Infektio vai inflammaatio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Infektio vai inflammaatio 16.4.2013"

Transkriptio

1 Infektio vai inflammaatio Ville Valtonen Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka, HUS

2 Luennon rakenne Infektion ja inflammaation määritelmät Inflammaation syitä Keinoja erottaa infektio inflammaatiosta Onko tärkeää kliinisesti erottaa infektio inflammaatiosta käytännön esimerkkejä Mikrobilääkkeiden ja muiden inflammaatioon vaikuttavien lääkkeiden käyttö Yhteenveto

3 Infektion määritelmä Infektio on mikrobien aiheuttama kolonisaatio tai invaasio isäntäelimistön kudoksiin ja isäntäelimistön reaktio näitä mikrobeja tai niiden toksiineja vastaan. Isäntäelimistö reagoi mikrobeja vastaan synnynnäisellä tai hankitulla immuunivasteella, mihin liittyy usein inflammaatio Wikipedia 2013

4 Inflammaation määritelmä Inflammaatio on isäntäelimistön monimutkainen biologinen vaste haitallista stimulusta vastaan, mikä kliinisesti ilmenee usein kipuna, punoituksena, kuumotuksena, turvotuksena ja/tai elimen toimintahäiriönä. Inflammaation tarkoituksena on poistaa häiriöitä aiheuttava mikrobi, kudosvaurio tai muu ärsyttävä tekijä, jotta paranemisprosessi voisi alkaa. Tulehdus on pääsääntöisesti synnynnäisen immuniteetin vaste haitalliselle stimulukselle, kun taas hankittu immuniteetti kohdistuu spesifisesti tiettyä mikrobia tai muuta antigeenia vastaan. Wikipedia 2013

5 Inflammaation aiheuttajia Infektiot Allergia ja muut immunologiset tulehdukset Kasvaimet Reumataudit ja muut ( auto )immunologiset sairaudet Trauma Säteily Tupakka Alkoholi Toksiinit Monet muut Hyvin harvoin yksi tekijä selittää yksinään koko tulehdusprosessin; infektio on usein mukana primaarisena tai sekundaarisena tekijänä monissa tulehduksissa

6 Inflammaation laboratorio ja muita mittareita kliinisessä työssä Kuume ( herkkä, epäspesifinen, altis lääkevaikutuksille, halpa ) Leukosytoosi ( herkkä, altis lääkevaikutuksille, epäspesifinen, halpa testi) CRP ( epäspesifinen, melko hidas muutoksille, halpa ) Prokalsitoniini ( kallis, joissakin tilanteissa parempi kuin CRP ) IL2R ( T soluaktivaation mittari, joskus lisähyötyä CRP:hen verrattuna esim. sarkoidoosi, T solulymfoomat ) MMP 8 ( collagenaasi 2 ) ( korreloi melko hyvin CRP:n kanssa, mutta voi tarjota lisäetua esim. parodontiitissa ja kardiovaskulaaririskin arvioinnissa, doksisykliini laskee sitä nonantimikrobiaalisella mekanismilla ) Sytokiinit ( nopeita muuttumaan, ei validoitu kliiniseen työhön ) Muut ( mm. SAA, joka on nopea muuttumaan, mutta ei juuri tarjoa kliinistä etua CRP:hen )

7 Prokalsitoniini septisten infektioiden ja SIRS inflammaation erotusdiagnostiikassa Prokalsitoniini ei ole mikään maaginen testi, mikä eroittaisi SIRS tilat septisistä infektioista Prokalsitoniinin herkkyys erottaa sepsis noninfektioosista SIRS tiloista on vain n. 77 % ja spesifisyys on n. 79 %, mikä ei riitä asianmukaiseen mikrobilääkeohjaukseen Afsari ja Harbath: Lancet Inf Dis 2013

8 Infektion ja muun inflammaation erotusdiagnostiikka mikrobilääkkeiden käytön ohjaajana Infektion ja muun inflammaation erottaminen vaikeaa, eikä kliinisesti useinkaan tarpeellista Virus ja bakteeri infektion erottaminen vaikeaa, koska ne esiintyvät usein yhdessä ja jopa synergistisesti Elimistön tulehdusvaste on yksilöllinen, eikä korreloi suoraan aiheuttajaan eikä edes kliiniseen tilaan tai diagnoosiin Tulehdusmittarien käyttö antibioottihoidon ohjauksessa vaikea taitolaji ja yksittäinen tulehdusmittariarvo ei koskaan korvaa kliinistä kokonaisarviota antibioottien käytön ohjaajana

9 Infektion ja muun inflammaation erotusdiagnostiikka kliinisissä ongelmatilanteissa Hengitysteiden tulehdukset Infektion erottaminen muusta tulehduksesta astmassa, COPD:ssä, allergisessa alveoliitissa ja ARDS:ssä hyvin vaikeaa, koska ne ovat usein yhdessä ja toimivat usein synergistisesti, eikä millään laboratoriokokeella voida arvioida riittävän tarkasti antibiootin tarvetta, mikä pitää arvioida kliinisesti kokonaisvaltaisesti Pelkän virus ja bakteeri infektion erottaminen hyvin vaikeaa, koska ne ovat usein yhdessä ja virus raivaa tietä bakteerille, eikä mikrobietiologian tarkka selvittäminen ole vaikuttanut ennusteeseen missään pneumoniatutkimuksessa. Lisäksi elimistön immuunivaste sekä perustaudin aiheuttama tulehdus vaikeuttaa eri tulehduskomponenttien merkityksen arviointia

10 Rhinovirusepidemia pitkäaikaishoitolaitoksessa ( 1 ) v kuuden viikon aikana hengitystieinfektioepidemia amerikkalaisessa vanhusten hoitolaitoksessa ( potilaiden keski ikä yli 80 v ja heillä oli paljon perustauteja ) 56/56 potilaista ( 100 % ) ja 22/26 ( 85 % ) hoitohenkilökunnasta sai ( kuumeisen ) respiratorisen infektion oireita Monien nenä ja hengitystie eritteiden PCR:n perusteella kyseessä oli rhinovirusepidemia

11 Rhinovirusepidemia ( 2 ) potilaiden kuolleisuus noin 2 kk seurannassa 22 %, hoitohenkilökunnan 0 % sekundaaripneumonia, sepsis ja kardiovaskulaarisairaudet tärkeimmät välittömät kuolinsyyt tautiketjussa, joka alkoi rhinovirusinfektiosta Louie et al. Clin Inf Dis 2005

12 Rhinovirusepidemia ( 3 ) analyysi Banaalista rhinovirusinfektiosta alkanut tautiketju johti osalla iäkkäistä, perussairaista potilaista kuolemaan sekundaaristen infektioiden, tulehdusta aiheuttavien tilojen kuten ARDS:n ja kardiovaskulaarisairausatakkien kautta Olisiko jollakin oikea aikaisella antimikrobi tai inflammaatioon vaikuttavalla lääkehoitointerventiolla ( esim. pleconaril, bakteerilääkkeet, steroidi, IV immunoglobuliini jne ) voinut vaikuttaa kuolleisuuteen?

13 SYSTEMIC INFLAMMATORY RESPONSE SYNDROME ( SIRS ) ja SEPSIS Systeemistä voimakasta tulehdusvastetta tavataan infektioiden yhteydessä, jolloin kyseessä on SIRSsepsis. SIRS:a tavataan myös non infektiöösisissä tiloissa kuten esim. nekrotisoivan pankreatiitin, vaskuliitin, palovamman ja muun vaikean trauman yhteydessä, alussa ilman infektiota ( puhdas SIRS ) Monet pneumonia, COPD ja sydämen vajaatoimintapotilaat täyttävät SIRS kriteerit SIRS:n on arvioitu olevan noin 5 kertaa yleisempi kuin veriviljelypositiivinen sepsis eli Suomessa olisi yli SIRS episodia vuosittain

14 Vakavien septisten infektioiden erottaminen non infektiöösisistä SIRS syndroomista SIRS sepsiskriteeristö on syrjäyttänyt kirjallisuudessa veriviljelypositiivisuuden sepsiksen määritelmänä Veriviljelypositiivisen sepsiksen mortaliteetti on samanlainen kuin veriviljelynegatiivisen SIRS potilaan Monet perinteisesti non infektiöösiset sairaudet kuten esim. nekrotisoiva pankreatiitti, isot traumat, vaskuliitit ja sydämen vajaatoiminta täyttävät SIRS kriteerit, mutta sekundaariset infektiot niissä yleisiä, jolloin on SIRS sepsis Steroidi ja muu immunosupressiivinen hoito vaikeuttaa SIRS sepsis diagnostiikkaa, koska vaikuttaa leukosyyttien määrään ja kuumeen korkeuteen ja samalla lisää sekundaarisia infektioita

15 Infektion erottaminen inflammaatiosta SIRS tapauksissa Infektio tulee ennemmin tai myöhemmin lähes kaikkiin vakaviin SIRS tapauksiin Aikainen antibioottihoito näyttää vähentävän kuolleisuutta SIRS tapauksissa Mikään laboratoriotesti ei ole riittävän hyvä antibioottihoidon ohjaamisessa; prokalsitoniini on yleensä vertailussa paras, mutta senkään varaan ei voi jättää antibioottihoitopäätöstä

16 Aikainen mikrobilääkehoito Katsotaan hyödylliseksi ainakin seuraavissa tehohoitopotilasryhmissä ilman verifioitua infektiotakin teholle tullessa Isot traumat, etenkin palovammat, avomurtumat, maaperäkontaminaatio, syvän vierasesineen läsnäolo Nekrotisoiva pankreatiitti Immunosupressiopotilaat, etenkin granulosytopeniset Sepsiksen tai muun vakavan infektion epäily Mandell yms. 2010

17 Aikainen mikrobilääkehoito ( 2 ) Arvioitaessa varhaisen mikrobilääkehoidon hyötyjä ja haittoja tehopotilailla, on syytä huomioida paitsi sairaalamortaliteetti, välittömät komplikaatiot, kustannukset ja mikrobilääkeresistenssi sekä muiden sivuvaikutusten lisäksi pitkän tähtäimen ennuste mukaan lukien jälkitaudit, koska infektion ja inflammaation seurauksena voi syntyä hyvinkin erilaisia jälkitauteja

18 Potilastapaus ( infektion laukaisema immunologinen, reaktiivinen artriitti ); Nainen, synt aikaisemmin yleensä terve, joskin lievä hyperkolesterolemia ja hypertonia, mihin simvastatiini ja diovan complääkitykset I/08 Intian matkalla ripulitauti, minkä jälkeen noin 2 vi kuluttua polyartriittioireisto, ei aikaisemmin artriitteja yersinia va posit. ja HLA B27 +, katsottu kyseessä olevan yersinian laukaisema reaktiivinen artriitti ja hoitona steroidi, mistä vain vähän subjektiivista apua lievä leukosytoosi jo ennen steroidin alkua, CRP 15 20:n luokkaa ennen steroidin aloittamista tulehdusarvot ( LA, CRP ) normalisoituivat steroidin aikana lukuunottamatta lievää leukosytoosia ( steroidiefekti? ), mutta niveloireisto jatkui pahana

19 potilastapaus ( reaktiivinen artriitti ) II epäselvät tajunnanmenetyskohtaukset ja , missä yhteydessä ajoi pahan kolarin tutkittu neurologian ja kardiologian pkl:lla, mutta selvää syytä tajunnanmenetyskohtauksiin ei saatu selville, samoihin aikoihin voimakas hiusten lähtö SLE tyyppisesti kesäkuussa 08 molempien lonkkien vaikea bursiitti, vaikea kävellä, sai paikallisteroidipistoksia ja prednison po aloitti infektiokonsultaation jälkeen levofloksasiinin ( 2 viikon ajan ), mistä selvä subjektiivinen hyöty ja pystyi antibioottihoidon lopussa kävelemään normaalisti, vaikka reumatologi ja kardiologi pitivät fluorokinolonihoitoa vastaaiheisena tajuttomuuskohtausten takia

20 potilastapaus ( reaktiivinen artriitti ) III polyartriitti aika ajoin hyvin aktiivinen v aikana, yritetty reumapolilla steroidin lisäksi tavanomaisia reumalääkityksiä, joiden teho melko huono ja sai niistä paljon erilaisia sivuvaikutuksia syksyllä 2009 syvä alaraajan laskimotukos, todettiin APC resistenssi, marevanhoito, lisääntyvää obesiteettia ja uniapnea, mihin CPAP hoito polyartriitti aktiivinen v keväällä ja sääriin ilmaantui kutiava ihottuma, mikä diagnosoitiin punajäkäläksi ja nivel sekä ihottumaoireiden takia prednisonannos nostettiin jopa 40 mg/pv

21 potilastapaus ( reaktiivinen artriitti ) IV keväällä 2010 siirtyi tutkimuksiin infektioklinikkaan löydöksiä: C4B totaalipuutos, HLA B27+, HLA B35+, HLA DRB1*01+ ( homotsyg. ) yersinia va ( 3 ja 9 ) kohoavat tiitterit ad 5120 vuoden 2008 loppuun mennessä, vasta sitten laskevat, mikä epätyypillinen löydös s IgG1 hieman matala 4,29, muut normaalit Hoitona IV Ig, fluorokinoloni ( koska doksisykliini allerginen ), prednison 10 mg/pv

22 Potilastapaus ( reaktiivinen artriitti ) Yersinia vasta aineiden kehitys ennen IV Ig:tä Yers ent 3 Yers ent 9 helmikuu toukokuu heinäkuu joulukuu huhtikuu V

23 Potilastapaus ( reaktiivinen artriitti ) VI Elokuussa 10 fluorokinoloni aiheutti akillestendiniitin ja se lopetettiin Syyskuussa 10 vointi kohtalainen lääkityksellä prednison 7,5 mg/pv ja IVimmunoglobuliinihoito, töissä käyvä, punajäkälä ja nivelvaivat lähes poissa Tulehdusarvot normaalit ( LA, CRP, leukosyytit )

24 potilastapaus ( reaktiivinen artriitti ) VII pohdinta lisääkö C4B totaalipuutos yersiniakantajuusriskiä?, mikä voisi ylläpitää immunologista prosessia ( pitkä VAkohoaminen vuoden ajan ) subjektiivisesti hyötynyt paljon fluorokinolonista, mutta se oli pakko lopettaa akillestendiniitin takia, lisäksi allerginen tetrasykliineille, eli jatkossa vaikea löytää sopivaa antibioottia samoin hyötynyt IV Ig hoidosta, mekanismi? Kehittyykö potilaalle jatkossa ns. sero negatiivinen RA? Olivatko polyartriitti ( kyllä ), obesiteetti ( osin steroidi ), punajäkälä, tajuttomuuskohtaukset, laskimotukos ja hiustenlähtö yersinian laukaisemaa tulehdusprosessia?

25 Voidaanko tehopotilaan ennustetta parantaa vaikuttamalla samanaikaisesti sekä infektioon että inflammaatioon? IV immunoglobuliinilla on sekä antibakteerisia että anti inflammatorisia ominaisuuksia G CSF lisää sekä inflammaatiota että hieman myös antimikrobisuutta etenkin granulosytopenisilla potilailla

26 IV immunoglobuliinin teho septisillä tehopotilailla 3 vrk IV immunoglobuliinihoito vähensi sepsispotilaiden mortaliteettia albumiiniin verrattuna ( OR 0.75 ; CI ) QALY hinta noin puntaa/potilas Soares ym. Health Technology Assessment 2012, ( katsaus ja meta analyysi )

27 G CSF tehopotilailla 59 peräkkäistä intuboitua aikuistehopotilasta Verrattiin turvallisuutta ja tehoa sairaalainfektioiden estossa G CSF vs non G CSF hoito Vähäistä trendiä G CSF ryhmän hyväksi, mutta ei statistisesti merkittävää eroa ( pieni aineisto ) Pettilä, Takkunen, Varpula, Markkola, Porkka ja Valtonen: Crit Care Med 2000

28 G CSF tehopotilailla ( 2 ) G CSF ryhmä ( 30 pot ) Non G CSF ryhmä ( 29 pot ) Mort. 13 % 17 % ARDS 0 % 10 % DIC 11 % 10 % Sair.inf. 23 % 38 % ICU kesto 6vrk 8 vrk Pettilä ym. Crit Care Med 2000

29 Tulevaisuuden tutkimuskohteita tehon infektio ja inflammaatiopotilailla Varhaisen mikrobilääkehoidon interventiotutkimukset ennen verifioitua infektiota Sairaalamortaliteetin ja komplikaatioiden lisäksi otettava huomioon pitkän seurantaajan jälkitaudit ja muut komplikaatiot Tulehdusta lisäävien lääkkeiden interventiotutkimukset, koska tähän mennessä tehdyt anti inflammatoriset lääketutkimukset ovat olleet pettymys

30 Yhteenveto Infektion ja muun inflammaation erottaminen kliinisessä työssä vaikeata, koska infektio on joko primaaristi tai sekundaarisesti mukana lähes aina ja sitä varmemmin, mitä vaikeampi inflammaatio Infektion erottaminen inflammaatiosta ei ole kliinisesti useinkaan välttämätöntä ja tulevaisuudessa tutkimus kohdistuu yhä enemmän kysymykseen: hyötyykö potilas aikaisesta mikrobilääkehoidosta riippumatta tulehduksen syystä?

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa

Infektiosairauksien painopistealueita nyt ja lähitulevaisuudessa Terveysakatemia Tartuntataudit ja rokotehuolto Alustus: Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä Oulu 24.8.2010 Ville Valtonen Professori, ylilääkäri HYKS, Infektiosairauksien klinikka, Medisiininen tulosyksikkö,

Lisätiedot

PD-hoidon komplikaatiot

PD-hoidon komplikaatiot Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Ville Valtonen Professori, ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka, HUS

Ville Valtonen Professori, ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka, HUS Muistelmiani sairaalainfektioiden torjuntatyön kehityksestä Meilahden sairaalassa 1972-2010 Hygieia-luento 25.3.2014 Ville Valtonen Professori, ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka,

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli

ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä

Lisätiedot

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto

Yersinia-serologia. Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersinia-serologia Markus Penttinen 041105 Lääketieteellinen mikrobiologia Turun yliopisto Yersiniainfektio Yersiniainfektio aiheuttaa mm. seuraavia tauteja: 1. Akuutteja tauteja - suolistotulehduksia

Lisätiedot

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi

BAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Immunosupressiopotilaat

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2. ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Nucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS

Infektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit

Terveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma

TIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset.

1. Mikä on osaston potilasmäärä? 15 potilasta, ainoastaan osastolla olevat potilaat lasketaan. Huom! Myös vierihoidossa olevat lapset. 1.6 Tapausharjoituksia Harjoitus 1. Nimittäjätiedot 10 minuuttia Osaston nimi synnytysosasto 14 äitiysvuodetta Tutkimus tehdään 11.4.2010 kello 14:00 Paikka Paikan Sisäänottoaika Vauvan sijainti Vauvan

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA

4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen

Lisätiedot

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla?

Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Maitohappobakteerivalmisteet ja Saccharomyces boulardii -tarvitaanko aikuispotilailla? Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 29.9.2017 Alueellinen koulutus Yleistä suoliston mikrobistosta Noin 1000 bakteerilajia

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä ( Tartuntatautipäivät 2008 ) Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, infektiosairauksien

Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä ( Tartuntatautipäivät 2008 ) Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, infektiosairauksien Infektiot kroonisten sairauksien synnyssä ja ehkäisyssä ( Tartuntatautipäivät 2008 ) Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka, medisiininen tulosyksikkö, HUS Sairauksien

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5)

ITÄ-SUOMEN LABORATORIOKESKUKSEN ISLAB Laboratoriotiedote 17/2008 LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kliininen mikrobiologia (5) Kliininen mikrobiologia 20.10.2008 1(5) MUUTOKSIA PUUMALAVIRUSVASTA-AINETUTKIMUKSISSA JA KÄYTTÖÖN OTETAAN UUSI RIPULIEPIDEMIATUTKIMUS NOROVIRUSANTIGEENIN OSOITTAMISEKSI Puumalapikatesti käyttöön Kuopion

Lisätiedot

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet

Lisätiedot

STEROIDI-INJEKTIOT. Trond Iversen Bindal legekontor, 7980 Terråk [trond.iversen@bindal.kommune.no]

STEROIDI-INJEKTIOT. Trond Iversen Bindal legekontor, 7980 Terråk [trond.iversen@bindal.kommune.no] STEROIDI-INJEKTIOT Trond Iversen Bindal legekontor, 7980 Terråk [trond.iversen@bindal.kommune.no] Käännös: OMI-Finland Ry Alkuperäinen julkaisu internetissä: NSAM - Norsk selskap for allmennmedisin. Referansegruppe

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Julkisen yhteenvedon osiot

Julkisen yhteenvedon osiot Daptomycin STADA 350 mg ja 500 mg injektio /infuusiokuiva aine liuosta varten 4.5.2017, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen Lääkkeet ja kuntoutuminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri Helsingin Sosiaalivirasto Toimeksianto; Lääkkeiden vaikutus Laskevat verenpainetta niin, että vanhus pyörtyy Jäykistävät Vievät tasapainon Sekoittavat

Lisätiedot

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä

Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka

Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Tulehduksen laboratoriodiagnostiikka Kristina Hotakainen, dos, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2012 Luennolla käsiteltävät asiat Tulehdusreaktio Sytokiinit

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla

Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Akuutti vatsa ensihoidossa ja päivystyspoliklinikalla Juhani Tavasti Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, ensihoidon erityispätevyys Akuuttilääketieteen erikoistuva lääkäri Ensihoidon osastonylilääkäri,

Lisätiedot

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely

Verensiirtojen haittavaikutusten, vaaratilanteiden ja väärän verensiirron määrittely VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2010 Verensiirtoihin liittyvät turvallisuusriskit ovat Suomessa vähäiset. Vuonna 2010 sairaanhoitolaitoksiin toimitettiin yhteensä yli 343 000 verivalmistetta. Vakavia

Lisätiedot

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus Sisältö 1. Nivelreuma: etiologia, esiintyvyys, diagnostiikka 2. Nivelreuman serologiset

Lisätiedot

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL

Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa. LT Teemu Kalliokoski OYL Allergiatestien käyttö lasten ruoka-allergian diagnostiikassa LT Teemu Kalliokoski OYL 21.2.2018 Ei sidonnaisuuksia ANAMNEESI ON KAIKKEIN TÄRKEIN RUOKA-ALLERGIAN TUTKIMUS Ruokayliherkkyys Ruokayliherkkyys

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA

SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA 1 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto SISÄTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN LÄÄKÄRIN LOKIKIRJA Erikoistujan nimi: Itsearvioinnin pvm ja koulutusvaihe: Sisätautien 6 vuoden koulutusohjelman tavoitteena on tuottaa

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15

Sidonnaisuudet. 1. Sidekudossairaudet - limittymien. Tumavasta-aineet apoptoosissa. Tuma ja tumavasta-aineet 18/04/15 18/04/15 l Sidonnaisuudet Vuosina 2009-2012 olen Vasta-ainemääritykset reumasairauksien diagnostiikassa l l osallistunut ulkomaisiin tieteellisiin kongresseihin 2008-2012 seuraavien lääketehtaiden kustantamana:

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS Jouko Laurila LT HUS, Marian sairaala ÄKILLINEN SEKAVUUSOIREYHTYMÄ eli DELIRIUM Mikä se on? Kuinka yleinen se on? Mikä sen aiheuttaa? Miten sen tunnistaa? Voiko sitä

Lisätiedot

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Kosteus- ja homeongelmat Suomessa Eduskunnan Tarkastusvaliokunnan tutkimus 2012 Kari Reijula, LKT, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 19.6.2017 Kari Reijula Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Firmagon eturauhassyövän hoidossa Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset

Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset SKLY:n syyskokous 11.11.2016. Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Johannes Savolainen Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Viimeisten 2 vuoden ajalta Luento- tai asiantuntijapalkkioita: ALK-Abello, Abigo

Lisätiedot

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle 2 Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle Lääkärisi on määrännyt Sinulle Xarelto - lääkevalmistetta. Tekonivelleikkauksen jälkeen laskimotukoksen eli veritulpan riski on tavallista

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus

Pienryhmä 3 immuunipuolustus Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot