KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

Transkriptio

1 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

2 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina Kuopion rakenteellinen muuttoliike vuosina Yhteenveto ja johtopäätökset

3 I MUUTTOLIIKE SUOMESSA 2010-LUVULLA

4 TOP 20 muuttovetovoimaisimmat kunnat maassamuutossa vuosina Taulukkoon on kerätty muuttovetovoimaisimmat kunnat (TOP 20) kuntien välisessä muuttoliikkeessä neljän vuosikymmenen aikana eli vuosien välisenä aikana. Taulukko perustuu alueluoki-tukseen. Luvut ovat nettomuuttoluku-ja (tulomuuttolähtömuutto). Espoo on ainoa kunta, joka on ollut TOP 20 kuntien joukossa koko ajanjakson vuosien välisenä aikana. Kuopio kuuluu toiseksi parhaaseen kategoriaan, johon kuuluvat ne kun-nat, jotka ovat sijoittuneet muuttove-tovoiman osalta neljänä ajankohtana viidestä TOP 20 kuntien joukkoon. Kuopion ohella toiseksi parhaassa luokassa ovat Tampere, Seinäjoki, Kaarina, Järvenpää ja Nurmijärvi. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot SIJOIT US VUOSI 1980 VUOSI 1990 VUOSI 2000 VUOSI 2010 VUOSI Espoo Vantaa Helsinki Helsinki Helsinki 2. Vihti Espoo Oulu Oulu Tampere 3. Vantaa Nurmijärvi Espoo Pirkkala Espoo 4. Kerava Tampere Tampere Tampere Turku 5. Kaarina Vihti Jyväskylä Lahti Kuopio 6. Seinäjoki Järvenpää Nurmijärvi Turku Oulu 7. Kirkkonummi Kaarina Tuusula Seinäjoki Joensuu 8. Ulvila Masku Vantaa Joensuu Ylöjärvi 9. Ylöjärvi Rovaniemi Lohja Hämeenlinna Lahti 10. Mäntsälä Kirkkonummi Kempele Pori Jyväskylä 11. Mustasaari Mäntsälä Pirkkala Espoo Kauniainen 12. Järvenpää Kerava Lieto Kuopio Järvenpää 13. Iisalmi Hämeenlinna Kangasala Lieto Lempäälä 14. Kuopio Seinäjoki Lempäälä Lempäälä Kaarina 15. Siilinjärvi Kangasala Salo Jyväskylä Pirkkala 16. Hollola Raasepori Kaarina Valkeakoski Uusikaupunki 17. Kajaani Orimattila Sipoo Vihti Seinäjoki 18. Nurmijärvi Pornainen Porvoo Mustasaari Kempele 19. Kangasala Muurame Järvenpää Lohja Kontiolahti 20. Joensuu Kuopio Mäntsälä Tuusula Nurmijärvi

5 2010-luvun alun kolme ISOA kehitystrendiä muuttoliikkeen näkökulmasta 1. Keskittymis- ja harvenemiskehitys samanaikaisesti 2. Suurten kaupunkiseutujen muuttoliikkeen sisäinen kehitys: Nurmijärvi ilmiöstä Helsinki ilmiöön 3. Lisääntynyt maahanmuutto ja vieraskielisten määrä. Kartan lähde: Tilastokeskus; Kytö & Kral-Lezczynska 2013

6 Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (101 / 320) vuosina Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikka-kuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reunaalueiden seutukeskuksia: poikkeuksena vain Vantaa! Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Kartta: Timo Widbom; Analyysi: Timo Aro

7 TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli asukkaan kunnat vuosina SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. Yli asukkaan kuntia on 25. Näistä 17 kuntaa sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Helsingin muuttovoitto oli määrälli-sesti ylivoimaisesti suurin. Kuopion määrällinen muuttovoitto oli 5:nneksi suurin vuosina Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio YHTEENSÄ VUOSINA NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI 1. Helsinki ,2 2. Tampere ,8 3. Oulu ,6 4. Turku ,2 5. Kuopio ,6 6. Seinäjoki ,6 7. Lahti ,2 8. Jyväskylä ,6 9. Hämeenlinna ,6 Yli 1000 tuhannen henkilön muutto-voiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo Yli asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898). Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 10. Espoo ,8 11. Pori Nurmijärvi ,8 13. Joensuu ,8 14. Hyvinkää ,8 15. Lohja

8 Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (101 / 320) vuosina Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto. Yli asukkaan kunnista vetovoimaisimpia suhteessa asukaslukuun olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi. Yli asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; kartta: Timo Widbom; analyysi: Timo Aro

9 TOP 15 suhteellisesti muuttovetovoimaisimmat yli asukkaan kunnat vuosina SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO PROMILLEA Seinäjoki, Tampere ja Kuopio olivat asukaslukuun suhteutettuna muuttovetovoimaisim-mat kunnat vuosina Suurista kaupungeista Kuopion muuttovetovoi-ma on kasvanut eniten vuosina PER VUOSI (=KESKIVÄKILU- VUN 1000 ASUKASTA KOH- DEN) 1. Seinäjoki 6,5 2. Tampere 4,4 3. Kuopio 4,0 4. Helsinki 3,9 Suurten kaupunkien muuttovoitot moninkertaistuivat vuosina verrattuna vuosiin Muuttovetovoisimmat yli asukkaan kunnat olivat alueensa keskuskaupunkeja lukuun ottamatta Nurmijärveä, Hyvinkäätä ja Lohjaa Alhaisin muuttovetovoima asukaslukuun suhteutettuna oli Kotkassa (-3,7 promillea per vuosi), Salossa (-3,3) ja Kouvolassa (- 2,8) 5. Oulu 3,6 5. Lahti 3,6 7. Hämeenlinna 3,3 8. Turku 2,9 9. Nurmijärvi 2,7 10. Jyväskylä 2,2 11. Pori 1,6 12. Hyvinkää 1,5 13. Joensuu 1,2 14. Espoo 0,8 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 14. Lohja 0,8

10 Muuttovoittoisten ja muuttotappiollisten kuntien määrän kehitys vuosina ( kuntaluokituksen mukaisesti) Keskimäärin 101 kuntaa sai muuttovoittoa vuosina Muuttovoittoiset kunnat Muuttotappiolliset kunnat Keskimäärin 219 kuntaa sai muuttotappiota vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

11 Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muuttoalttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna Nuorten vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien välisenä aikana Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin vuotiailla vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

12 TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN MUUTOS VUOSINA Kartassa on verrattu työikäisten määrän kehitystä kunnittain vuosien välisenä aikana. Työikäisillä tarkoitetaan tässä yhteydessä vuotiaita: työmarkkinoille tullaan noin 22-vuotiaana ja poistutaan 62-vuotiaana Työikäisten määrä vähenee henkilöllä samanaikaisesti kuin koko maan väestö kasvaa noin henkilöllä Työikäisten määrä kasvaa vain noin joka neljännessä (74) kunnassa vuosina ja vähenee kolmessa neljästä kunnasta. Työikäisten kasvu keskittyy pääväylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle Työikäisten määrän muutos yhdistettynä kuntatalouden haasteisiin lisää merkittävästi kuntien välisiä eroja ja taloudellista liikkumavaraa Lähde: Tilastokeskus, Kartta: Timo Widbom 2014 Analyysi: Timo Aro 2015 (valmistumassa)

13 II KUOPION MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS VUOSINA

14 Kuopion väestönkehityksen osatekijät vuosina Kuopion väestönlisäys oli yhteensä 8298 henkilöä vuosina eli keskimäärin 553 henkilöä vuodessa. Kuopion väestönlisäyksessä muuttoliikkeen osuus 63 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 37 % vuosina Kuopion väestönlisäys perustuu ensi-sijaisesti kuntien väliseen muuttoliikkeeseen: kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen vuosina 2001 ja , mutta on noussut aikaisempaa korkeammalle tasolle vuosina Kuopio sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa kuntien väliltä kuin kertaakaan vuoden 1980 jälkeen. Nettosiirtolaisuus on kasvanut tasaisesti 2000-luvun aikana. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus

15 Kuopion vuosittainen väestönlisäys vuosina Kuopio sai väestönlisäystä joka vuosi 2000-luvulla lukuun ottamatta vuotta 2000 (-28 hlöä) Kuopio sai väestönlisäystä viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna yhteensä 1479 henkilöä vuosina , 1984 henkilöä vuosina ja 4891 henkilöä vuosina Kuopion väestönlisäys oli kolme kertaa suurempaa vuosina kuin vuosina ja 2,5 kertaa suurempaa kuin vuosina Kuopion vuosittainen väestönlisäys ylitti tuhannen henkilön rajapyykin vuosina Muutos on merkittävä verrattuna Kuopion aikaisempaan väestönkehitykseen vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

16 Kuopion väestönlisäys vuosittain Kuopion väestönlisäys oli positiivinen koko ajanjakson lukuun ottamatta vuotta 2014 Ideaalisena väestönlisäyksenä pide-tään noin 0,5 % vuodessa ja kovana kasvuna yli 1 %:in vuosittaista väestönlisäystä Kuopion väestönlisäys oli yhteensä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin 0,54 % vuodessa Kuopion väestönlisäys oli alle 0,5 % vuodessa vuosien välisenä aikana Kuopion väestönlisäys oli 0,6 %:in tasolla vuosina ja ylitti 1 %:in kovan kasvun rajan vuosina Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1,30 1,20 1,10 1,00 0,90 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 0,00-0,

17 Kuopion, Jyväskylän ja Lahden väestönlisäys vuosittain Jyväskylän väestönlisäys oli keskimäärin 1,12 %, Kuopion 0,54 % ja Lahden 0,48 % vuodessa vuosina Jyväskylän väestönlisäys oli jopa noin 1,5 % vuosina ja on pysynyt sen jälkeenkin melko korkealla tasolla Lahden väestönlisäys oli 0,5 % vuodessa vuosina , mutta nousi noin 0,6-0,7 %:in tasolle vuosina Kuopion väestönlisäys nousi vahvalle kasvu-uralle vuoden 2008 jälkeen ja on noussut edelleen vuosina Kuopion vuosittainen väestönlisäys ylitti vuoden 2012 jälkeen Jyväskylän ja Lahden tason Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00-0,20 Kuopio Jyväskylä Lahti

18 11 suurimman kaupungin väestönmuutos vuosina suurimman kaupungin väestölisäys oli yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin henkilöä 11 suurimman kaupungin väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 43,9 %, kuntien välisen muuttoliikkeen 22,1 % ja siirtolaisuuden 34 % Kuopiossa luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 36,9 %, kuntien välisen muuttoliikkeen 36,8 % ja siirtolaisuuden 26,3 % Luonnollisen väestönlisäyksen merkitys väestönlisäyksessä oli korkein Vantaalla (67 %) ja alhaisin Kouvolassa ja Porissa (negatiivisia) Kuntien välisen muuttoliikkeen merkitys oli korkein Lahdessa (48,7 %) ja alhaisin Kouvolassa ja Vantaalla (negatiivisia) Nettosiirtolaisuuden merkitys oli korkein Turussa (63,8 %) ja alhaisin Oulussa (10,3 %). Kouvolassa vain nettosiirtolaisuus oli positiivinen KAUPUNKI LUONNOL- LINEN VÄESTÖNLISÄ YS KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO NETTOSIIRTO- LAISUUS VÄESTÖN- MUUTOS Helsinki Espoo Oulu Vantaa Tampere Jyväskylä Turku Kuopio Lahti Pori Kouvola SUURINTA KAUPUNKIA Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

19 Kuopion kuntien välinen tulo- ja lähtömuuttovuosina Tulomuutto Kuopioon kasvoi asteittain 2000-luvun aikana. Tulomuuttajien määrä kasvoi erityisesti vuoden 2009 jälkeen. Tulomuuttajien määrä ylitti ensimmäisen kerran 6000 henkilön rajan vuosina Lähtömuuttajien määrä on vaihdellut varsin paljon luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Viime vuosina lähtömuuttajien määrä on pysynyt samalla tasolla kuin aikaisemmin 2000-luvulla tai jopa hieman laskenut samanaikaisesti kuin tulomuutto on lisääntynyt Tulomuutto kuntaan Lähtömuutto kunnasta Kuopion kasvaneet muuttovoitot perustuvat sekä kasvaneeseen tulomuuttoon että vähentyneeseen lähtömuuttoon: tilanne on ideaali Kuopiolle muuttovirtojen näkökulmasta! Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

20 Kuopion kuntien välinen nettomuutto vuosina Kuopio on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä yhteensä 5025 henkilöä vuosina Kuopion muuttovoitot kasvoivat merkittävästi 2010-luvun aikana suhteessa aikaisempaan kehitykseen Kuopio on saanut muuttovoittoa 26 vuotena ja muuttotappiota 9 vuotena vuosien välisenä aikana Kuopio sai muuttovoittoa yhteensä 921 henkilöä 1980-luvulla, 1052 henkilöä 1990-luvulla, 399 henkilöä 2000-luvulla ja 2653 henkilöä luvun ensimmäisen viiden vuoden aikana. Kuopio sai pelkästään vuonna 2014 kaksi kertaa enemmän muuttovoittoa kuin koko luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

21 Kuopion sisäinen muuttoliike vuosina Kuopiossa tehtiin keskimäärin vuodessa muuttoa vuodessa vuosina , joista Kuopion sisäisiä muuttoja oli keskimäärin Kuopion sisäisten muuttojen osuus oli keskimäärin 53,5 % kaikista muutoista vuosina eli enemmän kuin joka toinen muutto tapahtui Kuopion kaupungin sisällä osaalueelta toiselle. Kuopion sisäisten muuttojen määrä oli suurimmillaan vuonna 2005, jolloin ylittyi muuton raja. Kuopion sisäisten muuttojen määrä kasvoi tasaisesti vuosina , mutta laski hieman vuonna 2014 Kuopion sisäisten ja kuntien välisten muuttojen määrää kuvaa vuosittain se, että yhteismäärä on noin neljännes Kuopion väkiluvusta Kunnan sisäinen muutto Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

22 Kuopion muuttovoitto seuduittain vuosina Kuopio sai muuttovoittoa 52 seudulta ja muuttotappiota 18 seudulta vuosina Kuopio sai määrällisesti eniten muuttovoittoa Ylä- Savon, Varkauden, Savonlinnan, Joensuun, Koillis-Savon, Pieksämäen ja Kajaanin seuduilta Keski-Karjalan Seinäjoen Saarijärvi-Viitasaaren Nivala-Haapajärven Kouvolan Kehys-Kainuun Kuopio sai Ylä-Savon seudulta muuttovoittoa 1075 henkilöä vuosina eli keskimäärin 153,5 henkilöä vuodessa Mikkelin Pielisen Karjalan Kajaanin Pieksämäen Kuopio sai muuttovoittoa muilta seuduilta yhteensä 2431 henkilöä vuosina : Ylä-Savon ja Varkauden seutujen osuus oli noin 70 % Kuopion saamista muuttovoitoista. Koillis-Savon Joensuun Savonlinnan Varkauden Ylä-Savon Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

23 Kuopion muuttotappio seuduittain vuosina Kuopio kärsi muuttotappiota 18 seudulle ja sai muuttovoittoa 52 seudulta vuosina Kuopion muuttotappiot kohdistuivat ensisijaisesti Helsingin ja Tampereen seutukuntiin. Kuopion muuttotappiot olivat noin 2000 henkilöä Helsingin ja Tampereen seuduille Helsingin Tampereen Kuopion Jyväskylän -176 Turun -118 Lahden -26 Tunturi-Lapin -24 Vaasan -23 Hämeenlinnan Kokkolan -20 Lisäksi Kuopio kärsi merkittävää muuttotappiota muulle Kuopion seudulle, Jyväskylän, Turun ja Lahden seuduille. -13 Luoteis-Pirkanmaan -12 Lounais-Pirkanmaan -9 Porin -5 Etelä-Pirkanmaan Muiden seutujen osalta Kuopion muuttotappiot olivat vähäiset. -3 Suupohjan -2 Jakobstadsregionens -1 Riihimäen -1 Pohjois-Satakunnan Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

24 Kuopion nettomuutto kunnittain vuosina Kuopio sai muuttovoittoa 207 kunnasta, muuttotappiota 54 kunnasta ja 59 kunnan kohdalla muuttotase oli pyöreät nolla. Kuopio sai kunnittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa omasta maakunnastaan ja naapurimaakunnistaan.kuopio sai eniten muuttovoittoa oman maakunnan seutukeskuksista Helsinki Tampere Siilinjärvi Jyväskylä -184 Lahti -161 Turku -128 Vantaa -124 Espoo -45 Hämeenlinna Kuopion muuttotappiot kohdistuivat suuriin kasvukeskuksiin ja korkeakoulukaupunkeihin eli pääkaupunkiseudun keskuskaupunkeihin. -36 Suonenjoki -32 Vaasa Pielavesi Lapinlahti Nurmes Mikkeli Joensuu 170 Juankoski 246 Pieksämäki 264 Savonlinna 281 Kajaani 300 Iisalmi 534 Varkaus Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

25 Kuopion tulo-, lähtö- ja nettomuutto Siilinjärven kanssa vuosina Kuopiosta muutti Siilinjärvelle yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 670 henkilöä vuodessa Siilinjärveltä muutti Kuopioon yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 580 henkilöä vuodessa Siilinjärvi sai Kuopiosta muuttovoittoa yhteensä 2423 henkilöä vuosina eli keskimäärin noin 90 henkilöä vuodessa Kuopion muuttotase on ollut positiivinen Siilinjärven kanssa vain vuosina 1993 ja 1995 (opiskelijoiden kotikuntalain vaikutus). Vuosien tilanne poikkeaa merkittävästi aikaisemmasta kehityksestä: Kuopion muuttotase oli yhteensä vain -15 henkilöä negatiivinen Siilinjärven kanssa, kun se oli esimerkiksi vuonna 2011 vielä -183 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Tulomuutto Kuopioon Lähtömuutto Kuopiosta Nettomuutto

26 III KUOPION RAKENTEELLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA

27 Kuopion tulo-, lähtö- ja nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Kuopion muuttovoitto perustuu lähes täysin vuotiaiden nuorten ja opiskelijoiden korkeaan tulomuuttoon: Kuopio sai noin 3000 henkilöä muuttovoittoa nuorista vuo-sina eli keskimäärin 589 henkilöä vuodessa Lisäksi Kuopio sai pientä muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä (+78 hlöä) ja yli 65-vuotiaista (+61 hlöä). Kuopio saa eniten muuttotappiota vuotiaista nuorista aikuisista ja vastavalmistuneista: Kuopion muuttotappiot olivat yhteensä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin -245 henkilöä. Lisäksi Kuopio saa vähäistä muuttotappiota lapsista (-221 hlöä) ja vuoti-aista (-74 hlöä). Kuopion nettomuutto ikärakenteen Lähde: mukaan Tilastokeskus, tyypillinen muuttajien suurelle taustatiedot Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto

28 Tulo- ja lähtömuuttajien %-osuus ikärakenteen mukaan vuosina vuotiaat 6 % vuotiaat 4 % Yli 65-vuotiaat 2 % Alle 15- vuotiaat 11 % vuotiaat 6 % vuotiaat 4 % Yli 65-vuotiaat 2 % Alle 15- vuotiaat 12 % vuotiaat 8 % vuotiaat 8 % vuotiaat 23 % TULOMUUTTAJAT vuotiaat 47 % vuotiaat 29 % LÄHTÖMUUTTAJAT vuotiaat 39 % Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

29 Nuorten vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina v v. Rovaniemi Vantaa Lappeenranta Pori Espoo Seinäjoki Lahti Vaasa Joensuu Kuopio Oulu Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa 31 kuntaa vuosina Nuorista vuotiaista sai muuttovoittoa ainoastaan 24 kuntaa vuosina Jyväskylä Turku Tampere Helsinki Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

30 Kuopion nettomuutto koulutusasteen mukaan vuosina Kuopio sai muuttovoittoa erityisesti perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista: Kuopio on monipuolinen koulutus- ja opiskelijakaupunki, joka on vetovoimainen nuorten eri koulutusasteiden opiskelijoiden suhteen Perusaste Keskiaste Korkea-aste 567 Kuopio sai muuttovoittoa noin 1700 henkilöä keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja noin 700 henkilöä perusasteen tutkinnon suorittaneista Kuopio kärsi korkea-asteen tutkinnon suorittaneista noin 800 henkilön muuttotappion. Muuttotappiot ovat tyypillisiä suurille ja keskisuurille korkeakoulukaupungeille, joiden valmistuneista useat hakeutuvat oman maan tai ulkomaiden työmarkkinoille. Kuopion vetovoima kasvoi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta merkittävästi vuonna 2012 aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Samanaikaisesti korkea-asteen tutkinnon muuttotappiot vähentyivät aikaisempaan verrattuna. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

31 Kuopion korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden tulo-, lähtö- ja nettomuutto vuosina Kuopio kärsi -832 henkilöä muuttotappiota korkea-asteen tutkinnon suorittaneista vuosina eli keskimäärin -166 henkilöä vuodessa Kuopio kärsi muuttotappiota korkeaasteen tutkinnon suorittaneista joka vuosi: muutto-tappiot vaihtelivat vuosittain henkilön välillä. Kuopion tilanne on tyypillinen kaikille laajan ja monipuolisen koulutustarjonnan korkeakoulukaupungeille: Kuopion alueella ei ole riittävästi valmistuneiden tutkintojen mukaisia työpaikkoja Korkea-asteen tulo- ja lähtömuuttovirroissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisten vuosien aikana. Vuoden 2012 muuttotappio oli kuitenkin pienin analyysin aikajänteen aikana Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Korkea-asteen tulomuuttajat Korkea-asteen lähtömuuttajat Korkea-asteen nettomuutto

32 Kuopion nettomuutto pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Muuttajat voidaan jakaa pääasiallisen toiminnan perusteella työllisiin (työssä olevat) ja ei-työllisiin. Jälkimmäisiä ovat työttömät työnhakijat, opiskelijat, lapset, eläkeläiset, varusmiehet ja ryhmä muut/tuntemattomat Kuopion muuttovoittoisuus perustuu erittäin vahvasti opiskelijamuuttoihin: Kuopio sai opiskelijoista muuttovoittoa yhteensä 2420 henkilöä vuosina eli keskimäärin 484 henkilöä vuodessa. Kuopio kärsi muuttotappiota työllisistä muuttajista (-634 hlöä). Työllisten muuttotappio oli keskimäärin 127 henkilöä vuodessa. Kuopio kärsi lisäksi muuttotappiota lapsista (-239) ja työttömistä työnhakijoista (-14). Eläkeläisten muuttotase oli käytännössä tasapainossa (-1) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

33 Kuopion työllisten nettomuutto vuosina Työllisten muuttotase heijastaa hyvin alueen yleistä taloudellista kehitystä ja työllisyyskehitystä. Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten kerrannais-vaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen Kuopio sai työllisistä muuttotappiota yhteensä 634 henkilöä vuosina eli keskimäärin 127 henkilöä vuodessa. Kuopio sai työllisistä kuitenkin ensimmäisen kerran 2000-luvulla muuttovoittoa vuonna Kuopion saama 157 työllisen muuttovoitto on merkittävä suhteessa aikaisempaan kehitykseen Työllinen Työtön Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

34 Työllisten nettomuutto suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa vuosina Työllisistä sai muuttovoittoa kahdeksan kaupunkia vuosina Työllisten muuttovoitot keskittyivät erityisesti pääkaupunkiseudun keskus-kaupunkeihin. Lisäksi työllisistä saivat muuttovoittoa Seinäjoki, Lahti, Hämeen-linna, Pori ja Kokkola Työllisistä kärsivät suurimmat muuttotappiot Tampere, Jyväskylä, Joensuu, Turku ja Oulu. Tampereen ja Jyväskylän työllisten muuttotappiot olivat yli tuhat henkilöä vuosina Kuopio kärsi työllisistä muuttotappiota -253 henkilöä vuosina : työllisten muuttotappio oli maltillinen verrattuna useisiin muihin samankaltaisiin korkeakoulukaupunkeihin Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

35 Kuopion työllisten nettomuutto toimialoittain vuosina (TOL 2008) Kuopio sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa koulutuksen (+145), rakentamisen (+93), kuljetus ja varastoinnin (+88) ja maa- ja metsätalouden (+71) osalta vuosina X Tuntematon U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta T Kotitalouksien toiminta työnantajina S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus 145 Kuopio kärsi toimialoittain eniten muuttotappiota terveys- ja sosiaalipalveluiden (-225), ammatillisen tieteellisen, teknisen ja taiteellisen toiminnan (-80) ja julkisen hallinnon (-57) toimialoilta vuosina O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi 88 Kuopion muuttotase oli tasapainoinen muiden toimialojen osalta vuosina G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu -21 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

36 Kuopion tulo- ja lähtömuutto muuttajien tulorakenteen mukaan vuosina Kuopion muuttoliikettä voidaan analysoida myös tulo- ja lähtömuuttajien tulorakenteen perusteella Tulomuuttajat Lähtömuuttajat 4200 Kuopion muuttovoittoisuus perustuu vahvasti opiskelijamuuttoihin. Opiskelijoiden keskeinen osuus ilmenee Kuopion tulo- ja lähtömuuton rakenteessa: Kuopio sai muuttovoittoa pienituloisista (tulottomat ja alle euroa vuodessa ansaitsevista) ja muuttotappiota keskituloisista ( euroa vuodessa ansaitsevista) vuosina Kuopion tulo- ja lähtömuutto on hyvässä tasa-painossa yli euroa vuodessa ansaitsevien osalta (-12 hlöä vuosina ). Kuopio sai kaksi henkilöä muuttovoittoa hyvätuloisista (yli /v ansaitsevista) Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

37 Kuopion nettomuutto muuttajien tulorakenteen mukaan vuosina Graafissa on kuvattu Kuopion nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina Opiskelijamuuttojen keskeisyyttä kuvaa se, että Kuopio sai eniten muuttovoittoa tuloryhmittäin tarkasteltuna alle 3000 euroa ansaitsevista ja yhteensä 3902 henkilöä muuttovoittoa alle euroa vuodessa ansaitsevista Kuopio sai muuttotappiota muista tuloryhmistä lukuun ottamatta pientä muuttovoittoa yli euroa vuodessa ansaitsevista. Suurin osa muuttotappioista kohdistui keskituloisiin Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

38 Kuopion tulo- ja lähtömuutto muuttajien tulokertymän mukaan vuosina Miljoonaa euroa Tulokertymä pitää sisällään kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana: tulokertymä voi olla joko positiivinen (=kunta hyötyy muuttajien rakenteesta) tai negatiivinen (kunta saa rasitteita muuttajien rakenteesta) Tulomuuttajat Lähtömuuttajat 93 96,2 101,5 94,5 Kuopion muuttajien laskennallinen tulokertymä oli yhteensä -4,5 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina eli keskimäärin euroa vuodessa. Kuopion tulokertymä oli negatiivinen, mutta luku on maltillinen verrattuna useihin muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkeihin ,3 83,8 76,6 82,5 86,1 86,9 Kuopion muuttajien tulokertymä oli negatiivinen vuosina , mutta positiivinen ensimmäisen kerran 2000-luvun aikana vuonna Tulokertymä oli yhteensä - 51,5 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

39 Kuopion tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Kuopion tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien euroa vuosina Tulomuuttajat Lähtömuuttajat Kuopion lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ylittivät keskimäärin eurolla tulomuuttajien keskimääräiset tulot jokaista muuttoa kohden. Kuopion tilanne on tyypillinen suurille ja keskisuurille korkeakoulukaupungeille opiskelijakeskeisyyden vuoksi. Lähtömuuttajien noin 2000 euroa korkeammat keskimääräiset tulot ovat keskitasoa vertailukaupunkeihin verrattuna. Esimerkiksi Tampereella tai Turussa lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ovat noin euroa tulomuuttajien keskimääräisiä tuloja korkeammat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

40 Kuopion työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot vuosina Kuopion työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat euroa ja lähtömuuttajien euroa vuonna 2012 Kuopion työllisten tulomuuttajien keski-määräiset tulot olivat lähtömuuttajia suuremmat vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä vuonna Lähtömuuttajat Tulomuuttajat Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat suurimmat vuotiaiden ikäryhmässä ja työllisten lähtömuut-tajien vuotiaiden ikäryhmässä Kuopion kannalta optimaalisimpia työllisiä tulomuuttajia on taloudellisesta näkökulmasta yli 35-vuotiaat muuttajat Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

41 Suurten ja keskisuurten kaupunkien kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ja niiden välinen erotus vuonna 2012 Kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat pääkaupunkiseudun kolmessa keskuskaupungissa: tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ylittivät euron rajan Kuopion tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat kuudenneksi alhaisimmat ja lähtömuuttajien 10:nneksi alhaisimmat suurten ja keskisuurten kaupunkien joukossa Muuttajien rakenteesta hyötyivät keskimääräisten tulojen näkökulmasta Hämeenlinna, Lahti, Kokkola, Mikkeli ja Seinäjoki: esimerkiksi Hämeenlinnassa tulomuuttajan tulot olivat keskimäärin 1235 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan Muuttajien rakenne oli keskimääräisten tulojen näkökulmasta epäedullisin suurissa opiskelukaupungeissa: esimerkiksi Turussa tulomuuttajien tulot olivat keskimäärin euroa suuremmat kuin lähtömuuttajan Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Turku Tampere Jyväskylä Helsinki Joensuu Oulu Lappeenranta Pori Kuopio Kajaani Kouvola Vaasa Espoo Vantaa Rovaniemi Seinäjoki Mikkeli Kokkola Lahti Hämeenlinna Keskimääräisten tulojen erotus Kaikki lähtömuuttajat Kaikki tulomuuttajat

42 Suurten ja keskisuurten kaupunkien työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset tulot ja niiden välinen erotus vuonna 2012 Työllisten tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat korkeimmat Espoossa ja Vantaalla sekä lähtömuuttajien Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien tulot olivat alhaisimmat Rovaniemellä, Jyväskylässä, Kajaanissa, Vaasassa ja Joensuussa Kuopion työllisten tulomuuttajien keskimääräi-set tulot olivat euroa ja lähtömuut-tajien euroa. Kuopion työllisten keskimääräisten tulojen erotus oli euroa eli työllisen tulomuuttajan keski-määräiset tulot olivat noin euroa alhaisemmat kuin työllisen lähtömuuttajan Työllisten muuttajien rakenteesta hyötyivät eniten Hämeenlinna, Seinäjoki, Kokkola ja Espoo. Työllisten muuttajien rakenne oli tulojen näkökulmasta epäedullisin Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Jyväskylässä. Keskimääräisten tulojen erotus Työlliset lähtömuuttajat Työlliset tulomuuttajat Turku Tampere Helsinki Jyväskylä Kajaani Vaasa Oulu Kuopio Kouvola Joensuu Lappeenranta Pori Vantaa Mikkeli Lahti Rovaniemi Espoo Kokkola Seinäjoki Hämeenlinna Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

43 IV YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET

44 Tiivistelmä Kuopion määrällisestä väestönkehityksestä vuosina Kuopion väestönlisäys oli yhteensä noin henkilöä vuosina eli 553 henkilöä vuodessa: Kuopion väestönlisäyksestä muuttoliikkeen osuus oli 63 % ja luonnollisen väestönlisäyksen 37 %. Ideaalisen kasvun rajana pidetään noin 0,5 %:in ja kovan väestönkasvun rajana 1 %:in tasoa. Kuopion väestönlisäys oli keskimäärin 0,54 % vuodessa vuosien välisenä aikana. Kuopion väestönlisäys ylitti 1 %:in rajan vuosina Kuopion väestönlisäys kasvoi koko 2000-luvun ajan viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna. Kuopion väestönlisäys oli noin henkilöä vuosina : väestönlisäys oli kolme kertaa suurempaa kuin vuosina ja 2,5 kertaa suurempaa kuin vuosina Kuopion kuntien välinen nettomuutto oli negatiivinen vielä 2000-luvun alkupuolella, mutta on noussut merkittävän korkealle tasolle viime vuosina. Kuopio sai vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa kuin kertaakaan vuoden 1980 jälkeen. Kuopion viime vuosien muuttovoiton suuruutta kuvaa se, että Kuopio sai esimerkiksi pelkästään vuonna 2014 enemmän muuttovoittoa kuin yhteensä aikaisemmilla vuosikymmenillä 1980-, ja 2000-luvulla. Kuopio sai muuttovoittoa 52 seudulta ja muuttotappiota 18 seudulta vuosina Kuopio sai määrällisesti eniten muuttovoittoa omasta maakunnasta (Ylä-Savon, Varkauden, Koillis-Savon, Pieksämäen) ja naapurimaakunnista (Savonlinnan, Joensuun, Kajaanin, Pielisen-Karjalan). Kuopio kärsi muuttotappiota ensisijaisesti Helsingin ja Tampereen seuduille. Lisäksi Kuopio kärsi merkittävää muuttotappiota muulle Kuopion seudulle (lue Siilinjärvi), Jyväskylän, Turun ja Lahden seuduille. Kuopio sai muuttovoittoa 207 kunnasta, muuttotappiota 54 kunnasta ja 59 kunnan kohdalla muuttotase oli pyöreät nolla.

45 Tiivistelmä Kuopion rakenteellisesta muuttoliikkeestä vuosina (2) Kuopion muuttovoitto perustui lähes täysin vuotiaiden nuorten ja opiskelijoiden korkeaan tulomuuttoon: Kuopio sai noin 3000 henkilöä muuttovoittoa nuorista vuosina eli keskimäärin 589 henkilöä vuodessa. Lisäksi Kuopio sai pientä muuttovoittoa vuotiaiden ikäryhmästä (+78 hlöä) ja yli 65-vuotiaista (+61 hlöä). Kuopio saa eniten muuttotappiota vuotiaista nuorista aikuisista ja vastavalmistuneista: Kuopion muuttotappiot olivat yhteensä noin henkilöä vuosina eli keskimäärin -245 henkilöä. Lisäksi Kuopio sai vähäistä muuttotappiota lapsista (-221 hlöä) ja vuotiaista (-74 hlöä). Kuopion nettomuutto oli ikärakenteen mukaan tyypillinen suurelle opiskelukaupungille. Kuopio sai muuttovoittoa erityisesti perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneista monipuolisena koulutus- ja opiskelijakaupunkina. Kuopio on vetovoimainen nuorten eri koulutusasteiden opiskelijoiden suhteen. Kuopio sai kaikista kunnista kuudenneksi eniten muuttovoittoa vuotiaista nuorista vuosina , joista suuri on oli opiskelijoita. Kuopio sai yhteensä muuttovoittoa noin 1700 henkilöä keskiasteen tutkinnon suorittaneista ja noin 700 henkilöä perusasteen tutkinnon suorittaneista vuosina Kuopio kärsi korkea-asteen tutkinnon suorittaneista noin 800 henkilön muuttotappion. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttotappiot ovat tyypillisiä suurille ja keskisuurille korkeakoulukaupungeille, joista osa valmistuneista hakeutuu de facto työmarkkinoille muualle maahan tai ulkomaille. Kuopion vetovoima kasvoi keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta merkittävästi vuonna 2012 aikaisempaan kehitykseen verrattuna. Samanaikaisesti korkea-asteen tutkinnon muuttotappiot vähentyivät aikaisempaan verrattuna. Kuopion muuttovoittoisuus perustuu erittäin vahvasti opiskelijamuuttoihin: Kuopio sai opiskelijoista muuttovoittoa yhteensä henkilöä vuosina eli keskimäärin 484 henkilöä vuodessa. Kuopio kärsi samanaikaisesti muuttotappiota työllisistä muuttajista (-634 hlöä). Kuopio kärsi työllisten lisäksi muuttotappiota lapsista (-239) ja työttömistä työnhakijoista (-14). Eläkeläisten muuttotase oli käytännössä tasapainossa (-1). Työllisten nettomuutto on tärkeimpiä muuttoliikkeen indikaattoreita suurten positiivisten tai negatiivisten kerrannaisvaikutusten vuoksi: yhden työllisen keskimääräiset tulot noin neljä kertaa suuremmat kuin ei-työllisen. Työllisten muuttotase indikoi ylipäätään hyvin alueen yleistä taloudellista kehitystä ja työllisyyskehitystä. Kuopio sai työllisistä muuttotappiota yhteensä 634 henkilöä vuosina eli keskimäärin 127 henkilöä vuodessa. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että Kuopio sai työllisistä kuitenkin ensimmäisen kerran 2000-luvulla muuttovoittoa vuonna 2012.

46 Tiivistelmä Kuopion rakenteellisesta muuttoliikkeestä vuosina (2) Kuopio sai toimialoittain tarkasteltuna eniten muuttovoittoa koulutuksen (+145), rakentamisen (+93), kuljetus ja varastoinnin (+88) ja maa- ja metsätalouden (+71) osalta vuosina Kuopio kärsi toimialoittain eniten muuttotappiota terveys- ja sosiaalipalveluiden (-225), ammatillisen tieteellisen, teknisen ja taiteellisen toiminnan (-80) ja julkisen hallinnon (-57) toimialoilta vuosina Opiskelijoiden keskeinen osuus ilmenee usealla tavalla Kuopion tulo- ja lähtömuuton rakenteessa: Kuopio sai muuttovoittoa pienituloisista (tulottomat ja alle euroa vuodessa ansaitsevista) ja muuttotappiota keskituloisista ( euroa vuodessa ansaitsevista) vuosina Kuopio sai muuttovoittoa yhteensä 3902 henkilöä alle euroa vuodessa ansaitsevista. Kuopio sai eniten muuttovoittoa tuloryhmittäin tarkasteltuna alle euroa ansaitsevista. Kuopio sai muuttotappiota muista tuloryhmistä lukuun ottamatta pientä muuttovoittoa yli euroa vuodessa ansaitsevista. Suurin osa muuttotappioista kohdistui keskituloisiin. Kuopion laskennallinen tulokertymä oli yhteensä -51,5 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina Vuosina muuttajien tulo-kertymä oli yhteensä -4,5 miljoonaa euroa negatiivinen eli keskimäärin euroa vuodessa. Kuopion luku oli negatiivinen, mutta suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin verrattuna se oli varsin maltillinen. Kuopion muuttajien tulokertymä oli negatiivinen vuosina , mutta nousi ensimmäisen kerran positiiviseksi 2000-luvun aikana vuonna 2012.

47 Analyysin johtopäätökset tiivistettynä 1 (3) 1. KUOPION KASVUDYNAMIIKAN TÄYSIMÄÄRÄINEN HYÖDYNTÄMINEN Kuopion väestönlisäys ja muuttovoitto maan sisäisestä muuttoliikkeestä on noussut ennätysmäisen korkealle tasolla suhteessa kaupungin aikaisempaan kehitykseen. Kuopion väestönlisäykseen ja muuttovoittoihin liittyvät kasvuluvut ovat jopa kansallisessa kontekstissa kärkijoukossa. Kuopion nopea kasvusykäys on sisäinen haaste kaupungin tasapainoisen ja suunnitelmallisen maapolitiikan, palvelurakenteeseen liittyvien investointien ja palvelukysynnän tasapainoisen kehittämisen kannalta, mutta ulkoisesti kasvu lisää merkittävästi Kuopion tunnettuutta, potentiaalista kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta uusien asukkaiden, paluumuuttajien, yritysten sijoittumisen ja institutionaalisten investoijien taholta. Kuopio on noussut muuttajien ja investoreiden valintojen kentällä harvojen kasvukeskusten joukkoon tosiasiallisesti vasta 2010-luvulla. Kuopion seuraavien kehittämisaskeleiden merkitys korostuu jatkossa. Kuopio hyötyy usein tavoin välillisesti nopeasta väestönkasvusta ja muuttovetovoimasta. Kuopion muuttovoitot painottuvat nuoriin ja opiskelijamuuttoihin, jotka eivät kuitenkaan tuo lyhyellä aikavälillä välitöntä taloudellista hyötyä, mutta kasvu vaikuttaa positiivisesti Kuopion julkiseen mainekuvaan. Kuopion kasvudynamiikka luo mielikuvaa kasvavasta, vetovoimaisesta ja dynaamisesta kaupungista. Kuopio kykenee houkuttelemaan jatkossa parantuneen julkisen mainekuvan ansiosta uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Kuopion suhteellinen asema alueiden välisessä kilpailussa kohenee lisääntyneen vetovoiman ansiosta. Kuopio saa muuttotappiota de facto ensisijaisesti vain pääkaupunkiseudun keskuskaupungeille ja Tampereelle sekä toissijaisesti muille suurille yliopistokaupungeille ja naapurikunta Siilinjärvelle. Kuopion potentiaalisten paluumuuttovirtojen näkökulmasta pääkaupunkiseutu, Tampere ja muut suuret korkeakoulukaupungit ovat keskeinen määräaikaisen vaikuttamisen kohde. Paluumuuttajien osuuden lisääminen ja houkuttelu edellyttävät myönteisten tarinoiden ja esimerkkien jatkuvaa esille tuomista julkisuuden avulla. Seinäjoen kaupunkiseudun KOMIA markkinointi on hyvä esimerkki asukkaisiin tai yrityksiin liittyvän paluumuuttopotentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi.

48 Analyysin johtopäätökset tiivistettynä 2 (3) 2. KUOPION ASEMOINTI ITÄISEN JA KESKISEN SUOMEN KASVUKESKUKSEKSI Kuopion muuttovetovoima on kasvanut merkittävästi 2010-luvulla. Kuopio on vetovoimainen oman maakunnan muiden kuntien ja naapurimaakuntien muuttovirtojen suhteen. Kuopion houkuttelevuus kasvaa muun maan muuttovirtojen osalta yleisen tunnettuuden ja avainryhmien kiinnostuksen kasvaessa. Tämä edellyttää Kuopiolta ensisijaisesti vahvaa panostusta Kuopion seudun markkinointiin ja brändin rakentamiseen korostamalla Kuopion kasvavaa merkitystä valtakunnallisena osakeskuksena. Kuopion kannalta on jatkossa olennaista asemoida itsensä keskisen ja itäisen Suomen kasvukeskukseksi, valtakunnan osakeskukseksi. Asemointi ei tapahdu julistamalla tai markkinoinnilla, vaan johdonmukaisella ja suunnitelmallisella kehittämistyöllä sekä panostamalla Kuopion tulevaan alue- ja liikennerakenteeseen liittyviin ratkaisuihin. Liikennekäytäviin perustuvan vyöhykkeisyyden hyödyntäminen on yksi keino oman aseman vahvistamiseen solmupisteenä. Kuopiolla on mahdollisuus kehittyä oman vaikutusalueensa (Pohjois-Savo) lisäksi laajan naapurimaakuntien muodostaman alueen keskuskaupungiksi, joka edellyttää Oulun ja Tampereen aikaisempaa esimerkkiä seuraten vietteleviä ja mahdollistavia siirtoja painostavien ja poissulkevien siirtojen sijaan. Avainasemassa on oman Pohjois-Savon vaikutusalueen ja laajemman vaikutusalueen toimijoiden luottamus Kuopiota kohtaan, jonka aseman saaminen tai vahvistaminen edellyttää laajemman alueen asioiden vahvaa puolestapuhumista ja edunajamista. Avaukset Jyväskylän, Joensuun ja Mikkelin suuntaan ovat avainasemassa.

49 Analyysin johtopäätökset tiivistettynä 3 (3) 3. MUUTTAJIEN MÄÄRÄN LISÄKSI PAINOPISTE MUUTTAJIEN RAKENTEESEEN Kuopio saa merkittävää muuttovoittoa määrällisestä näkökulmasta, mutta muuttajien rakenne eli muuttajien laadulliset ominaisuudet ovat epäedulliset Kuopion kannalta muiden suurten opiskelukaupunkien tavoin. Kuopion kannattaa tuoda ulkoisesti aluemarkkinoinnin keinoin vahvasti esiin väestönlisäykseen ja muuttovetovoimaan liittyvät dynaamiset kasvuvaikutukset, mutta keskittyä samalla sisäisesti muuttajien rakenteesta aiheutuvien syy- ja seuraussuhteiden ennakoivaan hallintaan. Kuopion muuttovetovoima painottuu jatkossakin opiskelijamuuttoihin, jotka ovat muuttohetkellä keskimäärin nuoria, pienituloisia ja perheettömiä, mutta ovat muuttohetken ja valmistumisen välissä olevassa vaiheessa potentiaalinen vaikuttamisen kohde Kuopioon tai Kuopion seudulle juurtumisen näkökulmasta. Kuopion kannattaa panostaa lisäksi lähestyttävyyteen eli vahvistaa etenkin paikkaan ja ilmapiiriin liittyviä pehmeitä vetovoimatekijöitä, jotka korostavat tulemisen ja olemisen helppouteen liittyviä asioita. Paikkaan liittyvät valinnat ja mielikuvat korostuvat jatkossa aikaisempaa enemmän. Tilastotiedot muuttajien rakenteesta osoittavat vuoden 2012 osalta, että Kuopio sai ensimmäisen kerran luvulla muuttovoittoa työllisistä muuttajista ja muuttajien laskennallinen tulokertymä kääntyi positiiviseksi. Tämä on positiivinen signaali jatkoa ajatellen ja indikoi alueen yleistä positiivista alueellista kehitystä ja erityisesti työpaikkakehitystä. Vuoden 2012 käänne on rohkaiseva esimerkki tulevia vuosia ajatellen.

50 Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro