PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI"

Transkriptio

1 PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016

2 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys ja määrällinen muuttoliike vuosina Porvoon muuttajien rakenne ja laadullinen muuttoliike vuosina Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä 2

3 1. Muuttoliike kuntien välillä koko maassa vuosina 2010-luvulla

4 Aluerakenteen isot muutosvoimat 2010-luvulla Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen

5 Porvoon seutu kuuluu toiminnallisesti kiinteästi tulevaan Etelä- ja Lounais-Suomen suuralueeseen / työssäkäyntialueeseen Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu 3,2 miljoonaa ihmistä Pääradan kolmiraiteisuus ja tunnin juna Turusta Helsinkiin nopeuttavat suuralueen muodostumista Kasvukolmion osuus (%) koko maasta 47,1 % väestöstä 50,5 % työpaikoista 53,6 % avoimen sektorin työpaik. 54,4 % BKT:sta 58 % korkea-asteen suorittaneista 68,7 tutkimus- ja tuokehitysmenoista Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue 30 minuuttia: hlöä 60 minuuttia: hlöä 90 minuuttia: hlöä Pori Turku Tampere Hämeenlinna Helsinki Lahti Kotka Moottoritie Rataverkko

6 Keskimäärin muuttoa vuodessa Kuntien sisäisiä muuttoja kunnan osa-alueelta toiselle 65,3 % Kuntien välisiä muuttoja 30 % Maahan- ja maastamuuttoja 4,7 % Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike

7 Muuttoliike kuntien välillä vuosina Kuntien välillä tehtiin yhteensä 1,4 miljoonaa muuttoa vuosina eli keskimäärin muuttoa vuodessa. Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (24,7 %) eli 79 kunnassa ja negatiivinen 241 kunnassa (75,3 %) luvun muuttoliikkeelle on ollut ominaista: 1) kuntien välinen polarisoitumiskehitys muuttovoitto- ja -tappioalueiden välillä, 2) maahanmuuton kasvava merkitys kuntien väestökehityksessä ja 3) keskuskaupunkien lisääntyneet muuttovoitot niiden kehyskuntien sijaan Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen metro-polialueen laajalla vaikutusalueella, Tampereen, Turun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Joensuun, Po-rin, Seinäjoen, Vaasan ja Oulun seudulla sekä yksit-täisissä paikoissa pistemäisesti näiden ulkopuolella. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (13.582). Yli tuhan-nen henkilön muuttovoittoon ylsivät mm. Tampere (5.441), Oulu (3.607), Turku (3.559), Kuopio (2.653), Espoo (2.584) ja Lahti (1.684). 7

8 Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina Sininen kartassa: muuttovoittoa Punainen kartassa: muuttotappiota Kartassa on kuvattu sinisellä muuttovoittoiset ja punaisella muuttotappiolliset kunnat vuosina Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen suurimmilla kaupunkiseuduilla, Suomen kasvukäytävällä Helsingin ja Vaasan välillä, Helsinki-Lahti käytävällä ja pistemäisesti näiden alueiden ulkopuolella. Kuntien välinen muuttoliike yhteensä vuosina > 400 henkilöä > henkilöä Helsinki (13582) sai määrällisesti ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa. Suuria määrällisiä muuttovoittoja saivat lisäksi Tampere (5441), Oulu (3607), Turku (3559), Kuopio (2653), Espoo (2584) ja Lahti (1684). Porvoo kärsi -143 henkilöä muuttotappiota vuosien aikana kuntien välisestä muuttoliikkeestä. Porvoon naapurikunnat saivat sen sijaan pääasiassa pientä muuttovoittoa. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro

9 Kuntien välinen muuttoliike määrällisesti maakunnittain, seutukunnittain ja kunnittain vuosina Maakunnittain (18) Seutukunnittain (70) Kunnittain (317) Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttovoittoa Muuttotappiota Muuttotappiota Muuttotappiota Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

10 Kuntien välinen nettomuutto ennakkotietojen mukaan 2015 Kartassa on kuvattu sinisellä muuttovoittoiset ja punaisella muuttotappiolliset kunnat vuoden 2015 ennakkotietojen mukaan Vuonna 2015 sai muuttovoittoa vain alle joka neljäs kunta (76) ja tappiota lähes neljä viidestä kunnasta (241 kuntaa) Kuntien välisestä muuttoliikkeestä saivat eniten määrällistä muuttovoittoa pääkaupunkiseudun keskuskaupungit sekä muut suuret ja keskisuuret kasvukeskukset (Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Oulu). Merkittävää määrällistä muuttovoittoa saivat suurten kasvukeskusten kehyskunnista muun muassa Sipoo, Järvenpää, Kaarina, Ylöjärvi ja Nokia Porvoo kärsi ennakkotietojen mukaan vähäisen -25 henkilön muuttotappion vuonna 2015

11 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 1 (2) 1. Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta (18/317) 2. Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 (seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutospaikkakunnilla 3. Kasvavien ja muuttovoittoisten kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt suhteessa aikaisempaan kehitykseen

12 2010-luvun muuttoliike pähkinänkuoressa 2 (2) 4. Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikissa ikäryhmissä: vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut ja vuotiaiden lähes kaksinkertaistunut 2010-luvulla esim luvun vaihteeseen verrattuna 5. Lisääntynyt maahanmuutto: maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestönkehityksessä työikäisen väestön määrän vähetessä.

13 Väestöennuste seuduittain vuosina Väestöennuste on laskettu seuduittain (70) Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen (2015) mukaan vuosien välisek-si ajaksi Väestöennusteen mukaan koko maan väki-luku kasvaa henkilöllä vuoteen 2035 mennessä. Väestö kasvaa 24 seudul-la ja vähenee 46 seudulla vuosina Kuuden eniten kasvavan seudun (Helsin-gin, Tampereen, Oulun, Turun, Jyväskylän ja Kuopion) väkiluku kasvaa ennusteen mukaan noin henkilöllä, josta Helsingin seudun osuus kaksi kolmasosaa (61,6 %) Porvoon seudun väkiluku kasvaa ennus-teen mukaan henkilöllä vuoteen 2035 mennessä Väestöennuste seuduittain Väestö kasvaa Väestö vähenee Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

14 2. Porvoon yleinen väestökehitys ja määrällinen muuttoliike vuosina

15 Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin pitkällä aikavälillä vuosina Porvoon väkiluku kasvoi henkilöllä vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 323 henkilöllä vuodessa 400 Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Porvoon kehitys on ollut tasapainoinen kaikkien väestönkehityksen tekijöiden suhteen: väestökasvusta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 45,4 % ja muuttoliikkeen 54,6% Koko maan mediaani /as. v Luonnollinen väestönlisäys on ollut yhtäjaksoisesti positiivinen koko analyysin ajanjakson ajan Kuntien välinen muuttoliike on heijastanut suhdannevaihteluita: taantuman aikana Porvoo on kärsinyt muuttotappioista (1990-luvun alku ja 2010-luku) Nettosiirtolaisuus on kasvanut 1990-luvun puolivälistä saakka -300 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

16 Porvoon väestönlisäys vuosittain vuosina Porvoo on saanut väestönlisäystä joka ainoa vuosi vuosien välisenä aikana Porvoo sai väestönlisäystä vuodessa (keskimäärin): 329 henkilöä vuodessa 1980-luvulla, 288 henkilöä vuodessa 1990-luvulla, 399 henkilöä vuodessa 2000-luvulla 229 henkilöä vuodessa 2010-luvulla Koko maan mediaani /as. v Porvoon väestönlisäyksessä on positiivisesta kehityksestä huolimatta suurta vaihtelua eri vuosien välillä. Lisäksi talouden suhdannevaihtelut tulevat esiin Porvoon luvuissa erityisesti kuntien välisen muuttoliikkeen voimistumisen tai supistumisen kautta Porvoo sai määrällisesti eniten väestönlisäystä vuonna 2004 (+579) ja vuonna 1984 (+578) 0 Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

17 Porvoon suhteellinen (%) väestönlisäys vuosina Ideaalisena va esto nkasvuna pideta a n noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista kasvua ja kovana kasvuna yli 1 %:in kasvua Porvoon vuosittainen väestönkasvu on ollut suhteessa väestöpohjaan ideaalinen 2000-luvun aikana: Porvoon väestönlisäys oli keskimäärin 0,69 % vuodessa Porvoon väestönlisäys ylitti kovan kasvun (>1 %) rajan vuosina , mutta pysyi muuten tasaisen kasvun 0,5-1 %:in tasolla lukuun ottamatta vuosia Vuosina väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin: vuoden 2015 väestönlisäys oli 0,34 % 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0, Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

18 Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin vuosina Porvoon väestönlisäys oli yhteensä henkilöä vuosina Porvoon väestönkehitys oli tasapainossa väestönkehityksen osatekijöiden mukaan: luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 50,3 % ja muuttoliikkeen 49,7 % Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Porvoon väestönkehitysdynamiikassa maahanmuuton merkitys on korostunut 2010-luvulla: Porvoon kokonaismuutto olisi ollut negatiivinen ilman siirtolaisuutta, jonka absoluuttinen osuus oli jo suurempi kuin luonnollisen väestönlisäyksen (821 /662) vuosina Kuntien välisessä muuttoliikkeessä on ollut suurta vaihtelua 2010-luvulla: Porvoo kärsi muuttotappiota vuosina , sai muuttovoittoa ja jälleen pientä muuttotappiota vuonna Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

19 Porvoon tulo- ja lähtömuutto vuosina Porvooseen tulomuutti henkilöä vuosien välisenä aikana eli keskimäärin 2117 henkilöä vuodessa Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Porvoosta lähtömuutti henkilöä vuosien aikana eli keskimäärin 2145 henkilöä vuodessa Porvoo kärsi muuttotappiota yhteensä -167 henkilöä vuosina kuntien välisestä muuttoliikkeestä Porvoon lähtömuuttajien määrä on vaihdellut vuosittain enemmän kuin tulomuuttajien määrä Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

20 Porvoon nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina Porvoo sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä muuttovoittoa yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 99 hlöä vuodessa Porvoon nettomuutot vaihtelivat varsin paljon 2000-luvun aikana: Porvoo kärsi muuttotappioita viitenä vuotena 2000-luvulla ja sai voittoa 11 vuotena Porvoo kärsi suurimmat määrälliset muuttotappiot vuonna 2011, jolloin muuttotappio nousi yhteensä -170 henkilöön Porvoo sai eniten muuttovoittoa 2000-luvun alkupuolella Lähde: Tilastokeskus, Väestönmuutokset alueittain

21 Porvoon tulomuutto kunnittain vuosina Vuosien aikana Porvooseen tulomuutti henkilöä eli keskimäärin 2112 henkilöä vuodessa Porvooseen muutettiin selvästi eniten Helsingistä. Porvooseen muutti yli 500 henkilöä kaikkiaan seitsemästä kunnasta Helsinki Loviisa Vantaa Espoo Askola Sipoo Turku Tampere Kouvola Kotka Lahti Kerava Oulu Jyväskylä Lappeenranta Porvooseen muutettiin paljon lähikunnista. Seuduittain tarkasteltuna Porvooseen muutettiin eniten Helsingin seudulta Porvooseen muutettiin Helsingin lisäksi keskimääräistä enemmän muista yliopistokaupungeista: Turusta (500), Tampereelta (207) ja Oulusta (143) > 500 hlöä hlöä hlöä < 150 hlöä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Rasmus Aro 2016

22 Porvoon nettomuutto kunnittain vuosien aikana Porvoo sai muuttovoittoa yhteensä 127 kunnasta ja kärsi tappiota 105 kunnalle vuosien välisenä aikana Porvoo sai eniten muuttovoittoa pääkaupunkiseudun kunnista (Sipoo, Espoo, Vantaa) lukuun ottamatta Helsinkiä, jolle Porvoo kärsi eniten määrällistä tappiota Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota Helsingin lisäksi Askolalle (!), Turulle ja Loviisalle vuosina Porvoon muuttotappio Helsingille oli yhteensä 357 henkilöä vuosina eli keskimäärin 71 henkilöä vuodessa -357 Helsinki -159 Askola -118 Turku -77 Loviisa Tampere -60 Kuopio Vaasa Maarianhamina -39 Koko maan mediaani /as. v Salo -17 Lapinjärvi -15 Tuusula 21 Lappeenranta 21 Oulu 23 Kirkkonummi 27 Hamina 34 Kotka 39 Pornainen 59 Espoo 89 Vantaa 123 Sipoo Lähde: Tilastokeskus, Kuntien välinen muuttoliike

23 Porvoon seudun muuttovoitto seuduittain Porvoon seutukunta sai muuttovoittoa yhteensä 27 seudulta ja muuttotappiota 43 seudulta vuosien välisenä aikana Porvoon muuttovoitto tuli ensisijaisesti Helsingin seudulta (+407), jonka osuus Porvoon seudun muuttovoitosta oli lähes kaksi kolmasosaa (60 %) vuosina Lappeenrannan Kokkolan Porin Jyväskylän Kemi-Tornion Varkauden Koko maan mediaani /as. v Porvoon seudun muuttovoitoista muiden seutujen osuus oli vähäinen Raahen Oulun Suurin osa Porvoon tulo- ja lähtömuuttovirroissa tapahtuu Helsingin seudun kanssa Kotkan-Haminan Helsingin Lähde: Tilastokeskus, seutukuntien välinen muuttoliike

24 Porvoon seudun muuttotappio seuduittain Lahden Porvoon seutu kärsi muuttotappiota yhteensä 27 seudulle vuosien välisenä aikana Porvoon seudun muuttotappiot kohdistuivat pääasiassa Lahden (-146), Turun (-111), Loviisan (-82) ja Tampereen seuduille (-68) Koko maan mediaani /as. -68 v Turun Loviisan Tampereen Kuopion Vaasan Muiden seutujen osuus Porvoon seutujen muuttotappioissa oli vähäinen ja hajautui alueellisesti laajalle alueelle Forssan Kouvolan Mariehamns -15 Tunturi-Lapin Lähde: Tilastokeskus, Seutukuuntien välinen muuttoliike

25 Kuntien välinen nettomuutto keskuskaupungeissa ja Porvoossa vuosina (määrällisesti) Porvoo kärsi merkittäviä muuttotappioita vuosien aikana, ja sijoittui verrattavien kaupunkien loppupuolelle Helsinki sai ylivoimaisesti eniten määrällistä muuttovoittoa. Tampereen muuttovetovoima koko maan toisena keskuksena vahvistunut Koko maan mediaani /as. v Turun ja Kuopion muuttovoitot kasvaneet merkittävästi viime vuosien aikana Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

26 Kuntien välinen nettomuutto keskuskaupungeissa ja Porvoossa vuosina (suhteessa asukaslukuun promillea) 8,00 6,00 5,42 4,88 4,82 4,70 4,42 4,00 3,58 2,00 2,80 2,55 2,44 2,43 1,60 1,07 0,94 Koko maan mediaani /as. v ,00 0,42-0,08-0,49-0,57-0,89-1,50-2,00-4,00-6,00-8,00-10,00 Porvoo sai asukaslukuun suhteutettuna kuudenneksi vähiten muuttovoittoa keskuskaupunkeihin verrattuna. Kuopio, Tampere, Helsinki ja Turku saivat seuraavaksi eniten muuttovoittoa asukaslukuun suhteutettuna Kajaanin suhteellinen muuttotappio erittäin suuri vuosina ,60-8,28 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

27 3. Porvoon laadullinen väestönkehitys vuosina

28 Porvoon tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin ja vuotiaista vuosina Porvoo sai eniten määrällistä muuttovoittoa nuorista aikuisista (25-34 vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös vuotiaiden ikäryhmästä Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota nuorista vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista Lähes neljä viidesosaa Porvoon tuloja lähtömuutoista kohdistuu alle 35- vuotiaiden ikäryhmiin Tulo Lähtö Nettomuutto Koko maan mediaani /as. v Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

29 Porvoon nettomuutto koulutusasteen mukaan Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta vuosina : Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä Porvoon korkea-asteen suorittaneista saadut muuttovoitot olivat varsin suuret erityisesti vuosina Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista (+248 hlöä) vuosina Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa Keskiaste Korkea-aste Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto 2011 Nettomuutto Nettomuutto Porvoo kärsi joka vuosi muuttotappiota keskiasteen tutkinnon suorittaneista (-788 hlöä) eli opiskelijavetoisista ikäluokista Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

30 Porvoon korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lähtö-, tuloja nettomuutto vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet ovat tärkeä avainryhmä alueitten elinvoimaisuuden näkökulmasta, ja samalla keskeinen muuttoliikkeen rakennetta kuvaava laadullinen indikaattori Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase oli optimaalinen: Porvoo sai korkeaasteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien välisenä aikana Tulo Lähtö Netto Koko maan mediaani /as. 413 v Porvoo sai korkea-asteen suorittaneista muuttovoittoa yhteensä 436 henkilöä eli keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Porvoon muuttovoitot korkea-asteen suorittaneista kasvoivat erityisesti vuosina Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

31 Porvoon nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työssä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut / tuntemattomat Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot ( /vuosi) ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten (noin 7000 /v.) muuttajien Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424) vuosina Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista Koko maan mediaani /as. v Porvoo kärsi lisäksi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

32 Porvoon työllisten nettomuutto vuosina Porvoo sai työllisistä (=työssä olevat) muuttovoittoa yhteensä 242 henkilöä ja työttömistä työnhakijoista 67 henkilöä vuosina Työllinen Työtön Porvoo sai sekä työllisistä että työttömistä muuttovoittoa joka vuosi lukuun ottamatta vuotta Koko maan mediaani /as. v Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta (työllisten määrä x työllisten keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana) oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto Nettomuutto 2013 Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka saa muuttovoittoa työllisistä henkilöistä Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

33 Työllisten nettomuutto määrällisesti keskuskaupungeissa vuosina Porvoo sai työllisistä määrällisesti kuudenneksi eniten muuttovoittoa vuosina verrattavista kaupungeista Työllisten muuttovoitot keskittyivät vahvasti pääkaupunkiseudulle: Helsinki, Vantaa ja Espoo saivat työllisistä yhteensä noin henkilöä Koko maan mediaani /as. v Työllisistä sai muuttovoittoa vain kuusi keskuskaupunkia Porvoon lisäksi; työllisistä kärsi eniten muuttotappiota Tampere, Jyväskylä ja Joensuu Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

34 Porvoon työllisten nettomuutto toimialoittain vuosina Työllisten tulo- ja lähtömuuttoa voidaan tarkastella toimialoittain ja työnantajasektoreittain: graafissa on esitetty Porvoon työllisten nettomuutto toimialoittain (TOLluokitus 2008) A Maatalous, metsätalous ym. B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto ym E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto ym F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi Koko maan mediaani /as. v Porvoo sai muuttovoittoa lähes kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä terveys ja sosiaalipalveluiden toimialoja I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja yms toiminta N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Porvoo sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa rakentamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäiskaupan toimialoilta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina U Kansainvälisten organisaatioiden ym X Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

35 Porvoon tulo- ja lähtömuutto tulorakenteen mukaan vuosina Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista Porvoo sai muuttovoittoa kaikista yli euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota euroa vuodessa ansaitsevista Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista vuosina Koko maan mediaani /as. v Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

36 Porvoon lähtö- ja tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa muuttoa kohden vuosina Tulo Lähtö Porvoon lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa muuttoa kohden vuosina Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina Koko maan mediaani /as. v Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

37 Porvoon tulo- ja lähtömuuton laskennallinen tulokertymä vuosina Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä sisältää kaikkien alueen tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=alue hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta kärsii rasitteita muuttajien rakenteesta) ,0 41,9 41,2 Tulo Lähtö Koko maan mediaani 43,3 42, /as. v ,3 49,3 43,8 41,4 Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa ,8 Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyy taloudellisesti muuttajien rakenteesta Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

38 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (miljoonaa euroa) keskuskaupungeissa yhteensä vuosina ,2 10 keskuskaupunkia ja Porvoo hyötyivät muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta eli muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli positiivinen. 10 kaupungissa tilanne oli päinvastainen eli niille koitui taloudellisesta rasitetta muuttoliikkeestä Muuttoliikkeen laskennallisesta tulokertymästä hyötyivät määrällisesti eniten Helsinki, Espoo ja Vantaa: niiden yhteenlaskettu tulokertymä oli 397 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 79,4 miljoonaa euroa vuodessa ,2 Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät merkittävästi Koko myös maan Hämeenlinna, Lahti ja Seinäjoki. Porvoon tulomuuttajien tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa mediaani euroa korkeampi /as. kuin lähtömuuttajien vuosina eli keskimäärin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa v Muuttoliikkeen rakenne oli taloudellisesta näkökulmasta huonoin Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Tampereen muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä noin -80 miljoonaa euroa vuosina ,6 43,3 39,9 37,8 19,6 12,1 11,6 6,5 5,6-0,8-9,5-10,2-14, ,1-26, ,1-51, ,6 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

39 Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä* (euroa per asukas per vuosi) keskuskaupungeissa vuosina Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli asukasta ,4 127,0 kohti laskettuna neljänneksi korkein verrattavista kaupungeista vuosina ,5 79,6 77,5 71,8 54,2 42,5 28,4 28,0 Muuttoliikkeestä ja muuttajien rakenteesta hyötyivät lisäksi Hämeenlinna, Seinäjoki ja kolme pääkaupunkiseudun keskuskaupunkia 10,3-2,7-19,9-26,1-31,0 Koko maan mediaani /as. v Muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli negatiivisin asukasta kohti laskettuna Kajaanissa, Tampereella ja Joensuussa , ,9-61,6-70,3-73, ,9 Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot

40 4. Yhteenveto muuttoliikkeen määrällisestä ja laadullisesta kehityksestä

41 Porvoon väestönkehitys osatekijöittäin lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ( ) 1. Porvoon väkiluku on kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 saakka. Väestönlisäyksen volyymissa on ollut suurta vaihtelua ajanjakson ajan. Porvoon muuttotase on useiden suurten kaupunkien kehyskuntien tavoin herkkä taloudellisille suhdannevaihteluille. Porvoon väestönkehitys on osatekijöittäin tarkasteltuna tasapainoinen: muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä 54,6 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 45,4%). Nettosiirtolaisuuden merkitys Porvoon väestödynamiikassa on kasvanut tasaisesti 2000-luvun kuluessa. 2. Porvoon väestö on kasvanut keskimäärin 323 henkilöä per vuosi vuosien aikana. Porvoon väestönlisäys ylitti vuosien keskiarvon 2000-luvulla, jolloin väestö kasvoi keskimäärin vuotta kohden 399 henkilöllä, mutta kasvu on kääntynyt laskuun 2010-luvulla, jolloin väkiluku on kasvanut keskimäärin 229 henkilöllä vuotta kohden. 3. Porvoon väkiluku kasvoi henkilöllä vuosien aikana. Luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen osuus väestönlisäyksestä olivat lähes yhtä suuret. Porvoon kokonaismuuttoliike olisi ollut 2010-luvulla negatiivinen ilman maahanmuuttoa. Porvoo kärsi muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä henkilöä vuosina ja sai muuttovoittoa nettosiirtolaisuudesta samana aikana 713 henkilöä. Nettosiirtolaisuuden merkitys on ollut huomattava Porvoon 2010-luvun väestönkehitykselle 4. Ideaalisena va esto nkasvuna pideta a n noin 0,5 % - 1 %:in vuosittaista väestönkasvua ja kovana yli 1 %:in vuosittaista kasvua. Porvoon väestönlisäys on ollut koko 2000-luvun ideaalisella tasolla: väestö kasvoi keskimäärin 0,69 % vuosien ajalla ja keskimäärin 0,46 % vuosina Porvoon herkkyys suhdannevaihteluille tulee esiin suurina vuosittaisina vaihteluina: esimerkiksi 2010-luvun aikana väestönlisäys on vaihdellut 0,13 %:sta 0,87 %:iin

42 Porvoon muuttoliike määrällisestä näkökulmasta ( ) 1. Porvoo sai henkilöä muuttovoittoa kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskipitkällä aikavälillä eli vuosien aikana eli keskimäärin 99 henkilöä vuodessa. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2000-luvun alussa. Porvoo on kärsinyt 2010-luvun taantumavuosina kolmena vuonna muuttotappioita maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Porvoon 2010-luvun tilanne on tyypillinen suurimpien kasvukeskusten vaikutusalueella oleville kehyskunnille. 2. Porvoo kärsi -168 henkilöä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä lyhyellä aikavälillä eli vuosina Muuttovoitot ja tappiot ovat sahanneet edestakaisin 2010-luvun aikana. Porvoo sai muuttovoittoa 127 kunnasta ja kärsi muuttotappioita 105 kunnalle vuosina välillä. Porvoon seudulle muutettiin pääasiassa naapuriseutukunnista, erityisesti Helsingin ja Kotka-Haminan seuduilta. Helsingin seutukunnan osuus oli keskeinen varsinkin Porvoon tulomuuttovirroissa. Porvoon seudulta muutettiin pääasiassa Lahden ja Loviisan kaltaisille naapuriseuduille ja yliopistokaupunkeihin kuten Turkuun ja Tampereelle. 3. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa Helsingin seutukunnasta Helsinkiä lukuun ottamatta. Porvoo sai suurimmat muuttovoitot pääkaupunkiseudun kunnista Sipoosta, Espoosta ja Vantaalta. Sipoon osuus oli määrällisesti suurin. Porvoo kärsi kunnittain tarkasteltuna eniten muuttotappiota juuri Helsingille vuosina Porvoo kärsi Helsingin lisäksi muuttotappiota naapurikunnilleen Askolalle ja Loviisalle. 4. Porvoo kärsi muihin keskuskaupunkeihin verrattuna määrällisesti viidenneksi suurimmat muuttotappiot vuosina

43 Porvoon muuttoliike laadullisesta näkökulmasta (2) 1. Porvoo sai muuttovoittoa kaikista muista ikäluokista kuin ja vuotiaista vuosina Porvoo sai eniten määrällistä muuttovoittoa nuorista aikuisista (25-34 vuotiaat) ja lapsista (alle 15-vuotiaat). Lisäksi Porvoo sai huomattavaa muuttovoittoa myös vuotiaiden ikäryhmästä. Porvoo kärsi eniten määrällistä muuttotappiota nuorista vuotiaista. Porvoo olisi saanut merkittävää muuttovoittoa ilman muuttotappiota nuorista ikäluokista. Lähes neljä viidesosaa Porvoon tulo- ja lähtömuutoista kohdistuu alle 35-vuotiaiden ikäryhmiin 2. Porvoon tulo- ja lähtömuuton kannalta korkea-asteen muuttotase on optimaalinen: Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneista muuttovoittoa jokaisena vuonna vuosien välisenä aikana. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta vuosina : Porvoon muuttovoitto oli yhteensä +436 henkilöä. Porvoo sai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi muuttovoittoa perusasteen tutkinnon suorittaneista (+248 hlöä) vuosina Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen laadullisia muuttujia merkittävien kerrannaisvaikutusten vuoksi: esimerkiksi yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat keskimäärin noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisten muuttajien. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa työllisistä muuttajista (+424 hlöä) vuosina Lisäksi Porvoo sai muuttovoittoa lapsista, työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista ja kärsi muuttotappiota opiskelijoista ja eläkeläisistä. Porvoon laskennallinen hyöty työllisten muuttovoitosta oli yhteensä 7,1 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoo kuuluu niiden harvojen suurten ja keskisuurten kaupunkien joukkoon, joka sai muuttovoittoa työllisistä henkilöistä

44 Porvoon muuttoliike laadullisesta näkökulmasta (2) 4. Porvoo sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa rakentamisen, koulutuksen, kuljetus- ja varastoinnin sekä tukun ja vähittäiskaupan toimialoilta. Porvoo sai muuttovoittoa lähes kaikilta toimialoilta lukuun ottamatta majoitus- ja ravitsemistoimintaa, hallinto- ja tukipalveluita sekä terveys ja sosiaalipalveluiden toimialoja 5. Porvoon muuttoliikkeen rakenne on kilpailukykyinen tulorakenteen näkökulmasta: Porvoo sai muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista muuttajista sekä muuttotappiota pienituloisista. Porvoo sai muutto-voittoa kaikista yli euroa vuodessa ansaitsevista tuloryhmistä ja muuttotappiota euroa vuodessa ansaitsevista. Porvoo sai merkittävää muuttovoittoa (+247 hlöä) hyvätuloisista yli euroa vuodessa ansaitsevista muuttajista vuosina Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien muuttoa kohden vuodessa vuosien välisenä aikana. Porvoon tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat keskimäärin 97 euroa korkeammat kuin lähtömuuttajien yhtä muuttoa kohden vuosina Porvoon tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat varsin korkeat muiden suurten kaupunkien läheisyydessä olevien kehyskuntien tavoin 7. Porvoo sai pientä määrällistä muuttotappiota kuntien välisestä muuttoliikkeestä 2010-luvulla, mutta hyötyi taloudellisesti muuttajien rakenteesta. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli yhteensä 19,6 miljoonaa euroa vuosina eli noin 3,9 miljoonaa euroa vuodessa. Porvoon muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli 7:nneksi korkein ja asukaslukuun suhteutettuna 4:nneksi korkein kaikkien maakuntien keskuskaupunkeihin verrattuna.

45 Tulkintoja kokonaisuudesta 1 (2) 1. Muuttoliike muovaa aluerakennetta keskittävään suuntaan sen valikoivuuden vuoksi: kasvavat seudut hyötyvät samanaikaisesti sekä määrällisestä muuttoliikkeestä että muuttajien rakenteesta. Porvoo on muuttoliikkeen näkökulmasta optimaalisessa tilanteessa: kaupunki hyötyy muuttajien rakenteesta määrällisen muuttoliikkeen vaihteluista huolimatta. Muuttoliike tuo alueelle myönteisiä itse itseään vahvistavia kerrannaisvaikutuksia, jotka parantavat ajan kanssa Porvoon suhteellista asemaa alueiden välisessä kilpailussa: Porvoo sai muuttovoittoa kaikista ikäryhmistä lukuun ottamatta nuoria, korkea-asteen tutkinnon suorittaneista, työllisistä ja keski- sekä hyvätuloisista tuloryhmistä. Porvoon kannalta merkityksellisintä on merkittävät muuttovoitot työllisistä ja korkea-asteen muuttajista sekä ennen kaikkea muuttoliikkeestä kertyvä positiivinen tulokertymä. 2. Porvoon sijaintietuun liittyvä potentiaali on kiistaton. Aluerakenteen, liikennejärjestelmän ja muuttoliikkeen välillä on kasvava positiivinen yhteys: alueiden kasvu suuntautuu yhtäältä sisäänpäin suurimpien kasvukeskusten sisälle ja toisaalta kaupunkirakenne laajenee ulospäin liikenne- ja kasvukäytävien suuntaisesti. Porvoon kannalta merkittävin vahvuus liittyy sijaintiin ja kasvavaan sijaintietuun suhteessa Helsinkiin sekä Helsingin laajenevaan pendelöinti- ja vaikutusalueeseen. Aluerakenteen kehityksen kannalta on merkityksellisintä Porvoon fyysinen, toiminnallinen ja henkinen kiinnittyminen metropolialueeseen. Tämä edellyttää sekä valintaa että aktiivista kytkeytymistä kaikkiin mahdollisiin laajan metropolialueen yhteistoimintarakenteisiin ja järjestelyihin sekä tuleviin sopimuksellisiin järjestelyihin. Kiinnittyminen ja yhteistyön syventyminen kytkeytyy samalla Porvoon seudun tulevaan edunajamiseen. Porvoon seudun kannattaa kiinnittymisessä tehdä yhteistyötä erityisesti itäisen Uudenmaan ja Kotka-Hamina seudun kanssa, joiden ansiosta Porvoon seutu saa lisää sekä alueellista painoarvoa että kriittistä massaa aktiivisen edunajamisen taakse säilyttäen aloitteen itsellään. Porvoon ja naapuriseutujen intressi on tässä asiassa yhteinen suhteessa metropolialueen laajenemiseen.

46 Tulkintoja kokonaisuudesta 2 (2) 3. Alue- ja väestörakenteen muutos sekä suuret käynnissä olevat reformit korostavat Porvoon tulevaa asemointia sekä suhteessa itäisen Uudenmaan ja Kymenlaakson alueeseen että Helsingin metropolialueeseen. Porvoo on optimaalisessa paikassa suhteessa molempien alueiden muutto-, pendelöinti- ja asiointivirtojen suuntautumisen osalta. Porvoon etuna on lisäksi useista naapurikunnistaan poiketen kaikki kaupungin tunnusmerkit ja kaupunkimaisuus, joiden merkitys kasvaa muuttoalttiiden ikäluokkien paikan valintaan liittyvissä asenteissa, arvoissa ja preferensseissä. Porvoon on toisin sanoen vahvistettava samanaikaisesti sekä omia strategisia vahvuuksiaan, profiliaan ja erottautumista naapurikunnistaan että liittouduttava tapaus- ja tarvekohtaisesti niin itään kuin metropolialueeseen. Asemointi ei tapahdu vain julistamalla tai (alue)markkinoinnilla, vaan johdonmukaisella ja suunnitelmallisella kehittämistyöllä sekä panostamalla erityisesti Porvoon maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviin ratkaisuihin suhteessa metropolialueen kehitykseen 4. Porvoossa toteutuu kokonaan tai osittain kaikki muuttovetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä (seurava dia). Porvoo on yksi harvoista kaupungeista, joissa toteutuu tasapainoisella tavalla kaikki em. vetovoimaisen alueen tunnusmerkit. Tämä avaa kaupungille useita vaihtoehtoisia ja kilpailukykyisiä mahdollisuuksia vetovoiman ja houkuttelevuuden ylläpitämiseksi tulevaisuudessa. Porvoon kasvava sijaintietu mahdollistaa sen, että kaupunki voi esimerkiksi tulomuuttovirtojen osalta toteuttaa määrätietoista segmentointia sekä ikä- ja väestöryhmittäin että lähtöalueittain. Porvoon kannattaa esimerkiksi pehmeiden vetovoimatekijöiden osalta panostaa läheisyyteen, lähestyttävyyteen ja mukavuuteen eli vahvistaa määrätietoisesti etenkin paikkaan ja ilmapiiriin liittyviä pehmeitä vetovoimatekijöitä, jotka korostavat tulemisen ja olemisen helppouteen liittyviä asioita. Paikkaan liittyvät valinnat ja mielikuvat korostuvat jatkossa aikaisempaa enemmän kaikkien ikäryhmien muuttovalinnoissa. 5. Alueen kasvu- ja kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin muodostuu useasta tekijästä (katso dia 48). Keskeiset kilpailukykytekijät liittyvät alkuetuun, sijainti- ja saavutettavuusetuun, demografiseen etuun, rakennettuun etuun ja mentaaliseen etuun. Porvoon ylivoimaisesti suurimpana ja merkitykseltään kasvavana vahvuutena on sijainti- ja saavutettavuusetu. Porvoon ideaalisella tasolla oleva vuosittainen väestönlisäys ja optimaalinen muuttajien rakenne tuo alueelle demografista etua ajan kanssa. Porvoon tulevan sisäisen kehityksen, kehittämisen ja strategisten valintojen kannalta sekä ulkoisen suuntautumisen ja kiinnittymisen kannalta avainroolissa ovat varsinkin rakennettuun ja mentaaliseen etuun liittyvät panostukset.

47 Muuttovetovoimaisen alueen 6+1 tunnusmerkkiä 1.Kovat vetovoimatekijät 2.Pehmeät vetovoimatekijät 3.Identiteettitekijät 4.Sijainti suhteessa kasvukeskukseen / kasvukeskuksiin 5.Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 6.Mainekuva 7.Villit kortit?

48 ? On On? On

49 LISÄTIETOJA: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013

Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2013 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 21.1.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2013* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2014 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta

Muuttajien taloudellinen tausta VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Vaasan kaupunki ja seutu

Vaasan kaupunki ja seutu Vaasa kaupunkiseutuvertailussa Sisällysluettelo JOHDANTO Vaasan kaupunki ja seutu s. 3 5 Onnellisia ihmisiä s. 6 Vaasan seutu kartalla s. 7 Vaasa ja naapuriseudut kartalla s. 8 9 KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo

MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku

Lisätiedot

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m

Ruututietokanta 2014: 250m x 250m Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017

Valkeakosken muuttoliikeanalyysi. VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Huhtikuu 2017 Valkeakosken muuttoliikeanalyysi VTT Timo Aro ja Valt.yo. Rasmus Aro @timoaro Huhtikuu 2017 SISÄLTÖ 1. Yleistä koko maan väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2. Valkeakosken määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot