Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman

Transkriptio

1 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman

2 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet ja harva asutus haasteita elinkeinotoiminnan ja aluerakenteen kehittämiselle. Runsaat metsä-, mineraali- ym. luonnonvarat, joiden merkitys globaalissa taloudessa on voimakkaassa kasvussa. Erityisolosuhteet tarjoavat mahdollisuuksia mm. matkailun ja talvija kylmäteknologian kehittämiselle. Elinvoimaisuutta voidaan vahvistaa myös hyödyntämällä Norjan, Ruotsin ja erityisesti Venäjän lähialueita. Ohjelmassa määritellään strategia ja toimenpiteet Itä- ja Pohjois- Suomen kehittämiseksi sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan rooli tässä työssä 2014 alkavaa ohjelmakautta varten.

3 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmä Strategisia linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia tälle hallituskaudelle sekä tulevalle rakennerahastokaudelle ja pitkälle tulevaisuuteen. Huomioidaan jo aiemmin tuotettu materiaali sekä muu valmistelutyö (maakuntaohjelmat, toimialastrategiat, koheesiopolitiikka 2014+). Eri toimijoiden toimivalta ja lainsäädännölliset tehtävät huomioidaan. Helikopterinäkökulma kehittämiseen, uusia ja ennakkoluulottomia ideoita ja esityksiä. Työ käynnistynyt syksyllä 2011, kokouksia kerran kuussa, verkkotyöskentelyä, jalkautuminen alueelle, valmista vuoden 2012 aikana. Sidosryhmä-/kansalaiskysely tulossa tammikuussa 2012.

4 Työryhmän kokoonpano Puheenjohtaja: Jouni Backman, kansanedustaja Työryhmän jäsenet: Hannu Halinen, arktinen suurlähettiläs, ulkoasiainministeriö Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, Lappset Group Oy Riikka Manner, europarlamentaarikko Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilä Mikko Niini, toimitusjohtaja, Aker Arctic Arto Ojala, konsultti, Kemijärven kaupunginjohtaja 2010 asti Miia Porkkala, toimitusjohtaja Rukakeskus Oy, Pyhätunturi Oy Johanna Rusanen-Kartano, oopperalaulaja Juha Sipilä, kansanedustaja Juha Tanskanen, toimitusjohtaja, Pohjolan Mylly Maija Uusisuo, kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö, Lapin liitto Marko Varajärvi, kehittämisjohtaja, Lapin liitto Perttu Vartiainen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto Leena Yliniemi, tutkimusprofessori, Oulun yliopisto Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto Työryhmän jäsenet ovat henkilökohtaisesti kutsuttuja työryhmään, eivätkä edusta taustayhteisöjään. Työryhmän sihteerit: Janne Antikainen, aluekehitysjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois- Savon liitto Kaj Lyyski, vt. maakuntajohtaja, Keski- Pohjanmaan litto

5 Kehittämisen teemat keskustelussa tähän mennessä nousseita aihioita Kaivannaisteollisuus Elinkeinojen pelisäännöt Matkailu Lupapolitiikka Venäjä Euroopan pohjoisen ja idän suunnan mahdollisuudet Osaaminen Ikä ja syrjäseutuosaaminen Rakennerahastot (kuluva ja tuleva kausi)

6 Itä- ja Pohjois-Suomi: Mikä alue? Hustich (1965): primaaristi alikehittynyt alue Kehitysaluevyöhykkeet EU:n Nuts2 alueet Tarkastelun aluerajaus: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi /HE 6

7 Mitä harvuus tarkoittaa? Väestöpotentiaali /HE 7

8 BKT / asukas vs. saavutettavuus: Vaikuttaako alueen sijainti sen menestymiseen? Lähde:

9 Neljä suurta kysymystä: Ilmastonmuutos, energia, ikääntyminen ja globalisaatio. Kuinka moni keskimääräistä hankalampi?

10 Arvioita alueen kehityksestä Itä- ja Pohjois-Suomella on tunnustettu erityisasema EUssa - se, mitä pysyvien kilpailuhaittojen kompensointi käytännössä tarkoittaa, on neuvottelukysymys. Itä- ja Pohjois-Suomi tulotasoltaan EUn keskitason tuntumassa (Pohjois-Suomi yli, Itä-Suomi alle keskiarvon) menestynyt hyvin tai keskimääräisesti sijaintiinsa verrattuna ei näytä erityisen haavoittuvalta tulevaisuuden suurten ongelmien suhteen eurooppalaisessa vertailussa /HE 10

11 Yhteenvetoa alueellisista piirteistä Itä- ja Pohjois-Suomi on sisäisesti erilaistunut useissa suhteissa, esimerkiksi Aluerakenne Kehityskuva ja rakennepiirteet, kuten Oulun seudun urbanisaatio (vaikutus ei ulotu toiminnallisesti koko alueelle) Yhteydet alueelta lähialueille: Pohjoismaat, Venäjä, arktiset alueet Ainakin Pohjois-Suomi on vähemmän perifeerinen alue globaalisti kuin Suomessa ja EUssa ilmastonmuutoksen vaikutukset: matkailu ja uudet kuljetusreitit rajasijainti suhteessa Venäjään (ja sen energiavaroihin) alueen erityispiirteisiin/resursseihin liittyvät innovaatiot.

12 Itä- ja Pohjois-Suomen osuus Suomen asukasluvusta 1880, 1950 ja 2004, prosenttia % Pohjois-Suomi 10 Itä-Suomi /HE 12

13 Kehityskuvan piirteitä Asukasluku: 1880, 1950, 2004 (1000 henkilöä) Itä-Suomi Pohjois-Suomi / Koko Suomi Seutukunnat (sijaluku suuruusjärjestyksessä, yhteensä 77 seutua, vuoden 2004 seutukuntajako) Joensuu Kajaani Kuopio Mikkeli Oulu Rovaniemi /HE 13

14 Asukasluku Indeksi 1990= Koko maa Pohjois-Suomi Itä-Suomi Indeksi 1990= Pohjois-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Lappi Etelä-Savo Kainuu /HE 14

15 Väkiluvun muutos vaihtelee alueittain Väkiluvun muutos kunnittain Väkiluvun muutos maakunnittain Väkiluvun muutos kunnittain

16 Väestö iän ja sukupuolen mukaan * Miehet Naiset Oulun seudun ikärakenne 2020 Miehet Naiset Pielisen-Karjalan ikärakenne 2020 Miehet Naiset Miehet (Tuhansia) Naiset (Tuhansia) Lähde: Tilastokeskus

17 Työllisten osuus väestöstä ja taloudellinen huoltosuhde 2020, maakunnat KOKO MAA Uudenmaan Ahvenanmaa Itä-Uudenmaan Pohjanmaan Varsinais-Suomen Pirkanmaa Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Keski-Suomen Satakunnan Päijät-Hämeen Pohjois-Pohjanmaan Kymenlaakson Etelä-Karjalan Pohjois-Savon Lapin Etelä-Savon Pohjois-Karjalan Kainuun 38,9 45,3 44,8 41,9 40,3 39,6 38,8 38,8 36,3 36,1 35,8 35,7 35,7 35,5 34,8 34,6 34,4 33,1 32,8 32,4 31,8 120,9 123,3 157,1 Taloudell.huoltosuhde Työllisten osuus väestöstä 138,4 148,1 152,8 157,6 157,9 175,6 176,9 179,2 180,3 180,5 181,5 187,2 188, ,4 204,6 208,9 214, Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Eduskuntaryhmien vierailu

18 Väestönmuutosten yhdistelmä maakunnittain KOKO MAA Uudenmaan Pirkanmaan Pohjois-Pohjanmaan Varsinais-Suomen Keski-Suomen Kanta-Hämeen Itä-Uudenmaan Päijät-Hämeen Pohjanmaan Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaan Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Etelä-Karjalan Lapin Kainuun Kymenlaakson Satakunnan Etelä-Savon Luonn.kasvu Maassam. netto Nettosiirt Lähde: Väestötilastot

19 Työikäisten (18 64-v.) muutos , maakunnat Uudenmaan Itä-Uudenmaan Pirkanmaan Ahvenanmaa Kanta-Hämeen Keski-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Päijät-Hämeen Etelä-Karjalan Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Varsinais-Suomen Kymenlaakson Lapin Pohjois-Karjalan Etelä-Savon Satakunnan Pohjois-Savon Lähde: Tilastokeskus/Väestöennuste Eduskuntaryhmien vierailu

20 Työikäisten suhteellinen muutos (%) ikäluokittain, maakunnat KOKO MAA Uudenmaan AHVENANMAA Pohjois-Pohjanmaan Pirkanmaan Varsinais-Suomen Kanta-Hämeen Keski-Suomen Pohjanmaan Keski-Pohjanmaan Päijät-Hämeen Etelä-Pohjanmaan Pohjois-Savon Pohjois-Karjalan Etelä-Karjalan Kymenlaakson Satakunnan Lapin Etelä-Savon Kainuun -42,6-45,5-23,2-26,2-28,4-32,3-37,1-31,2-32,5-31,6-40, ,6-6,8-5,3-8,7 10,1-4, ,5 5,4-2,4 7,8-13,9-0,2-19,2-19,5-8,8-8,8-12,2-8,4-4,9-14,1-17,9-18,5-15,5-21,6-26,3 38,8 2,5 56,6 51,6 37,4 37,9 41,6 35,5 26,2 35,3 34,7 31, ,6 20,2 22, ,2 20,9 20,8 56, Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto

21 Työllisyysaste ja työllisten osuus väestöstä maakunnat 2009 Ahvenanmaa 49,4 Uusimaa 73,2 48,5 Pohjanmaa 72,3 43,8 Kanta-Häme 69,7 42,8 Varsinais-Suomi 68,8 43,4 Keski-Pohjanmaa 68,2 40,9 Koko maa 67,9 42,8 Etelä-Pohjanmaa 67,5 40,4 Satakunta 66,6 40,5 Pirkanmaa 66,4 42,1 Päijät-Häme 64,8 40,2 Pohjois-Pohjanmaa 64,4 39,4 Keski-Suomi 63,9 39,7 Etelä-Savo 63,7 38,2 Kymenlaakso 63,7 39,1 Etelä-Karjala 63,1 38,8 Pohjois-Savo Lappi Kainuu 60,2 36,5 Pohjois-Karjala 59,9 37,1 78, Työllisiä työikäisistä Työllisiä väestöstä

22 Työpaikkakehitys toimialan mukaan, seutukunnat Yhteensä Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Vaasa Seinäjoki Hämeenlinna Joensuu Rovaniemi Kokkola Pori Lahti Porvoo Riihimäki Lappeenranta Rauma Kajaani Tunturi-Lappi Kemi-Tornio Jakobstadsregionen Ylivieska Salo Kotka-Hamina Suupohja Ylä-Savo Mikkeli Maatalous Jalostus Palvelut

23 Työllisten määrän muutos vuoteen 2020, työllisyysasteet pysyvät vuoden 2009 tasolla, maakunnat Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa -17,7-13,8-12,6-14,8-15,6-10,8-10,8-12,7-10,5-7,2-3,9-3, ,9-4,3-4 -1,7 2,7 6,8 Muutos , Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Eduskuntaryhmien vierailu

24 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan ero 2020, työpaikkakasvu kuten kaudella kasvulla, työllisyysasteet pysyvät vuoden 2009 tasolla Koko maa Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Muutos Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto Eduskuntaryhmien vierailu