TAMPEREEN veto- ja pitovoima. Timo Huhtikuu 2019

Transkriptio

1 TAMPEREEN veto- ja pitovoima Timo Huhtikuu 2019

2 Tampere on Suomen kiinnostavin, houkuttelevin, mukavin, hauskin,vetovoimaisin ja herratiesmitämuutakaikkea superlatiivi paikka vai onko sittenkään?

3 Mutta mistä me puhumme, kun puhumme Tampereen vetovoimasta ja pitovoimasta?

4 TAMPERE KUKOISTAVAN ALUEEN VIITEKEHYKSESSÄ? Elinvoima Vetovoima Pitovoima Valovoima Kipinä- tai kitkatekijät - Kasvun ja menestymisen perusta - Kaikki kasvuun liittyvät osatekijät - Alueen sisäinen ja ulkoinen elinvoima - Muuttovetovoima - Sijaintivetovoima - Paikkavetovoima - Kiertovetovoima - Ihmisten omat kokemukset ja havainnot - Tyytyväisyys, viihtyvyys ja mukavuus - Hyvinvointi ja turvallisuus - Sujuva arki - Wau! - Erottautuminen - Merkittävää, spesiaalia - Ilmapiiri - Luottamus - Yhteinen tekeminen - Tulevaisuususko, - Tahto - Tunne

5 VETOVOIMA = mikä tekee alueesta kiinnostavan, houkuttelevan tai vetovoimaisen ULKOPUOLISTEN näkökulmasta 1. Muuttovetovoima: paikkaan liittyvä muuttohalukkuus, kiinnostavuus ja houkuttelevuus jne., joka vetää puoleensa uusia muuttajia tai potentiaalisia muuttajia 2. Sijaintivetovoima: paikan fyysinen ja logistinen sijainti solmupisteenä tai suhteessa solmupisteisin, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet, aikaetäisyys suurimpiin kasvukeskuksiin jne., joka vetää puoleensa liikenne-, tavara-, investointi- ja pääomavirtoja 3. Paikkavetovoima: paikan tapahtumiin, elämyksiin, vetovoimapalveluihin, ilmapiiriin, elävyyteen, luontoon ja ympäristöön liittyvät veto-voimatekijät jne., joka vetää puoleensa matkailija-, tapahtuma-,vierailija- ja kävijävirtoja 4. Kiertovetovoima: paikan kyky houkutella takaisin sieltä lähteneitä (paluumuutto ja aivokierto) ja joka toimii alustana muualta tuleville niin sanotuille alumnikehittäjille, jotka ovat alueelta kotoisin tai sinne on jokin vahva tunneside

6 PITOVOIMA = mitkä tekijät saavat alueella olevat viihtymään ja jäämään alueelle sekä kuinka tyytyväisiä he ovat palveluihin, omaan asuin- ja elinympäristöönsä ja valintoihinsa 1. Tyytyväisyys: alueen toimijoiden tyytyväisyys ja omakohtaiset kokemukset alueen lähi- ja vetovoimapalveluista, omasta asuin- ja elinympäristöstä, omasta työpaikasta tai alueen urakehitys- ja työpaikkamahdollisuuksista 2. Viihtyvyys ja mukavuus ja onnellisuus: alueen toimijat tuntevat ja kokevat oman arkensa sujuvaksi, viihtyisäksi, hauskaksi jne. sekä samaistuvat vahvasti alueen elävöittämiseen ja kehittämiseen 3. Koettu hyvinvointi ja turvallisuus: arkikokemukset, havainnot ja tunne omasta asuin- ja elinympäristöstä sekä kokemukset hyvän arjen kannalta merkityksellisistä asioista 4. Ilmapiiri, identiteetti ja maine: paikkaan sitova yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne, paikkaan liittyvät siteet, juuret ja perinteet, omaleimaisuus, hyvä maine ja imago, tunne eteenpäin menevästä ja kehittyvästä alueesta jne.

7 1. Tampere on kasvanut viime vuodet yli 3000 uudella asukkaalla vuosittain. Kaupungistuminen jatkuu voimakkaana ja olemme tällä kasvu-uralla myös tulevaisuudessa

8 Tampereen väestöennuste MDI:n ennusteen mukaan Tampereen kaupunki kasvaa vuosien aikana: asukkaalla +11,1 prosentilla MDI:n ennusteen mukaan Tampereen väkiluku kasvaa vuosittain keskimäärin 1131 henkilöä vuoteen 2040 saakka eli selvästi vähemmän kuin Tampereen asettamassa strategisessa tavoitteessa MDI:n ennuste TK2015 Tampereen väestösuunnite 2018 Tampereen asuntop suunnite Tampereen strateginen tavoite 2030: asukasta Tampereen strateginen tavoite asukkaasta jää MDI:n ennusteessa yhteensä noin henkilöä alhaisemmaksi vuonna 2030 kuin Tampereen oma tavoite MIKSI? Lähde: MDI:n ennuste 2040; Tampereen väestösuunnite 2018; Tampereen seudun asuntopoliittinen ohjelma 2010

9 KOLME TÄRKEINTÄ SYYTÄ JA LIIKKUMAVARA 1. Syntyvyyden aleneminen vuoden 2015 jälkeen (328 lasta vähemmän 2018 kuin 2010 = 4300 lasta vähemmän vuoteen 2030 mennessä) 2. Muuttoalttiiden ikäluokkien merkittävä oheneminen eli potentiaalisten maan sisällä muuttavien nuorten ja nuorten aikuisten väheneminen 2030-luvulla Tampereen elävänä syntyneiden ja kuolleiden määrä vuosina Elävänä syntyneet Tampereen tulomuutto seuduittain (N=47 952) Kuolleet 3. Tampereen tulomuuton kannalta tärkeiden lähtöalueiden vähittäinen tyhjeneminen luvulle tullessa 25,6 % 15,8 % 8,6 % 3,7 % 3,2 % 3,4 % 2,8 % 3,3 % 2,1 % LIIKKUMAVARA: maahanmuuttajien merkittävä kasvu, lähtömuuttojen määrän väheneminen pkseudulle ja kehysalueelle (veto- ja pitovoima kasvaa) ja syntyvyys kääntyy nousuun 4,8 % 3,1 % 1,8 % 1,6 % 1,2 % Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

10 Helsingin seutu ja Tampereen kehysalue avainroolissa Tampereen muuttotappiot Helsingin seudulle olivat yhteensä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin -611 henkilöä vuodessa. Tampereen muuttotappiot Helsingin seudulle ovat kasvaneet 2010-luvun aikana Tulomuutto Tampereelle Helsingin seudulta Lähtömuutto Tampereelta Helsingin seudulle 5500 Tampereen muuttotappiot Tampereen kehysalueen kunnille olivat yhteensä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin -952 henkilöä vuodessa. Tampereen muuttotappiot ovat vähentyneet kehysalueelle 2010-luvun aikana. Vuonna 2017 (-338) pienempi kuin kertaakaan lähihistorian aikana. Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike Tulomuutto Tampereelle muulta Tampereen seudulta Lähtömuutto Tampereelta muulle Tampereen seudulle

11 TAMPEREEN SEUDUN VÄESTÖNMUUTOS 5 X 5 KM RUUDUISSA VUOSINA jatkuuko siirtymä reunoilta kohti ydintä? Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto

12 VÄITE 1 Tampere on kasvanut viime vuodet yli 3000 uudella asukkaalla vuosittain. Kaupungistuminen jatkuu voimakkaana ja olemme tällä kasvu-uralla myös tulevaisuudessa

13 2. Tampere on monella mittarilla vetovoimainen (muuttohalukkuus ja suositelluin opiskelupaikka). Olemme pystyneet hyödyntämään vetovoimamme

14 TAMPEREEN MUUTTOVETOVOIMA Tampere on ollut muuttovetovoimainen yhden sukupolven aikana sekä maan sisäisen että kansainvälisen muuttoliikkeen osalta Tampereen muuttovetovoima on ollut suurimmillaan vuosina ja ylittänyt 3000 henkilön määrän: vetovoima jopa samalla tasolla kuin kotikuntalain jälkeen vuosina Tampereen muuttotaseessa maan sisäisellä muuttoliikkeellä erittäin suuri merkitys: 2010-luvun muuttovoitosta 73 pro-senttia tullut muualta Suomesta ja vain 27 prosenttia ulkomailta Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

15 VETOVOIMA Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (37 kaupunkia) Tampere Turku Jyväskylä Hämeenlinna Kuopio Espoo Naantali Porvoo Vantaa Lahti Oulu Helsinki Hyvinkää Lappeenranta Vaasa Savonlinna Järvenpää Mikkeli Rovaniemi Seinäjoki Kotka Pori Kerava Kokkola Lohja Rauma Joensuu Salo Kouvola Pietarsaari Tornio Raahe Kajaani Varkaus Iisalmi Imatra Kemi Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

16 VETOVOIMA Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina (37 kaupunkia) Yleisarvosanat: kouluarvosana-asteikko 10 4 (10 = erinomainen, 4 = huono) Annetuista arvosanoista on laskettu kaupunkikohtaiset keskiarvot Kaupunkien keskiarvo 6,88 8,07 7,73 7,64 7,5 7,42 7,4 7,3 7,25 7,22 7,22 7,03 7 6,96 6,92 6,9 6,85 6,76 6,71 6,71 6,64 6,6 6,59 6,58 6,57 6,56 6,38 6,29 6,28 6,27 6,26 6,23 6,22 6,22 6,12 6,04 5,99 5,95 Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Helsinki Oulu Naantali Espoo Hämeenlinna Porvoo Lahti Lappeenranta Vantaa Rovaniemi Vaasa Savonlinna Joensuu Mikkeli Seinäjoki Kotka Hyvinkää Järvenpää Pori Rauma Kokkola Lohja Salo Kajaani Kerava Kouvola Tornio Pietarsaari Imatra Iisalmi Raahe Kemi Varkaus Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

17 PITOVOIMA Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina, joissa asuu nyt tai on asunut aikaisemmin Yleisarvosanat: kouluarvosana-asteikko 10 4 (10 = erinomainen, 4 = huono) 9,17 Annetuista arvosanoista on laskettu kaupunkikohtaiset keskiarvot 8,98 8,85 8,71 8,67 8,66 8,66 Kaupunkien keskiarvo 8,50 8,63 8,59 8,59 8,57 8,55 8,53 8,42 8,4 8,36 8,34 8,34 8,24 8,24 8,24 8,17 8,12 8,11 8,08 8,03 8,02 8,01 7,98 7,95 7,92 7,84 7,78 7,74 7,74 7,64 7,59 Naantali* Tampere Helsinki Seinäjoki Rovaniemi Kuopio Espoo Vaasa Jyväskylä Kokkola Turku Oulu Hämeenlinna Lohja Järvenpää Joensuu Lappeenranta Tornio* Vantaa Mikkeli Iisalmi Hyvinkää Rauma Lahti Varkaus Kajaani Kerava Imatra Kouvola Kotka Porvoo Raahe* Pori Salo Kemi Pietarsaari* Savonlinna Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016

18 SUOSITTELUINDEKSI Kaikkien vastanneiden henkilöiden suosittelu kaupungista asuinpaikkana Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Tampere Turku Helsinki Jyväskylä Espoo Kuopio Oulu Naantali Hämeenlinna Porvoo Vantaa Lappeenranta Lahti Vaasa Kaupunkien Rovaniemi Joensuu Savonlinna Seinäjoki Hyvinkää Järvenpää Mikkeli Kotka Rauma Pori Kokkola Lohja Kajaani Kerava Tornio Salo Pietarsaari Iisalmi Imatra Kouvola Kemi Raahe Varkaus % % Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016 Tulkintaohje NSI: 40 + erinomainen, hyvä, 0-19 tyydyttävä ja alle 0 heikko tulos

19 KOKONAISVAIKUTELMA 36 suurimman kunnan kokonaisvaikutelma vastaajien näkökulmasta Kokonaisvaikutelma kunnasta, kun annetut arvosanat vaihtelivat 4-10 välillä Yhteensä vastaajaa 36 suurimmasta kunnasta Vastaajina vain elinkeinoelämän edustajat (pääosin toimitus- ja talousjohtajat) 8,2 8,06 7,84 7,81 7,76 7,67 7,64 7,6 7,58 7,57 7,56 7,48 7,47 7,46 7,46 7,43 7,42 7,39 7,38 7,35 7,27 7,22 7,21 7,21 7,16 7,14 7,11 7,11 7,06 7,06 7,05 7,05 7,04 6,93 6,69 6,43 Kaarina Kuopio Seinäjoki Rauma Oulu Helsinki Vaasa Joensuu Nurmijärvi Ylöjärvi Tampere Porvoo Järvenpää Turku Rovaniemi Espoo Jyväskylä Hyvinkää Nokia Kotka Kangasala Kerava Salo Hämeenli Lappeenr Lahti Vantaa Pori Kouvola Mikkeli Kajaani Lohja Tuusula Kokkola Kirkkonu Savonlinna Lähde: Taloustutkimus Oy, Kuntien imagotutkimus 2017

20 VÄITE 2 Tampere on monella mittarilla vetovoimainen (muuttohalukkuus ja suositelluin opiskelupaikka). Olemme pystyneet hyödyntämään vetovoimamme

21 3. Tampereen strategian tavoiteltavana tuloksena 2030 on olla kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki. Tampereen veto- ja pitovoima ovat vahvistaneet tämän tavoitteen toteutumista.

22 TAMPEREEN KANSAINVÄLINEN HOUKUTTELEVUUS 1 (2) Tampere on saanut muuttovoittoa maahanmuutosta koko 2000-luvun ajan muiden suomalaisten kuntien tavoin. Tampereen nettomaahanmuutto oli yhteensä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin noin 500 henkilöä vuodessa Helsinki sai määrällisesti viisi kertaa sekä Espoo ja Vantaa 2,5 kertaa enemmän muuttovoittoa maahanmuutosta kuin Tampere vuosina Tampereen kansainvälinen muuttovoitto määrällisesti hieman suurempi kuin Oulussa ja hieman pienempi kuin Turussa Vieraskielisten osuus (%) korkein pääkaupunkiseudulla: Vantaa (18,9 %), Espoo (17,0 %) ja Helsinki (15,7 %). Tampereella vieraskielisten osuus 7,7 %, Turussa 11,4 % ja Oulussa 4,2 % Maahanmuutto Suomeen Maastamuutto Suomesta Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Oulu Lähde: Tilastokeskus, väestö; muuttoliike

23 TAMPEREEN KANSAINVÄLINEN HOUKUTTELEVUUS 2 (2) Helsingin yliopisto Aalto-yliopisto Jyväskylän yliopisto Graafissa on tarkasteltu ulkomailta Suomeen vaihtoon tai harjoitteluun tulevia yliopisto-opiskelijoita vuosien aikana. Kyse on jokaisen alueen kannalta merkittävästä potentiaalireservistä Tampereen yliopistoon ja Tampereen teknilliseen yliopistoon tuli vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaista yliopisto-opiskelijaa eli määrällisesti kolmanneksi eniten Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston jälkeen vuosina Olennaiset kysymykset ovat: 1. millaisia jälkiä Tampere jättää vaihdon tai harjoittelun jälkeen, 2. kuinka moni päättää jäädä tai palata myöhemmin alueelle ja 3. millaisia alueen puolestapuhujia tai alumnikehittäjiä opiskelijoista on mahdollista saada? Oulun yliopisto 1892 Turun yliopisto 1756 Itä-Suomen yliopisto 1712 Tampereen yliopisto 1463 Tampereen teknillinen yliopisto 1311 Åbo Akademi 869 Lapin yliopisto 758 Lappeenrannan-Lahden teknillinen 649 Vaasan yliopisto 624 Svenska handelshögskolan 531 Taideyliopisto Lähde: OKM, vipuset -tilastotietopalvelu

24 VÄITE 3 Tampereen strategian tavoiteltavana tuloksena 2030 on olla kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki. Tampereen veto- ja pitovoima ovat vahvistaneet tämän tavoitteen toteutumista.

25 4. Kaupunkien ns. pehmeät tekijät ohjaavat tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisten muuttopäätöksiä ja työpaikat siirtyvät sinne missä on osaavaa työvoimaa.

26 OK! OK! OK! Työpaikkatarjonta Koulutustarjonta Alue- ja paikallistalouden kehitys Yritysdynamiikka Alueen koko jne. Sijainti: sijaintietu sijaintihaitta Liikenneväylät, -käytävät ja vyöhykkeet Nopeat ja sujuvat yhteydet, aikaetäisyys kasvukeskuksiin Ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus Asemanseudut jne. Tapahtumat, elämykset ja kokemukset Alueen ilmapiiri ja yleinen fiilis, tunnelma Vetovoimapalvelut Vetovoimakohteet Porina jne. OK! OK!? Paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat Talousmaine Tarinamaine Toimintamaine Tunne: syntymä-, koti-, opiskelutai asuinpaikka Henkilökohtaiset siteet ja kytkökset Historia, tarina(t), kulttuuri, kieli/murre jne. Paikka itsessään

27 ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA KOROSTUVAT PAIKAN VALINTAAN LIITTYVÄT TEKIJÄT 1.Mitä siellä on? 2.Keitä siellä on? 3.Mitä siellä tapahtuu? 4.Miten sinne pääsee?

28 VÄITE 4 Kaupunkien ns. pehmeät tekijät ohjaavat tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisten muuttopäätöksiä ja työpaikat siirtyvät sinne missä on osaavaa työvoimaa.

29 5. Mahdollinen tunnin junayhteys Tampereen ja Helsingin välille vahvistaisi Tampereen houkuttelevuutta asuinpaikkana

30 Tunnin juna(t) nopeuttaisivat Etelä- ja Lounais-Suomen yhteisen suuralueen tai työssäkäyntialueen muodostumista

31 Tampere HML Tampere TAMPEREEN JA HELSINGIN VÄLISEN LIIKKUVUUDEN EDISTÄMINEN KOROSTUU KAIKESSA JA KAIKKIALLA PÄÄRATA: Noin 5-6 miljoonaa kaukoliikenteen junamatkaa vuodessa Helsingin ja Tampereen välillä (vilkkain väli koko maassa) VALTATIE 3: Noin 12 miljoonaa matkaa vuorokausiliikenteen mukaan omalla autolla MUUTTOLIIKE: Joka kolmas kuntien välinen muutto tehdään kasvukäytävän alueella (noin muuttoa vuodessa) PENDELÖINTI: Yli puolet (52,7 %) maan pendelöinnistä tapahtuu kasvukäytävän alueella (noin työllistä pendelöi kasvukäytävän alueella tai alueelta) TYÖASIALIIKKUVUUS: Kasvukäytävän alueella sijaitsevat yritykset tekevät toimialasta riippuen keskimäärin 4 5 työasiamatkaa henkilöä kohti vuodessa sijaintikunnan ulkopuolelle. Arviolta yhteensä noin työasiamatkaa vuodessa MOBIILIPAIKANNUS: Mobiilipaikannustietojen mukaan kasvukäytävän alueella tehdään joka päivä 11,5 miljoonaa matkaa, joista 15 % ylittää kuntien väliset rajat Lähde: Tilastokeskus, väestö; yritykset; työssäkäynti; aluetilinpito; koulutus; rakentaminen; tutkimus- ja tuotekehitys; väestörakenne

32 TAMPEREEN ROOLI JA MERKITYS LAAJAN VAIKUTUSALUEEN PELINTEKIJÄNÄ JA EDUNAJAJANA KOROSTUU Tampere Tampereen tunnin vyöhykkeellä (tumman sininen alue kartassa) asuu yhteensä noin asukasta ja kahden tunnin vyöhykkeellä noin 3,2 miljoonaa asukasta Tampereen laajan 1,5 tunnin vaikutusalueen rajoilla ovat Lahti, Hyvinkää, Forssa, Pori, Parkano, Keuruu ja Muurame Tampereen rooli ja merkitys pelintekijänä ja edunajajana korostuu alueellisella, ylialueellisella ja kansallisella tasolla (vrt Oulun polis verkoston luominen ja kasvusopimukset luvun vaihteessa laajalla vaikutusalueella) Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto

33 VÄITE 5 Mahdollinen tunnin junayhteys Tampereen ja Helsingin välille vahvistaisi Tampereen houkuttelevuutta asuinpaikkana

34 LOPUKSI NELJÄ ISOA JOHTOPÄÄTÖSTÄ 1. Tampereen veto- ja pitovoiman suunnitemallinen ja pitkäjänteinen palastelu 2. Tampereen kansainvälinen kiinnostavuus ja houkuttelevuus 3. Tampereen ja Helsingin välisen liikkuvuuden edistäminen kaikin käytettävissä olevin keinoin 4. Tampereen pelintekijän rooli ylialueellisena ja kansallisena tekijänä

35 MDI.FI ALUEKEHITTÄMISEN KONSULTTITOIMISTO MDI