OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa"

Transkriptio

1 OSA 1 Sosioekonomiset terveyserot - käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA

2 Sisällysluettelo 1. Mitä sosioekonomisilla terveyseroilla tarkoitetaan 2. Terveyserot Suomessa 3. Terveyserojen taustatekijöitä Rakenteellinen eriarvoisuus Terveyspalvelujen eriarvoisuus Elintapaerot 4. Terveyserojen kehitysnäkymiä

3 Väestöryhmien väliset terveyserot Sukupuoli: naiset elävät 6,7 vuotta pitempään kuin miehet Siviilisääty: naimisissa olevat ovat terveempiä; työikäisten kuolemista joka kolmas vältettäisiin, jos muiden siviilisäätyjen kuolleisuus olisi yhtä pieni kuin naimisissa olevien Sosioekonominen asema: korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset Asuinalue: länsirannikon ja Ahvenanmaan miehet elävät 4 vuotta pitempään kuin Koillis-Suomen miehet; naisilla ero on runsaat 2 vuotta; sairastavuudessa ja toimintakyvyssä samansuuntaisia eroja Äidinkieli: ruotsinkieliset ovat terveempiä ja elävät pitempään kuin suomenkieliset Etninen tausta: maahanmuuttajien terveydestä Suomessa on niukasti tietoja

4 1. Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien) välisiä systemaattisia eroja terveydentilassa, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa Sosioekonomisilla ryhmillä tarkoitetaan yleensä koulutuksen, ammattiaseman tai tulojen mukaan muodostettuja ryhmiä Kun puhutaan terveyden eriarvoisuudesta tai lyhyesti terveyseroista, tarkoitetaan tavallisesti nimenomaan sosioekonomisia terveyseroja

5 Sosioekonominen asema Sosioekonomista asemaa määrittävät tekijät: Aineelliset voimavarat Tulot, omaisuus, asumistaso ym. Aineellisten voimavarojen hankkimisen välineet Koulutus, ammatti, työmarkkina-asema Arvostus, vaikuttamismahdollisuudet ym

6 Miten yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa terveyteen? Henkilön koulutus muokkaa mm. hänen terveyteen liittyviä tietojaan ja arvojaan sekä hänen ammattiuraansa Se, missä ammatissa ihminen toimii ja missä hän asuu säätelee hänen työ- ja elinolojaan, ohjaa hänen käyttäytymistään ja vaikuttaa hänen toimeentuloonsa Henkilön taloudellinen tilanne puolestaan säätelee mm. hänen kulutusmahdollisuuksiaan sekä asuinolojaan

7 Sosioekonomiset terveyserot pähkinänkuoressa Korkea-asteen koulutuksen saaneet, ylemmät toimihenkilöt ja hyvätuloiset ovat huomattavasti terveempiä ja toimintakykyisempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet, työntekijäammateissa toimivat ja pienituloiset

8 Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian Keskimääräinen terveydentila kohenee asteittain sosiaalisen aseman myötä Kyse ei ole vain parhaimman ja heikoimman ryhmän välisestä erosta Terveydentila Sosiaalinen asema (koulutus, tulot ym.)

9 Terveyserot ja eriarvoisuus Sosioekonomiset terveyserot liittyvät ihmisten epätasa-arvoiseen asemaan yhteiskunnassa Kyse on epäoikeudenmukaisista eroista, jotka ovat vältettävissä Terveyserojen syntyä ei voida pitää yksiselitteisesti ihmisten vapaan valinnan tuloksina Elintavat, kuten tupakointi ja alkoholin käyttö, ovat tärkeitä terveyserojen syitä Tällöinkin on kyse eriarvoisuudesta, koska monet ihmisen oman vaikutusvallan ulkopuolella olevat seikat voivat altistaa hänet valitsemaan terveyttä vaarantavia tapoja

10 2. Terveyserot Suomessa Sosioekonomisten ryhmien välillä ilmenee suuria eroja kaikilla terveyden ulottuvuuksilla: Kuolleisuus Sairastavuus Toimintakyky Koettu terveys

11 Vuotta Eri koulutusryhmien väliset erot 35- vuotiaan jäljellä olevassa elinajassa Korkea-asteen ja perusasteen koulutuksen saaneiden miesten ero 35- vuotiaiden elinajanodotteessa on kasvanut vuosina noin 4,5 vuodesta noin 6 vuoteen pitempään koulutettujen hyväksi Miehet Naiset Naisilla vastaava ero on kasvanut noin 2,3 vuodesta noin 3,6 vuoteen Vuosi Valkonen T ym

12 35-vuotiaan jäljellä oleva elinaika eri sosiaaliryhmissä Tällä hetkellä 35- vuotias työntekijämies voi odottaa elävänsä 74-vuotiaaksi. Ero 2,3 v. Ero 3,4 v. Samanikäinen johtavassa asemassa oleva mies voi odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi. Ero 4,9 v. Ero 6,1 v. Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:

13 Kuolemansyiden osuudet (%) työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisestä kuolleisuuserosta Ero 35-vuotiaan jäljellä olevassa elinajassa työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä miehillä noin 6 vuotta, naisilla runsaat 3 vuotta (luvut on ikävakioitu eli ryhmien erilaisten ikärakenteiden vaikutus on poistettu) Tapaturmat, väkivalta, itsemurhat 15 % Alkoholikuolemat 13 % Muut taudit 8 % Keuhkosyöpä 9 % Muut kasvaimet 8 % Tapaturmat, väkivalta, itsemurhat 8 % Alkoholikuolemat 8 % Muut taudit 16 % Kasvaimet 12 % Hengityselinten sairaudet 9 % Verenkiertoelinten sairaudet 38 % Hengityselinten sairaudet 8 % Verenkiertoelinten sairaudet 48 % MIEHET NAISET Valkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa. STM:n julkaisuja 2007:

14 Kuolleisuuserot tuloryhmittäin Kuolleisuus kasvaa tasaisesti tulojen pienentyessä Miehillä pienituloisimman kymmenesosan kuolleisuus on 2,4-kertainen verrattuna suurituloisimpiin, naisilla 1,7-kertainen Kuolleisuus eri tuloryhmissä verrattuna suurituloisimman ryhmän kuolleisuuteen (=1), yli 30-vuotiaat (luvut ikävakioitu) Suhteellinen kuolleisuus 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Naiset Miehet Suurituloisin Pienituloisin Tulokymmenykset Martikainen P ym. Int J Epid 2001;30:

15 Eri kuolinsyiden vuoksi potentiaalisesti menetetyt elinvuodet (PYLL) Lähde:

16 Kuolleita/1 000 henkeä Kuolleisuuserot kansainvälisessä vertailussa Suomessa kuolleisuuserot ovat moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna suuret Sairastavuuden sosioekonomiset erot näyttävät olevan Suomessa yhtä jyrkkiä kuin Euroopassa keskimäärin vuotiaiden miesten kuolleisuus (tuhatta henkeä kohti) sosiaaliryhmittäin eräissä Euroopan maissa vuosina Työntekijät Toimihenkilöt 1 0 Suomi Ruotsi Norja Tanska Englanti/Wales Italia/Torino Mackenbach J. ym., Int J Epid 2003 ; 32:

17 Diabeetikkojen ja ei-diabeetikkojen kuolleisuus sepelvaltimotautiin koulutusryhmittäin Vuosina vuotiaat, luvut ikävakioitu Kuolleisuus/ henkeä Kuolleisuus/ henkeä Naiset Miehet Perusaste Keskiaste Korkea-aste Diabeetikot Ei-diabeetikot 0 Diabeetikot Ei-diabeetikot Forssas E. ym. J Dia Comp

18 % Erot sairastavuudessa koulutuksen mukaan Pitkäaikaissairastavuus on sitä yleisempää, mitä alempi koulutusaste on Jotakin pitkäaikaissairautta potevien osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut ikävakioitu) % Diabetesta sairastavien osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutuksen mukaan (luvut ikävakoitu) perus keski korkea 0 0 Miehet Naiset Miehet Naiset Aromaa & Koskinen (toim.) Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/

19 Eräiden terveysongelmien jakautuminen koulutusryhmittäin Monet terveysongelmat ja -riskit painottuvat vähän koulutusta saaneisiin ryhmiin. Esimerkiksi päivittäin tupakoivista suomalaisista vain n. 10 % on korkea-asteen koulutuksen saaneita. Perusaste Keskiaste Korkea-aste Väestö Selkäoireyhtymä Hampaattomuus Vaikeudet 0,5 km kävelyssä Päivittäinen tupakointi Vihannesten vähäinen käyttö Lihavuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Koulutusryhmien osuudet väestöstä ja eräistä terveysongelmista Laskelman lähtöluvut: Martelin T ym. kirjassa Terveys ja toimintakyky Suomessa, KTL:n julkaisuja B3/2002, s

20 Erot liikkumiskyvyssä koulutusryhmittäin Liikkumisvaikeudet ovat sitä tavallisempia mitä vähemmän koulua käyneestä ryhmästä on kyse Puolen kilometrin kävelyssä vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) 30 vuotta täyttäneistä koulutusasteen mukaan (luvut ikävakioitu) 16 % Korkea-aste Keskiaste Perusaste 0 Naiset Miehet Martelin T. ym., kirjassa: Aromaa ja Koskinen, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. KTL:n julkaisuja B3/

21 Toimintarajoitteet koulutusryhmittäin 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa % Naiset Miehet Perusaste Keskiaste Korkea-aste Portaiden nousu Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Portaiden nousu Näöntarkkuus Näöntarkkuus Kielellinen sujuvuus Kaupassa asiointi Martelin ym. 2004; T2000, julkaisematon 21

22 Työkyvyltään rajoittuneiden osuus koulutusasteen mukaan vuotiaat, ikä ja sukupuoli vakioitu Akateeminen korkea-aste Ammatillinen korkea-aste Keskiaste Ylempi perusaste *** *** ** *** *** Työssä käyvät Kaikki Alempi perusaste *** *** % Lähtöluvut Martelin ym. Teoksessa Työkyvyn ulottuvuudet,

23 Erot fyysisessä toimintakyvyssä ammattiaseman mukaan Rajoittunut fyysinen toimintakyky on sitä yleisempää, mitä alempi ammattiasema on Rajoittuneen fyysisen toimintakyvyn yleisyys ammattiaseman mukaan vuotialla Helsingin kaupungin työntekijöillä (fyysinen toimintakyky=21 ulottuvuutta, jotka mittaavat selvitymistä arkipävän askareista) NAISET MIEHET Johtajat Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Kaikkonen

24 % Erot nuorten aikuisten liikkumiskyvyssä koulutusryhmittäin Puolen kilometrin juoksussa vaikeuksia kokeneiden osuudet (%) vuotiasta koulutusasteen mukaan 60 Naiset Miehet (p<0,001) (p<0,001) Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste Akat. korkeaaste Amm. korkeaaste Keskiaste Perusaste Koskinen ym. (toim.) Nuorten aikuisten terveys, KTL:n julkaisuja B7/

25 Erot koetussa terveydessä työmarkkina-aseman mukaan Työssä olevat kokevat terveydentilansa paremmaksi kuin työttömät Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%) vuotiaista vuosina työmarkkina-aseman mukaan (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot). Naiset Miehet Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:

26 Erot koetussa terveydessä koulutusryhmittäin Mitä vähemmän koulutusta, sitä heikompi koettu terveys Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien ikävakioitu osuus (%) vuotiaista vuosina koulutuksen pituuden mukaan (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot). Naiset Miehet Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:

27 Koettu terveys eläkeikäisillä Terveytensä melko huonoksi tai huonoksi kokevien ikävakioitu osuus (%) vuotiaista miehistä ja naisista vuosina koulutuksen pituuden mukaan. Koetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat eläkeikäisillä suuret Enemmän koulutetut kokevat terveytensä paremmaksi kuin vähemmän koulutetut Rahkonen ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:

28 % Nuorilla aikuisilla erot koetussa terveydessä kärjistyneimpiä Koettu terveys keskitasoinen tai huonompi (%), vuotiaat koulutusryhmittäin 30 Naiset 27,2 Miehet 25 24, ,6 11,1 10 7,1 8 7, Akat. korkea-aste Amm. korkea-aste Keskiaste Perusaste Akat. korkea-aste Amm. korkea-aste Keskiaste Perusaste Martelin T. ym

29 3. Terveyserojen taustatekijöitä Sosioekonominen asema ei sinänsä vaikuta suoraan terveyteen, vaan taustalla on monimutkainen ja monitahoinen syytekijöiden verkosto Tiedot vaikuttavista mekanismeista puutteelliset Esitetty useita selitysmalleja, jotka poikkeavat toisistaan mm. seuraavissa seikoissa: Onko elämänkulkunäkökulma mukana (lapsuusaika) Missä määrin biologiset tekijät otettu huomioon Missä määrin makrotason sosiaalinen ja poliittinen ympäristö otettu huomioon Onko valikoitumismalli mukana (huono terveys heikentää sosiaalista asemaa)

30 Malli terveyseroja määrittävien tekijöiden ketjusta Rakenteelliset eriarvoisuudet Eriarvoinen sosiaalinen asema Eriarvoisuudet ympäristössä Erot käyttäytymisessä / fysiologisissa tekijöissä Erot sairauksissa ja vammoissa ja erot näiden sosiaalisissa seuraamuksissa Graham H. The Milbank Quarterly 2004; 82:

31 Rakenteelliset tekijät Yleismalli terveyserojen syntymisestä Sosioekonominen asema: koulutus, ammatti, työllisyys, tulot Sosiaalinen eriarvoisuus Terveyttä kuluttavat tekijät Elinolot Terveyttä vahvistavat tekijät Elintavat, terveyskäyttäytyminen Terveyspalvelujen saanti Biologiset prosessit Terveyserot valikoituminen Muokattu: Mielck, 2000, ref. Pott & Lehmann,

32 Malli sosioekonomisiin terveyseroihin vaikuttavista tekijöistä Suom. Lahelma ym. Teoksessa Terveyden eriarvoisuus Suomessa, STM:n julkaisuja 2007:

33 Terveyserojen taustatekijöitä: Rakenteellinen eriarvoisuus Erojen kasvualusta: rakenteellinen eriarvoisuus eli yhteiskunnan rakenteista johtuva epätasa-arvo rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan elinoloihin vaikuttavia tekijöitä, kuten tulonjakoa, varallisuuden jakautumista, työelämän rakenteita, koulutusjärjestelmää, terveydenhuoltojärjestelmää, asumisoloja jne. Rakenteellisten tekijöiden vaikutus ilmenee koko elämänkaaren ajan alkaen lapsuudesta jatkuen työelämän ajan eläkeikään asti

34 Terveyserojen taustatekijöitä: Eriarvoisuus terveyspalvelujen saannissa Työterveyshuollon kattavuus on huono pienten työnantajien palveluksessa ja pätkätöissä olevien usein pienituloisten keskuudessa Korkean omavastuuosuuden takia yksityislääkärikäynnit jakautuvat suurituloisia suosien Kirurgisten palvelujen, esimerkiksi sepelvaltimotoimenpiteiden, kohdentumista ei voida pitää tasapuolisena tarpeeseen nähden Uusia ja kalliita lääkkeitä tulee markkinoille, mutta lääkkeiden korkeat omavastuuosuudet johtavat siihen, että pienituloiset eivät välttämättä pysty lunastamaan niitä Teperi J. Kirjassa: Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukatsaus Stakes, s ; Keskimäki I ym. Sepelvaltimotauti ja eriarvoisuus. Stakesin raportteja 286/

35 Terveyserojen taustatekijöitä: Elintapaerot (alkoholinkäyttö, tupakointi, ruokavalio, liikunta) Hyvä sosiaalinen asema luo paremmat tiedolliset ja taloudelliset edellytykset asua ja työskennellä terveyden kannalta edullisessa ympäristössä voi vahvistaa motivaatiota valita terveellisiä elintapoja Elintapoihin vaikuttavat suuresti taloudelliset mahdollisuudet arjen kulttuuri (perinteet, muoti, arvot, normit) mainonta ja markkinat (mitä tuotetaan ja mitä on saatavilla) elintapoja ei voida pitää pelkästään ihmisen vapaan valinnan tuloksina eikä yksinomaan yksilön vastuulla

36 Elintapaerot: Alkoholin käyttö Eri sosiaaliryhmät kuluttavat alkoholia suurin piirtein yhtä paljon, mutta haitat ovat monta kertaa yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä (Mäkelä & Paljärvi JECH 2008 ) Alkoholikuolemat selittävät noin 25 prosenttia työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden elinajanodotteiden välisestä erosta miehillä (Mäkelä P. Alkoholiin liittyvät kuolemat. Stakesin tutkimuksia ) 2004 alkoholiveron laskun jälkeen alkoholikuolemat lisääntyivät erityisesti työntekijäammateissa toimivilla, yksin asuvilla ja ennenaikaisella eläkkeellä olevilla miehillä (Herttua ym. Am J Epid 2008)

37 Elintapaerot: Tupakointi Päivittäinen tupakointi on yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä Erot ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana Pitkälle koulutetut miehet ovat vähentäneet tupakointiaan Vähän koulutetuista naisista yhä useammat tupakoivat; erot ovat suurimmillaan nuoremmissa ikäryhmissä Tupakointi aiheuttanee noin neljäsosan miesten sosioekonomisista kuolleisuuseroista

38 Päivittäinen tupakointi eri koulutusryhmissä 1970-luvun lopulta 2000-luvulle Alimman koulutusryhmän miesten tupakointi ei ole vähentynyt toisin kuin ylemmissä koulutusryhmissä Alimmassa koulutusryhmässä naisten tupakointi on lisääntynyt % 50 Miehet % 50 Naiset Alin Keski Ylin Alin Keski Ylin Helakorpi S ym., kirjassa: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/

39 Nuorten aikuisten tupakointi Nuorten aikuisten tupakoinnissa on suuria eroja koulutusryhmien välillä. Kuvassa on päivittäin tupakoivien ikävakioidut osuudet (%) vuotiaista eri koulutusasteilla. % Perusaste Miehet Keskiaste Ammatillinen korkeaaste Akateeminen korkeaaste Naiset Perusaste Keskiaste Ammatillinen korkeaaste Akateeminen korkeaaste Martelin T., ym., kirjassa: Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja B7/

40 Elintapaerot: ravitsemus ja liikunta Liikunnan puute ja epäterveellinen ravitsemus aiheuttavat osan sosioekonomisista terveys- ja toimintakykyeroista. Korkeampi koulutus on yhteydessä esim. kasvisten runsaampaan käyttöön ja aktiivisempaan liikunnanharrastamiseen

41 Erot kasvisten syömisessä koulutuksen mukaan Korkeasti koulutetut syövät useammin tuoreita kasviksia kuin vähemmän koulutetut Päivittäin tuoreita kasviksia syövien osuudet (%) koulutusryhmittäin, vuotiaat % 60 Miehet % 60 Naiset Alin Keski Ylin Alin Keski Ylin Helakorpi S. ym. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2003, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17/

42 Koulutusryhmien väliset erot huonon terveyden vaaratekijöissä Lihavuus, kohonnut kolesteroli ja kohonnut verenpaine ovat yleisempiä vähän koulutusta saaneissa ryhmissä Lihavuuden (BMI >30 kg/m 2 ) yleisyys koulutusryhmittäin yli 30-vuotiailla % perus keski korkea 0 Miehet Naiset Aromaa & Koskinen, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/

43 Koulutusryhmien väliset erot painoindeksin mukaan vähän koulutettujen joukossa on enemmän ylipainoisia koulutuksen mukaiset erot painossa ovat viime vuosina kasvaneet BMI 27,5 Painoindeksi (BMI, kg/m 2 ) koulutusryhmittäin miehillä ja naisilla (Finriski 2002) Miehet BMI 27,5 Naiset 27 26, ,5 25 ylin keskitaso alin 27 26, , , , Männistö S. ym. Lihavuus ja sen taustat Suomessa. Suomen Lääkärilehti 8/2004, ss

44 4. Terveyserojen kehitysnäkymiä (1) Sosioekonomisten kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos joukkotyöttömyys pitkittyy tuloerot kasvavat köyhien lapsiperheiden määrä kasvaa kasvava maahanmuuttajaväestö ei kotoudu ehkäisevien palvelujen, kuten neuvolatoiminnan ja oppilasterveydenhuollon, voimavarat säilyvät niukkoina

45 Terveyserojen kehitysnäkymiä (2) Sosioekonomiset kuolleisuuserojen kasvu uhkaa jatkua ja kärjistyä, koska/jos alkoholin helppo saatavuus ja halpa hinta lisäävät kulutusta ja haittoja etenkin huonoosaisimmissa ryhmissä tupakoinnin väestöryhmittäiset erot kasvavat väestöryhmien väliset erot terveydessä ja sen märittäjissä ovat jyrkimmät nuorilla aikuisilla = huomisen keski-ikäisillä ja iäkkäillä terveydenhuollon uudet tehokkaat ja kalliit menetelmät eivät riitä kaikille tarvitsijoille

Sosioekonomiset terveyserot

Sosioekonomiset terveyserot Terveyserot Kainuun haasteina Videokoulutus 5.5.2009 Tieto toiminnaksi hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke projektipäällikkö Saara Pikkarainen 1 Sosioekonomiset terveyserot kuolleisuuden sairastavuuden

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Terveyserot lähde www.teroka.fi

Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyserot lähde www.teroka.fi Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen Inkerelli

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT SOTERKO-seminaari Työ- ja ympäristöperäisten terveysriskien torjunta: Miten päästään tehokkaisiin tuloksiin Työterveyslaitos SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN DETERMINANTIT Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Kohti parempaa vanhuutta Konsensuskokous 6.-8.2.2012 Hanasaari IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY Seppo Koskinen, Päivi Sainio ja Tuija Martelin Esityksen sisältö 1. Mitä toimintakyky tarkoittaa? 2. Toimintakyky ja

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna

SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna Liikettä ja hyvinvointia luonnosta Oulu 19. 20.3.2014 SUOMALAISTEN TERVEYS, TOIMINTAKYKY ja HYVINVOINTI: eilen, tänään ja huomenna Seppo Koskinen ja työryhmä: Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Päivi Sainio,

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY

IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY KANSANTERVEYSPÄIVÄT 14.1.2011 HELSINKI IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYKY Muutokset ja kehitysnäkymät Päivi Sainio, Seppo Koskinen ja Tuija Martelin Elinajanodotteen kehitys 1885 2009: 0-, 65- ja 80-vuotiaat

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS

NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS NUORTEN AIKUISTEN ALKOHOLINKÄYTTÖ, TERVEYS JA ERIARVOISUUS Laura Kestilä Tutkija, VTT Kansanterveyslaitos (KTL) ALKOHOLI- JA HUUMETUTKIJAINSEURAN SEMINAARI ALKOHOLI, HUUMEET JA ERIARVOISUUS STAKES 4.12.2008

Lisätiedot

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät 9.-1.3.215 Messukeskus,

Lisätiedot

KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo

KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo Tieto toiminnaksi eväitä päätöksen tekoon - palvelujärjestelmäseminaari Kajaani 27.5.2009 KENEN VASTUULLA ON TERVEYDEN ERIARVOISUUDEN VÄHENTÄMINEN? Hannele Palosuo 27.5.2009 Hannele Palosuo 1 Kenen vastuulla

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Terveyspalvelut ja terveyserot Kristiina Manderbacka SLY-seminaari 14.4.2015 Yksinkertaistettu teoreettinen kehikko terveyserojen synnystä Sosioekonominen ja poliittinen ympäristö Hallintojärjestelmä Politiikat

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA

SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA KEVA-PÄIVÄ 2015 Kevan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA ELINAIKA Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt? 2. Piteneekö elinaika edelleen? 3. Terveyden ja toimintakyvyn

Lisätiedot

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet

SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet Sosiaalilääketieteen yhdistys ry:n seminaari Tilkan auditorio, Helsinki, SUOMALAISTEN TERVEYS JA SEN EDISTÄMINEN tähänastinen kehitys, tulevaisuuden näkymät ja tärkeimmät haasteet Seppo Koskinen Esityksen

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT

KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Kuopion yliopistollisen sairaanhoitopiirin hallituksen seminaari Scandic Helsinki Grand Marina, KANSALLISET JA ALUEELLISET TERVEYSINDIKAATTORIT Seppo Koskinen Esityksen sisältö 1. Miten elinaika on kehittynyt?

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto

Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto Terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 28.10.2009 Jukka Murto 1 Koulutusryhmien väliset erot koetussa terveydessä Pohjois-Pohjanmaalla naisilla hieman suuremmat ja miehillä pienemmät kuin koko Suomessa Terveytensä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005

Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS Tutkimuksia 2007 10 TAPANI VALKONEN, PEKKA MARTIKAINEN, TIMO M. KAUPPINEN, LASSE TARKIAINEN Elinajanodotteen kehitys Helsingissä ja sen väestön osaryhmissä 1991 2005 Verkossa

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa

OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa OSA 2 Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen käsitteitä ja taustaa SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN KAVENTAMISHANKE TEROKA www.teroka.fi 20.10.2009 1 Sisällysluettelo 1. Miksi terveyseroja pitää kaventaa?

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/7 20.11.2012

Helsingin kaupunki Esityslista 21/2012 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/7 20.11.2012 Helsingin kaupunki Esityslista 21/2012 1 (5) Päätöshistoria Terveyslautakunta 23.10.2012 258 HEL 2012-010114 T 00 00 03 Päätös Terveyslautakunta päätti antaa kaupunginvaltuustolle toivomusponnesta seuraavan

Lisätiedot

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1

Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 Lasten terveys- ja hyvinvointierot Asiantuntija Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.9.2012 1 LATE-tutkimusaineisto sisältää pilottiaineiston sekä erillisotokset Kainuussa ja Turussa Pilottitutkimus

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ

TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (9) Terveyslautakunta Tja/9 23.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (9) Terveyslautakunta Tja/9 23.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (9) 258 Terveyslautakunnan lausunto valtuutettu Arja Karhuvaaran toivomusponnesta miesklinikan perustamistarpeen selvittämiseksi terveysaseman yhteyteen HEL 2012-010114

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011

SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 32 2012 SAIRASTAVUUSINDEKSI HELSINGISSÄ JA PERUSPIIREITTÄIN 2011 Helsinkiläisten terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin. Vuonna 2011 Helsingin ikävakioitu sairastavuusindeksi 1 oli 90,

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot: 1 PYLL-P-HSOTEY Yleiset havainnot: 1. Useissa kunnissa miesten tilanne on kehittynyt entisestä huonosta parempaan ja naisten päinvastoin hyvästä huonompaan ja usein syynä ovat alkoholiperäiset sairaudet.

Lisätiedot

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?

Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen

Lisätiedot

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan Tiina Laatikainen, LT, tutkimusprofessori 24.11.2012 1 Kohonnut verenpaine Lisää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin Sepelvaltimotaudin

Lisätiedot

Satakuntalaisten terveydestä

Satakuntalaisten terveydestä Satakuntalaisten terveydestä Terveystarjotin -koulutus Satakunnan keskussairaala 12.4.2011 Piia Astila-Ketonen 8.4.2011 Kaste ja TH edistävä terveydenhuolto 2009-2011 -hanke (hanke) on valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa

Terveyden tasa-arvoa koskevassa tutkimuksessa Sosiaaliryhmien väliset erot elinajanodotteessa kasvoivat 1990-luvun loppuvuosina Tapani Valkonen, Hilkka Ahonen, Pekka Martikainen Elinajanodote nousi selvästi 1990-luvun lopulla, mutta hitaammin kuin

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa. Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen Päivyt 28.11.2013 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu Sosiaalisten ongelmien määrittely 1. Ongelman tunnistaminen

Lisätiedot

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat 7.6.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia,

Lisätiedot

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena. Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Korkeakoulutus ja tutkimus terveyden edistämisen tukena Helsinki, 28.01.2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tilanne nyt Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila parantunut: Parempi kuin

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT

HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT 2016:9 HELSINKILÄISTEN AIKUISTEN KOETTU TERVEYS JA ELINTAVAT Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen tuloksia Helsingissä Elise Haapamäki ja Faris Alsuhail Helsingin kaupungin kuvapankki / Mika

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Työkyky ja sen ylläpito. Timo Leino, LT, dos., ylilääkäri Työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistiimi,työterveyslaitos RATUKE-seminaari 11.11.

Työkyky ja sen ylläpito. Timo Leino, LT, dos., ylilääkäri Työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistiimi,työterveyslaitos RATUKE-seminaari 11.11. Työkyky ja sen ylläpito Timo Leino, LT, dos., ylilääkäri Työterveyshuollon tutkimus- ja kehittämistiimi,työterveyslaitos RATUKE-seminaari 11.11.2010 Työterveys 2015 työterveyshuollon kehittämislinjat (valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke S10073 1 Lähes 2000 kohtaamista kokemuksia kainuulaisten työnhakijoiden terveyden edistämisestä terveydenhoitaja Marjut Ristolainen 2 taustaa kohtaamisille

Lisätiedot

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Helinä Mesiäislehto-Soukka TtT, KM, YTM, lehtori Seamk:issa Puheenjohtajana Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueella

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

RAVITSEMUSKERTOMUS 1996

RAVITSEMUSKERTOMUS 1996 Kansanterveyslaitos Folkhalsoinstitutet National Public Health Institute Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B1/l997 Marjaana Lahti-Koski RAVITSEMUSKERTOMUS 1996 Kansanterveyslaitos Ravitsemusosas to Kirjoittaja

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen

Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Eila Linnanmäki, Risto Kaikkonen Oulu 28.10.2009 29.10.2009 Pidämme huolta itsestämme ja toisistamme -tavoitteena terveys ja hyvinvointi 1 Medicine is

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Työttömien terveystarkastukset

Työttömien terveystarkastukset Työttömien terveystarkastukset 5.10.2012 KaiTo -hanke Tuija Holopainen, Mirka Kovalainen, Kirsti Oikarinen ja Raija Tahvanainen 1 KaiTo -hanke Projektikoodi S10073 Toteutusaika 1.3.2008 31.12.2010 31.12.2012

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Kansanterveys. Terveys kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän s.3. Terveyserot kärjistyvät kilpailuyhteiskunnassa s. 4 ja 7

Kansanterveys. Terveys kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän s.3. Terveyserot kärjistyvät kilpailuyhteiskunnassa s. 4 ja 7 Kansanterveys KANSANTERVEYSLAITOS WWW. KTL. FI 1 / 2 0 0 Terveys kiinnostaa kansalaisia yhä enemmän s.3 Terveyserot kärjistyvät kilpailuyhteiskunnassa s. 4 ja 7 Suomalaiset väestötutkimukset s. 10 päätoimittajalta

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi

Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Paltamon työllistämismallin terveysja hyvinvointivaikutusten arviointi Eila Linnanmäki, Tellervo Nenonen, Lars Leemann Paltamon malli -seminaari 16.2.2011 3.3.2011 1 35-vuotiaiden miesten ja naisten elinajanodote

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

65 vuotta täyttäneet Helsingissä

65 vuotta täyttäneet Helsingissä 216:14 65 vuotta täyttäneet Helsingissä 65 vuotta täyttäneet Helsingissä Ikääntyvät 65 vuotta täyttäneet ovat tärkeä ryhmä kaupungin asukkaita. Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä tulee

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus

Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveyden edistämisen ja hoidon tarpeen tulevaisuus DEHKO päivät 2011 Helsinki 1.2.2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puolustaa ja

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

Kainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani

Kainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani Kainuun maakuntaohjelman 2009-2013 laatimisen käynnistysseminaari 13.10. klo 12.00 Bio Rex Kajaani Annikki Aitoaho terveyden edistämisen suunnittelija Kainuun maakunta-kuntayhtymä VÄLÄHDYKSIÄ SUOMALAISESTA

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle

Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle Lainsäädännön reunaehdot ehkäisevälle päihdetyölle - Päihteiden aiheuttamia haittoja tulee perustuslainkin mukaan ehkäistä - Olemme saaneet työkalupakkiin uusia lakeja - Pakkiin tulee lisää vielä työkaluja

Lisätiedot