Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus"

Tuulikki Maija-Leena Saarnio
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen

2 (I-VII) Työttömät työnhakijat (lom. ml.) Satakunnassa Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin

3 (I-.VII) Alle 2-vuotiaat työttömät työnhakijat Satakunnassa Vuodesta 2006 lähtien lomautetut ml. Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin

4 07 POHJANMAA 02 UUSIMAA 16 ETELÄ- POHJANMAA KOKO MAA 03 VARSINAIS- SUOMI 14 SATAKUNTA 1 HÄME 09 POHJOIS- SAVO 06 ETELÄ-SAVO 04 PIRKANMAA 12 POHJOIS- POHJANMAA 0 KAAKKOIS- SUOMI 08 KESKI-SUOMI 11 KAINUU 13 LAPPI 10 POHJOIS- KARJALA Työttömyysasteet ELY-keskuksittain vuonna 2013 (I-VII) Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin

5 13 LAPPI 14 SATAKUNTA 1 HÄME 11 KAINUU 12 POHJOIS-POHJANMAA 08 KESKI-SUOMI 04 PIRKANMAA KOKO MAA 06 ETELÄ-SAVO 09 POHJOIS-SAVO 02 UUSIMAA 03 VARSINAIS-SUOMI 0 KAAKKOIS-SUOMI 16 ETELÄ-POHJANMAA 10 POHJOIS-KARJALA 07 POHJANMAA,0 Avoimien työpaikkojen määrän muutos vuonna 2013/2012 (tammi-heinäkuu) ELY-keskuksittain 0,0 -,0-10,0-1,0-20,0-2,0-30,0 Satakunnan ELY-keskus, Merja Mannelin

6 SATAKUNNAN SEKÄ PORIN JA RAUMAN SEUDUN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN ALUEISIIN Valtiotieteen tohtori Timo Aro Timo Aro 2013

Analyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli 18 maakuntaa alueluokituksen mukaisesti ja 2 väestöltään suurinta seutukuntaa 1.1.2013 alueluokituksen mukaisesti Analyysiin valittiin 10 alueiden muutosta ja dynamiikkaa kuvaavaa muuttujaa.

7 Analyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli 18 maakuntaa alueluokituksen mukaisesti ja 2 väestöltään suurinta seutukuntaa alueluokituksen mukaisesti Analyysiin valittiin 10 alueiden muutosta ja dynamiikkaa kuvaavaa muuttujaa. Valittujen muuttujien oli täytettävä kolme ehtoa: niiden oli kyettävä kuvaamaan alueiden yleistä muutosta ja kehitystä, oltava suhteellisia muuttujia ja vertailukelpoisia keskenään keskipitkällä aikavälillä Maakunnat ja seutukunnat pisteytettiin sijoituksen perusteella muuttuja- ja vuosikohtaisesti neljänä poikkileikkausajankohtana: 199, 2000, 2008 ja 2012 Maakuntien luokittelun ja sijoitusten ansiosta voidaan verrata sekä alueiden positiota suhteessa toisiin alueisiin että position kehittymistä vuosien välisenä ajanjaksona. Analyysiin valittu muuttujajoukko ei ole kattava, jonka vuoksi kilpailukykyä mittavat tulokset ovat suuntaa antavia ja kertovat ensisijaisesti alueen omasta muutoksesta ja positiosta suhteessa muiden alueiden kehitykseen. 7 Timo Aro 2013

8 Kilpailukykyanalyysin muuttujat KILPAILUKYVYN TEEMA-ALUE MUUTTUJAT TIETOLÄHTEET 1. Alueen aluetalousdynamiikka - Alueen bruttokansantulo asukasta kohden - Alueen bruttokansantulon muutos % eri ajankohtina ( , , ja ) - Tilastokeskus, aluetilinpito 2. Alueen työllisyysdynamiikka - Alueen työllisyysaste % - Alueen työttömyysaste % 3. Alueen väestödynamiikka - Alueen väestönlisäys promilleina keskiväkiluvun 1000 asukasta kohden - Alueen muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä promilleina 1000 asukasta kohden -Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto - TEM, vuosikohtaiset keskiarvot - Tilastokeskus, väestötilastot 4. Alueen kuntatalousdynamiikka - Alueen kuntien kunnallisverot per asukas - Alueen kuntien lainat per asukas - Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta; Kuntaliitto, kuntakuvaajat. Alueen osaamisdynamiikka - Tutkinnon suorittaneiden %-osuus - Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus % yli 1-vuotiaasta väestöstä 8 - Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne Timo Aro 2013

9 Maakuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 199, 2000, 2008 ja SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 78 Varsinais- Suomi 76, 4 Pohjanmaa 73 Pohjanmaa 64, 6 Kymenlaakso 8, 7 Kanta-Häme 7, 8 Etelä-Karjala 6, 9 Keski-Suomi 0 10 Savo 47, 11 Satakunta Päijät-Häme 46, 13 Lappi 43, 14 Etelä-Savo 36 1 Etelä- Pohjanmaa Karjala Kainuu 32, 18 Keski- Pohjanmaa 32 9 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 98, 2 Pirkanmaa 82, 3 Varsinais- Suomi 79, 4 Pohjanmaa 68 Pohjanmaa 64, 6 Kanta-Häme 61 7 Kymenlaakso 9 8 Keski-Suomi 6 9 Etelä-Karjala 10 Päijät-Häme 0 11 Satakunta 42, 12 Savo Etelä- Pohjanmaa 40, 14 Karjala 40 1 Keski- Pohjanmaa Lappi Etelä-Savo 2, 18 Kainuu 22, SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 86 2 Pirkanmaa 81 3 Pohjanmaa 74 4 Varsinais- Suomi 72, Kanta-Häme 68, 6 Pohjanmaa 60 7 Keski-Suomi 3 8 Satakunta 2, 9 Savo 1, 10 Keski- Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä- Pohjanmaa 46, 13 Etelä-Karjala Lappi 38, 1 Kymenlaakso Karjala 3, 17 Etelä-Savo 29, 18 Kainuu 29 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79, 3 Pohjanmaa 73, 4 Varsinais- Suomi 67, Pohjanmaa 7 6 Satakunta 6, 7 Etelä-Karjala 6 8 Savo 4 9 Kanta-Häme 3 10 Keski-Suomi 48, 11 Etelä- Pohjanmaa Päijät-Häme 47, 13 Keski- Pohjanmaa Karjala 39, 1 Lappi Kymenlaakso Etelä-Savo Kainuu 28, Timo Aro 2013

10 2 väestöltään suurimman seutukunnan sijoitus ja kilpailukykypisteet vuosina 199, 2000, 2008 ja 2012* ,7 1 Vaasan seutukunta Helsingin 2 seutukunta 8 3 Oulun seutukunta 83, Tampereen 82,7 4 seutukunta Turun seutukunta 76 6 Porvoon seutukunta 71 68,7 7 Salon seutukunta Hämeenlinnan 68,2 8 seutukunta 9 Kuopion seutukunta 62, Lappeenrannan 62,2 10 seutukunta 7,7 11 Rauman seutukunta Jyväskylän 12 seutukunta 6, Kouvolan 13 seutukunta 6, Pietarsaaren 14 seutukunta 2,2 1 Kotka-Haminan stk. Seinäjoen seutukunta 49 Joensuun 17 seutukunta 4 1 Helsingin seutukunta 96,2 2 Tampereen seutukunta 90 3 Oulun seutukunta 88, 4 Salon seutukunta 79,7 Turun seutukunta 79 6 Vaasan seutukunta 77 7 Hämeenlinnan seutukunta 71 8 Jyväskylän seutukunta 69 9 Porvoon seutukunta 68, 10 Kuopion seutukunta 64, 11 Lappeenrannan seutukunta 60,7 7,2 12 Rauman seutukunta 6,2 13 Kouvolan seutukunta 14 Kotka-Haminan seutukunta 49,2 1 Pietarsaaren seutukunta 48, 16 Lahden seutukunta 48 Seinäjoen 47,7 17 seutukunta 18 Joensuun seutukunta 4, 19 Kokkolan seutukunta 42 1 Helsingin seutukunta 89,7 2 Tampereen seutukunta 88, 3 Vaasan seutukunta 86 4 Oulun seutukunta 80,7 Porvoon seutukunta 79,7 6 Turun seutukunta 78 7 Hämeenlinnan seutukunta 77,2 8 Kuopion seutukunta 69, 9 Jyväskylän seutukunta Salon seutukunta 6 11 Rovaniemen seutukunta 60, 12 Seinäjoen seutukunta 8,7 13 Kokkolan seutukunta 6, 14 Rauman seutukunta 0,7 1 Lahden seutukunta 46, 16 Pietarsaaren seutukunta 44,7 17 Lappeenrannan seutukunta 43, 18 Kouvolan seutukunta 43,2 19 Porin seutukunta 42, 20 Joensuun seutukunta 39, 21 Kajaanin seutukunta 32 Kemi-Tornion 1 Helsingin seutukunta 89,7 2 Vaasan seutukunta 87 3 Tampereen seutukunta 83 4 Turun seutukunta 78 Kuopion seutukunta 76, 6 Oulun seutukunta 71,7 7 Porvoon seutukunta 71, 8 Seinäjoen seutukunta 68, 9 Rauman seutukunta Rovaniemen seutukunta Hämeenlinnan seutukunta 7,2 12 Lappeenrannan stk. 7,0 13 Jyväskylän seutukunta 6,2 14 Kokkolan seutukunta 4,7 1 Pietarsaaren seutukunta 4,2 16 Porin seutukunta 0,7 Joensuun 17 seutukunta 49,2 Timo Aro 2013

11 Maakuntien kilpailukykyanalyysin tulokset, muutama keskeinen poiminta Uusimaa oli kilpailukykyisin ja Pirkanmaa toiseksi kilpailukykyisin alue analyysin jokaisena ajankohtana: Uusimaa oli vahva kaikkien muuttujien osalta. Ainoa heikkous liittyi maakunnan kuntien lainamäärään. Pirkanmaa oli tasaisen vahva kaikilla osa-alueilla, mutta erityisen vahva väestödynamiikan muuttujissa. Heikkous liittyi heikkenevään työllisyysdynamiikkaan. Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa kamppailivat tasaisesti kolmanneksi kilpailukykyisimmän alueen asemasta: Varsinais-Suomen suhteellinen asema heikentyi 2000-luvun kuluessa ja Pohjanmaan asema vastaavasti kohentui. Kuvaavaa on, että Varsinais-Suomen bruttokansantuotteen muutos per asukas oli maakuntien heikoin vuosina , joka heijastui negatiivisesti työllisyysdynamiikkaan. Pohjanmaan tilanne päinvastainen. Pohjanmaa oli ainoa maakunta, jossa BKT:n muutos per asukas oli positiivinen vuosina Lisäksi Pohjanmaan työllisyysaste oli korkein ja työttömyysaste alhaisin vuonna Pohjanmaan nousu perustuu siihen, että alue on kyennyt säilyttämään teollisen perustansa vahvana eikä kehitys ole muutaman ison teollisuustoimijan varassa. Satakunta ja Keski-Pohjanmaa paransivat suhteellista asemaansa eniten muihin maakuntiin verrattuna: Satakunta ja Keski-Pohjanmaa nousivat pykälää vuosien välisenä aikana. Satakunta oli 9:nneksi kilpailukykyisin maakunta yhteispisteissä, mutta onnistui nostamaan sijoitustaan koko ajanjakson ajan: Satakunta oli sijalla 11 vuosina 199 ja 2000, mutta nousi 8:nneksi vuonna 2008 ja edelleen 6:nneksi aivan Pohjanmaan kannoille vuonna Satakunnan nousu perustuu Pohjanmaan tavoin vahvaan ja monipuoliseen teolliseen perustaan, joka heijastuu myönteisesti etenkin alue- ja kuntatalouteen sekä työllisyyskehitykseen. Satakunnassa kuntien lainamäärä oli alhaisin vuonna 2008 ja Huomionarvoista on se, että vuosina 199 ja 2000 Satakunnan lainat olivat maakuntien keskiarvon huonommalla puolella. Lisätietoja: 11 Timo Aro 2013

Samankaltaiset tiedostot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?