KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015"

Transkriptio

1 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

2 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina Kuopion rakenteellinen muuttoliike vuosina Yhteenveto ja johtopäätökset

3 I MUUTTOLIIKE SUOMESSA 2010-LUVULLA

4 TOP 20 muuttovetovoimaisimmat kunnat maassamuutossa vuosina Taulukkoon on kerätty muuttovetovoimaisimmat kunnat (TOP 20) kuntien välisessä muuttoliikkeessä neljän vuosikymmenen aikana eli vuosien välisenä aikana. Taulukko perustuu alueluoki-tukseen. Luvut ovat nettomuuttoluku-ja (tulomuuttolähtömuutto). Espoo on ainoa kunta, joka on ollut TOP 20 kuntien joukossa koko ajanjakson vuosien välisenä aikana. Kuopio kuuluu toiseksi parhaaseen kategoriaan, johon kuuluvat ne kun-nat, jotka ovat sijoittuneet muuttove-tovoiman osalta neljänä ajankohtana viidestä TOP 20 kuntien joukkoon. Kuopion ohella toiseksi parhaassa luokassa ovat Tampere, Seinäjoki, Kaarina, Järvenpää ja Nurmijärvi. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot SIJOIT US VUOSI 1980 VUOSI 1990 VUOSI 2000 VUOSI 2010 VUOSI Espoo Vantaa Helsinki Helsinki Helsinki 2. Vihti Espoo Oulu Oulu Tampere 3. Vantaa Nurmijärvi Espoo Pirkkala Espoo 4. Kerava Tampere Tampere Tampere Turku 5. Kaarina Vihti Jyväskylä Lahti Kuopio 6. Seinäjoki Järvenpää Nurmijärvi Turku Oulu 7. Kirkkonummi Kaarina Tuusula Seinäjoki Joensuu 8. Ulvila Masku Vantaa Joensuu Ylöjärvi 9. Ylöjärvi Rovaniemi Lohja Hämeenlinna Lahti 10. Mäntsälä Kirkkonummi Kempele Pori Jyväskylä 11. Mustasaari Mäntsälä Pirkkala Espoo Kauniainen 12. Järvenpää Kerava Lieto Kuopio Järvenpää 13. Iisalmi Hämeenlinna Kangasala Lieto Lempäälä 14. Kuopio Seinäjoki Lempäälä Lempäälä Kaarina 15. Siilinjärvi Kangasala Salo Jyväskylä Pirkkala 16. Hollola Raasepori Kaarina Valkeakoski Uusikaupunki 17. Kajaani Orimattila Sipoo Vihti Seinäjoki 18. Nurmijärvi Pornainen Porvoo Mustasaari Kempele 19. Kangasala Muurame Järvenpää Lohja Kontiolahti 20. Joensuu Kuopio Mäntsälä Tuusula Nurmijärvi

5 2010-luvun alun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta 1. Keskittymis- ja harvenemiskehitys samanaikaisesti 2. Suurten kaupunkiseutujen muuttoliikkeen sisäinen kehitys: Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön 3. Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä. Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013

6 Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (101 / 320) vuosina Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikka-kuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reunaalueiden seutukeskuksia: poikkeuksena vain Vantaa! Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Kartta: Timo Widbom; Analyysi: Timo Aro

7 TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli asukkaan kunnat vuosina SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. Yli asukkaan kuntia on 25. Näistä 17 kuntaa sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Helsingin muuttovoitto oli määrälli-sesti ylivoimaisesti suurin. Kuopion määrällinen muuttovoitto oli 5:nneksi suurin vuosina Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio YHTEENSÄ VUOSINA NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Helsinki ,2 2. Tampere ,8 3. Oulu ,6 4. Turku ,2 5. Kuopio ,6 6. Seinäjoki ,6 7. Lahti ,2 8. Jyväskylä ,6 9. Hämeenlinna ,6 Yli 1000 tuhannen henkilön muutto-voiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo Yli asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 10. Espoo ,8 11. Pori Nurmijärvi ,8 13. Joensuu ,8 14. Hyvinkää ,8 15. Lohja

8 Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (101 / 320) vuosina Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. Yli asukkaan kunnista vetovoimaisimpia suhteessa asukaslukuun olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. Yli asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; kartta: Timo Widbom; analyysi: Timo Aro

9 TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat yli asukkaan kunnat vuosina SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA Seinäjoki, Tampere ja Kuopio olivat asukaslukuun suhteutettuna muuttovetovoimaisim-mat kunnat vuosina Suurista kaupungeista Kuopion muuttovetovoi-ma on kasvanut eniten vuosina PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOH- DEN) 1. Seinäjoki 6,5 2. Tampere 4,4 3. Kuopio 4,0 4. Helsinki 3,9 Suurten kaupunkien muuttovoitot moninkertaistuivat vuosina verrattuna vuosiin Muuttovetovoisimmat yli asukkaan kunnat olivat alueensa keskuskaupunkeja lukuun ottamatta Nurmijärveä, Hyvinkäätä ja Lohjaa Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Kotkassa (-3,7 promillea per vuosi), Salossa (-3,3) ja Kouvolassa (- 2,8) 5. Oulu 3,6 5. Lahti 3,6 7. Hämeenlinna 3,3 8. Turku 2,9 9. Nurmijärvi 2,7 10. Jyväskylä 2,2 11. Pori 1,6 12. Hyvinkää 1,5 13. Joensuu 1,2 14. Espoo 0,8 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 14. Lohja 0,8

10 Muuttovoittoisten ja muuttotappiollisten kuntien määrän kehitys vuosina ( kuntaluokituksen mukaisesti) Keskimäärin 101 kuntaa sai muuttovoittoa vuosina Muuttovoittoiset kunnat Muuttotappiolliset kunnat Keskimäärin 219 kuntaa sai muuttotappiota vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

11 Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muuttoalttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna Nuorten vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien välisenä aikana Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin vuotiailla vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

12 TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana Työikäisten määrä vähenee henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin henkilöllä Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa Lähde: Tilastokeskus, Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa)

13 II KUOPION MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA

14 Kuopion väestönkehityksen osatekijät vuosina Kuopion väestönlisäys oli yhteensä 8298 henkilöä vuosina eli keskimäärin 553 henkilöä vuodessa. Kuopion väestönlisäyksessä muuttoliikkeen osuus 63 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 37 % vuosina Kuopion väestönlisäys perustuu ensi-sijaisesti kuntien väliseen muuttoliikkeeseen: kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen vuosina 2001 ja , mutta on noussut aikaisempaa korkeammalle tasolle vuosina Kuopio sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa kuntien väliltä kuin kertaakaan vuoden 1980 jälkeen. Nettosiirtolaisuus on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus

15 Kuopion vuosittainen väestönlisäys vuosina Kuopio sai väestönlisäystä joka vuosi 2000-luvulla lukuun ottamatta vuotta 2000 (-28 hlöä) Kuopio sai väestönlisäystä viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna yhteensä 1479 henkilöä vuosina , 1984 henkilöä vuosina ja 4891 henkilöä vuosina Kuopion väestönlisäys oli kolme kertaa suurempaa vuosina kuin vuosina ja 2,5 kertaa suurempaa kuin vuosina Kuopion vuosittainen väestönlisäys ylitti tuhannen henkilön rajapyykin vuosina Muutos on merkittävä verrattuna Kuopion aikaisempaan väestönkehitykseen vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

16 Kuopion väestönlisäys vuosittain Kuopion väestönlisäys oli positiivinen koko ajanjakson lukuun ottamatta vuotta 2014 Ideaalisena väestönlisäyksenä pide-tään noin 0,5 % vuodessa ja kovana kasvuna yli 1 %:in vuosittaista väestönlisäystä Kuopion väestönlisäys oli yhteensä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin 0,54 % vuodessa Kuopion väestönlisäys oli alle 0,5 % vuodessa vuosien välisenä aikana Kuopion väestönlisäys oli 0,6 %:in tasolla vuosina ja ylitti 1 %:in kovan kasvun rajan vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00-0,

17 Kuopion, Jyväskylän ja Lahden väestönlisäys vuosittain Jyväskylän väestönlisäys oli keskimäärin 1,12 %, Kuopion 0,54 % ja Lahden 0,48 % vuodessa vuosina Jyväskylän väestönlisäys oli jopa noin 1,5 % vuosina ja on pysynyt sen jälkeenkin melko korkealla tasolla Lahden väestönlisäys oli 0,5 % vuodessa vuosina , mutta nousi noin 0,6-0,7 %:in tasolle vuosina Kuopion väestönlisäys nousi vahvalle kasvu-uralle vuoden 2008 jälkeen ja on noussut edelleen vuosina Kuopion vuosittainen väestönlisäys ylitti vuoden 2012 jälkeen Jyväskylän ja Lahden tason Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00-0,20 Kuopio Jyväskylä Lahti

18 11 suurimman kaupungin väestönmuutos vuosina suurimman kaupungin väestölisäys oli yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin henkilöä 11 suurimman kaupungin väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 43,9 %, kuntien välisen muuttoliikkeen 22,1 % ja siirtolaisuuden 34 % Kuopiossa luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 36,9 %, kuntien välisen muuttoliikkeen 36,8 % ja siirtolaisuuden 26,3 % Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys väestönlisäyksessä oli korkein Vantaalla (67 %) ja alhaisin Kouvolassa ja Porissa (negatiivisia) Kuntien välisen muuttoliikkeen merkitys oli korkein Lahdessa (48,7 %) ja alhaisin Kouvolassa ja Vantaalla (negatiivisia) Nettosiirtolaisuuden merkitys oli korkein Turussa (63,8 %) ja alhaisin Oulussa (10,3 %). Kouvolassa vain nettosiirtolaisuus oli positiivinen KAUPUNKI LUONNOL- LINEN VÄESTÖNLISÄ YS KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO NETTOSIIRTO- LAISUUS VÄESTÖN- MUUTOS Helsinki Espoo Oulu Vantaa Tampere Jyväskylä Turku Kuopio Lahti Pori Kouvola SUURINTA KAUPUNKIA Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

19 Kuopion kuntien välinen tulo- ja lähtömuuttovuosina Tulomuutto Kuopioon kasvoi asteittain 2000-luvun aikana. Tulomuuttajien määrä kasvoi erityisesti vuoden 2009 jälkeen. Tulomuuttajien määrä ylitti ensimmäisen kerran 6000 henkilön rajan vuosina Lähtömuuttajien määrä on vaihdellut varsin paljon luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosina lähtömuuttajien määrä on pysynyt samalla tasolla kuin aikaisemmin 2000-luvulla tai jopa hieman laskenut samanaikaisesti kuin tulomuutto on lisääntynyt Tulomuutto kuntaan Lähtömuutto kunnasta Kuopion kasvaneet muuttovoitot perustuvat sekä kasvaneeseen tulomuuttoon että vähentyneeseen lähtömuuttoon: tilanne on ideaali Kuopiolle muuttovirtojen näkökulmasta! Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

20 Kuopion kuntien välinen nettomuutto vuosina Kuopio on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 5025 henkilöä vuosina Kuopion muuttovoitot kasvoivat merkittävästi 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen Kuopio on saanut muuttovoittoa 26 vuotena ja muuttotappiota 9 vuotena vuosien välisenä aikana Kuopio sai muuttovoittoa yhteensä 921 henkilöä 1980-luvulla, 1052 henkilöä 1990-luvulla, 399 henkilöä 2000-luvulla ja 2653 henkilöä luvun ensimmäisen viiden vuoden aikana. Kuopio sai pelkästään vuonna 2014 kaksi kertaa enemmän muuttovoittoa kuin koko luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

21 Kuopion sisäinen muuttoliike vuosina Kuopiossa tehtiin keskimäärin vuodessa muuttoa vuodessa vuosina , joista Kuopion sisäisiä muuttoja oli keskimäärin Kuopion sisäisten muuttojen osuus oli keskimäärin 53,5 % kaikista muutoista vuosina eli enemmän kuin joka toinen muutto tapahtui Kuopion kaupungin sisällä osaalueelta toiselle. Kuopion sisäisten muuttojen määrä oli suurimmillaan vuonna 2005, jolloin ylittyi muuton raja. Kuopion sisäisten muuttojen määrä kasvoi tasaisesti vuosina , mutta laski hieman vuonna 2014 Kuopion sisäisten ja kuntien välisten muuttojen määrää kuvaa vuosittain se, että yhteismäärä on noin neljännes Kuopion väkiluvusta Kunnan sisäinen muutto Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

22 Kuopion muuttovoitto seuduittain vuosina Kuopio sai muuttovoittoa 52 seudulta ja muuttotappiota 18 seudulta vuosina Kuopio sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Ylä- Savon, Varkauden, Savonlinnan, Joensuun, Koillis-Savon, Pieksämäen ja Kajaanin seuduilta Keski-Karjalan Seinäjoen Saarijärvi-Viitasaaren Nivala-Haapajärven Kouvolan Kehys-Kainuun Kuopio sai Ylä-Savon seudulta muuttovoittoa 1075 henkilöä vuosina eli keskimäärin 153,5 henkilöä vuodessa Mikkelin Pielisen Karjalan Kajaanin Pieksämäen Kuopio sai muuttovoittoa muilta seuduilta yhteensä 2431 henkilöä vuosina : Ylä-Savon ja Varkauden seutujen osuus oli noin 70 % Kuopion saamista muuttovoitoista. Koillis-Savon Joensuun Savonlinnan Varkauden Ylä-Savon Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

23 Kuopion muuttotappio seuduittain vuosina Kuopio kärsi muuttotappiota 18 seudulle ja sai muuttovoittoa 52 seudulta vuosina Kuopion muuttotappiot kohdistuivat ensisijaisesti Helsingin ja Tampereen seutukuntiin. Kuopion muuttotappiot olivat noin 2000 henkilöä Helsingin ja Tampereen seuduille Helsingin Tampereen Kuopion Jyväskylän -176 Turun -118 Lahden -26 Tunturi-Lapin -24 Vaasan -23 Hämeenlinnan Kokkolan -20 Lisäksi Kuopio kärsi merkittävää muuttotappiota muulle Kuopion seudulle, Jyväskylän, Turun ja Lahden seuduille. -13 Luoteis-Pirkanmaan -12 Lounais-Pirkanmaan -9 Porin -5 Etelä-Pirkanmaan Muiden seutujen osalta Kuopion muuttotappiot olivat vähäiset. -3 Suupohjan -2 Jakobstadsregionens -1 Riihimäen -1 Pohjois-Satakunnan Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

24 Kuopion nettomuutto kunnittain vuosina Kuopio sai muuttovoittoa 207 kunnasta, muuttotappiota 54 kunnasta ja 59 kunnan kohdalla muuttotase oli pyöreät nolla. Kuopio sai kunnittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa omasta maakunnastaan ja naapurimaakunnistaan.kuopio sai eniten muuttovoittoa oman maakunnan seutukeskuksista Helsinki Tampere Siilinjärvi Jyväskylä -184 Lahti -161 Turku -128 Vantaa -124 Espoo -45 Hämeenlinna Kuopion muuttotappiot kohdistuivat suuriin kasvukeskuksiin ja korkeakoulukaupunkeihin eli pääkaupunkiseudun keskuskaupunkeihin. -36 Suonenjoki -32 Vaasa Pielavesi Lapinlahti Nurmes Mikkeli Joensuu 170 Juankoski 246 Pieksämäki 264 Savonlinna 281 Kajaani 300 Iisalmi 534 Varkaus Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

25 Kuopion tulo-, lähtö- ja nettomuutto Siilinjärven kanssa vuosina Kuopiosta muutti Siilinjärvelle yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 670 henkilöä vuodessa Siilinjärveltä muutti Kuopioon yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 580 henkilöä vuodessa Siilinjärvi sai Kuopiosta muuttovoittoa yhteensä 2423 henkilöä vuosina eli keskimäärin noin 90 henkilöä vuodessa Kuopion muuttotase on ollut positiivinen Siilinjärven kanssa vain vuosina 1993 ja 1995 (opiskelijoiden kotikuntalain vaikutus). Vuosien tilanne poikkeaa merkittävästi aikaisemmasta kehityksestä: Kuopion muuttotase oli yhteensä vain -15 henkilöä negatiivinen Siilinjärven kanssa, kun se oli esimerkiksi vuonna 2011 vielä -183 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Tulomuutto Kuopioon Lähtömuutto Kuopiosta Nettomuutto

26 III KUOPION RAKENTEELLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA

27 Kuopion tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Kuopion muuttovoitto perustuu lähes täysin vuotiaiden nuorten ja opiskelijoiden korkeaan tulomuuttoon: Kuopio sai noin 3000 henkilöä muuttovoittoa nuorista vuo-sina eli keskimäärin 589 henkilöä vuodessa Lisäksi Kuopio sai pientä muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä (+78 hlöä) ja yli 65-vuotiaista (+61 hlöä). Kuopio saa eniten muuttotappiota vuotiaista nuorista aikuisista ja vastavalmistuneista: Kuopion muuttotappiot olivat yhteensä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin -245 henkilöä. Lisäksi Kuopio saa vähäistä muuttotappiota lapsista (-221 hlöä) ja vuoti-aista (-74 hlöä). Kuopion nettomuutto ikärakenteen Lähde: mukaan Tilastokeskus, tyypillinen muuttajien suurelle taustatiedot Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto

28 Tulo- ja lähtömuuttajien %-osuus ikärakenteen mukaan vuosina vuotiaat 6 % vuotiaat 4 % Yli 65-vuotiaat 2 % Alle 15- vuotiaat 11 % vuotiaat 6 % vuotiaat 4 % Yli 65-vuotiaat 2 % Alle 15- vuotiaat 12 % vuotiaat 8 % vuotiaat 8 % vuotiaat 23 % TULOMUUTTAJAT vuotiaat 47 % vuotiaat 29 % LÄHTÖMUUTTAJAT vuotiaat 39 % Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

29 Nuorten vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina v v. Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Pori Espoo Seinäjoki Lahti Vaasa Joensuu Kuopio Oulu Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa 31 kuntaa vuosina Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 24 kuntaa vuosina Jyväskylä Turku Tampere Helsinki Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

30 Kuopion nettomuutto koulutusasteen mukaan vuosina Kuopio sai muuttovoittoa erityisesti perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista: Kuopio on monipuolinen koulutus- ja opiskelijakaupunki, joka on vetovoimainen nuorten eri koulutusasteiden opiskelijoiden suhteen Perusaste Keskiaste Korkea-aste 567 Kuopio sai muuttovoittoa noin 1700 henkilöä keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja noin 700 henkilöä perusasteen tutkinnon suorittaneista Kuopio kärsi korkea-asteen tutkinnon suorittaneista noin 800 henkilön muuttotappion. Muuttotappiot ovat tyypillisiä suurille ja keskisuurille korkeakoulukaupungeille, joiden valmistuneista useat hakeutuvat oman maan tai ulkomaiden työmarkkinoille. Kuopion vetovoima kasvoi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta merkittävästi vuonna 2012 aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Samanaikaisesti korkea-asteen tutkinnon muuttotappiot vähentyivät aikaisempaan verrattuna. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

31 Kuopion korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina Kuopio kärsi -832 henkilöä muuttotappiota korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuosina eli keskimäärin -166 henkilöä vuodessa Kuopio kärsi muuttotappiota korkeaasteen tutkinnon suorittaneista joka vuosi: muutto-tappiot vaihtelivat vuosittain henkilön välillä. Kuopion tilanne on tyypillinen kaikille laajan ja monipuolisen koulutustarjonnan korkeakoulukaupungeille: Kuopion alueella ei ole riittävästi valmistuneiden tutkintojen mukaisia työpaikkoja Korkea-asteen tulo- ja lähtömuuttovirroissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2012 muuttotappio oli kuitenkin pienin analyysin aikajänteen aikana Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Korkea-asteen tulomuuttajat Korkea-asteen lähtömuuttajat Korkea-asteen nettomuutto

32 Kuopion nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työssä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut/tuntemattomat Kuopion muuttovoittoisuus perustuu erittäin vahvasti opiskelijamuuttoihin: Kuopio sai opiskelijoista muuttovoittoa yhteensä 2420 henkilöä vuosina eli keskimäärin 484 henkilöä vuodessa. Kuopio kärsi muuttotappiota työllisistä muuttajista (-634 hlöä). Työllisten muuttotappio oli keskimäärin 127 henkilöä vuodessa. Kuopio kärsi lisäksi muuttotappiota lapsista (-239) ja työttömistä työnhakijoista (-14). Eläkeläisten muuttotase oli käytännössä tasapainossa (-1) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

33 Kuopion työllisten nettomuutto vuosina Työllisten muuttotase heijastaa hyvin alueen yleistä taloudellista kehitystä ja työllisyyskehitystä. Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten kerrannais-vaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen Kuopio sai työllisistä muuttotappiota yhteensä 634 henkilöä vuosina eli keskimäärin 127 henkilöä vuodessa. Kuopio sai työllisistä kuitenkin ensimmäisen kerran 2000-luvulla muuttovoittoa vuonna Kuopion saama 157 työllisen muuttovoitto on merkittävä suhteessa aikaisempaan kehitykseen Työllinen Työtön Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

34 Työllisten nettomuutto suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa vuosina Työllisistä sai muuttovoittoa kahdeksan kaupunkia vuosina Työllisten muuttovoitot keskittyivät erityisesti pääkaupunkiseudun keskus-kaupunkeihin. Lisäksi työllisistä saivat muuttovoittoa Seinäjoki, Lahti, Hämeen-linna, Pori ja Kokkola Työllisistä kärsivät suurimmat muuttotappiot Tampere, Jyväskylä, Joensuu, Turku ja Oulu. Tampereen ja Jyväskylän työllisten muuttotappiot olivat yli tuhat henkilöä vuosina Kuopio kärsi työllisistä muuttotappiota -253 henkilöä vuosina : työllisten muuttotappio oli maltillinen verrattuna useisiin muihin samankaltaisiin korkeakoulukaupunkeihin Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

35 Kuopion työllisten nettomuutto toimialoittain vuosina (TOL 2008) Kuopio sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa koulutuksen (+145), rakentamisen (+93), kuljetus ja varastoinnin (+88) ja maa- ja metsätalouden (+71) osalta vuosina X Tuntematon U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus 145 Kuopio kärsi toimialoittain eniten muuttotappiota terveys- ja sosiaalipalveluiden (-225), ammatillisen tieteellisen, teknisen ja taiteellisen toiminnan (-80) ja julkisen hallinnon (-57) toimialoilta vuosina O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi 88 Kuopion muuttotase oli tasapainoinen muiden toimialojen osalta vuosina G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu -21 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

36 Kuopion tulo- ja lähtömuutto muuttajien tulorakenteen mukaan vuosina Kuopion muuttoliikettä voidaan analysoida myös tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteen perusteella Tulomuuttajat Lähtömuuttajat 4200 Kuopion muuttovoittoisuus perustuu vahvasti opiskelijamuuttoihin. Opiskelijoiden keskeinen osuus ilmenee Kuopion tulo- ja lähtömuuton rakenteessa: Kuopio sai muuttovoittoa pienituloisista (tulottomat ja alle euroa vuodessa ansaitsevista) ja muuttotappiota keskituloisista ( euroa vuodessa ansaitsevista) vuosina Kuopion tulo- ja lähtömuutto on hyvässä tasa-painossa yli euroa vuodessa ansaitsevien osalta (-12 hlöä vuosina ). Kuopio sai kaksi henkilöä muuttovoittoa hyvätuloisista (yli /v ansaitsevista) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

37 Kuopion nettomuutto muuttajien tulorakenteen mukaan vuosina Graafissa on kuvattu Kuopion nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina Opiskelijamuuttojen keskeisyyttä kuvaa se, että Kuopio sai eniten muuttovoittoa tuloryhmittäin tarkasteltuna alle 3000 euroa ansaitsevista ja yhteensä 3902 henkilöä muuttovoittoa alle euroa vuodessa ansaitsevista Kuopio sai muuttotappiota muista tuloryhmistä lukuun ottamatta pientä muuttovoittoa yli euroa vuodessa ansaitsevista. Suurin osa muuttotappioista kohdistui keskituloisiin Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

38 Kuopion tulo- ja lähtömuutto muuttajien tulokertymän mukaan vuosina Miljoonaa euroa Tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=kunta hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta saa rasitteita muuttajien rakenteesta) Tulomuuttajat Lähtömuuttajat 93 96,2 101,5 94,5 Kuopion muuttajien laskennallinen tulokertymä oli yhteensä -4,5 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa. Kuopion tulokertymä oli negatiivinen, mutta luku on maltillinen verrattuna useihin muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkeihin ,3 83,8 76,6 82,5 86,1 86,9 Kuopion muuttajien tulokertymä oli negatiivinen vuosina , mutta positiivinen ensimmäisen kerran 2000-luvun aikana vuonna Tulokertymä oli yhteensä - 51,5 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

39 Kuopion tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Kuopion tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien euroa vuosina Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Kuopion lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ylittivät keskimäärin eurolla tulomuuttajien keskimääräiset tulot jokaista muuttoa kohden. Kuopion tilanne on tyypillinen suurille ja keskisuurille korkeakoulukaupungeille opiskelijakeskeisyyden vuoksi. Lähtömuuttajien noin 2000 euroa korkeammat keskimääräiset tulot ovat keskitasoa vertailukaupunkeihin verrattuna. Esimerkiksi Tampereella tai Turussa lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ovat noin euroa tulomuuttajien keskimääräisiä tuloja korkeammat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

40 Kuopion työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Kuopion työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien euroa vuonna 2012 Kuopion työllisten tulomuuttajien keski-määräiset tulot olivat lähtömuuttajia suuremmat vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä vuonna Lähtömuuttajat Tulomuuttajat Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat suurimmat vuotiaiden ikäryhmässä ja työllisten lähtömuut-tajien vuotiaiden ikäryhmässä Kuopion kannalta optimaalisimpia työllisiä tulomuuttajia on taloudellisesta näkökulmasta yli 35-vuotiaat muuttajat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

41 Suurten ja keskisuurten kaupunkien kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ja niiden välinen erotus vuonna 2012 Kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat pääkaupunkiseudun kolmessa keskuskaupungissa: tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ylittivät euron rajan Kuopion tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat kuudenneksi alhaisimmat ja lähtömuuttajien 10:nneksi alhaisimmat suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa Muuttajien rakenteesta hyötyivät keskimääräisten tulojen näkökulmasta Hämeenlinna, Lahti, Kokkola, Mikkeli ja Seinäjoki: esimerkiksi Hämeenlinnassa tulomuuttajan tulot olivat keskimäärin 1235 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta epäedullisin suurissa opiskelukaupungeissa: esimerkiksi Turussa tulomuuttajien tulot olivat keskimäärin euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Turku Tampere Jyväskylä Helsinki Joensuu Oulu Lappeenranta Pori Kuopio Kajaani Kouvola Vaasa Espoo Vantaa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kokkola Lahti Hämeenlinna Keskimääräisten tulojen erotus Kaikki lähtömuuttajat Kaikki tulomuuttajat

42 Suurten ja keskisuurten kaupunkien työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ja niiden välinen erotus vuonna 2012 Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Espoossa ja Vantaalla sekä lähtömuuttajien Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien tulot olivat alhaisimmat Rovaniemellä, Jyväskylässä, Kajaanissa, Vaasassa ja Joensuussa Kuopion työllisten tulomuuttajien keskimääräi-set tulot olivat euroa ja lähtömuut-tajien euroa. Kuopion työllisten keskimääräisten tulojen erotus oli euroa eli työllisen tulomuuttajan keski-määräiset tulot olivat noin euroa alhaisemmat kuin työllisen lähtömuuttajan Työllisten muuttajien rakenteesta hyötyivät eniten Hämeenlinna, Seinäjoki, Kokkola ja Espoo. Työllisten muuttajien rakenne oli tulojen näkökulmasta epäedullisin Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Jyväskylässä. Keskimääräisten tulojen erotus Työlliset lähtömuuttajat Työlliset tulomuuttajat Turku Tampere Helsinki Jyväskylä Kajaani Vaasa Oulu Kuopio Kouvola Joensuu Lappeenranta Pori Vantaa Mikkeli Lahti Rovaniemi Espoo Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

43 IV YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

44 Tiivistelmä Kuopion määrällisestä väestönkehityksestä vuosina Kuopion väestönlisäys oli yhteensä noin henkilöä vuosina eli 553 henkilöä vuodessa: Kuopion väestönlisäyksestä muuttoliikkeen osuus oli 63 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 37 %. Ideaalisen kasvun rajana pidetään noin 0,5 %:in ja kovan väestönkasvun rajana 1 %:in tasoa. Kuopion väestönlisäys oli keskimäärin 0,54 % vuodessa vuosien välisenä aikana. Kuopion väestönlisäys ylitti 1 %:in rajan vuosina Kuopion väestönlisäys kasvoi koko 2000-luvun ajan viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna. Kuopion väestönlisäys oli noin henkilöä vuosina : väestönlisäys oli kolme kertaa suurempaa kuin vuosina ja 2,5 kertaa suurempaa kuin vuosina Kuopion kuntien välinen nettomuutto oli negatiivinen vielä 2000-luvun alkupuolella, mutta on noussut merkittävän korkealle tasolle viime vuosina. Kuopio sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 1980 jälkeen. Kuopion viime vuosien muuttovoiton suuruutta kuvaa se, että Kuopio sai esimerkiksi pelkästään vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa kuin yhteensä aikaisemmilla vuosikymmenillä 1980-, ja 2000-luvulla. Kuopio sai muuttovoittoa 52 seudulta ja muuttotappiota 18 seudulta vuosina Kuopio sai määrällisesti eniten muuttovoittoa omasta maakunnasta (Ylä-Savon, Varkauden, Koillis-Savon, Pieksämäen) ja naapurimaakunnista (Savonlinnan, Joensuun, Kajaanin, Pielisen-Karjalan). Kuopio kärsi muuttotappiota ensisijaisesti Helsingin ja Tampereen seuduille. Lisäksi Kuopio kärsi merkittävää muuttotappiota muulle Kuopion seudulle (lue Siilinjärvi), Jyväskylän, Turun ja Lahden seuduille. Kuopio sai muuttovoittoa 207 kunnasta, muuttotappiota 54 kunnasta ja 59 kunnan kohdalla muuttotase oli pyöreät nolla.

45 Tiivistelmä Kuopion rakenteellisesta muuttoliikkeestä vuosina (2) Kuopion muuttovoitto perustui lähes täysin vuotiaiden nuorten ja opiskelijoiden korkeaan tulomuuttoon: Kuopio sai noin 3000 henkilöä muuttovoittoa nuorista vuosina eli keskimäärin 589 henkilöä vuodessa. Lisäksi Kuopio sai pientä muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä (+78 hlöä) ja yli 65-vuotiaista (+61 hlöä). Kuopio saa eniten muuttotappiota vuotiaista nuorista aikuisista ja vastavalmistuneista: Kuopion muuttotappiot olivat yhteensä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin -245 henkilöä. Lisäksi Kuopio sai vähäistä muuttotappiota lapsista (-221 hlöä) ja vuotiaista (-74 hlöä). Kuopion nettomuutto oli ikärakenteen mukaan tyypillinen suurelle opiskelukaupungille. Kuopio sai muuttovoittoa erityisesti perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista monipuolisena koulutus- ja opiskelijakaupunkina. Kuopio on vetovoimainen nuorten eri koulutusasteiden opiskelijoiden suhteen. Kuopio sai kaikista kunnista kuudenneksi eniten muuttovoittoa vuotiaista nuorista vuosina , joista suuri on oli opiskelijoita. Kuopio sai yhteensä muuttovoittoa noin 1700 henkilöä keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja noin 700 henkilöä perusasteen tutkinnon suorittaneista vuosina Kuopio kärsi korkea-asteen tutkinnon suorittaneista noin 800 henkilön muuttotappion. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttotappiot ovat tyypillisiä suurille ja keskisuurille korkeakoulukaupungeille, joista osa valmistuneista hakeutuu de facto työmarkkinoille muualle maahan tai ulkomaille. Kuopion vetovoima kasvoi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta merkittävästi vuonna 2012 aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Samanaikaisesti korkea-asteen tutkinnon muuttotappiot vähentyivät aikaisempaan verrattuna. Kuopion muuttovoittoisuus perustuu erittäin vahvasti opiskelijamuuttoihin: Kuopio sai opiskelijoista muuttovoittoa yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 484 henkilöä vuodessa. Kuopio kärsi samanaikaisesti muuttotappiota työllisistä muuttajista (-634 hlöä). Kuopio kärsi työllisten lisäksi muuttotappiota lapsista (-239) ja työttömistä työnhakijoista (-14). Eläkeläisten muuttotase oli käytännössä tasapainossa (-1). Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen. Työllisten muuttotase indikoi ylipäätään hyvin alueen yleistä taloudellista kehitystä ja työllisyyskehitystä. Kuopio sai työllisistä muuttotappiota yhteensä 634 henkilöä vuosina eli keskimäärin 127 henkilöä vuodessa. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että Kuopio sai työllisistä kuitenkin ensimmäisen kerran 2000-luvulla muuttovoittoa vuonna 2012.

46 Tiivistelmä Kuopion rakenteellisesta muuttoliikkeestä vuosina (2) Kuopio sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa koulutuksen (+145), rakentamisen (+93), kuljetus ja varastoinnin (+88) ja maa- ja metsätalouden (+71) osalta vuosina Kuopio kärsi toimialoittain eniten muuttotappiota terveys- ja sosiaalipalveluiden (-225), ammatillisen tieteellisen, teknisen ja taiteellisen toiminnan (-80) ja julkisen hallinnon (-57) toimialoilta vuosina Opiskelijoiden keskeinen osuus ilmenee usealla tavalla Kuopion tulo- ja lähtömuuton rakenteessa: Kuopio sai muuttovoittoa pienituloisista (tulottomat ja alle euroa vuodessa ansaitsevista) ja muuttotappiota keskituloisista ( euroa vuodessa ansaitsevista) vuosina Kuopio sai muuttovoittoa yhteensä 3902 henkilöä alle euroa vuodessa ansaitsevista. Kuopio sai eniten muuttovoittoa tuloryhmittäin tarkasteltuna alle euroa ansaitsevista. Kuopio sai muuttotappiota muista tuloryhmistä lukuun ottamatta pientä muuttovoittoa yli euroa vuodessa ansaitsevista. Suurin osa muuttotappioista kohdistui keskituloisiin. Kuopion laskennallinen tulokertymä oli yhteensä -51,5 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina Vuosina muuttajien tulo-kertymä oli yhteensä -4,5 miljoonaa euroa negatiivinen eli keskimäärin euroa vuodessa. Kuopion luku oli negatiivinen, mutta suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin verrattuna se oli varsin maltillinen. Kuopion muuttajien tulokertymä oli negatiivinen vuosina , mutta nousi ensimmäisen kerran positiiviseksi 2000-luvun aikana vuonna 2012.

47 Analyysin johtopäätökset tiivistettynä 1 (3) 1. KUOPION KASVUDYNAMIIKAN TÄYSIMÄÄRÄINEN HYÖDYNTÄMINEN Kuopion väestönlisäys ja muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä on noussut ennätysmäisen korkealle tasolla suhteessa kaupungin aikaisempaan kehitykseen. Kuopion väestönlisäykseen ja muuttovoittoihin liittyvät kasvuluvut ovat jopa kansallisessa kontekstissa kärkijoukossa. Kuopion nopea kasvusykäys on sisäinen haaste kaupungin tasapainoisen ja suunnitelmallisen maapolitiikan, palvelurakenteeseen liittyvien investointien ja palvelukysynnän tasapainoisen kehittämisen kannalta, mutta ulkoisesti kasvu lisää merkittävästi Kuopion tunnettuutta, potentiaalista kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta uusien asukkaiden, paluumuuttajien, yritysten sijoittumisen ja institutionaalisten investoijien taholta. Kuopio on noussut muuttajien ja investoreiden valintojen kentällä harvojen kasvukeskusten joukkoon tosiasiallisesti vasta 2010-luvulla. Kuopion seuraavien kehittämisaskeleiden merkitys korostuu jatkossa. Kuopio hyötyy usein tavoin välillisesti nopeasta väestönkasvusta ja muuttovetovoimasta. Kuopion muuttovoitot painottuvat nuoriin ja opiskelijamuuttoihin, jotka eivät kuitenkaan tuo lyhyellä aikavälillä välitöntä taloudellista hyötyä, mutta kasvu vaikuttaa positiivisesti Kuopion julkiseen mainekuvaan. Kuopion kasvudynamiikka luo mielikuvaa kasvavasta, vetovoimaisesta ja dynaamisesta kaupungista. Kuopio kykenee houkuttelemaan jatkossa parantuneen julkisen mainekuvan ansiosta uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Kuopion suhteellinen asema alueiden välisessä kilpailussa kohenee lisääntyneen vetovoiman ansiosta. Kuopio saa muuttotappiota de facto ensisijaisesti vain pääkaupunkiseudun keskuskaupungeille ja Tampereelle sekä toissijaisesti muille suurille yliopistokaupungeille ja naapurikunta Siilinjärvelle. Kuopion potentiaalisten paluumuuttovirtojen näkökulmasta pääkaupunkiseutu, Tampere ja muut suuret korkeakoulukaupungit ovat keskeinen määräaikaisen vaikuttamisen kohde. Paluumuuttajien osuuden lisääminen ja houkuttelu edellyttävät myönteisten tarinoiden ja esimerkkien jatkuvaa esille tuomista julkisuuden avulla. Seinäjoen kaupunkiseudun KOMIA markkinointi on hyvä esimerkki asukkaisiin tai yrityksiin liittyvän paluumuuttopotentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

48 Analyysin johtopäätökset tiivistettynä 2 (3) 2. KUOPION ASEMOINTI ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN KASVUKESKUKSEKSI Kuopion muuttovetovoima on kasvanut merkittävästi 2010-luvulla. Kuopio on vetovoimainen oman maakunnan muiden kuntien ja naapurimaakuntien muuttovirtojen suhteen. Kuopion houkuttelevuus kasvaa muun maan muuttovirtojen osalta yleisen tunnettuuden ja avainryhmien kiinnostuksen kasvaessa. Tämä edellyttää Kuopiolta ensisijaisesti vahvaa panostusta Kuopion seudun markkinointiin ja brändin rakentamiseen korostamalla Kuopion kasvavaa merkitystä valtakunnallisena osakeskuksena. Kuopion kannalta on jatkossa olennaista asemoida itsensä keskisen ja itäisen Suomen kasvukeskukseksi, valtakunnan osakeskukseksi. Asemointi ei tapahdu julistamalla tai markkinoinnilla, vaan johdonmukaisella ja suunnitelmallisella kehittämistyöllä sekä panostamalla Kuopion tulevaan alue- ja liikennerakenteeseen liittyviin ratkaisuihin. Liikennekäytäviin perustuvan vyöhykkeisyyden hyödyntäminen on yksi keino oman aseman vahvistamiseen solmupisteenä. Kuopiolla on mahdollisuus kehittyä oman vaikutusalueensa (Pohjois-Savo) lisäksi laajan naapurimaakuntien muodostaman alueen keskuskaupungiksi, joka edellyttää Oulun ja Tampereen aikaisempaa esimerkkiä seuraten vietteleviä ja mahdollistavia siirtoja painostavien ja poissulkevien siirtojen sijaan. Avainasemassa on oman Pohjois-Savon vaikutusalueen ja laajemman vaikutusalueen toimijoiden luottamus Kuopiota kohtaan, jonka aseman saaminen tai vahvistaminen edellyttää laajemman alueen asioiden vahvaa puolestapuhumista ja edunajamista. Avaukset Jyväskylän, Joensuun ja Mikkelin suuntaan ovat avainasemassa.

49 Analyysin johtopäätökset tiivistettynä 3 (3) 3. MUUTTAJIEN MÄÄRÄN LISÄKSI PAINOPISTE MUUTTAJIEN RAKENTEESEEN Kuopio saa merkittävää muuttovoittoa määrällisestä näkökulmasta, mutta muuttajien rakenne eli muuttajien laadulliset ominaisuudet ovat epäedulliset Kuopion kannalta muiden suurten opiskelukaupunkien tavoin. Kuopion kannattaa tuoda ulkoisesti aluemarkkinoinnin keinoin vahvasti esiin väestönlisäykseen ja muuttovetovoimaan liittyvät dynaamiset kasvuvaikutukset, mutta keskittyä samalla sisäisesti muuttajien rakenteesta aiheutuvien syy- ja seuraussuhteiden ennakoivaan hallintaan. Kuopion muuttovetovoima painottuu jatkossakin opiskelijamuuttoihin, jotka ovat muuttohetkellä keskimäärin nuoria, pienituloisia ja perheettömiä, mutta ovat muuttohetken ja valmistumisen välissä olevassa vaiheessa potentiaalinen vaikuttamisen kohde Kuopioon tai Kuopion seudulle juurtumisen näkökulmasta. Kuopion kannattaa panostaa lisäksi lähestyttävyyteen eli vahvistaa etenkin paikkaan ja ilmapiiriin liittyviä pehmeitä vetovoimatekijöitä, jotka korostavat tulemisen ja olemisen helppouteen liittyviä asioita. Paikkaan liittyvät valinnat ja mielikuvat korostuvat jatkossa aikaisempaa enemmän. Tilastotiedot muuttajien rakenteesta osoittavat vuoden 2012 osalta, että Kuopio sai ensimmäisen kerran luvulla muuttovoittoa työllisistä muuttajista ja muuttajien laskennallinen tulokertymä kääntyi positiiviseksi. Tämä on positiivinen signaali jatkoa ajatellen ja indikoi alueen yleistä positiivista alueellista kehitystä ja erityisesti työpaikkakehitystä. Vuoden 2012 käänne on rohkaiseva esimerkki tulevia vuosia ajatellen.

50 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %

Miehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 % Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 %

Hamina. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,4 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,3 % Hamina 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 20 654 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -2,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,4 % Hamina. 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,3 % VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %

Pyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 % Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT

Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä KAIKKI IKÄRYHMÄT Kuntien välinen muuttoliike Hyvinkäällä 2013-2015 KAIKKI IKÄRYHMÄT Helsinki 329 300 404 1033 Nurmijärvi 107 93 55 255 Nurmijärvi 245 224 191 660 Tuusula 60 37 27 124 Riihimäki 217 182 184 583 Mäntsälä

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI

FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI FORSSAN SEUDUN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010-luvulla 2. Forssan seudun määrällinen väestönkehitys

Lisätiedot

Miten väestöennuste toteutettiin?

Miten väestöennuste toteutettiin? Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012

Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo Timo Aro 2012 Analyysi Porvoon demografisesta kilpailukyvystä muuttoliikkeen näkökulmasta Valtiotieteen tohtori Timo Aro 30.1.2012, Porvoo I Muuttoliike Suomessa 2010-luvun vaihteessa II Porvoon muuttovetovoima määrällisestä

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Väestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla

Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Kuuden kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky 2000-luvulla Laajakuvakuvat Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana. Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut Analyysin kohteena Tampereen,

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 ORIMATTILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

KUNTARATING TOP 20 EPSI RATING FINLAND 2016 Indeksi 0-100

KUNTARATING TOP 20 EPSI RATING FINLAND 2016 Indeksi 0-100 EPSI Rating 2016 Päivämäärä: 27-03-2017 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI

METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI METROPOLIALUEEN MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Osa I Tausta ALUE- JA KAUPUNKIKEHITYKSEN NELJÄ ISOA TEEMAA 2010-LUVULLA: Keskittymiskehitys Kehityskäytävät, -vyöhykkeet ja kehät Sopimusperustainen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN?

MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? MULLISTAAKO MUUTTOLIIKE SUOMEN? Maassamuuton ja maahanmuuton vaikutukset alueelliseen kehitykseen Oppilaitoksen rakenneuudistusten johtaminen 2015-2016 Valtiotieteen tohtori Timo Aro, 2016 @timoaro SISÄLTÖ

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2018

TILASTOKATSAUS 1:2018 TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen

Lisätiedot

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA

YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m

Ruututietokanta 2018: 250m x 250m Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

Muuttoliike vuonna 2014

Muuttoliike vuonna 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia

Lisätiedot

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m

Ruututietokanta 2016: 250m x 250m Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m

Ruututietokanta 2017: 250m x 250m Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta

Lisätiedot

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m

Ruututietokanta 2015: 250m x 250m Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA TURUN SEUDUN ELINVOIMA JA KILPAILYKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro 26.2.2014 2010-luvun aluerakenteen keskeiset muutosvoimat 1 Kaupungistuminen ja kaupunkiseutulähtöisyys

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot