietotarveohjelmaa on noussut myös neljännesvuosittainen rahoitustilinpito, joka on käynnistynyt Euroopan keskuspankin ja Eurostatin yhteistyönä. Keskeisimpänä lähdeaineistona näissä käytetään juuri Tilastokeskuksen keräämää luottokanta-aineistoa. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Luottokantatiedot kerätään sähköisellä lomakkeella suoraan pankeilta, muilta rahoitusta välittäviltä rahalaitoksilta, vakuutusyhtiöiltä, muilta rahoituslaitoksilta, valtiolta ja sosiaaliturvarahastoilta kaikkien neljännesten osalta. Neljännellä neljänneksellä kerätään lisäksi eläkesäätiöiden luotonantotiedot. Luottokantatilastossa on eläkesäätiöiden tiedot vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta edellisen vuoden lopun kantatietoina mukana. Lisäksi julkisyhteisöiltä kerätään neljännesvuosittain tietoja hallussa olevista muista kuin sijoitusomaisuusjoukkovelkakirjoista ja jälkimarkkinakelpoisista rahamarkkinavaateista. Muut tiedonantajat toimittavat k.o. tiedot kerran vuodessa. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tiedot perustuvat tiedonantajien Tilastokeskukselle toimittamiin tietoihin. Tulleet tiedot tarkistetaan vertailutietoja ja edellisten neljännesten tietoja hyväksi käyttäen. Tiedot voivat myöhemmin tarkentua, mikäli tiedonantajat tarkentavat jo toimitettuja tietoja tai jos tiedoissa havaitaan virhe. Tilastossa ei siten tapahdu systemaattista edellisen neljänneksen tietojen tarkentumista. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto on neljännesvuositilasto.tietojen valmistumisaika on noin 2,5 kuukautta tilastointiajankohdasta. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Tietoja julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivulla 10

11 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Luottokantatilastoa on laadittu vuodesta 1948 lähtien. Tilastokeskus on laatinut Luottokantatilastoa vuodesta 1971 lähtien aluksi puolivuosittain ja vuodesta 1979 vuoteen 1992 kerran vuodessa vuoden vaihteen tilanteesta. Vuoden 1979 alusta vuoden 1992 loppuun Tilastokeskus laati neljännesvuosittaista Luottovirtatilastoa. Luottovirrat kuvasivat luottomarkkinoilla tapahtuvia luottojen nostoja ja kuoletuksia neljänneksen aikana ja luottokantaa neljänneksen lopussa. Luottovirroissa oli otanta-pohjainen tiedonkeruu. Luottovirta- ja luottokantatilastot yhdistettiin neljännesvuosittaiseksi luottokantatilastoksi vuoden 1993 alusta. Neljännesvuosittaisessa luottokannassa kantatiedot ja uudet luotot jatkavat sisällöltään aikasarjoja. Kuoletustietoja ei enää kerätä. Suurin uudistus edeltäviin luottotilastoihin nähden luottokannassa oli markka- ja valuuttamääräisten luottojen tarkempi jako. Vuodesta 1979 lähtien on Tilastokeskus laatinut Alueellista luottokantatilastoa. Tilastosta ilmenee maakunnittain yleisöluottojen jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain, luotonsaajatoimialoittain sekä asuntoluottojen jakaantuminen. Vuodesta 2008 lähtien Tilastokeskus on kerännyt myös tietoja pienlainayritysten toiminnasta osana luottokantatilastoa. Luottokannasta on saatavissa eripituisia aikasarjoja. Aikasarjat katkeavat osittain tilaston tietosisällön muuttumisen tai luokitusmuutosten takia. Luottokantatilasto kuvaa vain kotimaista luotonantoa. Esimerkiksi kotimaisten yritysten kohdalla on huomioitava, että noin kolmannes niiden yhteenlasketusta luottokannasta on ulkomaiden myöntämiä lainoja. Tietoja ulkomailta Suomeen myönnetyistä lainoista on saatavilla Suomen Pankin Maksutasetilastosta. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Myös mm. Suomen Pankki julkaisee luotonantoon liittyviä tilastoja. Tilastot sisältävät osittain samoja tietoja, mutta ne myös täydentävät toisiaan. Suomen Pankki julkaisee tiedot kuukausittain ja Tilastokeskus vuosineljänneksittäin. Suomen Pankki kerää tietoja vain rahalaitoksilta, joihin kuuluvat Suomen Pankki, talletuspankit, muut luottolaitokset ja rahamarkkinarahastot. Rahamarkkinarahastot eivät kuitenkaan sisälly Tilastokeskuksen tilastoon. Lisäksi Suomen Pankki julkaisee myös korko- ja maturiteettitietoja. Tilastokeskuksen luottokantatilastossa on puolestaan kattavampi luokittelu (mm. toimiala- ja vaadeluokittelut) kuin Suomen Pankilla ja tilasto on näiltä osin yksityiskohtaisempi. Tietoja kotitaloussektorin veloista julkaistaan myös Tilastokeskuksen Velkaantumistilastossa osoitteessa Määrittely- ja käsite-erojen vuoksi näiden tiedot voivat poiketa toisistaan. 11

12 Rahoitus ja vakuutus 2009 Lisätietoja Kerttu Helin Olli Kannas Vastaava tilastojohtaja: Ari Tyrkkö (09) (09) Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)

Luottokanta 2009, 4. neljännes

Luottokanta 2009, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2009, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 98 miljardia vuoden 2009 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen kotitalouksille

Lisätiedot

Rahoitustoiminta 2013

Rahoitustoiminta 2013 Rahoitus ja vakuutus 201 Rahoitustoiminta 201 Muiden rahoituslaitosten luottokanta,. neljännes Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa syyskuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

Luottokanta 2013, 4. neljännes

Luottokanta 2013, 4. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 201, 4. neljännes Muiden rahoituslaitosten luottokanta Muiden rahoituslaitosten antolainauskanta 7 miljardia euroa joulukuun 201 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten

Lisätiedot

Luottokanta 2015, 3. neljännes

Luottokanta 2015, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottokanta 2015, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta pysyi 96 miljardissa eurossa syyskuun 2015 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-,

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 1. neljännes

Luottokanta 2014, 1. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 1. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa maaliskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Luottokanta 2014, 3. neljännes

Luottokanta 2014, 3. neljännes Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottokanta 2014, 3. neljännes Muut rahoitus-, vakuutuslaitokset ja julkisyhteisöt Luottokanta 92 miljardia euroa syyskuun 2014 lopussa Kotimaisten muiden rahoitus-, vakuutuslaitosten

Lisätiedot

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa

Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia euroa kesäkuun lopussa Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 2. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 76 miljardia kesäkuun lopussa Kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 toisen neljänneksen lopussa yhteensä 101

Lisätiedot

Antolainauskanta 277 miljardia euroa joulukuun 2011 lopussa

Antolainauskanta 277 miljardia euroa joulukuun 2011 lopussa Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokanta 2011 4. neljännes Antolainauskanta 277 miljardia joulukuun 2011 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien antolainojen

Lisätiedot

Antolainauskanta 301 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa

Antolainauskanta 301 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa Rahoitus ja vakuutus 2013 Luottokanta 2012, 4. vuosineljännes Antolainauskanta 301 miljardia vuoden 2012 lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen myöntämien

Lisätiedot

Rahoitustoiminta 2013

Rahoitustoiminta 2013 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta 2013 Muiden rahoituslaitosten luottokanta, 1 neljännes Antolainauskanta lähes 7 miljardia euroa maaliskuun 2013 lopussa Kotimaisten muiden rahoituslaitosten myöntämien

Lisätiedot

Henkilöstörahastot 2007

Henkilöstörahastot 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Henkilöstörahastot 2007 Henkilöstörahastojen arvo 493 miljoonaa euroa vuonna 2007 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 493 miljoonaa euroa vuonna 2007. Rahastojen arvo

Lisätiedot

Henkilöstörahastot 2008

Henkilöstörahastot 2008 Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski

Lisätiedot

Kotitalouksien asuntoluottokanta 75 miljardia euroa maaliskuun lopussa

Kotitalouksien asuntoluottokanta 75 miljardia euroa maaliskuun lopussa Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 1. neljännes Kotitalouksien asuntoluottokanta 75 miljardia maaliskuun lopussa Kotimaisten rahoitus- ja vakuutuslaitosten, valtion ja sosiaaliturvarahastojen

Lisätiedot

Valtion takaukset, 1. vuosineljännes

Valtion takaukset, 1. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 15,4 miljardia maaliskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 15,4 miljardia euroa maaliskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa

Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 2011 lopussa Julkinen talous 211 Valtion takaukset 211, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 22,9 miljardia syyskuun 211 lopussa Valtion takauskanta oli 22,9 miljardia euroa vuoden 211 kolmannen neljänneksen lopussa.

Lisätiedot

Valtion takaukset 2008, 4. vuosineljännes

Valtion takaukset 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 28, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 15,3 miljardia vuoden 28 lopussa Valtion takauskanta oli 15,3 miljardia euroa vuoden 28 lopussa. Vuoden aikana myönnettiin

Lisätiedot

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 214, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 214 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 38,7 miljardia euroa vuoden 214

Lisätiedot

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes

Valtion takaukset. Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 2009 lopussa. 2009, 3. vuosineljännes Julkinen talous 29 Valtion takaukset 29, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 18,8 miljardia syyskuun 29 lopussa Valtion takauskanta oli 18,8 miljardia euroa syyskuun 29 lopussa. Uusia valtion takauksia

Lisätiedot

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Julkinen talous 2017 Valtion takaukset 2016, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 45,3 miljardia joulukuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 45,3 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 3. vuosineljännes Valtion takauskanta 44,7 miljardia syyskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 44,7 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa

Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Julkinen talous 2016 Valtion takaukset 2016, 1. vuosineljännes Valtion takauskanta 43,8 miljardia maaliskuun 2016 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 43,8 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa

Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 2015 lopussa Julkinen talous 215 Valtion takaukset 215, 2. vuosineljännes Valtion takauskanta 42,9 miljardia kesäkuun 215 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan valtion takauskanta oli 42,9 miljardia euroa vuoden

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka jatkoi voimakasta kasvua vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007

Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Luottokortit 2007 Suomessa 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007 Suomessa oli 3,5 miljoonaa aktiivista luottokorttitiliä vuonna 2007. Aktiivisten korttitilien

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2012 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2012, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 6,6 miljardia euroa vuoden 2012 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka

Julkisyhteisöjen EMU-velka Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2010, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi edelleen vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EMU-velka kasvoi vuoden 2010

Lisätiedot

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Julkinen talous 2013 Valtion takaukset 2013, 4 vuosineljännes Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa Valtion takauskanta oli 33,2 miljardia euroa vuoden 2013 neljännen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,7 miljardia maaliskuun lopussa

Valtion takauskanta 30,7 miljardia maaliskuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 213, 1 vuosineljännes Valtion takauskanta 3,7 miljardia maaliskuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,7 miljardia euroa vuoden 213 ensimmäisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Julkisyheisöjen EMU-velka

Julkisyheisöjen EMU-velka Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2009, 3.vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka 69 miljardia syyskuun lopussa Julkisyhteisöjen sulautettu EMU-velka kasvoi vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa

Valtion takauskanta 30,6 miljardia joulukuun lopussa Julkinen talous 213 Valtion takaukset 212, 4. vuosineljännes Valtion takauskanta 3,6 miljardia joulukuun lopussa Valtion takauskanta oli 3,6 miljardia euroa vuoden 212 lopussa. Takauskanta oli joulukuun

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain, 2008 neljäs neljännes Julkisyhteisöjen menot kasvoivat ja tulot pienenivät vuoden 2008 4. neljänneksellä Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Rahoitus ja vakuutus 2012 Luottokortit 2011 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2011 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2011.

Lisätiedot

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008

Luottokortit 2008. Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Luottokortit 2008 Luottokorttimyynti kohosi yli 8 miljardiin vuonna 2008 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edellisvuoteen verrattuna

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010

Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 2010 Julkinen talous 20 Julkisyhteisöjen alijäämä ja velka 200 Tarkistetut julkisen talouden alijäämä- ja velkatiedot vuodelta 200 ilmestyneet Tilastokeskuksen tarkistettujen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009

Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokortit 2009 Luottokorttimyynti väheni ja korttien luottotappiot kasvoivat vuonna 2009 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,3 miljardia euroa vuonna 2009.

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Luottokortit 2010 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot lisääntyivät vuonna 2010 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 7,9 miljardia euroa vuonna

Lisätiedot

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012

Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Luottokortit 2012 Luottokorttimyynti kasvoi ja korttien luottotappiot vähenivät vuonna 2012 Kotimaisten luottokorttien myynnin arvo Suomessa oli 8,9 miljardia

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2 miljardia euroa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2010, 1. neljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus nousi hieman vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen yhteenlaskettu

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007 Rahoitus ja vakuutus 2008 Rahoitusleasing 2007 Rahoitusleasingtoiminta kasvoi ripeästi vuonna 2007 Vuonna 2007 rahoitusleasinginvestoinnit olivat yhteensä 1,9 miljardia euroa. Investoinnit kasvoivat 24

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Julkinen talous 2007 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2006 Kuntien ja kuntayhtymien kokonaistuottavuus laski vuonna 2006 Kuntien ja kuntayhtymien koulutuksen, terveydenhuoltopalveluiden ja sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Kaupan varastotilasto

Kaupan varastotilasto Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun

Lisätiedot

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008

Rahoitusleasing Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008 Rahoitus ja vakuutus 2009 Rahoitusleasing 2008 Rahoitusleasingtoiminta kasvoi edelleen vuonna 2008 Rahoitusleasinginvestoinnit olivat 2,2 miljardia euroa vuonna 2008. Edelliseen vuoteen verrattuna investoinnit

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2011 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2011, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat 2,0 miljardia euroa edellisen vuoden

Lisätiedot

Kotitalouksien luottokanta 104 miljardia euroa joulukuun lopussa

Kotitalouksien luottokanta 104 miljardia euroa joulukuun lopussa Rahoitus ja vakuutus 2010 Luottokanta 2010, 4. neljännes Kotitalouksien luottokanta 104 miljardia joulukuun lopussa Kotitalouksien luottokanta oli vuoden 2010 joulukuun lopussa yhteensä 104 miljardia.

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2010, 2. vuosineljännes Teollisuuden varastot vähenivät edelleen vuoden 2010 toisella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2010 kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Rahoitus ja vakuutus 2010 Rahoitusleasing 2009 Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,9 miljardia euroa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Rahoitus ja vakuutus 2011 Rahoitusleasing 2010 Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010 Korjattu 17.4.2012. Korjaukset on merkitty punaisella. Rahoitusleasinghankinnat olivat 1,6 miljardia euroa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010 ensimmäinen neljännes Kasvavat menot ja pienenevät tulot heikensivät julkisyhteisöjen rahoitusasemaa Julkisyhteisöjen tulot

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2014 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2014, 3. neljännes Kuorma-autoilla kuljetettu tavaramäärä kasvoi vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2010 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2009, 4. neljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset vähenivät loka-joulukuussa Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä

Lisätiedot

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Koulutus 2 Ainevalinnat 2 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 2 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 2 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2009, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus kääntyi nousuun vuoden 2009 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarallisuus

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa

Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Rakentaminen 2009 Rakennusluvat 2009, syyskuu Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi syyskuussa Syyskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 3 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitus ja vakuutus 2013 Rahoitustoiminta Rahoitusleasing 2012 Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012 Rahoitusleasinghankinnat olivat 2,1 miljardia euroa vuonna 2012. Edelliseen vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2013 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2013, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 4,8 miljardia euroa vuoden 2013 toisella neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

Kansantalouden materiaalivirrat 2010

Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Kansantalouden materiaalivirrat 2010 Luonnonvarojen käyttö kasvuun lamavuoden jälkeen Luonnonvarojen kokonaiskäyttö Suomen kansantaloudessa oli 537 miljoonaa tonnia vuonna

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Energia 2013 Kivihiilen kulutus 2012, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012 Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan viime vuoden tammi-joulukuussa

Lisätiedot

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat

Ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Koulutus Ainevalinnat 9 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 9 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 9 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2010

Yliopistokoulutus 2010 Koulutus 2011 Yliopistokoulutus 2010 Yliopistoissa 169 400 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2010 169 400 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes

Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Palkat ja työvoimakustannukset 2009 Metsätyöntekijöiden palkat 2009, 2. neljännes Tuntipalkka metsänhoitotöissä oli 12,43 euroa 2. neljänneksellä 2009 Metsätyöntekijöitä oli vuoden 2009 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Teollisuuden varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011

Lisätiedot

Luottolaitosten tilinpäätökset

Luottolaitosten tilinpäätökset Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottolaitosten tilinpäätökset 2013, 4. vuosineljännes Kotimaisten pankkien rahoituskate kasvoi 13 prosenttia vuonna 2013 Kotimaisten pankkien rahoituskate oli vuoden 2013 viimeisellä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2010 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2010, 2. vuosineljännes Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani hieman Julkisyhteisöjen tulot kasvoivat vuoden 2010 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010 Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2009

Verot ja veronluonteiset maksut 2009 Julkinen talous 2010 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä aleni vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen

Lisätiedot

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla

Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, joulukuu Asuinrakennusluvat pysyivät viime vuonna vuoden 2008 tasolla Vuonna 2009 rakennusluvan sai kaikkiaan noin 27 000 uutta asuntoa, mikä on suunnilleen saman

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste laski ja verokertymän kasvu hidastui vuonna Vuonna julkisyhteisöjen ja Euroopan Unionin toimielimien keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito

Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito Julkinen talous 2015 Julkisyhteisöjen rahoitustilinpito 2015, 1. neljännes Julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat kasvoivat työeläkelaitosten ansiosta vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

Luottolaitosten tilinpäätökset

Luottolaitosten tilinpäätökset Rahoitus ja vakuutus 2013 Luottolaitosten tilinpäätökset 2013, 3. vuosineljännes Kotimaisten pankkien rahoituskate kasvoi 10 prosenttia vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Kotimaisten pankkien rahoituskate

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2011 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2011, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen tavarankuljetukset kotimaan liikenteessä lisääntyivät huhti kesäkuussa 2011 Kuorma-autoilla kotimaan tieliikenteessä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa suoritettiin 23 800 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 2009 yhteensä 23 800 tutkintoa. Suoritettujen tutkintojen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2009

Yliopistokoulutus 2009 Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut

Verot ja veronluonteiset maksut Julkinen talous 2009 Verot ja veronluonteiset maksut 2008 Veroaste nousi hieman vuonna 2008 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli Tilastokeskuksen tarkistettujen

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Koulutus 2010 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2009 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,3 miljoonaa osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Tieliikenteen tavarankuljetukset Liikenne ja matkailu 2012 Tieliikenteen tavarankuljetukset 2012, 2. vuosineljännes Kuorma-autojen maa-aineskuljetukset vähenivät, muut kuljetukset lisääntyivät huhti kesäkuussa 2012 Kuorma-autoilla kotimaan

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain Julkinen talous 2017 Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain 2016, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen alijäämä pieneni 0,6 miljardia euroa loka-joulukuussa Julkisyhteisöjen sulautetut kokonaistulot

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Koulutus 2010 Lukiokoulutus 2009 Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni edelleen Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteisessa lukiokoulutuksessa oli vuonna 2009 yhteensä 112 100 opiskelijaa. Opiskelijamäärä

Lisätiedot

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2013, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2013, 4. vuosineljännes Asuminen 2014 Asuntojen vuokrat 2013, 4 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten

Lisätiedot

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010

Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 0 Ympäristöverot 00 Ajoneuvoperusteisten verojen osuus ympäristöverojen kertymästä kasvoi eniten vuonna 00 Ympäristöverojen kertymä oli vuonna 00 lähes viisi miljardia euroa.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu

Rakennusluvat. Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa. 2009, marraskuu Rakentaminen 2010 Rakennusluvat 2009, marraskuu Asuinrakennuslupien määrä kasvoi myös marraskuussa Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot