Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen"

Irma Kivelä
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja

2 Väestö Väestönkehitys (1995=100). Lähde: Tilastokeskus Väestönkehitys (%). Lähde: Tilastokeskus

3 Työ Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta huhtikuu huhtikuu Lähde: TEM & Tilastokeskus Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta huhtikuussa Lähde: Tilastokeskus & TEM

Aluetalous Bruttokansantuotteen kehitys 2000-2013 (2000=100).

4 Aluetalous Bruttokansantuotteen kehitys (2000=100). Lähde: Tilastokeskus Bruttokansantuote asukasta kohden Lähde: Tilastokeskus

5 Tulevaisuuden kunta -kysely kysely liikkeelle: kyselyn vastaanottajaa Manner-Suomen 297 kunnasta kunnanvaltuutettua 291 kunnasta johtavaa viranhaltijaa 297 kunnasta 6.6. klo 15 mennessä: 2786 vastaajaa (2236 vastannut loppuun asti) 297 kunnasta 2048 kunnanvaltuutettua 738 viranhaltijaa 25 % vastausprosentti

6 Kehittämistyön luonteen muutos kunnissa Arvioi seuraavien kehittämistyön luonnetta koskevien muutosten merkitystä kuntasi kannalta. 1 = Täysin eri mieltä; 5 = Täysin samaa mieltä S E U D U L L I S E N K E H I T TÄ M I S Y H T E I S T YÖ N M E R K I T YS T U L E E K A S VA M A A N 3,9 M A A K U N N A L L I S E N K E H I T TÄ M I S Y H T E I S T YÖ N M E R K I T YS T U L E E K A S VA M A A N 3,8 M A A N T I E T E ESEEN S I TO M ATO N V E R KO S TO M A I N E N JA T E E M O I T TA I N E N Y H T E I S T YÖ K U N T I E N VÄ L I L L Ä T U L E E K A S VA M A A N K U N T I A JA K AU P U N K I S E U T UJA L A A J E M P I E N V YÖ H Y K K E I D E N JA K ÄY TÄV I E N K E H I T TÄ M I S E N M E R K I T YS T U L E E K A S VA M A A N ( L I I K E N N E I N F R A A N N O JA AVAT L A A J E M M AT T YÖ V O I M A - JA O S A A M I S M A R K K I N AT ) 3,8 3,

7 S E U D U L L I S E N K E H I T TÄ M I S Y H T E I S T YÖ N M E R K I T YS T U L E E K A S VA M A A N M A A K U N N A L L I S E N K E H I T TÄ M I S Y H T E I S T YÖ N M E R K I T YS T U L E E K A S VA M A A N M A A N T I E T E ESEEN S I TO M ATO N V E R KO S TO M A I N E N JA T E E M O I T TA I N E N Y H T E I S T YÖ K U N T I E N VÄ L I L L Ä T U L E E K A S VA M A A N A Metropolialue A2 Metropolialueen lähiseudut B Monipuoliset korkeakoulupaikkakunnat C Maakuntaveturit D Maakuntien vahvat kakkoskaupungit E1 Pikkukaupungit M1 Taajaan asutut seudut M2 Maaseutumaiset seudut K U N T I A JA K AU P U N K I S E U T UJA L A A J E M P I E N V YÖ H Y K K E I D E N JA K ÄY TÄV I E N K E H I T TÄ M I S E N M E R K I T YS T U L E E K A S VA M A A N ( L I I K E N N E I N F R A A N N O JA AVAT L A A J E M M AT T YÖ V O I M A - JA O S A A M I S M A R K K I N AT )

8 Haastattelukierros 39 kaupunkiseudulle: kasvuvyöhykkeet ja verkostot osana kaupungin strategista kehittämistä

9 Kasvuvyöhykkeet ja verkostot osana kaupungin strategista kehittämistä Haastattelukierros 39 kaupunkiseudulle kaupunkien kehittämisestä vastaaville viranhaltijoille (kehittämisjohtaja / elinkeinojohtaja / kaupunginjohtaja): 39 haastateltavaa 35 haastattelua toteutettu 20 h 12 min keskustelua Espoo Hamina Helsinki Hyvinkää Hämeenlinna Iisalmi Imatra Joensuu Jyväskylä Jämsä Järvenpää Kajaani Kemi Kokkola Kotka Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Rauma Riihimäki Rovaniemi Salo Savonlinna Seinäjoki Tampere Tornio Turku Uusikaupunki Vaasa Vantaa Varkaus Äänekoski

10 Tunnistettuja vyöhykkeitä Kansalliset ja kansainväliset vyöhykkeet: Suomen kasvukäytävä Pohjoinen kasvukäytävä (E-18 vs. laajempi Etelä-Suomen kaupunkeja kytkevä yhteistyö) Perämerenkaari (Bothnian Corridor) + meripohjolavyöhyke Arctic Europe -kasvuvyöhyke (Luulaja- Tromssa -yhteistyöstä ponnistanut vähemmän rajautuva Pohjoinen ulottuvuus) Etelä-Karjalasta Viipuri-Pietari suuntainen vyöhyke Tornionlaakson vyöhyke HUOM! Digital highway Maakuntien väliset kasvuvyöhykkeet: Tampere-Lahti-Kouvola-Kotka Etelä-Saimaa matkailuvyöhyke Pietarsaari-Kokkola kasvuvyöhyke Oulu-Kokkola-Vaasa (8-tie) Metropoli-Lahti -vyöhyke LOURA (osa Pohjoista kasvuvyöhykettä) Tampere-Orivesi-Jämsä-Jyväskylä Salpauselän palveluvyöhyke: Pirkanmaa, Päijät-Häme, Kymenlaakso

11 Tunnistettuja sisäisiä vyöhykkeitä Maakuntien sisäiset (kaupunkien väliset) kasvuvyöhykkeet: Lappeenranta-Imatra kaksoiskaupunki Symmetrinen maakunta ja seutu (Pohjois-Karjala sekä Joensuu + lähikunnat 9-tie ja 6-tie) Varkaus-Kuopio-Iisalmi käytävä (5- tie) Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski Kaupunkiseudun sisäiset vyöhykkeet: Metropolialue (ympäryskunnista suuntaus Helsinkiin ja kytkeytyminen sitä kautta) Symmetrinen kaupunki (Joensuu) Keskuskaupunkien 360⁰ -yhteistyö Kajaani-Sotkamo Oulun eteläinen

12 Kasvuvyöhykkeiden merkitys Riittävän vahvat maakuntakeskukset toimivat varsin itsenäisesti Suurin merkitys keskisuurille kaupungeille ja maakuntien kakkoskaupungeille sekä etelän seutukaupungeille kytkeytyä liikennejärjestelmän valtimoihin ja imuun mukaan Pääpaino strategisessa työssä Edunvalvonta ja yhteinen ääni huomio ja statusarvo kansallisesti ja yhä enemmän EU:n suuntaan (TEN-T verkko kaikkein vahvimmin esillä) Katse yli rajojen (osaoptimoinnin vähentäminen) ja flow -ajattelu (erilaisiin virtoihin kytkeytyminen) Tulevaisuusnäkymä, profiili, roolitus Liikennejärjestelmä ja sen välityskyky korostuu Vyöhykkeellä on merkitystä arjen kehittämistyössä, kun on riittävästi luontaisia virtoja ja kasvupotentiaalia: erit. pendelöinti, työvoiman liikkuvuus, yritysten ja muiden organisaatioiden (erit. oppilaitokset ja osaaminen) väliset verkostot / yhteiset intressit

Samankaltaiset tiedostot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK/2027/48/2015 1.12.2016 TEM:n tutkimusseminaari TOIMINNALLISTEN ALUEIDEN JA KASVUVYÖHYKKEIDEN TUNNISTAMINEN JA MÄÄRITTELY (perustana paikkatieto