SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA

Transkriptio

1 SAVONLINNAN SEUDUN ELINVOIMA Valtiotieteen tohtori Timo Aro Savonlinna

2 SISÄLTÖ 1. Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa 2. Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa

3 Aluerakenteen muutosvoimat pähkinänkuoressa

4 Toimintaympäristön muutostekijöitä KAUPUN- GISTUMINEN PUHDAS ENERGIA DIGITALI- SAATIIO IKÄRAKEN- TEEN MUUTOS HYVINVOIN- TIEROT ROBOTI- SAATIO MUUTTO- LIIKE AVOIN DATA ILMASTO- MUUTOS ESINEIDEN INTERNET GLOBALI- SAATIO TOIMINTA- YMPÄRISTÖN MUUTOS- TEKIJÖITÄ JNE.

5 En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi? - Charles Bukowski Lounaalla

6 Aluerakenteen isoja muutosvoimia Kaupungistuminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys Liikkuvuus Demografia Pirstoutuminen

7 Kaupungistuminen ja keskittyminen Työ, asuminen, liikkuvuus ja demografinen muutospaine sekä elämäntapoihin, arvoihin ja asenteisiin liittyvät muutokset vauhdittavat kaupungistumis- ja keskittymiskehitystä 15 km 50 km Suomi on myöhäiskaupungistunut maa, mutta nopeasti kaupungistunut maa: kaupungistumis- tai taajamoitumiskehitys % tilastointitavasta riippuen Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: esimerkiksi Helsingin vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa tai Helsinki-Tampere kasvukäytävän vaikutusalueella 2,1 miljoonaa ihmistä. Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu yli neljä viidesosaa väestöstä. Suurten kaupunkien/kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat muun muassa korkean arvonlisäyksen työpaikkojen sijoittuminen, keskittymien ja solmupisteiden syntyminen, korkeakoulujen sijainti, kilpailu ja valikoiva muuttoliike 30 km 30 km 30 km 30 km 15 km 50 km 15 km 50 km 15 km 30 km 30 km 100 km 15 km 30 km 15 km 15 km 15 km 30 km 15 km 30 km Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Analyysi: Timo Aro 2014, tulevaisuuden kunta Kartta: Timo Widbom 2014

8 Kaupungistumis- ja keskittymiskehitys tilastojen perusteella Tilannekuva keskittymisen vauhdista viiden irrallisen tilastofaktan perusteella 1Kaupunkialueiden väestö kasvoi henkilöllä ja työpaikkojen määrä :lla vuosina Neljä viidestä suomalaisesta asuu 20 ja kolme viidestä 10 suurimmalla kaupunkiseudulla (70 seutua). 10 suurimman kaupunkiseudun väkiluku kasvoi henkilöllä vuosina eli yhtä paljon kuin Tampereella ja Turussa on asukkaita 3Enemmän kuin neljä viidestä suomalaisesta (85 %) asuu tilastollisissa taajamissa. Yli 90 % maapinta-alasta on poismuuttoaluetta 4Kuntien välisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain joka neljäs kunta tai kaupunkiseutu vuosina : muuttovoittoiset alueet olivat suuria keskuskaupunkeja, niiden kehyskuntia tai sijaitsivat niiden laajemmalla vaikutusalueella 5Suurten kaupunkiseutujen (10) osuus on keskeisillä makromuuttujilla enemmän kaksi kolmasosaa koko maan osuudesta: 61 % väestöstä, 64,8 % työpaikoista, 67,4 % yksityisen sektorin työpaikoista, 67,2 % BKT:sta, 69 % korkea-asteen tutkinnon suorittaneista ja 83,6 % TK-menoista

9 Esimerkki Helsinki-Turku-Tampere kasvukolmion osuus Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista 47,1 % 50,5 % 53,6 % BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista 54,4 % 68,7 % 58,0 %

10 Vyöhykkeisyys Sijainti, saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat yhteydet alueiden menestymisen tai menestymättömyyden taustalla Aluerakenteeseen muodostuu vähitellen liikennekäytävien ohjaamaan suonistoon perustuvia laajoja suuralueita / työssäkäyntialueita, jotka eivät perustu olemassa oleviin maantieteellisiin, hallinnollisiin ja ohjelmallisiin aluejakoihin Kaupunkiseutujen välillä korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työssäkäyntialueiden välillä. Liikenneyhteyksien parantuminen ja nopeutuminen tuovat liikenneväylien varrella olevia kaupunkeja lähemmäksi toisiaan ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille: avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja tunnin juna -konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin Kaupungeissa korostuu jalankulku-, kevyen liikenteen ja joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen. Yksityisautoilu säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla

11 Liikkuvuus Kasvavien alueiden ja nopeiden rautatie- ja maantieyhteyksien välillä vahva ja kasvava riippuvuus Kuntien välinen muuttoliike on ollut yksi keskeisimmistä aluekehitystä eriyttävästä tekijästä 2000-luvulla. Maahanmuuton lisääntyminen lisää alueellista eriytymistä, koska maahanmuuttajien muutot keskittyvät kantaväestöä voimakkaammin harvemmille kaupunkiseuduille. Helsingin neljän sormen malli suhteessa Turkuun, Tampe-reelle, Lahteen ja Kotkaan: kaikki liikenne- ja kasvukäytävät sekä niiden vaikutusalueet vahvalla kasvu-uralla pl. Helsin-gin ja Porin välinen yhteys Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta keskittävään suuntaan: Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä kunnassa (79 kuntaa) ja negatiivinen 241 kunnassa vuosina Joka kolmas suomalainen pendelöi. Suurten kaupunkiseutujen pendelöintialueet laajenevat. Esimerkiksi Helsingin pendelöintialue laajenee noin km vuosikymmenessä Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015

12 Demografinen muutospaine Väestön ikärakenteen muutos, työikäisen väestön määrän väheneminen, huoltosuhteen heikkeneminen = kestävyysvaje Nuorten (15-24-vuotiaiden) muuttoliikkeestä sai vain 18 kuntaa (317) muuttovoittoa vuosien välisenä aikana Yli 65-vuotiaiden määrän 2,5 kertaistuminen ja yli 75-vuotiaiden 3,5 kertaistuminen vuoteen 2030 mennessä: ikäsidonnaisten sosiaali- ja terveysmenojen nopea kasvu Työikäisen väestön määrä vähenee noin henkilöllä ja samanaikaisesti koko väestön määrä kasvaa noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Työikäisten väestön määrä kasvaa vain 74 kunnassa (317) vuosina Väestöllinen huoltosuhde ylittää rajapyykin 100 joka kolmannessa kunnassa. Taloudellinen huoltosuhde vielä armottomampi muutoksen mittari Lähde: Tilastokeskus Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2015

13 Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan kaupunkiseuduittain vuosina Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

14 Pirstoutuminen Elämäntapaan, arvoihin ja asenteisiin liittyvä polarisoituminen ja erilaiset arkipäivän todellisuudet eri puolilla Suomea Painopisteen siirtyminen hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon ( ) ja edelleen kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (2010 -) Yhtenäisvaltiosta ja -kulttuurista kohti pirstoutunutta, lohkoutunutta ja jakautunutta Suomea. Alueiden, väestöryhmien, ikäryhmien jne. väliset taloudelliset, sosiaaliset ja terveydelliset erot kasvaneet 2000-luvun aikana Suomessa eletään monessa todellisuudessa riippuen asuinpaikasta, iästä ja viiteryhmästä: sosiaalisten etäisyyksien ja todellisuuksien väliset erot pikemmin kasvamassa kuin supistumassa

15 Kaikki muutokset vaikuttavat aluerakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoittavasti!

16 Savonlinnan seudun elinvoima ja mahdollisuudet alueiden välisessä kilpailussa

17 Sateen sattuessa voidaan kiistellä siitä, onko sadetakki parempi kuin sateenvarjo, mutta tyhmintä on jäädä sateeseen ja kastua" - Osmo Soininvaara -

18 Alueen elinvoiman osatekijät Alueen sisäinen elinvoima Alueen mainekuva Alueen ulkoinen elinvoima

19 Alueen ulkoinen ja sisäinen elinvoima Elinvoima on kasvua, hyvinvointia, energisyyttä, kilpailukykyä, tuloksellisuutta, dynaamisuutta, ketteryyttä, notkeutta, muutosherkkyyttä jne. Ulkoinen elinvoima (kovat tekijät): Alueen isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin. Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa Riippuvuus on suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista Sisäinen elinvoima (pehmeät tekijät): Alueen sisäisen toimintaympäristön mikrotekijät, jotka liittyvät alueen tekemiin strategisiin valintoihin, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, kuntien sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, yhteistyörakenteisiin, sopimusjärjestelyihin jne. Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myönteinen kasvuretoriikka, onnistumiset ja positiiviset tarinat, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

20

21 Muuttuja I-viidennes II-viidennes III-viidennes IV-viidennes V-viidennes BTV-indikaattori Bruttokanstantuote /as Arvonlisäyksen muutosindeksi Asukkaiden mediaanitulot /as Kunnallisverotettavat tulot /as Pitkäaikaiset velat (lainat) /as Työpaikkaomavaraisuusaste % Työllisyysaste % Työllisyysasteen muutos % Työpaikkojen määrän muutos% Avoimen sektorin työpaikkojen muutos Asukasluvun suhteellinen muutos % Kuntien välinen nettomuutto 1000 as Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Työikäisen väestön muutos % Koulutustasomittain Korkea-asteen suorittaneiden osuus % Tutkimus- ja tuotekehitysmenot /as Yksityisen sektorin osuus T&K-menoista % Yritysten määrä 1000 as. kohden Yrityskannan muutos % vuonna Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan Aluetalousdynamiikka Työllisyysdynamiikka Väestödynamiikka Osaamisdynamiikka Yritysdynamiikka Yritysten uusiutumisaste %

22 Kaiken perusta kasvussa!

23 Savonlinnan seudun työpaikkakehitys yksityisellä ja julkisella sektorilla vuosina Yksityinen sektori Valtio ja kunnat Savonlinnan seudun yksityisen sektorin työpaikkojen määrä oli vuoden 2012 lopussa sama kuin vuonna Julkisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 600:lla vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

24 Yrittäjien määrän kehitys Etelä-Savon seuduilla vuosina Mikkelin seutu Pieksämäen seutu Savonlinnan seutu 4002 Savonlinnan seudun yrittäjien määrä väheni 580:lla (-17,6 %) vuosien välisenä aikana Etelä-Savon yrittäjien määrä väheni 1 725:lla (-16,7 %) vuosina Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti

25 Yritysten määrä tuhatta asukasta kohden vuonna 2012 Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrää (yrityskanta) suhteessa alueen keskiväkilukuun (1000 asukasta kohden) Toimivien yrityksiä suhteessa asukaskuun oli eniten Maarianhaminan, Tunturi-Lapin, Suupohjan, Pohjois- Satakunnan ja Turunmaan seuduilla: erot olivat kaksinkertaiset ääripäiden välillä Savonlinnan seudulla oli 60,3 yritystä tuhatta asukasta kohden: seutu kuului kolmanteen viidennekseen ja oli sija-luvulla 42. kaikkien seutujen joukossa Etelä-Savon kaikki seudut sijoittuivat kolmanteen viidennekseen kaikkien seutujen joukossa: Mikkelin seutu oli joukon mediaanialue Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset Kehys-Kainuun Raahen Äänekosken Pielisen Karjalan Kajaanin Oulun Kuopion Varkauden Imatran Joensuun Kouvolan Itä-Lapin seutukunta Oulunkaaren seutukunta Kotkan-Haminan Haapaveden-Siikalatvan Kemi-Tornion Etelä-Pirkanmaan Nivala-Haapajärven Jyväskylän Koillis-Savon Rovaniemen Ylä-Savon Lappeenrannan Ylivieskan Kokkolan Hämeenlinnan Savonlinnan Vaasan Pieksämäen Keuruun Lahden Porin Koillismaan Keski-Karjalan Mikkelin Kyrönmaan Jämsän Rauman Riihimäen Saarijärven-Viitasaaren Tampereen Sisä-Savon Ylä-Pirkanmaan Jakobstadsregionens Forssan Kuusiokuntien Turun Torniolaakson Seinäjoen Kaustisen Salon Helsingin Pohjois-Lapin s Porvoon Joutsan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Järviseudun Raaseporin Vakka-Suomen Loviisan. Luoteis-Pirkanmaan Loimaan Åboland-Turunmaan Pohjois-Satakunnan Sydösterbottenin Tunturi-Lapin Mariehamns. Savonlinnan seutu: Sijoitus 42. /III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 40. / III-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 34./ III-viidennes 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0

26 Yrityskannan muutos % vuosina Muuttuja kuvaa toimivien yritysten määrän muutosta (%)vuosien välisenä aikana Yritysten määrä kasvoi suhteellisesti eniten Oulun, Tampereen, Maarianhaminan, Turun, Salon ja Jyväskylän seuduilla vuosina : yritysten määrä kasvoi kahdeksalla seudulla yli 10 % viiden vuoden ajanjakson aikana Savonlinnan seudun yrityskanta kasvoi 3 % vuosien välisenä aikana (yhteensä + 87 yritystä vuosina ): Savonlinnan seutu kuului yrityskannan muutoksessa viidenteen viidennekseen ja oli sijaluvulla 61. Etelä-Savon seuduista Pieksämäen seutu kuului toiseksi ja Mikkelin seutu kolmanneksi parhaaseen viidennekseen Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Ylä-Pirkanmaan Varkauden Sisä-Savon Savonlinnan Oulunkaaren Lahden Pohjois-Lapin Kouvolan Torniolaakson Itä-Lapin Joensuun Kuusiokuntien Forssan Sydösterbottens Rauman Ylä-Savon Etelä-Pirkanmaan Äänekosken Jämsän Kotka-Haminan Kaustisen Raaseporin Mikkelin Kajaanin Tunturi-Lapin Pohjois-Satakunnan Porin Koillis-Savon Loviisan Raahen Haapavesi-Siikalatvan Kemi-Tornion Imatran Luoteis-Pirkanmaan Kuopion Koillismaan Nivala-Haapajärven Keuruun Vaasan Keski-Karjalan Kyrönmaan Kokkolan Lounais-Pirkanmaan Suupohjan Vakka-Suomen Pieksämäen Hämeenlinnan Riihimäen Loimaan Rovaniemen Seinäjoen Åboland-Turunmaan Ylivieskan Porvoon Jakobstadsregionens Lappeenrannan Helsingin Jyväskylän Salon Turun Mariehamns Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 61. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 41./ III-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 18. / II-viidennes Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset -4,0-2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0

27 Yritysperustanta % suhteessa yrityskantaan vuosina Muuttuja kuvaa yritysten nettoperustantaa suhteessa alueen yrityskantaan vuosien välisenä aikana Koko maassa aloitti noin yritystä enemmän kuin lopetti vuosien välisenä aikana eli keskimäärin yritystä vuodessa Yritysperustanta suhteessa olemassa olevaan yrityskantaan oli suurin korkeakouluseuduilla, Maarianhaminan ja Ylivieskan seuduilla Savonlinnan seudun yritysperustanta oli 4,1 % suhteessa alueen yrityskantaan (yritysperustanta 121 yritystä). Savonlinnan seutu kuului viidenteen viidennekseen ja oli sijaluvulla 62. Etelä-Savon muista seuduista Pieksämäen seutu sijoittui kolmanneksi ja Mikkelin seutu neljänneksi parhaaseen viidennekseen vuosina Pielisen Karjalan Kehys-Kainuun Sisä-Savon Joutsan Järviseudun Saarijärvi-Viitasaaren Varkauden Savonlinnan Itä-Lapin Torniolaakson Ylä-Pirkanmaan Ylä-Savon Lahden Pohjois-Lapin Oulunkaaren Kouvolan Jämsän Nivala-Haapajärven Luoteis-Pirkanmaan Koillismaan Rauman Joensuun Kaustisen Mikkelin Raahen Kuusiokuntien Forssan Porin Keski-Karjalan Etelä-Pirkanmaan Haapavesi-Siikalatvan Kotka-Haminan Kemi-Tornion Sydösterbottens Koillis-Savon Pieksämäen Keuruun Vaasan Imatran Kuopion Kyrönmaan Kajaanin Raaseporin Pohjois-Satakunnan Lounais-Pirkanmaan Vakka-Suomen Tunturi-Lapin Loviisan Äänekosken Suupohjan Kokkolan Åboland-Turunmaan Hämeenlinnan Riihimäen Seinäjoen Loimaan Porvoon Lappeenrannan Salon Jakobstadsregionens Ylivieskan Rovaniemen Turun Helsingin Mariehamns Jyväskylän Tampereen Oulun Savonlinnan seutu: Sijoitus 62. /V-viidennes Mikkelin seutu: Sijoitus 46./ IV-viidennes Pieksämäen seutu: Sijoitus 34. / III-viidennes -2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

28 Kaupunki- ja maaseutualueilla asuvien määrä Etelä-Savossa vuosina Etelä-Savossa asui kaupunkialueilla 38,2 % asukkaista vuonna 1990 ja 44,5 % vuoden 2013 lopussa Etelä-Savossa asui maaseutualueilla asui 60,6 % asukkaista vuonna 1990 ja 54,9 % vuoden 2013 lopussa Etelä-Savon väkiluku vähentyi henkilöllä vuosien välisenä aikana Etelä-Savossa väkiluku kasvoi kaupunkialueilla 845 henkilöllä ja väheni maaseutualueilla yhteensä henkilöllä Harvaan asutun maaseudun väki väheni peräti henkilöllä Sisempi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Kaupungin läheinen maaseutu Harvaan asuttu maaseutu Ulompi kaupunkialue Maaseudun paikalliskeskus Ydinmaaseutu

29 Savonlinnan seudun väestönkehitys osatekijöittäin Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Savonlinnan seudun väkiluku väheni hlöä vuosina Savonlinnan seudun väestönkehityksen ainoa dynaaminen osatekijä oli nettosiirtolaisuus

30 Savonlinnan seudun kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin vuosina VUOTIAIDEN TULOMUUTTO (N=750) - Helsingin seutu 32,7 % - Imatran seutu 7,1 % - Mikkelin seutu 5,7 % - Joensuun seutu 5,6 % - Pieksämäen 5,2 % - Varkauden 4,8 % Alle Yli 75 Nettomuutto Savonlinnan seudun muuttotappio perustuu ensisijaisesti vuotiaisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin Savonlinnan seutu saa muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä, erityisesti vuotiaista

31 Tulomuuttajien keskimääräiset tulot ( /v) ikäryhmittäin vuonna

32 Etelä-Savon seutujen nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina TYÖMARKKINA- ASEMA MIKKELIN SEUTU PIEKSÄMÄEN SEUTU SAVONLINNAN SEUTU ETELÄ-SAVON MAAKUNTA Työllinen Työtön Lapsi (0-14 v.) Työllisten muuttotappio merkitsee laskennallisesti 24,5 miljoonan Opiskelija euron menestystä vuosina Varusmies Eläkeläinen Muu työvoimaan kuulumaton Tuntematon YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

33 Millainen on tulevaisuuden Savonlinna? KAUPUNKILAISET KASVUN JA KEHITYKSEN MOOTTOREINA REAKTIIVINEN UUDISTUMISEN KULTTUURI 1. Elinkeinokaupunki: -Elinkeinotoiminta keskiössä -Perinteinen elinkeinopolitiikka -Panostetaan yritysten edelly-tyksiin -Ei tueta riskialttiita kokeiluja - Palveluihin kehittämiseen ei panosteta - Haasteisiin vastataan, mutta ei ennakoida 2. Perinteinen palvelukaupunki: - Hidas sopeutuminen palvelukysynnän muutoksiin - Hitaasti muuttuvat palvelut - Yhdenvertaiset ja yhdenmukaiset palvelut - Ennakoitava kehitys, ei riskejä - Näin on aina tehty -periaate 3. Kokeileva kaupunki: - Kaupunki uusien ideoiden alustajana - Jatkuvasti uusiutuva, mahdollisuuksiin tarttuva - Epäonnistumisista oppiminen - Vahvaa ennakoivaa otetta - Jos et koita, et voita -periaate 4. Asiakaslähtöinen kaupunki: - Kaupunki on palvelusysteemi - Asiakkuus keskiössä - Asiakkaan ja tuottajan yhteispeli korostuu - Asiakkaan valinnanvapaus korostuu - Ennakointi korostuu PROAKTIIVINEN UUDISTUMISEN KULTTUURI KAUPUNKILAISET PALVELUN TARVITSIJOINA Lähde: mukaillen Kuntien tulevaisuuskuvat: Tampereen yliopisto, Suomen kuntaliitto ja FCG Oy

34 Alueen vetovoiman kaava Kovat Kovat vetovoimatekijät* vetovoimatekijät* + + Pehmeät Pehmeät veto- Vetovoimatekijät** Identiteettiin Identiteettitekijät*** liittyvät tekijät*** Sijainti Sijainti suhteessa suhteessa kasvukeskuksiin kasvukeskuksiin + Ulkoinen ja ja sisäinen saavutettavuus sisäinen saavutettavuus X Alueen Alueen ulkoinen mainekuva ulkoinen mainekuva *Kovat vetovoimatekijät =alueen työpaikkakehitys, alue- ja paikallistalouden yleinen kehitys, (korkea)koulutustarjonta, innovaatio-, osaamis- ja toimialakeskittymät, globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot, yritysilmasto jne. **Pehmeät vetovoimatekijät = henkinen ilmapiiri, tapahtumat ja elämykset, kulttuuri, museot ja galleriat, matkailu- ja luontokohteet, puistot, vetovoimapalvelut jne. ***Identiteettitekijät = kotipaikka, identiteetti, perhe, ystävät, sukulaiset, juuret jne.

35 Savonlinnan seudun kovat vetovoimatekijät Savonlinna on kansainvälisesti kiinnostava, kehittyvä ja luonnonläheinen Saimaan saaristokaupunki (Savonlinnan strategia ) Savonlinnan kaupunki ( asukasta) ja seutu (noin asukasta) keskisuuria: periaatteessa mahdollistava tekijä, entä käytännössä? Maakuntien 2- ja 3 keskusten asema alueiden välisessä kilpailussa ja tulevissa reformeissa: voittajia, väliinputoajia vai häviäjiä? Savonlinnan saavutettavuus: tuottaako sijainti-etua vai sijaintihaittaa? Matkailun ja matkailupalveluiden sekä luovien alojen valtava kasvupotentiaali Seudulla on vahvaa teknologiateollisuutta, globaaleja veturiyrityksiä ja erikoisaloja Yrittäjyysilmapiiri?

36 Savonlinnan seudun pehmeät vetovoimatekijät Pehmeä vetovoima liittyy paikan henkiseen ilmapiiriin, tapahtumiin ja elämyksiin, kulttuuriin, museoihin, gallerioihin, matkailu- ja luontokohteisiin, puistoihin, vetovoimapalveluihin jne. Saimaa, Saimaa ja Saimaa: Savonlinnan (ja seudun) potentiaalikerroin rajaton matkailukohteena ja keskittymänä Muuttovoittoa vuotiaista: Savonlinnan seutu saa poikkeuksellisen paljon muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä. Joka kolmannen lähtöalue on Helsingin seutu. Sujuva ja helppo arki: asumisen, asuin- ja elinympäristön, liikkumisen ja liikenteen ja palveluiden välinen yhteys Tapahtumien, elämysten ja kaikkeen K-alkuiseen panostaminen: vetovoimapalveluiden ja vetovoimakohteiden jatkuva kirkastaminen Maine ja markkinointi: panostukset ja tekojen näkyvyysvaikutus: mikä näkyy ulospäin ja miltä se näyttää ulospäin?

37

38 Matkailu, tapahtumat ja elämykset aluekehittämisen keskiöön! 38

39 Savonlinnan seudun pehmeät vetovoimatekijät nuorten ja nuorten aikuisten suhteen? 1. Lisää kaupunkia kaupunkiin 2. Mukava kaupunki 3. Tapahtumat ja elämykset 4. Vetovoimapalvelut

40 Savonlinnan seudun pehmeät vetovoimatekijät keski-ikäisen ja seniorien suhteen? 1. Peruspalvelut kunnossa 2. Sujuva liikkuminen 3. Vetovoimapalvelut 4. Asuin ja asuinympäristön laatu

41 Savonlinnan sijainti ja saavutettavuus Savonlinna on Saimaan sydämessä Sijaintietua vai -haittaa? Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus kunnossa? Sujuvat ja toimivat yhteydet? Mihin jatkossa fyysinen ja henkinen kiinnittyminen?

42

43 Oppeja muilta kaupunkiseuduilta Yksinkertaista ja yhtä menestysreseptiä ei ole, menestys ja menetykset rakentuvat yksilöllisistä tarinoista Hämeenlinna: laiskanpulskea optimaalisen sijainnin ansiosta, panostaa käytäväkehittämiseen ja tapahtumiin Joensuu: panostaa rakennemuutoksen hallintaan, biotalouteen ja kaupunkirakenteeltaan symmetriseen kaupunkiin Jyväskylä: tähtää nousuun resurssitehokkuuden edelläkävijänä ja käyttää luovaa tuhoa uuden nousun polttoaineena Pori: kääntää mainekuvaansa opiskelija- ja tapahtumakaupungiksi Lahti: kiinnittyy sijaintietua vahvistaen asteittain osaksi metropolialuetta, panostaa puhtaaseen teollisuuteen, ympäristöön ja liikuntaan Kuopio: panostaa laajasti hyvinvointiin ja terveyteen sekä asuin- ja elinympäristöjen laatuun Seinäjoki: ottanut haltuun ruuantuotannon arvoketjun pellolta pöytään hengessä ja näkee koko kaupungin suurena kampuksena, hurja menestymisen eetos Vaasa: edelläkävijä verkostokumppanuudessa yritysten ja korkeakoulujen kanssa, Uumaja kortti, vahvistaa energiakeskittymää ja hyödyntää julkisia hankintoja referenssikohteina Kouvola: sijainti Helsingin ja Pietarin metropolialueiden keskellä, rautatie keskittymänä ja logistiikka-alueet

44 Kohti monikeskuksista ja vyöhykemäistä aluerakennetta? Asukkaiden ja työpaikkojen kasvu keskittyy suuriin kaupunkeihin, niitä ympäröiville kaupunkiseuduille ja edelleen vyöhykemäisesti niiden asteittain laajenevalle vaikutusalueelle Kaupungit ja kaupunkiseudut muodostavat nauhamaisia toisiinsa kiinnittyviä kaupunkivyöhykkeitä. Liikennekäytävät ja yhteydet kaupunkiseutujen sisällä ja kaupunkiseutujen välillä ovat keskeisessä roolissa aluerakenteen muutoksessa. Muuttoliike ja pendelöinti muovaavat aluerakennetta käytävien ja vyöhykkeiden sisällä ja niiden välillä. Metropolialueen vaikutusalue laajenee vähitellen koko Etelä- ja Lounais-Suomen käsittäväksi suuralueeksi. Muut kaupunkikeskittymät ja niiden vaikutusalueet toimivat alueellisina keskittyminä ja kasvuvyöhykkeinä. Maaseutualueet erilaistuvat ja niiden menestyminen on sidoksissa alueellisen työnjaon kehittymiseen sekä yhteyksien ja vuorovaikutuksen kiinteyteen suhteessa kasvaviin kaupunkiseutuihin. Biotalous saattaa nostaa esille pistemäisesti paikallisia menestystarinoita. Lähde: Kartta: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Analyysi: Timo Aro 2015

45 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro