Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli,

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle. Juha Kostiainen Rakli, 30.10.2014"

Noora Jurkka
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Muuttuvan yhteiskunnan muutostarpeita kaavoitukselle Juha Kostiainen Rakli,

OPISKELIJAT Tampere Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO

2 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET VIRRAT ASIANTUNTIJAT Beijing PÄÄOMA OPISKELIJAT Tampere Soeul TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO MATKAILIJAT Lontoo Pietari YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT KULTTUURILLISET SISÄLLÖT YIT

3 Kaupunkiseutujen määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Keskimäärin vain joka neljäs seutu sai muuttovoittoa (17/70) Kuusi eniten muuttovoittoa saanutta seutua eli Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seudut saivat noin 90 % kaikkien seutujen muuttovoitosta (!) Määrällisesti eniten muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät erityisesti HHT-vyöhykkeelle ja sen vaikutusalueelle sekä yli asukkaan seutukuntiin Määrällisesti eniten muuttotappiota saivat maakuntien 2- ja 3-keskukset ja niiden vaikutusalueet: seutukeskuksista eniten muuttotappiota saivat Kemi-Tornion, Raahen, Ylä-Savon, Kotka-Haminan, Pietarsaaren ja Varkauden seudut Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro Kartta: Timo Widbom 2014

) Määrällisesti eniten muuttovoittoa saaneet seudut keskittyivät erityisesti HHT-vyöhykkeelle ja sen vaikutusalueelle sekä yli 80 000 asukkaan seutukuntiin Määrällisesti eniten muuttotappiota

4 Kaupungistumiskehitys jatkuu Suomen kaupungistumisaste on noin 70 % Suomen kaupungistumisaste on noin % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä. Suomessa edelleen noin ihmisen muuttopotentiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuoteen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä.

asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten

5 Alue- ja yhdyskuntarakenteen tuleva vyöhykkeisyys? Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin kehällä asuu noin asukasta Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai elinvoimapolitiikan tarvetta Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki -konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom km 50 km 50 km 100 km

6 Yhden henkilön asuntokuntien osuus (%) Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vuosina Yhden henkilön asuntokuntia oli noin vuonna 1985 ja vuoden 2013 lopussa (muutos 96,6 %) Helsingissä oli yhden hengen asuntokuntia 40 % vuonna 1985 ja noin 49 % vuoden 2013 lopussa Espoossa ja Vantaalla oli yhden hengen asuntokuntia % vuonna 1985 ja % vuoden 2013 lopussa Yhden henkilön asuntokuntia oli pääkaupunkiseudulla 44 % kaikista asuntokunnista vuoden 2013 lopussa Helsinki Espoo Vantaa YIT Lähde: Tilastokeskus, asuminen -tietokanta

yhden hengen asuntokuntia 23-24 % vuonna 1985 ja 36-38 % vuoden 2013 lopussa Yhden henkilön asuntokuntia oli pääkaupunkiseudulla 44 % kaikista asuntokunnista

7 Asuntotuotantotarpeen ennakointi Helsingin seutukunnassa vuoteen 2030 mennessä Skenaario A Skenaario B Skenaario C Asunnontuotantotarve = asunto-kysynnän ja -tarjonnan välinen erotus Asuntotuotantotarpeen ennakointi perustuu kolmeen vaihtoehtoiseen skenaarioon Tarve: uutta asuntoa vuosien välillä Tarve: uutta asuntoa per vuosi ( ) Skenaario A =maksiminettomaahanmuutto + matala rakennuskannan poistuma Skenaario B = Tilastokeskuksen normaali väestöennuste + normaali rakennuskannan poistuma Skenaario C = KELA:n väestö-ennuste + maksimi rakennus-kannan poistuma YIT Lähde: Vainio, Belloni ja Jaakkonen 2012

000 uutta asuntoa vuosien 2011-2030 välillä Tarve: 8420-10590 uutta asuntoa per vuosi (2011-2030) Skenaario A =maksiminettomaahanmuutto + matala rakennuskannan poistuma 10000 9500 Skenaario B =

8 Asumisen heimot Luonto Yhteisö Arvo Varikko Omassa rauhassa Pesänrakentajat Arvoalueiden kodinrakentajat Humun keskellä Rauhallinen, edullinen ja tilava perheasunto Turvallinen, muokattava perheen koti, johon haluan panostaa Arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella perheelle koti Keskustassa elämän keskellä Kartanoasujat Sosiaaliset Urbaanit Edullisesti lähiössä Rauhallinen, hieno sijainti - tilaa asua ja harrastaa Helppo sijainti, palvelujen äärellä koko perheen kodiksi Tietyllä arvostetulla, arvonsa säilyttävällä alueella lähellä keskustaa Edullinen, rauhallinen ja kompakti Esteetikot Kaunis, moderni, edustava koti arvostetulla alueella

Kartanoasujat Sosiaaliset Urbaanit Edullisesti lähiössä Rauhallinen, hieno sijainti - tilaa asua ja harrastaa Helppo sijainti, palvelujen äärellä koko perheen

9 Toimistotilan markkinaperusteinen kysyntä Helsingissä Uudisrakentaminen keskimäärin kem 2 /vuosi Pasila-Ilmala, Metsälä, Kalasatama, Jätkäsaari, kantakaupunki ym. YIT Lähde: Helsingin yritysalueiden markkinalähtöinen tulevaisuus, Helsingin kaupunki 2012

Metsälä, Kalasatama, Jätkäsaari, kantakaupunki ym.

10 Kaavoituksessa tarvitaan: Nopeampia läpimenoaikoja Vähemmän tasoja Vähemmän valituksia Parempaa johtamista Kumppanuutta Kokonaisvaltaisempaa tarkastelua, MALPE strategia työssäkäyntialueille (Liikennerevoluutio 2011) Lopullisten kaavojen suurempaa joustoa ja herkkyyttä kulloiseenkin kysyntään Kasvukeskuksiin entistä enemmän kaavoitettua tonttimaata

työssäkäyntialueille (Liikennerevoluutio 2011) Lopullisten kaavojen suurempaa joustoa

11 Tulevaisuuden kunta Ministeri Risikon Propellipäätyöryhmä

12 Tulevaisuuden kunta kaavoituksen näkökulmasta Metropoli ja sen sisäiset palvelukunnat (4-7 kpl) Yleis- ja asemakaava metropolitasolla Vahva kytkentä liikennesuunnitteluun Seutukaupungit / Seutukunnat (20-40 kpl) Yleis- ja asemakaava alueellaan Maalaiskunnat Vain asemakaavoitus Territoriot Ei kaavaa Nykyisen kaltainen maakuntakaavoitus lopetetaan!!

Seutukaupungit / Seutukunnat (20-40 kpl) Yleis- ja asemakaava alueellaan Maalaiskunnat

13 Toiminnallisuus Sääntöpohjainen (asema)kaavoitus: annetaan tavoitteet toimijoille (kokeiltu Vantaalla) Kumppanuuskaavoituksen laajempi hyödyntäminen (tavoitteet, ostositoumukset) Valitusoikeus vain yhdessä vaiheessa Kaavoituksen parempi johtaminen, jopa asiantuntijoita voi johtaa Yksityisen aloiteoikeus ja luottamuselimen vastaus määräajassa Voimakkaampi kaavoittaminen yksityisen maalle Osallisuus ja avoin julkinen data

vaiheessa Kaavoituksen parempi johtaminen, jopa asiantuntijoita voi johtaa Yksityisen aloiteoikeus ja

14 Pro Helsinki 2.0 (

15 Maailma on pelkkää monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Michel de Montaigne ( )

Samankaltaiset tiedostot

Special thanks: VTT Timo Aro, tutkija Leo Kosonen. Virtaavat vyöhykkeet. Juha Kostiainen, Kansallinen kaupunkifoorumi, 23.9.2014

Special thanks: VTT Timo Aro, tutkija Leo Kosonen Juha Kostiainen, Kansallinen kaupunkifoorumi, 23.9.2014 Virtaava maailma (Castells 1996 ja Kostiainen 2002, soveltaen) Piilaakso FYYSISET VIRRAT VIRTUAALISET